2/1998 26.02.1998

LiikennelakkoTyö-, terveys- ja hyvinvointiohjelma

Alianssien vaikutus ilmailussa

ILMAILUALAN

Arvokeskustelun aika........... s. 2

Liikennelakosta........................ s. 3

Kenttäpostia............................ s. 4

Alianssien vaikutuksestailmailussa................................... s. 5

Terveyttä ja hyvinvointiasopimalla................................... s. 6

PääluottamusmiehetFinnairissa................................. s. 8

Air Botnia - SAS - IAU............. s. 9

Liittomaksuista......................... s. 10

Kiljavan kevätpaja................... s. 10

Liiton lomapaikat..................... s. 11

Sisällysluettelo

2

Kansikuva Juha Hyytiä.

Liiton sääntöjen ja periaattei-den uudistamistyö aloitettiinlähes vuosi sitten edustajistonmäärittäessä työlle lähtökohdatja tavoitteet kokouksessaan25.4.1997. Vaikka tarkoitukse-na on saada liiton säännöt japeriaatteet vastaamaan nykyis-tä paremmin jäsenistön odotuk-sia, on myös kysytty, onko mie-lekästä näin pikaisesti muuttaasääntöjä, kun niitä muutettiinperusteellisesti kesällä 1993.

Edustajiston lähtökohdatsääntömuutokselle

Sääntö- ja periaatemuutostyön lähtö-kohtia ovat liittoyhteisön eri osastennykyistä kiinteämmän yhteistoiminnanlisääminen, hallinto-organisaatioidennykyistä parempi toimivuus ja työn pit-käjänteisyyden lisäämisen, sekä ammat-tiyhdistysten roolin lisääminen liitonpäätöksenteossa.

Edustajisto halusi, että liiton hallituslaatii sille keskustelumateriaalin, jossa

on esiin tulleita sääntömuutosvaihtoeh-toja ja jota voidaan käyttää, kun käy-dään keskustelua ammattiyhdistystenjäsenten kanssa. Eri yhteyksistä koottumateriaali on toimitettu edustajistollehelmikuun alkupuolella.

Arvokeskustelu liittoyhteisönsäännöistä ja periaatteista

Ennen lopullisia esityksiä sääntö-muutoksiksi hallitus haluaa kuulla nealoitteet, jotka ammattiyhdistykset jaedustajiston jäsenet sääntöihin tekevät.Edustajisto päättää liiton säännöistä japeriaatteista kokouksessaan 25.4.1998.Säännöistä ja periaatteista tulee siis nytkäydä laajaa ja perusteellista arvokes-kustelua ja selvittää ne arvot ja odotuk-set, jotka ammattiyhdistysten henkilö-jäsenet liittoyhteisöllemme tänä päivä-nä asettavat. On myös mietittävä, mitenne voidaan saavuttaa. Arvokeskustelus-sa on myös hyvä miettiä, miksi liitonsääntö- ja periaateuudistusta vuodelta1993 joudutaan jo nyt uusimaan.

Ammattiyhdistyksetvalmistautuvat tekemäänsäännöistä aloitteitaedustajistolle

Liiton säännöistä päättää edustajistoja niiden muuttaminen edellyttää ¾enemmistöä annetuista äänistä. Ammat-tiyhdistys voi tehdä aloitteita niistä asi-oista, jotka on käsitelty jäsenkokouk-sessa. Ammattiyhdistykset pitävät maa-

liskuun aikana vuosikokouksiaan, jois-sa mitä todennäköisemmin päätetäänmyös aloitteista liiton edustajistolle. Josammattiyhdistyksen jäsen haluaa vaikut-taa liiton sääntöihin, hänen tulee tehdäesitys ammattiyhdistyksen kokouksessa,jossa asiaa käsitellään. Esitykset tulevathallituksen valmistelun kautta edusta-jiston päätettäväksi.

Nyt on vaikuttamisen aika

Jos haluaa vaikuttaa liiton sääntöi-hin ja periaatteisiin, on osallistuttavameneillään olevaan arvokeskusteluun,päätöksentekoon ammattiyhdistyksissäja edustajiston jäsenten mielipiteenmuokkaamiseen edustajistossa tehtävääpäätöksentekoa varten. Pohdinta ja pää-töksenteko jäsenistön ja ammattiyhdis-tysten piirissä ei saa kuitenkaan sortuatasolle, jossa laajat asiat jäävät epäoleel-listen asioiden varjoon. Liiton hallinto-rakenteiden pohdiskelussa ei ole ensisi-jaisen tärkeää pohtia hallinto-organisaa-tioiden henkilömääriä, vaan sitä, mitenammattiyhdistykset voivat vaikuttaa lii-ton päätöksenteossa. Tärkeää on myösmiettiä, miten liitoyhteisössä syntyy pää-tös työehtosopimustavoitteista ja esityk-sistä sekä miten sopimukset hyväksy-tään. Asioita pitäisi pystyä miettimäänmyös toiminnan, eikä vain taloudenpi-don kautta.

Rainer Hakala Risto Rautiainenpuheenjohtaja edustajiston

puheenjohtaja

ARVOKESKUSTELUN AIKA

Siviililentoliikenteen Työntekijät ry:n sääntömääräinen jäsenkokouspidetään 17.3.1998 klo 17.30 alkaen Paasitornin Jalmari/Aino-kabi-netissa. Osoite: Paasivuorenkatu 5 A. Kokouksen jälkeen nautimmeaterian ruokajuomineen. Sitovat ilmoittautumiset 15.3.1998 mennes-sä Juha Koskelle, koti 2923129, työ 8185572 tai Kari Winterille koti3462546, työ 8185533.

SLT RY:nVUOSIKOKOUS

3

Pääkaupunkiseudun joukkolii-kenteen kuljettajien lakossa päästiinosapuolia tyydyttävään ratkaisuunsunnuntai-iltana 8. helmikuuta vii-kon kestäneen työtaistelun jälkeen.Kiistan ratkaisemiseen vaikutti oleel-lisesti se, että meillä oli sekä suurenyleisön että muun ammattiyhdistys-liikkeen tuki takanamme.

Kunta-alan ammattiliiton KTV:n

Pääkaupunkiseudun joukkoliiken-teen kuljettajien viikon kestänyt työn-seisaus päättyi 8.2. ratkaisuun, jolla luo-tiin henkilöstön asemaa koskevat peli-säännöt joukkoliikenteen kilpailuttami-seen. Syntynyt ratkaisu koskee YTV:ntoteuttamaa pääkaupunkiseudun seutu-liikennettä sekä Helsingin, Espoon jaVantaan kaupunkien sisäistä liikennet-tä.

Sopimus velvoittaa osapuolet huo-lehtimaan siitä, että tarjouskilpailunvoittanut yritys palkkaa tarvitsemansauudet työntekijät siten, että työtä tarjo-taan kilpailussa hävinneen yrityksen,kilpailun häviämisen vuoksi irtisano-mille työntekijöille.

Kilpailussa voittaneen yrityksen pal-velukseen edellä olevan mukaisesti siir-tyvien työntekijöiden työsuhteisiinnoudatetaan voittanutta yritystä sitovaatyöehtosopimusta. Siirtyvien työnteki-jöiden työsuhteen pituus tai palvelus-aika säilyy sen suuruisena kuin se olityöntekijällä ennen hänen siirtymistäänvoittaneen yrityksen palvelukseen palk-karyhmän määräytymisen, vuosiloman,sairausajan palkan ja irtisanomisaikojenmääräytymisen osalta.

Kommentteja ja kiitoksia päättyneen liikennelakon johdosta:

PELISÄÄNNÖT PÄÄKAUPUNKISEUDUNJOUKKOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISEEN

Kilpailuttamisen pelisäännöt nou-sivat työnseisauksen uhan asteelle jokeväällä 1997. 14.5. uhanneen työn-seisauksen välttämiseksi sovittiin ke-väällä piirisovittelija Esa Lonkan esi-tyksestä työryhmän perustamisesta,jonka tehtävänä oli kilpailuttamisenpelisääntöjen laatiminen. Keskeisenätarkoituksena työryhmän työssä olityöntekijöiden aseman turvaaminenkilpailuttamisen yhteydessä. Neu-vottelut päättyivät kuitenkin tulokset-tomina, eikä keväisen sovintoesityk-sen mukaisesti kilpailuttamisen peli-sääntöjä pääkaupunkiseudun jouk-koliikenteen kilpailuttamiseen saatulaadittua, minkä vuoksi työntekijätolivat pakotettuja ryhtymään työnsei-saukseen.

Haluan tässä yhteydessä kiittää Il-mailualan Unionia ja Veturimiesten liit-toa ja niiden jäseniä pääkaupunkiseu-dun kuljettajien työnseisaukselle anta-mastanne tuesta. Tämä tuki edesauttoiratkaisevalla tavalla kuljettajia tyydyt-tävän sopimuksen aikaansaamiseksi.Samalla se oli myös konkreettinen osoi-tus kuljetusliittojen yhteistyön tarpeel-lisuudesta ja sen tuloksellisuudesta.

KIITOS SOLIDAARISUUDESTApuolesta haluan esittää parhaimmatkiitokseni Ilmailualan Unionille sii-tä tuesta, jota olitte valmiit antamaanmeille työtaistelun ratkaisevissa vai-heissa. Se edesauttoi pysähtyneidenneuvottelujen nopeaan käynnistymi-seen ja tyydyttävään lopputulokseenpääsemiseen. Tukenne osoitti sen,että ammattiyhdistysliikkeestä löy-tyy edelleen solidaarisuutta.

KUNTA-ALAN AMMATTILIITTOKTV ryJouni Riskiläpuheenjohtaja

KUVA: TIMO KUISMIN

AUTO- JA KULJETUSALANTYÖNTEKIJÄLIITTO AKT ryKauko Lehikoinenpuheenjohtaja

4

Kenttäpostia on palsta, johon kerätään lyhyitäuutisia ja juttuja. Siinä voidaan käsitellä ammatti-yhdistystapahtumia, työpaikkakuulumisia tai mitätahansa lukijakuntaa kiinnostavaa. Toivomme liiton

jäsenistön ja yhteistyökumppaneiden osallistuvanpalstan tekoon vihjeitä antamalla tai itse juttuja lä-hettämällä. Juttuihin toivomme myös kuvia.

Strategia on toimintaperiaate. Ennenkuin toimintaperiaatteeseen voi todellaottaa kantaa, pitäisi tietää mihin yrityson menossa. Olisi hyvä, jos henkilöstö-strategia alkaisi tulevaisuuden kuvaami-sella (visio). Samassa yhteydessä pitääesittää yhtiön päämäärät ja tavoitteet.Visio tulisi esittää selkeällä kielellä, jottajokainen työntekijä pystyy sen myöshahmottamaan. Päämäärien, toimintape-riaatteen sekä yhtiön organisaation onoltava sopusoinnussa keskenään. Lisäksion tärkeää, että päämääristä ja tavoit-teista vallitsee konsensus.

Vaikka henkilöstöstrategia-paperi si-sältääkin erittäin hyviä ajatuksia, niinpaperilla on vain paperin arvo, kunnesyhtiön johto ja henkilöstöryhmät saa-daan siihen sitoutumaan. Tämä edellyt-tää, että asioista todella ollaan samaamieltä. Konsensus saadaan vain sopimal-la. Tässä yhteydessä en tarkoita, etteiköhenkilöstöstrategiaa pohtinut työryhmäolisi tehnyt ansiokasta yhteistyötä. Suu-

FINNAIR OYJ:N LUONNOS HENKILÖSTÖSTRATEGIAKSIKERETTILÄISYYDEN NÄKÖKULMASTA

ri kiitos työryhmälle! Tarkoitan sitä, ettätähän mennessä sellaiset ajatukset, joitaluonnoksessa esitetään, ovat olleetenemmän tai vähemmän vieraita yhtiönjohtamiskulttuurille.

Organisatorisia muutoksia on tehty,on perustettu tiimejä jne. Muutosproses-si on edelleen käynnissä. Henkilöstökuitenkin kaikesta huolimatta kokeeedelleen monella työosastolla olevansaosa hierarkista käskytysjärjestelmää. Yh-tiö johtaa ja jakaa työt. Piste.

Yhtiö selvisi lamasta kohtuullisenpienin vaurioin ja henkilöstöryhmientalkoilla. Sen jälkeen on ollut havaitta-vissa, että työntekijöiden (=tuloksente-kijöiden) mielipiteitä ei ole hirveästi ha-luttu kuunnella. Tuloksentekijöitä eimyöskään ole palkittu, vaikka yhtiöllämenee nyt paremmin kuin koskaan. Voit-toa on jaettu vain omistajille. Voittopalk-kioon ja henkilöstörahastoon liittyvätasiat ovat seisseet paikallaan liian pit-

kään. Toivottavasti lähikuukaudet tuo-vat valoa näihin kysymyksiin.

Luonnos henkilöstöstrategiaksi on si-sällöltään myönteinen paperi. Sen hy-väksyminen yhtiön viralliseksi henkilös-töstrategiaksi olisi harppaus kohtiavointa ja vuorovaikutteista toimintaa.Yhtiön johto ja henkilöstöryhmät sitou-tuisivat toimintaperiaatteisiin. Tämänjälkeen käytännön toimintaa ohjattaisiinstrategian mukaisesti. Tämä voisi jopajohtaa siihen, että valtaa ja vastuuta siir-rettäisiin enemmän suorittavalle portaal-le. Tietysti on myös toinen vaihtoehto.Mikään ei muutu.

Tommi Toivola, luottamusmies

(Teksti on vuodenvaihteen SLT r.y. 012-lehdestä.)

Finnairin lentokonehuollonE-vuoro teki 28.-30.1. risteilynHelsingistä Tukholmaan. Lai-valla aloitettiin kokous neljätuntia ennen laivan irtautumis-ta satamasta. Vuoron toimihen-kilöiden järjestämässä tapahtu-massa, joka sisälsi myös kou-lutusta, olivat esillä lentoko-neiden uudet lokikirjat, työvä-lineiden käyttöön liittyviä asi-oita sekä vuoron omia ongel-mia. Tilaisuuden tavoitteenaoli työilmapiirin parantami-nen. Osallistujia oli n. 40 hen-kilöä eli n. 2/3 koko vuorosta.

Vesa Mäkinen

Lontoolainen kotisivuJos haluat surffaillen tietoa kansainvälisestä kattojärjes-töstämme, kuljetustyöntekijöiden federaatiosta ITF:stä,niin sitä on nyt tarjolla internet-sivulla: www.itf.org.uk.

SAK:n kulttuuriapuraha kiinnosti

Kulttuurin harrastaminen nostaa päätään liittomme pii-rissä. IAU:n piiristä tuli tällä kertaa ennätysmäärä laa-dukkaita apurahahakemuksia, viisi kappaletta: kolme012:n, yksi 010:n ja 007:n jäsenistöstä. Harrastusaluekinoli laaja: erilaisten taideteosten tekemisestä musiikkiinsekä lapsille ja nuorille suunnattujen elokuvien levittä-miseen.

Tuomo Oksanen

E-vuoronristeily

5

Laajenevat yhtiöt ja mielikuvatvaltaavat ilmailua, mutta mitenon turvallisuuden laita?

British Airways lisää kansain-välistä yhteistoimintaa mm.Finnairin kanssa. SAS osti AirBotnian. Kilpailu kiristyy, milläon monenlaisia seurauksia. Seon kuitenkin nykypäivän todel-lisuutta. Sitä on myös virtuaali-todellisuus, joka kuitenkin ilme-nee vain mielikuvatasolla. Uu-sin ajanvietetekniikka luo jän-nittäviä ja mukaansa tempaa-via mielikuvia. Matkustajillekinmyydään matkojen edistämi-seksi mielikuvia mm. luotetta-vuudesta. Se perustuu osaltaankunnolliseen huoltoon, muttaomistussuhteiden muuttuminenvoi vaikuttaa tähän myynti-valttiin. Voiton tavoittelu onluonut uuden ilmiön. Puhutaanvirtuaalisesta lentoyhtiöstä,joka on lentoyhtiö pelkistetyim-mässä muodossaan: sillä ei oleomaa kalustoa tai henkilökun-taa.

Monimuotoisia alihankintoja

Lentoyhtiön antamien palvelujen tu-lee olla ehdottoman todellisia ja luotet-tavia, lentokoneilla ja ihmisvoimin teh-täviä. Matkustajan tulee siirtyä yhtenäkappaleena ja päästä perille turvallisestija ajallaan. Ei siis niin kuin edesmen-neen tilauslentoyhtiön palveluita irvail-tiin: kone laskeutuu suurin piirtein Kuo-pioon!

Allianssien vaikutuksesta ilmailussa

A i k a n a a nihmeteltiin afrikka-laista lentoyhtiötä,jonka ainoan kalus-ton muodostivat ko-neen viereen työnnet-tävät matkus-tajaportaat, muttakehitysmaan yhtiöolikin ilmeisesti ai-kaansa edellä, jo 20vuotta sitten. Onkoero suuri nykytilan-teeseen, jos matkusta-ja nyt ostaa lipun yh-tiölle A, mutta mat-kustaa yhtiöllä B ?Näin tapahtuu paljon.ITF NEWS/3 1997:nmukaan esimerkiksi

British Airwaysin (BA) suunnitelmiinkuului perustaa mannertenvälinen len-toyhteys, jota lentäisi Airline Manage-ment Limited (AML), jolla on hallinto,mutta ei koneita eikä miehistöjä. Ne olitarkoitus liisata BA:lta. Islantilaisella At-lanta-lentoyhtiöllä ei ole kirjoissaanmatkustamohenkilökuntaa ollenkaan.Se käyttää Jerseyssä, Monacossa ja Ir-lannissa sekä Englannissa toimivia yri-tyksiä hankkiessaan miehistöjä tilaus-lentojaan varten. Siis: lentoyhtiötoimin-taan tuntuu riittävän vähimmillään halulennättää matkustajia, pelkistetty hallin-to-organisaatio sekä yksi tai useampi yh-teistyökumppani.

BA:n neuvottelutaktiikkaa?

Alliansseilla tavoitellaan taloudellis-ta hyötyä, mutta sitä voidaan kyllä et-siä ponnekkaasti yhdenkin yhtiön pii-rissä. Finnairin ja British Airwaysin yh-teistyöneuvottelut etenevät hyvää vauh-tia. Kun yhteistyöhön mennään, niin tu-lee katsoa ettei BA:n haluttomuus neu-votella työehdoista leviä meillekin.Maailman tuottavimpiin lentoyhtiöihinkuuluvassa BA:ssa on yritetty tuon tuos-takin tiukentaa oman työvoiman palk-kaehtoja. BA:n lentoemäntien työeh-doista syntyi kesällä 1997 lakkoja, joit-ten johdosta ITF aloitti maailmanlaajui-set tukitoimet. Cateringin muutoksista-kin haluttiin tehdä viime kesänä yksi-puolisia päätöksiä Englannissa, muttalakolla uhkaamalla asiasta päästiin sen-tään neuvottelemaan. Omien työnteki-jöiden suorittamasta työstä on myös

pyydetty tarjouksia ulkopuolisilta yrit-täjiltä. Jos ne ovat olleet halvempia kuinoma työ, niin tällä on painostettu ja py-ritty laskemaan palkkoja yksipuolises-ti. Olisikohan ajatus työntekijöistä yh-tiölle merkittävänä voimavarana pääs-syt unohtumaan?

Kun tekijöihin ja tuotteisiin voiluottaa, ei tarvitse pelätäkuvitteellisia matkustajia

Kaupallisten ratkaisujen ei tulisi vai-kuttaa huoltotasoon. Tekniset palveluttoimivat Euroopassa, jos niitä käytetääntiukasti yhteisten määräysten mukaan,koska vaatimustaso on korkea. Siltikinlentoyhtiön oman organisaation tuotta-ma palvelu herättää luottamusta: omahuolto voi ottaa parhaiten huomioonomien koneiden huoltotarpeet. Töidensiirto muualle lisää ehkä voittoja, muttaluo alalle epävarmuutta siksikin, ettäalalla on monenlaisia yrittäjiä. Ilmailus-sa tulee aina voida olla varma siitä, ettätyö on luotettavasti suoritettu. On tie-dettävä työn todellinen suorittaja jahyväksyjä ja on voitava luottaa näihin.Lentoyhtiöt muuttuvat yhä maailman-laajuisemmiksi, jolloin hallinnon jahuoltopisteiden etäisyys voi kasvaa.Tällöin tulee lisää vaikeuksia valvoahuollon tasoa. Sen tulee kuitenkin, kai-kissa olosuhteissa, olla parasta laatua.Kuljettava yhtiö on ensisijaisesti vas-tuussa matkustajiinsa nähden eikäonnettomuuksissa paljon auta, jos veto-aa jälkikäteen jonkun toisen huolimat-tomuuteen.

Jos uskottavuus ja luotettavuus me-netetään, niin kestää kauan ennenkuinne saadaan takaisin. Jos matkustaja siir-tyy toisen yhtiön asiakkaaksi, niin näyt-töjä ei enää päästä antamaankaan. Edesjonkin asian näkeminen ei riitä vakuut-tamaan kaikkia. Onhan ihmisiä, jotkaväittävät, että esimerkiksi kuussa ei olekäytykään, vaan että kaikki on yhtä suur-ta hämäystä, joka on luotu jonkin epä-määräisen studion nurkassa. Lentolii-kenteen täytyy joka tapauksessa toimiareaalitodellisuudessa. Kun tiedetään len-topelot ja muu mystiikka, joka liittyytaivaalle nousemiseen, niin matkus-tajalla täytyy olla mielikuva takuusta,siitä, että saa rahallaan kunnollisen tuot-teen, jota lentomatkakin edustaa. Muu-ten koneissa on ennen pitkää vain ku-vitteellisia matkustajia.

Tuomo Oksanen

KU

VA: J

UH

A H

YY

TIÄ

British Airways on maailmanmenestyvimpiä lentoyhtiöitä.

6

Työ-, terveys- ja hyvinvointioh-jelman tekemisestä sovittiinTES-neuvottelujen yhteydessäjoulukuussa. Mitä sen tulisi si-sältää? Miten sen toteutus tulisihoitaa eri osastoilla? Luotta-musmiehet ja työsuojeluasia-miehet keräävät näkemyksiä.Finnair Oyj:n ja liiton välillä ontarkoitus sopia ohjelman yleis-tavoitteista, toteutustavasta jaseurannasta.

Millä tavalla voidaan vaikuttaa tär-keäksi katsottujen asioiden toteutumi-seen työpaikalla? Miten ohjelman toteu-tus tulisi hoitaa eri osastoilla? Mitä oh-jelman tulisi sisältää? Juuri tästä on ky-symys. Viime vuosina on ollut esillämonia hyviä tavoitteita työelämän ke-hittämiseksi. Näitä tavoitteita ei ole kui-tenkaan saatu toteutettua liiton jäsenis-töä tyydyttävällä tavalla. Nyt sitä hae-taan sopimuksella, joka velvoittaa niintyönantajaa kuin työntekijöitäkin.

Finnair Oyj:ssä on käynnistymässäuudella tavalla työkykyä ylläpitävä toi-minta, jossa olemme mukana työsuoje-luorganisaation kautta. Yhtiössä ollaanrakentamassa myös henkilöstöstrategiaa,jossa IAU ei ole järjestönä mukana. Ke-hittämisyhteistyötä on pyritty viemääneteenpäin KEHOT-kehittämisyhteistyönavulla. Nämä toiminnot eivät kilpaileohjelmamme kanssa tai keskenään.

Terveyttä ja hyvinvointia sopimalla

Kehittämisryhmät ja työelämänmuuttaminen

Ohjelma on tarkoitus toteuttaa siten,että jokaisella osastolla työntekijät voi-vat olla keskeisesti mukana. Ohjelman-teon yhteydessä sovitaan paikallisistakehittämisryhmistä, jotka käyttävät työs-kentelyssään KEHOT-kehittämisyhteis-

työmenetelmää ja sen menettelytapoja.Yhteistyö osastoilla on tarkoitus järjes-tää kullekin osastolle parhaaksi katso-tulla tavalla. Tällöin saattavat kysymyk-seen tulla muutkin vaihtoehdot kuinkehittämisryhmät. Luottamusmiehet jaasiamiehet keräävät näkemyksiä tästäohjelman toteutuksen kannalta tärkeäs-tä asiasta.

Työ, terveys, hyvinvointi

Työn kehittämisessä ihmisten tarpeetovat merkittävässä asemassa. Ne eivätsuinkaan aina toteudu, mikä aiheuttaaturhautumista: työssä ei viihdytä. Tulee-kin miettiä työn sisällön ja organisoin-nin sekä mm. työvälineiden ja -ohjei-den kehittämistä tästäkin lähtökohdas-ta. Tässä vaiheessa halutaan näkemyk-siä siitä, miten me voimme olla vaikut-tamassa työhömme. Yksityiskohtia voi-daan hioa myöhemminkin.

Kytkennät kuntoon. Työ, työvälineet jatyönjako ovat osa ohjelmankehittämiskohteista.

Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kehittäminen on tärkeää.Lentopallo-ottelu edistää näitä kaikkia.

7

Työsuojelun lisäksi työkykyä ylläpi-tävä toiminta edistämää osaltaan hyvin-vointia. Nyt otetaan selvää, mihin asi-oihin työkykyä ylläpitävässä toiminnas-sa tulisi jäsenistön mielestä panostaa.Kysyttävää on paljon. Miten näitä asi-oita voitaisiin käsitellä yhdessä? Mitenterveyttä tulisi edistää? Ihmisen hyvin-vointiin kuuluu laaja alue, joka ulottuutyön ulkopuolellekin. Nyt selvitetään,miten näihinkin asioihin voidaan vai-kuttaa ohjelman avulla tai työpaikallayleensä.

Keskustelu on käynnistetty

Luottamusmies- ja työsuojeluasia-mieskokouksessa helmikuun alussa esi-teltiin ohjelman rakentamisen periaat-teet. Seuraavien kuukausien aikana käy-dään keskustelu ohjelman sisällöstä jatoteutuksesta. Työpaikkojen työ-, terve-ys- ja hyvinvointiohjelmassa on kysy-mys yrityskulttuurin muutoksesta: joh-tamisesta koitetaan siirtyä uuteen, yh-dessä tekemisen kulttuuriin. Muutos onvaikea työyhteisön kaikille osapuolil-le. Se on silti mahdollinen. Kyse on kui-tenkin jatkuvasta pitkäjänteisestä pro-sessista, jossa tuloksia ei ole syytä odot-taa nopealla aikataululla. Ohjelmanavulla voidaan kuitenkin vauhdittaa tätämuutosta. Nyt odotetaan Finnair Oyj:ssätyöskentelevältä jäsenistöltä kannanot-toja ohjelman sisältöön ja toteutukseen.

Pekka Kainulainen ja Tapani Kautto

Finnair Oyj:n ja Ilmailualan Unioni IAUry:n väliset neuvottelut 10.12.1997

Osapuolet sitoutuvat sopimaan Finnair Oyj:n työpaikkojen työ-, terveys- jahyvinvointiohjelmasta 31.12.1998 mennessä. Ohjelman sekä muiden työelä-män ja työympäristön kehittämishankkeiden toteuttamiseksi sovitaan pai-kallisista kehittämisryhmistä, jotka käyttävät työskentelyssään kehittämis-yhteistyömenetelmää ja sen menettelytapoja.

Mahdollisuus keskusteluun jamielipiteiden vaihtoon ontärkeää ohjelmaa toteutettaes-sa. Miten keskustelet tässäympäristössä!

Hyvinvointia: Bonoja Mika Myllylänvoitto.

TÄMÄN AUKEAMAN KUVAT: JUHA HYYTIÄ

8

Finnairin pääluottamusmiehinätoimivat tekniikassa Jari B.Miettinen, sekä maa- ja mat-kustajapalvelutehtävissä OnniPosti. Kyselin heiltä edunval-vonnasta ja pääluottamusmies-toiminnasta yleensä.

Aloitin kysymällä, että millä tavallaluottamusmiehet voivat auttaa yksittäis-tä jäsentä ja mitä luottamusmiehet te-kevät.

Jari Miettisen mukaan osastonluotta-musmies on oman osastonsa työnteki-jän lähin “apu“, jos työntekijä ei pääseratkaisuun oman työnjohtajansa kanssa.Luottamusmies on aina käytettävissä joskokee ettei selviä itse tai epäilee ettäedunvalvonta on vaikeaa koska työnan-taja painostaa. Myös osastokohtaisissakehittämis- ja muutoshankkeissa osas-ton oma luottamusmies edustaa työnte-kijöitä. Pääluottamusmiehen tehtävä ontoimia IAU:n eli liiton ja kentän välillätiedonsiirtäjänä. Pääluottamusmiehenäkoen olevani vastuussa myös osaston-luottamusmiesten osaamisesta ja jaksa-misesta. Jäsenistölle työni ei välttämät-tä ole näkyvää koska suurin osa on en-nakoivaa, eli etua valvotaan jo ennenkuin hanke on työntekijöitten etuja syö-nyt.

Onni lisää että osastojen luottamus-miesten tärkeitä tehtäviä ovat työehto-jen kehittäminen sekä paikallinen sopi-minen että työpaikkatoiminnan kehittä-minen.

Olen kiinnostunut tietämään mitkäasiat tällä hetkellä työllistävät pääluot-tamusmiehiä.

Tähän Jari vastaa, että viimeajan suu-rin työllistäjä oli liikennelakko, tällähetkellä uusi työehtosopimus ja työaika-laki.

Onni lisää tähän, että omalta osaltaankotimaan asemakäynnit vievät aikaa.

Utelen kavereilta tulevaisuuden nä-kymiä.

Jari Miettinen kertoo seuraavaa: “Uu-det tuulet yhtiössä, monet johtajavaih-dokset, ja vapautuva kilpailu ovat kaik-ki asioita joihin tulee panostaa harkitenja ennakoiden jotta meillä on tulevai-

Edunvalvonta ja pääluottamusmiehetFinnair Oyj:ssä

suus ja työtä.“

Onni Posti kehottaa lukemaan OKAY(Nro 23) 12.12.1997 Kuuvettäkö mark-kinatalouteen? - jossa hän peilaa omianäkemyksiään.

Utelen pääluottamusmiesten suhdet-ta liittoon, ammattiyhdistykseen ja jä-senistöön.

Jari vastaa seuraavaa: “Toimisto kak-kos-hallin kolmannessa kerroksessa,auki aamu seitsemästä iltamyöhään, ter-vetuloa! Johtuen tiukasta tilanteesta lii-kun halleilla melkoisesti päivittäin, jo-ten “rajapinnassa“ liikkuminen ja yksi-lötason keskustelut ovat minulle hyvintyypillisiä. Oman toimintani kannaltaehdoton etu on se että suhteet Ilmailu-tekniikan Ammattiyhdistykseen ITA:aanovat loistavat ja myös edustamani Ilmai-lualan Unioni IAU ry:n kanssa hommattoimivat päivä päivältä paremmin.”

Onni Posti esitti seuraavanlaisia kom-mentteja: “Suhteeni liittoon ovat erit-täin hyvät. Luottamusta löytyy, ja asi-oista voidaan keskustella - jopa oikeil-la nimillä - mikä on harvinaista meidäntyökulttuurissa.

Suhteeni ammattiyhdistykseen: Sopi-musalalla 02 (palvelutehtävät) on tällähetkellä kolme ammattiosastoa (teknii-kassa vain yksi) joten suhde on hiukan“jakomielinen“ vaikkakin muuten -hen-kilötasoisesti hyvä. Meilläkin olisi va-kavasti harkittava ammattiosastojen yh-distymistä.

Suhteeni jäsenistöön: Olen ollut teh-tävässä vasta 12 kk. Suurin osa ajastaon mennyt uuden oppimisen, joten hen-kilöstötapaamiset ovat jääneet hyvin sa-tunnaisiksi. Olen aloittanut tutustumi-sen kotimaan asemiin, ja kierros on tar-koitus saada toteutetuksi syksyyn men-nessä.”

Pääluottamusmiehen työtä pidetäänvaativana ja toisaalta turpaankin voitulla vähän joka puolelta, joten halu-sin kuulla miksi olet alkanut pääluotta-musmieheksi.

Jari Miettinen: En varsinaisesti alka-nut, omasta ja vieraasta tahdosta olentehtävässä tässä, merkittävässä. Kutenkaikki kuutos-hallia tuntevat tietävätminulla ei ammatillisesti ollut mitäänmahdollisuuksia, vaan olin tuomittumielipiteistäni. Vaihtoehdokseni jäi ryh-tyä vaikuttajaksi ja edunvalvojaksi, va-lintaani en ole katunut sekuntiakaan.

Onni Posti: “Pojat pyyti.“

Pyysin kertomaan asioista, joita vie-lä on mielessä.

Jari Miettinen: Mieleen tulee vaikkamitä, mutta niin tulee näitä lehtiäkin,joten varmaan tapaamme vielä näilläkinsivuilla.

Onni Posti: Se on salaisuus. Niitäkinpitää olla.

Alpo Pehkonen

KU

VA: A

RT

O K

UJA

LA

Onni Posti ja Jari Miettinen.

9

SAS:n ostettua Air Botnian on Fin-nair saanut ulkomaisen kilpailijan koti-maan lentotoimintaan ensimmäistä ker-taa Suomen ilmailun historiassa. Kuin-ka Air Botnian IAU:iin kuuluva henki-lökunta ja etenkin heidän pääluottamus-miehensä Jorma Mattila on sen koke-nut?

Lentoliikenteen vapautumisen myö-tä yhtiöille tuli mahdolliseksi kilpaillamyös toisten maiden sisäisillä markki-noilla. Tämä tuli nyt konkreettisesti to-deksi myös Suomessa. Jorma kertoo kau-pan tulleen yllätyksenä. Henkilökunnal-le tiedottaminen tapahtui kuten tapoi-hin kuuluu, samana päivänä kuin tiedo-tusvälineille, joten osa työntekijöistäkuuli yrityskaupasta vasta uutisista.

Air Botnia - SAS - IAUOdotukset tulevasta ovat hieman kak-

sijakoiset. Optimistit odottavat kone-määrien kasvavan kilpailun kiristymisenmyötä ja työpaikkojen lisääntyvän senvaikutuksesta, pessimistit pelkääväthuoltojen siirtyvän Suomesta pois. JosSAS tuo Suomeen suurempia koneita,saattaa henkilökunta tulla niiden muka-na. Se mikä kotimaan lentotoiminnassamuuttuu varmasti, on siirtyminen alue-politiikasta bisnekseen. Yhteistyö Fin-nairin kanssa on myös arvailujen varas-sa. Air Botnian huollot on tehty Prop-osastolla, ja Jorma toivoo tämän jatku-van. Huoltotoiminnan siirtäminen poisHelsingistä aiheuttaisi etenkin perheel-lisille suuria vaikeuksia.

Air Botnian tekniikan työntekijät

ovat ITA:n jäseniä, ja Jorma kuuluuITA:n johtokuntaan. Pääluottamusmie-henä hän on toiminut vasta vähän ai-kaa, joten ammattiyhdistysasiat ovat vie-lä vähän outoja. Luottamusmieskoulu-tuksen avulla hän aikoo saada varmuut-ta asioiden hoitoon. Työnantajan suh-tautuminen järjestäytymiseen oli aluksinihkeää, mutta on muuttunut myöntei-semmäksi. Mattila kokee IAU:n Finnairkeskeiseksi ja tuntee olevansa enemmän-kin sivustakatsoja. Liitto on kuitenkinpaikka, josta saa aina tietoa ja sitä Jor-ma hakee sieltä aina tarvittaessa. Ay-toi-minta ei hänen mielestään ole rähinäävaan yhteistoimintaa. Työpaikkojen jat-kuvuus on tärkeintä, toteaa Jorma lo-puksi.

Alpo Pehkonen

KU

VA: J

UH

A H

YY

TIÄ

Jorma Mattila Air Botnian pääluottamusmies.

10

Maksuosuuksienmääräämistapa on muuttunut

Työntekijä on liitossa vain välillises-ti, sillä hän on ammattiyhdistyksensä jä-sen. Yhdistys puolestaan on liiton jäsen.Yhdistykset eivät maksa omasta jäsenyy-destään liitolle vaikka ovat liiton ainoi-ta jäseniä. Ammattiyhdistysten jäsenetrahoittavat liittoyhteisön toiminnan liit-tomaksuksi kutsutulla jäsenmaksullaanja saavat samalla mm. turvan työttömyy-den varalta. Maksut voivat poiketa jon-kin verran eri ammattiyhdistyksien alu-eella. Liiton edustajisto ja ammattiyh-distykset päättävät toimintaan menevis-tä maksuista. Uutta on se, ettäammattiyhdistykset päättävät itse, pal-jonko ne tarvitsevat toimintaansa. So-siaali- ja terveysministeriössä päätetäänedelleen liittomaksuun sisältyvästätyöttömyyskassan jäsenmaksusta. Näis-tä osista koostuva liittomaksu asettuu1,35 %:n tasolle 1998. Vain liittomak-sun maksaneella tai siitä sääntöjen mu-kaan vapautuksen saaneella on jäsenoi-keudet.

Työpaikkakeräyksestätilisiirtoihin

Aikanaan jäsenmaksut käytiin kerää-mässä työpaikoilla. Toimintaa helpottimelkoisesti, kun tulopoliittisen ajatte-lun alkuaikoina liittojen perimät mak-sut sovittiin siirrettäviksi työnantajape-rintään. Toisinaan esitetään, ettäpalkkaperinnästä tulisi luopua, mutta tä-hän ei löydy muita perusteita kuin haluvaikeuttaa yhteistoimintaa. Kun palkka-

Liittomaksu ennen ja vuonna 1998

perinnässä maksut kokonaisuudessaansiirretään kerralla liiton tilille, niin vas-taavasti palkatkin voidaan maksaa työn-tekijöille pankin kautta kun niin on so-vittu. Toinen mahdollisuus olisi maksaarahat työpaikalla puhtaana käteen.

Jäsenmaksun määräytyminenon pitkä prosessi.

1) Jo edellisen vuoden alussa ammat-tiyhdistyksen vuosikokous tekee pää-töksen siitä prosenttiosuudesta, jonka sekatsoo tarvittavan seuraavana vuonnaomaa toimintaa varten ja joka on osayllä mainitusta 1,35 %:sta. Se voi ollaesimerkiksi 0,10 % henkilöjäseneltä.Jotkut ammattiosastot tarvitsevat 0,15%. Tämä maksu on nimeltään ammat-tiyhdistyksen jäsenmaksu (= entinen pa-lautus) ja se siirretään entiseen tapaanammattiyhdistyksille neljännes-vuosittain.

2) Edustajiston sääntömääräiselle ko-

koukselle kuuluu päättää seuraavan vuo-den ammattiyhdistyksien liittojäsenmak-susta. Henkilöjäsenet maksavat 1998 tätäosuutta 1,05 %. Se on liittomaksun pää-osa, joka menee kokonaisuudessaan lii-ton toiminnan rahoittamiseen. Viimevuonna tehtyä edustajiston päätöstä pitiviivyttää syksyyn. Työttömyyskassaku-vioiden selkiinnyttyä oltiin valmiit pää-töksiin.

3) Sosiaali- ja terveysministeriö vah-visti viime vuoden lopulla työttömyys-kassan esittämän jäsenmaksun tasoksitäksi vuodeksi 0,15 %. Tämäkin osuussisältyy liittomaksuun (1,35 %:iin).

4) Saatuaan tiedot näistä eri osuuk-sista liiton hallitus vahvistaa loppuvuo-desta liittomaksun, jonka ammattiyhdis-tyksen jäsen sitten maksaa ennakonpidä-tyksenalaisesta tulostaan.

Tuomo Oksanen

Liittomaksu koostuu seuraavastiAmmattiyhdistyksen jäsenmaksu 0,10 % tai 0,15 %- yhdistys päättää itse

Ammattiyhdistyksen liittojäsenmaksu 1,05 %- edustajisto päättää

Työttömyyskassan jäsenmaksu 0,15 %- kassa esittää, ministeriö vahvistaa

Liittomaksu 1,3 % tai 1,35 %- liiton hallitus vahvistaa saatuaan yllä olevat tiedot

SAK:n viihteellinen ja asiapitoinenyhden päivän ja yön kevättapahtuma,Kiljavan kevätpaja, alkaa muodostuatraditioksi. Se on tarkoitettu kaikilleSAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen jä-senille sekä heidän perheilleen ja ystä-villeen ja alkaa Kiljavan opistolla25.4.1998 klo 10.00. Teemana on tällä

Kiljavan kevätpajan teemana“ONNEN LÄHTEET”

kerralla “Onnen lähteet”; etsitään posi-tiivisia näkökulmia arjen harmauteen.Asiasta kuullaan alustuksia ja sitä käsi-tellään pienemmissä työpajoissa. Huu-moripuolella onni voi löytyä vaikkapasökönpeluusta (jossa kilpaillaan mesta-ruudesta), karaokesta ja liikuntaakin voiharrastaa. Tulevaisuuden verhoa voi ra-

ottaa ennustajalla. Luontopolun tai 5km:n juoksun jälkeen voi saunoa ja uida.Lapsille on omaa ohjelmaa. Päivä so-veltuu esimerkiksi ammattiosastolle ke-vätretken kohteeksi tai ay-treffien te-koon.

Tuomo Oksanen

UNIONILevikki 43002.Vuosikerta

JULKAISIJAIlmailualan UnioniIAU ry

PÄÄTOIMITTAJATapani KauttoPuh. 09-47857 221

TOIMITUSSIHTEERITuomo OksanenPuh. 09-47857 223

TOIMITUSKUNTAJuha GrundströmJuha HyytiäPekka KainulainenArto KujalaErkki LuotoVesa MäkinenAlpo Pehkonen

TOIMITUSMäkelänkatu 56, 5 krs.00510 HELSINKIPuh. 09-47857 223Fax. 09-47857 250E-mail: etunimi.sukunimi@sak.fi

ILMESTYMINENLehti ilmestyy noin neljä kertaavuodessa.

AINEISTOToimitus ei vastaa pyytämättä lähetetyistäaineistoista eikä palauta niitä.

TAITTOSirpa Pirttiperä, Sarapaino Oy, Helsinki

PAINOSarapaino Oy, Helsinki

11

MERI-TENHOLA

PERHEMÖKKI (hinnat 01.05.1998 alkaen)

Jäseniltä Ulkopuolisilta1 vrk 180 mk sopimuksen mukaan1 viikko 1300 mk sopimuksen mukaan

Mökki on tarkoitettu perhekäyttöön.Lemmikkieläinten vienti ja tupakointi sisätiloissa onehdottomasti kielletty.

MÖKIT I, A ja U (hinnat 01.05.1998 alkaen)

Jäseniltä Ulkopuolisilta1 vrk 150 mk sopimuksen mukaan1 viikko 1050 mk sopimuksen mukaan

Tupakointi sisätiloissa on ehdottomasti kielletty.

Mökit on siivottava käytön jälkeen. Laiminlyöty sii-vous voidaan teettää siivousyhtiön toimestaedellisen käyttäjän laskuun.Mökeiltä lähdettäessä on puhdistettava polkupyörätja siirrettävä ne sisätiloihin.Viikkojakso on maanantaista- maanantaihin javaihtoaika klo 12.00

ILMAILUALAN UNIONI IAU RY:N LOMAPAIKAT

IAU on jäsenenä Suomen Retkeily-majajärjestö SRM r.y:ssä ja ammattiyh-distyksiemme jäsenet pääsevät näin kä-siksi liiton normaalien jäsenetujen ohel-la lisäetuihin, jotka koskevat myös mat-kustaessa mukana olevia perheenjäse-niä.

Normaalit yöpymisalennukset ovat15mk/vrk Suomessa SRM-hostellissa.Majoitukseen voi yhdistää tavallistaedullisemman auton- tai polkupyörän-vuokrauksen.

Erillisen ulkomailla tarvittavan hos-tellikortin avulla saat edullisia yöpymis-

Jäsenkorttisi SRM-kolmio tuo monia alennuksiatarjouksia, joihin liittyy myös paikalli-sia liikennepalveluja ja sisänpääsyjänähtävyyskohteisiin. Tämän henkilö-kohtaisen normaalisti 100 mk maksavanlisäkortin hinta tulee takaisin jo ensim-mäisen yön majoitusmaksussa useimmis-sa Euroopan suurimmista kaupungeistatai vaikkapa Floridan auringossa. Jokai-nen perheenjäsen tarvitsee oman kortin,alle 17-vuotiaille sen hinta on 10 mk.

Jos olet liikkeellä Helsingin seudul-la, niin saat 15 % alennusta Tiedekes-kus Heurekan sisäänpääsymaksusta,Matkatoimisto Ageba antaa 20 % alen-

nusta Helsinki-kiertoajeluistaan, jotkalähtevät Katajanokalta. Jos haluat kä-väistä Helsingistä laivalla Tallinnassa,niin saat 10 % alennusta Eestin Linjo-jen matkalipuista (ei koske risteilyjä).Junalipun Helsingistä Pietariin ja takai-sin saa myös erikoishintaan.

Kiinnostuitko? Lisätietoa saat SRM:ntoimistosta, Yrjönkatu 38 B Helsinki,puhelin 09-694 0377 tai infopuhelimes-ta 0600-92 484 (2,85 mk/min + ppm)ympäri vuorokauden.

����������

Liiton hallitus on kokouksessaan 31.1.1998 käsitellyt liiton lomapaikkojen hinnoittelua ja käyttöävuonna 1998 ja hyväksynyt seuraavat hinnat:

SALMIJÄRVI (hinnat 01.05.1998 alkaen)

Jäseniltä1 vrk 45 mk1 viikko 300 mk

Viikkojakso on maanantaista- maanantaihinja vaihtoaika klo 12.00

TEERENPESÄ (hinnat 01.05.1998 alkaen)

Jäseniltä Ulkopuolisilta1.6.- 31.8.1 vrk 100 mk 150 mk1 viikko 700 mk 1050 mk

19.2.- 5.5.(viikot 8 -18)1 viikko 2800 mk 3900 mkVuokraus vain viikoittain.

Muuna aikana1 vrk 300 mk 450 mk1 viikko 2100 mk 3150 mk

Tupakointi on sisätiloissa kielletty.Viikkojakso on maanantaista- maanantaihinja vaihtoaika klo 12.00

Ilmailualan Unioni IAU ry

Mäkelänkatu 56, 5 krs.00510 HELSINKI

Vaihde 09-478 571

Suorat numerot:Rainer Hakala 09-47857 220Tapani Kautto 09-47857 221Arto Kujala 09-47857 222Tuomo Oksanen 09-47857 223Olli Kaivanto 09-47857 224Sinikka Hakala 09-47857 210

Fax. 09-47857 250E-mail: etunimi.sukunimi@sak.fi

Ilmailu- jaRautatiekuljetusalanTyöttömyyskassa

KassanjohtajaMatti Jähi 09-47857 201

KassanhoitajaSari Bau 09-47857 200

Fax. 09-47857 250E-mail: etunimi.sukunimi@sak.fi

LOMALIITON LOMATUKIHAKUAJALLE 11.- 30.9.1998

Virkistysloma alk. 160 mk/hlö/5 vrk ja lapset 6-14 v. 0 mk vanhempienkanssa samassa huoneessa. Alle 6-vuotiaat lapset aina veloituksetta (yöpy-minen vanhempien kanssa). Hinnat sisältävät puolihoidon (aamiainen + päi-vällinen) ja lomaohjauksen. Virkistyslomat on suunnattu etupäässä työttö-mille perheineen, yksinhuoltajille lapsineen, vähävaraisille vanhuksille jayleensä sellaisille perheellisille tai yksinäisille henkilöille, jotka eivät talou-dellisten tai muiden syiden johdosta ilman tukea voi käyttää maksullisialomapalveluita ja joiden katsotaan olevan loman tarpeessa. Lomat ovat si-sällöltään monipuolisia ja toiminnallisia. Päivittäinen lomanohjaus ja sau-navuorot (osassa kohteita) sisältyvät omavastuuhintoihin.

Hotellit: Hotelli Lepolampi, Hotelli Keurusselkä, Keuruu, Hotelli Rantakal-la, Kalajoki, Punkaharjun Valtionhotelli, Hotelli Kittilä.Kylpylät ja kuntoutumiskeskukset: Hotelli Serena, Korpilampi, Imatran Kyl-pylä, Hotelli Levitunturi, Kylpylä ja liikuntakeskus, Sirkka, Hotelli-kylpyläRauhalahti, Kuopio, Kuntokylpylä Summassaari, Saarijärvi, Kylpylä HotelliCasino, Savonlinna, Kylpylä-Lomakeskus Päiväkumpu, Karjalohja, RunninTerveyskylpylä, Siilinjärven Kuntoutumiskeskus.Lomakeskukset: Punkaharjun Lomakeskus, Aurinkohiekkojen Lomakeskus,Kalajoki, Mäntymotelli, Mäntyharju, Suur-Saimaan Lomakeskus, Taipalsaa-ri, Taavetin Lomakeskus, Kustavin Lomakeskus, Sulkavan Lomakeskus, Lo-makeskus Huhmari, Polvijärvi.

Hakumenettely

Hakuaineisto tilataan Lomaliitto ry:stä ma-pe klo 8.30-16.00 puh, (09) 61383210 tai 613 8311. Myös 24 tunnin nauhoite 765 209 tai 765 877. Hake-mukset palautetaan, osoitteella Lomaliitto r.y./Lomatuet, Toinen linja 17,00530 Helsinki, jossa niiden tulee olla viimeistään 4 viikkoa ennen toivot-tua ensimmäiseksi alkavaa loma-ajankohtaa.Myönteisestä päätöksestä tiedotetaan hakijalle kirjeitse viimeistään 3 viik-koa ennen loman alkua.Lomatuet myönnetään sosiaalisin, terveydellisin ja taloudellisin perustein.Valinnassa kiinnitetään huomiota hakijan tulotasoon, aikaisemmin tai muu-alta saamaan lomatukeen, perhesuhteisiin, terveydelliseen tilaan ja muihinloman tarvetta osoittaviin tekijöihin. Lomatukea voidaan vain erityisinpe-rustein myöntää hakijalle, joka on ollut tuetulla lomalla 1997 tai on saanutmyönteisen lomatukipäätöksen koskien vuotta 1998. Lomatukea ei myön-netä matkakustannuksiin.

Lomaliitto r.y.

Mielipiteetesiin

Tämän lehden yhtenä tarkoituk-sena on toimia lukijoiden vuoro-vaikutus- ja keskustelukanavana.Toivomme lyhyitä ja ytimekkäitämielipidekirjoituksia lukijoilta.Juttuideatkin ovat tervetulleita.Toimituskunta avustaa tarvittaessakirjoituksien toteutuksessa.

Mielipidekirjoituksien tai juttu-jen mukana tulee olla kirjoittajannimi, osoite ja puhelinnumero. Ni-mimerkkikirjoituksia julkaisemmevain poikkeustapauksissa. Tiedos-tomuotoisena lehdelle lähetettäväteksti mieluiten Word-tiedostona.Lehden osoitteet löydät sivulta 11.

Aika: Lauantai 7.3.1998 klo 15.00.Paikka: Ostrobotnian juhlakerros, Museokatu 10, Helsinki.

Käsiteltävät asiat: sääntöjen määräämät asiat, johtokunnan toimintaohje, yh-distyksen periaateohjelma, muut ajankohtaiset asiat, kutsuvieraiden puheen-vuorot.

Kokouksen jälkeen järjestettävälle illalliselle ennakkoilmoittautumiset27.2.1998 mennessä työosastosi luottamusmiehelle. Vain ennakkoilmoittau-tuneet voivat osallistua illalliselle.

Kokousmateriaali on saatavissa edunvalvontatoimistossa (2A3) maaliskuunalusta lähtien.

TERVETULOA Johtokunta

ILMAILUTEKNIIKAN AMMATTI-YHDISTYS ITA RY:N VUOSIKOKOUS