KukonaskelissaAAPISKUKON AVIISI 2020

Aapiskukon liukuovet pumppaavat tauotta, kun väki kiiruhtaa autoil-leen muovikantiset pahvikahvit käsissään. Kahvilan reunimmaises-sa pyöreässä pöydässä muistellaan aikoja, kun itsekin painettiin pitkää päivää termospullon kanssa.

– Matkassa läikkynyt kahvi oli iltapäi-västä haaleaa ja kamalaa, Reijo Saarinen sanoo. Mutta nyt pöytäseu-rueella on aikaa juoda kahvinsa pos-liinimukista kaikessa rauhassa. En-simmäiset ovat istuneet kupin äärellä melkein tunnin, kun aamuparlamentin viimeiset jäsenet saapuvat kahdeksan jälkeen.

Tässä kuppikunnassa enää harvalla on kiire töihin. Puheenaihe lipsahtaa nopeasti päivänpolttavista vanhojen muisteluun. Naapuripöytiin istahtavat kaivavat ensimmäisenä esiin luurin-sa ja alkavat hipelöidä sitä, mutta

pyöreässä pöydässä puhelimet pide-tään taskussa. Pasi Lindholm tosin väittää, ettei puhelimen soimista paheksuta, vaan siihen kailotetaan tärkeän oloisena ja suureen ääneen, että juuri nyt on palaveri kesken. Äly-puhelimen haltijana hän on päätynyt porukan googlevastaavaksi. Kun ilme-nee erimielisyyksiä faktoista, hän kaivaa luurinsa esiin. – Oli minullakin älypuhelin päivän ajan, mutta sitten näitä tuli taas saata-ville, Veikko Nurmela esittelee nokia-laistaan.

Sosiaalisen median alkuperäisversio

Kantapöydässä tarkistetaan kellot, kun joka aamu tasan yhdeksältä saapuva kahvittelija astuu sisään. Ja vitsaillaan, että kunnan miesten pöy-dän osalta seurataan myös lähtöaikaa. Vielä muutama vuosikymmen sitten

Pälkäneen raitilla kokoontui monta aamuparlamenttia. Kun Lahdentie kulki kylän poikki, sen varrella oli tois-takymmentä baaria, ja niillä jokaisella kantapöytäporukkansa. Uuden valta-tien varteen valmistunut maan en-simmäinen taukopaikka muodostui pian kylän keskukseksi. Sen pöydässä kokoontuvat aamulla äijät ja illalla juniorit.

Vastaavanlainen parlamentti löytyy jokseenkin joka kylästä. “Kaupungin rajalta” Sappeesta Aapiskukkoon aa-mukahveille ajeleva Taito Terva ker-too, että Huutijärven Teboililla kan-tapöytä on oikein merkitty kattoon ripustetulla parlamentti -kyltillä. Timo Syrjä puolestaan poikkeaa silloin tällöin Aitoon kahvilassa, jossa siirryt-tiin itsepalveluun ja omatoimiseen kahvinkeittoon, kun baari ei ollut säännöllisesti auki.

– Satuin kerran sunnuntaiaamuna La-pualla paikallisen taukopaikan kan-tapöydän viereen. Tuli melkein ko-ti-ikävä, kun niitä juttuja kuunteli: ihan samat aiheet kuin Pälkäneelläkin, vain murteesta erotti, ettei ollut kotona, Pasi Lindholm sanoo.

Näin toimii sosiaalisen median alku-peräisversio: kukin tuo ja vie kuulu-miset. Aamuparlamenttipöydässä eiole ennalta arvattavia, määrättyjä tai kiellettyjä puheenaiheita. Politiik-kaakin puhutaan ainakin silloin, kun “Pälkäneen ainoa kommunisti” Vilho Nikkanen istuu pöytään.

– Tai ei silloin oikeastaan puhuta, vaan kuunnellaan. Villehän on edennyt van-hoista asioista, ja nyt aletaan jo olla 1900-luvun puolella, Ahti Salo nauraa.

Taito Terva (vasemmalla), Timo Syrjä, Reijo Saarinen, Ahti Salo, Pasi Lindholm, Jouko Mustonen ja Veikko Nurmela aloittavat päivänsä Aapiskukon aamuparlamentissa.

– Minun piti 30 vuotta sitten tulla parik-si kuukaudeksi markkinoimaan juuri avannutta Aapiskukkoa ja auttamaan nuorta ravintolavastaavaa, mutta siitä tulikin elinkautinen. Istuimme ekana päivänä samaan pöytään kahden tar-joilijan kanssa, ja työkaveri heitti her-jana, että ota sinä tuo vaalea, mä otan tumman. Sen vaalean kanssa olemme edelleen, sillä vaimoni Siru on samalla tiskillä töissä.

– Olin käynyt ravintola-alan koulut, ja vedin Aapiskukon paikalla aiemmin ollutta Tervapirttiä viimeisen kesän. Aapiskukkolainen olen ollut avajai-sista alkaen. Olen tehnyt oikeastaan kaikkea muuta paitsi pikaruokapuolta. Tarvittaessa käyn siivoamassa hotelli-huoneen, hyppään kahvilan kassalle taipesetän auton. Aapiskukosta on tullut

toinen koti. En ole koskaan vakavasti edes miettinyt työpaikan vaihtoa, sillä joutuisin luopumaan työ-kavereistani.

– Taukopaikka oli Suomessa uutta, ja alkuvuosina oli mahdoton draivi päällä. Oli keikkailtoja ja olutfestareita. Olutta sai myydä ympäri vuorokauden, koska Aapiskukko katsottiin kyläkaupak-si. Juomaa ajettiin hakemaan taksilla Lahdesta saakka, mutta koskaan yömyynnistä ei aiheutunut mitään ongelmaa. Myös mainonta oli hulvaton-ta tyyliin osta HK:n sininen 50 markalla, saat mäyräkoiran kaupan päälle. Ari Klemin vanhasta keikkabussista oli tehty hevoskuljetusauto, jonka toi-sessa kyljessä luki “säästä vesi hevo-sille, nauti Olvia” ja toisessa kyljessä “tiesitkö, että kalat kutevat vedessä”.

Juuri löysin vanhan mainoksen: “Tuokaa minulle enintään niin paljon Olvia kuin maksimissaan voitte tuoda”.

– Alkuvuosien legendaarisin ilta oli Joel Hallikaisen keikka. Talo oli tupaten täynnä naisvaltaista ja varsin innokas-ta yleisöä, joka vyöryi päälle sellaisella voimalla, ettei lavalta ollut mitään mah-dollisuutta päästä pois. Jollain oli ruuvi-meisseli, jolla saatiin lavan takana ollut ikkuna auki. Tähti autettiin siitä ulos, jot-ta hän pääsi hotellihuoneeseen.

Pyöreän pöydän aamu-

parlamentti

”Onko siitä jokolmekymmentä

vuotta?”

H E T K I Ä K O L M E K Y M P P I S E N M A T K A N V A R R E L T A

Pekka Laitinen, myymälävastaavaAapiskukkolainen vuodesta 1990 alkaen

Kukonaskelissa

Kun perheet tai bussiryhmät suunnit-televat reissujaan, pysähdys sovite-taan Pälkäneelle. Ruuallaan erottu-vassa Aapiskukossa jokainen löytää mieluista syötävää.

Kahvilan ja noutopöydän antimista suuri osa valmistetaan itse. Aamu-pala- ja lounaspöytään katetaan tuoretta ja maistuvaa lähiruokaa. Aapiskukon listoilta löytyy nopeasti maistuvia annoksia.

Takapenkkiläisillekin löytyy monta tuttua vaihtoehtoa Hesburgerin, Sub-wayn ja Kotipizzan tiskeiltä. Aapiskukon ripeästä ja hyväntuulisesta palvelusta vastaavat kokeneet ammattilaiset.

Aapiskukko erottuu ruuallaan

– Olen ammatiltani leipuri-kondiittori, ja aloi-tin työni leipurina Aapiskukolla huhtikuussa 2011. Monet varmasti muistaakin ne isot possumunkit ja kokonaan itsetehdyt wiene-rit, nam! Myöhemmin aloin sitten tekemään myös keittiöllä kokin hommia. Tykästyin kok-kailuun, joten pian kouluttauduin työn ohes-sa ravintolakokiksi.

Suoritin ravintolaesimieskoulutuksen, ja etenin keittiön esimieheksi. Nyt vastuullani on keittiö sekä Kotipizza.

– Opiskelin suurtalouskokiksi, ja tulin tekemään kahvila- ja pikaruokapalveluiden työharjoittelua Aapiskukon Hes-burgeriin joulukuussa 2002. Kukossa ja Hesessä voi ede-tä kuinka pitkälle tahansa, kun on ahkera ja tekee työnsä hyvin. Vuonna 2004 toimin jo kouluttajana ja seuraavana vuonna vuoropäällikkönä. Ravintolapäällikkönä aloitin vuonna 2010. Vastaan muun muassa henkilöstöstä ja työvuorolistoista.

– Vaikka näen kassajärjestelmästä edellisvuosien me-nekit, niin välillä tarvittaisiin kristallipalloa, että osaisi varautua kaikkiin lähiseudun tapahtumiin. Haastavim-pia ovat raaka-ainetilaukset, sillä meillä ei ole vieressä Heseä, josta voisi käydä lainaamassa, jos esimerkiksi ma-

joneesi tai sämpylät loppuvat. Etenkin Tampereen ja Sappeen tapahtumat vaikuttavat meillä. Juhannus on vuoden vilkkainta aikaa, ja myös Aitoon Kirkastusjuhlat tuovat väkeä. Kiireessä kaikki toimii ripeästi, kun oikeat ihmiset ovat oikeassa paikas-sa oikeaan aikaan.

– Aapiskukon Hesburger oli maan ensimmäinen taukopaikan pikaruokapaikka. Se on helppo ja nopea vaihtoehto, josta löytyy lapsillekin mieluisaa syötävää. Hesen tarjonta on joka paikassa sama, mutta menekki ei. Kasvisvaihtoehtoja menee enemmän kaupungissa. Meilläkin kasvistuotteiden menekki on kasvussa, mutta suosituin on edelleen kerroshampurilai-nen.

– Ikimuistoisin tilanne sattui muutama vuosi sitten juhannuk-sena, kun menoliikenne oli vilkkaimmillaan ja talo täynnä väkeä. Tulin iltapäivällä töihin, ja kaikki olivat paniikissa, sillä limpparikone oli rikki. Kun soitin huoltoon, siellä naureskeltiin, että onko ollut vilkasta. Kulutus oli ollut normaaliin verrattuna niin suurta, että järjestelmä oli tulkinnut sen vesivahingoksi. Vikatila saatiin kuitattua koneesta ja kaaos vältettyä.

– Kuudeksi katettavaa aamupalaa aletaan laittaa viiden jäl-keen ja lounas on tarjolla noutopöydässä kymmenestä aina-kin neljään saakka. Tarjolla on vähintään kolme lounasvaih-toehtoa, ja lisäksi listalta saa ripeästi annoksia. Haluan, että Aapiskukon lounas on maukas ja ravitseva. Pälkäne on maakunnan ruoka-aitta, ja meillä hyödynnetään paljon lähiseudun tilojen tuotteita. Laurilan tilalta tulevat tuoreet kasvikset ovat ihan eri asia kuin pakastevihannekset. Versot tulevat Lammilta ja lihapullat Teivosta. Itseleivottujen leipien lisäksi tarjolla on Pälkäneen perunalimppua.

– Meillä on hyvät kokit, ja jokainen saa toteuttaa itseään. Kukin tekee esimerkiksi kastikkeet alusta alkaen itse, ja sik-si ne eivät ole samanmakuisia. Se on paras kiitos, kun tyy-tyväiset kävijät käyvät lähtiessä kiittämässä hyvästä ruuasta.

– Toisinaan tulee yllättäviä tilanteita, joissa joutuu sovel-tamaan. Muutama vuosi sitten sattui pitkä sähkökatkos. Mut-ta silloinkaan ei jääty ilman ruokaa, sillä lämmitimme lihapul-lia kiinalaiskokin kaasukeittimellä. Se oli aika tunnelmallinen päivä, kun väki söi kynttilänvalossa ja hiljaisuudessa.

Merikarin perheen rakentama Aapiskukko avaa Pälkäneellä.

1991 Kukon

olutkarnevaalit, esiintymässä

ajan ykkösnimet.Kustavin savipaja

kesämyymäläTervapirtissä.

1992 Hannele Merikarin ensimmäinen kesätyö jäätelön-myyjänä.

1993 Kymppitiistait vetivät väkeä ravintolaan, kun juomia myytiin kympillä. Ensimmäinen Aapiskukkoralli.

1994 Toinen Aapiskukkoralli. Mukana mm Teukka Salama eli Teemu Selänne.

1996 Maan ensimmäinen

pikaruokapaikkataukopaikassa

avaa, kun Hesburger

saapui

1997 Aapiskukko vuokrattiinRautakirjan omistajalle Eurostradalle.

2000 Aapiskukon Esso muuttuu Nesteeksi.

– Aloitin jäätelönmyynnissä kesätyttönä ja jatkoin koulun ohessa ilta- ja viikonlopputöissä. Alkuun olin vanhan myymälän puolella, välissä Hesen vuoro-päällikkönä ja kahvilassa. Aapiskukko kannustaa opiskelemaan ja kehittymään, ja olen suorittanut työn ohessa oppisopimuksella pari tutkintoa. Nykyisin vastaan kahvilan toiminnasta. Lisäksi vastuulleni kuuluvat Finnmari-myymälän lahja- ja sisustustavarat.

– Minulle on tärkeää, että erotumme huoltoasemien joukosta hyvällä ja ystävällisellä palvelulla, sekä itse tehdyillä laadukkailla tuotteilla. Lähes kaikki pullat, viinerit ja leivät leivotaan täällä itse. Aapiskukossa tiedetään, mitä asiakkaille tarjotaan. Aamulla ensimmäisenä uunien äärellä aloittaa usein Mirkku (Merikari, Aapiskukon yrittäjä).

– Tampereen ja Lahden messut, konsertit, kiekkopelit ja muut tapahtumat tuntuvat meillä. Silloin juostaan, jos pihaan iskee perä- kanaa monta bussia, joihin ei ole osattu varautua. Viikonloppuisin käy paljon urheilujoukkueita, jotka tekevät tilauksen etukäteen.

– Joskus kiireessä saattaa puhuakin mitä sattuu. Kerran kysyin esimerkiksi, tarvitsetko töitä, kun piti kysyä, tarvit- setko kuittia. Mutta kun porukalla on asenne kohdillaan ja pieni pilke silmäkulmassa, niin sattuipa sitten mitä tahansa, kaikesta selvitään. Hyvä työilmapiiri näkyy myös asiakkaille.

Leea Järvinen, kahvilan ravintolapäällikkö

Aapiskukkolainen vuodesta 2009 alkaen

Minna Kotanen, Hesburgerin ravintolapäällikkö

Aapiskukkolainen vuodesta 2002

Katariina Uotila, keittiöpäällikkö

Aapiskukkolainen vuodesta 2011

1990

Kukonaskelissa”Kukkopojat”etenivät näköalapaikoille30 vuotta sitten Pälkäneelle valmistunut maan ensimmäinentaukopaikka toi maalaiskuntaan elämää ja työpaikkoja – etenkin nuorille. Moni “kukon kesäpoikana” aloittanut on edennyt merkit-täville näköalapaikoille, toiset taas ovat viihtyneet työyhteisössä niin hyvin, että eivät ole tunteneet vetoa muualle.

Aapiskukko työllistää nykyisin sesonkiaikaan 70 ihmistä. Alkuvuo-sina väkeä oli reilusti enemmän, sillä Aapiskukko oli hetken aikaa myös maakunnan bilekeskus. Entiset kesäpojat kehuvat, että Aapiskukko opetti oikeaa asennetta ja antoi hyvät eväät työelämään.

– Ravintola-alalta ei tahtonut löytyä töitä 1990-luvun alussa. Olin ollut vähän

aikaa parissa hotellissa, kunnes armeijan jälkeen pääsin Aapis-

kukkoon. Se oli kova koulu nuorelle kokille. Päivässä meni toista tuhatta ruoka-an-nosta ja sunnuntailounaalle

ajettiin kaukaakin. Linja-auto-ryhmiä saattoi käydä 50

päivässä, ja siihen päälle kaikki muut asiakkaat, joten keittiössä saatiin

painaa tosissaan hommia.

– Tiistai oli ravintoloissa hiljainen päivä, ja Pertti Merikari keksi kymppitiistai-idean: tiistai-iltaisin olut, paukku ja ruoka maksoi-vat kaikki kymmenen silloista markkaa. No kapakkahan oli tiistaisinkin väärällään väkeä. Myös olutkarvevaalit olivat uusi juttu, silloin ei vielä ollut vastaavia festareita.

– Suomen ensimmäisen taukopaikan raken-taminen oli iso investointi. Sitten iski lama ja tuli devalvaatiot, jotka kasvattivat mil-joonavelkaa. Mutta entistä kovemmalla yrit-tämisellä ja yhteistyöllä siitäkin selvittiin. Per-tiltä ja Mirkulta opin, että ei kannata jämähtää paikalleen, vaan konseptia muutetaan tarvit-taessa. Aapiskukosta tehtiin maakunnan ko-vin tapahtumapaikka. Huippuartistit vetivät talon täyteen. Oli topless-tarjoilijoita ja kaik-

kea muuta, mikä vain toi porukkaa.

– Ehkä ikimuistoisin ilta oli Joel Hallikai-sen keikka. Hän oli siihen aikaan vähintään samanlainen tähti kuin joku JVG nykyisin. Porukkaa oli niin, että kaikki eivät varmaan mahtuneet edes sisälle. Innokkaat fanit olisi-vat repineet ja kourineet Hallikaisen hengiltä, joten minä vein hänet ikkunan kautta pihalle. Järkkäri oli ulkona odottamassa, ja ensin ojen-sin kitaran ja sitten autoin miehen perässä. Joku juoksi vielä perään ja lupasi maksaa tonnin, jos Hallikainen vetäisi vielä pari biisiä, mutta mies katsoi siinä vaiheessa parhaaksi vetäytyä hotellin puolelle.

– Aloitin keittiöstä, mutta tein paljon muita-kin hommia. Ilmeisesti selviydyin ihan hyvin, sillä minusta tuli keittiöpäällikkö ja Eurostra-da-kaupan jälkeen vedin Aapiskukkoa muuta-man vuoden ajan. Aapiskukko oli hyvä ja kova koulu. Siinä näki yrittäjän arjen ja oppi selviytymään. Moottoritien valmistuminen hiljensi liikennevirtoja, mutta Aapiskukko on onnistunut uusiutumaan ja kehittymään niin, että se vetää ohikulkijoita entistä paremmalla osumatarkkuudella.

Juha SilvanKespro-tukun Pirkanmaan alueen myyntipäällikkö

Bussipojat esittelivät “one stop shopin”

– Aloitin Aapiskukon “kesäpoikana” yh-deksäsluokkalaisena, ja olin siellä töissä monta kesää armeijaan saakka. Sen jälkeen-kin tein vielä jokusen viikonlopun. Me nuoret aloitimme nollilta, mutta meitä arvostettiin ja kannustettiin tekemään ennakkoluulotto-masti.

– Aapiskukko oli Suomen ensimmäinen tau-kopaikka, ja meidän bussipoikien tehtävänä oli tavallaan esitellä uusi konsepti. “One stop shopin” palvelut olivat hienot etenkin sen ajan mittakaavassa: oli motelli hyvällä etäisyydellä suurista kaupungeista, aktiivi-nen yökerho ja monipuolista ravintolatoi-mintaa. Kun pihaan tuli busseja, opastimme ryhmiä ja kerroimme, mitä kaikkea Aapis-kukosta löytyy. Väkeä ohjattiin esimerkiksi kahvilaan tai erilaisiin jäätelönmyyntipistei-siin ja varttuneempia savipajan myymälään.

– Työpäivät alkoivat roskisten tyhjentämisellä ja pihan siivoamisella. Siitä hypättiin pihaan

kaartavien linja-autojen ovelle, vaikka olisi ollut vähän t-paita likaisena. Ehdin teh-dä kesien aikana monenlaista. Olin muun muassa myymässä or-vokkeja ja savipajassa, vaikka en niin kauheasti kukista tai keramiikasta tiennytkään. Oksennusten putsaaminen railakkaiden öiden jäljiltä ei ollut erityisen hohdokasta, mutta siitä sai tärkeän opin, että kaikki työ on arvokasta. Jonkun on pidettävä huolta paikan yleisilmeestä, ja teke-misen asenne ratkaisee.

– Parasta oli yhdessä tekemisen meininki ja ilmapiiri: kaikki tukivat toi-siaan. Ja antoihan se nuorelle miehelle itseluottamusta, sillä ne olivat jänniä tilanteita, kun piti mennä bussin eteen esittelemään paikkaa.

Jussi UskolaFortumin yrityskaupoista vastaava johtaja

2005 Aapiskukko siirtyi Pikoilille, kun Eurostrada myytiin Keskon ja Nesteen yhteis-yritykselle.

2010 Aapiskukko

20 vuotta -festarit

2011 Aapiskukko palaa Merikarin perheelle ja alkaa uusia ilmettään sekä palveluitaan.

2012 Reino-tehtaan-myymälä

2015 Subway

25-vuotisjuhla-festarit.

2016 Finnmarin sisustus- ja kynttilämyymälä

2017 Fortum sähköautojen latauspiste

2019 Kotipizza

Medelplanin puuaapinen 300 vuotta: Lukutaidon

tupa Tervapirtillä.

2020 Aapiskukko täyttää 30 vuotta.

Hallikainen ulos ikkunasta

Gorillapuvussa helteessä– Muistan hyvin, kun yhteiskoulun seinälle ilmestyi lappu, jossa Aapiskukko haki pihapoikia. Meitä oli kolme kaverusta, ja myös Jussi Uskola (nykyisin Fortumin yrityskaupoista vas-taava johtaja) ja Jani Mäkinen (Thaimaan tsunamin yhtey-dessä palkittu sukeltaja) kiinnostuivat ilmoituksesta. Siinä haastettiin jotenkin “nynnyt älkööt vaivautuko” -hengessä eli varoitettiin sen ajan kielellä, että jos olet epävarma itsestäsi, tämä ei välttämättä ole sun juttusi.

– Työhaastattelu oli järjestetty Aapiskukon pihapöytien äärelle. Savipajan Esa ja Aapiskukon Mirkku haastattelivat hakijoita. Siihen liittyi myös sellainen kuvitteellinen tilanne, että piti mennä mikorofonin kanssa esittelemään Pälkänettä ja Aapiskukkoa bussiryhmille. Heti hakutilanteessa meitä yläkouluikäisiä nuoria kohdeltiin ihan kuin oikeita työnhaki-joita. Siinä kävi sitten niin, että jostain syystä me kaikki kolme tulimme valituiksi. Kesän lisäksi kävimme töissä myös viikon-

loppuisin.

– Pihaisännän tehtäviin kuului ulko- alueiden siivoaminen. Kun pihaan ajoi bussi, lakaiseminen sai jäädä, ja juoksimme ovelle kysymään, voimmeko toivottaa tervetulleeksi Pälkäneelle. Otimme mikrofonin ja kerroimme, että tuolta Kustavin sav-

ipajalta saa täällä tehtyjä koriste-esi-neitä ja matkamuistoja. Esittelimme

Aapiskukon ja kerroimme paikkakunnas-ta: rauniokirkosta ja harjun kauniista näky-

mistä, joiden kautta kannattaisi ajaa. Eihän me mitään tie-detty, mutta toistelimme vanhemmilta oppimaamme.

– Kerran Jussi soitti kuumana kesäpäivänä ja kysyi, onko minulla mitään ohjelmaa. Aapiskukolla oli joku tempaus, jota varten oli lainattu teatterin pukuvuokraamosta gorillapuku. Vedin sen päälle ja hyppelehdin ennakkoluulottomasti ison kellotaulun alla. Ohikulkijat pysähtelivät ja väki kuvasi kuin Korkeasaaressa, kun hikoilin gorillapuvussani. Asusta puut-tui toinen tassu, joten toisessa jalassa oli vain sukka.

– Siihen aikaan järjestettiin isoja olutfestareita, joilla esiin-tyivät sen ajan ykköstähdet. Väkeä oli mahdottomasti, ja Aapiskukkoon epäillen suhtautuneiden mielipiteet alkoivat muuttua. Ei me tietenkään päästy vielä oluttelttaan töihin, vaan olimme pihassa siivoilemassa.

– Ensimmäisestä kesätyöpaikasta jäi hyvät muistot. Kaik-ki sovittu piti ja hommat toimivat. Henkilökunta ja johtajat kohtelivat meitä nuoria vertaisinaan. Virheitäkin sattui, mut-ta niistä otettiin opiksi. Kerran esimerkiksi sain tehtäväkse-ni pestä pesuhallin. Eihän minun mieleeni tullut, että olisi pitänyt ottaa tikkaat, jotta olisi ylettynyt pesemään seinät yl-häältä asti. Seuraava sitten joutui pesemään yläosan ja sieltä alas valuneet likavanat.

Toni LindholmKansanlähetyksen lähetystyöntekijä, Saksa

20-v.

Kukonaskelissa

Alkon nouto-piste avaa Aapis-kukossaAapiskukkoa rakennettaessa sen yhteyteen varattiin tilat Alkolle. Myymälää ei ole koskaan saatu suunniteltuun käyttöön, sillä lukuisista yrityksistä huolimatta Pälkäne on jäänyt Alkotta, koska lähimmät myymälät löytyvät parinkymmenen kilometrin päästä Kangasalta, Valkeakoskelta ja Hauholta.

Lähes 30 vuoden odotuksen jälkeen Alkon palvelut saapuvat Aapiskukkoon.

Keväällä avaava noutopiste tuo pälkäneläisten ja seudun kesäasukkaiden ulottuville 9500 tuotteen valikoimat.

Juomatilaus tehdään ja maksetaan verkkokaupassa. Jos asiakkaalla ei ole mahdollisuutta käyttää verkkokauppaa, tilauksen voi tehdä ja maksaa noutopisteessä. Tilatut juomat toimitetaan kahdessa arkipäivässä. Eteläisessä Suomessa aamulla tilatut juomat ovat yleensä perillä seuraavana päivänä.

Vaikka Aapiskukko on auki ympäri vuorokauden, noutopisteen toimintaa rajoittaa alkoholilainsäädäntö: juomat voi noutaa Alkojen aukioloaikoina eli arkisin kello 9–21 ja lauantaisin kello 9–18. Tilauk-sesta peritään yhdeksän euron maksu. Noutopisteet ovat suosittuja Pälkäneen kaltaisilla mökkipaikkakunnilla. Juomia ei tarvitse pakata autoon tai haeskella isommalta paikkakunnalta, kun ne voi tilata vaikka etukäteen noutopisteeseen.

Alkolla on lähes sata noutopistettä. Niiden suosio on kasvanut, kun asiakkaat ovat oppineet asioimaan verkkokaupoissa. Myös valikoi-ma on kasvanut, kun “pullopostia” ei enää toimiteta lähimmästä Alkosta vaan verkkokaupasta.

Aapiskukkoon suunniteltu maan parhaat pohjavesi-suojauksetNeste on valmis rakentamaan Aapi-skukon bensa-asemalle paremmat pohjavesisuojaukset kuin missään muualla maassa.

– Jakeluasemastandardeissa on erilaisia rakennemalleja pohjaveden suojaukseen. Pohjavesialueille on erityiset rakenne-vaatimukset, ja Aapiskukkoon on suunnitel-tu vielä standardien vaatimuksiakin parem-mat suojaukset. Erilliset umpisäililöt estäisivät polttoaineiden pääsyn pohjave-siin jopa sellaisessa hyvin epätodennäköi-sessä tilanteessa, jossa maahan pääsisi säiliöautollinen polttoainetta, Nesteen ympäristöyksikön päällikkö Kai Larnimaa kertoo.

Aapiskukkoon suunniteltuja suojauksia ei löydy mistään muualta Suomesta. Parhaan mahdollisen tekniikan avulla yritetään vih-doin saada ympäristölupa, josta on käyty lähes 15-vuotinen vääntö.

Aapiskukko rakennettiin 30 vuotta sitten pohjavesialueen reunalle. Pitkän lupapro-sessin aikana pohjavesialueen rajaa on siirrelty edestakaisin Aapiskukon pihasta Kostianvirran rantaan. Uusin pohjavesialu-een laajennus liittyy Tavase-pohjavesihank-keeseen, joka ei kuitenkaan saanut lupaa Pälkäneellä, koska harjuun imeytetty vesi voisi vaarantaa Mallasveden rannan Natu-ra-alueen.

Pälkäne on vaatinut, että pohjavesialueen laajennus peruttaisiin, koska se karkottaisi bensa-asemat sekä asuin- ja liikekiinteistö-jen öljysäiliöt kuntakeskuksesta.

Pälkäneen ympäristöviranomainen on myöntänyt Aapiskukolle ympäristöluvan jo kahdesti, mutta alueellinen ympäristönsuo-jeluviranomainen ELY-keskus on valittanut molemmista päätöksistä. Ensimmäisen lu-van Korkein hallinto-oikeus kumosi, minkä jälkeen Neste paransi pohjavesisuojauksia entisestään. Uusissa suunnitelmissa huo-mioitiin seikat, joihin ensimmäinen lupa-hakemus kaatui ja osoitettiin myös pohja-veden virtaussuunnan olevan erilainen.

KHO tuntee Pälkäneen erityisolosuhteet, sillä se on käsitellyt ympäristöluvan lisäk-si moneen oteeseen myös Tavase-teko-pohjavesihanketta. Ympäristölupaproses-sin yhteydessä Aapiskukon alueella on teh-ty lisätutkimuksia, jotka osoittavat, ettei jakeluasema vaaranna pohjavesiä, eikä sen alueella edes ole hyödynnettävissä olevaa pohjavettä.

Suomessa on arviolta pari sataa pohjave-sialueilla sijaitsevaa huoltoasemaa. Laki ei kiellä pohjavesialueiden huoltoasemia, mutta joidenkin alueiden ympäristösuojelu-viranomaiset ovat tulkinneet lainsäädän-töä tiukasti ja häätäneet asemia.

Aapiskukon jakeluaseman luvista odo-tetaan KHO:n ratkaisua noin vuodensisällä. Jos lupaa ei irtoa, taukopaikka keskittyy muiden toimintojen kehittämi-seen. Muun muassa sähköau-tot yleistyvät kaiken aikaa. Niiden lataus vie tankkausta kauemmin, jolloin Aapiskukko erot-tuu monipuolisilla palve-luillaan ja ulkoilumah-dollisuuksillaan.

Syrjänharjuun suunnitellut maisemaportaat johtavat vesitornille, josta aukeavat upeat näkymät Pälkäne- ja Mallasvedelle.

Vain Aapiskukossa Vain Aapiskukossa Vain Aapiskukossa

Syöksy Sappeessa

... kuorsaa kukossaavoinna ma–su 10:30–22

Vain Aapiskukon Subway

SUBI OMAN MAUN MUKAAN

Tällä kupongilla 31.10.2020 asti.

Vain Aapiskukon Hesburger

Tällä kupongilla 31.10.2020 asti.

Vain Aapiskukon Kotipizza

1 VAPAAVALINTAINENKOTIPIZZA (M-koko)

Tällä kupongilla 31.10.2020 asti. Tällä kupongilla 31.10.2020 asti. Tällä kupongilla 31.10.2020 asti. Tällä kupongilla 31.10.2020 asti.

ATERIAKUKON OMA

A LA CARTE-annos

ruoka-aika klo 10:30–05

KUKON

AUTOPESU

... ja kärry kiiltää ja kiitää

KUKON

HOTELLIYÖ

1 tu

ote

/asia

kas.

1 tu

ote

/asia

kas.

1 tu

ote

/asia

kas.

1 tu

ote

/asia

kas.

1 tu

ote

/asia

kas.

1 tu

ote

/asia

kas.

avoinna 11–21 (12–21)avoinna 11–21 (12–21)

Aapiskukko on koirien ja ulkoilijoiden suosikkitaukopaikka, joka tarjoaa jaloittelijoille muutakin kuin asvalttipihan tai koira-aitauk-sen.

Aapiskukon pihasta lähtee valaistu kuntorata ja kilometritolkulla upeita harjupolkuja, jotka vetävät muun muassa maastopyöräilijöitä. Viime vuonna kunnostettu kuntorata saadaan entistä nopeammin hiihtokuntoon ja levennetyllä baanalla mahtuu myös luistelemaan. Tänä vuonna kuntorata saa vielä uuden hakepinnan, opasteet ja jotain kuntoilulaitteita.

Harjun reitit liittyvät entistä tiiviimmin Aapiskukkoon, kun Tervapirtiltä rakennetaan kesällä portaat kuntoradalle. Tulevina vuosina niiden jat-koksi kaavaillaan maisemaportaita, joita pitkin voi nousta harjun laelle ja vesitornille, josta aukeavat hulppeat näkymät Mallasvedelle ja Pälkäne-vedelle.

Portaat johtavat harjuun ja kuntoradalle

Nappaa talteen

Aapiskukon 30-v.

kupongit! Liitt

een

toim

itus

ja k

uvat

: Tom

mi L

iljed

ahl

Sydä

n H

ämee

n Le

hden

ark

isto

, tai

tto:

Suu

nnitt

elut

oim

isto

mer

a