hsy:n energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2013 · tavoitteena on lisätä omaa...

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymäSamkommunen Helsingforsregionens miljötjänsterHelsinki Region Environmental Services Authority

HSY:n energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2013

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymäOpastinsilta 6 A

00520 Helsinki

puhelin 09 156 11

faksi 09 1561 2011

www.hsy.fi

LisätietojaJohannes Lounasheimo, puhelin 0400 100 601

[email protected]

CopyrightKartat, graafit, ja muut kuvat: HSY

Kansikuva: HSY

Tiivistelmä HSY seuraa säännöllisesti energiankulutustaan ja toimintojensa aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Energiatase ja päästöt on laskettu vuosille 2010–2013, ja lisäksi vastaavat tiedot on kerätty vuodelta 2009. Kartoitus kattaa jätteenkäsittelyn ja jätevedenpuhdistuksen prosessipäästöt, oman energiantuotannon, ostosähkön ja energian myynnin, kaukolämmön, öljyn ja liikennepolttoaineet.

HSY kulutti vuonna 2013 energiaa 192 800 megawattituntia, josta sähkön osuus oli 63 prosenttia, lämmityksen 36 prosenttia ja ajoneuvojen ja työkoneiden 1 prosentti. Suurin sähköntarve HSY:ssä on jätevedenpuhdistamoilla ja vedenpuhdistuslaitoksilla. Myös jätevesipumppaamot ja jätteenkäsittelykeskus käyttävät runsaasti sähköä. Energiankulutus pieneni 4 prosenttia.

HSY on Helsingin seudun tärkeimpiä uusiutuvan energian tuottajia, ja Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaasuvoimala on yksi Euroopan suurimmista kaatopaikkakaasun hyötykäyttölaitoksista. Vuonna 2013 energiaa tuotettiin yhteensä 174 600 MWh ja biokaasua myytiin 22 800 MWh. Yhteenlaskettuna energiantuotanto kasvoi 4 prosenttia, ja HSY oli laskennallisesti 102-prosenttisesti energiaomavarainen. Kaasuvoimalan sähköntuotanto väheni hieman edellisvuodesta.

HSY allekirjoitti vuoden 2012 alussa energiatehokkuussopimuksen työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Tavoitteena on lisätä omaa energiantuotantoa uusiutuvista energialähteistä sekä vähentää energiankulutusta yhdeksän prosenttia vuoden 2010 tasosta vuoteen 2016 mennessä, yhteensä noin 17 000 MWh.

HSY:n kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2013 hiilidioksidiksi laskettuna 188 400 tonnia, joka on hieman yli kolme prosenttia pääkaupunkiseudun kokonaispäästöistä. Suurimmat päästöt syntyivät kaatopaikan ja jätevedenpuhdistuksen prosesseista (48 % ja 32 %), kompostoinnista (11 %) ja ostosähköstä (6 %).

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen uudelta ja vanhalta jätetäyttöalueelta vapautuneesta kaatopaikkakaasusta kerättiin vuonna 2013 talteen 84 prosenttia, josta noin 80 prosenttia käytettiin energiantuotantoon. Ilman tehokasta kaasunkeräystä HSY:n päästöt olisivat moninkertaiset. Vuonna 2013 kaasunmuodostus ja metaanipäästöt vähenivät. Vuoteen 2012 verrattuna HSY:n kasvihuonekaasupäästöt pienenivät kokonaisuudessaan 7 prosenttia.

Ilman ostoenergiaa korvaavaa omaa energiantuotantoa HSY:n päästöt olisivat olleet lähes 18 000 tonnia suuremmat. Lisäksi sähkön ja biokaasun myynnistä saatava laskennallinen kompensaatio pienentää päästötasetta edelleen 9 prosentilla. Säästöt ja kompensaatiot on laskettu siten, että oma biokaasulla tuotettu lämpö korvaa maakaasua tai kaukolämpöä, ja oma sähköntuotanto valtakunnallista keskiarvosähköä.

Julkaisija: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Tekijä: Johannes Lounasheimo Pvm: 19.12.2014 Julkaisun nimi: HSY:n energiatase ja kasvihuonekaasujen päästöt 2013 Avainsanat: Energiankulutus, energiantuotanto, uusiutuva energia, kasvihuonekaasupäästöt, kuntayhtymä Sarjan nimi ja numero: HSY:n julkaisuja 1/2015 Issn–l: 1798-6095 Isbn (nid.): - Isbn (pdf): 978-952-6604-90-9 Issn (nid.): - Issn (pdf): 1798-6095 Kieli: suomi Sivuja: 42 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, 00066 HSY, puhelin 09 156 11, faksi 09 1561 2011, www.hsy.fi

3

Sisällys 1 Johdanto __________________________________________________________________________ 5 2 HSY:n energiankulutus ja -tuotanto 2013 _________________________________________________ 7

2.1 Sähkö ................................................................................................................................................ 9 2.2 Lämpö ............................................................................................................................................. 10 2.3 Autot ja työkoneet............................................................................................................................ 11

3 Toimiala- ja tulosaluekohtainen energiatarkastelu _________________________________________ 12 3.1 Vesihuolto ........................................................................................................................................ 12

3.1.1 Jätevedenpuhdistus ......................................................................................................... 14 3.1.2 Veden tuotanto ja jakelu .................................................................................................. 15

3.2 Jätehuolto ........................................................................................................................................ 17 3.3 Ilmanlaadun seuranta ...................................................................................................................... 19 3.4 Kiinteistöt ......................................................................................................................................... 20

4 HSY:n kasvihuonekaasupäästöt 2013 __________________________________________________ 22 4.1 Sähkö .............................................................................................................................................. 24 4.2 Lämpö ............................................................................................................................................. 24 4.3 Autot ja työkoneet............................................................................................................................ 25 4.4 Prosessipäästöt ............................................................................................................................... 26

5 Toimiala- ja tulosaluekohtaiset kasvihuonekaasupäästöt ____________________________________ 27 5.1 Vesihuolto ........................................................................................................................................ 27

5.1.1 Jätevedenpuhdistus ......................................................................................................... 29 5.1.2 Veden tuotanto ja jakelu .................................................................................................. 30

5.2 Jätehuolto ........................................................................................................................................ 32 5.2.1 Ämmässuo ....................................................................................................................... 33 5.2.2 Sortti-asemat ja Kivikon jätepalvelukeskus ..................................................................... 34

5.3 Ilmanlaadun seuranta ...................................................................................................................... 35 5.4 Kiinteistöt ......................................................................................................................................... 35

6 Lopuksi __________________________________________________________________________ 37 7 Lähdeluettelo ______________________________________________________________________ 39

Liite 1. HSY:n energiankulutus ja -tuotanto 2013. ..................................................................................... 40 Liite 2. HSY:n kasvihuonekaasupäästöt 2013. .......................................................................................... 41

4

1 Johdanto Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän strategisten päämäärien mukaan ympäristön tila on parantunut ja HSY:llä on merkittävä rooli alueen materiaali- ja energiatehokkuuden parantamisessa sekä materiaalivirtojen hyödyntämisessä. HSY toteuttaa omalta osaltaan Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030:a kiinnittämällä omassa toiminnassaan erityistä huomiota ilmastonmuutoksen hillintään. Näiden päämäärien mukaisesti HSY liittyi kuntien energiatehokkuussopimukseen helmikuussa 2012. Tavoitteena on vähentää energiankulutusta yhdeksän prosenttia vuoden 2010 energiankulutuksesta vuoteen 2016 mennessä, yhteensä noin 17 000 MWh.

HSY on tehnyt mittavia investointeja uusiutuvan energian tuotantoon, esimerkiksi Ämmässuon kaasuvoimala on yksi Euroopan suurimmista kaatopaikkakaasun hyötykäyttölaitoksista ja uusi biokaasua tuottava mädätyslaitos otetaan käyttöön vuonna 2015. Uusiutuvaa energiaa pyritään edelleen lisäämään ja ostoenergian määrää vastaavasti vähentämään. HSY:n toiminnoista erityisesti vesihuollossa energiankulutus on myös tärkeä kustannustekijä, ja pitkällä aikavälillä energiatehokkuuteen tehdyt investoinnit koituvat pääkaupunkilaisten eduksi pienempinä vesi- ja jätemaksujen korotuspaineina.

Energiatehokkuustoimintaa ohjaamaan on perustettu eri toimialojen asiantuntijoista koostuva energiatehokkuusryhmä, ja HSY:n energiatehokkuussuunnitelma vuosille 2012–2016 valmistui loppuvuodesta 2012. Siinä on määritelty kuntayhtymän energiankulutukseen ja energiantuotantoon liittyviä tavoitteita sekä listattu keinoja, joilla tavoitteisiin voidaan päästä.

Oman toiminnan ympäristövaikutusten hillinnän lisäksi HSY osallistuu merkittävällä panoksella seudulliseen ilmastotyöhön. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian toteutumista seurataan vuosittaisten kasvihuonekaasupäästöjen laskennan ja erilaisten indikaattoreiden avulla, ja seudun yhteinen ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia on valmistunut. Lisäksi HSY osallistuu pääkaupunkiseudun kaupunkien, HSL:n ja laajemmin koko Helsingin seudun yhteisprojektien kautta ilmastonmuutoksen hillintätoimiin.

Tässä raportissa esitellään HSY:n omien toimintojen vuosien 2009–2013 energiankulutus, energiantuotanto ja kasvihuonekaasupäästöt. Seurannassa on otettu huomioon kuntayhtymän toimialojen ja tulosalueiden omat toiminnot vuosina: oma energiantuotanto, ostettu sähkö, kaukolämpö, öljy, maakaasu ja liikennepolttoaineet sekä jätteenkäsittelyn ja jätevedenpuhdistuksen prosessipäästöt. Seuranta on eritelty jätevedenpuhdistukseen, veden tuotantoon ja jakeluun, jätehuoltoon, ilmanlaadun mittaukseen sekä kiinteistöihin.

Kasvihuonekaasupäästöt lasketaan vuosittain ja energiankulutusta seurataan toimipisteittäin mahdollisuuksien mukaan kuukausitasolla. Päästöjen laskennassa käytetään hallitustenvälisen ilmastomuutospaneelin, IPCC:n määrittelemiä päästökertoimia (IPCC 2006) sekä metaanin ja dityppioksidin lämmityspotentiaalikertoimia (IPCC 2007). Biojätteen ja jätevesilietteen kompostoinnin päästöt on laskettu Kasvener-ohjelmalla (Petäjä 2007). Laskentamenetelmä on yhtenevä HSY:n tuottamien pääkaupunkiseudun kaupunkien päästölaskentojen kanssa. Ostosähkölle käytetään valtakunnallista päästökerrointa, ja yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon päästöjen laskennassa sovelletaan hyödynjakomenetelmää (ks. Lounasheimo 2009). Laskennan lähtötietoja on kerätty suoraan HSY:n eri toimipisteistä ja laitosten toimintakertomuksista. Kaukolämmön päästökertoimien laskentaan on saatu kulutus- ja tuotantotietoja energiayhtiöiltä, ja ostosähkön valtakunnallinen kerroin on laskettu Tilastokeskuksen ja Energiateollisuuden tilastojen ja tiedotteiden perusteella. Muutamien HSY:n toimipisteiden energiankulutukset on arvioitu pinta-alojen perusteella.

HSY:n energiankulutukseen ja kasvihuonekaasupäästöihin vaikuttaa olennaisesti toiminnan volyymit. Asukkaiden talousveden kulutuksen ennakoidaan laskevan joka vuosi noin 0,6 % eli noin 1,5 l/asukas. Sen sijaan veden käyttäjien määrä kasvaa vuosittain arviolta noin 1 %, jolloin veden kokonaiskäyttö HSY:n

5

toiminta-alueella kasvaisi vuosittain noin 0,4 %. Laskuttamattoman veden osuus on noin 20 %, eli verkostoon pumpattu vesimäärä on selvästi kulutettua vesimäärää suurempi. Vesihuollon tavoitteena on vähentää aktiivisesti vuotoveden määrää, minkä johdosta veden tuotannon kasvu pitkällä aikavälillä on edellä esitettyä kulutuksen kasvuennustetta pienempi.

Jätevesimäärät ovat olleet pitkään kasvussa. Osaltaan tähän vaikuttaa vedenkulutuksen kasvu, mutta suurelta osin myös sateisuuden lisääntyminen. Käsiteltävästä jätevedestä keskimäärin 30-35 % on jäteveden sekaan joutunutta hulevettä. Puhdistamoiden lika-ainemäärät ovat riippuvaisia asukasmäärästä sekä asukkaiden tuottamasta ominaiskuormituksesta. Erityisesti typen osalta ainemäärät ovat kasvaneet huomattavasti väestömäärää nopeammin. Sekä vesimäärän kasvu että ainemäärien kasvu lisäävät puhdistamoiden energiankulutusta.

Jätehuollossa sekajätteen energiahyödyntäminen alkoi Vantaan Energian jätevoimalassa keväällä 2014. Muutos pienentää Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen ohjautuvaa ja siellä käsiteltävää kokonaisjätemäärää noin 40 % (~260 000 t/a). Jätemäärän vähenemä alentaa Ämmässuolla tapahtuvan jätteenkäsittelyn energiankulutusta, erityisesti kaatopaikkasijoitukselle tyypillisen, korkean konetyömäärän vähentyessä. Suurin osa vähennyksestä näkyy HSY:n energiataseessa kuitenkin epäsuorasti urakoitsijoiden kulutuksen kautta. Toisaalta uutena toimintona aloitettava jätevoimalan tuhkien ja kuonien käsittely lisää alueen sähkönkulutusta.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen rakennettava mädätyslaitos lisää biojätteen käsittelyn kapasiteettia, ja biokaasun tuotanto kasvaa arviolta 4 miljoonaa kuutiota vuodessa. Biokaasu voidaan hyödyntää suoraan sähkön ja lämmöntuotannossa tai jalostaa ajoneuvopolttoaineeksi. Mädätyskaasusta kyetään tuottamaan vuosittain noin 10 000 MWh sähköä ja lämpöä.

HSY:n kiinteistökanta on jatkuvassa muutoksessa. Dämmanin vedenpuhdistamo ja verkon tukikohta Espoon Suomenojalla suljetaan vuonna 2016-17. Jätehuollon toimialalla Ruskeasantaan valmistuu uusi Sortti-asema ja Kirkkonummelle on suunnitteilla uusi Munkinmäen jäteaseman korvaava Sortti-asema. Munkinmäki ei toistaiseksi ole kuulunut HSY:n energiankäytön seurantaan.

Vuonna 2012 Ilmala 2:n toimistokäytössä olleet tilat tyhjennettiin, ja niissä työskennellyt henkilöstö siirtyi vuokratiloihin Opastinsilta 8:an. Vuoteen 2012 mennessä käytöstä ovat poistuneet lisäksi vesihuollon Hiekkaharjun, Viertolan, Tuupakan ja Piispanportin kiinteistöt.

6

2 HSY:n energiankulutus ja -tuotanto 2013

HSY kulutti vuonna 2013 energiaa 192 800 megawattituntia. Määrä vastaa noin 10 000 tavallisen oma-kotitalon vuosikulutusta ja on vajaa prosentti pääkaupunkiseudun energiankulutuksesta. Edellisvuonna energiaa kului enemmän, noin 200 600 MWh (kuva 1). Vuoden 2009 luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia, koska esimerkiksi YTV:n liikenneosasto siirtyi vuoden 2010 alussa osaksi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymää (HSL). Sähkön osuus kulutuksesta on ollut tarkasteluvuosina 63–65 prosenttia, lämmön 33–36 prosenttia ja ajoneuvojen ja työkoneiden noin 2 prosenttia. Suurin energiantarve HSY:ssä on vesilaitoksilla, erityisesti jätevedenpuhdistamojen ja -pumppaamojen sähkönkulutus on huomattavaa. Ulkoistettujen toimintojen, esimerkiksi suurin osa työkoneista, energiankulutusta käsitellään erikseen luvussa 2.4.

Kuva 1. HSY:n vuosien 2010–2013 ja vastaavien toimintojen vuoden 2009 energiankulutus sekä oma tuotanto ja energian myynti. Vasemmanpuoleiset pylväät kuvaavat HSY:n kokonaisenergiankulutusta energialajeittain ja oikeanpuoleiset pylväät kuntayhtymän uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa energiantuotantoa sekä omaan käyttöön että myyntiin. LTO = lämmön talteenotto.

Energiankulutuksen väheneminen vuonna 2013 johtui pääasiassa jätevedenpuhdistamojen lämmönkulutuksen ja pumppaamojen sähkönkulutuksen laskusta. Jätevedenpuhdistuksessa vuoden 2013 aikana käsitelty jätevesimäärä oli edellisvuotta pienempi. Toisaalta energiatehokkuuteen on kiinnitetty jatkuvasti enemmän huomiota. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa sähkönkulutus pieneni, mutta aluelämpöä hyödynnettiin entistä enemmän.

HSY kuluttaa paljon energiaa, mutta on samalla pääkaupunkiseudun tärkein uusiutuvan energian tuottaja yhdessä Helsingin Energian Katri Valan lämpö- ja jäähdytyslaitoksen kanssa. Uusiutuvia energialähteitä käyttävä sähkön- ja lämmöntuotanto kuitenkin väheni vuonna 2013 noin 8 prosenttia 174 600 megawattituntiin, mikä vastaa 91 prosenttia kuntayhtymän kokonaisenergiankulutuksesta. Edellisvuonna

7

osuus oli 94 prosenttia (kuva 1 ja taulukko 1). Vuonna 2013 Ämmässuon kaasuvoimalan sähköntuotanto väheni. Suomenojan jätevedenpuhdistamon biokaasu myytiin liikennepolttoaineeksi, ja oma uusiutuva energiantuotanto loppui. Vastaavasti maakaasun käyttö ja ostosähkön määrä Suomenojalla kasvoivat. Kun myyty biokaasun myynti lasketaan energiataseeseen mukaan, oli HSY 102-prosenttisesti energiaomavarainen vuonna 2013. Energiaa tuotettiin enemmän kuin kulutettiin.

2000-luvun aikana Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikoilta kerättyä biokaasua on toimitettu Fortumin Kivenlahden lämpökeskukseen, mutta vuodesta 2010 alkaen sitä on alettu hyödyntää omassa kaasuvoimalassa sähköntuotantoon. Aluelämpöverkko valmistui vuoden 2013 aikana, ja kaasuvoimala tuotti myös kaiken jätteenkäsittelykeskuksen tarvitseman lämmön. Kaatopaikkakaasun talteenoton ohella energiantuotantoon saadaan runsaasti biokaasua jätevesilietteitä mädättämällä. Lisäksi osa jätevedenpuhdistamojen lämpöenergian tarpeesta katetaan lämmön talteenoton avulla, ja Päijänne-tunnelin veden virtausenergiaa käytetään sähkön tuotannossa.

Taulukko 1. HSY:n vuosien 2010–2013 ja vastaavien toimintojen vuoden 2009 energiankulutus, oma tuotanto, ostoenergia ja energian myynti megawattitunteina.

HSY 2009 2010 2011 2012 2013 muutos-% 2012-2013

Ostosähkö 92 374 86 258 76 593 80 624 74 690 -7Oma sähkö (biokaasu) 23 894 31 961 42 819 42 729 43 337 2Oma sähkö (vesivoima) 2 759 2 694 2 922 3 669 3 390 -8Öljy (sähkö) 169 92 248 266 18 -93Sähkönkulutus yht. 119 196 121 006 122 582 127 287 121 436 -5Kaukolämpö 16 433 13 267 13 459 13 597 13 914 2Oma lämpö (biokaasu) 39 105 37 003 47 477 47 502 38 688 -19Oma lämpö (LTO) 8 823 8 454 4 065 7 563 9 088 20Maakaasu (lämpö) 0 0 0 419 7 361 1 655Öljy (lämpö) 2 910 3 170 2 278 2 169 1 089 -50Lämmönkulutus yht. 67 270 61 894 67 279 71 250 70 140 -2Autot ja työkoneet 2 851 2 907 2 816 2 071 1 234 -40Energiankulutus (MWh) 189 318 185 806 192 677 200 608 192 811 -4

Ostoenergia 114 737 105 694 95 394 99 145 98 307 -1Uusiutuva energia omaan käyttö 74 581 80 112 97 283 101 462 94 504 -7Myyty sähkö 5 300 51 350 79 234 87 549 80 124 -8Oma tuotanto yhteensä 79 881 131 462 176 518 189 011 174 628 -8Myyty biokaasu 182 630 27 709 0 874 22 784 2 507Energiatase(=kulutus-tuotanto & myynti) -73 193 26 635 16 160 10 723 -4 601 -143

Asukasmäärä 1 034 106 1 045 440 1 059 817 1 075 465 1 090 208 1Kulutus kWh/as. 183 178 182 187 177 3Tase kWh/as. -71 25 15 10 -4 -35

8

2.1 Sähkö HSY kulutti sähköä vuonna 2013 noin 121 400 MWh, joka on 5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2012. Pääkaupunkiseudun palveluja julkisen sektorin sähkönkulutus oli vuonna 2012 noin 4 385 000 MWh, josta HSY:n osuus on siis arviolta vähän alle 3 prosenttia. Suurin sähköntarve HSY:ssä on jätevedenpuhdistamoilla noin 43 prosentin ja vedenpuhdistuslaitoksilla 25 prosentin osuudella kokonaiskulutuksesta (taulukko 2).

Taulukko 2. HSY:n sähkönkulutus toimipisteittäin sekä sähköntuotanto 2009–2013.

Vuonna 2013 sekä HSY:n oma sähköntuotanto että ostosähkön määrä pienenivät. Sähköä ostettiin 74 700 MWh (kuva 2). Aikaisemmin HSY:llä oli voimassa sähkösopimuksia useiden toimittajien kanssa, mutta nyt sähkönhankinta on keskitetty. Siirtymistä Ekoenergia-merkittyyn sähköön valmistellaan.

Sähköä tuotettiin vuonna 2013 omaan käyttöön 46 700 MWh ja myyntiin 80 100 MWh, kun vastaavat luvut vuonna 2012 olivat 46 400 MWh ja 87 500 MWh. Sähköä tuotetaan biokaasusta Ämmässuon kaasuvoimalassa ja Viikinmäen jätevedenpuhdistamoilla. Päijänne-tunnelin raakaveden virtausenergiaa hyödynnetään Pitkäkoskella ja Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n Kalliomäen vesivoimalassa. Puhdistamoilla on lisäksi kevyellä polttoöljyllä toimivat varavoimakoneet. Energiankulutusta ja -tuotantoa eritellään tarkemmin luvussa 3, ja liitetaulukkoon 1 on koottu tiedot kaikkien HSY:n toimipisteiden energiankäytöstä.

Kuva 2. HSY:n sähkönhankinta ja myynti 2009–2012.

Sähkönkulutus 2009 2010 2011 2012 2013 muutos-% 2012-2013

osuus2013 (%)

Jätevedenpuhdistamot 52 494 53 515 53 563 53 824 52 106 -3 43Jätevesipumppaamot 12 747 12 875 13 381 13 250 10 412 -21 9Vedenpuhdistuslaitokset 32 284 30 611 30 841 30 594 30 169 -1 25Vesijohtoverkosto 6 523 6 515 6 642 8 570 8 521 -1 7Ämmässuo 10 030 12 790 13 650 16 491 15 893 -4 13Sortti-asemat 1 109 1 131 1 141 1 048 869 -17 1Kiinteistöt 3 869 3 429 3 251 3 415 3 341 -2 3Ilmanlaadun seuranta 140 140 113 93 117 26 0Kulutus yhteensä (MWh) 119 196 121 006 122 582 127 287 121 428 -5 100Tuotanto omaan käyttöön 26 653 34 655 45 741 46 397 46 728 1 37Tuotanto myyntiin 5 300 51 350 79 234 87 549 80 124 -8 63Tuotanto yhteensä (MWh) 31 953 86 005 124 976 133 946 126 851 -5 100

9

2.2 Lämpö Vuonna 2013 HSY:n lämmönkulutus väheni 2 prosenttia (taulukko 3), koska jätevedenpuhdistuksessa tarvittiin edellisvuotta vähemmän lämpöä. Vuosi 2013 oli edellisvuotta lämpimämpi, mutta puhdistamojen tarvitsemaan energiaan tällä on vain vähän merkitystä. Sen sijaan jätevesimäärät pienenivät edellisvuodesta 14 prosenttia lähinnä niukempien sateiden vuoksi. Muiden kuin jätevedenpuhdistuksen ja Ämmässuon hukkalämmön hyödyntämisen osalta sääoloiltaan erilaisten vuosien lämmönkulutuksia tasoitetaan lämmitystarvekorjauksella.

Taulukko 3. HSY:n lämmönkulutus toimipisteittäin.

Jätevedenpuhdistamojen osuus HSY:n lämmöntarpeesta on lähes kaksi kolmasosaa, mutta suurin osa niiden tarvitsemasta lämmöstä tuotetaan itse biokaasusta ja lämmön talteenotolla. Kaiken kaikkiaan kaukolämmön osuus koko HSY:n vuoden 2013 noin 70 100 megawattitunnin lämmönkulutuksesta oli vain 20 % (kuva 3).

Oman, uusiutuvan energiantuotannon ja kaukolämmön hankinnan lisäksi pieni osa HSY:n kiinteistöistä lämmitetään edelleen öljyllä. Suomenojan jätevedenpuhdistamolla käytetään maakaasua ja Konalan Sorttiasemalla on suora sähkölämmitys (ks. luku 3 ja liite 1). Varsinaisesti HSY, tai aiemmin YTV ja vesilaitokset, eivät ole lämpöenergiaa myyneet, mutta kaatopaikkakaasua on toimitettu kaukolämmön tuotantoon. Vuonna 2012 suurin osa kerätystä kaasusta käytettiin hyödyksi sähkön- ja lämmöntuotannossa Ämmässuon kaasuvoimalassa. Suomenojan jätevedenpuhdistamon tuottamaa biokaasua alettiin joulukuusta 2012 lähtien käyttää liikennepolttoaineena.

Kuva 3. HSY:n lämmönhankinta ja myynti 2009–2013. Lisäksi Konalan Sortti-asemalla on suora sähkölämmitys, jonka osuus kokonaisuudesta on kuitenkin erittäin pieni. LTO = lämmön talteenotto.

Lämmönkulutus 2009 2010 2011 2012 2013 muutos-% 2012-2013

osuus2013 (%)

Jätevedenpuhdistamot 45 597 43 623 43 710 48 057 43 296 -10 62Vedenpuhdistuslaitokset 9 678 8 376 9 920 9 420 9 119 -3 13Ämmässuo 2671 2825 6563 6228 9569 54 14Sortti-asemat 1315 1201 1099 1036 966 -7 1Kiinteistöt 8 009 5 868 5 987 6 509 7 191 10 10Yhteensä (MWh) 67 270 61 894 67 279 71 250 70 140 -2 100Tuotanto omaan käyttöön 47 928 45 457 51 542 55 065 47 776 -13 -

10

2.3 Autot ja työkoneet HSY:n autot ja työkoneet kuluttivat vuonna 2013 polttoaineita noin 1 230 megawattituntia eli yli 120 000 litraa (ks. taulukko 1). Kulutus on arvioitu pääosin polttoainekustannusten perustella. Vuoteen 2012 verrattuna kulutus on selvästi vähentynyt, mutta luvut ovat vain suuntaa antavia.

HSY:n hallinnassa oli vuoden 2011 lopussa 170 ajoneuvoa ja 47 työkonetta. Eniten kilometrejä henkilö- ja pakettiautoilla taitetaan vesihuollon verkoston ja jätevesipumppaamojen ylläpitoon liittyvissä tehtävissä. Lisäksi polttoainetta kuluu muun muassa trukeissa, Sortti-asemien roll-packereissa, Ämmässuon autoissa ja työkoneissa sekä ilmanlaadun mittauslaitteiden kalibrointi- ja huoltoajossa. Autojen ja työkoneiden yhteenlaskettu energiankulutus on vain murto-osa HSY:n käyttämästä energiasta, mutta omien autojen käytön, urakoitsijoiden työkoneiden ja etenkin jäte- ym. kuljetusten lisääminen tarkasteluun kasvattaisi osuutta huomattavasti.

11

3 Toimiala- ja tulosaluekohtainen energiatarkastelu

HSY:n organisaatio käsittää vesi- ja jätehuollon toimialat, seutu- ja ympäristötieto ja tukipalvelut -tulosalueet sekä asiakaspalvelun, viestinnän, neuvonnan ja hallinnon. Energia- ja päästöseuranta on jaettu jätevedenpuhdistukseen, veden tuotantoon ja jakeluun, jätehuoltoon, ilmanlaadun mittaukseen ja kiinteistöihin. Kaikkiaan energiaa kuluttavia toimipisteitä on useita kymmeniä, jätevesipumppaamot mukaan luettuna useita satoja. Vuonna 2013 kuntayhtymän kokonaisenergiankulutuksesta vesihuollon osuus oli 80 % ja jätehuollon 14 % (taulukko 4). Tässä luvussa tarkastellaan HSY:n eri toimialojen ja -pisteiden energiankulutusta ja -tuotantoa. Otsikon Kiinteistöt alle on koottu vesihuollon verkon tukikohdat, Ilmalan kiinteistöt ja Itä-Pasilassa sijaitsevat toimistotilat.

Taulukko 4. HSY:n energiankulutus toimialoittain vuonna 2013.

3.1 Vesihuolto Vesihuolto on HSY:n suurin toimiala ja samalla suurin energiankuluttaja. Vesihuolto toimittaa juomavettä yli miljoonalle pääkaupunkiseudun asukkaalle, ylläpitää vesijohto- ja viemäriverkostoa ja puhdistaa kaupunkilaisten ja laajemmin Helsingin seudun lähikuntien asukkaiden sekä teollisuuden jätevedet ja Helsingin keskustan sekaviemäröidyn alueen sadevedet. Vuonna 2013 vesihuollon energiankulutus oli yhteensä 154 300 MWh, josta sähkön osuus oli kaksi kolmasosaa (kuva 4). Energiankulutus pieneni edellisvuodesta 6 prosenttia (taulukko 5). Kulutukseen ei sisälly kiinteistöjen yhteydessä käsiteltävät verkon tukikohdat ja hallinnon toimitilat.

Energiankulutus Sähkö Lämpö Autot ja työkoneet Yhteensä %-osuus

Vesihuolto 101 208 52 415 700 154 323 80Jätehuolto 16 730 10 566 322 27 618 14Ilmanlaadun seuranta 128 0 26 155 0Kiinteistöt 3 341 7 191 186 10 719 6Yhteensä (MWh) 121 408 70 172 1 234 192 814 100

12

Kuva 4. Eri energiamuotojen osuudet vesihuollon energiankulutuksesta vuonna 2013, pois lukien verkon tukikohdat ja hallinnon toimistotilat. LTO = lämmön talteenotto.

Vesihuollon energiantarpeesta oma sähkön- ja lämmöntuotanto kattoi vuonna 2012 noin 45 prosenttia. Oma energiantuotanto väheni, ja myös sähköä myös ostettiin edellisvuotta vähemmän (taulukko 5). Lämmön talteenoton kautta saadun energian määrä kasvoi, kun järjestelmää on tehostettu. Energiaa tuotetaan pääosin jätevedenpuhdistamoilla lietteen mädätyksestä saatavasta biokaasusta, mutta lisäksi kaksi pienvesivoimalaa tuottaa sähköä. Pääosa Kalliomäen vesivoimalasta saatavasta sähköstä myydään verkkoon.

Taulukko 5. Vesihuollon energiankulutus, -tuotanto ja -myynti 2009–2013.

Vesihuolto 2009 2010 2011 2012 2013 muutos-% 2012-2013

Ostosähkö 77 226 74 668 72 008 76 057 70 331 -8Oma sähkö (biokaasu) 23 894 26 061 29 249 26 247 27 469 5Oma sähkö (vesivoima) 2 759 2 694 2 922 3 669 3 390 -8Öljy (sähkö) 169 92 248 266 18 -93Sähkönkulutus yht. 104 048 103 516 104 428 106 239 101 208 -5Kaukolämpö 7 359 6 480 6 654 6 410 6 116 -5Oma lämpö (biokaasu) 36 779 34 669 41 462 41 398 29 292 -29Oma lämpö (LTO) 8 823 8 454 4 065 7 556 9 012 19Maakaasu (lämpö) 0 0 0 404 7 099 1 656Öljy (lämpö) 2 314 2 396 1 449 1 707 895 -48Lämmönkulutus yht. 55 275 51 999 53 630 57 477 52 415 -9Autot ja työkoneet 1 663 1 663 1 542 865 700 -19Energiankulutus (MWh) 160 987 157 178 159 600 164 581 154 323 -6

Ostoenergia 88 733 85 300 81 901 85 711 85 160 -1Uusiutuva energia omaan käyttöön 72 254 71 878 77 699 78 871 69 163 -12Myyty sähkö 5 300 6 000 4 954 5 021 4 492 -11Myyty biokaasu 0 0 0 874 22 784 2 507Energiatase(=kulutus-tuotanto & myynti) 83 433 79 300 76 947 79 816 57 883 -27

13

3.1.1 Jätevedenpuhdistus

Jätevettä puhdistetaan pääkaupunkiseudulla kahdessa toimipisteessä: Helsingin Viikinmäessä ja Espoon Suomenojalla. Viikinmäen kalliopuhdistamo on Suomen ja Pohjoismaiden suurin puhdistamo, jossa käsitellään paitsi Helsingin myös Vantaan keski- ja itäosien, Keravan, Tuusulan, Järvenpään, Mäntsälän Ohkolan, Pornaisten ja Sipoon, eli yhteensä noin 800 000 asukkaan sekä alueen teollisuuden jätevedet. Suomenojalla puolestaan käsitellään yli 300 000 asukkaan jätevedet Espoosta, Kauniaisista, Vantaan länsiosista sekä Kirkkonummelta.

Puhdistamoilla mädätetään jätevesilietettä ja saatu biokaasu hyödynnetään Viikinmäessä sähkön- ja lämmöntuotannossa ja myydään Suomenojalla liikennepolttoaineeksi. Mädätetyn lietteen, ilmastusilman ja kovilla pakkasilla myös jäteveden lämpöenergiaa hyödynnetään lisäksi lämmön talteenoton avulla. Puhdistamoita ei ole liitetty kaukolämpöverkkoon. Viikinmäessä on käytössä lisäksi varavoimakone, jonka polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä..

Suomenojan puhdistamossa käytetään nykyisin pääosin ostosähköä, ja lämpö tuotetaan maakaasulla ja lämmön talteenoton avulla. Lämmityskattiloiden varapolttoaineena on molemmilla puhdistamoilla kevyt polttoöljy. Viikinmäen jätevedenpuhdistamo luovuttaa osan lämmöstä Vanhankaupungin vedenkäsittelylaitokselle, ja Suomenojan puhdistamo huolehtii viereisellä tontilla olevan Suomenojan verkostotukikohdan sähkön- ja lämmöntarpeesta.

Pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistukseen ja -pumppaukseen tarvittiin vuonna 2013 sähköä yhteensä 62 500 MWh ja lämpöä kiinteistöillä kului 43 300 MWh. Vettä HSY:n jätevedenpuhdistamoille tuli huomattavasti edellisvuotta vähemmän, yhteensä 131,6 miljoonaa kuutiota. Tästä johtuen yhden jätevesikuution käsittelyyn kului 6 prosenttia enemmän energiaa kuin vuonna 2012 (taulukko 6). Kokonaisenergiankulutus ja asukaskohtainen kulutus kuitenkin pienenivät.

Taulukko 6. Jätevedenpuhdistuksen energiankulutus ja -tuotanto 2009–2013.

Kuvassa 5 on esitetty energiankulutuksen jakauma puhdistamojen ja pumppaamojen välillä. HSY:n toiminta-alueella on yli 500 jätevesi- ja sadevesipumppaamoa, joita tarvitaan paineistamaan jätevesien kulkua puhdistamoille. Vuonna 2013 jätevedenpuhdistus oli sähkön suhteen 44-prosenttisesti ja lämmön osalta 84-prosenttisesti omavarainen. Suomenojan biokaasua myytiin 22 800 megawattituntia. Tarkemmin eritellyt energiankulutustiedot ovat liitteessä 1.

Jätevedenpuhdistus 2009 2010 2011 2012 2013 muutos-% 2012-2013

Energiankulutus (MWh) 112 056 111 230 111 783 115 765 106 257 -8Energiantuotanto ja -myynti (MWh) 68 304 67 948 72 373 73 953 86 417 17Energiatase(=kulutus-tuotanto & myynti) 43 752 43 283 39 410 41 812 19 841 -53Asukasmäärä 1 034 106 1 045 440 1 059 817 1 075 465 1 090 208 1Käsitelty jätevesimäärä (m3) 124 334 531 121 529 903 139 100 000 152 200 000 131 620 000 -14Kulutus kWh/as. 108 106 105 108 97 -9Kulutus kWh/m3 0,90 0,92 0,80 0,76 0,81 6Tase kWh/as. 42 41 37 39 18 -53Tase kWh/m3 0,35 0,36 0,28 0,27 0,15 -45

14

Kuva 5. Jätevedenpuhdistuksen energiankulutus vuonna 2013. Viikinmäki sisältää myös Metsäpirtin Metsäpirtin kompostointikentän sähkönkulutuksen (210 MWh) sekä koko jätevedenpuhdistuksen autot ja työkoneet. LTO = lämmön talteenotto.

Viikinmäen, ja kesäkuusta 2013 alkaen myös Suomenojan puhdistamojen mädätetty ja kuivattu jätevesiliete kuljetetaan ulkopuolisen urakoitsijan toimesta kuorma-autoilla Sipooseen Metsäpirtin kompostointikentälle. Myös kompostin käännöt, seulonnat, sekoitukset ja siirrot hoitaa ulkopuolinen toimija. Kompostointikentän sähkönkulutuksen maksaa HSY ja se sisältyy kuntayhtymän omaan energiankäyttöön.

HSY:n jätevedenpuhdistuksen energiataseeseen liittyy välillisesti myös Helsingin Energian Katri Valan lämpö- ja jäähdytyslaitos, jossa puhdistetun jäteveden lämpöenergia otetaan talteen lämpöpumpuilla ja hyödynnetään kaukolämmön tuotannossa. Vuonna 2013 Katri Valan lämmöntuotanto oli 286 GWh, eli 4,4 prosenttia Helsingin kaukolämmön kulutuksesta. Lähiaikoina myös Suomenojan jätevedenpuhdistamon jätevesilämpöä aletaan hyödyntää kaukolämmön tuotannossa Espoossa.

3.1.2 Veden tuotanto ja jakelu

HSY tuottaa talousvettä kolmella vedenpuhdistuslaitoksella: Pitkäkoskella ja Vanhassakaupungissa Helsingissä sekä Dämmanissa Espoossa. Kauniainen saa kaiken, Vantaa yli 90 prosenttia ja Espoo noin 65 prosenttia vesijohtovedestään Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokselta. Helsinkiläisille vesijohtovettä tuotetaan sekä Vanhankaupungin että Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksilla. Näihin raakavesi johdetaan painovoimaisesti Päijänteestä 120 km pitkää kalliotunnelia pitkin. Dämmanin pintavesilaitokselle raakavesi tulee Nuuksion Pitkäjärvestä. Tällä tavoin noin kolmannes espoolaisista saa talousvetensä. Lisäksi HSY:llä on kaksi pohjavedenottamoa: Kalajärven pohjavedenottamo Espoossa ja Kuninkaanlähde Tuusulassa. Pohjavettä käyttää noin 6 prosenttia vantaalaisista ja 0,4 prosenttia espoolaisista. Pitkäkosken ja Vanhankaupungin laitosten tuotantokapasiteettiä lisätään jatkossa niin, että Dämman ja pohjavedenottamot voidaan sulkea vuoteen 2016 mennessä.

15

Vedenpuhdistuksen ja jakelun toiminnot kuluttivat vuonna 2013 sähköä 38 700 MWh ja lämpöä 9 100 MWh. Kokonaisuudessaan energiankulutus pieneni kaksi prosenttia edellisvuodesta (taulukko 7). Verkostoon pumpattiin 90,1 miljoonaa kuutiota talousvettä, jonkin verran vähemmän kuin vuonna 2012. Vesimäärään suhteutettu energiatehokkuus heikkeni edellisvuodesta hieman.

Taulukko 7. Vedenpuhdistuksen ja verkon energiankulutus ja -tuotanto 2009–2013. Energiantuotanto omaan käyttöön sisältää jätevedenpuhdistamoilta saadun lämmön.

Dämmanin vedenpuhdistuslaitoksella on öljylämmitys ja Pitkäkosken ja Vanhakaupungin laitokset lämmitetään kaukolämmöllä. Merkittävä osa Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksen lämpöenergiasta saadaan Viikinmäen jätevedenpuhdistamolta (kuva 6). Pitkäkosken yhteydessä toimii Päijänne-tunnelin veden virtausenergiaa hyödyntävä vesivoimala, ja Hausjärvellä sijaitsee Kalliomäen hieman suurempi voimalaitos.

Kuva 6. Vedentuotannon ja jakelun energiankulutus vuonna 2013. Pumppaamot ja pohjavesilaitokset sisältää myös Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n Kalliomäen toimipisteen.

Vedentuotanto ja jakelu 2009 2010 2011 2012 2013 muutos-% 2012-2013

Energiankulutus MWh 48 931 45 948 47 817 48 816 48 066 -2Energiantuotanto ja -myynti MWh 9 250 9 930 10 280 10 813 10 023 -7Energiatase(=kulutus-tuotanto & myynti) 39 681 36 018 37 537 38 004 38 043 0Asukasmäärä 1 034 106 1 045 440 1 059 817 1 075 465 1 090 208 1Verkkoon pumpattu talousvesi m3 89 847 000 91 386 000 94 109 000 93 375 000 90 092 000 -4Kulutus kWh/as. 47 44 45 45 44 -3Kulutus kWh/m3 0,54 0,50 0,51 0,52 0,53 2Tase kWh/as. 38 34 35 35 35 -1Tase kWh/m3 0,44 0,39 0,40 0,41 0,42 4

16

Veden käsittelyn jälkeen talousvesi pumpataan verkoston ylä- tai alavesisäiliöiden kautta kuluttajille. Paineenkorotusasemat (pumppaamot) käyttävät suurimman osan puhtaan veden jakeluun kuluvasta sähköenergiasta. Verkostoon kuuluvat tukikohdat käsitellään osana kiinteistöjä (luku 3.4)

3.2 Jätehuolto Jätehuollon toimiala vastaa pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella jäteneuvonnasta ja jätteen synnyn ehkäisystä, kerää hyöty- ja vaarallisia jätteitä, kerää ja kompostoi biojätettä, järjestää asuinkiinteistöjen jätteenkuljetukset, hoitaa jätteenkäsittelyn, huolehtii suljettujen kaatopaikkojen jälkihoidosta sekä valmistelee jätehuoltomääräykset. Tässä tarkastelussa ei ole mukana Kirkkonummen Munkinmäen jäteasemaa. Opastinsillan toimistotilojen energiankulutus käsitellään omassa luvussaan.

Vuonna 2013 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen, Kivikon jätepalvelukeskuksen ja Konalan Sortti-aseman yhteenlaskettu energiankulutus oli 27 600 MWh, josta suurin osa oli lähinnä Ämmässuon toimintoihin käytettyä sähköä (kuvat 7 ja 8). Kivikon jätepalvelukeskuksessa on HSY:n lisäksi muita toimijoita, joiden kaukolämmön kulutusta ei ole erotettu jätehuollon energiankulutuksesta.

Kuva 7. Eri energiamuotojen osuudet jätehuollon kokonaisenergiankulutuksesta vuonna 2013, pois lukien Itä-Pasilan toimistotilat.

17

Kuva 8. Ämmässuon ja Sortti-asemien energiankulutus ja -myynti vuonna 2013. Lukuihin ei sisälly Opastinsillan toimistotilat eikä Munkinmäen jäteaseman energiankulutus. Kivikon kulutus sisältää myös vuokralaisten kaukolämmön.

Ämmässuon kiinteistöt lämmitetään lähes kokonaan kaasuvoimalan tuottamalla lämmöllä, ja pieni osa edelleen kaatopaikkakaasulla ja kevyellä polttoöljyllä. Konalan Sortti-asemalla on suora sähkölämmitys, ja Kivikko on kaukolämmössä. Kaatopaikkakaasusta tuotettiin vuonna 2013 sähköä 91 500 megawattituntia, josta valtakunnan verkkoon myytiin 75 600 MWh. Loput 15 900 MWh kattoi Ämmässuon sähköntarpeen kokonaisuudessaan.

Vuoteen 2012 verrattuna jätehuollon energiankulutus kasvoi (taulukko 8) aiempaa suuremman lämmönkulutuksen vuoksi. Pääosin fossiilista alkuperää olevan ostoenergian määrä on sen sijaan jatkuvasti vähentynyt. Jätehuollon toimiala tuottaa kulutukseensa verrattuna moninkertaisesti energiaa.

18

Taulukko 8. Jätehuollon energiankulutus, -tuotanto ja -myynti 2009–2013.

Vuonna 2013 Ämmässuolla kerättiin 51 miljoonaa kuutiota kaatopaikkakaasua. Kaasusta hyödynnettiin sähkön- ja lämmöntuotantoon 80 %. Kaasun energiasisällön hyödyntäminen laski edelliseen vuoteen verrattuna.

3.3 Ilmanlaadun seuranta HSY:n seutu- ja ympäristötiedon tehtäviä ovat ilmanlaadun seuranta, tutkimus ja suunnittelu, ilmaston-muutoksen hillinnän ja sopeutumisen seuranta ja toimien edistäminen, seudullisen perusrekisteri- ja paikkatiedon jalostaminen ja ylläpitäminen sekä seudun kehittämistä ja päätöksentekoa palvelevien asiantuntijaraporttien tuottaminen. HSY:n kokonaisuudessa pieni seutu- ja ympäristötiedon energiankulutus jakautuu toimistotilojen energiankulutukseen (luku 434) ja ilmanlaadun mittausverkoston ylläpitämiseen.

Vuonna 2013 ilmanlaadun seurantaan kului energiaa 155 megawattituntia. Mittausasemien sähkönkulutus kasvoi (taulukko 9). Ämmässuon kaksi mittausasemaa käyttää kaasuvoimalan tuottamaa uusiutuvaa sähköä. Mittausverkon laajuus säilyi ennallaan vuonna 2013: käytössä oli 10 pysyvää ja 6 siirrettävää mittausasemaa. Vuonna 2012 erilaisia mittausanalysaattoreja oli vuoden aikana käytössä yhteensä n. 60 kpl. Energiaa asemilla kuluu analysaattorien toimintaan sekä mittausaseman sisälämpötilan pitämiseen vakiona (20 ±4°C) lämmittämällä ja jäähdyttämällä.

Jätehuolto 2009 2010 2011 2012 2013 muutos-% 2012-2013

Ostosähkö 11 139 8 021 1 221 1 118 904 -19Oma sähkö (biokaasu) 0 5 900 13 570 16 422 15 858 -3Sähkönkulutus yht. 11 139 13 921 14 791 17 540 16 762 -4Kaukolämpö 1 315 1 201 1 099 1 036 966 -7Oma lämpö (biokaasu) 2 100 2 100 5 743 5 776 9 374 62Öljy (lämpö) 571 725 820 452 195 -57Lämmönkulutus yht. 3 987 4 027 7 662 7 264 10 534 45Autot ja työkoneet 158 217 313 313 322 3Energiankulutus (MWh) 15 284 18 164 22 766 25 117 27 618 10

#JAKO/0!Ostoenergia 13 184 10 164 3 453 2 919 2 386 -18Uusiutuva energia omaan käyttöön 2 100 8 000 19 313 22 198 25 232 14Myyty sähkö 0 45 350 74 280 82 528 75 632 -8Myyty biokaasu (kaukolämpö) 182 630 27 709 0 0 0 0Energiatase(=kulutus-tuotanto & myynti) -169 447 -62 895 -70 827 -79 609 -73 246 -8

Asukasmäärä 1 034 106 1 045 440 1 059 817 1 075 465 1 090 208 1Loppusijoitettu & kompostoitu jätemäärä (t) 373 972 372 965 315 192 298 119 296 581 -1Kulutus kWh/as. 15 17 21 23 25 8Kulutus kWh/t 41 49 72 84 93 11Tase kWh/as. -164 -60 -67 -74 -67 -9Tase kWh/t -453 -169 -225 -267 -247 -8

19

Taulukko 9. Seutu- ja ympäristötiedon ilmanlaadun seurannan energiankulutus 2009–2013.

3.4 Kiinteistöt Energiatehokkuussopimuksen luokitteluun perustuen kiinteistöjä käsitellään omana kokonaisuutenaan erotukseksi tuotanto- tai muista laitoksista eli ns. prosesseista. HSY:n energia- ja päästöseurannassa kiinteistöihin kuuluu kuntayhtymän käytössä olevat toimistotilat, Ilmalan kiinteistöt ja vesihuollon verkon tukikohdat. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ja vesihuollon laitosten yhteydessä olevien toimistorakennusten energiankulutusta ei ole laskettu erikseen. Myös Sortti-asemat ovat osa jätehuoltoa, eivätkä tässä jaottelussa lukeudu kiinteistöihin.

HSY:n päätoimipisteessä Opastinsilta 6:ssa sijaitsee kuntayhtymän ohjaus, kehittäminen, talous- ja henkilöstöhallinto, viestintä sekä jätehuollon toimistotiloja. Asiakaspalvelu, tietohallinto, hankinta- ja muut tukipalvelut sekä vesihuollon verkko-osasto ja investoinnit sijaitsevat Opastinsilta 8:ssa ja seutu- ja ympäristötieto Asemapäällikönkatu 3:ssa. Pääosa vesihuollon Ilmalan toimistotiloista tyhjennettiin loppuvuodesta 2012, ja toimintoja siirrettiin Opastinsilta 8:aan.

Vesihuollolla on neljä vesi- ja viemäriverkostojen rakentamisesta, kunnossapidosta ja saneerauksesta vastaavaa tukikohtaa. Espoon Mikkelän ja Vantaan Hosantien tukikohtien yhteydessä on myös asiakaspalvelupisteet. Espoon toinen verkostotukikohta Suomenojalla saa sähkön ja lämmön vieressä sijaitsevalta jätevedenpuhdistamolta. Muut tukikohdat kuuluvat kaukolämpöverkkoon. Helsingin tukikohta sijaitsee Ilmalassa, jossa on lisäksi kaksi talousveden jakeluun kuuluvaa kaksi vesitornia. Vuonna 2012 Vantaan Hosantien tukikohta korvasi Viertolan ja Tuupakan toimipisteet. Hiekkaharjun ja Espoon Piispanportin toimipisteet suljettiin jo vuoden 2010 aikana ja Suomenojalla toiminta loppuu suunnitellusti vuonna 2015.

HSY:n kiinteistöt kuluttivat vuonna 2013 energiaa yhteensä 10 700 megawattituntia. Kulutus on pysynyt viimeiset neljä vuotta suunnilleen samansuuruisena (taulukko 10).

SYT - ilmanlaadun seuranta 2009 2010 2011 2012 2013 muutos-% 2012-2013

Ostosähkö 140 92 99 93 117 26Oma sähkö (biokaasu) 0 9 15 14 11 -22Autot 32 29 31 31 26 -16Energiankulutus (MWh) 172 169 145 125 155 24Asukasmäärä 1 034 106 1 045 440 1 059 817 1 075 465 1 090 208 1Mittausasemat (kpl) 15 15 16 16 16 0Kulutus kWh/as. 0,17 0,16 0,14 0,12 0,14 22,33Kulutus kWh/asema 11475 11294 9034 7791 9662 24

20

Taulukko 10. HSY:n kiinteistöjen energiankulutus 2009–2013. Oma energiantuotanto tarkoittaa tässä Suomenojan verkostotukikohdan jätevedenpuhdistamolta saamaa energiaa. Tukikohta on käyttänyt puhdistamon sähköä myös aikaisempina vuosina, mutta määristä ei ole tarkempaa tietoa.

Vuonna 2013 Itä-Pasilan toimitilojen energiankulutus oli noin 1 500 MWh, Ilmalan 7 300 MWh ja verkon muiden tukikohtien yhteensä 1900 MWh (kuva 9). Tarkat luvut vuoden 2013 energiankulutuksesta löytyvät liitteestä 1.

Kuva 9. HSY:n kiinteistöjen energiankulutus vuonna 2013. Vesihuollon verkko-osaston omat autot on sijoitettu keskitetysti Opastinsilta 8:aan.

Kiinteistöt 2009 2010 2011 2012 2013 muutos-% 2012-2013

Ostosähkö 3 869 3 429 3 251 3 355 3 338 -1Oma sähkö (biokaasu) 0 0 0 60 4 -94Sähkönkulutus yht. 3869 3429 3251 3415 3341 -2Kaukolämpö 7 758 5 585 5 706 6 150 6 832 11Oma lämpö (biokaasu) 226 234 272 328 22 -93Oma lämpö (LTO) 0 0 0 6 76 1 117Maakaasu (lämpö) 0 0 0 15 262 1 636Öljy (lämpö) 24 49 9 10 0 -100Lämmönkulutus yht. 8 009 5 868 5 987 6 509 7 191 10Autot 1 443 1 443 1 343 861 186 -78Energiankulutus (MWh) 13 321 10 741 10 581 10 785 10 719 -1

Asukasmäärä 1 034 106 1 045 440 1 059 817 1 075 465 1 090 208 1Kerrosneliömetrit 45 411 45 411 44 566 47 748 47 748 0Kulutus kWh/as. 13 10 10 10 10 -2Kulutus kWh/k-m2 293 237 237 226 224 -1

21

4 HSY:n kasvihuonekaasupäästöt 2013

HSY:n kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2013 hiilidioksidiksi laskettuna 188 400 tonnia, joka on hieman yli kolme prosenttia pääkaupunkiseudun kokonaispäästöistä. Suurimmat päästöt syntyivät kaato-paikan ja jätevedenpuhdistuksen prosesseista, kompostoinnista ja ostosähköstä (kuva 10). Vuonna 2012 HSY:n päästöt olivat 201 600 tonnia (taulukko 11). 7 prosentin vähennys aiheutui erityisesti aiempaa pienemmistä kaatopaikan hajapäästöistä ja jätevedenpuhdistuksen prosessipäästöistä. Myös ostosähkön päästöt pienenivät.

HSY:n päästöprofiili on useista muista kuntayhtymistä tai yrityksistä poikkeava, koska jätteiden ja jäteveden käsittelyprosesseissa syntyy runsaasti metaani- ja dityppioksidipäästöjä, ja energian osuus päästöistä on alle 10 prosenttia melko suuresta sähkön- ja lämmönkulutuksesta huolimatta. Kaatopaikkakaasun keräys on 2000-luvulla tehostunut merkittävästi ja päästöt ovat sen myötä pienentyneet.

Ämmässuon uudelta ja vanhalta jätetäyttöalueelta vapautuneesta kaatopaikkakaasusta kerättiin vuonna 2013 talteen 84 prosenttia, jonka energiasisällöstä 80 prosenttia käytettiin energiantuotantoon ja loput palautettiin luonnolliseen hiilen kiertokulkuun soihduissa polttamalla. Ilmakehään päässyt, hyödyntämätön metaani vastasi voimakkaana kasvihuonekaasuna 48 prosentista HSY:n päästöjä.

Kuva 10. HSY:n vuosien 2010–2013 ja vastaavien toimintojen vuoden 2009 kasvihuonekaasupäästöt. Jätteen- ja jätevedenkäsittelyn päästöt perustuvat mittauksiin ja kompostoinnin päästöt on laskettu Kasvener-mallilla. Kaukolämmön osalta on käytetty toimipaikkakohtaisesti Helsingin Energian, Vantaan Energian ja Fortum Espoon päästökertoimia, ja ostosähkön päästöihin on sovellettu Suomen

22

valtakunnallisen päästökertoimen viiden vuoden keskiarvoa. Viivoitettu osuus kuvaa omasta uusiutuvasta energiantuotannosta saatuja päästösäästöjä. Miinusmerkkiset päästöt eli ns. päästökompensaatiot on laskettu siten, että HSY:n myymä biokaasu korvaa maakaasun käyttöä ja myyty sähkö suomalaista keskiarvosähköä.

HSY:n oma, uusiutuviin energialähteisiin perustuva energiantuotanto vähentää kasvihuonekaasupäästöjä kahdella tasolla. Itse käytetty energia vähentää ostoenergian tarvetta ja siten kuntayhtymän päästöjä. Ulospäin myyty energia puolestaan vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä kansallisessa ja globaalissa energiajärjestelmässä. Toisin sanoen joidenkin toisten toimijoiden päästöt vähenevät, mutta päästö-vähennykset voi laskea HSY:n hyväksi.

HSY:n itse tuottama lämpöenergia korvaa kaukolämpöä, maakaasua ja öljyä, ja vastaavasti oma sähkön-tuotanto valtakunnallista verkkosähköä. Ilman omaa tuotantoa kasvihuonekaasupäästöt olisivat olleet lähes 10 prosenttia suuremmat (kuva 10, taulukko 11). Myydystä energiasta saadut, vastaavasti lasketut päästövähennykset kasvoivat vuonna 2012 Suomenojan biokaasun myynnin ansiosta. Sähköä myytiin verkkoon selvästi vähemmän kuin vuonna 2012, ja sillä korvattavan valtakunnallisen sähkön päästökerroin oli aiempaa alempi. Tämä pienensi sähkön osuutta päästökompensaatioista.

Päästötase voidaan laskea ostoenergian ja prosesseissa tuotettujen päästöjen ja uusiutuvan energian myynnillä kompensoitujen päästöjen erotuksena. Täysi hiilineutraalius tarkoittaisi, että aiheutetut päästöt ja kompensaatiot olisivat yhtä suuria, jolloin päästötase olisi nolla. Seuraavissa luvuissa HSY:n kasvihuonekaasupäästöjä eritellään energialajeittain ja päästölähteittäin ja luvussa 5 toimialoittain. Tarkat tiedot päästöistä vuonna 2013 löytyvät liitteestä 2.

Taulukko 11. HSY:n vuosien 2010–2013 ja vastaavien toimintojen vuoden 2009 energiankulutuksen ja prosessien kasvihuonekaasupäästöt ja energian myynnistä saadut päästökompensaatiot. Lisäksi alimmilla riveillä on kuvattu kuinka paljon suuremmat päästöt olisivat olleet ilman omaa uusiutuvaa energiantuotantoa.

HSY 2009 2010 2011 2012 2013 muutos-% 2012-2013

Ostosähkö 16 782 17 056 13 671 12 228 10 837 -11Kaukolämpö 3 189 2 598 2 583 2 701 2 614 -3Maakaasu ja öljy 952 1 104 775 844 2 047 143Autot ja työkoneet 839 853 804 514 305 -41Jätevedenpuhdistus 42 779 41 662 60 887 64 803 60 779 -6Kaatopaikkakaasu 162 410 110 250 83 550 103 000 91 000 -12Kompostointi 18 601 17 680 17 964 17 514 20 836 19KHK-päästöt yht. (tCO2-ekv.) 245 552 191 203 180 234 201 604 188 417 -7Energian myynti -37 162 -15 646 -14 138 -13 487 -17 291 28Päästötase (tCO2-ekv.) 208 390 175 557 166 096 188 116 171 126 -9

Oma sähkö 4 896 6 856 8 164 7 035 6 775 -4Oma lämpö 10 681 10 136 11 652 12 445 11 005 -12Vältetyt päästöt yht. (tCO2-ekv.) 15 577 16 991 19 817 19 480 17 780 -9

23

4.1 Sähkö Vuonna 2013 HSY tuotti uusiutuvista energialähteistä enemmän sähköä kuin kulutti (ks. taulukko 2), minkä ansiosta päästötase oli sähkön osalta negatiivinen. Pääosa tuotetusta sähköstä myydään valtakunnan verkkoon, josta vastaavasti ostetaan runsaasti sähköä HSY:n eri toimintoihin. Ilman kompensaatiotarkastelua ostosähkö on tällä tavoin prosessipäästöjen jälkeen merkittävin ilmaston lämpenemistä aiheuttava tekijä kuntayhtymän toiminnassa. Ostosähköä hankittiin vuonna 2013 edellisvuotta vähemmän, ja päästökerroin pieneni niin, että päästöt vähenivät selvästi (taulukko 12). Suomalaisen kulutussähkön päästökerroin oli 145 kg CO2-ekv./MWh vuonna 2013 ja 152 kg CO2-ekv./MWh vuonna 2012. Kertoimen vuosivaihteluja on tasoitettu viiden vuoden liukuvalla keskiarvolla. Vaihtelut johtuvat muun muassa pohjoismaisesta vesivoimatilanteesta, teollisuuden sähkönkysynnän muutoksista ja päästöoikeuksien hintakehityksestä.

Taulukko 12. HSY:n ostaman sähkön päästöt toimipisteittäin, sekä uusiutuvilla energialähteillä itse tuotetun sähkön myynnistä saatavat kompensaatiot ja omasta käytöstä aiheutuvat säästöt.

4.2 Lämpö Vuonna 2013 HSY:n lämmitysenergian kulutus kokonaisuudessaan hieman pieneni. Kaukolämmön lämmitystarvekorjattu kulutus ja päästöt säilyivät edellisvuoden tasolla (ks. taulukko 11). Lämmityspäästöjä syntyy pääkaupunkiseudun energialaitosten tuottaman kaukolämmön lisäksi maakaasu-, öljy- ja sähkölämmityksestä (ks. HSY:n lämmönhankinta, kuva 3).

HSY:lle kaukolämpöä toimittavat toimipaikasta riippuen Helsingin Energia, Vantaan Energia ja Fortum Espoo. Kaukolämmön päästökertoimissa ei tapahtunut isoja muutoksia vuonna 2013. Hyödynjakomenetelmällä lasketut kertoimet olivat vuonna 2013 seuraavat: Helsingin Energia 188, Vantaan Energia 263 ja Fortum Espoo 297 kgCO2-ekv./MWh.

Ostosähkö 2009 2010 2011 2012 2013 muutos-% 2012-2013

osuus2013 (%)

Jätevedenpuhdistamot 5 169 5 419 4 300 4 143 3 571 -14 33Jätevesipumppaamot 2 345 2 546 2 388 2 008 1 510 -25 14Vedenpuhdistuslaitokset 5 537 5 705 5 156 4 338 4 100 -5 38Vesijohtoverkosto 1 003 1 097 1 006 1 039 1 016 -2 9Ämmässuo 1 821 1 363 14 11 5 -52 0Sortti-asemat 208 230 210 167 134 -20 1Kiinteistöt 703 678 580 509 484 -5 4Ilmanlaadun seuranta 25 18 18 14 17 20 0KHK-päästöt yht. (tCO2-ekv.) 16 811 17 056 13 671 12 228 10 837 -11 100Sähkön myynti -975 -10 156 -14 138 -13 270 -11 617 -12 -107Päästötase (tCO2-ekv.) 15 837 6 901 -467 -1 042 -780 -25 -7

Oma sähkö (biokaasu) 4 395 6 321 7 640 6 476 6 282 -15 92Oma sähkö (vesivoima) 507 533 521 556 492 7 8Vältetyt päästöt yht. (tCO2-ekv.) 4 902 6 854 8 162 7 032 6 774 -14 100

24

Taulukko 13. HSY:n kuluttaman kaukolämmön ja öljy- ja sähkölämmityksen kasvihuonekaasupäästöt toimipisteittäin sekä oman, uusiutuvilla energialähteillä tuotetun lämmitysenergian käytöstä saadut säästöt vuosina 2009–2013.

HSY:ssä suurin osa lämmityksen päästöistä syntyy vedenpuhdistamojen ja verkostotukikohtien käyttämästä kaukolämmöstä (taulukko 13). Myös Suomenojan jätevedenpuhdistamon maakaasun käytöstä aiheutuu runsaasti päästöjä (ks. luku 5 ja liite 2). Vanhankaupungin vedenpuhdistamo sai vuonna 2013 yli puolet tarvitsemastaan lämpöenergiasta Viikinmäestä ja vastaavasti Suomenojan verkostotukikohta lämmitetään viereisessä jätevedenpuhdistamossa tuotetulla lämmöllä.

HSY:n jätevedenpuhdistamojen mittava lämpöenergian tuotanto perustuu jätevesilietteen mädätyksestä saatavaan biokaasuun sekä lämmön talteenottoon lietteestä ja ilmastusilmasta. Kovilla pakkasilla myös jäteveden lämpöä saadaan hyödynnettyä ilmanvaihtoilman lämmitykseen. Oman lämmöntuotannon voidaan ajatella korvaavan maakaasun käyttöä tai kaukolämpöverkkoon liitetyissä toimipisteissä kaukolämpöä.

4.3 Autot ja työkoneet HSY:n omistamien ja liisaamien autojen ja työkoneiden energiankulutus ja päästöt pienenivät selvästi vuonna 2013 (ks. taulukko 11). Päästöjä vähensi osaltaan Suomessa myytävien polttoaineiden keskimääriin kuuteen prosenttiin kasvanut bio-osuus. Tarkempi erittely päästöistä löytyy liitteestä 2. Kuntayhtymän autoja ja työkoneita vaativista toiminnoista suurin osa toteutetaan palveluostoina.

Lämmitys 2009 2010 2011 2012 2013 muutos-% 2012-2013

osuus2013 (%)

Jätevedenpuhdistamot 355 546 150 316 1 666 427 36Vedenpuhdistuslaitokset 1 741 1 515 1 519 1 508 1 404 -7 30Ämmässuo 166 209 247 135 57 -57 1Sortti-asemat 265 247 260 214 194 -9 4Kiinteistöt 1 533 1 118 1 118 1 261 1 340 6 29KHK-päästöt yht. (tCO2-ekv.) 4 060 3 634 3 293 3 433 4 661 36 100

Oma lämpö (biokaasu) 8 737 8 296 10 734 10 788 9 011 -16 82Oma lämpö (LTO) 1 932 1 857 882 1 655 1 992 20 18Vältetyt päästöt yht. (tCO2-ekv.) 10 669 10 153 11 616 12 443 11 003 -12 100

25

4.4 Prosessipäästöt Metaani ja dityppioksidi ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja, joita syntyy kaatopaikalla bioperäisen aineksen hajotessa hapettomassa tilassa, kompostoinnissa sekä jätevesien puhdistusprosesseissa. Vuonna 2013 HSY:n yhteenlasketut prosessipäästöt olivat hiilidioksidiksi laskettuna 172 600 tonnia, lähes 13 000 tonnia vähemmän kuin vuonna 2012 (taulukko 14). Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikoilla metaanin hajapäästöt vähenivät, vaikka kaasunkeräysprosentti jäi edellisvuotta hieman pienemmäksi. Jätevedenpuhdistuksen prosessipäästöt olivat niin ikään edellisvuotta pienemmät vesimäärien ja orgaanisen kuormituksen vähenemisen takia. Biojätettä käsiteltiin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kompostointilaitoksessa edellisvuotta enemmän.

Taulukko 14. HSY:n jätteiden- ja jätevedenkäsittelyn prosessipäästöt 2009–2013.

Prosessipäästöt 2009 2010 2011 2012 2013 muutos-% 2012-2013

osuus2013 (%)

Kaatopaikkakaasu 162 410 110 250 83 550 103 000 91 000 -12 53Jätevedenpuhdistus 42 779 41 662 60 887 64 803 60 779 -6 35Kompostointi (biojäte) 8 048 8 623 9 524 8 841 10 473 18 6Kompostointi (jätevesiliete) 10 553 9 056 8 441 8 674 10 363 19 6KHK-päästöt (tCO2-ekv.) 223 791 169 592 162 401 185 317 172 615 -7 100

26

5 Toimiala- ja tulosaluekohtaiset kasvihuonekaasupäästöt

HSY:n vuonna 2013 tuottamat kasvihuonekaasupäästöt, hiilidioksidiksi laskettuna noin 188 400 tonnia, jakautuvat varsin epätasaisesti toimialojen ja tulosalueiden kesken (taulukko 15). Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta olennaista on saada kokonaispäästöt pienenemään, mutta päästölähteiden tarkempi erittely ja vertailu on toisaalta hyödyllistä mahdollisimman tehokkaiden päästövähennyskeinojen selvittämiseksi ja toimenpiteiden kohdentamiseksi. Samalla tavalla kuin energiankulutuksen ja -tuotannon tarkastelussa edellisissä luvuissa, päästöt on laskettu vesihuollolle, jätehuollolle, kiinteistöille ja ilmanlaadun seurannalle.

Taulukko 15. HSY:n kasvihuonekaasupäästöt toimialoittain vuonna 2013.

5.1 Vesihuolto HSY:n vesihuollon kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2013 olivat 84 600 hiilidioksidiekvivalenttitonnia, josta yli 70 prosenttia oli jätevedenpuhdistuksen metaani- ja dityppioksidipäästöjä (kuva 11). Jätevedenpuhdistamoilla tuotetaan biokaasusta paljon energiaa, mutta sähköä on silti ostettava vesihuollon toimintoihin runsaasti. Ostosähkön päästöt ovat melko suuret, mutta lämmöntarpeen tyydyttämiseksi omaa uusiutuvaa energiantuotantoa on runsaasti. Öljyä käytetään vain vähän lämmitykseen ja kaukolämmöllä lämmitetään lähinnä vedenpuhdistuslaitoksia. Vesi- ja viemäriverkon tukikohdat ja hallinnon tilat käsitellään osana kiinteistöjä omassa luvussaan.

KHK-päästöt Energia Prosessit Yhteensä %-osuusVesihuolto 13453 71142 84594 45Jätehuolto 458 101 473 101931 54Ilmanlaadun seuranta 21 0 21 0Kiinteistöt 1 871 0 1871 1KHK-päästöt (tCO2-ekv.) 15803 172615 188417 100

27

Kuva 11. Eri päästölähteiden osuudet vesihuollon kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2013. Jätevedenpuhdistus = prosessipäästöt.

Ilman jätevedenpuhdistamojen uusiutuvan energian tuotantoa ja talousveden tuotannon vesivoimaloita vesihuollon toiminnoista olisi aiheutunut noin 12 800 hiilidioksiditonnia enemmän kasvihuonekaasupäästöjä (taulukko 16). Lisäksi Suomenojan biokaasu myytiin liikennepolttoaineeksi.

Taulukko 16. Vesihuollon energiankulutuksesta ja prosesseista aiheutuneet kasvihuonekaasujen päästöt, energian myynnistä saadut laskennalliset päästövähennykset sekä oman uusiutuvan energiantuotannon ansiosta vältetyt päästöt vuosina 2009–2013.

Vesihuolto 2009 2010 2011 2012 2013 muutos-% 2012-2013

Ostosähkö 14 024 14 767 12 849 11 528 10 197 -12Kaukolämpö 1 411 1 264 1 260 1 245 1 149 -8Maakaasu ja öljy 778 877 524 703 1 932 175Autot ja työkoneet 310 310 281 216 174 -19Jätevedenpuhdistus 42 779 41 662 60 887 64 803 60 779 -6Kompostointi 10 553 9 056 8 441 8 674 10 363 19KHK-päästöt yht. (tCO2-ekv.) 69 856 67 936 84 241 87 168 84 594 -3Energian myynti -975 -1 187 -884 -979 -6 326 546Päästötase (tCO2-ekv.) 68 881 66 750 83 357 86 190 78 268 -9

Oma sähkö 4 896 5 687 5 740 4 534 4 474 -1Oma lämpö 10 006 9 463 9 949 10 723 8 364 -22Vältetyt päästöt yht. (tCO2-ekv.) 14 901 15 150 15 690 15 257 12 838 -16

28

5.1.1 Jätevedenpuhdistus

Vuonna 2013 noin 40 prosenttia koko HSY:n kasvihuonekaasupäästöistä, ja 90 prosenttia vesihuollon päästöistä syntyi jätevedenpuhdistuksesta. Puhdistusprosessissa jätevesistä poistetaan kiinteitä ja happea kuluttavia aineet sekä typpeä ja fosforia. Prosessissa syntyy metaania, dityppioksidia ja muita ilmapäästöjä, joita kartoitetaan säännöllisen tarkkailuohjelman avulla. Lietteen kompostoinnin laskennalliset metaanipäästöt ja ostosähkön päästöt ovat niin ikään suuret. Vuonna 2013 jätevedenpuhdistuksen päästöt olivat yhteensä 78 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Pumppaamot kuluttavat noin kolmanneksen jätevedenpuhdistuksen ostamasta sähköstä ja vastaavat huomattavasta osasta koko jätevedenpuhdistuksen energiankulutuksen aiheuttamista päästöistä (kuva 12).

Kuva 12. HSY:n jätevedenpuhdistuksen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2013. Punaisella viivoitettu osuus kuvaa omasta uusiutuvasta energiantuotannosta saatuja päästösäästöjä, eli sitä kuinka paljon suuremmat jätevedenpuhdistuksen päästöt olisivat olleet jos oman tuotannon sijaan olisi käytetty ostoenergiaa.

Vuonna 2013 HSY:n käsittelemä jätevesimäärä väheni edellisvuodesta huomattavasti, ja jätevedenpuhdistuksen prosessipäästöt pienenivät (taulukko 17). Ostoenergian määrä ja päästöt pysyivät samansuuruisina kuin vuonna 2012. Yhden puhdistetun vesikuution hiilijalanjälki oli tämän raportin laskentaperusteilla 593 gCO2-ekv. vuonna 2013.

29

Taulukko 17. Jätevedenpuhdistuksen kasvihuonekaasupäästöt 2009–2013.

Viikinmäen jätevedenpuhdistamo huolehtii 800 000 asukkaan jätevesien lisäksi teollisuuden jätevesien puhdistuksesta ja Helsingin sekaviemäröityjen alueiden sadevesistä. Laitoksen päästöt vuonna 2013 olivat 46 800 tCO2-ekv., mutta samalla omalla energiantuotannolla saatiin merkittävät säästöt (kuva 12). Viime vuosina Viikinmäessä on kehitetty lämmön talteenottoa, minkä ansiosta lämpöenergiaa on saatu entistä enemmän hyötykäyttöön. Suomenojan jätevedenpuhdistamolla energiantuotanto on hieman vähäisempää ja perustuu lämmön talteenottoon ja maakaasuun, jota hankitaan liikennepolttoaineeksi myytävän biokaasun tilalle. Lietteen kompostoinnin päästöt eivät toistaiseksi perustu mittauksiin, vaan ne arvioitu Kasvener-ohjelmalla lietteen kuiva-ainemäärien perusteella. Jätevedenpuhdistuksen eri toimintojen tarkat päästöt on esitetty liitteessä 2.

5.1.2 Veden tuotanto ja jakelu

Vedenpuhdistuslaitosten ja veden jakelun päästöt olivat vuonna 2013 noin 6 600 tCO2-ekv., eli yli kymmenen kertaa pienemmät kuin jätevedenpuhdistuksen. Raakavesi käsitellään vedenpuhdistuslaitoksilla muun muassa ferrisulfaatilla, otsonilla ja UV-valolla, eikä prosessissa synny ilmastoa lämmittäviä päästöjä. Laitosten ja jakeluverkoston energiankulutus on toisaalta melko suuri, ja etenkin sähköä kuluu runsaasti. Sähkönkulutuksen osuus oli noin kolme neljäsosaa vedenpuhdistuksen ja -jakelun kokonaispäästöistä (kuva 13). Sähkönkulutuksen kasvihuonekaasupäästöt on laskettu Suomessa kulutetun keskiarvosähkön perusteella.

Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitos lämmitetään osittain Viikinmäessä tuotetulla lämpöenergialla, ja Suomenojan verkostotukikohta saa tarvitsemansa sähkön ja lämmön viereiseltä jätevedenpuhdistamolta. Pitkäkosken laitoksen päästöjä vähentää sähkön tuotanto vesivoimalla, ja myös Kalliomäen vesivoimalan tuotannon voidaan laskea kompensoivan vedenpuhdistuksen päästöjä. Yhden juomavesikuution hiilijalanjäljeksi saadaan 73 gCO2-ekv., kun vedenpuhdistuksen ja jakelun kasvihuonekaasupäästöt jaetaan HSY:n vuonna 2013 verkkoon pumppaaman puhtaan käyttöveden määrällä 90,1 miljoonaa kuutiota.

Yksi HSY:n vesihuollon asiakas käyttää vettä vuorokaudessa noin 160 litraa. Veden- ja jätevedenpuhdistuksen yhteenlaskettuihin kasvihuonekaasupäästöihin suhteutettuna tästä syntyy päästöjä vuodessa 58 kiloa, joka vastaa noin 300 kilometrin matkaa henkilöautolla.

Jätevedenpuhdistus 2009 2010 2011 2012 2013 muutos-% 2012-2013

Energia 8 214 8 844 7 219 6 730 6 864 2Prosessit 53 333 50 718 69 327 73 477 71 142 -3KHK-päästöt yht. (tCO2-ekv.) 61 547 59 562 76 546 80 207 78 006 -3Energian myynti 0 0 0 -218 -5 675 2 507Päästötase (tCO2-ekv.) 61 547 59 562 76 546 79 989 72 331 -10

Asukasmäärä 1 034 106 1 045 440 1 059 817 1 075 465 1 090 208 1Käsitelty jätevesimäärä m3 124 334 531 121 529 903 139 100 000 152 200 000 131 620 000 -14Päästöt kgCO2-ekv./as. 60 57 72 75 72 -4Päästöt kgCO2-ekv./m3 0,50 0,49 0,55 0,53 0,59 12Tase kgCO2-ekv./as. 60 57 72 74 66 -11Tase kgCO2-ekv./m3 0,50 0,49 0,55 0,53 0,55 5

30

Kuva 13. HSY:n vedenpuhdistuslaitosten ja veden jakelun aiheuttamat kasvihuonekaasujen päästöt vuonna 2013. Kuvassa on myös omalla tuotannolla vältetyt päästöt punaisella viivoitettuna sekä Kalliomäen vesivoimalan tuotannosta saadut laskennalliset päästökompensaatiot. Veden jakelu sisältää pumppaamot ja pohjavesilaitokset. Verkon tukikohdat kuuluvat kiinteistöihin, joita käsitellään omassa luvussaan.

Vuoteen 2012 verrattuna verkkoon pumpattu vesimäärä väheni, ja vedenpuhdistuksen ja jakelun kasvihuonekaasupäästöt pienenivät (taulukko 18). Kaukolämmön kulutus oli aiempaa vähäisempää ja toisaalta ostosähkön päästökerroin oli edellisvuotta pienempi, mikä vähensi veden tuotannon ja jakelun kasvihuonekaasupäästöjä.

Taulukko 18. Vedenpuhdistuksen ja jakelun kasvihuonekaasupäästöt 2009–2013.

Veden tuotanto ja jakelu 2009 2010 2011 2012 2013 muutos-% 2012-2013

KHK-päästöt yht. (tCO2-ekv.) 8 422 8 488 7 798 6 962 6 588 -5Energian myynti -975 -1 187 -884 -761 -651 -14Päästötase (tCO2-ekv.) 7 447 7 301 6 914 6 201 5 937 -4

Asukasmäärä 1 034 106 1 045 440 1 059 817 1 075 465 1 090 208 1Verkkoon pumpattu talousvesi m3 89 847 000 91 386 000 94 109 000 93 375 000 90 092 000 -4Päästöt kgCO2-ekv./as. 8,1 8,1 7,4 6,5 6,0 -6,6Päästöt kgCO2-ekv./m3 0,09 0,09 0,08 0,07 0,07 -1,92Tase kgCO2-ekv./as. 7,2 7,0 6,5 5,8 5,4 -5,5Tase kgCO2-ekv./m3 0,08 0,08 0,07 0,07 0,07 -0,77

31

5.2 Jätehuolto Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen, Kivikon jätepalvelukeskuksen ja Konalan Sortti-aseman kasvi-huonekaasupäästöt olivat vuonna 2013 noin 101 900 CO2-ekv.-tonnia, josta suurin osa oli kaatopaikka-kaasun hajapäästöjä (kuva 14). Kaatopaikan päästöt kääntyivät laskuun, mutta omalla sähköntuotannolla pystyttiin kompensoimaan syntyneitä päästöjä entistä vähemmän. Opastinsillan toimitilojen kasvihuonekaasupäästöt käsitellään osana kiinteistöjä luvussa 5.4.

Kuva 14. Eri päästölähteiden osuudet HSY:n jätehuollon kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2013. Tähän ei sisälly Opastinsillan toimistotilojen päästöt.

Jätehuollon kasvihuonekaasupäästöt vähenivät vuonna 2013 kaatopaikan aiempaa pienempien hajapäästöjen takia (taulukko 19). Yksityiskohtaiset tiedot kasvihuonekaasupäästöistä on koottu liitteeseen 2.

32

Taulukko 19. Jätehuollon energiankulutuksesta ja prosesseista aiheutuneet kasvihuonekaasujen päästöt, energian myynnistä saadut laskennalliset päästövähennykset sekä omalla uusiutuvalla energiantuotannolla vältetyt päästöt vuosina 2009–2013.

Vuonna 2013 energiaa tuotettiin uusiutuvilla energialähteillä omaan käyttöön jätehuollossa siten, että päästösäästöjä syntyi hiilidioksidiksi laskettuna yhteensä lähes 5 000 tonnia. Toisin sanoen kasvihuone-kaasupäästöt olisivat olleet tämän verran suuremmat, mikäli lämmöntuotantoon olisi käytetty vastaavasti fossiilisia polttoaineita tai biokaasuvoimalan sähkön asemesta suomalaista keskiarvosähköä. Lisäksi myydyn sähkön ansiosta koko Suomen sähkönkulutuksen päästöt olivat lähes 11 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia pienemmät, minkä voi laskea HSY:lle päästövähennyksenä. Jätehuollon kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohti laskettuna olivat 93 kgCO2-ekv. ja kompensaatiot huomioon otettuna 83 kgCO2-ekv. vuonna 2013.

5.2.1 Ämmässuo

Jätehuollon päästöt syntyvät lähes yksinomaan Ämmässuon uuden ja käytöstä poistetun, vanhan jäte-täyttöalueen metaanin hajapäästöistä ja kompostoinnin prosessipäästöistä. Vuonna 2013 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kasvihuonekaasujen päästöt olivat 101 600 CO2-ekvivalenttitonnia, josta kompostoinnin osuus oli noin 10 prosenttia. Loppusijoitettavan yhdyskuntajätteen ja kompostoitavan biojätteen määrä oli yhteensä vähän alle 300 000 tonnia, suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna.

Kaatopaikkakaasun keräys aloitettiin vuonna 1996 ja keräys on tehostunut niin, että vuonna 2013 kaasusta saatiin talteen yhteensä noin 84 prosenttia (kuva 15). Keräysverkoston laajentuminen, pintakerrosten rakentaminen sekä pumppaamojen ja säätöasemien optimointi on edesauttanut keräystehokkuuden nousua. Kokonaiskeräysprosenttia on laskenut uuden täyttöalueen käyttöönotto, ja toisaalta vanhalla puolella kaasunmuodostus on vähentynyt.

Vuonna 2013 kaatopaikkakaasua kerättiin vanhalta kaatopaikalta 29 ja uudelta bioreaktorikaatopaikalta 22 miljoonaa kuutiota, polttoaine-energiana yhteensä 250 GWh. Noin 80 prosenttia kaasusta hyödynnettiin energiantuotannossa ja loput poltettiin soihduissa. Soihtupoltossa syntyvää hiilidioksidia ei lasketa kasvihuonekaasupäästöihin, koska siinä aikoinaan ilmakehästä eloperäiseen ainekseen sitoutunut hiili palautuu takaisin normaaliin kiertokulkuun, eikä ilmakehän CO2-nettopitoisuus kasva.

Jätehuolto 2009 2010 2011 2012 2013 muutos-% 2012-2013

Ostosähkö 2 030 1 593 225 177 139 -22Kaukolämpö 252 234 208 201 181 -10Maakaasu ja öljy 166 209 247 135 57 -57Autot ja työkoneet 40 55 78 78 80 3Kaatopaikkakaasu 162 410 110 250 83 550 103 000 91 000 -12Kompostointi 8 048 8 623 9 524 8 841 10 473 18KHK-päästöt yht. (tCO2-ekv.) 172 946 120 964 93 832 112 432 101 931 -9Energian myynti -36 187 -14 459 -13 254 -12 509 -10 965 -12Päästötase (tCO2-ekv.) 136 759 106 505 80 578 99 923 90 966 -9

Asukasmäärä 1 034 106 1 045 440 1 059 817 1 075 465 1 090 208 1Loppusijoitettu & kompostoitu jätemäärä (t) 373 972 372 965 315 192 298 427 296 581 -1Päästöt kgCO2-ekv./as. 167 116 89 105 93 -11Päästöt kgCO2-ekv./t 462 324 298 377 344 -9Tase kgCO2-ekv./as. 132 102 76 93 83 -10Tase kgCO2-ekv./t 366 286 256 335 307 -8

Oma sähkö 0 1 167 2 421 2 489 2 299 -8Oma lämpö 610 604 1 623 1 626 2 612 61Vältetyt päästöt yht. (tCO2-ekv.) 610 1 771 4 044 4 115 4 911 19

33

Kuva 15. Metaanin talteenotto ja hyödyntäminen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikoilla 1990–2013. Vaalea väri kuvaa hajapäästöjen pienentymistä talteenoton tehostuessa. Tummemmat värit kertovat kerätyn kaasun hyödyntämisen ja soihtupolton osuudet.

5.2.2 Sortti-asemat ja Kivikon jätepalvelukeskus

Kivikon jätepalvelukeskukseen kuuluu vaarallisen jätteen asema, Sortti-asema ja toimistotiloja. HSY:llä on lisäksi Konalassa ja Ämmässuolla Sortti-asemat sekä Kirkkonummella Munkinmäen jäteasema. Kirkkonummen energiankulutus- ja päästötietoja ei ole kartoitettu, ja Ämmässuon Sortti-asema sisältyy koko jätteenkäsittelykeskuksen tietoihin. Kivikon kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2013 olivat 319 ja Konalan 41 tonnia CO2-ekv. Sortti-asemilla vastaanotettiin vuonna 2012 yhteensä noin 74 000 tonnia jätettä.

Kivikon jätepalvelukeskuksen kiinteistöt lämmitetään kaukolämmöllä ja Konalassa on suora sähkölämmitys. Kivikossa toimivien vuokralaisten lämmönkulutusta ei ole eritelty HSY:n kulutuksesta. Konalan lämmityksen päästöt on laskettu arvioidun lämpöenergian kulutuksen perusteella samalla tavalla kuin pääkaupunkiseudun kaupunkien kasvihuonekaasupäästökartoituksissa. Sähkölämmityksen päästökerroin on korkea, mutta toisaalta lämmitettävät tilat ovat Konalassa melko pienet.

34

5.3 Ilmanlaadun seuranta Ilmanlaadun mittausverkoston ylläpitämisestä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2012 yhteensä 21 CO2-ekvivalenttitonnia, joista suurin osa syntyi sähkönkulutuksesta. Ämmässuon kaksi mittausasemaa käyttää päästötöntä kaasuvoimalan tuottamaa sähköä. Ajoneuvojen suhteellinen osuus on merkittävämpi kuin muilla tulosalueilla. Päästöt säilyivät edellisvuoden tasolla (taulukko 20). Vuonna 2013 ilmanlaadun mittaustiimin käytössä olevista huoltoautoista toinen oli pakettiauto, jonka ominaispäästöt ovat valmistajan ilmoituksen mukaan 219 gCO2/km. Toinen oli kaasukäyttöinen pienpakettiauto, johon tankattiin biokaasua, mikä osaltaan laski päästöjä. Sähkönkulutus kasvoi, mutta ostosähkön päästökerroin pieneni.

Taulukko 20. Ilmanlaadun seurannan kasvihuonekaasupäästöt 2009–2013.

5.4 Kiinteistöt HSY:n energia- ja päästöseurannassa kiinteistöihin lukeutuvat kuntayhtymän käytössä olevat toimistotilat, Ilmalan kiinteistöt ja vesihuollon verkon tukikohdat (ks. tarkemmin luku 3.4). Kiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2013 noin 1 900 tonnia CO2-ekv., vain noin prosentti HSY:n kokonaispäästöistä. Yli kaksi kolmannesta kiinteistöjen päästöistä syntyy rakennusten lämmittämisestä. Päästöt ovat viime vuosina vähentyneet (taulukko 21).

Taulukko 21. HSY:n kiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöt 2009–2013. Oma sähkö ja lämpö tarkoittavat tässä Suomenojan verkostotukikohdan jätevedenpuhdistamolta saamaa energiaa. Tukikohta on käyttänyt puhdistamon sähköä myös aikaisempina vuosina, mutta määristä ei ole tarkempaa tietoa.

Vuonna 2012 Itä-Pasilan toimitilojen ja autojen energiankulutuksen kasvihuonekaasupäästöt olivat noin 290 tCO2-ekv., Ilmalan 1 270 tCO2-ekv. ja verkon muiden tukikohtien yhteensä 310 tCO2-ekv. (kuva 16). Tarkat luvut vuoden 2012 päästöistä löytyvät liitteestä 2.

SYT - ilmanlaadun seuranta 2009 2010 2011 2012 2013 muutos-% 2012-2013

Ostosähkö 25 28 20 14 17 20Autot 8 7 8 6 4 -26KHK-päästöt yht. (tCO2-ekv.) 34 35 28 20 21 7Asukasmäärä 1 034 106 1 045 440 1 059 817 1 075 465 1 090 208 1Mittausasemat (kpl) 15 15 16 16 16 0Päästöt kgCO2-ekv./as. 0,03 0,03 0,03 0,02 0,02 5,61Päästöt kgCO2-ekv./asema 2240 2345 1750 1236 1323 7

Biokaasu 0 0 0 2 2 10Oma sähkö 0 2 3 2 2 -25Vältetyt päästöt yht. (tCO2-ekv.) 0 2 3 4 3 -9

Kiinteistöt 2009 2010 2011 2012 2013 muutos-% 2012-2013

Ostosähkö 703 678 580 509 484 -5Kaukolämpö 1 526 1 099 1 114 1 254 1 283 2Maakaasu ja öljy 7 19 4 6 57 812Autot 367 367 335 214 46 -78KHK-päästöt yht. (tCO2-ekv.) 2 603 2 163 2 033 1 984 1 871 -6Oma sähkö 0 0 0 9 1 -94Oma lämpö 66 67 77 94 27 -71Vältetyt päästöt yht. (tCO2-ekv.) 66 67 77 103 28 -73

35

Kuva 16. HSY:n kiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2013. Kiinteistöjen Vesihuollon verkko-osaston omat autot on sijoitettu keskitetysti Opastinsilta 8:aan.

36

6 Lopuksi Helsingin seudun ympäristöpalvelut on suuri julkisen sektorin toimija, jonka toiminnasta aiheutuu mittavat kasvihuonekaasupäästöt sekä energiankulutuksen, että jätteen- ja jätevedenkäsittelyn prosessien kautta. HSY:n perustamisesta lähtien on kuitenkin ollut selvää, että kuntayhtymä kantaa vastuunsa ympäristöstä ja pyrkii edistämään ympäristöystävällisten toimintatapojen käyttöönottoa. HSY:n yhtymäkokous hyväksyi marraskuussa 2014 HSY:n strategian, eli toiminnan suunnan vuosille 2015–2020. Keskeisiä strategisia päämääriä ovat ympäristön tilan ja materiaali- ja energiatehokkuuden parantaminen.

HSY:tä edeltäneet YTV ja vesilaitokset tekivät jo omana aikanaan ympäristötyötä ja edistivät erityisesti biokaasun hyödyntämistä. Tätä työtä on jatkettu HSY:n puitteissa erityisenä painopisteenä ympäristövastuullisuuden ytimessä oleva ilmastonmuutoksen hillintä. Energiatehokkuussopimus työ- ja elinkeinoministeriön kanssa allekirjoitettiin alkuvuonna 2012 ja lukuisia toimenpiteitä energian säästämiseksi ja uusiutuvan energiantuotannon kasvattamiseksi on suunniteltu ja useita on jo toteutettu. Ensimmäinen sopimuskausi kestää vuoteen 2016, mutta HSY on yhdessä suurten kaupunkien kanssa sitoutunut energiatehokkuustoimenpiteisiin myös tämän jälkeen, vuosina 2017–2020.

Ympäristövastuullisessa toiminnassa ensiarvoista on pääosin fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan ostoenergian määrän vähentäminen, mutta samanaikaisesti on seurattava energiankulutuksen kehittymistä sekä kokonaisuudessaan että suhteessa tuotanto- ja asiakasmääriin. HSY:n energiatehokkuussopimukseen on kirjattu kokonaisenergiankulutuksen 9 prosentin vähennystavoite vuoden 2016 loppuun mennessä. Tavoite on volyymien kasvaessa haastava, mutta toisaalta ympäristövastuullisen toiminnan vaikuttavuutta voidaan merkittävästi lisätä ulottamalla energiansäästö- ja päästövähennysajattelu palveluja materiaalihankintojen kautta toimintojen ja prosessien koko elinkaaren kattavaksi.

Kuva 17. HSY:n energiankulutuksen, energiantuotannon, khk-päästöjen ja toimintavolyymien kehitys vuodesta 2010.

37

Vuonna 2013 HSY:n energiankulutus oli 192 800 megawattituntia, ja energiaa tuotettiin myyty biokaasu mukaan lukien 197 400 MWh. Energiankulutus väheni ja tuotanto kasvoi (kuva 17). Yhdeksän prosentin kunnianhimoinen energiansäästötavoite voidaan saavuttaa, jos kaikkien suunniteltujen teknisten, energiatehokkuutta parantavien investointien lisäksi HSY:n energiatehokkuussuunnitelmassa kuvattuja kehitysideoita ja muita toimenpiteitä saadaan vietyä laajasti käytäntöön. Kokonaisenergiankulutuksen lisäksi toimialoilla seurataan erilaisia energiatehokkuuden tunnuslukuja, jotka kuvaavat energiankulutusta suhteessa toiminnan laajuuteen, esimerkiksi vesimääriin (luku 3).

HSY:n aiheuttamista suorista kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2013 alle 10 prosenttia syntyi energiankulutuksesta, ja yli 90 prosenttia oli jätteen- ja jätevedenkäsittelyn prosessipäästöjä. Kaiken kaikkiaan kasvihuonekaasupäästöt olivat 188 400 hiilidioksidiekvivalenttitonnia, joka on noin 3 % pääkaupunkiseudun päästöistä. Tässä raportissa on esitetty todellisten päästöjen rinnalla myös oman uusiutuvan energiantuotannon ansiosta vältetyt päästöt sekä energian myynnistä saatavat niin sanotut päästökompensaatiot. Nämä on laskettu siten, että biokaasun ajatellaan korvaavaan maakaasua ja uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön suomalaista keskiarvosähköä. HSY:n kasvihuonekaasupäästöt olisivat olleet noin 18 000 CO2-ekvivalenttitonnia suuremmat, jos oman tuotannon asemesta olisi käytetty ostoenergiaa. Lisäksi päästöttömän sähkön ja biokaasun myynnistä saatiin 17 300 tonnin lisäsäästöt.

HSY:n tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosentilla vuoden 2013 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Ostoenergiaa säästämällä myös päästöt pienenevät, mutta HSY:ssä täytyy kiinnittää huomio energian lisäksi prosessipäästöihin. Metaanin hajapäästöt ovat HSY:n suurin yksittäinen päästölähde, vaikka kaatopaikkakaasua kerätään tehokkaasti talteen. Kaatopaikkojen päästöt vähenevät luontaisesti kaasunmuodostuksen laantuessa, mutta myös kaasunkeräystä ja -hyödyntämistä voi mahdollisesti entisestään tehostaa. Jätevedenpuhdistuksessa ja kompostoinnissa syntyy niin ikään runsaasti metaani- ja dityppioksidipäästöjä, joiden vähentämispotentiaalia tulee edelleen selvittää.

Julkinen sektori on tärkeä ei-päästökauppasektorin toimija muun muassa rakentamisen, rakennusten lämmityksen ja liikenteen kautta. Uudessa energiatehokkuusdirektiivissä (EU 2012) todetaan, että julkinen sektori on tärkeä liikkeellepaneva voima pyrittäessä edistämään markkinoiden muuttumista niin, että tuotetaan energiatehokkaampia tuotteita, rakennuksia ja palveluja, ja saamaan aikaan muutoksia tavoissa, joilla kansalaiset ja yritykset kuluttavat energiaa. Julkisten elinten olisi toimittava esimerkkeinä energiatehokkuuden alalla. Tämä edellyttää tavoitteiden asettamista ja suunnitelmallista, pitkäjänteistä energiatehokkuuden juurruttamista koko organisaation arkeen, mikä on myös energiatehokkuussopimuksen taustalla.

HSY:ssä käynnistetty energiataselaskenta ja kasvihuonekaasupäästöjen seuranta sekä liittyminen energiatehokkuussopimukseen antavat selvän viestin pyrkimyksestä vahvaan ympäristövastuullisuuteen. Vesihuollon prosessit kuluttavat runsaasti energiaa ja toisaalta HSY:llä on kiinteistöjä, jotka ovat ennen pitkää peruskorjauksen tarpeessa. Tällöin voidaan harkita lämmönkulutuksen vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden lisäksi investoimista kiinteistökohtaiseen päästöttömään energiantuotantoon.

Kuntayhtymällä on voimakas tahtotila lisätä uusiutuvaa energiantuotantoaan, mikä vaikuttaisi suoraan vähentävästi sekä HSY:n omiin että globaaleihin kasvihuonekaasupäästöihin. HSY on teettänyt selvitykset aurinkoenergian ja tuulivoiman hyödyntämisestä kiinteistöissään ja Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa. Toteuttamiskelpoisia hankkeita viedään eteenpäin investointiohjelman puitteissa.

38

7 Lähdeluettelo EU 2012. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/27/EU energiatehokkuudesta. http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2012:315:0001:0056:FI:PDF

IPCC 2006. Guidelines for National Greenhouse Gas Inventories. http://www.ipcc-nggip.iges.or.jp/public/2006gl/index.html

IPCC 2007. Changes in Atmospheric Constituents and in Radiative Forcing. Forster, P., V. Ramaswamy, P. Artaxo, T. Berntsen, R. Betts, D.W. Fahey, J. Haywood, J. Lean, D.C. Lowe, G. Myhre, J. Nganga, R. Prinn, G. Raga, M. Schulz and R. Van Dorland. Cambridge & New York: Cambridge University Press. http://www.ipcc.ch/pdf/assessment-report/ar4/wg1/ar4-wg1-chapter2.pdf

Lounasheimo, J. 2009. Kasvihuonekaasupäästöjen alueellisten laskentamenetelmien vertailua. YTV Pää-kaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta. YTV:n julkaisuja 33/2009. Helsinki: Edita Prima Oy.

Petäjä, J. 2007. Kasvener. Kuntatason kasvihuonekaasuja energiatasemalli. [Excel-tiedosto].

Lisäksi:

• HSY:n asiantuntijat, verkkosivut, intranet.

• Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2013. http://www.hsy.fi/tietoahsy/Documents/Julkaisut/2_2014_Jatevedenpuhdistus_paakaupunkiseudulla2013.pdf

• HSY:n jätehuollon vuositilasto 2013. http://www.hsy.fi/jatehuolto/Documents/Ymparisto/Laatu/HSY_jatehuollon_vuositilasto_2013.pdf

• Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2013. http://www.hsy.fi/jatehuolto/Documents/Ymparisto/Ammassuo/Jatteenkasittelykeskuksen_toiminta_2013.pdf

• Raakaveden pumppaukset verkostoon -kuukausiraportit.

39

http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2012:315:0001:0056:FI:PDF

http://www.ipcc-nggip.iges.or.jp/public/2006gl/index.html

http://www.ipcc.ch/pdf/assessment-report/ar4/wg1/ar4-wg1-chapter2.pdf

http://www.hsy.fi/tietoahsy/Documents/Julkaisut/2_2014_Jatevedenpuhdistus_paakaupunkiseudulla2013.pdf

http://www.hsy.fi/tietoahsy/Documents/Julkaisut/2_2014_Jatevedenpuhdistus_paakaupunkiseudulla2013.pdf

http://www.hsy.fi/jatehuolto/Documents/Ymparisto/Laatu/HSY_jatehuollon_vuositilasto_2013.pdf

http://www.hsy.fi/jatehuolto/Documents/Ymparisto/Ammassuo/Jatteenkasittelykeskuksen_toiminta_2013.pdf

http://www.hsy.fi/jatehuolto/Documents/Ymparisto/Ammassuo/Jatteenkasittelykeskuksen_toiminta_2013.pdf

Liite 1. HSY:n energiankulutus ja -tuotanto 2013.

Sähkönkulutus Lämmitys Autot ja työkoneet

ENERGIA 2013 Osto-sähkö Öljy

Vesi-voima

Bio-kaasu Yhteensä

Kauko-lämpö Öljy

Maa-kaasu

Sähkö-lämmitys

Bio-kaasu LTO Yhteensä

Diesel/bensiini

Bio-kaasu Sähkö

Bio-kaasu

Viikinmäki 72 574 11 987 8 27 181 39 176 33 26 961 6 404 33 398Suomenoja 22 618 12 433 288 12 720 0 7 099 601 2 197 9 898 22 784Jätevesi 10 308 10 308 10 308Sadevesi 104 104 104

Lietteen kompostointi Metsäpirtti 210 210 210Yhteensä 106 257 35 042 8 27 469 62 519 0 33 7 099 27 562 8 601 43 296 443 22 784Pitkäkoski 18 964 12 741 3 1 877 14 621 4 343 4 343Vanhakaupunki 16 717 12 794 7 12 801 1 773 2 1 730 411 3 916Dämman 3 607 2 747 2 747 860 860

Puhtaan veden jakelu Kalliomäki 1 513 1 513 1 513 4 492Pumppaamot, pohjavesilaitokset 7 008 7 008 7 008Yhteensä 48 066 35 289 10 3 390 38 690 6 116 862 1 730 411 9 119 257 4 492Ämmässuo 25 605 35 15 858 15 893 195 9 374 9 569 144 75 632Konala 188 105 105 31 31 51Kivikko 1 825 732 732 966 966 127Yhteensä 27 618 872 15 858 16 730 966 195 31 9 374 10 566 322 75 632

SYT Ilmanlaadun seuranta 155 117 11 128 17 10Kiinteistöt Opastinsilta 6 794 217 217 521 521 57

Asemapäällikönkatu 149 30 30 108 108 10Opastinsilta 8 599 98 98 382 382 119Ilmala 1 2 700 792 792 1 908 1 908Ilmala 2 3 646 1 200 1 200 2 446 2 446Ilmala 3 938 272 272 666 666Hosantie 647 312 312 336 336Suomenoja 518 154 4 158 0 262 22 76 360

Mikkelä 727 262 262 465 465Yhteensä 10 719 3 338 4 3 341 6 832 0 262 22 76 7 191 186

YHTEENSÄ (MWh) 192 814 74 658 18 3 390 43 341 121 408 13 914 1 089 7 361 31 38 688 9 088 70 172 1 225 10 80124 22 784

YHTEENSÄ (MWh)

MYYTY ENERGIA

Jätevedenpuhdistamot

Pumppaamot

Vedenpuhdistus-laitokset

Jätehuolto

40

Liite 2. HSY:n kasvihuonekaasupäästöt 2013.

KHK-PÄÄSTÖT 2013 YHTEENSÄ Sähkönkulutus Lämmitys Autot ja työkoneet Prosessit

(tCO2-ekv.) Osto-sähkö Öljy Yhteensä

Kauko-lämpö Öljy

Maa-kaasu

Sähkö-lämmitys Yhteensä

Diesel/bensiini

Jäteveden-puhdistus

Kompos-tointi

Kaatopaikka-kaasu Yhteensä

Viikinmäki 46 829 1 738 8 1 746 12 12 45 072 45 072Suomenoja 19 163 1 803 1 803 0 1 654 1 654 15 707 15 707Jätevesi 1 495 1 495 1 495Sadevesi 15 15 15

Lietteen kompostointi Metsäpirtti 10 393 30 30 10 363 10 363Yhteensä 78 006 5 080 8 5 088 12 1 654 1 666 110 60 779 10 363 71 142Pitkäkoski 2 664 1 847 1 1 849 816 816Vanhakaupunki 2 192 1 855 3 1 858 333 1 334Dämman 652 398 398 254 254

Puhtaan veden jakelu Kalliomäki 0Pumppaamot, pohjavesilaitokset 1 016 1 016 1 016Yhteensä 6 588 5 116 4 5 121 1 149 254 1 404 64Ämmässuo 101 572 5 5 57 57 36 10 473 91 000 101 473Konala 41 15 15 13 13 13Kivikko 319 106 106 181 181 32Yhteensä 101 931 126 126 181 57 13 251 80 10 473 91 000 101 473

SYT Ilmanlaadun seuranta 21 17 17 4Kiinteistöt Opastinsilta 6 143 31 31 98 98 14

Asemapäällikönkatu 27 4 4 20 20 3Opastinsilta 8 116 14 14 72 72 30Ilmala 1 473 115 115 358 358Ilmala 2 634 174 174 460 460Ilmala 3 165 39 39 125 125Hosantie 108 45 45 63 63Suomenoja 79 22 22 0 57 57Mikkelä 125 38 38 87 87Yhteensä 1 871 484 484 1 283 0 57 1 340 46

YHTEENSÄ (tCO2-ekv.) 188 417 10 824 12 10 836 2 614 323 13 4 661 305 60 779 20 836 91 000 172 615

Jätehuolto


Jätevesipumppaamot


41

KHK-PÄÄSTÖT 2013 MYYTY ENERGIA

Sähkö Lämpö Biokaasu Yhteensä Sähkö Biokaasu YhteensäViikinmäki 3 941 7 346 11 286Suomenoja 42 616 658 5 675 5 675JätevesiSadevesi

Lietteen kompostointi MetsäpirttiYhteensä 3 982 7 962 11 944 5 675 5 675Pitkäkoski 272 272Vanhakaupunki 402 402Dämman

Puhtaan veden jakelu Kalliomäki 219 219 651 651Pumppaamot, pohjavesilaitoksetYhteensä 492 402 894 651 651Ämmässuo 2 299 2 612 4 911 10 965 10 965KonalaKivikkoYhteensä 2 299 2 612 4 911 10 965 10 965

SYT Ilmanlaadun seuranta 2 2 3Kiinteistöt Opastinsilta 6

AsemapäällikönkatuOpastinsilta 8Ilmala 1Ilmala 2Ilmala 3HosantieSuomenoja 1 27 28MikkeläYhteensä 1 27 28

YHTEENSÄ (tCO2-ekv.) 6 775 11 003 17 780 11 617 5 675 17 291

Jätehuolto

SÄÄSTÖT: OMA ENERGIANTUOTANTO KOMPENSAATIOT:

JA BIOPOLTTOAINEET


Jätevesipumppaamot


42

HSY:n julkaisuja ı HRM:s publikationer 1/2015ISSN-L 1798-6095 ISSN 1798-6095 (pdf)ISBN 978-952-6604-90-9 (pdf)

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymäPL 100, 00066 HSY, Opastinsilta 6 A, 00520 HelsinkiPuh. 09 156 11, Fax 09 1561 2011, www.hsy.fi

Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänsterPB 100, 00066 HRM, Semaforbron 6 A, 00520 HelsingforsTfn 09 156 11, Fax 09 1561 2011, www.hsy.fi

Helsinki Region Environmental Services AuthorityP.O. Box 100, FI-00066 HSY, Opastinsilta 6 A, 00520 HelsinkiTel. +358 9 15611, Fax +358 9 1561 2011, www.hsy.fi

HSY

:n ju

lkaisuja 1/20

15H

SY:n

energ

iatase ja kasvihu

on

ekaasup

äästöt 20

13