1

HULEVEDET TALTEEN KAUNIILLA PIHALLA Opas pientalopihan luonnonmukaisista hulevesiratkaisuista

Kaupunkiympäristötoimiala, Rakennusvalvonta

Tämä käyttöohje on kehitetty Porvoon kaupungin ”Rakennustapaohje: Hulevesien viivytys pientalotonteilla” -ohjeesta Enemmän tietoa saat osoitteesta: www.porvoo.fi

Kaupunkiympäristötoimiala, Rakennusvalvonta

SISÄLTÖ

1 JOHDANTO 1

2 PIENTALON LUONNONMUKAISET HULEVEDETRATKAISUT 1

2.1. Paras tapa viivyttää sadevettä tontilla on imeyttää se tontin maaperään 1

2.2. Kattovedet voi ohjata erilaisilla kouruilla, vaikka suoraan istutuksiin 1

2.3. Sadeketjut 2

2.4. Vettä voi varastoida ja hyötykäyttää hyvin yksinkertaisin menetelmin 3

2.5. Hulevesikaivosta saa vettä ja iloa myös pihaleikkeihin 4

2.6. Viivytysrakenne voidaan sijoittaa myös pysäköintipaikan alle 4

2.7. Puut auttavat hulevesien hallinnassa 5

3 RAKENNUSTAPAOHJEET 6

3.1. Rankkasateiden vesi johdetaan painanteissa 6

3.2. Imeytyskaivannot ja painanteet toimivat talvellakin 6

3.3. Maaperäominaisuudet vaikuttavat veden imeytymiseen ja viivytykseen 7

3.4. Karkeajakoinen maaperä sopii sellaisenaan imeytykseen 7

3.5. Pysäköintipaikan murskepeti sopii viivytysrakenteeksi 10

3.6. Maaperäkartat antavat yleispiirteisen kuvan alueen pintamaasta 11

3.7. Hulevesisuunnittelu on tärkeä osa viihtyisän pihan suunnittelua 11

3.8. Suunntielussa huomioitava 12

1

1 JOHDANTO

Tämä ohje koskee pientalonpihan rakennustapaohjeita hulevesien käsittelyn osalta. Ohjeessa on malliratkaisuja imeyttävästä viivytysrakenteesta hyvin läpäisevälle moreenimaalle ja heikosti läpäisevälle savikolle. Tarkoituksena on estää kaupunkipurojen tulviminen ja eroosio, maaperän kuivuminen ja painuminen sekä kasvillisuuden kuihtuminen kesän kuivina aikoina. Kaupungin vehreys, monilajiset kasvustot ja hyväkuntoiset puustot ovat mahdollisia vain, kun sadevesi johdetaan kasvillisuuden käyttöön

2 PIENTALON LUONNONMUKAISET HULEVEDETRATKAISUT

2.1. Paras tapa viivyttää sadevettä tontilla on imeyttää se tontin maaperään

Maaperään imeytynyt vesi on pihan kasvien elinedellytys. Imeytyskaivanto ja -painanne voidaan helposti yhdistää ja sijoittaa istutettavalle tontin osalle. Niiden viereen ja päälle voidaan istuttaa rehevää kasvillisuutta muodostaen sadepuutarhoja. Kuva 1. Sadepuutarha. Lähde: http://savethesource.org/landscape-makeover-program/rain-garden/

Sadepuutarha on kasvillisuuden peittämää, rakennettua imeytyspainannetta, joka kerää, hyödyntää ja imeyttää ylimääräistä sadevettä. Puutarhaa ei tarvitse kastella juuri lainkaan, sillä sadepuutarha varastoi ja kierrättää hulevettä. Kuva 2. Sadepuutarha. Lähde: Rain Dog Designs, Gig Harbor, WA https://www.charlescountymd.gov/pgm/planning/watershed/install-rain-garden

2

2.2. Kattovedet voi ohjata erilaisilla kouruilla vaikka suoraan istutuksiin

Veden kulkua ohjaavat ja viivyttävät painanteet tulee muotoilla luontevasti pihan osaksi, sillä niillä on vettä vain hyvin harvoin. Kuva 3. Lähde Outi Tahvonen

https://twitter.com/hashtag/sadepuutarha

2.3. Sadeketjut

Sadeketjut tai rännikettinki on tavallaan kattorännin syöksytorven korvike. Vesi solisee sitä myöten sadevesiastiaan luoden samalla näkyvän vesiaiheen pihalle.

Kuva 4. Sadeketjut. Lähde, rakennusohjeet ja vinkit: : https://www.instructables.com/id/Copper-Rain-Chain/

https://bestplants.com/making-rain-chains-tutorial/ https://dollarstorecrafts.com/2012/05/make-a-rain-chain/ http://materiantaju.blogspot.com/2017/08/hytti-ja-sadeveden-ohjausketju.html

3

2.4. Vettä voi varastoida ja hyötykäyttää hyvin yksinkertaisin menetelmin

Pienillä pihoilla kannattaa hulevesi yleensä suunnata pihaa kehystävien istutusten ja pensasaidanteiden tai pihapuiden kasteluun. Kattosadevettä kannattaa myös varastoida kasteluvedeksi joko maan päällisiin tai maanalaisiin säiliöihin. Vesijohtovettä ei saisi käyttää pihan istutusten tai nurmien kasteluun.

Kuva 5. Sadeveden keräys tynnyrillä Kuva 6. Smartian sadevesisäiliö https://www.smartia.fi/sadevesisailio-seinaamphora-260-l-hanalla5906.html?nosto=nosto-page-product2&refSrc=16698 Kuva 7. Tamgreenin sadevesikerääjä. http://tamgreen.fi/Garantia-maanp%C3%A4%C3%A4lliset-design-sadevedenker%C3%A4%C3%A4j%C3%A4t.php

4

2.5. Hulevesikaivosta saa vettä ja iloa myös pihaleikkeihin

Viivytyskaivanto on maanalainen rakenne, johon varastoidaan hulevesiä ja jonka voi varustaa pumpulla kasteluveden saantia varten. Niitä voidaan joutua käyttämään tilan puutteen vuoksi. Kuva 8. Esimerkki sadeveden keruujärjestelmästä, jossa on hulevesikaivona 1600 litran säiliö. Tarkemmat tiedot löytyvät valmistajan esitteestä Meltex Herkules-säiliö.

2.6. Viivytysrakenne voidaan sijoittaa myös pysäköintipaikan alle

Pysäköintipaikan murskepeti sopii viivytysrakenteeksi, kunhan pintakerroksena käytetään soraa, hienoa mursketta tai nurmikiveystä.

Kuva 9. Nurmikiveys ajouralla. Lähde: Mark Tancig, Leon County Public Works

5

2.7. Puut auttavat hulevesien hallinnassa

Säilytettävät ja istutettavat puut lisäävät tontin viihtyvyyttä ja vähentävät ilman epäpuhtauksien mukanaan tuomia terveys- ja ympäristöhaittoja. Puut vaimentavat melua, sitovat pölyä ja ilmansaasteita sekä sitovat hiilidioksidia (CO2) ja tuottavat happea. Kuva 10. Yksittäinen täysikasvuinen puu voi varastoida yli 350 litraa latvuston sieppaamaa sadevettä.

Lisäksi hyvin sijoitetut puut säästävät talon energiaa. Kesällä ne viilentävät varjostamalla ja haihduttamalla suuria määriä vettä, mikä viilentää lehvästöä ja ilmaa sen ympärillä. Talvella jopa lehtipuut suojaavat taloa kylmiltä pohjoistuulilta. 25% kodin lämpöhäviöstä johtuu tuulesta, joten tuulelta suojautuminen parantaa energiansäästöä. Pohjoiseen istutetut tai säilytetyt havupuut suojaavat talvella pohjoistuulilta. Etelään istutetut tai säilytetyt lehtipuut varjostavat kesällä Kuva 11. Puiden sijoittamisen esimerkki. Muokattu lähteestä: Porvoon kaupunki

6

3 RAKENNUSTAPAOHJEET

3.1. Rankkasateiden vesi johdetaan painanteissa

Pelkkä imeytys ei ratkaise kestoltaan pitempien rankkasateiden eikä tulvatilanteiden sadevesien ohjausta tontilla. Pitempiin sateisiin voidaan varautua viivytys- ja imeytyspainanteilla. Niiden pinta-alan tulisi olla 10 % läpäisemättömien rakennettujen pintojen pinta-alasta ja syvyys keskimäärin 10 cm, jolloin viivytystilavuus riittää pienten rankkasateiden aiheuttamien hulevesivirtaamien pysäyttämiseen. Pitempiä rankkasateita varten tulee imeytyspainanteesta ohjata ylivuoto Turun kaupungin hulevesiverkostoon. Jos halutaan veden imeytyvän myös painanteessa, sen pohjalla ja alla on oltava karkeaa materiaalia. Painanteeseen voidaan laittaa istutuksia, koriste-elementtejä ja aidantolppia, kunhan huolehditaan, että sadevesi pääsee virtaamaan painannetta pitkin. 1 Lammikoitumistila ja imeytyspainanne 10-40 cm syvä 2 Kasvualusta reheville istutuksille noin 40 cm. Paikalta talteen otettua humuskerrosta ja paikalle sopivaa kasvualustaa sekoitetaan pohjamaahan. Ei geotekstiilejä kerrosten väliin. Savimailla saatetaan tarvita painanteen alarinteen puoleisessa päässä ylivuotoputkeksi salaojaputki, jolla johdetaan liika vesi sadevesiviemäriin tai ojaan 3 Imeytyssora tai -murske tai luonnonkiviä raekoko 63-125mm ulottu pintaan asti 4 Pohjalla imeytys- ja viivytystilavuutta on murskeen (esim. 0-56mm) tai sepelin (esim 16-32mm) huokostilassa

Kuva 12. Rakennepiirros vettä johtavasta ja imeyttävästä painanteesta, jossa on lammikoitumistilaa ja rehevät istutukset. Muokattu lähteestä: Porvoon kaupunki

3.2. Imeytyskaivannot ja painanteet toimivat talvellakin

7

Imeytyskaivannot toimivat talvellakin kun rakennekerros ulottuu routarajan alle ja imeytyskerroksen materiaali on riittävän karkeaa niin, että se ei pääse jäätymään. Karkea imeytyskerros tulee ulottaa paikoin imeytyspainanteiden pintaan asti. Istutuksia varten käytetty kasvualustakerros jäätyy, eikä vesi imeydy sen läpi roudan aikana. Vesi voi varastoitua kaivannossa täytemateriaalin huokosiin, kun koko rakennekerros ei ole jäässä. Imeytyspainanteet johtavat talvella jäätyneille pinnoille satavaa vettä. Se valuu ylivuotokohtien kautta tulvareittiä myöten eteenpäin. Talviset lumityöt tulee tehdä niin, että tulvareitti on auki sulamiskaudella. Imeytyminen käynnistyy keväällä nopeasti, jos lunta ei kasata imeytysalueen päälle vaan sen viereen. Varsinkin karkearakeiset imeytyspinnat kannattaa keväällä kaivaa esiin lumen alta.

3.3. Maaperäominaisuudet vaikuttavat veden imeytymiseen ja viivytykseen

Imeytys on helpointa moreeni-, sora- ja hiekkamailla, missä maaperä on luontaisesti hyvin vettä läpäisevää. Imeytys sopii myös heikommin vettä läpäisevään maaperään, kun vettä viivyttävään ja imeyttävään rakenteeseen laitetaan salaoja, jolla vettä johdetaan hitaasti eteenpäin hulevesiviemäriin tai avo-ojaan. Imeytyskaivannoilla saadaan ylläpidettyä heikosti vettä läpäisevän maan vesipitoisuutta ja estettyä sen painumista sekä kasvatettua rehevää kasvillisuutta istutusalueilla.

3.4. Karkeajakoinen maaperä sopii sellaisenaan imeytykseen

Luonnon moreenimaassa on huokostilavuus keskimäärin 40%. Kun kallio on puolen metrin syvyydessä, on karkeassa moreeni-, sora- tai hiekkamaassa luontaisesti 3 m³ viivytys- ja imeytystilavuutta suunnilleen yhden autopaikan kokoisella alueella. Jotta köyhän ja ohuen maan kasvillisuus kestäisi kesän kuumia päiviä, kannattaa kaikki sadevesi imeyttää tontilla tai varastoida osa kasteluun.

Kattosadevesiä johtavan sadevesikourun päähän tehdään imeytystä nopeuttamaan imeytyskaivo tai kivipesä. Niiden syvyys on hyvä ulottaa kallioon tai routarajaan asti. Imeytyskaivoja on valmiina tuotteina, mutta sellaisen voi tehdä myös kaivonrenkaista kokoamalla. Kivipesän pinta on kooltaan noin 0,5-1 m². Se täytetään karkealla soralla, sepelillä tai luonnonkivillä. Imeytyssorana esimerkiksi murske (63-125 mm) ja mukulakivet ovat riittävän karkeita, jotta pinta sulaa nopeasti keväällä eikä helposti jäädy, vaikka lämpötilat vaihtelisivat nollan molemmin puolin. Täyttömateriaaliksi sopivat esimerkiksi sepeli (16-32 mm) tai murske (0-56 mm), jossa on niukasti hienoainesta. Jos ympäröivä maa on hienojakoista, kannattaa kivipesän reunat vuorata geotekstiilillä.

8

1 Perustuksen rakenneleikkauksen mukaan 2 Kallio 3 Vesikouru 4 Luontainen pohjamaa 5 Kaivainto noin 20-80cm levea. Sora tai murske tai rakennuspaikalta kerättyjä kiviä 6 Pensaiden ja puiden istutusalueille sekoitetaan luontaiseen pohjamaahan noin 30-40 cm syvyy-teen asti rakennuspaikalta kerättyä humuspitoista pintamaata, ns. kunttaa. Tarvittaessa lisätään vähän multaa.

Kuva 13. Imeytys- ja viivytyskaivannon rakennepiirros karkealla moreeni- ja hiekkamaalla, missä kallio on lähellä maanpintaa. Kaivantoon ohjataan sadevesi ränneistä kouruja pitkin. Kaivanto voi olla pitkä ja kapea. Syvyyssuunnassa se ulotetaan kallioon asti. Muokattu lähteestä: Porvoon kaupunki

Kuva 14. Esimerkki imeytys- ja viivytyskaivannosta. Lähdekuva: Matteo Gambaro https://www.researchgate.net/figure/Example-of-infiltration-trenches_fig2_318471635

1 Perustuksen rakenneleikkauksen mukaan 2 Luontainen pohjamaa 3 Vesikouru

9

4 Pinnalle mukulakiviä tai mursketta 5 Täyttö karkealla sepelillä tai murskeella, savimailla johdetaan salaojaputkella ylivuoto eteenpäin 6 Tontilta kerättyä humusmaata käytetään istutusten kasvualustana tai sen seosaineena

Kuva 12. Kivipesän rakennepiirros. Muokattu lähteestä: Porvoon kaupunki

Kuva 13. Kivipesä. Lähdekuva: http://kylätienmolemminpuolin.fi/mokin-sadetakin-kunnostus-vesikatto-kourut-ja-veden-johtaminen-kauemmas/

Autopaikoilta vesi voidaan johtaa maastossa kaadolla suoraan moreenimaahan. Imeytys tehostuu, kun autopaikan ja ajoreitin reunaa ei peitetä kivituhkalla tai asfaltilla, vaan autopaikan rakenteen

10

karkea murske ulotetaan pintaan asti tai noin 50 cm kapeana kaistana. Imeyttävän kaistan pintana voi olla myös sitomaton mukulakiveys. Kuva 15 ja 16. Pysäköintipaikan reunassa on imeytysalueen pintana mukulakiviä tai sepeliä. Imeytys kastelee istutukset ja puun. Puun vieressä ei saa kaivaa, joten imeytyskaivanto ulotetaan vain 3 m päähän rungosta. Juuristoalueella ei kaiveta maata eikä katkota juuria, vaan poistetaan ainoastaan nurmikon ylin juuristokerros. Siinä imeytyskiveliö asennetaan pinnalle hyvin ohuena täyttönä, muualla imeytyskaivanto on syvä. Lähdekuvat: Porvoon kaupunki

3.5. Pysäköintipaikan murskepeti sopii viivytysrakenteeksi

Ajouran ja pysäköintipaikan murskepeti sopivat viivytysrakenteeksi, kunhan murskeen raekoko on riittävän suuri. Silloin huokostila ei jäädy kokonaan. Tasamaalla rakenteen kuivuminen varmistetaan salaojalla, joka johtaa ylimääräisen veden istutusalueille tai katualueelle hulevesiverkostoon. Tätä varten on selvitettävä katujen sadevesiviemäröinnin liittymiskohdan sijainti ja korko rakennusvalvonnasta tai katuosastolta. Sepelin huokostilavuus on noin 45%. Sepeliä, jonka raekoko on 16-32 mm tai 32-64 mm, tarvitaan noin 7 m³, jotta saadaan kolme kuutiota huokostilavuutta. Tämä on puolen metrin vahvuisena sepelipatjana 13,4 m² eli 5,5 m x 2,4 m – siis yksi autopaikka. Ohuempana 30 cm kerroksena pinta-ala on noin 22 m², eli autopaikka ja osa ajoreitistä. Kun halutaan kasvattaa pihapuita pysäköintipaikan ja ajouran vierellä, tulee niiden rakenteessa käyttää kantavaa kasvualustaa, johon johdetaan hulevettä. Puiden juuret saavat siinä kasvutilaa ja vettä. Kantavassa kasvualustassa on jakavan kerroksen murskeen raekoko varsin suuri, noin 100-150 mm. Sen joukkoon lisätään vähän, vain 5-10% humuspitoista kasvualustaa tai pitkävaikutteista lannoitetta. Huokostilat ovat suuria eikä rakenne sen vuoksi roudi. Kolmen kuution viivytystilavuus on 30 cm paksulla kerroksella noin 30 m² alueella ja 50 cm kerroksella noin 20 m². Ensin laitetaan paikalleen noin 30-50 cm murskekerros. Sen päälle levitetään humusta tai multaa noin 5-10 cm kerros. Se huuhdellaan vedellä pinnasta alas murskeen väleihin. Sen jälkeen levitetään jakavan kerroksen murskeet, ylimmäiseksi hienoin murske ja lopuksi pintakerros. Puiden juurten kasvua estäviä geotekstiilejä ei tule käyttää vaakatasossa rakennekerroksia erottamassa, sillä ne tukkeutuvat vähitellen vettä läpäisemättömiksi ja estävät puiden syvää, tukevaa juurtumista. Vesijohtojen ympärille sen sijaan laitetaan geotekstiili.

11

1 Pintana 5-8 cm kerros soraa tai hienoa mursketta (2-4 mm) tai nurmikiveys tai muu vettä ja ilmaa hyvin läpäisevä kiveys. 2 Kantavan kerroksen pintaan hienompaa mursketta n. 5cm kerros esim. murske 4-16 mm ja 5 cm mursketta 16-32 mm 3 15 cm mursketta 32-90 mm (tai 16-32 mm) 4 30 cm jakavan kerroksen karkea murske 100-150 mm, johon vesi johdetaan ja juuret voivat kasvaa, joukkoon vähän ravinnepitoista humusta.

Kuva 17. Kantavan kasvualustan rakennepiirros pysäköintipaikalla ja ajoreitillä. Muokattu lähteestä: Porvoon kaupunki

3.6. Maaperäkartat antavat yleispiirteisen kuvan alueen pintamaasta

Turussa ovat käytettävissä rakennettavuusselvityskartat, jotka ovat hyvin yleispiirteisiä, eikä niissä erotu vaihtelevan maaston kalliokummut eikä saviset notkot. Kartat eivät kuvaa tonteille osoitettujen rakennuspaikkojen maaperäolosuhteita riittävän tarkasti, mutta ne kuvaavat alueen ominaisuuksia sadeveden imeytymisen kannalta. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on teetettävä maaperätutkimuksia perustamistapaselvitystä varten. Ne kertovat tarkemmin maan laadusta ja ovat pohjatietona myös huleveden viivytyksen ja imeytyksen ratkaisuille. Kallioisten pihapintojen sadevedet saavat valua maastoon ja naapuritonteille samalla tavalla kuin ennen rakentamista. Karkearakeisilla moreeni-, sora- ja hiekkamailla imeytyminen on nopeaa. Savimailla imeytyminen on hidasta. Tuoreilla savimailla kasvavat rehevimmät puutarhat, kun maan kosteudesta huolehditaan sadeveden imeytyksellä ja maaeliöstön hyvinvoinnista huolehditaan luonnonmukaisesti karikkeella ja humuksella tai kompostilannoituksella.

3.7. Hulevesisuunnittelu on tärkeä osa viihtyisän pihan suunnittelua

12

Pientalopiha on ensisijaisesti ulko-olohuone ja puutarha tai luonnonmukainen metsäpuutarha. Hulevesisuunnitelma on syytä tehdä tontin käyttösuunnitelman ja yleispiirteisen istutussuunnitelman kanssa samanaikaisesti. Silloin voidaan varmistaa, että sadevesien viivytys ja ohjaus palvelevat viihtyisän pihan ja puutarhan luomista eivätkä saa pihalla pääosaa. Hulevesisuunnitelmassa, joka voi olla osaa asemapiirrosta, esitetään tarkemmin:

• miten kattojen ja kovien pintarakenteiden sadevesi ohjataan. Pihan pintojen tasaus on suunniteltava niin, että sadevesi valuu aina rakennuksesta poispäin ja rinteessä rakennuksen ohi. Kattosadevesi johdetaan kouruissa ja painanteissa rakennuksesta vähintään kahden metrin päähän.

• mihin imeytys- ja viivytysrakenteet sijoitetaan tai missä sijaitsevat painanteet, joissa vesi kulkeutuu ja imeytyy. Imeytysrakenteet tulisi sijoittaa vähintään kolmen metrin päähän rakennuksesta.

Kuva 18. Maapinnan muotoilu rakennuksen ympärillä. Lähde: Sisäilmayhdistys ry. https://www.sisailmayhdistys.fi/Terveelliset-tilat/Kunnossapito-ja-korjaaminen/Kuivatusjarjestelmat/Pihantasaus-ja-sadevedet

3.8. Suunnittelussa huomioitavaa

Rakennuksen rakentamisen, sen laajentamisen sekä tontin muutostöiden yhteydessä piha on suunniteltava ja toteutettava niin, että pintavesien kuivattaminen tapahtuu tontin puolella. Tontin pintavesiä ei saa johtaa katu-, naapuri- ja puistoalueille

Kaupunkiympäristötoimiala, Rakennusvalvonta

Tämä käyttöohje on kehitetty Porvoon kaupungin ”Rakennustapaohje: Hulevesien viivytys pientalotonteilla” -ohjeesta

Enemmän tietoa saat osoitteesta: www.porvoo.fi