Lähteet: Nygrén 1990, Sylvén 2003, Nygrén et al. 2007, Mysterud & Bischof 2010, Lappalainen et al. 2014, ym. © Mikael Wikström, Suomen riistakeskus 2016

Hirvisonnin sarvet kasvavat joka vuosi siihen asti, kunnes sonni on noin 6½-vuotias eli täysikas-vuinen. 10½ vuoden iän jälkeen, sarvien koko voi alkaa pienentyä.

Sonnit voidaan jakaa lapiosar-visonneihin, hankosarvisonnei-hin ja niiden välimuotoon. Lapi-osarvisonnit saavat enemmän sarvipiikkejä, leveämmät sarvet ja korkeampi teuraspaino kuin muut.

Vaihtelua esiintyy yksilökohtai-sesti, mutta sarvien kokoa voi-daan myös käyttää hirven iän indikaattorina edellyttäen, että lapio- ja hankosarvisonnit sekä välimuodon sonnit erotetaan toi-sistaan.

HUOM! Nämä esimerkit ovat vain suuntaa-antavia. Hirvien kehitystä omalla hirvitalousalueella tulee paikallisten erojen vuoksi tarkastella alueella kaadettujen hirvien varmistetun iän pohjalta.

HIRVEN SARVIEN KEHITYS- Esimerkkejä Pohjois-Suomen hirvien sarvien kehityksestä sarvityypistä ja eläimen iästä riippuen

1½ 2½ 3½ 4½ 5½ 6½ 7½ 8½ 9½ 10½

17161514131211109876543210

Sar

vip

iikki

en lu

kum

äärä

Lapiosarviset

Välimuoto

Hankosarviset

Ikä

Hankosarvisonnin tunnistaa täysin pyöreistä sarvirungoista ja piikeistä, joissa ei ole lainkaan lapiomuodostumaa.

Välimuotosonnin tunnistaa kapeasta lapiomuodostumasta. Lapiomuodostuman leveyttä ei useinkaan voi nähdä sillä sarvipuoliskolla, joka on katsojaa lähempänä.

1½-vuotias 2½ – 3½-vuotias 4½ – 5½-vuotias ≥ 6½-vuotias 6½ – 10½-vuotias

Sarvirunko on täysin pyöreä.

1½-vuotias 2½ – 3½-vuotias 4½ – 5½-vuotias ≥ 6½-vuotias 6½ – 10½-vuotias

Lapiosarvisonnin tunnistaa leveistä sarvilapioista. Nuorimmilla sonneilla lapiomaisuutta ei kuitenkaan aina vielä näy. Lapion leveyttä ei useinkaan voi nähdä sillä sarvipuoliskolla, joka on katsojaa lähempänä.

1½-vuotiailla sonneilla voi olla hyvin erinäköiset sarvet kahdesta pienestä tapista jopa kahdeksaan piikkiin asti. Noin puolella kaikista tämänikäisistä sonneista on vain kaksi piikkiä ja usein alle 150 kg teuraspaino. Toisella puolella on kolme piikkiä tai enemmän ja usein yli 150 kg teuraspaino.

1½-vuotias 2½ – 3½-vuotias 4½ – 5½-vuotias ≥ 6½-vuotias 6½ – 10½-vuotias

Lapiomuodostuma on vähintään kaksi kertaa sen paksuutta leveämpi, mutta sen leveys on alle puolet piikkien pituudesta.

Esimerkki:Lapiomuodostuma 10 cm ja piikkien pituus 25 cm

Piikkien pituus on korkeintaan kaksi kertaa suurempi kuin lapion leveys.

Esimerkki:Lapio 15 cm ja piikkien pituus 25 cm

> 2/3 < 1/3

< 2/3 > 1/3

Källor: Nygrén 1990, Sylvén 2003, Nygrén et al. 2007, Mysterud & Bischof 2010, Lappalainen et al. 2014, m.fl. © Mikael Wikström, Finlands viltcentral 2016

Älgtjurarnas horn växer varje år fram till cirka 6½ års ålder då tjurarna blir fullvuxna. Efter 10½ års ålder kan hornstorleken börja minska.

Tjurarna kan indelas i skovel-hornstjurar, stånghornstjurar och en mellantyp. Skoveltjurarna får ett större taggantal, ett större hornutlägg och en högre slakt-vikt än de övriga.

Individuella variationer före-kommer, men hornstorleken kan även användas som indikator för älgars ålder förutsatt att man åtskiljer skoveltjurar, mellan-typstjurar och stånghornstjurar.

ÄLGARNAS HORNUTVECKLING- Exempel hur hornen i norra Finland kan utvecklas beroende av horntyp och ålder

1½ 2½ 3½ 4½ 5½ 6½ 7½ 8½ 9½ 10½

17161514131211109876543210

An

tal h

orn

tag

gar

Skovelhorn

Mellantyp

Stånghorn

Ålder

1½ år 2½ – 3½ år 4½ – 5½ år ≥ 6½ år 6½ – 10½ år

1½ år 2½ – 3½ år 4½ – 5½ år ≥ 6½ år 6½ – 10½ år

1½ år 2½ – 3½ år 4½ – 5½ år ≥ 6½ år 6½ – 10½ år

OBS! Dessa exempel visar endast grova riktlinjer. Lokala skillnader förekommer, så hur älgtjurarna utveckas i det egna älgförvaltningsområdet bör studeras utgående från fällda älgars kända ålder.

Stånghornstjurar känns igen på helt runda hornstänger och taggar och de saknar antydan till skovelbildning.

Tjurar av mellantyp känns igen på en antydan till skovelbildning. Notera att skovelbildningens bredd vanligtvis inte kan ses på den hornhalva som är närmare åskådaren.

Hornstången är helt rund.

Skoveltjurar känns igen på breda hornskovlar. På de yngsta tjurarna framträder dock inte ännu alltid skovelanlagen. Notera att skovelns bredd vanligtvis inte kan ses på den hornhalva som är närmare åskådaren.

Tjurar i åldern 1½ år kan ha väldigt varierande horn med allt från två små knappar upp till åtta horntaggar. Ungefär hälften av de 1½ åriga tjurarna har endast två taggar. De här tjurarna har vanligtvis en slaktvikt under 150 kilogram. Den andra hälften med tre eller flera taggar väger vanligtvis över 150 kilogram.

Skovelbildningen är åtminstone dubbelt så bred som dess tjocklek, men mindre än hälften så bred som taggarnas längd.

Exempel:Skovelbildning 10 cm och tagglängd 25 cm

Tagglängden är högst dubbelt större än skovelns bredd.

Exempel:Skovelbildning 15 cm och tagglängd 25 cm

> 2/3 < 1/3

< 2/3 > 1/3