hyvää joulua! - metsänomistajat · 2016. 12. 21. · hyvää joulua! 2 metsäpirkka mhy...

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkan tiedotuslehti 4/2016 13.12.2016

Valtuustovaalit

Metsäselain on kätevä, vaivaton ja maksuton

apuri

Metsälahjavähennys – uusi vähennys

Metsävakuutus on entistä tärkeämpi

sivu 4

sivu 8

sivut 10–11

sivu 15

Metsäpirkka

JUUPAJOKIJÄMSÄ

MÄNTTÄ-VILPPULARUOVESIORIVESI

TAMPEREVIRRAT

YLÖJÄRVI

Hyvää Joulua!

2

MetsäPirkkaMhy Pohjois-Pirkan tiedotuslehti 4/2016Julkaisija Mhy Pohjois-Pirkka23. vuosikerta

Toimituskunta:Harri KatajamäkiHeli Mutkala-Kähkönen

OsoitemuutoksetPuh. 03 486 4551 [email protected]

ISSN 1459-2398Taitto: M-Print Oy, VilppulaPaino: SP-Paino Oy, Nurmijärvi

Kannen kuva: Antti Koskinen

Uudelle valtuustokaudelleMetsänhoitoyhdistyksen valtuustovaa-lit on käyty ja uusi valtuusto on valit-tu seuraavalle neljälle vuodelle. Kiitos kaikille valtuustovaaleissa äänestäneille metsänomistajille ja onnittelut valtuus-toon valituille. Kiitokset myös valtuus-totyönsä päättäville valtuutetuille, tei-dän kanssanne on ollut rakentavaa teh-dä yhteistyötä metsäomistajien asioita eteenpäin vieden.

Metsänhoitoyhdistyksen valtuus-toon saatiin kattava läpileikkaus met-sänomistajista, jotka tulevat varmas-ti huolehtimaan siitä, että metsänhoi-toyhdistys on jatkossakin metsänomis-tajille täyden palvelun talo. Palvelujam-me olemme monipuolistaneet metsän-omistajien tarpeita kuunnellen. Edun-valvonta on tärkein toimintamme yh-distyksessämme. Kaikki muu toiminta perustuu siihen, että pidämme metsän-omistajan puolta.

Metsänomistajien etujen valvonnal-le on aina tarvetta, koska toimivillakin puumarkkinoilla ostajien ja puunmyy-jien tarpeet ovat usein erilaiset. Myös-kin maankäytön edunvalvontaa tarvi-taan, sillä entistä useammin eteen tun-tuu tulevan tilanteita, joissa joku tai jot-kut intressiryhmät haluavat kertoa met-sän tai pellon omistajille, mitä toimin-taa kyseisillä alueilla saa harjoittaa. Tär-keää on, että me metsänhoitoyhdistyk-sen hallinnossa toimivat henkilöt se-kä yksittäiset jäsenetkin pidämme sil-mät ja korvat auki ja olemme kiinnos-tuneita oman alueemme maankäytöl-le suunnitelluista rajoituksista. Oikea-aikainen, oikean tiedon kulku turvaa parhaiten mahdollisuuden vaikuttaa. Meidän luottamushenkilöiden tehtävä on miettiä, mikä on sitä parasta ja tar-peellista edunvalvontaa.

Suomi 100 vuotta

Ensi vuonna Suomi täyttää 100 vuot-ta. Samoin tulee kuluneeksi 100 vuot-ta metsänhoitaja Arvid Borgin kirjoitta-masta kirjasta ”Metsäoppi kansanmie-

hiä ja maanviljelykouluja varten”. Kirjassa hän kertoi vuonna 1917 metsänhoidosta näin: ”Koska metsänhoito- sanan merki-tys on usealle niistä, joille kirjanen on ai-ottu, jokseenkin hämärä, lienee syytä tar-kemmin selittää, mikä on metsänhoidon tarkoitus. Se päämäärä, jota silmällä pitä-en metsiä on hoidettava, ei suinkaan ole saattaa metsät niin kauniiksi ja puhtaiksi kuin puistot. Tämä ei ole tarkoitus. Met-sänhoidolla tarkoitetaan ainoastaan sel-laista metsän käyttöä, josta meille on suu-rin taloudellinen hyöty. Hyödyn kannalta omistajan on metsäänsä hoidettava, hyö-dyn on oltava määrääjänä kaikissa hänen toimissaan metsänsä hyväksi. Koska ko-kemus osoittaa, ettei yleisesti olla selvil-lä siitä, mikä menettely metsän suhteen tuottaa omistajalle suurinta todellista – ei ainoastaan hetkellistä, näennäistä –hyö-tyä, niin on välttämätöntä , että metsän omistajat lähemmin tutustuvat metsiin-sä, niiden hoidon ja käytön puoliin.”

Teksti on edelleenkin ajankohtainen, vaikka taloudellisen hyödyn rinnalla on kasvavaa kiinnostusta myös muu-hun metsän käyttöön, kuten suojelul-lisiin ja riistanhoidollisiin tarkoituksiin. Metsissä on paljon tekemätöntä työ-tä ja joka vuosi lehtipuuvesakot kasva-vat. Nuoren metsän kunnostus kannat-taa aina ja metsänhoitotyöt on tehtävä ajallaan puunhintasykleistä riippumat-ta. Hoidettu tila on tuottavampi kuin hoitamaton.

Esitän koko hallituksen puolesta läm-pimät kiitokset metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkan jäsenille, henkilöstölle ja yhteistyötahoille kuluneesta vuodesta sekä toivotan kaikille rauhallista joulun aikaa ja menestyksellistä vuotta 2017.

Antero Unkilahallituksen puheenjohtaja

2 Metsäpirkka 4/2016

Kohti talveaKuluvan vuoden puukauppa-määrät ovat olleet hyvällä tasol-la ja ovat ylittäneet viime vuo-den vastaavan ajankohdan koko-naismyyntimäärän. Paras kysyntä puumarkkinoilla on tällä hetkel-lä kuusitukilla. Kuusitukki on pi-tänyt hyvin hintansa ja mäntytu-kin hinta on tippunut kuusen alle. Kaikesta huolimatta tukin kysyn-tä on pysynyt vakaana ja Kiinaan saadut sahatavarakaupat ovat ta-sapainottaneet tilannetta. Kuitu-puun kysynnässä ei ole tapahtu-nut muutosta parempaan ja sitä on runsaasti tarjolla. Koivukuidun tilanne vaikuttaa tällä hetkellä hy-vin vaikealta. Kuitupuun ylitarjon-ta tilanne ei todennäköisesti hel-potta ennen Äänekosken sellu-tehtaan valmistumista. Vaikka selluteollisuudella menee edel-leen hyvin, niin se ei ole vaikut-tanut kuitupuun hintatasoon.

Puukaupassa mennään koh-ti talvileimikoiden korjuukautta. Talven pituuden ja olosuhteiden ennustaminen on vaikeaa. Täs-

tä syystä aina korjattavissa ole-vat leimikot kiinnostavat, mut-ta myös vain talvella korjattavat aukot ovat puunostajien ostos-listan kärjessä. Puunostajien vä-lillä on erilaisia painotuksia tal-vipuunhankinnassa ja hinnois-sa. Tästä syystä kannattaa kaikis-sa puukauppaan liittyvissä asiois-sa olla ensiksi yhteydessä met-sänhoitoyhdistyksen metsäasi-antuntijaan, jolta saat ajantasai-simman tiedon puumarkkinati-lanteesta. Metsänhoitoyhdistyk-sen metsäasiantuntijat tekevät viikoittain puukauppaa ja tunte-vat markkinatilanteen hyvin. Puu-kauppa lähtee vaivattomasti liik-keelle jäsenelle maksuttomalla puunmyyntisuunnitelmalla. Ota yhteys omaan metsäasiantunti-jaasi ja käytä hyväksi heidän asi-antuntemuksensa.

Harri Katajamäkijohtaja

Tee sopimus oman metsäasiantuntijasi kanssa! Yhteystiedot löytyvät tämän lehden sivuilta 24-25.

VARMISTA MIELENRAUHASI PUUKAUPASSA

PUUNMYYNTI-SUUNNITELMA

Maksuton jäsenille

Ilman jäsenyyttä 70 €/h + alv

Hinta sisältää:• Maastokäynti

• Arvio puumäärästä

• Hinta-arvio

• Työmaakartta

• Metsänkäyttöilmoituksen teko

• Jatkotöistä sopiminen, esim. uudistamistyöt

PUUKAUPANTOIMEKSIANTO

Alkaen 100 € + 0,63 €/m3 + alvJäsenalennus -15%

Hinta sisältää:• Puunmyyntisuunnitelma, kts. viereinen

taulukko• Puukaupan kilpailutus eri ostajien kesken• Tarjousten vertailu• Ostajan valinta• Hakkuun suunnittelu• Ilmoitus puunkorjuun alkamisesta• Korjuujäljen valvonta• Puunkorjuun valvontaraportti• Puukaupan päättäminen

Varmista hakkuidensujuminen suunnitellusti!

Puukauppakokemus käytössäsi!

Varmista puukaupan tarkka sisältö metsänhoitoyhdistysPohjois-Pirkasta.

Luota kokemukseen puukauppa-asioissa. Kun voit olla varma siitä, että puukaupan pienimmätkin yksityis-kohdat hoidetaan huolellisesti sinun eduksesi, nukut yösi paremmin eikä kauppoihin jää jossiteltavaa.

JÄSENENÄ

varmistat

edullisemmat

hinnat!

Metsäpirkka 4/2016 3

Mhy Pohjois-Pirka valtuustovaalien tulos 2016Nro Sukunimi Etunimi Ammatti, maks. 20 merkkiä Kotikunta Äänimäärä 12 Morri Tiina Metsätalousyrittäjä Virrat 215 4 Havanka Pentti Metsuri, pienviljelijä Ruovesi 198 26 Mäkelä Antti Maanviljelijä Mänttä-Vilppula 185 31 Siitonen Erkki Metsätalousinsinööri. Eläk. Ruovesi 153 3 Pirttilahti Arto Kansanedustaja Mänttä-Vilppula 140 19 Kallenautio Johanna Agrologi amk / emäntä Juupajoki 98 14 Kivelä Satu Maa- ja metsätalousyrittäjä Jämsä 85 10 Keskinen Sakari Maanviljelijä Jämsä 82 28 Hopsu Juha Maanviljelijä Tampere 81 9 Joutsela Sami Maatalousyrittäjä Orivesi 80 23 Sulkunen Tuomo Kirvesmies Jämsä 80 34 Olkkonen Eero Maanviljelijä Virrat 78 27 Unkila Jussi Maatalousyrittäjä Orivesi 75 uusi21 Kahilaniemi Simo-Pekka Metsätalousyrittäjä Orivesi 69 20 Tuuna Erkki MTI AMK Lehtori Ruovesi 61 32 Mäkelä Matti Metsäkoneyrittäjä Juupajoki 59 29 Syvälä Miikka Putkiasentaja Virrat 59 uusi2 Syvänen Sami Autonasentaja/mv Orivesi 57 25 Paloneva Toivo Metsäasiantuntija Ylöjärvi 53 7 Mattila Antti Maanviljelijä Orivesi 51 uusi30 Kopare Jorma Mets.Opast.eläk. Virrat 47 18 Ala-Paavola Harri Maatalousyrittäjä Tampere 42 uusi22 Jokela Juhani Maa- ja metsätalousyrittäjä Orivesi 39 uusi33 Ala-Kaarre Janne Yrittäjä Virrat 37 uusi24 Järvinen Matti Yrittäjä (evp) Tampere 37 uusi5 Leppälahti Juha Maaseutuyrittäjä Ylöjärvi 36 vara16 Piuhari Kaarle Metätalousyrittäjä Ylöjärvi 28 vara17 Ylä-Poikelus Aimo Maanviljelijä, eläk. Ylöjärvi 28 vara15 Ilveskoski Matti Dipl.ins., hallintojohtaja, eläk. Tampere 27 vara13 Ojanen Ilkka Yrittäjä, isännöitsijä/tj Ylöjärvi 18 vara8 Paulaniemi Rauno Jokapaikanhöylä Ylöjärvi 17 vara11 Korhonen Kimmo Toimitusjohtaja Pirkkala 12 vara6 Salo Tomi Dipl.ins., Hammaslääketiet. Lis. Helsinki 12 vara Yhteensä 2339 Äänioikeutettuja yhteensä 5342 kpl Äänestysprosentti 43,88 Hylättyjä 3 kpl Tyhjiä 2 kpl

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkan seitsemänsissä posti-vaaleissa käytti äänioikeuttaan 2344 jäsentä 5342 äänioikeu-tetusta eli äänestysprosentik-si muodostui 43,88. Prosenttia voidaan pitää hyvänä postivaa-lina pidettynä. Äänestysvilkka-us lisääntyi 5 prosenttiyksikköä edellisistä vaaleista.

Valtuutetut edustavat koko toimialuetta

Ehdokkaiksi lähti 33 metsän-omistajaa. Heistä valittiin val-tuustoon 25 valtuutettua ja 8 va-ravaltuutettua. Valtuutetut edus-tavat kattavasti koko toimialu-een metsänomistajia ja joukos-sa on myös kolme naisvaltuu-tettua. Uusia valtuuston jäsenis-tä on seitsemän. Valtuustoon va-littujen keski-ikä on n. 51 vuot-ta. Valtuutetuksi valinta edellytti vähintään 37 ääntä. Varavaltuu-tettujen järjestyksiä jouduttiin arpomaan tasatilanteissa.

Valtuusto on korkein päättävä elin Metsänhoitoyhdistyksen val-tuusto on yhdistyksen korkein päättävä elin. Se päättää mm. hallituksen valinnasta, yleisis-tä toimintaperiaatteista, toimin-tasuunnitelmasta sekä talousar-viosta. Valtuustolla on vuosit-tain kaksi sääntömääräistä ko-kousta, mutta tarvittaessa mah-dollisuus pitää myös ylimääräi-siä kokouksia.

Vaalitoimikunta kiittää äänestäjiä

Vaalitoimikunnan puheenjoh-taja Toivo Paloneva kiitteli ää-nestäjiä asiallisesta äänestys-käyttämisestä. Samalla hän toi-votti uusille valtuutetuille onnea tehtävässään seuraavalle neljäl-le vuodelle ja toivoi heiltä aktii-vista sekä kehittävää otetta met-sänhoitoyhdistyksen ja metsän-omistajien eduksi.

Harri Katajamäki

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkan valtuustovaalien tulos on vahvistettu

Vaalitoimikunta on saanut työnsä tehtyä. Kuvassa vasemmalla Raimo Alhonen, Jussi Kor-honen, Toivo Paloneva, Teija Lindell ja Antti Tarkkala.


Pienpuu liikkeelle -hanke jär-jesti lokakuussa korjuutyönäy-töksen Ruoveden Pappilanky-lässä torstaina 6.10. Näytökses-sä esiteltiin pikakiinnikkeellä harvesteripäähän asennettavaa MenSe -raivauslaitetta. Paikan päälle saapui myös Mensen vä-ki Taavetista esittelemään tuo-tevalikoimaansa. Työnäytök-sen hakkuusta vastasi Jussi Sa-lunen, korjuukohteesta Metsä-koskela Oy. Hieno keli, mak-karaa ja nokipannukahvia, mi-käs sen parempaa. Kiitoksia kaikille osallistujille!

Naisten metsäpäivä

Vietimme naisten metsäpäivää lokakuun viimeisenä perjantai-na Mänttä-Vilppulassa. Suun-tasimme matkaan aamulla Vir-roilta, josta ajelimme Ruove-den ja Oriveden kautta kohti Mänttä-Vilppulaa. Ensimmäi-senä vierailukohteenamme oli Kinnaskoski Oy:n saha. Herk-kuja notkuvien kahvipöytien ääressä meille kerrottiin sahan historiasta ja toiminnasta. Kah-vien jälkeen luvassa oli erittäin mielenkiintoinen sahakierros tukkilajittelusta valmiin puuta-varan pakkaukseen. Sahakier-ros oli kaikkien mieleen, näki ja kuuli paikan päällä mihin se puu myynnin jälkeen voi pää-tyä ja mitä sille tehdään.

Sahavierailun jälkeen lou-nastimme Café Herkkuhetki Myllyrannassa ja suuntasimme Serlachius museo Göstaan, jos-sa tutustuimme Kirsikka Ma-donna ja Taiteen tähtitaivaat näyttelyihin. Iltapäiväksi siir-

Pienpuu liikkeelle -hankkeen tapahtumia

Soita ja sovi tilakäynti!Pienpuu liikkeelle -hanke

Atte Vartiamäkiprojektipäällikkö,

Pienpuu liikkeelle -hankepuh. 044 580 1042

[email protected]

ryimme maastokohteille, jossa tutustuimme taimikonhoitoon ja metsänmittaukseen. Erittäin paljon kiitoksia hienosta päi-västä kaikille mukana olleille!

Pienpuu liikkeelle -han-ke järjestää runsaasti tapahtu-mia myös ensivuoden puolella, tarkkailkaa siis postianne!


SÄHKÖ LINJOJEN VIERIMETSÄN HOITOA PIRKAN- MAALLA–VARMEMPAASÄHKÖNJAKELUA

Elenia hoitaa sähköverkon ilmajohtojen vierimetsiä Ruoveden ja Ylöjärven alueilla vuoden 2017 aikana. Vierimetsänhoito parantaa sähkönjakelun varmuutta.

METSÄLLE PAREMPAA TUOTTOA – VÄHEMMÄN SÄHKÖKATKOJAElenia teettää puiden poistot ja taimikon-hoidon kustannuksellaan. Metsänomistaja voi myydä puut yhteismyynnissä kilpailu- kykyiseen hintaan. Puustoa käsitellään turvallisesti metsänhoitosuositusten mukaiseen kuntoon. Hoidetun metsän tuotto paranee ja puut kasvavat paremmin kestämään lumen painoa ja myrskyjen vaurioita.

n. 10 m ME VÄLITÄMME ARKESI SUJUVUUDESTA.

RUOVESI

IKAALINEN

YLÖJÄRVI

Elenian urakoitsija MHY Pohjois-Pirkka ottaa yhteyttä metsänomistajiin. Lisätietoa: www.elenia.fi/sahko/raivauskartta

ja samalla se kasvaa hoitama-tonta metsää paremmin kestä-mään lumen painoa ja tuulten riepotuksia, kertoo maankäyt-töpäällikkö Sanni Harala Ele-niasta.

– Nyt valituissa kohteissa on ollut myrskyjen tai lumikuor-mien aiheuttamia sähkökatko-ja, niihin ei ole tulossa maakaa-pelointia lähivuosina ja alueel-la on laajalti kotitalouksia tai muuta sähkön käyttöä, Hara-la jatkaa.

Ei kustannuksia metsänomistajille

– Kasvustoa hoidetaan ilma-johtojen varsinaisen johtoalu-een ulkopuolella. Siksi jokai-seen metsänomistajaan otetaan yhteys ensin kirjeellä, minkä jälkeen urakoitsijamme sopi-vat yksityiskohdista suorin yh-teyksin, Harala toteaa.

Metsänomistajille tarjotaan mahdollisuutta osallistua yh-teismyyntiin, jolloin he saavat kaadetuista puista kilpailuky-kyisen hinnan. Elenia suorit-taa hakkuut ja taimikonhoidon kustannuksellaan eikä niistä synny metsänomistajalle kus-tannuksia. Hakkuut tehdään pääsääntöisesti koneellisesti ja taimikonhoito metsurityönä. Urakoitsijat valitsevat kohtee-seen sopivan toteutustavan.

Elenialle urakoinnista Pir-kanmaalla vastaavat MHY Pohjois-Pirkka ja Pirkanmaan Verkostopalvelu. Talvella 2017 alkava vierimetsänhoito jatkuu helmikuuhun 2018.

Harri Katajamäki

Sähköverkon vierimetsänhoitoaElenia ennaltaehkäisee säh-köverkkovaurioita harvennus-hakkuilla ja taimikonhoidol-la ilmajohtojen vierimetsissä. Pirkanmaalla vierimetsänhoi-to kohdistuu Juupajoelle, Ori-vedelle, Ruovedelle ja Ylöjär-

velle lähes 400 kilometrin ver-ran. Yhteydenotot metsänomis-tajiin alkoivat marraskuussa. Harvennushakkuut ja taimi-konhoito alkavat talvella ensi vuoden puolella.

– Vähennämme pitkävaikut-

teisesti ilmajohtojen läheisyy-dessä kasvavan puuston säh-kölinjalle aiheuttamia riskejä. Puustoa käsitellään turvallises-ti metsänhoitosuositusten mu-kaiseen kuntoon, jolloin hyvin hoidetun metsän tuotto paranee


Kuusitukki on kysytyin artik-keli puukaupassa. Mäntytukin tilanne vaihtelee alueellises-ti enemmän. Havukuitujen ky-syntä ja tarjonta ovat kokonai-suudessaan tasapainossa, mut-ta koivukuidusta on voimakas-ta ylitarjontaa. Kovan maan lei-mikot ovat halutuimpia osto-kohteita, pakkasjakso ei lisän-

nyt talvikorjuukohteiden ky-syntää. Sahojen suuret hake-, kuori- ja puruvarastot vähentä-vät kuitupuun ja harvennuslei-mikoiden kysyntää.

Paikallinen puumarkkinati-lanne kannattaa aina tarkistaa alueen metsänhoitoyhdistyk-sestä. Kilpailuttaminen on ai-noa keino taata puusta mark-kinatilanteen mukainen hinta. Puun ostajat ottavat innokkaas-ti käyttöön uusia puukaupan ehtoja, jotka vaikuttavat yksit-täiseen puukauppaan. Metsän-hoitoyhdistysten asiantuntijat osaavat huomioida kaikki sei-kat puukauppatarjousten ver-tailussa.

Massa- ja paperiteollisuuden kannattavuus erinomainen

Metsäteollisuusyritysten kan-nattavuus on osavuositulosten perusteella jatkunut erinomai-sena varsinkin muihin toimi-

aloihin ja talouden yleiseen il-mapiiriin peilattuna. Sellun ja kartongin teko kannattaa enti-seen malliin. Iso positiivinen yllätys pitkään aikaan oli pai-nopapereiden hyvä tulos huoli-matta kysynnän supistumisesta ja matalista markkinahinnoista.

Puutuoteteollisuuden kannat-tavuus on huomattavasti hei-kompi ennen kaikkea mäntys-ahatavaran vaatimattoman hin-takehityksen vuoksi. Ruplan vahvistuminen hieman helpot-taa mäntysahureiden tilannetta, mutta toisaalta Ruotsin kruu-nun heikentyminen on selke-ästi parantanut sikäläisten toi-mijoiden kannattavuutta

Metsäteollisuuden tuotan-to ja puun käyttö Suomessa on kuluvana vuonna kasvanut. Kotimaisen puun käytössä ol-laan ennätystasolla. Metsän-omistajat ovat vastanneet kas-vaneeseen puun tarpeeseen ja myyneet puuta jopa puun käy-tön kasvua enemmän. Hak-kuissa on jatkunut vilkas tahti.

Puun myynti kohdannut ostajien tarpeet

PTT:n ennusteet 2016–2017 puumarkkinoistaPuumarkkinat 2016 2017

%-muutos %-muutos

Puun käyttö m3 2 – 3 2 – 3

Markkinahakkuut m3 3 – 5 2 – 4

Puukaupat yksityismetsistä m3 12 – 15 4 – 8

Puun nimellishinta*

tukki €/m3 -1 – 0 0 – 2kuitu €/m3 -1 – 0 0 – 3

Nimelliset kantorahatulot € 3 – 5 3 – 5* pystykaupat, vuotuinen

keskihinta

Metsäsektoriennuste syksy 2016 6.10.2016

Marraskuun puolivälissä puun viikkomyyntimäärät olivat 15 prosenttia suuremmat kuin vii-me vuoden vastaavana ajan-kohtana. Kokonaisuudessaan teollisuuden pysty- ja kaade-tun puun varastoissa on tava-raa hyvin lähikuukausien tar-peeseen. Ostotarpeissa on to-ki isoja ostajakohtaisia eroja. Puun tuonti ei onneksi ole kas-vanut viime vuodesta. Nykyi-senkään suuruiset tuontimäärät eivät ole perusteltuja kotimaan hakkuumahdollisuuksien näkö-kulmasta.

Trump saattaa vaikuttaa vientiin

Maailman talous on taas aset-tumassa tutuille uomilleen USA:n presidentin vaalin tu-loksen ratkettua. Aika näyttää minkälaisia vaikutuksia vaali-tuloksella on metsäsektorille, lähikuukausina tuskin kuiten-kaan mitään. USA tuo merkit-täviä määriä sahatavaraa Ka-nadasta. Mikäli tuontia ryhdy-tään suojatulleilla rajoittamaan, kanadalaisten pitää löytää uu-sia markkinoita sahatavaral-leen. Tällöin kilpailu esimer-kiksi Kiinassa voi lisääntyä ja vaikeuttaa suomalaisen saha-tavaran vientimahdollisuuk-sia. Toisaalta USA:ssa suunni-tellaan merkittäviä julkisia in-vestointeja muun muassa ra-kentamiseen, jolloin myös kai-kenlaisille puutuotteille syntyy kasvavaa kysyntää.

Erno Järvinentutkimuspäällikkö

MTK ry

Metsänomistajat 4/2016 7

Metsäsuunnittelija Jukka Heiskanen on vuosien koke-muksella todennut, että liian usein suunnitelmasta huolimat-ta hoitotoimenpiteitä laimin-lyödään. Myöhästyneet hoi-totyöt syövät aina tulevaisuu-den tuottoa ja metsäsuunnitel-man teettäminen on saattanut olla turhaa. Mies tietää mistä puhuu, sillä kokemusta suun-nittelusta löytyy jo kahdeksan vuoden verran ja suunniteltu-ja hehtaareita on kertynyt rei-lut 20 000.

– Pirkanmaan metsät ovat tulleet aika tutuiksi, Heiskanen naurahtaa.

Heiskasen mielestä metsä-suunnitelma on tärkeä osa toi-mivaa metsätilaa.

– Suunnitelma on kuin met-sän käyttöohjekirja. Se on tär-keä apuväline niin omatoimi-sesti töitä tekevälle metsän-omistajalle kuin sellaisellekin,

joka ei käy palstallaan juuri lainkaan.

Metsäselain on sähköinen työkalu oman metsänsä tarkas-teluun

– Kattavan paperikansion li-säksi on hienoa, että metsän-

hoitoyhdistyksen Metsäselain-sovelluksen avulla jokainen voi nykyään tarkastella omaa met-säänsä myös mobiililaitteel-taan, Heiskanen kertoo.

– Sovelluksen lataamalla oman metsän yksityiskohtais-ten tietojen tarkastelu on help-poa ja metsässä käymälläkin tietää hyvin missä mennään milläkin kuviolla. GPS näyttää tarkan sijainnin kaiken aikaa.

Metsäselaimen on ilmainen jäsenetu, jonka saa jokainen halukas metsänhoitoyhdistyk-sen jäsen.

Heiskanen pohtii myös met-säsuunnittelun käytännön ta-poja. Hän puoltaa metsänhoi-toyhdistyksissä käytössä ole-vaa suunnittelutapaa, johon kuuluu maastokäynti. Pelkän ilmasta laserkeilatun aineiston perusteella puustotiedoissa voi olla virheitä ja esimerkiksi tu-hoja on voinut tapahtua keila-uksen jälkeenkin.

– Kyllä kuviot täytyy aina käydä vähintäänkin tarkasta-massa. Laserkeilatussa tiedos-sa voi olla virheitä, jotka voi tarkastuksen yhteydessä tode-ta ja korjata, hän sanoo.

Metsäsuunnitelma luo varmuutta ja pitkäjänteisyyttä tilan hoitoon

Tekniikka kehittyy metsäalalla. Maastotietokone on teho-kas apuväline metsäsuunnittelijan työssä.

Ilman ajantasaista metsäsuunnitelmaa moni metsänomistaja ei aina muista tehdä tiettyjä hoitotoimenpiteitä oikeaan aikaan. Suurilla tilakokonaisuuksilla suunnitelman puute voi johtaa jopa joidenkin nurkkakuvioiden unohtumiseen täysin.

Jukk

a H

eisk

anen

Metsäsuunnittelija Jukka Heiskanen keräsi puustotietoja lumisessa maastossa

Tulevaisuus tuo uusia mahdollisuuksia metsäsuunnitelmiin

Lentokoneesta tehtävä laser-keilattu tieto on helpottanut paljon suurien kokonaisuuksi-en puustoarvioita eikä suunnit-telussa aina tarvitse muuta kuin tehdä tarkastuskäynti ja -mitta-ukset, sekä todentaa tiedot oi-keiksi tai korjata virheet.

Viimeisten parin vuoden ai-kana yleistyneet kauko-ohjatta-vat pienoiskopterit dronet voi-vat omalta osaltaan tuoda uusia mahdollisuuksia metsäsuunnit-telijan työhön. Heiskanenkin innostuu haaveilemaan.

– Metsäsuunnittelija voisi lennättää auton tavaratilassa paikalle kuljetetun dronen met-sätilan yli, kerätä ilmakuvat ja jopa uuden laserdatan talteen ja käydä sen jälkeen tarkastamas-sa kuviot, hän pohtii.

Antti Koskinen

Uusi tekniikka tekee kovas-ti tuloaan myös metsiin ja muiden kiinteistöjen kanssa toimimiseen. Metsätilat Oy LKV on hankkinut ensim-mäisen laadukkaalla kame-ralla varustetun kuvauskop-terin. Sen avulla monista kiinteistökohteista saa aivan uusia näkökulmia ja paljon aiempaa havainnollisempia esitemateriaaleja kohtuulli-sin kustannuksin.

Nyt hankitulla laitteella ei vielä kyetä esimerkiksi met-

Länsi-Suom en Metsätilat Oy käyttää kuv auskopteria

8 Metsänomistajat 4/2016

Metsäselain on metsänhoitoyh-distysten jäsenille tarkoitettu mobiilimetsäsuunnitelma. Met-säselain sisältyy ilman eri kulu-ja yhdistyksen jäsenmaksuun.

Metsäselaimen ominaisuuk-siin kuuluvat päivittyvät tilan-rajat, peruskartat sekä Maan-mittauslaitoksen ilmakuvat ko-ko Suomen alueelta. Sovellus-ta voidaan käyttää maastossa myös huonoillakin yhteyksil-lä ja selailtavat metsäsuunnitel-mat voivat olla ympäri Suomea. Metsäselaimesta näkee teema-karttoina hakkuut ja hoitotyöt metsässä, kuvioiden kuviotie-dot, hakkuutuloarviot ja oman sijainnin kartalla.

Metsäsuunnitelman ohella voit hyödyntää Metsäselainta erinomaisesti myös vapaa-ajal-la, koska se sisältää tarkimmat ja ajantasaisimmat maastokart-taja ilmakuva-aineistot koko Suomen alueelta. Metsäselai-men muistiin voit tallentaa omia paikkoja ja reittejä, esimerkiksi marja- tai sienireissuilta.

Oman metsäsuunnitelmasi saat näkymään neljässä puheli-messa yhtä aikaa, joten yhteis-käyttö aktivointikoodia jaka-malla esimerkiksi kuolinpesän

tai yhtymän osakkaille on yk-sinkertaista.

Metsäselaimesta saa metsän-omistaja parhaan hyödyn, mikä-li metsänomistajalla on uudeh-ko Metsänhoitoyhdistyksen laa-tima metsäsuunnitelma. Mikäli metsäsuunnitelma on päässyt vanhenemaan, saat tilattua sen kätevästi omasta metsänhoi-toyhdistyksestäsi. Tällöin saat Metsäselaimen aktivointikoo-din suunnitelman toimituksen yhteydessä.

Terh

i Asu

man

iem

iVeli-Matti Pirilän mieles-tä Metsäselain on yksin-kertainen ja helppo ohjel-ma käyttää, josta on pal-jon apua metsässä ja raja-linjoilla.

Metsäselain on kätevä, vaivaton ja maksuton apuri

Seisomme vasta hakatun hakkuuauke-an ja harvennushakkuun rajalla Teisko-laisen metsänomistaja Veli-Matti Piri-län kanssa. Pirilällä on kädessään äly-puhelin, johon hän on asentanut Met-sänhoitoyhdistyksen maksuttoman Metsäselain –sovelluksen.

– Vielä ei ole muutamassa päivässä uudet kuviotiedot puhelimeen päi-vittyneet, mutta eiköhän Kinnusen Leo ne sinne päivitä kun saadaan tämä työmaa valmiiksi ja risut ajettua, huo-maa Pirilä.

Pirilä Asuu Tampereen Teiskossa kotitilallaan.– Olen paluumuuttaja, sukupolvenvaihdos tehtiin jo

vuonna -90, mutta muutimme perheen kanssa kotitilal-leni vasta kolme vuotta sitten. Tämän välin olin etämet-sänomistajana vaikkakin asuimme melko lähellä metsiä-ni, kertoo Pirilä

Veli-Matti Pirilällä on metsissään muutaman vuoden vanha metsäsuunnitelma. Pirilä sai oman alueensa met-säneuvojalta, Leo Kinnuselta metsäselaimen henkilökoh-taisen aktivointikoodin. Sovellus oli Pirilän mukaan help-po ladata ja ottaa käyttöön.

– Meillä on tilalla vanha, pitkä ja viivasuora kylänraja jol-la on paljon korkeusvaihteluita ja kallioita. Rajalinja huk-kuu viisarikiviä huolimatta helposti notkoissa ja kalliojyr-känteillä. Puhelimen avulla on helppo suunnistaa. Lisäksi näkee suoraan millä metsäsuunnitelman kuviolla liikkuu ja mitä suunnitelmassa on kuviotietoihin kuviolle merkit-ty, toteaa Pirilä.

Miika Bucktman

säsuunnittelun vaatimaan sys-temaattiseen inventointitie-don keruuseen laajemmassa mitassa. Yksittäisten hankala-kulkuisten kohteiden tarkista-minen kyllä sujuu esim. myrs-kyvahinkojen yhteydessä. Pää-sääntöisesti laitetta käytetään niin, että näköyhteys käyttäjän ja laitteen välillä säilyy. Lento-aika tällä laitteella on noin 10 minuuttia, joten kovin laajoihin alueisiin ei pääse käsiksi.

Eri korkeuksilta ja suunnista siinä ajassa kuitenkin ehtii ot-

tamaan niin videokuvaa kuin stillkuvaakin. Oheisessa kuvas-sa pienen maatilakohteen kuva, johon on lisätty rajojen merkin-tä punaisella. Toinen esimerk-ki Kiikan kylästä Sastamalas-sa noin 100 metrin korkeudes-ta kohti Kokemäenjokea.

Laitteet kehittyvät nopeas-ti ja entistä laajemmat käyttö-mahdollisuudet ovat ajallisesti lähellä. Hyötyinä ovat sekä pa-rantunut työn laatu että säästy-vä aika ja kustannuksetkin.

Länsi-Suom en Metsätilat Oy käyttää kuv auskopteria


Metsälahjavähennys tarkoittaisi käytännös-sä sitä, että lahjana saadut tai lahjanluontei-sina kauppoina tehtyjen omistuksenvaihdos-ten ohella maksetusta lahjaveroista olisi saa-tavissa osa takaisin metsätilan tuloverotuksen kautta. Vähennyksen saaminen siis edellyttäi-si metsänomistajalta puun myyntiä omistajan-vaihdosta seuraavan 15 vuoden aikana, jolloin oikeus metsälahjavähennykseen on voimassa.

Pirkanmaalla metsätilan minimikoko täyttyisi keskimäärin 24,8 hehtaarin kokoisilla tiloilla

Jotta metsätila olisi metsälahjavähennyskel-poinen, on esitykseen kirjattu, että metsätilal-

la tulee olla arvostamislain mukainen 30 000 eu-ron vähimmäisarvo. Metsänhoitoyhdistys Pirkan-maan, Pohjois-Pirkan ja Kihniö-Parkanon toimi-alueilla vähennysoikeus koskisi siten keskimäärin yli 24,8 hehtaarin metsätiloja. Valkeakoskella vä-hennysoikeuteen riittäisi 21 hehtaarin metsätila, kun taas Kihniössä minimitilakoon tulisi olla 41,5 hehtaaria. Hehtaarirajat perustuvat Verohallinnon päätökseen vuotuisesta keskimääräisestä hehtaari-kohtaisesta tuotosta kunkin kunnan alueella.

Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan kiinteistökau-pasta ja sukupolvenvaihdoksista vastaava metsä-asiantuntija Kari Jeskanen ei ole kovin tyytyväi-nen esityksen kattavuuteen.

– Olen tehnyt reilut 30 lahjakirjaa viimeisen kol-men vuoden aikana Mhy Pirkanmaan toimialueel-

Metsälahjavähennys kannustaa metsätilan sukupolvenvaihdoks eenHallituksen tavoite las-kea metsänomistaji-en ikärakennetta ja vähentää kuolinpe-sämuotoista metsän-omistamista on saa-massa konkreettista tulosta todennäköises-ti ensi vuoden alussa, mikäli eduskunta hy-väksyy lakiesityksen metsälahjavähennyk-sestä. Verohelpotusten tavoitteena on myös edistää puun saantia markkinoille sekä kas-vattaa metsätilojen keskikokoa.

Jouko Konsala teki omal-la tilallaan sukupolvenvaih-doksen pari vuotta sitten. Nyt tilan omistajina jatka-vat hänen kolme lastaan. – Tämä harvennettiin heti sukupolvenvaihdoksen jäl-keen. Niillä rahoilla saatiin maksettua lahjaverot, Jou-ko Konsala kertoo. Jouko ja Marko Konsala tarkasteli-vat harvennettua puustoa.


Metsälahjavähennys kannustaa metsätilan sukupolvenvaihdoks een

Paikkakunta Keskimääräinen Pienin tilakoko, vuotuinen tuotto jolla 30 000 euron (€/ha) raja-arvo täyttyy (ha)Akaa 137,44 21,8Hämeenkyrö 132,9 22,6Ikaalinen 105,96 28,3Juupajoki 134,82 22,3Jämsä 139,25 21,5Kihniö 74,89 40,1Lempäälä 141,59 21,2Mänttä-Vilppula 118,4 25,3Orivesi 132,9 22,6Nokia 131,07 22,9Parkano 76,89 39Pirkkala 126,3 23,8Punkalaidun 135,43 22,2Ruovesi 132,08 22,7Sastamala 127,93 23,5Tampere 126,24 23,8Valkeakoski 143,14 21Vesilahti 133,66 22,4Virrat 90,76 33,1Ylöjärvi 96,11 31,2

An

tti K

osk

inen

la. Keskimäärin lahjana annettujen tilusten pinta-ala on ollut n. 13 hehtaaria. Vain kak-si lahjakirjaa olisi täyttänyt nykyisen vero-esityksen pinta-alarajat, hän sanoo.

– Lahjoitetut palstat ovat olleet pääosin nuoria metsiä joilla on ollut vähäiset hak-kuumahdollisuudet.

Jeskasen mukaan tilat, joilla hakkuu-mahdollisuuksia on enemmän, on järke-vämpää myydä sukupolvenvaihdoskau-palla.

– Runsaampipuustoiset kohteet on myy-ty spv-kaupoilla. Sen ehtona on, että kaup-pahinta on vähintään 76 % kohteen käy-västä arvosta. Näin on syntynyt metsävä-hennyspohjaa 60 % kohteen kauppahin-

nasta jota ostaja voi sitten hyödyntää myö-hemmissä puukaupoissa.

Metsälahjavähennyspohja muodostuisi monimutkaisen kaavan perusteella, laskuria kehitetään

Sukupolvenvaihdosta suunnittelevien met-sänomistajien kannattaa olla yhteydessä metsänhoitoyhdistykseen. Asiantuntijoi-den kanssa voidaan suunnitella järkevin ja taloudellisesti kannattavin tapa hoitaa metsätilan sukupolvenvaihdos. Lakiesi-tyksen toteutuessa ja yksityiskohtien sel-vitessä metsänhoitoyhdistyksillä on käy-tössään laskuri, johon metsätilan sijainti-kunnan, arvon ja muut tiedot syöttämäl-lä voidaan nopeasti saada suuntaa-antavia lukuja siitä, minkälainen metsälahjavähen-nyspohja tilalla olisi.

Konkreettinen askel eteenpäin

Saamastaan kritiikistä huolimatta met-sälahjavähennys on konkreettinen askel eteenpäin sukupolvenvaihdosten helpot-tamisessa ja hallituksen biotaloustavoit-teiden saavuttamisessa. Jatkossa lakia on helppo kehittää eteenpäin, kun jostain on

ensin päästy liikkeelle. Sukupolvenvaih-dosten huojentaminen on tärkeää, jot-ta etenkin kuolinpesämuotoista metsän-omistamista vähennettäisiin. Kuolinpesillä syntyy usein erimielisyyksiä tilan tai puun myynnistä, jolloin lopputuloksena voi olla, että mitään ei tilalla tapahdu.

Esimerkkitapaus:

Ikaalisissa sijaitseva 42 hehtaarin metsä-tila kuuluu vähennysoikeuden piiriin, sil-lä Ikaalisissa 30 000 euron arvon raja-ar-vo ylittyy 28,3 hehtaarin kokoisilla tiloil-la. Tilalle on määritetty 70 000 euron käy-pä arvo.Metsälahjavähennyspohja muodostuisi siis seuraavasti:(44 503 € - 30 000 €) / 44 503€ x 7570 € x 2,4 = 5921 €, jolloin maksetusta lah-javerosta voisi saada takaisin 1776 euroa 30% pääomatuloverokannan mukaan las-kettuna.44 503€ on metsätilan arvostamislain mu-kainen arvo (42*105,96*10)7570€ on maksettu lahjavero2,4 on kerroin, joka lisätään kaavaan mu-kaan.

Antti Koskinen


Milloin Tapahtuma Paikka Järjestäjä Lisätietoja24.1. Veroilta Vesilahti Mhy Pirkanmaa [email protected] taiklo 17.30 Kesäkoti Rautiala puh 040 585 026726.1. Veroilta Mouhijärvi Mhy Pirkanmaa [email protected] taiklo 17.30 Osuuspankin kokoustila puh 040 585 026728.1. Verotilaisuus Viljakkala Mhy Pirkanmaa ja [email protected] tai 7klo 10.00 Paloasema MTK Viljakkala puh 040 585 02631.1. Veroilta Helsinki Metsänomistajien www.mhy.fi Yliopiston Porthania palvelutoimisto 1.2. Veroilta Ikaalinen Mhy Pirkanmaa [email protected] taiklo 17.30 Aito Säästöpankki puh 040 585 02672.2. Veroilta Orivesi Mhy Pohjois-Pirkka [email protected] taiklo 17.30 Cafe Herkkuhetki puh.03 4864 5517.2. Veroilta Mänttä Mhy Pohjois-Pirkka [email protected] taiklo 17.30 Cafe Herkkuhetki Myllyranta puh.03 4864 5518.2. Veroilta Ruovesi Mhy Pohjois-Pirkka ja [email protected] taiklo 17.30 OP Ruovesi kokoustilat OP Ruovesi puh.03 4864 5519.2. Veroilta Kuru Mhy Pohjois-Pirkka ja [email protected] taiklo 17.30 OP Kurun kokoustilat OP Kuru puh.03 4864 55114.2. Veroilta Tampere Mhy Pirkanmaa [email protected] taiklo 17.30 Muorin keittiö puh 040 585 026714.2. Veroilta Virrat Mhy Pohjois-Pirkka ja [email protected] taiklo 17.30 OP Virrat kokoustilat OP Virrat puh.03 4864 551helmi-kuussa Veroillat Kihniö ja Parkano Mhy Kihniö-Parkano Ylä-Satakunta ja www.mhy.fi15.–16.3. Matka veromessuille Helsinki Mhy Kihniö-Parkano Ylä-Satakunta ja www.mhy.fi

Tapahtumakalenteri metsänomistajille

Tällä hetkellä on meneillään paljon metsäpoliittisia proses-seja, joilla vaikutetaan perhe-metsätalouden toimintaedelly-tyksiin ja tulevaisuuteen. Perhe-metsätalous on biotalouden sel-käranka. Vain sitä kehittämällä Suomella on mahdollisuus saa-vuttaa tavoitteensa biotalouden kehityksessä ja ilmastopolitii-kassa.

Vastikään eduskunnassa hy-väksytty metsälahjavähennys on yksi perhemetsätaloudelle tärkeistä kehitysaskelista.

– Julkisessa keskustelussa metsälahjavähennystä ja met-

sävähennystä on kuitenkin ky-seenalaistettu, koska ”se ankku-roi metsät sukuun”. Mutta juu-ri tämä ylisukupolvinen huoleh-timinen metsistä ja metsäomai-suudesta mahdollistaa sen, että metsätaloudessa toteutuvat käy-tännössä kestävyyden eri ulot-tuvuudet: taloudellinen, ekolo-ginen ja sosiaalinen, muistutti Hakkarainen.

Viime aikoina esimerkiksi metsäteollisuuden toimesta on väheksytty perhemetsätalout-ta ja ihannoitu institutionaalis-ta suurmetsätaloutta.

– Tietenkin on aina hankalam-

Perhemetsätalous on Suomen metsäbiotalouden kivijalkaBiotalous on hallitusohjelman kärki ja perhemetsätalous on sen ytimessä. Perhemetsätalouden edellytyksiä on kehitettävä, ei rapautettava, vaatii MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen.

paa asioida sellaisen vastapuo-len kanssa, jolla on järki ja tun-teet, kuin kasvottomien korpo-raatioiden kanssa.

– Perhemetsissä omistajien tavoitteet vaihtelevat taloudelli-sesta tuotosta suojeluun. Tämä varmistaa kestävyyden. Se mistä pienmetsänomistusta on arvos-teltu, on sen ehdoton etu. Metsä-

talous ei ole vain puuntuotantoa.Perhemetsätalous toimii ja an-

taa vakaata tuottoa kaikissa ta-loustilanteissa. Nyt nollakorko-maailmassa metsäsijoitusrahas-tot ovat kiinnostuneita metsis-tä ja sijoituskohteina houkutte-levia, mutta entä sitten, kun re-aalikorko nousee?

Luonnonvarakeskuksen mu-kaan pienmetsänomistajat myös hyödyntävät metsiensä hakkuu-mahdollisuudet yhtä hyvin kuin suuremmat tilat – jopa parem-min.

Myös perhemetsätalotta voi-daan ja pitää kehittää. Perintei-sen omistuksen rinnalle ovat tul-leet yhteismetsät erilaiset yhtiö-muotoiset omistukset. Näiden kehittäminen tulee mahdollis-taa eri omistusmuotojen tasa-puolisella verotuksellisella koh-telulla.


Alueellinen PEFC-ryhmäser-tifiointi on metsänomistajien, yrittäjien ja yritysten yhtei-nen kustannustehokas tapa to-teuttaa kestävää metsätalout-ta. Ryhmäsertifioinnissa mu-kana olevien toiminnan vaati-mustenmukaisuutta arvioidaan vuosittain kaikilla alueella niin maastossa kuin toimistoissa. Läntisellä alueella tarkastustu-losten yhteenveto saatiin mar-raskuun toisella viikolla.

Puunkorjuujälki vaatimusten rajoissa

Korjuuvaurioita, elävien pui-den vahingoittamista ja ajou-rapainumia, tarkastellaan PEFC:ssä Puuston terveydestä huolehditaan -kriteerissä. Vau-rioita sallitaan enintään viides-sä prosentissa kasvamaan jä-tetyistä puista tai ajourien pi-tuudesta. Aikaisemmin raja oli neljä prosenttia. Läntises-sä Suomessa vaatimus jäikin menneinä vuosina usein rimaa hipoen saavuttamatta. Vuonna 2015 tulokset olivat parantu-

neet niin paljon, että aikaisem-pienkin kriteerien vaatimus olisi täytetty. Myös juurikää-vän torjuntamäärät riskihak-kuissa olivat vaaditulla tasolla. Puuston terveydestä huolehti-miskriteerin vaatimus jäi kui-tenkin täyttymättä, koska kai-killa toimijoilla ei ollut suosi-tuksia hakkuutyötä haittaavan alikasvoksen raivauksesta en-nen hakkuuta.

Myös energiapuun korjuujäl-ki oli parantunut ja sitä koske-van kriteerin vaatimukset täy-tettiin.

Ohjeistuksissa ja asioidenkäsittelyssä kehitettävää

Tehdyissä maastotarkastuksis-sa todettiin työjäljen ja toimin-nan noudattavan PEFC-vaati-muksia. Korjuu-, muokkaus- ja tietyömailta saatiin jopa kiitos-ta. Poikkeamia sertifiointivaati-muksista havaittiin lähinnä si-säisen tiedonkeruun pohjalta. Tietoja antaneiden sertifioin-tiin sitoutuneiden toimijoiden

ohjeistuksissa ja käytännöis-sä paljastui sitä kautta joitakin puutteellisuuksia. Eli sisätöistä saatiin laiskanläksyä ja asioita pitää kehittää edelleen.

Tarkastuksen tehnyt Inspec-ta totesi läntisellä sertifiointi-alueella kaikkiaan yhdeksän lievää poikkeamaa PEFC-ser-tifioinnin vaatimuksista.

Säästöpuuryhmiäpolttamaan

Raakaa käytännön toimintaa vaatii kuitenkin kulotukses-ta saatu lievä poikkeama. Ko-ko läntisellä alueella pitäisi sel-keästi lisätä tulen käyttöä met-sänhoidossa, jotta palaneesta puusta hyötyvät eliölajit säi-lyisivät ja menestyisivät met-sissä. Säästöpuuryhmien polt-taminen pitäisi saada yleisty-mään kaikissa maakunnissa.

Muutosten vuositarkastuksissa

Tämän vuoden alusta voimaan tulleet uudet sertifiointikriteerit

Metsäsertifioinnin toteuttamisessa riittää hiomista

toivat osaltaan hiukan muutos-ta tarkastuksiin. Kestävä met-sätalous ja sen ekologiset, ta-loudelliset ja sosiaaliset to-teutustavat ovat edelleen pää-tarkoitus. Mutta aikaisempien vaatimusten sisältöä on ajan-tasaistettu, ja ihan uusina yksi-tyiskohtina tarkasteluun tulivat mm. riista-asiat ja metsien ros-kaaminen.

Aikaisemmin Länsi-Suomes-sa oli kolme erillistä sertifikaat-tialuetta. Nyt Etelä- ja Keski-Pohjanmaa, Lounais-Suomi ja Pirkanmaa muodostavat yhdes-sä Läntisen sertifiointialueen, jolla on yhteinen sertifikaatti.

Sertifiointivaatimusten nou-dattamista tarkasti tänä vuon-na uusi yritys, Inspecta Oy. Ai-kaisemmin tarkastajana toimi vuosikaudet DNV GL ja sen edeltäjät.

Heli Mutkala-KähkönenLäntisen metsäsertifiointi-

toimikunnan pj.

Jokavuotinen PEFC-sertifioinnin vaatimus-ten tarkastus tehtiin Länsi-Suomessa syys-kuun alussa. Tulokse-na oli yhdeksän lievää poikkeamaa sertifioin-nin uusista kriteereistä ja kehittämisehdotuk-sia toimintaan. Samaa tasoa on Etelä- ja Keski-Pohjanmaan, Lounais-Suomen ja Pir-kanmaan poikkeamien määrä yhteensä ollut viime vuosina.

Milloin Tapahtuma Paikka Järjestäjä Lisätietoja24.1. Veroilta Vesilahti Mhy Pirkanmaa [email protected] taiklo 17.30 Kesäkoti Rautiala puh 040 585 026726.1. Veroilta Mouhijärvi Mhy Pirkanmaa [email protected] taiklo 17.30 Osuuspankin kokoustila puh 040 585 026728.1. Verotilaisuus Viljakkala Mhy Pirkanmaa ja [email protected] tai 7klo 10.00 Paloasema MTK Viljakkala puh 040 585 02631.1. Veroilta Helsinki Metsänomistajien www.mhy.fi Yliopiston Porthania palvelutoimisto 1.2. Veroilta Ikaalinen Mhy Pirkanmaa [email protected] taiklo 17.30 Aito Säästöpankki puh 040 585 02672.2. Veroilta Orivesi Mhy Pohjois-Pirkka [email protected] taiklo 17.30 Cafe Herkkuhetki puh.03 4864 5517.2. Veroilta Mänttä Mhy Pohjois-Pirkka [email protected] taiklo 17.30 Cafe Herkkuhetki Myllyranta puh.03 4864 5518.2. Veroilta Ruovesi Mhy Pohjois-Pirkka ja [email protected] taiklo 17.30 OP Ruovesi kokoustilat OP Ruovesi puh.03 4864 5519.2. Veroilta Kuru Mhy Pohjois-Pirkka ja [email protected] taiklo 17.30 OP Kurun kokoustilat OP Kuru puh.03 4864 55114.2. Veroilta Tampere Mhy Pirkanmaa [email protected] taiklo 17.30 Muorin keittiö puh 040 585 026714.2. Veroilta Virrat Mhy Pohjois-Pirkka ja [email protected] taiklo 17.30 OP Virrat kokoustilat OP Virrat puh.03 4864 551helmi-kuussa Veroillat Kihniö ja Parkano Mhy Kihniö-Parkano Ylä-Satakunta ja www.mhy.fi15.–16.3. Matka veromessuille Helsinki Mhy Kihniö-Parkano Ylä-Satakunta ja www.mhy.fi

Har

ri K

ataj

amäk

i


Maanviljelijä Jukka Niittyoja Viljakkalasta on viljanviljelyn ja metsätalouden lisäksi pitänyt kymmenisen vuotta tilitoimis-toa, jossa hän palvelee viljeli-jöitä, metsänomistajia ja mui-ta yrittäjiä, sekä kaikkien näi-den yhdistelmiä. Hän on myös MTK Pirkanmaan johtokunnan puheenjohtaja. Veroilmoituksia tulee täytettyä useita kymme-niä vuosittain. Niittyoja seuraa tarkasti verotuksen muutoksia ja tuntuu olevan innostunut asi-asta, jota muut inhoavat.

Hänen kokemuksensa mu-kaan verotuksen vaikeimpia juttuja metsänomistajille on metsävähennyksen huomioi-minen varsinkin kiinteistön tai yhtymäosuuksien luovutusti-lanteissa. Vaikeuksia tuottavat myös Kemera-tukien kirjaami-nen ja metsätalouden kaluston poistojen seuraaminen muis-tiinpanoissa sekä luovutusvoit-tojen tai -tappioiden kirjaami-nen ja ilmoittaminen. Harvoin puuta myyville myös arvon-lisäveron ymmärtäminen saat-taa tuottaa tuskaa.

Muutoksia verotukseen on tullut ja tulossa

Tänä vuonna ei verotukses-sa kovin suuria muutoksia ai-kaisempaan verrattuna ole. Ve-rovuonna 2016 yli 30 000 eu-ron menevän pääomatulon ve-roprosentti nousi 33:sta 34:ään.

Toinen muutos on helpotus osalle verovelvollisista. Sen mukaan kausiveroilmoitusta ei tarvitse jättää, jos tänä vuonna

ei ole ollut lainkaan arvonlisä-verollista toimintaa.

Ensi vuoden alusta voimaan tulevat muutokset kannattaa huomioida verosuunnittelussa jo nyt, jos metsässä on tapah-tumia ollut. Vuonna 2017 myös metsänomistajat ovat hallituk-sen esityksen mukaan saamas-sa oikeuden viiden prosentin ”yrittäjävähennykseen”. Met-sätalouden harjoittajien metsä-talouden puhtaasta pääomatu-losta huomioitaisiin vain 95 % verotuksessa.

Vielä voi vaikuttaa

Jukka Niittyoja valaisee, että vielä tässäkin vaiheessa vuotta voi tehdä verosuunnittelua ku-luvaa ja seuraavaa vuotta kos-kien. Suunnittelu on täysin sal-littua verotuksen optimointia.

– Kannattaa tehdä mahdolli-simman tarkka välitilinpäätös metsätalouden tuloista ja me-noista. Jos on puunmyyntitu-loja vuonna 2016, mutta ei en-si vuonna tiedossa, niin kannat-taa, jos vain mahdollista mak-saa uudistamis- ym. muita me-noja ennakkoon. Näin tasaa al-veja, eikä tule turhaan tappio-ta v. 2017. Myös ennakkoveron täydennystä kannattaa maksaa, koska pidätetyt ennakot eivät yleensä riitä.

– Jos puunmyyntituloja on reilusti yli 30 000 euroa ja on mahdollista siirtää tulevia tili-tyksiä vuodelle 2017, niin kan-nattaa laskea pienentääkö 2017 tuleva yrittäjävähennys mak-

settavia veroja. Yleensä kan-nattaa siirtää tilitystä, jos en-si vuonna on tiedossa alvilli-sia menoja, muttei myyntitu-loja. Menovarauksen tekemis-tä kannattaa myös harkita, neu-voo Niittyoja.

Konkarin ohjeita metsäverotukseen

Jukka Niittyoja muistuttaa met-sänomistajia, että poppakonste-ja ei ole olemassa. Hän kehot-taa pitämään kuitit ja ajopäi-väkirjan ajan tasalla, osallistu-maan järjestettäviin verokoulu-

tuksiin ja käyttämään asiantun-tijaa, jos epäilyttää tai on ollut erikoisempia tapahtumia vuo-den varrella. Verotuksen opti-moinnissa täytyy todella tietää mitä tekee.

Niittyoja suosittelee lämpi-mästi sähköisen ilmoittamisen käyttöä, koska paperilomak-keiden siirrossa verottajan jär-jestelmiin saattaa tulla lukuvir-heitä ja verotilin käyttäjät saa-vat lisäksi alv-palautukset no-peammin takaisin.

Heli Mutkala-Kähkönen

Valmistaudu veroilmoituksen täyttöön jo nytVeroilmoituksen täyttö on monelle metsän-omistajalle painajainen. Kun siihen viime tingassa helmikuun lopulla ryhtyy, ei löydy kuitteja, ei liioin edellisen vuoden vero-ilmoitusta. Aikaisempina vuosien metsävä-hennykset ja varaukset ovat yhtä hebreaa. Ajokilometrejäkään ei ole tullut laitettua muistiin. Ja mistä niitä ohjeita oikein löytyy?

Jukka Niittyoja kehottaa käymään verokoulutuksessa ja käyttämään asiantuntijoita apuna verosuunnittelussa.

An

ne

Rau

ham

äki


Kannattavan metsätalousyrittäjyyden yk-si osa on riskien hallinta. Kokonaisuuteen kuuluvat vastuu- ja vahinkovakuutukset. Moni metsänomistaja on vakuuttanut au-tonsa kalliilla kaskovakuutuksella mutta ei metsäänsä, joka on kuitenkin todennäköi-sesti paljon arvokkaampi.

Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) mukaan eriasteisia metsätuhoja esiintyi noin 50 prosentilla puuntuotannos-sa olevaa metsämaata vuosina 2009–2013. Eniten metsikön laatua alentavat tuuli, lu-mi, pakkanen ja muut ilmasto- ja säätekijät. Toiseksi eniten tuhoja aiheuttavat sienet ja hirvieläimet, kertoo Luonnonvarakeskus.

– Muutamien vuosien takaiseen finans-sialan keskusliiton tilastotietoon nojautuen noin 40 prosentilla talousmetsien pinta-alasta oli vähintään palovakuutuksen ta-soinen turva ja noin 33 prosentilla oli vä-hintään myrskytuhot kattava vakuutustur-va. Suomen talousmetsillä ei siis tyypil-lisesti ole vakuutusturvaa. Viime vuosien myrskyjen myötä metsävakuutusten ky-syntä on ollut kuitenkin lievässä nousus-sa, kertoo LähiTapiola-ryhmän kehittämis-päällikkö Sami Viljanen.

Osalle metsätuhoista sai aikaisemmin korvausta Kemera-rahoitusjärjestelmän

kautta. Lain uudistuksen yhteydessä luon-nontuhojen korvausmahdollisuus val-tion varoin jäi pois, koska maanomista-jat voivat hankkia vakuutuksen niiden va-ralle. Juurikäävän torjuntaankaan ei enää saa kemera-tukea, mutta hirvituhoille on edelleen oma erillinen korvausjärjestelmä.

Kaikkea muuta varten pitää periaattees-sa olla vakuutus. Käytännössä monen va-kuutusyhtiön tarjoama laaja vakuutustur-va korvaa nykyisin metsäomaisuuden tu-hojen varalta melko kattavasti. Vakuutus-yhtiöt eivät kuitenkaan korvaa esimerkik-si luonnon saastumisesta tai ilmastosta ai-heutuneita tuhoja. Ja ainoastaan jotkut va-kuutusyhtiöt korvaavat sienitautien taimi-kolle ja istutettaville taimille aiheuttamia vahinkoja.

Vakuutukset kannattaa kilpailuttaa

- Tarjouksen pyytäminen metsävakuu-tuksesta on helppoa. Metsätilojen pinta-ala- ja sijaintipaikkatietojen perusteella voidaan laskea tarjous. Sijainti ja valittu turvan taso vaikuttavat hintaan. Tarjous-ten hintaerot saattavat olla kohtuullisen suuriakin.

- Metsätilalle voi valita suppean, perus- tai laajan turvantason metsävakuutuk-sen. Suppea turva kattaa pelkät palova-hingot, perustaso laajentaa turvat myrs-ky- ja lumituhoihin. Laajan turva kattaa myös hyönteis-, tulva-, sienituho-, eläin-tuho-, vahingonteko- ja varkausvahin-got. Vakuutusta ottaessa on hyvä miet-tiä, minkä kokoinen omavastuu asiak-kaan riskinkantokyvylle sopii. Omavas-tuuta korottamalla voi säästää vakuutus-maksussa, kertoo Viljanen.Tilalla oleva metsäsuunnitelma alentaa

vakuutusmaksua hieman. Taimikkovaltaisella tilalla kannattaa va-

kuutuksia kilpailuttaessa huomioida, että vakuutettavan puuston arvon voi huolet-ta sijoittaa alimpaan hintaluokkaan: tukki-puuta ei ole vielä lähivuosina odotettavis-sa, joten mahdollisesti tuhoutuvan puuston arvo ei yllä kuin kuitupuun hintaluokkaan.

Mitä sitten kun tuho iskee?

Vakuutus pitää olla otettu ennen tuhon al-kamista. Esimerkiksi lumituhovakuutuk-sessa tämä tarkoittaa, että vakuutus pitää ottaa syksyllä ennen lumentuloa.

Metsähoitoyhdistyksen asiantuntijat ovat yleensä ensimmäisenä kiertämässä tuhoalueita ja ovat saman tien yhteydes-sä metsänomistajiin. Asiantuntija laatii ar-vion tuhoutuneen puuston arvosta, ilmoit-taa sen vakuutusyhtiöön ja voi hoitaa ha-kemukset metsänomistajan puolesta. Kor-vauksen minimirajana on pääsääntöises-ti 15 kuutiota tai 0,5 hehtaarin yhtenäinen tuhoalue.

Metsävakuutusten vertailua jäsenverkko Repussa

Tärkeimpien metsävakuutuksia tarjoavien vakuutusyhtiöiden metsävakuutusten pe-rustiedot ja oleellisimmat eroavaisuudet on koottu MTK:n jäsensivusto Reppuun. Tie-dot on koottu lokakuussa 2016 yhtiöiden www-sivuilta löytyneiden tietojen perus-teella. MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten jäsenalennukset selviävät myös Repusta.

Anne Rauhamäkiviestinnän suunnittelija

MTK

Metsävakuutus on entistä tärkeämpi – millainen kannattaa ottaa?Luonnonilmiöitä ei voi hallita, mutta niihin varautuminen kannattaa. Viime vuosina metsissä ovat tuhojaan tehneet ainakin kirjanpainajat, myrskyt ja lumi. Ennen Kemera-järjestelmän kautta sai valtion tukea monen vahingon korvaamiseen, mutta ei enää.

Har

ri K

ataj

amäk

iMetsänomistajat 4/2016 15

Suomen hallitus julkaisi marraskuun lopulla energia- ja ilmastostrategian. Sen mukaan liikenteessä lisättäisiin sähkö- ja biokaasuautojen sekä bio-pohjaisten polttoaineiden käyt-töä. Kivihiilen käyttö lopetet-taisiin ja puolet fossiilisen öl-jyn käytöstä korvattaisiin bio-pohjaisella energialla 2020-lu-vun aikana.

EU ei ymmärrä metsiemme päälle

Suomen hyvällä metsänhoidol-la aikaansaamaa hiilensidontaa ei ymmärretä EU:n komissios-

sa, eikä sitä ole otettu mukaan laskelmiin, joilla päästövähen-nystavoitteita jäsenmaiden kes-ken jaetaan. Ei ainakaan siinä määrin kuin Suomen mielestä pitäisi. Vaan jako on tehty puh-taasti suhteessa jäsenvaltioiden bruttokansantuotteisiin asukas-ta kohti ja Suomen tavoitteeksi on annettu 39 %.

Lisämausteen ja metsät mu-kaan tähän keskusteluun ja EU:n keinoihin on tuonut esi-tys maankäyttösektorin (ns. LULUCF) kytkemisestä il-mastotavoitteisiin. Se tarkoit-taa maan käytön, maan käy-tön muutoksen ja metsätalou-den vaikutusta

hiiltä sitoviin pinta-aloihin. EU:n laskentatapa ei huomioi kokonaan metsien luonnontie-teellistä hiilinielua, joka syntyy kun metsä kasvaessaan sitoo il-masta hiilidioksidia. Komissio edellyttää, että metsien käyttö

Hoidetut metsät - hiilivarasto, nielu vai päästö

Ilmastolain mukaan Suomeen pitää laatia Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma. Vasemmassa reunassa siihen vaikuttavat lähtökohdat.

Ilmastomuutoksen pysäyttämiseksi laaditaan suunnitelmia ja strategioita niin koto-Suomessa kuin koko Euroopassa. Keskustelu ja kirjoittelu aiheen ympärillä käy kuumana somessa, lehtien palstoilla ja sähköisissä medioissa.

ja hiilinielu säilyy samalla ta-solla kuin v. 1990–2009. Tämä ajanjakso on Suomelle epä-edullinen. Silloin puun käyttö oli huomattavasti kasvua pie-nempää ja metsiin syntyi hak-kuuvajetta.

Hiilinielu vai hiilivarasto,mitä eroa?

- Hiiltä on sitoutuneena valta-meriin, maaperään, kasvilli-suuteen ja mm. puutuottei-siin. Ne ovat hiilen varasto-ja. Suomen metsien hiiliva-rasto puustossa ja maaperäs-sä on noin 2 000 milj. ton-nia, kertoo MTK:n metsäasi-antuntija Lea Jylhä.

- Hiilinielulla tarkoitetaan hiilivaraston kasvua. Met-sät toimivat hiilinieluna, eli puuston hiilivarasto kasvaa, kun puuston vuotuinen kas-vu on suurempi kuin pois-

EU:ssa luodaan ilmastopoli-tiikkaa päämääränä Pariisin kansainvälisen ilmastokokouk-sen tavoitteiden toteuttaminen. EU on asettanut ilmastotavoit-teekseen vähentää päästöjä 40 prosentilla vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

Suomen Ilmastolain tavoit-teena on vähentää päästöjä 80 prosentilla vuoteen 2050 men-nessä. Lähtötasona on v. 1990.

Edellä mainitut tavoitteet koskevat päästökaupan ulko-puolella olevaa toimintaa eli liikennettä, maataloutta, kiin-teistöjen lämmitystä ja jäte-huoltoa.


Pohjois-Pirkassa 43,9 %. Pos-tivaaleissa oikein hyvä saavu-tus. Uusista valtuuston jäsenis-tä on naisia 11-12 prosenttia.

Sekä Pirkanmaan että Poh-jois-Pirkan yhdistyksissä eni-ten ääniä saaneet äänihara-vat olivat naisia. Pohjois-Pir-kan vaaleissa selkeästi eniten ääniä haali metsätalousyrittä-jä Tiina Morri Virroilta. 17 ääntä vähemmän sai metsuri, pienviljelijä Pentti Havanka Ruovedeltä. Mhy Pirkanmaal-la oli tiukempi taistelu. Eniten ääniä saanut metsätalousinsi-nööri Outi Jokela Sastamalas-ta sai vain yhden äänen enem-män kuin maaseutujohtaja Ka-tariina Pylsy Hämeenkyröstä.

Esitimme ääniharavoille heti tuoreeltaan muutamia ajankoh-taisia kysymyksiä.

1. Missä ja kenen seurassa vietät joulua?

2. Mikä tekee joulun sydä-meesi? Mikä joulussa on tärkeintä?

3. Mitkä metsänhoitoyhdis-tyksessä ovat tärkeimpiä asioita seuraavalla valtuus-tokaudella? Mitä aiot pitää esillä?

Tiina Morri1. Perinteisin menoin Morrin

pirtissä Virroilla perhepiiris-sä.

2. Läheisten ja yhteistyökump-

panien muistaminen on tär-keää. Siitä muistamisesta, joka alkaa joulukorttien teol-la, saa joulumielen. Jouluna muistaa itselle tärkeitä ihmi-siä ja on hienoa päästä yöllä saunaan.

3. Metsänomistajien edunval-vonta on tärkein asia. Yh-distyksen toiminnan on ol-tava sellaista, että se pystyy pitämään jäsenensä. Metsän-omistajien etu on pidettävä mielessä kaikessa mhy:n toi-minnassa. Mikään bisnes ei saa mennä sen yli. Yhdistyk-sen tulos tulee siitä, että met-sänomistajalla menee hyvin.

Outi Jokela1. Kotona Sastamalassa oman

perheen kanssa.2. Joulukirkko ja rauhoittumi-

nen yhdessä rakkaiden kans-sa. Nyt kun perhe on levinnyt maailmalle, on suuri asia, et-tä ne saa kaikki jouluna ko-tiin.

3. Metsänomistajien etujen aja-minen on yhdistyksen tärkein tehtävä. Metsäalalla on pal-jon toimijoita, mutta mhy on ainoa oikeasti metsänomista-jan asialla oleva. Metsänhoi-toyhdistys Pirkanmaan toi-minta on ollut hyvää. Kor-juupalvelu on tukenut puun hintaa alueella ja mielestäni saman suunnan pitää jatkua.

Metsänaiset ovat Pirkanmaalla ääniharavoita

Outi Jokela

tuma. Vuonna 2014 metsät sitoivat yhteensä 27,7 milj. tonnia hiiltä.

- Metsä, jossa kuutiokasvu on suurimmillaan, sitoo myös eniten hiiltä. Vanhoissa met-sissä, joissa kasvu jo taantuu ja puuston kuolleisuus lisään-tyy, myös hiilen sidonta heik-kenee, valaisee Jylhä.

Hiilinielusta päästölähde,voiko niin käydä?

- Hiilinieluja eli metsiin sitou-tuvaa hiiltä voidaan komissi-

on esityksen mukaan käyttää pieneltä osin Suomelle ase-tetun päästövähennystavoit-teen saavuttamiseen. Mutta jos metsien, peltojen ja soi-den hiilivarastot pienene-vät niistä tulee hiilinielun si-jasta päästölähde. Jos näin käy, joudutaan tämäkin kor-vaamaan muualla eli Suo-men päästövähennystavoite tiukentuu entisestään. Tästä syystä on tärkeää, että met-sät säilyvät edelleenkin hii-linieluna, selvittää asiaa Lea Jylhä.

Metsien hiilensidontaa pitää Jylhän mukaan tarkastella koko maan tasolla. Kasvavatko met-sät kokonaisuudessaan enem-män kuin niitä hakataan, ja et-tä varmistetaan metsien kasvu myös tulevaisuudessa? Tähän päästään metsien hyvällä hoi-dolla ja käytöllä. Metsiin si-toutunut hiili kiertää luonnos-sa ja hakkuissa vapautunut hii-li sitoutuu jälleen kasvavaan puustoon.

Olennaista on, että metsistä peräisin olevalla uusiutuvaan raaka-aineeseen perustavalla tuotannolla voimme korvata il-

mastolle haitallisempia fossii-lisia raaka-aineita ja energiaa, tiivistää Lea Jylhä.

Heli Mutkala-KähkönenkenttäpäällikköMTK metsälinja

Tiina Morri

Metsänhoitoyhdistysten val-tuustovaalit pidettiin marras-kuun lopulla. Pirkanmaalla kahdessa viidestä yhdistyksestä ei saatu kunnon vaalia aikaan. Kihniö-Parkanossa ja Punka-laitumella ehdokkaita valtuus-topaikoille tuli saman verran kuin paikkoja oli tarjolla. Täl-löin sanotaan, että päädyttiin sopuvaaleihin. Vaalitoimikun-ta vahvisti valitut valtuuston jäsenet ehdokaslistan valmis-tuttua.

Mutta isoimmissa, Mhy Pir-kanmaassa ja Pohjois-Pirkassa, jäsenet pääsivät äänestämään ja valitsemaan ehdokkaista oman-sa. Äänestysaktiivisuus mhy Pirkanmaalla oli 38,7 % ja


Euroopan komissio ilmoitti vii-me syksynä, ettei nykyinen laki Suomen metsäkeskuksen met-sävaratietojärjestelmästä täytä ympäristötietodirektiivin vaa-timuksia. Suomessa valtioval-ta tulkitsi tätä meidän harmiks-emme niin, että kaikesta Met-säkeskuksen hallinnassa ole-vasta metsävaratiedosta tulee julkista.

MTK:lle ja metsänhoitoyh-distyksille metsänomistajien omaisuuden suojan puolusta-minen ovat perustehtäviä, jo-ten väännöstä tuli tiukka. Met-sänomistajia pelotti ajatus, että metsäsuunnitelmatasoiset tie-dot valuvat vääriin käsiin. Met-sävaltuuskunta linjasi vuosi sit-ten, että haluamme olla edistä-mässä digitaalisten palveluiden syntymistä ja siksi olemme val-miita siihen, että hilapohjainen kaukokartoitustieto tulisi julki-sesti saatavaksi. Kuviotietojen suhteen kantamme on tiukka.

Metsävaratietojen julkisuu-desta väännettiin peistä lähes vuosi. Syyskuun lopulla pää-simme ministeriön ja teollisuu-den kanssa vihdoin kaikkia osa-puolia tyydyttävään sopimuk-seen. Hallitus linjasi tulevan mallin neuvottelutuloksen mu-kaisesti ja lähetti komission ky-selyyn yhdessä sovitun ratkai-sun mukaisen vastauksen.

Metsänomistaja päättää kuviotiedon käytöstä

Kun uusi metsävaratietolaki tulee voimaan, todennäköises-ti vuoden 2018 alussa, metsän-omistaja päättää itse kuviotieto-jensa olemassaolosta Metsäkes-kuksen tietojärjestelmässä. Jos kuviomuotoiset metsävaratie-dot ovat Metsäkeskuksessa, ne ovat kaikkien halukkaiden käy-tettävissä. Jos taas metsänomis-taja poistattaa metsävaratieton-sa Metsäkeskuksesta, ne eivät

Metsävaratietolakia muutetaan

TU LOSTA

KO PIOI

S KANNAA

Tukos Oy – monito

imilaitteiden myynti, v

uokraus,

huolto ja

tarvikkeet kaikkiin merkkeihin

Tausta, leikkuuvarat

ole myöskään metsänomista-jan käytettävissä Metsään.fi-palvelussa. Kaukokartoituk-seen perustuva hilatieto on va-paasti saatavilla internetissä ja Metsään.fi-palvelussa.

Vaikka metsänomistaja pois-tattaa kuviotiedot Metsäkes-kukselta, saa hän ne itselleen ja oman metsänhoitoyhdistyk-sen hyödynnettäväksi ja jalos-tettavaksi. Tällöin ei ole pelkoa, että tieto valuisi ulkopuolisille.

Uusi malli johtaa siihen, et-tä palvelujen kaupallinen tar-jonta metsäomistajille kasvaa. Olisiko myös Metsäkeskuksen syytä kehittää palvelujaan ja asiointiportaaliaan hilapohjai-seksi muuttuvassa tilanteessa? Metsänomistajien ja koko met-säalan etu olisi, että Metsäkes-kus tuottaisi tiheästi päivittyvää hilatietoa yhdistämällä voima-varat Luonnonvarakeskuksen kanssa. Tällä tavalla pystyttäi-siin saamaan tuoreempaa tietoa

Taimitapion taimien hyvää kasvua, ter-veyttä ja elinvoimaa varmistavat mm.• hyvälaatuinen siemenaines• nykyaikainen kasvatustekniikka• huolellinen ja osaava hoitoLaajasta valikoimastamme löydät oikeattaimet eri istutuskohteisiin.

www.taimitapio.fi

Taimitapion toimittamiin männyn ja kuu-sen taimiin on mahdollista saada pitkä-vaikutteinen ja ympäristöystävällinenTukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäintorjuntaan.Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mah-dollisuuksista sen käyttöön jo nyt.Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vainTaimitapiolta.

Uutta tehoa tuhotorjuntaanantaa patentoitu

TUKKI-TAPIO

ElinvoimaTerveys

Hyvä kasvu

enemmän ja edullisemmin. Metsäsuunnitelmatasoisten

palvelujen tuottaminen kannat-taa jättää kilpailluille markki-noille eikä Metsään.fi-palvelua pidä markkinoida metsäsuun-nitelmana vaan asiointiportaa-lina. 100 % valtionavulla ei pi-dä kilpailla yksityisen liiketoi-minnan kanssa. Tällöin tieto-suojakysymyksistäkään ei tar-vitse taistella.

Metsäkeskuksen roolista on-kin syytä käynnistää pikaises-ti evaluointi, kun lainsäädäntö muuttuu ympärillä ja maakun-tauudistus muuttaa edistämis-toiminnan pelikenttää. Metsä-keskuksen edistämistoiminnal-la on keskeinen rooli metsäbio-talouden nousussa, kun asiak-kaiden tarpeista pidetään hy-vä huoli.

Mikko TiirolaMetsävaltuuskunnan pj

MTK r.y.

Pääkaupunkiseudulla asuva etämetsänomistajaHyvä metsänhoitoyhdistyksen jäsen! Tiesitkö, että palvelemme sinua metsäasioissa myös Helsingin keskustassa Simonkadulla. Varaa aika metsäneuvojillemme Katille tai Annamarille. Olet myös tervetullut Metsänomistajien Palvelutoimiston järjestämiin tapahtumiin. Lisätietoa: www.mhy.fi/palvelutoimisto tai [email protected], puh. 040 720 3160

MetsänomistajatPALVELUTOIMISTO


Suomalaista biotaloutta eli uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvaa tuotantoa ovat esimerkiksi pakkausmateriaalit ja pehmo-paperit. Aaltopahvi suojaa nettiostoksia, kierrättämättömään ensikuitukartonkiin voi pakata turvallisesti elintarvikkeita ja nenäliinalla pyyhitään nuhat ja kyyneleet.

Puusta valmistetuista biotalouden tuot-teista kertoo Uusi puu -hanke, joka on si-ten mukana tukemassa Suomen biotalo-usstrategiaa. Hanke kertoo ennen kaikkea yhteiskunnallisille vaikuttajille sekä poliit-tisille päättäjille puupohjaisten tuotteiden merkityksestä.

”Erityisesti kartonki on kaikkea muuta kuin vain se kulmikas laatikko. Sillä on valtavan paljon käyttötarkoituksia ja se kehittyy jatkuvasti”, sanoo Uusi puu -hankkeen projektipäällikkö Eveliina Pokela.

Kaksi vuotta sitten alkaneen hankkeen jäseninä on Metsäsäätiön lisäksi kattava joukko Suomen metsä-alan organisaatioita ja puubio-pohjaisia tuotteita valmista-via yrityksiä.

Ostospusseja paperikoneella

Puukuitua ja nanoselluloosaa voidaan periaatteessa käyttää esi-merkiksi jo lähes kaikkeen, mitä tähän asti on valmistettu muovis-ta. Yksi uusimmista Uusi puun esittelemistä tuotteista on Paptic Oy:n puukuitupohjainen ostos-kassi, joka korvaa kaupan muo-vipussin. Kassi perustuu Teknolo-gian kehittämiskeskus VTT:n kui-tutuotteiden tutkimustyöhön, ja sitä voidaan tuottaa paperikoneilla. Lopuk-si kassin voi heittää kartonkikeräykseen.

”Kiertotalous on oleellinen teema ma-teriaaleja suunniteltaessa. Tuotteiden elin-kaari on mietittävä loppuun asti”, Pokela sanoo. Pokela on metsänhoitaja, joka on työssään ja opinnoissaan pohtinut paljon puunkäytön kestävyyttä.

”Metsiämme uudistetaan ja käytetään kestävästi. Lisäksi pohjoisten havumet-sien puukuitu on maailman laadukkaim-pia”, Pokela toteaa. ”Sekä metsänhoi-to että puun jalostus on viilattu Suomes-sa huippuunsa. Meillä on tarvittavat tuo-tannon perusrakenteet ja osaaminen sekä pelle pelottomia, mistä syntyy teknologi-sia innovaatioita ja uusia tuotteita. Niistä on kuitenkin myös kerrottava, jotta ne saa-daan käyttöön.”

Rajana vain realistisuus

Syksyllä 2016 Uusi puu kutsuu metsä-alan yrittäjät toistamiseen kilpailuun.

Haussa on puupohjaisia ratkaisu-ja, joissa näkyy metsäbiotalouden laajat mahdollisuudet.

”Rajana on vain realistisuus – etsimme tuotteita, mitä puusta jo

pystytään tekemään”, Poke-la sanoo.

Vuoden 2014 kilpailun voittajia arvioitiin ratkai-suina maailmanlaajuisiin haasteisiin eli megatrendei-hin. Resurssiniukkuuden nä-kökulmasta voittajaksi valit-tiin täysin uusiutuvista ma-teriaaleista valmistettu, bio-hajoava viljelykate. Väestö-rakenteen muutokseen vas-tasi parhaiten puusta ja bio-hajoavasta muovista valmis-tettava lastoitus, joka korvaa

Pahvilaatikko on biotaloutta –ja tehty puusta

Puu on vahvasti mukana Eveliina Po-kelan arjessa. Uusi puun projekti-päällikkö kantaa mukanaan kovakan-tista muistivihkoa ja käyttää muutos-sa aaltopahvilaatikoita.

Maamme biotalouden merkittävin raaka-aine kasvaa tavallisessa suomalaisessa metsässä. Uusi puu -hanke kertoo puupohjaisista biotuotteista, joista suuri osa on jo kauan ollut osa arkeamme. Syksyllä kilpaillaan uusista ratkaisuista. Hankkeen päärahoittaja on Suomen Metsäsäätiö.

kipsin. Menestyneiden ratkaisujen joukos-sa olivat myös

läpinäkyvä ja muovia muistuttava elin-tarvikkeiden pakkausmateriaali, koivusel-luloosasta valmistettava tekstiilikuitu sekä korkeapainelaminaatti, joka soveltuu esi-merkiksi kiipeilytelineisiin.

Lue lisää puupohjaisista biotuotteista: www.uusipuu.fi


Alun perin tonttu on ollut hal-tijatarinoiden harmaa puuha-kas olento. Ne tontut oli nimet-ty asuinpaikkansa mukaan. Oli koti-, sauna-, riihi-, talli-, aitta-, navetta- ja metsätonttuja. Ton-tut huolehtivat, että asiat pysyi-vät kunnossa ja ne oli pidettä-vä hyvällä tuulella, jotta kaikki sujuisi. Jos tuli saunan pesäs-tä sammui kesken lämmityk-sen, saattoi asialla olla mielen-sä pahoittanut saunatonttu.

Nykyisin tonttu on joulupu-kin apulainen. Niitä on tuhat-

Voi mikä tonttu!määrin Korvatunturilla nikka-roimassa ja lahjoja paketoimas-sa sekä auttamassa pukkia lah-jojen jakamisessa ympäri maa-ilmaa. Koulujen joulujuhlissa tontut vilahtelevat leikin pyör-teissä.

Yhteistä entisaikojen tontuil-le ja joulutontuille on vanhuus ja viisaus. Poikkeuksiakin on, kuten nimensä mukaiset Tont-tu Toljanteri, Tonttu Tohelo ja Tonttu Torvelo.

Joulutonttu tuli Suomeen vuonna 1881

Punalakkinen joulutonttu on Pohjoismaille yhteinen hahmo. Tanskalaiset taiteilijat muokka-sivat 1800-luvun loppupuolel-la entisaikojen haltijatonttujen pohjalta nisseveijarin. Ruotsis-sa tonttuhahmoa kehitti Jenny Nyström kuvituksillaan ja Suo-

messa rakastettuja tonttutaitei-lijoita olivat Martta Wendelin ja Rudolf Koivu. Näin joulun alla tonttu lienee nykyisinkin monen lapsen suosituin piirus-tusaihe.

Vuonna 1881 vähän ennen joulua järjestettiin Helsingin Ylioppilastalolla arpajaisjuhlat Suomalaisen teatterin hyväksi. Tässä juhlassa nähtiin ensi ker-taa maassamme ilmieläviä jou-lutonttuja. Juhlan ohjelmanu-merona oli Suomen ensimmäi-nen tonttuleikki, jossa 12 las-ta oli ruotsalaisen esikuvan mu-kaan puettu tontuiksi. Esittäji-en joukossa oli kaksi myöhem-min hyvin kuuluisaa naista, sil-loin kymmenvuotiaat Aino Jär-nefelt ja Helmi Krohn. Ainos-ta tuli myöhemmin kansallis-säveltäjämme vaimo Aino Si-belius ja Helmi Krohnista kir-jailija, joka kirjoitti mm. satuja.

Helmi oli kuulemma niin ihas-tunut tonttupukuunsa, että hyp-peli siinä vielä koko seuraavan kesänkin kesähuvilan rannoilla ja lehvikoissa.

Harjoituskausi on mennyt mu-kavasti ja olen päässyt treenaa-maan suunnitelmien mukaan. Mitään suurempia muutoksia harjoitteluun tälle vuodelle ei ole tehty. Voimaharjoittelua on kovennettu ja nopeusharjoit-telua lisätty. Korkeanpaikan-harjoittelua ei ole vähennet-ty, vaikka tulevan kauden pää-kilpailut ovat merenpinnan ta-solla.

Leiritys on ollut hyvin sa-mankaltainen kuin aiempina-kin vuosina. Touko-kesäkuu

vierähti kotona Vuokatissa. Heinäkuussa olin omalla lei-rillä aiempien vuosien tapaan Itävallan Obertilliachissa. Elo-kuussa leireiltiin maajoukkue-porukalla Sveitsin Pontresinas-

Kerttu Niskanen terveisetKohti kotikisoja

sa ja syyskuussa Slovenian Pla-nicassa. Lokakuussa leireiltiin maajoukkueen kanssa Italias-sa. Ensimmäinen viikko vie-rähti Livignossa, jonka jälkeen siirryttiin kahdeksi viikoksi Val

Senalesiin. Siellä pääsi hiihtä-mään jäätiköllä 3000 metrin korkeudessa.

Ulkomaanleirien jälkeen ker-kesi huokaista muutaman päi-vän kotona ennen siirtymis-tä lumileirille Olokselle. Siel-lä avasin myös kilpailukaute-ni. Oloksen tykkikisat ja Ro-vaniemen Suomen cup olivat hyviä kisoja ja tärkeitä harjoi-tuksia ennen kovempia koitok-sia. Maailmancupkausi alkoi tuttuun tapaan Rukalta marras-kuun viimeisenä viikonloppu-na.

Odotan innolla tulevaa tal-vea. Päätavoite on tietenkin helmi-maaliskuun vaihtees-sa Lahdessa. On hienoa pääs-tä taistelemaan MM-mitaleista kotikisoissa!

Aurinkoiset terkut, Kerttu


METSÄNOMISTAJA!

123

Harvennuksen laatu tehdään oikealla puuvalinnallaSopivan, ketterän koneen avulla puuvalinta harvennuksessa voidaan tehdä parhaiden puiden hyväksi.

Täystiheä ja tasainen puusto - tuottava metsäAjouraverkosto voidaan tehdä puun tuottamista edistäväksi ja urien määrä pitää kohtuullisena.

Terveet ja ehjät puut tuottavat paremminJäävä puusto säilyy ehjänä kun harvennuksen työkalut on mitoitettu puiden mukaan.

Kuvan harvesterin paino vain 9 tonnia • Lisätietoa aiheesta nettisivuiltamme www.sampo-rosenlew.fi

Miksi sinun kannattaa teettää harvennus Sampo-Rosenlewin metsäkoneilla?

YLIVOIMAAHARVENNUKSEEN

YLIVOIMAAHARVENNUKSEEN

Hoitamaton metsä ei pankkitiliä lihota.

Metsänhoitoyhdistys auttaa saamaan metsästä hyvää tuottoa sukupolvesta toiseen. Kerromme miten saat metsäsi tuottamaan ja teet kannattavaa puukauppaa. Yhteystiedot löydät osoitteesta www.metsänomistajat.fi.

MetsänomistajatMetsänhoitoyhdistykset ja MTK


Tutustu kohteisiimme ja palveluihimme www.metsatilat.fi/lansisuomi

Mhy PirkanmaaKari Jeskanen0500 335 526LKV, KiAT, kaupanvahvistaja

AKAA, Viiala, metsämääräala 15 ha/1890 m³ + viljeltyä peltoa 4 ha. Tarj. 13.12. IKAALINEN, metsätila 7,7 ha/450 m³. Tarj. 13.12. IKAALINEN, metsämääräala 7,5 ha/ 1000 m³, rajoittuu lammenrantaan. Tarj. 13.12. SASTAMALA, metsätila 10 ha/1700 m³ Horniontien varressa. Hanhijärven rantaa + huonokuntoinen mökki. Tarj. 13.12.

Mhy Pohjois-PirkkaJanne Savilahti 044 760 7788LKV, kaupanvahvistaja

VIRRAT, maatila Vaskuujärven rannalla. Metsää 8,3 ha/ 910 m³, rantaa 450 metriä + talouskeskus, jonka asuinraken-nus purkukuntoinen, mutta talousrakennuksilla käyttöar-voa. Lisäksi erillinen vapaa-ajan asunto. Hp. 97 000 €VIRRAT, Vaskivesi, metsämääräala 4,2 ha/700 m³. Hp. 25 000 €

Jukka Pusa 0400 636 113 toimitusjohtaja, LKV, AKA, kaupanvahvistaja

SASTAMALA, Suodenniemi, yrittäjän kokonaisuus, josta ei puutu mitään. Suurehko hirsitalo, jossa on maalämpö ja kaikki nykyaikaiset mukavuudet. Lämpimät yritystilat re-montoitu hyväryhtiseen navettarakennukseen. Erillinen idyllinen pihasauna, terassit, kylpypaljut ja grillikota suurella puutarhatontilla. Asfaltille puoli kilometriä eli siistiä kulkemista maailmalle. Hp. 250 000 €

JÄMIJÄRVI, maatilakokonaisuus, peltoa 6,7 ha, metsää 5,5 ha/510 m³ sekä talouskeskus, jossa asuinrakennus, jossa öljykeskuslämmitys, lisäksi navettarakennus. Hp. 69 000 € KIHNIÖ, Nerkoo, metsämääräala 12 ha/1250 m³. Tila rajoittuu Hirvijokeen. Hp. 35 000 €

Mhy Kihniö-ParkanoSauli Kallio 044 739 3110LKV, kaupanvahvistaja

Runsaasti maaseudun kiinteistöjä tarjolla!

Hoidamme kaikki maaseudun kiinteistönvälitystehtävät ja

vaativatkin arvioinnit. Olemme johtava maaseutu-

kiinteistöjen välittäjä Länsi-Suomessa.

[email protected]

Palkkio 4,5 %, minimi 2 250 € (sis. alv.) tai sopimuksen mukaan.

Länsi-Suomen Metsätilat Oy LKV

Mhy Pohjois-PirkkaMiika Bucktman040 557 3947LKV, KiAT, AKA, kaupanvahvistaja

TAMPERE, Teisko, Näsijärven rantamaisemissa iso kiinteistökokonaisuus. Myynnissä on neljä vierekkäin sijait-sevaa rekisteritilaa (kiinteistöä), joista kaksi on rakennettu. Villa Toni on puurakenteinen iso omakotitalo, jonka kerros-ala on 306 m² ja kiinteistöveroilmoituksen mukainen pinta-ala noin 389 m². Talon ulkomitat ovat 17,6 x 9,1 metriä. Lisäksi useita Näsijärven rantarakennuspaikkoja sekä 32 ha/6160 m³ metsämaata. Tutustu ja tee tarjous!

TILAVAHTI VALVOO Rekisteröidy ja saat

kiinnostavat kohteet sähköpostiisi.

www.metsatilat.fi


Myynti: Wolffintie 36, Vaasa

Puh. 0500 [email protected]

www.skogsplantor.fi

Se on geeneissä.

Jalostetut taimet on varmin ja kustannustehokkain ratkaisu puus-ton laadun parantamiseen ja metsän arvokasvun nopeuttamiseen.

Pakkasvarastoituja, jalostettuja taimiamme on saatavana nyt koko Suomesta. Kysy lisää paikalliselta metsänhoitoyhdistykseltäsi!

Tutkitusti enemmän kasvuvoimaa ja jopa tuplasti tuottoa

Metsähehtaarin tuotto istutuksesta päätehakkuuseen

*Esimerkki perustuu Skogsforskin 17,9%:n kasvuerolaskelmaan kuu-sitaimikossa, johon on istutettu Svenska Skogsplantor AB:n Ålbrunnan siemenviljelmillä tuotetuista siemenistä jalostettuja taimia.

Metsän nettotuoton ero rahallisessa arvossa mitattuna

*Nettotuotto on diskontattu maanmuokkauspäivän nykyarvoon 3%:n korko-olettamalla.

Metsikkötaimi 100%

Jalostettu taimi

223%

Nyt entistäkin parempaa

tuottoa!

0500 337 104Erkki Nurmi

Puutavara-kuljetuksetammattitaidolla

Perinteistä kirjakauppaa

jo yli 110 vuoden ajan

Tutustu heti www.savotanpuoti.fi

Kaikki tarvikkeet omatoimiseen metsänhoitoon.

Savotan puotiMETSÄNOMISTAJAN VERKKOKAUPPA

Metsänomistajat Metsänomistajat


p. 010 256 2901

Metsävarallisuuden asiantuntija

Osuuspankki on metsävarallisuuden asiantuntija - sitä mieltä ovat metsänomistajat kautta Suomen. Arvokas metsäsi on omaisuutta, jota kannattaa hoitaa hyvin. Metsää voi pitää myös sijoituskohteena. Metsävarallisuuden tehokkaalla käytöllä lisäät sijoituksesi tuottoa suunnitellusti. Meillä on asiantuntemus sekä laaja sijoitustuotteiden valikoima puukaupparahalle. Kysy lisää omasta Osuuspankistasi tai katso lisätietoja osoitteesta op.fi/metsa.

Yhdessä hyvä tulee.

24


2

1

3

© Maanmittauslaitos, lupa nro 542/MML/11

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkka ry

OTA KAIKISSA METSÄASIOISSA YHTEYTTÄMETSÄASIANTUNTIJAAN• Puukauppa- ja metsäpalvelut

• Neuvontapalvelut• Asiantuntijapalvelut

Metsäasiantuntija Pentti Alanko 0400 238 590

MetsäasiantuntijaHannu Kivi-Mannila0400 159 151

4

12Metsäasiantuntija Hannu Varjoranta 0400 361 723

Metsäasiantuntija Jere Aalto 044 776 4557

5

11

MetsäasiantuntijaAntti Sarvana044 776 4555

8

MetsäasiantuntijaJere Leppämäki0400 159 153

31

MetsäasiantuntijaPauliina Salin044 776 4554

7MetsäasiantuntijaJaakko Toijala044 776 4556

6 MetsäasiantuntijaJani Mäkinen0400 745 715

10

MetsäasiantuntijaLeo Kinnunen044 776 4552

14

Metsäasiantuntija Tomi-Pekka Heikkilä 044 776 4550

9

Metsäasiantuntija Juha Ruuska 0400 131 337

13

Kenttäesimies Antti Kujala 044 580 1046 Alueet 10–13

Hankkeiden toteutus

Kenttäesimies Kerkko Koro 044 580 1043Alueet 1–5 ja 9

Kenttäesimies Elina Kotilainen 044 580 1049Alueet 6–8 ja 14

KorjuuesimiesSari Kaleva044 557 8589

Pienpuu liikkeelle –hanke

ProjektipäällikköAtte Vartiamäki044 580 1042

Metsäasiantuntija Vesa Kastari044 776 4560

2MetsäasiantuntijaReijo Rantala044 776 4559


4

5

11

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkka ry

6

1213

14

7 8

9

10

www.mhy.fi/pohjois-pirkka [email protected]

KiinteistöasiantuntijaMiika Bucktman, LKV040 557 3947

Metsäomaisuuden hallinta- ja suunnittelupalvelut

Päätoimisto Ruovesi, Kuruntie 12, 34600 Ruovesi, avoinna 7.30 - 15.00

Metsäasiantuntija Tero Puolitaival 044 776 4558

Metsätie- ja ojapalvelut

MetsänparannusesimiesJari Hemminki044 776 4549

JohtajaHarri Katajamäki044 776 4553

TaloussihteeriKatri Moskari03 486 4552

ToimistosihteeriMinna Korhonen03 486 4551

Palvelut pääkaupunkiseudulla

MetsälakimiesTuomo Pesälä[email protected]

Puhelinpäivystys metsään liittyvissä lakiasioissa maanantaisin klo 9–16. Puh. 0600 39 39 59 (2,95 e/min +pvm/mpm)

Metsäasiantuntija Rami Raittinen 0400 131 340

Metsäasiantuntija Markku Lehtimäki 040 835 0239

KiinteistöasiantuntijaJanne Savilahti, LKV 044 760 7788

MetsäneuvojaAnnamari Rajoo040 580 [email protected]

Jo perinteeksi muodostunut joulukuusikätköily järjestettiin tänä vuonna 10. joulukuuta. Asiasta tiedotettiin innostuneille etsijöille Facebookissa sekä kotisivuilla, jotta mahdollisimman moni tiesi lähteä mukaan kuusijahtiin.

Alkujaan Pirkanmaan metsänhoitoyhdistyksistä liikkeelle läh-tenyt geokätköilyyn pohjautuva joulukuusikätköily järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2011. Vuosien aikana se on levin-nyt jo lähes jokaiseen metsänhoitoyhdistykseen Suomessa ja mo-net perhekunnat vauvasta vaariin lähtevät joka vuosi innolla mu-kaan jahtiin.

Vuosittaisen tempauksen tavoitteena on muistuttaa, että joulu-kuusen hakeminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, vaan joulukuu-sen hakeminen vaatii aina maanomistajan luvan.

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkka kätki leikkimielistä kilpailua varten toimialueelleen yhteensä neljä joulukuusta. Sijaintien koordinaatit paljastettiin etsijöille 10. joulukuuta.

Metsätöissä kunnostautunut Korvatunturin tonttu kävi piipahtamassa Pirkanmaalla. Anottuaan maanomistajalta kaatoluvat tonttu valikoi kätkettävät kuuset ja piilotti ne kenenkään huomaamatta.

Joulukuusikätköily

Nyt saat metsänhoitoyhdistyksestä apua tiekunnan hallintoon tiekunnan kokouksen järjestäminen yksikkölaskelmien teko ja päivittäminen tiemaksujen perintä tiekunnan kirjanpito

Kaipaako tie kunnostustaMetsänhoitoyhdistys tarjoaa kohteeseen parhaan kunnostusvaihtoehdon. Ota yhteyttä kun pohdit mitä tielle pitäisi tehdä.

Tiesitkö, että yksityistien kunnostamiseen onsaatavissa myös valtiontukea.

Metsänparannusesimies Jari Hemminki puh. 044 7764 549 [email protected]


Metsänlannoitus on kannattava toimenpide metsässä. Parhais-ta lannoituskohteissa saadaan 15 – 20 %:n korkotuotto, mikä tarkoittaa useiden satojen eurojen lisätuloa hehtaarilta. Lannoi-tuskustannusten verovähennyskelpoisuus parantaa entisestään lannoituksen kannattavuutta.Metsänlannoitusta toteutetaan mhy Pohjois-Pirkan alueella kesällä 2017. Yhteishankkeena metsänomistajien lannoitus hoi-detaan kustannustehokkaasti sisältäen suunnittelun, lannoittei-den hankinnan ja levityksen. Palvelu tarjotaan metsänomistajalle avaimet käteen -periaatteella. Ota yhteyttä metsäasiantuntijoihin ja ilmoita kiinnostuksesi metsänlannoituksesta metsässäsi.

Tämän voi vain jääkausi hävittää.Hyvä metsätie nostaa tilasi arvoa. Kunnossa oleva metsätie mahdol-listaa puiden kuljetuksen tienvarsilta kelillä kuin kelillä. Tällöin saat myös paremman hinnan puistasi ja metsänhoitotöiden toteuttami-nen helpottuu.

Metsätien rakentaminen on pitkäaikainen investointi, siksi valtio tu-kee metsäteiden rakentamista ja kunnostamista. Kysy lisää tukikelpoi-suudesta ja töiden kustannusarviosta oja- ja tieasiantuntijaltamme:Jari Hemminki, p. 044 776 4549, [email protected] 12 34600 Ruovesi

metsänhoitoyhdistysPOHJOIS-PIRKKA

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkka • Kuruntie 12 • 34600 Ruovesiwww.mhy.fi/pohjois-pirkka • www.metsänomistajat.fi

Meillä metsänomistajat päättävät – ammattilaiset toteuttavat.

Lannoitusta kesällä 2017

ETUJA JA ELÄMÄNTURVAA METSÄNOMISTAJILLE

LähiTapiolan asiakkaana ja metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä saat 10 %

alennuksen koti- ja metsävakuutuksesta.

Korotettu 15% alennus metsävakuutuksesta on mahdollinen, jos sinulla on vähintään 10 000 euron

sijoitus LähiTapiolan säästöhenkivakuutuksessa. Elämänturvasi rakentamisessa ammattilaisemme

auttavat sinua, kysy lisää!

Elmeri Järvelämyyntipäällikkö

maatila-asiakkaatpuh. 0400 343 76

Kirsti Syvänen myyntipäällikkö yritysasiakkaat

puh. 040 841 7912

Metsänhoitoyhdistyksen väki

Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta toivottaen!


METSÄTALOUSYRITTÄJÄN AMMATTITUTKINTOMetsänomistajille ja metsäpalveluyrittämisestä kiinnostuneille henkilöille suunnattu koulutus, jonka aikana voit laatia metsäsuunnitelman omalle tilalle tai perustaa metsäpalveluyrityksen.

BIOENERGIA-ALAN AMMATTITUTKINTOBioenergiayrittämisestä, puun ja turpeen energiatuotannosta kiinnostuneille suunnattu koulutus.

METSÄKONEENKULJETTAJAN AMMATTITUTKINTOTule syventämään metsäkonealan osaamistasi tai opiskele uusi osaamisala; ajokone tai moto.

METSÄALAN PERUSTUTKINTO, METSÄTALOUDEN OSAAMISALAOpiskele metsuriksi tai metsäpalvelujen tuottajaksi Ähtärissä monimuotokoulutuksena. Jatkuva haku.

OLETKO KIINNOSTUNUT METSÄPALVELU- TAI BIOENERGIAYRITTÄMISESTÄ?

Koulutukset toteutetaan monimuoto-opiskeluna Ähtärissä, kesto n. 1,5 v. Lähipäiviä n. 3 pv/kk. Osallistumismaksu 180 € + tutkintomaksu 58 €.Aloitus: 10.1.2017. Lisätiedot: Kouluttaja Asko Ämmälä, p. 040 830 2177, [email protected] ja www.seduaikuiskoulutus.fi

MetsäveroillatTule kuulemaan viimeisimmät metsäverovinkit ja saamaan opastusta

metsäveroilmoituksen täyttämisessä. Tilaisuudet alkavat klo 17.30 kahvitarjoilulla.

Luennoitsijana Antti Kujala mhy Pohjois-Pirkasta.

Ennakkoilmoittautumiset vaaditaan tarjoilun vuoksi. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

Kurun, Ruoveden ja Virtain tilaisuudet ovat yheistyössä Osuuspankkien kanssa.

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkka Ry • Kuruntie 12 • 34600 Ruovesi www.mhy.fi /pohjois-pirkka • www.metsänomistajat.fi

Metsänomistajat POHJOIS-PIRKKA

KERTTU NISKANEN

MHY POHJOIS-PIRKASSA HOMMA LUISTAA!Yksilöurheilijakin tarvitsee rinnalleen hyvät taustajoukot.

Metsänomistajien puolta tässä maassa pitää vain ja ainoastaan metsänhoitoyhdistys. Meiltä saat kattavat hyvät ja kattavat palvelut.

Tutustu palveluihin osoitteessa www.mhy.fi/pohjois-pirkka

KU

VA: A

APO

LA

IHO

ORIVESI tiistaina 2.2.2017Cafe Herkkuhetki, Anttilantie 6

Ilmoittautuminen viimeistään 27.1. puh. 03 4864 551 tai [email protected]

MÄNTTÄ tiistaina 7.2.2017Cafe Herkkuhetki Myllyranta, Myllyrannantie 5


RUOVESI keskiviikkona 8.2.2017 Ruoveden Osuuspankin kokoustilat, Ruovedentie 13Ilmoittautuminen viimeistään 3.2. puh. 010 256 2901 tai

[email protected]

KURU torstaina 9.2.2017Kurun Osuuspankin kokoustila, Kauppatie 11


VIRRAT tiistaina 14.2.2017 Virtain Osuuspankin kokoustilat, Virtaintie 40

Ilmoittautuminen viimeistään 9.2. puh. 010 257 3701 tai

[email protected]

Tilaisuudet ovat maksuttomia. Tervetuloa!

hyvää joulua! - metsänomistajat · 2016. 12. 21. · hyvää joulua! 2 metsäpirkka mhy...

Documents