IDEAKATALOGI

POHJOISMAINEN KIRJASTOVIIKKO 2012

Sisältö:

Sivu 3 Johdanto

Sivu 5 Pohjoismaisen kirjastoviikon kirjallisuus 2012

Sivu 6 Aamuhämärässä – ääneenlukua lapsille

Sivu 7 Teksti nuorisolle

Sivu 8 Iltahämärässä – ääneenlukua aikuisille

Sivu 9 Lukusuosituksia

Sivu 11 Ideakatalogi kouluille

Sivu 13 Ideakatalogi kirjastoille

Sivu 14 Thorbjørn Egner – 100 vuotta 12.12.12

Vuoden 2012 kuva ja taiteilija

Kolofon:

Projektipäällikkö ...................................................................Carl-Mikael A. TeglundKirjallisuuskonsultti ...............................................................Anna ÅstrandTaiteilija .................................................................................Henrik DrescherTeksti ....................................................................................Hanna Marie BjörklundTeksti Egner ..........................................................................Petter Knutsen BjørkeloUlkoasu ................................................................................Kenn Clarke

Erityiset kiitokset seuraaville henkilöille:

Inessa Osadchaya, Jacob Mellåker, Tina K. Jakobsen, Bjørn Egner, Marna Jakobsen, Stefán Vilbergsson, Britta Nygård, Birgitta Engman, Heidi Lønne Grønseth, Sabine Høgh, Mikkel Bredsgaard Randers, Søren Sørensen, Cappelen Damm, Torbjørg Breivik, Susanna Puisto, Ieva Hermansone, Egle Staskunaite, Eha Vain, Carsten Hebsgaard Nielsen og Heyday, Zlatan Ibrahimovic agent Mika Lepistö, Albert Bonniers Förlag, Miika Nousiainen.

Kuvan on ottanut Riikka Tyrväinen, joka oli nordjobbarina Ruotsissa 2011. Kuvassa nordjobbarit laulavat laulua ”Sträck ut din hand”. Laulu omistettiin Norjalle heinäkuun 2011 tapahtumien johdosta.

3

Näin sanoi Loreen haastattelussa heti Euroviisuvoittonsa jälkeen. Tällä tavoin hän tiivisti ajatuk-sen kulttuurista jatkuvasti muuttuvana ja venyvänä. Kulttuuri ei koskaan ole muuttumaton.

Kulttuuri saa monimuotoisuudelta myös voimaa kasvaa, minkä Loreen itse todistaa ruotsalaisine ja marokkolaisine juurineen. Pohjolassa on pitkä kulttuurin ja etnisyyden monimuotoisuuden his-toria – aina Ahvenanmaan suomenruotsalaisista ja Kööpenhaminan grönlantilaisista niihin poh-joismaalaisiin, joiden juuret ovat Pohjolan ulkopuolella. Kokemus useista kulttuureista avaa uusia näkökulmia.

Miika Nousiaisen kehuttu romaani Vadelmavenepakolainen käsittelee juuri tätä teemaa: Miten selvitä kahden kulttuurin ja kotimaan välissä. Päähenkilö toivoisi olevansa täysin ruotsalainen, samalla kun kuitenkin tuntee itsensä hieman ulkopuoliseksi. Aivan kuin jotain puuttuisi. Itse pää-henkilö käyttää sanaa ”kansallisuustransvestiitti” kuvatakseen ulkopuolisuuden tunnettaan.

Termi ”biologinen monimuotoisuus” kuvaa luonnosta löytyvää eläinten, kasvien ja hyönteisten kirjoa. Tiedämme, että biologinen monimuotoisuus on tärkeää eri lajien selviytymisen kannalta. Yhden lajin kuoleminen sukupuuttoon vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen kokonaisuutena. Monimuotoisuudesta on tärkeä pitää kiinni, sillä emme vielä täysin ymmärrä kaikkien lajien mer-

kitystä kokonaisuuden kannalta. Eräänä päivänä ehkä huomaamme, miten tär-keä juuri se yksi perhoslaji olikin. Ja silloin se voi jo olla kadonnut.

Thorbjørn Egnerin teoksessa Hyppelihiiri Myökki-Pyökki-metsässä Hyppelihiiri on hy-vin varma omasta roolistaan ja tehtävästään muiden metsän eläinten keskuudessa. Hän soittaa ja laulaa sillä aikaa, kun muut tekevät töitä ja hankkivat ruokaa. Tätä asennetta hän joutuu miettimään uusiksi tarinan aikana. Tarvitsemme toisiamme ja siksi meidän tulee osata kohdata toisten erilaisuus. Emme voi suoraan sanoa, millainen rooli tietyllä ihmi-sellä tulee olemaan…

En kannata kulttuurin

säilyttämistä. Ota se ja

tee sillä, mitä ikinä haluat.

4

yhteiskunnassaan ja ympäristössään tulevaisuudessa. Aivan kuten biologinen monimuotoisuus, katoaa yhteinen tietomme, jos yksittäisen henkilön ajatukset ja tavat häviävät. Moninaisuuden käsitettä syytetään usein siitä, että se luo eri ryhmien välille etäisyyttä ja näin ruokkii eriytymistä. Mielikuvitus antaa meille kuitenkin eväät ymmärtää toista ja ylittää rajoja ja näin voimme kirjalli-suuden avulla kaventaa välimatkaa eri ryhmien välillä. Kielen ja lukemisen avulla saattaa asettua toisten asemaan ja paremmin ymmärtää heidän elämäänsä ja ajatuksiaan. Silloin voi nähdä, mi-ten paljon meillä on yhteistä moninaisuudestamme huolimatta.

Olemme tälle vuodelle valinneet kirjallisuutta, joka auttaa meitä saavuttamaan juuri yllä mainitun: kaventamaan etäisyyttä, asettumaan muiden asemaan ja ymmärtämään heidän ajatuksiaan, tun-teitaan ja kokemuksiaan.

Zlatan Ibrahimovicin elämäkerta Minä Zlatan Ibrahimovic (kirjoitettu yhdessä David Lagercran-tzin kanssa) on ollut erittäin suosittu ja sen on lukenut yksin Ruotsissa jo yli puoli miljoonaa ihmis-tä. Nyt teos keikkuu myydyimpien kirjojen listoilla ympäri Eurooppaa. Kirja on kaunistelematon kertomus pojasta, joka kasvaa Malmön Rosengårdissa bosnialaisessa perheessä ja josta tulee yksi jalkapallon supertähdistä.

Zlatanin tarina kertoo elämästä Rosengårdissa, josta on tullut pahamaineisen lähiön symboli. Kirja onnistuu kuitenkin luomaan syvemmän kuvan alueesta ja elämästä siellä. Samalla Zlatanin tarina on linkki kaikkien niiden erilaisten ihmisten välillä ympäri maailman, jotka lukevat hänen kirjansa.

Tervetuloa mukaan osaksi pohjoismaista moninaisuutta!

5

Pohjoismaisen kirjastoviikon kirjallisuus 2012

Tämän päivän yhteiskuntaa leimaa kulttuurinen, kielellinen ja etninen moninaisuus. Tämän vuoksi aiheen tuntemus on välttämätöntä, jotta voisi ymmärtää nykypäivän monimuotoista Pohjolaa ja toimia sen yh-teiskunnissa. Valitsemamme kirjailijat eivät suoraan ota kantaa tähän kysymykseen, vaan keskittyvät enneminkin kuvaamaan ja selittämään yhteiskuntaa teoksissaan. Toivomme, että voimme näiden kirjailijoiden avulla antaa kaikille kohderyhmillemme keinoja pohdiskella kulttuurista monimuotoisuutta ja keskustella siitä, millaisen yhteiskunnan haluam-me yhdessä luoda. Olemme valinneet kirjallisuutta, joka edustaa vuo-den teemaa ’Moninainen Pohjola’ parhaalla mahdollisella tavalla. Se auttaa kaventamaan etäisyyttä ja asettumaan muiden asemaan. Näiden teosten avulla haluamme antaa keinoja paremmin ymmärtää toisiamme ja erilaisuuttamme monimuotoisessa Pohjolassa.

Lukuiloa !

6

Aamuhämärässä

– ääneenlukua lapsille

Thorbjørn Egner

Thorbjørn Egner on Norjan suurin ja tun-netuin lastenkirjailija. Hän oli kirjailija, ku-vittaja, graafikko, säveltäjä ja lavastaja. Tänä vuonna tulee 100 vuotta Egnerin syntymästä ja tekstivalinta on osa merk-kivuoden juhlintaa. Myöhemmin idea-katalogissa kerromme lisää Egneristä ja hänen merkityksestään Norjan kirjallisuu-delle.

Hyppelihiiri Myökki-Pyökki-metsässä

Thorbjørn Egnerin Hyppelihiiri Myökki-Pyökki-metsässä on ajaton klassikko, joka käsittelee sitä, miten jokainen on arvokas omalla ta-vallaan. Olemme valinneet kyseisen teoksen, sillä se kertoo teemas-ta omalla erityisellä tavallaan. Myökki-Pyökki-metsän asukkaat ovat hyvin monimuotoinen joukko ja kaikkien tulee vetää yhtä köyttä, jotta metsästä tulee mahdollisimman hyvä koti kaikille. Myös kettu ymmär-tää tämän lopulta.

Valitsemamme kappale nostaa esiin myös sen, että ennakkokäsitys jostain toisesta voikin olla täysin väärä. Egnerin kirjoissa ei ole perin-teisiä pahoja hahmoja, vaan sympatiaa saavat myös roistot ja kierot ketut.

Ääneen luettaessa

Visualisointi on hyvä tapa tehostaa ääneenlukua, ja Hyppelihiirestä löytyy hieno kuvitus omasta takaa. Kotisivuillemme tulee myös kuvamateriaalia otsikon ’Pedagoginen materiaali’ alle. Samal-le sivulle tulee äänitiedostoja skandinaavisilla kielillä.

Hyvä idea on myös lähteä liikkeelle lasten omista kokemuksista ja heiltä voi vaikkapa kysyä, ovatko he aiemmin kuulleet Hyppelihiirestä. Samalla voi laulaa muutaman teoksen laulun yhdes-sä. Kotisivuillamme voi kuunnella kappaleen ’Grönsaksätarsången’ ruotsiksi.

Tekstin dramatisointi on myös yksi vaihtoehto ääneenluvun elävöittämiseen. Lapset voivat valita, mikä eläin he haluavat olla ja näytellä pätkän teoksesta. Toki hahmoja voi myös

maalata tai tehdä niistä pieniä nukkeja. Tarvittaessa voidaan myös palata teok-sen perusajatukseen siitä, että kyse on erilaisista eläimistä, jotka erilaisuudes-taan huolimatta pyrkivät tulemaan mahdollisimman hyvin toimeen toistensa

kanssa. Tärkeää on myös kertoa, ettei ketulla ole lupaa syödä muita ja että kettukin muuttuu lopussa kiltiksi.

Miten ikinä teosta hyödynnetäänkään, tärkeintä on toki, että lapsilla on kivaa!

7

NuorisolleTutkimusten mukaan nykyajan nuoret lukevat yhä vähemmän ja hitaam-min sekä myös ymmärtävät lukemastaan yhä vähemmän. Lukuinnon laantuminen koskee etenkin poikia. Olemme ensimmäistä kertaa tilan-teessa, jossa lapset lukevat vähemmän ja huonommin kuin vanhem-pansa. Eroja näkyy tyttöjen ja poikien lisäksi eri yhteiskuntaryhmistä tulevien nuorten välillä, mikä on erityisen huolestuttavaa.

Tämän vuoksi olemme tänä vuonna lisänneet oman kategorian nuorille. Toivomme näin tavoittavamme peruskoulu- ja lukioikäi-set nuoret. Ääneenluvun ei tässä kategoriassa toki tule välttämättä tapahtua koulussa, vaan kannustamme mukaan myös esimerkiksi nuo-risotaloja.

8

Minä Zlatan Ibrahimovic

Zlatan Ibrahimovicin elämäkerta Minä Zlatan Ibrahimovic (kirjoitet-tu yhdessä David Lagercrantzin kanssa) on ollut erittäin suosittu ja sen on lukenut yksin Ruotsissa jo yli puoli miljoonaa ihmistä. Nyt teos keikkuu myydyimpien kirjojen listoilla ympäri Eurooppaa. Kirja on kau-nistelematon kertomus pojasta, joka kasvaa Malmön Rosengårdissa bosnialaisessa perheessä ja josta tulee yksi jalkapallon supertähdistä. Zlatanin tarina kertoo elämästä Rosengårdissa, josta on tullut paha-maineisen lähiön symboli. Kirja onnistuu kuitenkin luomaan syvem-män kuvan alueesta ja elämästä siellä. Samalla Zlatanin tarina on linkki kaikkien niiden erilaisten ihmisten välillä ympäri maailman, jotka lukevat hänen kirjansa.

Ääneen luettaessa

Vuoden kirjallisuuden valinta tässä kategoriassa ei ollut helppo. Emme halunneet tekstiä, joka voisi osaltaan edesauttaa stereotyyppien vahvistumista nuorten mielissä. Olemme poimineet kir-jasta useamman tekstipätkän, joiden ajatuksena on osoittaa, että kaikilla on mahdollisuus onnis-tua – myös heillä, jotka tulevat Rosengårdista. Mikäli haluatte mieluummin käyttää teoksesta itse valitsemaanne yhtenäistä tekstipätkää, voitte toki aivan hyvin tehdä niinkin.

Ääneenluvun voi tässä kategoriassa yhdistää keskusteluun vaikkapa sosioekonomisista kysy-myksistä ja rasismista työmarkkinoilla

Iltahämärässä – ääneenlukua aikuisille

Miika Nousiainen

Miika Nousianen (s. 1973) asuu Helsingissä ja työskentelee kirjailijana ja journalistina. Hänen kehuttua esikoisromaaniaan Vadelmavenepakolainen on Suomessa myyty yli 20.000 kappalet-ta. Tavallaan kirja on Nousiaisen mukaan eräänlainen omaelämänkerta. Vadelmavenepakolainen kertoo suomalaisesta miehestä, joka lähes pakkomielteisesti ihailee Ruotsia ja kaikkea ruotsalai-suuteen liittyvää. Hän muuttaa Ruotsiin ja yrittää epätoivoisesti muuttua ruotsalaiseksi. Nousiai-sen mukaan teema perustuu teini-iän kapinaan Ruotsia vihannutta isää kohtaan, joka juhli aina

Ruotsin hävitessä urheilussa.

Vadelmavenepakolainen

Mikko Virtasella on ongelma. Hän ei enää halua olla suomalainen mies – mörökölli, ahdistuksen ja huonon itsetunnon ruumiillistuma. Sen si-jaan hän tahtoo olla ruotsalainen! Pienten alkuvaikeuksien jälkeen hän

myös onnistuu siinä. Mikosta tulee Mikael Andersson, sujuvasanai-nen aviomies ja perheenisä Göteborgista. Hinta on kallis,

mutta mitä ei ihminen tekisi saadakseen elää maailman parhaassa maassa?

9

Miika Nousiaisen Vadelmavenepakolainen on täynnä huumoria, mutta siitä voi löytää myös vuoden teeman ’Moninaisuus Pohjo-lassa’. Kirja kuvaa erilaisuuden vaikeutta ja identiteetin häilyvyyttä kahden kansallisuuden välillä. Teos myös vitsailee sekä suomalais-ten että ruotsalaisten kustannuksella, mutta ei lainkaan ilkeästi vaan hauskasti ja rakkaudella.

Haluamme korostaa, ettemme toki kuvittele Mikko Virtasen ongel-mien vastaavan todellisten siirtolaisten kohtaamia ongelmia. Mut-ta yhdessä Zlatanin elämänkerran kanssa Vadelmavenepakolainen muodostaa hyvän kokonaisuuden vuoden kirjallisuudeksi. Tämän takia kannustammekin kouluja, kirjastoja ja muita instituutioita käyt-tämään halutessaan molempia kirjoja tapahtumissaan.

Lukusuosituksia:Myös esimerkiksi Jonas Hassem Kherimin Ajatussulttaani sopii aiheensa puolesta erinomai-sesti tämän vuoden kirjastoviikon teemaan ja sillä on myös yhtymäkohtia Vadelmavenepakolai-seen. Vuoden kirjallisuuden lisäksi julkaisemme alla myös teoslistan, josta lähdimme liikkeelle tä-män vuoden kirjallisuutta valittaessa. Näillä teoksilla voi halutessaan vapaasti täydentää vuoden kirjallisuutta. Listasta löytyy kirjallisuutta ympäri Pohjolan – ja myös yksi virolainen teos.

Aamuhämärässä:

Ana Udovic - Vem är tjuven, Mirjana?Kristina Aamand - Baba Habib perker på plettenManu Sareen - Iqbal Farooq og den sorte pjerrotKatja Kallio - Bibi muuttaa Suomeen

Nuoriso:

Marjun Syderbö Kjelnaes - Skriv i sandenBrian B. Christensen - Mihai og TobiasJonas Hassen Khemiri - AjatussulttaaniRobert Meriruoho - Göteborgilainen Viikonloppusatu

ltahämärässä:

Jonas Hassen Khemiri AjatussulttaaniEija Hetekivi Olsson IngenbarnslandMarjaneh Bakhtiari Mistään kotosinMaria Amelie Luvaton norjalainenMagnus Dam Jacobsen Í Grønlandi við KongshavnMaimu Berg Ma armastasin venelastRanya Paasonen Auringon asemaLeo Löthman Transportflotte SpeerArnaldur Indriðason VetrarborginJónína Leósdóttir Elskar mig elskar mig ekkiAnn Jäderlund Som en gång varit ängMartha Christensen Glansbilleder

10

Ideakatalogi

KouluilleUseimmat lapset varttuvat tänä päivänä yhteiskunnassa, joka on kulttuurisesti ja etnisesti niin moninainen, etteivät lapset edes tule ajatelleeksi asiaa samoin kuin aiemmat sukupolvet ovat ehkä tehneet. ”Mikä on perinteisesti pohjoismaista?” ”Mikä on ’uutta’?”. Toivomme, että vuoden teema voi olla osana myönteistä keskustelua Pohjolan ihmisten keskinäisestä erilaisuudesta. Keskustelua identiteetistä ja moninaisuudesta voi herättää esimerkiksi miettimällä uusia ja van-hoja perinteitä, ruokatapoja yms. Alla muutama ehdotus siitä, miten vuoden teemaa voi lähestyä.

Keskustelu luokassa

Moninaisuus voi tarkoittaa lapsille montaa eri asiaa. Lähtökohtana voi käyttää teosta Hyppelihiiri Myökki-Pyökki-metsässä ja keskustella lasten kanssa siitä, mitä moninaisuus heille merkitsee. Onko kyse samanlaisuuksista vai eroista? Miten teema tulee esiin teoksessa? Onko lasten oma elinympäristö moninainen? Ja jos on, niin millä tavoin? Onko ehkä luokassa tai lasten omissa perheissä moninaisuutta? Moninaisuuden esimerkkinä voi käyttää vaikkapa eri pohjoismaisia kieliä ja jokaisen maan omia juhlapäiviä ja perinteitä. Mitä maillamme on yhteistä ja mitä eroa? Ja miksi on näin?

Peli kaikkein pienimmille (skandinaavisilla kielillä)

Kotisivuiltamme löydätte pelin kaikkein pienimmille lapsille. Sivuilta löydätte myös omat tulkin-tamme Hyppelihiiren tunnetuista hahmoista ja voitte lukea enemmän kielien moninaisuudesta Skandinaviassa. Lasten painaessa kuvia sanovat hahmot pätkiä kirjan tekstistä eri skandinaa-visilla kielillä. Pelin jälkeen voitte luokassa puhua kielien moninaisuudesta. Miten paljon lapset ymmärsivät esimerkiksi tanskasta tai norjasta? Muistuttivatko jotkin sanat toisiaan eri kielillä? Mistä johtuu, että ymmärrämme Skandinaviassa toisiamme niin hyvin? Vai ymmärrämmekö?

Piirtäkää ja kirjoittakaa

Piirtäkää ja kirjoittakaa oma tarinanne monimuotoisuudesta. Voitte ottaa lähtökohdaksi jälleen Hyppelihiiren hahmot tai keksiä itse jotain ihan muuta. Lapset voivat yhdessä kirjoittaa tarinoi-ta, piirtää hahmoja ja esitellä tuotoksensa luokan edessä. Toki teksteistä ja kuvista voi järjestää näyttelynkin. Ennen aloittamista on varmasti hyvä puhua lasten kanssa moninaisuudesta. Mitä se tarkoittaa heille? Viittako sana siihen, mistä kukin on kotoisin? Vai ruokaan, kieleen tai johon-kin aivan muuhun?

Musiikki

Kotisivuiltamme löydätte nuotit ja sanat Hyppelihiiren lauluihin (ruotsiksi). Näiden avulla voitte itse soittaa ja laulaa luokassa. Voitte myös yhdessä kirjoittaa oman laulunne moninaisuudesta. Asiaa helpottaaksenne voitte käyttää jonkin Hyppelihiiren laulun melodiaa. Silloin lasten on hel-pompi tunnistaa laulut. Myös eri musiikkityylejä voi käyttää esimerkkinä moninaisuudesta ja ky-syä lapsilta, minkälaisesta musiikista he pitävät. Lapset voivat myös itse tuoda kouluun musiik-kia, joka heidän mielestään edustaa moninaisuutta. Tai sitten voitte kerätä musiikkia eri puolilta maailmaa ja kuunnella niitä yhdessä.

11

Kokatkaa yhdessä:

Tehkää ruokaa yhdessä lasten kanssa tai pyytäkää heitä tuomaan kouluun kotoa jotakin ruo-kaa, joka edustaa moninaisuutta. Keskustelkaa eroista ja yhtäläisyyksistä. Voitte myös puhua lasten lempiruuista ja kokeilla, montako eri ruokalajia keksitte yhdessä. Voitte myös keskustella erilaisista ruokaan ja ruokailuun liittyvistä perinteistä. Syövätkö kaikki luokassa samalla lailla ja samaan aikaan? Onko joku allerginen? Syökö joku erilaista ruokaa perheen uskonnon vuoksi? Mitä syödään jouluna tai eidinä?

Teatteri

Aloittakaa keskustelemalla moninaisuudesta luokassa. Sen jälkeen voitte kirjoittaa oman temaa käsittelevän näytelmänne. Mahdollisesti voitte käyttää pohjana jotakin vuoden teoksista. Oikeal-la tavalla esitettynä esimerkiksi Vadelmavenepakolainen voi olla hauska myös lapsille ja nuorille. Teos kuvaa erilaisuuksia ja samanlaisuuksia Suomen ja Ruotsin välillä humoristisella tavalla ja voi siksi olla hyvä pohja myönteiselle keskustelulle.

Voitte kirjoittaa näytelmän joko koko luokka yhdessä tai pienemmissä ryhmissä – tai toki jokainen itsekseen. Näytelmät voi esittää luokan edessä tai muulle yleisölle. Voitte käyttää myös improvisaatioteat-teria, jossa lapset ja nuoret näyttelevät ilman käsikirjoitusta. Joskus voi olla jopa helpompaa ilmaista ajatuksiaan ja tunteitaan jostakin teemasta, kun on mahdollista käyttää myös kehonkieltä. Toki näy-telmä voi olla myös ilman vuorosanoja, jolloin oppilaiden tulee näytellä moninaisuutta ainoastaan kehonkielellä.

Video

Oppilaat voivat myös tehdä oman videon moninaisuudesta. Mitä moninaisuus tarkoittaa heille? Tässä yhteydessä voi olla hyödyllistä, ettei käsitettä etukäteen pilkota osiin keskustelemalla. Sil-loin videoihin tulee enemmän variaatiota ja oppilaat saavat enemmän irti tehtävästä. Jälkeenpäin voitte keskustella videoista ja moninaisuudesta. IDÉKATALOG

NORDISK BIBLIOTEKSUGE 2012

12 – 18. 11

12

Kirjastoille

Siitä asti kun Pohjoismainen kirjastoviikko perustettiin 1997, on ajatuksena ollut, että tapahtuma on yhteisöllisyyttä edistävä ja kerää yhteen lapsia ja aikuisia ääneenluvun pariin. Lapsia aamulla, aikuisia illalla. Ja uutuutena tänä vuonna myös nuoria.

Kirjastoissa ääneen luetaan, kun ulkona on jo ehtinyt tulla pimeää. Toivommekin osallistuvia kir-jastoja luomaan mahdollisimman kotoisan ilmapiirin himmentämällä valaistusta ja sytyttämällä muutaman kynttilän. Niin on tehty Pohjolassa jo sukupolvien ajan, kun on kerrottu tarinoita toisil-le. Pohjoismainen kirjastoviikko jatkaa tätä perinnettä.

Alla on ideoita siihen, miten voitte toteuttaa Pohjoismaisen kirjastoviikon 2012 kirjastoissanne.

Ääneenluku

Joko joku kirjaston työntekijöistä voi lukea tekstin ääneen tai voitte pyytää paikalle vaikkapa näyttelijän. Tärkeää on luoda oikea tunnelma ja saada kuulijat rauhoittumaan ja virittymään oi-keaan tunnelmaan. Vuoden teeman ympärille voi myös rakentaa suuremman tapahtuman ja lait-taa esille valikoiman vuoden teemaa edustavia kirjoja.

Keksikää muita iltatapahtumia

Voitte järjestää tapahtuman, jossa esimerkiksi vierailee luennoitsijoita ja kirjallisuuden alan asian-tuntijoita. Tai vuoden teeman ja Pohjolan sisäisten erojen ja samankaltaisuuksien asiantuntijoi-ta. Yliopistolta voi myös pyytää luennoitsijaa kertomaan pohjoismaisista kielistä, ja järjestöistä edustajaa puhumaan moninaisuudesta ja siihen liittyvistä yhteiskunnallisista kysymyksistä.

Koristelkaa kirjasto

Pyytäkää paikallista taiteilijaa koristelemaan kirjasto vuoden teeman pohjalta. Voitte myös kut-sua paikallisia kouluja vierailulle ja järjestämään tapahtumia kirjastossanne.

Kirjoittakaa runoja

Järjestäkää runonkirjoituskilpailu tiloissanne. Teemana voi olla vuoden teema moninaisuus. Voit-tajalle ehkä voidaan antaa palkinnoksi jokin vuoden kirjoista tai hänen runojaan voidaan julkaista lehtisillä, joita kirjastossa jaetaan kisan jälkeen.

IDÉKATA

LOG

NORDISK B

IBLI

OTEKSUGE 201

2

12 –

18. 1

1

13

Thorbjørn Egner - 100 vuotta 12.12.12

Thorbjørn Egner on Pohjolan tunnetuimpia lastenkirjailijoita ja hänet tunnetaan myös Pohjolan ulkopuolella. Egner oli sekä lastenkirjailija että graafikko. 12. joulukuuta 2012 tulee kuluneeksi 100 vuotta Egnerin syntymästä. Tämä on osasyy siihen, että olemme tänä vuonna valinneet las-ten tekstiksi kappaleen Egnerin teoksesta Hyppelihiiri Myökki-Pyökki-metsässä. Valinta on osa 100-vuotisjuhlavuotta.

Thorbjørn Egner tunnetaan kertomuksistaan Hammaspeikosta, Kardemumman kylästä ja Myök-ki-Pyökki-metsästä. Egnerin kertomukset Hammaspeikosta, poliisimestari Paavalista ja muista hänen hahmoistaan kantavat vielä tänä päivänäkin. Kertomukset eivät ole ainoastaan jännittäviä ja viihdyttäviä, vaan niissä on myös syvempi opetus moraalista ja etiikasta. Teokset eivät kuiten-kaan vaikuta vanhanaikaisilta tai moralisoivilta. Egnerin vahvuus oli kyky yhdistää tekstiä, laulua ja kuvia – tavalla jonka vain harva osaa.

Egner tunnetaan Norjassa lisäksi radio-ohjelmasta ’Barnetimen’, jota lähetettiin Norjassa 1950-lu-vulla. Tuolloin valtaosa Norja lapsista – ja aikuisista – seurasi ohjelmaa. Lastenkirjailijasta tuli näin osa Norjan kulttuuriperintöä ja hänen omat ääneenlukunsa säilytettiin tuleville sukupolville. Eg-nerin kirjoja luetaan lapsille ahkerasti vielä tänäkin päivänä ympäri Norjaa.

Egner dramatisoi monia teoksiaan teatterin lavalle. Pääosin tätä kautta Egneriin tutustuikin muu maailma Norja ulkopuolella. Näytelmiä esitetään vielä tänäkin päivänä ympäri maailman. Myös Egnerin teoksia, joita on käännetty useille kielille Pohjolan ulkopuolella, julkaistaan edelleen.

Vuoden kuva ja taiteilija 2012

Vuoden kuva edustaa teemaa moninaisuus. Taiteilija on Henrik Drescher (s. 1955), joka on tanskalainen taiteilija ja kuvittaja. Drescher muutti tosin perheineen USA:han 1967. Nykyään Drescher asuu Kiinassa. Hänen oma mo-ninainen taustansa sopii hyvin vuoden teemaan.

Drescherin kuvia näkyy säännöllisesti lehdissä kuten New York Times, Washington Post, Newsweek, Time ja Rolling Stone. Hän on myös kirjoittanut ja kuvittanut useita kirjoja. Vuoden juliste kuvaa sitä, miten meillä kaikilla on useam-pia kulttuurisia identiteettejä, ja että monikulttuurisuus ei ole ainoastaan jotain, joka on jossain kaukana vaan myös meissä itsessämme.

Drescherin kotisivu löytyy osoitteesta hdrescher.com.

IDÉKATALOG

NORDISK BIBLIOTEKSUGE 201212 – 18. 11