HELSINGIN KRISTILLISEN KOULUN

OPETUSSUUNNITELMA -OPPIAINEOSUUS Korjattu 9.6.2005

2

Sisällys 7 Opetuksen tavoitteet ja sisällöt ............................................................................................................ 3

7.1 Aihekokonaisuudet ja opetuksen eheyttäminen .......................................................................... 3

7.1.1 Opetuksen eheyttäminen ..................................................................................................... 3

7.1.2 Aihekokonaisuudet ............................................................................................................... 3

7.2 OPPIAINEIDEN JA AINERYHMIEN/KURSSIEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT, TYÖTAVAT JA ARVIOINTI . 9

7.2.1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS .................................................................................................. 9

7.2.2 TOINEN KOTIMAINEN KIELI, RUOTSI ................................................................................... 24

7.2.3 VIERAAT KIELET ................................................................................................................... 44

7.2.4 MATEMATIIKKA ................................................................................................................... 57

7.2.5 YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO ........................................................................................ 71

7.2.6 BIOLOGIA JA MAANTIETO ................................................................................................... 76

7.2.7 FYSIIKKA JA KEMIA .............................................................................................................. 85

7.2.8 TERVEYSTIETO ..................................................................................................................... 95

7.2.9 EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO ................................................................................ 101

7.2.10 HISTORIA ........................................................................................................................... 111

7.2.11 YHTEISKUNTAOPPI ............................................................................................................ 119

7.2.12 MUSIIKKI ............................................................................................................................ 120

7.2.13 KUVATAIDE ........................................................................................................................ 129

7.2.14 KÄSITYÖ ............................................................................................................................. 141

7.2.15 LIIKUNTA ........................................................................................................................... 154

7.2.16 KOTITALOUS ...................................................................................................................... 166

7.2.17 VALINNAISET AINEET ........................................................................................................ 169

7.2.18 OPPILAANOHJAUS ............................................................................................................. 189

3

7 Opetuksen tavoitteet ja sisällöt

7.1 Aihekokonaisuudet ja opetuksen eheyttäminen

7.1.1 OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN Eheytetyssä opetuksessa työn suunnittelun lähtökohtana ovat eri oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt sekä aihekokonaisuudet. Suunnittelussa otetaan myös huomioon koulun opetukselliset painoalueet. Opettaja käyttää suunnittelussa monipuolisesti eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien tavoitteita ja sisältöjä siten, että niistä muodostuu yhdessä valittujen menetelmien kanssa ehyt kokonaisuus. Opetus voidaan toteuttaa teemoittain tai aihekokonaisuuksittain siten, että opetuksessa käsitellään samanaikaisesti eri oppiaineiden sisältöjä. Alkuopetuksessa työn suunnittelussa otetaan huomioon oppilaiden ikäkaudelle ominaiset toimintatavat sekä mahdollisuus edetä tutusta tuntemattomaan ja arkikokemuksista käsitteelliseen ajatteluun.

7.1.2 AIHEKOKONAISUUDET Valtakunnallisesti määritellyt aihekokonaisuudet ovat koulun kasvatus – ja opetustyön keskeisiä painoalueita ja opetustyötä eheyttäviä teemoja. Helsingissä aihekokonaisuudet toteutuvat koulujen toimintakulttuurissa – ja rakenteissa, oppiaineiden opetuksessa sekä mahdollisina eri oppiaineita yhdistävinä kokonaisuuksina. Aihekokonaisuuksien toteuttamista vuosiluokkien 1 – 9 aikana suunnitellaan yhteistyössä alueen peruskoulujen kanssa sekä mahdollisuuksien mukaan eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Aihekokonaisuuksien toteuttamisessa otetaan huomioon Helsingin sekä erityisesti koulun oman alueen tarjoamat mahdollisuudet ja haasteet. Aihekokonaisuuksien toteuttamisessa painotetaan tulevaisuusnäkökulmaa. Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuus näkyy Helsingin peruskoulujen arvoissa jokaisen oikeutena hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen sekä ihmisenä kasvamiseen ja sivistymiseen. Keskeistä on tukea lapsen ja nuoren kasvua vastuullisuuteen omasta elämästä ja yhteisestä tulevaisuudesta. Helsingin peruskoulujen opetussuunnitelman yhteinen Oppimiskäsitys- osuus sisältää vuorovaikutuksellisuuden ja oppijana kehittymisen. Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri sekä työtapa - teksteissä korostuu yhteisölliset tavoitteet. Fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun tähtäävät tavoitteet löytyvät oppilaiden osallisuutta, kouluruokailua ja itsearviointia koskevista linjausteksteistä. Oppilashuollon osuuden keskeisenä ajatuksena on ihmisen kasvun tukeminen. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuus näkyy Helsingin peruskoulujen arvoissa sekä opetussuunnitelman yleisen osan kohdassa Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri. Oppilaan oman kulttuuri-identiteetin vahvistaminen, suomalaisen kulttuurin arvostaminen ja kulttuurien välisen vuorovaikutuksen edistäminen ovat osa Helsingin peruskoulujen arvopohjaa. Vuorovaikutuksen edistäminen nähdään myös keskeisenä osana koulun toimintakulttuuria. Helsinki tarjoaa kaksikielisen, monikulttuurisen ja kansainvälisen oppimisympäristön, jossa oppilas saa valmiuksia kulttuurien välisten vuorovaikutustaitojen ja yhteistyön kehittämiseen sekä mahdollisuuksia kansainvälisten kontaktien luomiseen. Helsingissä on erinomaiset mahdollisuudet monipuoliseen ja elämykselliseen kulttuuriyhteistyöhön.

4

Viestintä ja mediataito -aihekokonaisuus on keskeinen pyrittäessä turvaamaan oppilaiden tasavertaiset osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet nyky-yhteiskunnassa. Helsingin kouluissa korostetaan ilmaisun iloa, viestintä- ja mediankäyttötaitoja sekä tiedonhallintataitoja. Viestintä- ja mediankäyttötaidoissa harjoitellaan monipuolista ilmaisua ja kriittistä median käyttöä. Tiedonhallinnassa keskeisiä asioita ovat tiedonhankintataidot, lähdekritiikki, tekijänoikeusasiat, verkkoetiikka sekä tietoturva. Aihekokonaisuuden tavoitteita sisältyy Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri sekä Työtavat -osuuksiin. Aihekokonaisuus toteutuu osin myös koulun tietostrategian kautta. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden tavoitteita sisältyy Helsingin peruskoulujen opetussuunnitelmien yhteisten linjausten kohtaan Oppilaiden osallisuus. Tavoitteet näkyvät myös Helsingin peruskoulujen arvopohjassa, oppimiskäsityksessä, oppimisympäristössä ja toimintakulttuurissa, työtavoissa sekä oppilaan ohjauksen ja opinto-ohjauksen osuuksissa. Oppilailla on mahdollisuus harjoitella erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja yhteiskunnassa mm. oppilaskuntahallituksen kautta. Tarvittavia taitoja ovat kriittisen mielipiteen muodostaminen, neuvotteluun perustuva päätöksenteko sekä koulu- ja lähiyhteisössä toimiminen. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuuden tavoitteita sisältyy Helsingin peruskoulujen arvopohjaan. Aihekokonaisuus näkyy myös oppimisympäristön ja toimintakulttuurin, työtapojen, oppilaiden osallisuuden, ohjauksen ja oppilashuollon osuuksissa. Helsingin kouluissa tuetaan oppilaiden kasvua vastuullisiksi kansalaisiksi ja edistetään oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön, ihmisen hyvinvoinnin ja hyvän tulevaisuuden puolesta. Yhteisissä linjauksissa on nostettu esille myös oppilaan hyvinvoinnin merkitys kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle. Aihekokonaisuuden tavoitteita toteutetaan lisäksi koulun ympäristöohjelman kautta. Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden turvallisuusnäkökulma näkyy Helsingin peruskoulujen arvopohjassa. Turvallisuudesta huolehtiminen on kaikkien koulussa toimivien yhteinen tehtävä. Oppimisympäristön ja toimintakulttuurin tulee olla sekä psyykkisesti että fyysisesti turvallinen ja terveyttä edistävä. Turvallisuusnäkökulma sisältyy myös oppilashuollon, kodin ja koulun yhteistyön sekä koulun toiminnan arvioinnin osuuksiin. Jokaisella peruskoululla on järjestyssäännöt, joiden tehtävänä on edistää koulun turvallisuutta. Koulutuksen nivelvaiheiden yhteistyöllä edistetään oppilaiden psyykkistä ja fyysistä turvallisuutta. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ja kouluruokailun toteuttamisessa sekä koulumatkoihin liittyvissä asioissa otetaan huomioon terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät tekijät. Oppilaita kannustetaan ottamaan vastuuta omasta terveydestä. Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden tavoitteita sisältyy oppimisympäristö- ja toimintakulttuuri sekä työtavat osuuksiin. Fyysisen oppimisympäristön suunnittelussa ja toteutuksessa pidetään huolta oppilaan mahdollisuudesta kasvaa tietoyhteiskunnan jäseneksi ja edistetään tieto- ja viestintätekniikan käyttöä opetuksessa. Aihekokonaisuuden tavoitteita toteutuu myös koulun tietostrategian kautta. Aihekokonaisuudet toteutetaan läpäisyperiaatteella opetussuunnitelman rajoissa kunkin oppiaineen opetuksessa. Lisäksi voidaan toteuttaa vuosittaisen suunnitelman pohjalta jotain astetta, luokkaa tai koko kouluyhteisöä koskevia projekteja, teemapäiviä tai –viikkoja.

5

Aihekokonaisuudet on kirjoitettu joko kunkin oppiaineen loppuun tai lyhenteinä kuhunkin oppiaineeseen. (IK, Ihmisenä kasvaminen; KK, Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys; VM, Viestintä- ja mediataito; OKY, Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys; VHK, YHK, Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta; TL, Turvallisuus ja liikenne; IT, Ihminen ja teknologia). 1. Ihmisenä kasvaminen (IK) Koko opetussuunnitelma ja sen mukaisen opetus ja kaikki opetuksen oheistoiminnot tähtäävät ihmisenä kasvamisen edistämiseen. Opetussuunnitelma on kokonaisuus, jolla tuetaan oppilaan terveen yksilöllisyyden ja itsetunnon ja yhteisöllisyyden kasvamista Tässä yhteydessä opetuksen tavoitteena on opettaa oppilasta - ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän - tunnistamaan esteettisten kokemusten tärkeyden elämänlaadulle - tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana - toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenen Opetuksen keskeisinä teemoja ja sisältöalueita - fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavat tekijät, tunteiden tunnistaminen ja käsittely, vireyteen ja luovuuteen vaikuttavia tekijät - oikeudenmukaisuus, tasa-arvo - esteettinen havainnointi ja esteettisten ilmiöiden tulkinta - opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen toisten huomioon ottaminen, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys (KK) Aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä ymmärtämään sen olemusta, sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. Tavoitteena tässä yhteydessä on, että oppilas oppii - tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana pohjoismaista, eurooppalaista ja kristillistä kulttuuria - ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä - tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä - ymmärtämään kulttuuri-identiteetin osatekijöitä ja niiden merkitystä yksilölle ja yhteisölle. Keskeisinä teemoina ja sisältöinä ovat mm. historian, maantiedon ja kielten opetuksen yhteydessä esille tulevat - oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus - muut kulttuurit ja monikulttuurisuus sekä ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytyksenä - kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa - tapakulttuurien merkitys

6

3. Viestintä ja mediataito (VM) Aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Tavoitteena on, että oppilas oppii - ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti sekä tulkitsemaan muiden viestintää - hankkimaan, vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään hankkimaansa - suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä ja esteettisiä arvoja viestinnässä - tuottamaan ja välittämään viestejä ja käyttämään mediaa tarkoituksenmukaisesti käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedonhankinnassa, -välittämisessä sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Erityisesti äidinkielen opetuksessa esille tulevina teemoina ja sisältöinä ovat - omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa - viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta, viestintäympäristön moninaisuus - median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa, median kuvaaman maailman suhde todellisuuteen - lähdekritiikki, tietoturva, sananvapaus ja viestinnän eettiset kysymykset - viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö. 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys (OKY) Aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa ja tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista, kehittää osallistumisvalmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille Tavoitteena on, että oppilas oppii - ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitystä, toimintaa ja tarpeita yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta - muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen - osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä - kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan yritteliäästi ja aloitteellisesti - toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia - tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa sekä ymmärtämään näiden merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle. Teemoja ja sisältöalueita ovat tässä yhteydessä mm. - julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminta ja työnjako - demokratian merkitys yhteisössä ja yhteiskunnassa - osallistumis- ja vaikuttamiskeinot kansalaisyhteiskunnassa - verkostoituminen oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi

7

- osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman toiminnan vaikuttavuuden arviointi - yrittäjyys ja sen merkitys yhteiskunnalle, perustietoja yrittäjyydestä ammattina sekä työelämään tutustuminen. 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta (VHK,YHK) Aihekokonaisuuden päämääränä on antaa oppilaille valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulun tulee opettaa tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. Tavoitteena on, että oppilas oppii - ymmärtämään ihmisen hyvinvoinnin edellytykset ja ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja niiden välisen yhteyden - havaitsemaan ympäristössä ja ihmisten hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristön ja hyvinvoinnin parantamiseksi - arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ja omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja - edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia globaalilla tasolla - ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta. Teemoina ja sisältöinä käsitellään mm. seuraavia aiheita: - ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa koulussa ja elinympäristössä - yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista - ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa - ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintavoissa, tuotteen elinkaari - oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen, kuluttajan vaikuttamiskeinot - toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta. 6. Turvallisuus ja liikenne (TL) Aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen. Perusopetuksen tulee antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisuutta edistäen. Tavoitteena on, että oppilas oppii - tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä koti- ja kouluympäristössä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi - edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti - toimimaan onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti - toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä - vaikuttamaan liikenneympäristön ja muun toimintaympäristön turvallisuuteen - tuntemaan yhteiskunnan hyvinvointipalveluja.

8

Keskeisiä sisältöjä ja teemoja ovat - onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen koti- koulu- ja vapaa-ajan ympäristössä ja työturvallisuus - terveyttä, turvallisuutta, väkivallattomuutta ja rauhaa edistäviä toimintamalleja - väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa - keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt - muut huomioiva liikennekäyttäytyminen, liikenneympäristön turvallisuus ja turvalaitteet - lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen - turvaviranomaiset ja turvallisuutta edistävät palvelut - kodin ja koulun yhteistyö turvallisuuden edistämisessä 7. Ihminen ja teknologia (IT) Aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen suhdetta teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Opetuksessa tarjotaan tietoa teknologiasta, sen kehittymisestä ja vaikutuksista, opastetaan järkeviin valintoihin ja johdatetaan pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Opetuksessa käsitellään välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteita ja opetetaan niiden käyttöä. Tavoitteena on, että oppilas oppii - ymmärtämään teknologiaa, sen kehittymistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteiskunnan eri sektoreilla ja ympäristössä - käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin - ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan liittyvien päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen - käyttämään teknologiaa vastuullisesti Käsiteltävinä teemoina ja sisältöinä ovat - teknologia arkielämässä, yhteiskunnassa ja paikallisessa tuotantoelämässä - teknologian kehitys ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä eri kulttuureissa, eri elämänalueilla eri aikakausina

- tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia. - teknologisten ideoiden arviointi ja tuotteiden elinkaari - tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttö - teknologiaan liittyvät eettiset, moraaliset, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymykset

9

7.2 OPPIAINEIDEN JA AINERYHMIEN/KURSSIEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT, TYÖTAVAT JA ARVIOINTI

7.2.1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 1. - 2. vuosiluokka JOHDANTO Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Opetuksen tulee perustua yksilölliseen näkemykseen kielestä: yhteisön jäsenyys ja osallisuus tietoon syntyvät, kun oppii käyttämään kieltä yhteisön tavoin. Opetuksen tulee perustua myös oppilaiden kielellisiin ja kulttuurisiin taitoihin ja kokemuksiin ja tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen viestintään, lukemiseen ja kirjoittamiseen. Näillä keinoin oppilas rakentaa identiteettiään ja itsetuntoaan. Tavoitteena on, että oppilaasta tulee aktiivinen ja eettisesti vastuullinen viestijä sekä lukija, joka pääsee osalliseksi kulttuurista ja osallistuu ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa opitaan käsitteitä, joilla kielentää maailmaa ja omaa ajattelua: oppilas saa keinoja todellisuuden jäsentämiseen mutta myös mahdollisuuksia irrota siitä, rakentaa uusia maailmoja ja kytkeä asioita uusiin yhteyksiin. Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto-, taito- ja taideaine, joka saa sisältöaineksensa kieli- ja kirjallisuustieteestä sekä viestintätieteistä. Oppiaineen pohjalla on laaja tekstikäsitys: tekstit ovat puhuttuja ja kirjoitettuja, kuvitteellisia ja asiatekstejä, sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja graafisia sekä näiden tekstityyppien yhdistelmiä. Opetuksessa on otettava huomioon, että oppilaan äidinkieli on oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävä on kehittää suunnitelmallisesti kieleen pohjautuvia opiskelu- ja vuorovaikutustaitoja. Äidinkielen oppiminen kattaa laajasti kielen osa-alueet ja tehtävät. Opetuksen tulee kehittää tietoa kielestä ja kirjallisuudesta sekä vuorovaikutustaitoja uusissa ja yhä vaativammissa kielenkäyttö- ja viestintätilanteissa. YHTEISET TAVOITTEET Oppilas - kuuntelee keskittyen ja eläytyen tilanteen mukaan - haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään suullisesti ja kirjallisesti; kokonaisilmaisu kehittyy - osallistuu keskusteluun kysymällä, vastaamalla, kertomalla sekä ilmaisemalla omia tietojaan, kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään ja tunteitaan - ymmärtää ihmissuhteita rakentavan kielenkäytön tärkeyden - oppii tarkkailemaan lukemistaan ja luetun ymmärtämistään - tottuu tarkkailemaan kielen merkityksiä ja muotoja - kuuntelee ja lukee hyvää kirjallisuutta

10

- opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja - tutustuu Raamatun kertomuksiin - harjoittelee tietokoneella työskentelyä, esimerkiksi oman tekstin tuottamista

1. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET Oppilas - haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään suullisesti - oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan - oppii keskeiset käsitteet: äänne, kirjain, tavu, sana - osaa kirjoittaa tuttuja ja helppoja sanoja suurimmaksi osaksi oikein - opettelee kirjoittamaan eri tarkoituksiin - kiinnostuu kirjallisuudesta ja kirjojen lukemisesta KESKEISET SISÄLLÖT - kuullusta, nähdystä ja koetusta kertomista sekä omien tarinoiden sepittämistä - ohjeiden noudattamisen harjoittelua erilaisissa tilanteissa - äänne- ja kirjainvastaavuuden runsasta harjoittelua, äänteiden yhdistämistä tavuiksi, tavuista

sanoiksi, sanojen purkamista osiin tavuiksi, tavuista äänteiksi - sanavälien ja sanojen eri riveille jakamisen harjoittelua - isot ja pienet tekstauskirjaimet - oikean kynäotteen harjoittelua - viestien, kirjeiden, pikkulorujen, mielikuvituskertomuksien kirjoittamista sekä tekstejä omasta

arkielämästä - ääneen lukemisesta äänettömään lukemiseen - monipuolista kirjallisuuteen tutustumista, opettajan luentaa kuunnellen ja vähitellen itse lukien:

satuja, runoja, kertomuksia, Raamattua - luokka-, koulu- ja yleisen kirjaston käytön harjoittelua 2. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET Oppilas - haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään kirjallisesti - innostuu lukemisesta ja tutustuu monipuolisesti lastenkirjoihin ja lukee niitä - lukee melko sujuvasti; painopiste siirtyy mekaanisesta ymmärtävään lukemiseen - oppii keskeiset käsitteet: aakkosjärjestys, lause ja teksti (alustavasti) - osaa kirjoittaa tutut ja helpot sanat lähes virheettömästi - osaa kirjoittaa lauseita: alkaa käyttää kirjoitelmissaan lopetusmerkkejä ja lauseen alussa sekä

tutuissa nimissä isoa alkukirjainta KESKEISET SISÄLLÖT

11

- omiin arkikokemuksiin, havaintoihin, mielipiteisiin ja mielikuvitukseen perustuvien tekstien

tuottamista niin, että päähuomio on sisällössä ja luomisen ilossa: kirjoitetaan päivittäin. - runsaasti erilaista ja eritasoista lastenkirjallisuutta; satuja, runoja, kertomuksia; luetaan päivittäin. - kirjojen lukemista ja käsittelyä niin, että keskeistä on elämyksellisyys ja lukukokemusten jakaminen;

luetuista kirjoista keskustelua ja niistä muille kertomista; kirjallisuuden käyttämistä monin tavoin virikkeenä luovassa toiminnassa

- kirjallista keskustelua, jonka yhteydessä tutustutaan käsitteisiin päähenkilö, tapahtuma-aika ja –paikka sekä juoni; luetun liittämistä omaan elämään, aiemmin luettuun, kuultuun ja nähtyyn

- aakkostamisen käytön harjoittelua - oikeinkirjoituksen runsasta harjoittelua sana- ja lausetasolla - pienet ja isot kirjoituskirjaimet TYÖTAVAT - yksilöllinen harjoittelu - leikki ja draama - työskentely pareittain, pienryhmissä ja opetuskeskusteluissa ARVIOINTI - pohjana hyvän osaamisen kuvaus 2. luokan päättyessä - oppiaineen eri osa-alueiden arviointi vuosiluokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti - tavoitteiden saavuttamista arvioidaan monipuolisesti: itsensä ilmaiseminen suullisesti ja kirjallisesti,

oppilaan esitykset ja muut tuotokset, työskentelytaidot. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 2. luokan päättyessä Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän - on tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti: hän osaa kertoa pienelle ryhmälle havainnoistaan ja

kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa - osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa, seuraa opettajan ja muiden

oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii puhujana vastavuoroisuuteen; keskustelussa hän reagoi kuulemaansa omilla ajatuksillaan ja kysymyksillä

- osallistuu keskittyen ilmaisuharjoituksiin. Oppilaan luku- ja kirjoitustaito on kehittynyt niin, että hän - on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen; hänen

lukemisensa on niin sujuvaa, että hän selviää ikäkaudelleen tarkoitettujen tekstien lukemisesta - on alkanut jo tarkkailla lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemaansa; hän pystyy jo tekemään päätelmiä

lukemastaan - osaa ilmaista itseään myös kirjallisesti niin, että hän selviää oman arkensa kirjoittamistilanteista, hän

osaa myös käyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan - osaa käsin kirjoittaessaan jo sitoa kirjaimia toisiinsa; hän osaa tuottaa omaa tekstiä myös

tietokoneella - osaa kirjoittaa helppoja ja tuttuja sanoja jo lähes virheettömästi ja on alkanut käyttää lauseissa

lopetusmerkkejä ja lauseen alussa isoa kirjainta.

12

Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen on rakentunut niin, että hän

- etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa; hän käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja myös löytääkseen tietoa

- on lukenut ainakin muutamia, lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja, ja hänen medialukutaitonsa riittää ikäkaudelle suunnattujen ohjelmien seuraamiseen käyttämiseen

- pystyy tekemään ikäkaudelleen ominaisia havaintoja kielestä: hän rohkaistuu erittelemään sanojen tavu- ja äännerakennetta, riimittelemään ja pohtimaan sanojen merkityksiä ja muotoja; hän osaa luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä ja osaa käyttää aakkosjärjestystä

- on tottunut kielestä ja teksteistä puhuessaan käyttämään opetettuja käsitteitä. 3.-6. vuosiluokka JOHDANTO Vuosiluokkien 3 - 6 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on äidinkielen perustaitojen oppiminen ja varmentaminen. Opetuksen tavoitteena on sujuvan luku- ja kirjoitustekniikan oppiminen, luetun ymmärtämisen syventäminen, tiedonhankintataitojen kartuttaminen ja kriittinen lukutaito. Oppilasta ohjataan kuuntelemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä. Kirjallisuuden lukemisella tuetaan paitsi oppilaan lukutaidon, ilmaisuvarojen, mielikuvituksen ja luovuuden kehittymistä myös hänen maailmankuvansa ja tunne-elämänsä rakentumista (IK). YHTEISET TAVOITTEET Oppilas - haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään suullisesti ja kirjallisesti. - osallistuu keskusteluun kysymällä, vastaamalla, kertomalla sekä ilmaisemalla omia tietojaan,

kokemuksiaan, ajatuksiaan, mielipiteitään ja tunteitaan. - ymmärtää rakentavien vuorovaikutustaitojen merkityksen ja harjoittelee niitä (IK, VM). - ymmärtää ihmissuhteita rakentavan kielenkäytön tärkeyden (IK, VM). - oppii tarkkailemaan lukemistaan ja luetun ymmärtämistään - tottuu tarkkailemaan kielen merkityksiä ja muotoja - kuuntelee ja lukee laadukasta kirjallisuutta (IK, KK) - opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja - tutustuu Raamatun kertomuksiin ja niiden arvomaailmaan (IK) - hajaantuu käyttämään kristillis-eettisiä kriteerejä arvioidessaan erityyppisiä tekstejä (IK) - harjaantuu tietokoneen käyttötaidoissa (VM) 3. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET Oppilas

13

- oppii erilaisissa viestintätilanteissa aktiivisen kuuntelijan ja viestijän taitoja; hän rohkaistuu osallistumaan keskusteluihin ja pyrkii ottamaan vastaanottajaa huomioon omassa viestinnässään (VM)

- tutustuu erilaisiin lukutapoihin ja harjaantuu käyttämään luetunymmärtämistä parantavia strategioita (IK)

- oppii rakentamaan erilaisia tekstejä sekä suullisesti että kirjallisesti - oppii oikeinkirjoituksen perusasioita - oppii kirjoittamaan sujuvasti käsin, saa kokemuksia erilaisten tekstien tuottamisesta

tekstinkäsittelyohjelmalla (VM). - lukee paljon ja monipuolisesti lastenkirjallisuutta. KESKEISET SISÄLLÖT - viestinnän perustekijöihin tutustumista, vuorovaikutuksen havainnointia - kertomista ja selostamista, oman mielipiteen esittämistä, asiointia, kysymysten tekoa ja

keskustelupuheenvuoroja sekä aktiivisen kuuntelun opettelua - kielen ja sanojen voima; myönteisten ja kielteisten ilmausten merkitys (IK, VM) - ilmaisuharjoituksia - keskittyvän ja ymmärtävän kuuntelun harjoittelua - tutun asian selostaminen ja kuvailu, juonellinen kertomus, hankittujen tietojen koonti, mielipiteen

ilmaisu ja perusteleminen - oman tekstin suunnittelua, muokkaamista ja viimeistelyä - palautteen vastaanottamista ja antamista - selkeän ja sujuvan käsialan opettelemista - ison ja pienen alkukirjaimen sekä lopetusmerkkien käytön varmentamista ja täydentämistä;

yhdyssanojen harjoittelua - sanaluokkia - yleiskielen käytön harjoittelua - erilaisten tietokirjojen käyttöä - erityyppisten tietotekstien avaamista - arvolähtökohdiltaan erilaisiin teksteihin tutustumista (IK, KK) - Raamatun itsenäisen lukemisen harjoittelua (IK) - sanojen merkityksen avaamista tekstiyhteydessä - sanojen ryhmittelyä merkityksen perusteella 4. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET Oppilas - oppii toimimaan tekstiympäristöissä, joissa sanat, kuvat ja äänet ovat vuorovaikutuksessa - tutustuu erilaisiin lukutapoihin ja harjaantuu käyttämään luetun ymmärtämistä parantavia

strategioita (IK) - opettelee etsimään tietoa erityyppisistä ikäkaudelleen sopivista lähteistä - kehittää taitojaan ilmaista itseään; hänen sanavarastonsa laajenee ja täsmentyy; tottuu arvioimaan

omaa ilmaisuaan - oppii valitsemaan itselleen kiinnostavaa ja sopivaa luettavaa (IK, VM)

14

- kasvattaa kiinnostustaan kielen toimintaan; oppii ymmärtämään kieliopillisen kuvauksen perusasioita ja havaitsemaan ympäristössään puhuttavat eri kielet ja antamaan niille arvon

KESKEISET SISÄLLÖT - tekstien sisällön ja rakenteen ennustamista kuvien, otsikon ja aikaisempien lukukokemusten ja

ennakkotietojen perusteella - pääasioiden erottamista sivuasioista, tiivistämistä, väliotsikointia, kysymysten esittämistä - muistiinpanojen tekemistä, päätelmien tekoa sekä luetun ja kuullun arviointia - puhe-esitysten ja kirjoitusten laatimisessa sekä tiedonhallintataidoissa syvennetään opittuja taitoja - kirjaston aineiston ryhmittelyyn ja sisältöihin tutustumista, kirjojen hakua ja varausta - yksinkertaisia tiedonhakuja tietoverkoista ja tiedonhaun vaiheita ohjatusti (VM) - sanojen ryhmittelyä merkityksen perusteella (sanaluokat, verbin persoonataivutus) - keskeisiä kirjallisuuden käsitteitä, kuten juoni, pää- ja sivuhenkilö, tapahtuma-aika ja -paikka, sekä

näiden käyttöä 5. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET Oppilas - kehittää omaa kerrontaansa ja kokonaisilmaisuaan. - oppii käyttämään lauseen välimerkkejä; yhdyssanojen kirjoittaminen varmentuu - oppii lukemaan sujuvasti erilaisia tekstejä ja tottuu tarkkailemaan ja arvioimaan itseään - lukijana. - oppii valitsemaan sopivaa luettavaa eri tarkoituksiin ja tottuu pohtimaan ja ilmaisemaan tekstien - herättämiä ajatuksia sekä liittämään niitä omaan elämäänsä ja ympäristöönsä (IK, KK) - tutustuu oman maansa ja muiden kansojen kulttuureihin kirjallisuuden ja teatterin - keinoin (KK) - säilyttää positiivinen asenteensa lukemiseen. - oppii perustietoja mediasta ja hyödyntää viestintävälineitä tavoitteellisesti ja mielekkäästi (VM) KESKEISET SISÄLLÖT - silmäilevää, etsivää, sana- ja asiatarkkaa sekä päättelevää lukemista - ajatuskarttojen laatimista, tekstin ajatusten pohdintaa ja tekstien vertaamista - puhe-esitysten ja kirjoitusten laatimisessa ja tiedonhallintataidoissa opittujen taitojen - syventämistä - tukisanalistan laatimista ja käyttöä, kontaktin ottamista yleisöön, esityksen jaksottamista - havainnollistamista, äänenkäytön selkeyttämistä - otsikoinnin ja kappalejaon opettelua - oikeakielisyys: yhdyssanat ja lauseen välimerkit - sanojen ryhmittelyä merkityksen ja taivutuksen perusteella (verbin aikamuodot; subjekti ja - predikaatti) - taivutuksen tehtävä tekstilauseessa - lauseet rakenteellisina ja toisiinsa liittyvinä yksikköinä

15

- puhuttujen ja kirjoitettujen tekstien vertailua - kirjallisuuden ja muiden taiteenalojen yhteyksien etsimistä (KK) TYÖTAVAT - opettajajohtoinen opetus - yksilöllinen harjoittelu - erilainen pari- ja ryhmätyöskentely - draama ja ilmaisuharjoitukset; paneelit, haastattelut - esitelmät, projektit - median hyödyntäminen - tietotekniikan käyttö - teatterikäynnit ARVIOINTI - pohjana hyvän osaamisen kriteerit 5. luokan päättyessä - oppiaineen eri osa-alueiden arviointi vuosiluokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti - tavoitteiden saavuttamista arvioidaan monipuolisesti: oppilaan suulliset ja kirjalliset tuotokset, - kokeet, työskentelytaidot Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan päättyessä Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän - rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää

ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan; hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa - kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän

pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen ja -välineen ja pyrkii siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä ja saavuttaa vastaanottajan

- osaa kuunnella toisten ajatuksia ja osaa myös muodostaa omia mielipiteitä ja pyrkii perustelemaan niitä; hän on tottunut arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa

- osaa tehdä puhutussa ja kirjoitetussa tekstissä käytetyistä keinoista viestin sisältöä ja viestintätilannetta koskevia päätelmiä

- pystyy pitämään tutulle yleisölle pienimuotoisen, selkeän suullisen esityksen; hän osallistuu aktiivisesti ilmaisuharjoituksiin.

Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän - on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon - osaa käyttää luetun ymmärtämistä parantavia strategioita - tuntee tiedonhankinnan päävaiheet - on tottunut käyttämään kirjastoa ja pystyy etsimään tarvitsemaansa tietoa painetuista ja sähköisistä

lähteistä - löytää pääasiat, myös teksteistä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia - erottaa mielipiteen ikäisilleen sopivasta tekstistä ja pohtii tekstin luotettavuutta ja merkitystä

itselleen - käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen.

16

Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän - osaa tuottaa kirjallisesti ja suullisesti erilaisia tekstejä kuten kertomuksen, kuvauksen ja ohjeen - suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja

mielikuvitukseen perustuvia tekstejä; hänen kirjoitelmissaan on havaittavissa kirjoittajan oma ääni ja laajeneva sanavarasto

- ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa käyttää tietoaan kronologisesti etenevää tekstiä suunnitellessaan ja tuottaessaan; hän osaa käyttää teksteissään vaihtelevasti erimittaisia lauseita ja yhdistää niitä melko sujuvasti

- osaa tekstata, ja hänelle on kehittynyt luettava sidosteinen käsiala - osaa tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmilla - hallitsee oikeinkirjoituksesta perusasiat ison ja pienen alkukirjaimen käytössä ja yhdyssanojen

muodostamisessa, käyttää oikein lopetusmerkkejä ja on tottunut käyttämään myös muita välimerkkejä.

Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän - hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä ja

tuottamisessa - on tottunut tarkastelemaan tekstiä kokonaisuutena ja erottelemaan sen osia, osaa etsiä ja luokitella

tekstien sanoja eri perustein ja ryhmitellä sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin - tietää, että verbeillä voi ilmaista aikaa ja persoonaa - hahmottaa yksinkertaisen tekstin lauseista subjektin ja predikaatin sekä hahmottaa lauseen tekstin

osaksi - tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja ja hyödyntää niiden työnjakoa jo omassa

ilmaisussaan - on lukenut luokan yhteiset kokonaisteokset, runsaasti lyhyitä tekstejä ja erilaisia valinnaisia kirjoja ja

työstänyt niitä eri menetelmin - pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän laajentaa

lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan - on tutustunut myös elokuvan, teatterin ja muun median keinoin rakennettuun fiktioon. 6. vuosiluokka (kuntakohtainen OPS) KESKEISET TAVOITTEET Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat (IK) Oppilas - kehittää viestintätaitojaan ja tilannetajuaan - pyrkii omalta osaltaan luomaan vuorovaikutukselle myönteistä ilmapiiriä - ymmärtää, että on erilaisia näkemyksiä, joiden taustalta löytyy erilaisia arvoja - uskaltaa tuoda esille perusteltuja mielipiteitään muut huomioon ottaen Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy (VM, IT) Oppilas - harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi, kuulijaksi ja viestinten käyttäjäksi

17

- kehittyy tiedonhankintataidoissa - osaa käyttää tiedonhankinnassa monenlaisia lähteitä Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy Oppilas - tottuu suunnittelemaan viestintäänsä ja etenemään tavoitteellisesti puhe- ja kirjoitustehtävissään - oppii tuottamaan erilaisia tekstejä erilaisiin tarkoituksiin - osaa hyödyntää oppimaansa kielitietoa puhuessaan ja kirjoittaessaan - säilyttää rohkeutensa itsensä ilmaisemisessa Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee (KK) Oppilas - oppii perustietoa omasta äidinkielestään - ymmärtää kielentuntemuksen merkityksen kielen kannalta - monipuolistaa lukuharrastustaan - saa kulttuurikokemuksia - saa aineksia tunne-elämänsä ja maailmankuvansa rakentamiseen - ymmärtää puhutun ja kirjoitetun kielen eron - ymmärtää, että puhuttu suomi vaihtelee käyttäjän ja tilanteen mukaan - ymmärtää kaunokirjallisuuden merkityksen erilaisten asioiden ilmaisemisessa - hallitsee vuosiluokan kielentuntemuksen perusasiat KESKEISET SISÄLLÖT Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat (IK) Vuorovaikutustaidot - perusasioita vuorovaikutuksesta ja tekstien sisällöstä, rakenteesta ja ilmaisutavasta - vuorovaikutustaidot ristiriitatilanteissa - palautteen antaminen ja vastaanottaminen - omien ja myös toisten viestintätaitojen arvioiminen - omien näkemysten esittäminen, oman näkökannan puolustaminen sekä ilmaisutapojen

kehittäminen vuorovaikutuksessa muiden kanssa Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy. Tekstinymmärtäminen - ymmärtävän ja arvioivan kuuntelun harjoittelua - erilaisten lukutapojen harjoittelua - erilaisten tekstien lukemista - lukukokemuksen jakamista - tekstien erittelyä, vertailua, arviointia ja tiivistämistä Tiedonhallintataidot - tietojen hankintaa eri lähteistä ja lähteiden luotettavuuden arviointia (VM) - muistiinpanojen tekemistä eri tavoin

18

- aineiston ryhmittelyä ja rakentamista esitykseksi - yksinkertaisten lähdemerkintöjen käyttöä Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen - tekstintekoprosessin harjoittelemista: tekstin suunnittelu, parantelu, muuttaminen ja arviointi - tekstin jaksottamista - erilaisten tekstien kirjoittamista käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen (IT) - kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittämistä ja oikeinkirjoituksen vakiinnuttamista - puhe-esityksiä ja ilmaisuharjoituksia Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee Kielen tehtävät ja rakenne: kielentuntemuksen perusasiat - sanaluokat - sijamuodot (paitsi akkusatiivi, abessiivi, komitatiivi ja instruktiivi) - persoonamuodot ja aikamuodot - subjektin, predikaatin ja objektin tunnistaminen yksinkertaisista lauseista - lauseen ja virkkeen ero sekä sivulauseen tunnistaminen - pilkun käyttö päälauseen ja sivulauseen välissä Kirjallisuus ja muu kulttuuri (KK) - yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukemista ja käsittelyä - kaunokirjallisuuden päälajien käsittelyä - erilaisia kulttuurikokemuksia, niihin valmistautumista, kokemusten erittelyä ja jakamista - tv- ja radio-ohjelmien tarkastelua ja analysointia (VM) 7.-9. vuosiluokka YHTEISET KESKEISET TAVOITTEET Vuorovaikutustaidot Oppilas - kehittää viestintävalmiuttaan ja tilannetajuaan - harjaantuu toimimaan puhujana, lukijana ja kirjoittajana tavoitteellisesti, eettisesti ja

vuorovaikutussuhdetta rakentaen erilaisissa viestintäympäristöissä koulussa ja sen ulkopuolella - pyrkii suojelemaan vuorovaikutukselle myönteistä ilmapiiriä ja tottuu siihen, että on erilaisia

näkemyksiä ja tapoja osallistua vuorovaikutukseen

Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin Oppilas - kehittyy monipuoliseksi ja omaääniseksi tekstien tekijäksi, joka osaa hyödyntää oppimaansa

kielitietoa puhuessaan ja kirjoittaessaan - rohkaistuu tuomaan esille ja perustelemaan näkemyksiään sekä kommentoimaan rakentavasti

muiden ajatuksia - tottuu suunnittelemaan viestintäänsä ja etenemään tavoitteellisesti puhe- ja kirjoitustehtävissään - oppii ottamaan huomioon tilanteen, viestintävälineen ja vastaanottajan teksteissään Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee

19

Oppilas - oppii perustietoa omasta äidinkielestään, sen rakenteesta, vaihtelusta ja muuttumisesta - monipuolistaa lukuharrastustaan; hänen kirjallisuudentuntemuksensa syvenee, ja hän oppii

tuntemaan Suomen kirjallisuuden vaiheita ja eri maiden klassikkoja - saa lisää kokemuksia teatterin ja elokuvan ilmaisukeinoista - saa käsityksen median ja tekstien mahdista tuottaa mielikuvia, muokata maailmankuvaa ja ohjata

ihmisen valintoja - saa mahdollisuuksia avartaa eettistä kokemusmaailmaansa; hänen eettinen tietoisuutensa

vahvistuu, ja hänen näkemyksensä kulttuurista laajenee - kasvaa suvaitsevaksi erilaisia kielenpuhujia kohtaan KESKEISET TAVOITTEET

7.vuosiluokka Oppilas - harjaantuu toimimaan ryhmän jäsenenä ja ottamaan erilaisuuden huomioon - kehittyy viestijänä erilaisissa tilanteissa, samoin palautteen antajana ja vastaanottajana - oppii huomaamaan ja arvioimaan erilaisia tekstilajeja - harjaantuu kirjoittajana ja puhujana - tutustuu erilaisiin tiedonhankintatapoihin - oppii kielen rakenteita - oppii kirjallisuuden peruskäsitteistöä ja erilaisia lukustrategioita - löytää itselleen mieleistä kirjallisuutta

8. vuosiluokka Oppilas - kehittyy ryhmän jäsenenä - rohkaistuu puhujana, kirjoittajana sekä omien ajatustensa ja mielipiteittensä ilmaisijana - oppii näkemään ja arvostamaan kulttuurien erilaisuutta - oppii lisää kielen rakenteita - oppii soveltamaan kielitietouttaan ja suunnittelemaan puhe- ja kirjoitustehtäviään - tutustuu kirjallisuuden lajeihin, tyylisuuntiin ja muiden maiden kirjallisuuteen - kehittyy lukijana ja katselijana entistä monipuolisemmaksi - oppii arvioimaan myös mediatekstejä ja mediaa

9. vuosiluokka oppilas - kasvaa itseilmaisussaan ja toisten huomioonottamisessa - tutustuu kielen vaihteluun ja oppii käyttämään kieltä entistä monipuolisemmin ja normien

mukaisesti - monipuolistuu tiedon hankkijana ja käsittelijänä - oppii syvemmin ymmärtämään omaa kieltä ja kulttuuria sekä näkemään maailman kielellistä ja

kulttuurista moninaisuutta - tutustuu Suomen kirjallisuuden historiaan ja sen vaikutukseen suomalaiseen kulttuuriin

20

- saa eri aistien kautta esteettisiä kokemuksia ja oppii myös nauttimaan niistä KESKEISET SISÄLLÖT

7. vuosiluokka I Vuorovaikutustaidot - ryhmässä toimimisen periaatteita - pienimuotoinen tutkielma ja sen esittely luokalle - palautteen antamista ja vastaanottamista - keskustelua mm. kirjallisuudesta II Tekstinymmärtäminen - erilaisten tekstien analysointia - vastaustekniikan harjoittelua - esim. mediateksteihin tutustumista ja pienimuotoista analysointia III Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen - ainekirjoituksen periaatteita, esim. jaksotus, asemointi jne. - tekstejä oppilaille läheisistä aiheista, kuvien ja tekstien pohjalta - kertomus - pienimuotoinen tutkielma IV Tiedonhankintataidot - tutustutaan erilaisiin tiedonhankintatapoihin - tiedon soveltamista ja muokkaamista V Suhde kieleen ja kirjallisuuteen - äidinkieli oppiaineena - sanaluokat ja niiden käyttö - kirjakielen ilmaisutapoja ja normeja - sijamuodot - verbioppi: aikamuodot - kirjallisuuden päälajit: proosa, draama ja lyriikka - kerronnan keinoja, esim. kuvaus, dialogi - kirjallisuuden käsitteistöä, esim. kertoja ja näkökulma - erilaisia lukutapoja, esim. arvioiva, ennakoiva ja päättelevä - yhteisesti luettava teos, mielikirjoja - satuja - mediaa 8. vuosiluokka I Vuorovaikutustaidot - erilaisia puhetilanteita ja ryhmäkeskusteluja - elekieltä - tapakulttuuria

21

II Tekstinymmärtäminen - jatketaan harjoittelua erilaisten tehtävien yhteydessä III Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen - tekstejä oppilaille läheisistä aiheista - kertomus ja sen keinoja - omavalintaisen kirjan ja mahdollisesti kirjailijan esittely - kirjallisuuskeskustelu IV Tiedonhallintataidot: - tietojen etsimistä, tulkintaa ja työstämistä (esim. Internetistä, tietokirjoista ja mediasta) - kannanotto-, väittely- ja perusteluharjoituksia V Suhde kieleen ja kirjallisuuteen - verbioppia: modukset - lauseenjäsennys - eri kielimuotojen vertailua - kirjakielen normeja - kirjallisuuden alalajeja, esim. fantasia-, tieteis- ja jännityskirjallisuus - tyylisuunnista romantiikka ja realismi - yhteisissä teoksissa yhteiskunnallisia teemoja ja jonkin lajityypin edustaja - elokuvan keinoja ja lajityyppejä - runouden keinoja, esim. kuvakieli - draaman käsitteistöä, esim. näytös ja kohtaus, näytelmäkatkelmia tai kokonainen näytelmä 9. vuosiluokka I Vuorovaikutustaidot - viestintää mm. ryhmissä: keskusteluja väittelyä, kokoustekniikkaa jne. II Tekstiymmärtäminen - varmennetaan edelleen erilaisten tehtävien yhteydessä III Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen - referaatti - hakemus - CV - aineita - tutkielma ja sen esittäminen

22

IV Tiedonhankintataidot: - mm. tutkielma kotimaisesta kirjailijasta ja jostakin tai joistakin hänen teoksistaan ja sen yhteydessä

tiedonetsintää kirjailijasta ja teoksista eri lähteitä käyttäen - tiedon arviointia ja järjestämistä - tietolähteiden merkintä V Suhde kieleen ja kirjallisuuteen - suomen kielien asema maailman kielten joukossa - kielisukulaisuus ja sukukielet - suomen kirjakielen kehitys - suomen kielen ominaispiirteet - monikulttuurinen Suomi - kielen alueellinen ja sosiaalinen vaihtelu: murteet, slangi - kielimuodon vaihtelu tilanteittain; kielimuodon valinta eri tilanteissa - kirjakielen normien hallinta - Kalevala: Kalevalan maailmaa ja henkilöhahmoja sekä Kalevalan vaikutuksia suomalaiseen

kulttuuriin; kurkistuksia muihin eepoksiin - Raamatun vaikutuksia suomalaiseen kulttuuriin - Suomen kirjallisuushistoriaa - suomalaista kirjallisuutta kokonaisteoksina, erityisesti klassikoita - näytteitä eri aikakausien kirjallisuudesta, myös nykykirjallisuudesta - tyylisuunnista romantiikka, realismi ja modernismi - mediatekstejä - mediatekstejä - elokuvaa ja teatteria mahdollisuuksien mukaan TYÖTAVAT Eri työtapoja käytetään vaihtelevasti, kuten opettajajohtoista opetusta, pari- ja ryhmätöitä, tutkielmien tekoa, tietotekniikan käyttöä, keskustelua, väittelyä, kirjallisuuden, elokuvien ja teatteriesitysten tulkintaa ja arviointia. Helsinkiläisyys: Vierailuja mm. teatteriin, elokuviin ja lehtien toimituksiin. ARVIOINTI Arvioinnissa noudatetaan yleiseen osaan kirjattuja periaatteita ja päättöarvioinnin kriteerejä. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän - haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että yksin

esiintyessään - osoittaa päättelevän ja arvioivan kuuntelemisen taitoa

23

- osaa ottaa ideointi- ja ongelmanratkaisukeskusteluissa sekä muissa ryhmäviestintätilanteissa puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja

- edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun asioista ollaan eri mieltä

- tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen muun muassa kielimuotoa valitessaan; pystyy vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleispuhekieleksi

- pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; antaa myös rakentavaa palautetta toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä.

Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän - osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: osaa kysyä, tiivistää, kommentoida, väittää vastaan,

esittää tulkintoja ja arvioita sekä pohtia tekstin yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa - tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisessa

tekstiympäristössä - lukee tekstejä, myös erilaisia median tekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen - erottaa tavallisia tekstityyppejä tekstikokonaisuuksista - tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja - osaa vertailla tekstejä, löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen ja sen perustelut - pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia sekä seuraamaan henkilöiden

ja heidän suhteittensa kehitystä - osaa kuvata runoa ja esittää siitä ajatuksia - tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja ilmaisuun - pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista - pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi sananvalintojen, käytetyn

kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä tekstin tarkoitukseen ja sävyyn

- pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon ja tekstitiedon käsitteitä tekstejä havainnoidessaan sekä kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään

Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän - osaa käyttää kirjastoa, tietoverkkoja, tieto- ja kaunokirjallisia teoksia sekä suullisesti välitettyä tietoa

tiedonhankinnassaan; hän osaa valita lähteensä ja myös ilmoittaa ne - tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä tuottaessaan - kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille olennaisen; hänen

tekstinsä ajatuskulkua on helppo seurata - pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, muun muassa kuvauksia,

kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia, yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä

- pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä

- osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja rakenteellisia valintoja; osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tarpeen mukaan tiivistää tekstiään

- soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista ja oikeinkirjoituskäytänteistä

24

Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän - on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös kokonaisten kirjojen lukemiseen - löytää itseään kiinnostavaa tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä muita tekstejä ja osaa perustella

valintojaan - on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja, satuja, tarinoita,

novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvia sekä tuntee Kalevalan runoja ja muutakin kansanperinnettä; kokonaisteoksia hän on lukenut ainakin yhteisesti sovitun määrän

- tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden klassikkoja, jotka edustavat eri aikakausia

- pystyy jakamaan luku- ja katselukokemuksensa muiden kanssa - osaa puhua kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteesta sekä sanastosta; hänellä on tietoa

sanaluokista ja tärkeimmistä lauseenjäsenistä, hän tuntee suomen kielen keskeisimmät ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin opiskelemiinsa kieliin; hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä

- tietää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan - tietää kielen muuttuvan, tietää äidinkielen asemasta muiden kielten joukossa ja monikulttuurisessa

kieliyhteisössä; tuntee Suomen kielitilanteen, hänellä on perustietoa Suomessa puhuttavista kielistä.

AIHEKOKONAISUUDET

Äidinkielen ja kirjallisuuden yhteydessä käsiteltävät aihekokonaisuudet: - Ihmisyyteen kasvaminen; erityisesti kaunokirjallisuuden lukemisen ja käsittelyn sekä erilaisten

kirjoitustehtävien yhteydessä, elokuvia ja teatteriesityksiä arvioitaessa - Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys; varsinkin kaunokirjallisuuteen ja mediateksteihin

tutustuttaessa - Viestintä- ja mediataito; suullisten ja kirjallisten esitysten yhteydessä, mediaan tutustuttaessa - Ihminen ja teknologia; tekstejä työstettäessä ja tietoja etsittäessä käytetään myös tietotekniikkaa - Osallistuva kansalainen; suullisia yksilö- ja ryhmäviestintätaitoja harjoiteltaessa ja kirjoittamisen

opetuksen yhteydessä vaikuttaminen, vaikuttavia tekstejä, mm. mielipidetekstejä

7.2.2 TOINEN KOTIMAINEN KIELI, RUOTSI JOHDANTO Helsingin kristillisessä koulussa voi opiskella ruotsia vapaaehtoisena A2 -kielenä, joka alkaa 4. luokalta, mikäli riittävä määrä oppilaita valitsee sen. Jos oppilas ei ole opiskellut ruotsia A2 -kielenä, pakollinen B1 -ruotsi alkaa 7. luokalta. Ruotsin kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön maamme ruotsinkielisen väestön kanssa sekä pohjoismaiseen yhteistyöhön. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa häntä arvostamaan Suomen kaksikielisyyttä ja pohjoismaista elämänmuotoa. Oppilas oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Oppiaineena ruotsin kieli on taito- ja kulttuuriaine. RUOTSI A2-kielenä

25

vuosiluokat 4-6 YLEISET TAVOITTEET Oppilas saa peruskielitaidon, joka on pohjana jatko-opinnoille. Hän oppii keskeistä sanastoa ja lauseita, joita tarvitaan jokapäiväisissä tilanteissa. Hän ymmärtää yksinkertaisia tekstejä ja osaa kirjoittaa ja sanoa oikein ääntäen helppoja lauseita tutuista asioista. 4. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET Kielitaito Kuullun ymmärtäminen Oppilas - ymmärtää lyhyitä lauseita ja fraaseja, jotka liittyvät jokapäiväisiin viestintätilanteisiin - oppii ymmärtämään hidastempoista, yksinkertaista suomenruotsia Puhuminen Oppilas - oppii tuottamaan suomenruotsille tyypilliset äänteet - oppii painottamaan ruotsin sanoja oikein - oppii sanomaan lyhyitä lauseita ja fraaseja ruotsin kielellä - osaa lukea sisältä oppikirjan tekstejä Luetun ymmärtäminen Oppilas - ymmärtää oppikirjan tekstejä Kirjoittaminen Oppilas - osaa kirjoittaa lyhyitä ilmaisuja, esim. henkilötiedot, numerot ja opiskeltavia fraaseja Kulttuuritaidot Oppilas - oppii perustietoja suomenruotsalaisuudesta - - oppii arvostamaan suomenruotsalaisuutta Opiskelustrategiat Oppilas - oppii ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan tuomalla oppitunnille työvälineet - ja suorittamalla kotitehtävät - oppii käyttämään oppikirjaa - oppii ymmärtämään työrauhan merkityksen 5. vuosiluokka Kuullun ymmärtäminen Oppilas - oppii lisää lyhyitä lauseita ja fraaseja, jotka liittyvät arkipäivän tilanteisiin - oppii lisää suomenruotsalaisittain äännettyä yksinkertaista ruotsia

26

Puhuminen Oppilas - osaa vastata yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein - osaa kertoa itsestään, perheestään ja harrastuksistaan yksinkertaisin lausein - tarvitsee puhekumppanin apua Luetun ymmärtäminen Oppilas - osaa lukea oppikirjan tekstejä ja suomentaa niitä käyttäen kirjan sanastoa apuna - oppii päättelemään tuntemattomia sanoja asiayhteydestä Kirjoittaminen Oppilas - osaa kirjotta lisää lyhyitä ilmaisuja aikaisempien lisäksi - osaa tuottaa jonkin verran yksinkertaista omaa tekstiä Kulttuuritaidot Oppilas - oppii lisää suomenruotsalaisuudesta - oppii perustietoja Ruotsista - oppii arvostamaan pohjoismaalaisuutta Opiskelustrategiat Oppilas - oppii aikaisemman lisäksi oivaltamaan pitkäjänteisen työn merkitystä - oppii käyttämään työkirjaa apuna omissa tuotoksissaan - oppii havainnoimaan ruotsin kieltä ympäristöstään - oppii käyttämään erilaisia muististrategioita - oppii ryhmätyön merkitystä kielen oppimisessa 6. vuosiluokka Kielitaito Kuullun ymmärtäminen Oppilas - aikaisempia pitempiä lauseita - ymmärtää omaan kokemukseen liittyviä keskusteluja - ymmärtää myös hidastempoista, yksinkertaista ruotsinruotsia - erottaa puhutun suomen- ja ruotsinruotsin toisistaan Puhuminen - Oppilas - selviytyy ruotsiksi tavallisimmista asioimistilanteista - osaa kertoa henkilötietonsa sekä kokemuksistaan ja tuntemuksistaan - tarvitsee vielä puhekumppaninsa apua - puhuu pääsääntöisesti ymmärrettävästi Luetun ymmärtäminen Oppilas - pystyy aikaisemman lisäksi etsimään yksittäisen tiedon lyhyestä tekstistä - ymmärtää arkielämän viestejä ja ohjeita kirjoitetusta tekstistä - ymmärtää pääajatukset lukemastaan tekstistä Kirjoittaminen Oppilas

27

- osaa kirjoittaa lyhyitä viestejä omaan kokemuspiiriinsä liittyvistä asioista - tuottaa omaa ymmärrettävää tekstiä, esim. kirjeitä Kulttuuritaidot Oppilas - laajentaa tietoa eri pohjoismaiden kulttuurista, esim. juhlista ja ruuista - ymmärtää pohjoismaalaista yhteistyötä ikätasollaan

Opiskelustrategiat Oppilas

- käyttää säännöllisesti omaksumiaan hyviä työtapoja - käyttää hyväkseen äidinkielessä ja englannin kielessä oppimaansa

KESKEISET SISÄLLÖT

Aihepiirit luokille 4-5 - itsestä ja lähiympäristöstä kertominen (esim. nimi, ikä, asuinpaikka, perhe, harrastukset, koulu) - tavallisia vuorovaikutustilanteita (esim. kohteliaisuussanat, ruokapöytäkeskustelut, ostokset, pelit ja

leikit) - tutustumista suomenruotsalaisuuteen Aihepiirit 6. luokalle - vaativampia vuorovaikutustilanteita (esim. tien neuvominen, ruoan tilaaminen, lipun osto,

puhelinkeskustelu) - omien viestien kirjoittaminen (esim. kortti, kirje, päiväkirja) - suomenruotsalaisen kulttuurin syventäminen Rakenteet

4. – 5. vuosiluokka

- verbit: preesens ja apuverbit - toteamus- ja kysymyslauseen sananjärjestys - en-sukuisten sanojen yksikkö ja monikko, ett-sukuisten sanojen yksikkö - adjektiivien taivutuksesta perusasioita - perusluvut - persoonapronominit - tavallisimmat prepositiot

- 6. vuosiluokka

- verbit: imperfekti ja imperatiivi - lisää lauseopista - ett-sukuisten sanojen yksikkö ja monikko - substantiivi ja adjektiivi yhdessä - järjestysluvut - persoonapronominien objekti- ja omistusmuodot, demonstratiivipronomineja - lisää prepositioista

ARVIOINTI

28

- Arviointi tapahtuu vieraiden kielten yleisten arviointiperusteiden mukaisesti. -

RUOTSI A-kielenä, vuosiluokat 7-9 YLEISET TAVOITTEET Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan ruotsin kielen taito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastusten, palveluiden ja julkisen sektorin alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa hiukan. Oppilaan taito toimia ruotsinkielisen kulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa, ja hän hankkii lisää kielten opiskeluun sopivia strategioita. 7. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET Kielitaito Kuullun ymmärtäminen Oppilas

- ymmärtää selkeää ja yksinkertaista, yleiskielistä puhetta esim. matkustamiseen ja ostoksiin liittyvissä tilanteissa

- oppii ymmärtämään suomen- ja ruotsinruotsiksi puhuttua yksinkertaista, hidastempoista kieltä Puhuminen Oppilas

- osaa kertoa lyhyesti itsestään ja selviytyy yksinkertaisista vuoropuheluista, joissa on keskeistä sanasto

- oppii tuottamaan suomen- tai riikinruotsille tyypillisiä äänteitä - hallitsee perustason lauserakenteita -

Luetun ymmärtäminen Oppilas

- ymmärtää tavanomaista sanastoa sisältäviä tekstejä - ymmärtää tekstin pääajatuksen - Kirjoittaminen - Oppilas osaa - kirjoittaa yksinkertaisia, arkielämän tilanteisiin ja omaan elämäänsä liittyviä viestejä - kirjoittaa yksinkertaisia virkkeitä -

Kulttuuritaidot Oppilas oppii

- perustietoja suomenruotsalaisista, Ruotsista ja muista Pohjoismaista - vertailemaan omaa ja kohdekielen kulttuureja toisiinsa - arvostamaan omaa, suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muiden Pohjoismaiden kulttuuria ja

tuntemaan kielialueen yhteistä historiaa - Oppilas oppii viestimään ja toimimaan hyväksyttävällä tavalla arkipäivän tilanteissa

Opiskelustrategiat Oppilas oppii

29

- ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan (välineet mukaan tunnille, säännöllinen ja sinnikäs työskentely)

- oivaltamaan sinnikkään ja omatoimisen viestinnällisen harjoittelun merkityksen - käyttämään itsenäisesti oppikirjaa ja etsimään siitä tietoa - sanakirjan käyttöä - tieto- ja viestintätekniikan tarjoamia harjoittelu- ja tiedonhankintamahdollisuuksia - arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri osa-alueita ja tarvittaessa pyrkii muuttamaan

työskentelytapojaan - tiedostamaan eri oppimistyylien olemassaolon ja tunnistamaan vähitellen oman oppimistyylinsä - käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa kielitietoa - soveltamaan oppimaansa tietoa - päättelemään, arvaamaan ja keksimään asiayhteyden uusissa tilanteissa - käyttämään erilaisia muististrategioita (toiminta, ryhmittely yms.) - analysoimaan (mallin avulla ja äidinkieleen verraten) - liittämään uuden tiedon vanhaan - ymmärtämään työrauhan merkityksen - arvostaman omaa ja muiden työtä - työskentelemään yhteistoiminnallisesti - antamaan positiivista palautetta - seuraamaan omaa oppimistaan ja tiedostamaan oman oppimisensa vahvuudet ja heikkoudet sekä

arvioimaan työskentelyään suhteessa tavoitteisiin kielen oppimisen eri alueilla - KESKEISET SISÄLLÖT

Rakenteet Kerrataan ja syvennetään tarvittaessa vuosiluokilla 3-6 opittua - substantiivien taivutus ja käyttö - adjektiivien taivutus, käyttö ja vertailumuodot - persoonapronominien subjekti- ja objektimuodot sekä omistusmuotoja - kysymyssanat ja kysymyslauseen muodostaminen - tavallisimpia demonstratiivi- ja indefiniittipronomineja - perus- ja järjestysluvut; päiväys - verbien taivutus: infinitiivi, preesens ja imperfekti - imperatiivi - apuverbit ja niiden käyttö - tavallisimmat adverbit - tavallisimmat prepositiot ja konjunktiot - päälauseen sanajärjestys - s-genetiivi Opetellaan uutena - perfekti - vahvojen ja epäsäännöllisten verbien taivutus - eri pronominin käyttö substantiivin kanssa - lyhyet vastaukset - det muodollisena subjektina - det finns –rakenne - man –rakenne - sivulauseen ja jälkilauseen sanajärjestys

30

- Viestintätilanteet - matkasuunnitelmien teko - laivalippujen osto - tullissa - tapaaminen ja esitteleminen - säästä kertominen - mielipiteen ilmaiseminen - harrastuksista kertominen - tien kysyminen ja neuvominen - ravintolassa - luvan kysyminen ja suostuttelu - junalippujen osto - Aihepiirit - kuukaudet - matkustaminen ja liikennevälineet - Tukholman nähtävyydet - konsertti - ruoka - perustietoja Ruotsista - siirtolaisuus - juhlapäivät: Lucia, joulu, laskiainen, ystävänpäivä, pääsiäinen, juhannus Viestintästrategiat Oppilas oppii - reagoimaan kuulemaansa käyttäen ruotsin kielelle ominaisia sanoja ja sanontoja - tekemään lisäkysymyksiä - elein, ilmein ja yksinkertaisin lausein reagoimaan kuulemaansa - käyttämään kohteliaisuusfraaseja ja toivotuksia TYÖTAVAT - opettaja valitsee työtavat, jotka edistävät oppilaan oppimaan oppimista sekä tiedon jäsentämistä ja

kokonaisuuksien ymmärtämistä - oppilaat työskentelevät opettajan johdolla, yksin, pareittain tai ryhmissä - oppilaat harjoittelevat uusia sanoja ja rakenteita kirjallisesti ja suullisesti mm. käyttämällä niitä

omissa tuotoksissaan oppilas harjoittelee päättelemään sanojen merkityksiä asiayhteyksistä 8. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET Kielitaito Kuullun ymmärtäminen Oppilas - pystyy ymmärtämään yksinkertaista puhetta tai seuraamaan keskustelua hänelle tärkeistä aiheista - pystyy ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien

ydinsisällön sekä havaitsemaan aihepiirin vaihdokset esim. tv-uutisissa

31

- ymmärtää normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua yleiskieltä Puhuminen - oppilas osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään - oppilas selviytyy yksinkertaisista vuoropuheluista ja palvelutilanteista - oppilaan puhe on melko sujuvaa ja ääntäminen melko ymmärrettävää - oppilaan puheessa on lyhyitä ilmauksia, keskeistä sanastoa ja perustason lauserakenteita Luetun ymmärtäminen - oppilas ymmärtää yksinkertaista ja tavanomaista tekstiä (kirjeitä, pikku-uutisia, arkisia käyttöohjeita) - oppilas ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia parin kappaleen pituisesta tekstistä - oppilas pystyy yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avulla Kirjoittaminen Oppilas - selviytyy kirjoittamalla tutuissa, arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa - osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä (esim. postikortteja, henkilötietoja) - osaa kirjoittaa lyhyitä tekstejä aiheista, jotka liittyvät omaan elämään tai konkreettisiin tarpeisiin Kulttuuritaidot Oppilas - saa lisätietoa suomenruotsalaisten, Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden kulttuurista - oppii vertailemaan omaa ja kohdekielen kulttuureja toisiinsa - oppii arvostamaan omaa, suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muiden Pohjoismaiden kulttuuria sekä

tuntemaan jonkin verran myös kielialueen yhteistä historiaa Opiskelustrategiat Oppilas - hyödyntää edelleen 7. luokalla oppimiaan opiskelustrategioita - oppii arvioimaan ja keskustelemaan omista opiskelustrategioistaan ja kokeilemaan myös - muita strategioita KESKEISET SISÄLLÖT Rakenteet - verbin ja substantiivin taivutus kerrataan - pää- ja sivulauseen sanajärjestys - substantiivin taivutus sekä määräinen ja epämääräinen muoto - adjektiivi + substantiivi epämääräisessä ja määräisessä muodossa - omistusmuoto + adjektiivi + substantiivi - apuverbien taivutus - man-rakenne ja s-passiivi - pronomini + substantiivi - sin, sitt, sina - refleksiiviverbit - 1. konditionaalin pää- ja sivulause Viestintätilanteet - pankissa asioiminen - kaupassa ja postissa asioiminen - terveydenhoitajalla ja lääkärillä käynti - puhelinkeskustelu

32

- oma mielipide esim. kirjasta, elokuvasta tai musiikkiesityksestä Aihepiirit - säätila - vaatesanastoa - tietokonesanastoa - nuoren fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi - musiikkisanastoa - juhlan järjestäminen - lisätietoa Pohjoismaista ja niiden kulttuurista Viestintästrategiat Oppilas oppii - reagoimaan kuulemaansa käyttäen ruotsin kielelle ominaisia sanoja ja sanontoja - tekemään lisäkysymyksiä - reagoimaan elein, ilmein ja yksinkertaisin lausein kuulemaansa - käyttämään kohteliaisuusfraaseja ja toivotuksia 9. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET Kielitaito Kuullun ymmärtäminen Oppilas - pystyy selviytymään konkreettisista arkipäivän tilanteista - pystyy seuraamaan asiapuhetta pääpiirteittäin - ymmärtää tavallista sanastoa ja kielen yleisimpiä fraaseja tutuissa tilanteissa - ymmärtää hidasta ja selkeää yleispuhekieltä - erottaa Suomessa ja Ruotsissa puhutun ruotsin kielen toisistaan Puhuminen Oppilas - pystyy kertomaan lyhyesti lähipiiristään - selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja palvelutilanteista - ääntää ymmärrettävästi, vaikka tekee on virheitä - hallitsee perussanaston ja yksinkertaisen kieliopin, mutta virheitä on perusrakenteissakin Luetun ymmärtäminen Oppilas - ymmärtää lyhyiden arkitekstien pääasiat (mainokset, aikataulut, käyttöohjeet) - löytää uutta tietoa muutaman kappaleen pituisista teksteistä - osaa päätellä sanojen merkityksiä kieliasun ja sisällön perusteella Kirjoittaminen - oppilas osaa kirjoittaa lyhyitä, yksinkertaisia arkipäivään liittyviä viestejä ja luettelomaisia kuvauksia - oppilas osaa liittää lauseita sidossanoilla (ja, mutta) toisiinsa - oppilas kirjoittaa yksinkertaisimmat sanat ja rakenteet melko oikein, mutta tekee toistuvasti virheitä

perusasioissa - oppilaan vapaassa tuotoksessa voi olla paljon kömpelöitä ilmaisuja

33

Kulttuuritaidot Oppilas oppii - tuntemaan syvällisemmin suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muuta pohjoismaista kulttuuria - ymmärtämään kulttuurierojen syitä - toimimaan tavallisissa arkipäivän tilanteissa ottaen huomioon kohdekulttuurin - tiedostamaan, että arvot ovat sidoksissa kulttuuriin Opiskelustrategiat Oppilas - oppii ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan - oppii käyttämään itsenäisesti oppikirjaa ja sanakirjaa ja etsimään niistä tietoa - tutustuu tieto- ja viestintätekniikan tarjoamiin harjoittelu- ja tiedonhankintamahdollisuuksiin - oppii arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri osa-alueita ja tarvittaessa muuttamaan

työskentelytapojaan - oppii tiedostamaan eri oppimistyylien olemassaolon ja tunnistamaan oman oppimistyylinsä - oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja ja opiskelustrategioita - oppii käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa - oppii arvioimaan ja soveltamaan oppimaansa tietoa KESKEISET SISÄLLÖT Rakenteet - pää- ja sivulauseen sanajärjestyksen kertaus - epäsuora kysymyslause - maantieteelliset nimet ja kansallisuussanat - futuuri - substantiivin taivutus sekä määräinen ja epämääräinen muoto kerrataan - adjektiivi + substantiivi epämääräisessä ja määräisessä muodossa kerrataan - att + infinitiivi - partisiipin preesens ja perfekti - vara-verbit - refleksiiviverbien kertaus - superlatiivi attribuuttina - s-passiivi kerrataan - 1. konditionaalin kertaus - 2. konditionaali - deponenttiverbit - vara- ja bli- passiivit Viestintätilanteet - kirjeen ja viestin kirjoittaminen - ravintolakeskustelu - hotellihuoneen varaaminen Aihepiirit - kestävä kehitys - media - ammatinvalinta, työnhaku ja työelämä - nuoren elämänpiirin kuuluvat asiat - syvennetään tietoa Pohjoismaista

34

- Suomesta ja Helsingistä kertominen TYÖTAVAT Oppilas - käyttää 7. ja 8. luokalla oppimiaan työtapoja - rohkaistuu käyttämään uusiakin työtapoja edellisten lisäksi Viestintästrategiat Oppilas - oppii kielestä tai tilannevihjeestä päättelemään viestin sisällön - osaa hyödyntää vuorovaikutustilanteessa saatua palautetta - osaa käyttää joitakin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisia ilmauksia, kuten puheenvuoron

aloituksia ja lopetuksia - sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyviä ilmauksia - osaa tarkkailla omaa kielenkäyttöään ja kompensoida puuttuvaa kielitaitoa likimääräisellä ilmaisulla ARVIOINTI PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kielitaito Kielen osaamisen taso 9.luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan: Kuullun ymmärtäminen A2.2 Oppilas - ymmärtää tarpeeksi kyetäkseen tyydyttämään konkreetit tarpeensa - pystyy seuraamaan hyvin summittaisesti selväpiirteisen asiapuheen pääkohtia - pystyy yleensä tunnistamaan ympärillään käytävän keskustelun aiheen. - ymmärtää tavallista sanastoa ja hyvin rajallisen joukon idiomeja tuttuja aiheita tai yleistietoa

käsittelevässä tilannesidonnaisessa puheessa; yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää yleispuhekieltä, joka äännetään hitaasti ja selvästi; toistoa tarvitaan melko usein.

Puhuminen A2.1 Oppilas - osaa kuvata lähipiiriään muutamin lyhyin lausein ja selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista

kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista. - osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen vuoropuhelun, mutta kykenee harvoin ylläpitämään pitempää

keskustelua - tuottaa sujuvasti joitakin tuttuja jaksoja, mutta puheessa on paljon hyvin ilmeisiä taukoja ja vääriä

aloituksia - ääntää ymmärrettävästi, vaikka vieras korostus on hyvin ilmeistä ja ääntämisvirheistä voi koitua

satunnaisia ymmärtämisongelmia - osaa helposti ennakoitavan perussanaston ja monia keskeisimpiä rakenteita (kuten menneen ajan

muotoja ja konjunktioita) - hallitsee kaikkein yksinkertaisimman kieliopin alkeellisessa vapaassa puheessa, mutta virheitä

esiintyy yhä paljon perusrakenteissakin Tekstin ymmärtäminen A2.2 Oppilas

35

- ymmärtää pääasiat ja joitakin yksityiskohtia muutaman kappaleen pituisista viesteistä jonkin verran vaativissa arkisissa yhteyksissä (mainokset, kirjeet, ruokalistat, aikataulut) sekä faktatekstejä (käyttöohjeet, pikku-uutiset)

- pystyy hankkimaan helposti ennakoitavaa uutta tietoa tutuista aiheista selkeästi jäsennellystä muutaman kappaleen pituisesta tekstistä

- osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä niiden kieliasusta ja kontekstista - tarvitsee usein uudelleen lukemista ja apuvälineitä tekstikappaleen ymmärtämiseksi Kirjoittaminen A2.1 Oppilas - selviytyy kirjoittamalla kaikkein rutiininomaisimmista arkitilanteista - osaa kirjoittaa lyhyitä, yksinkertaisia viestejä (henkilökohtaiset kirjeet, lappuset), jotka liittyvät

arkisiin tarpeisiin sekä yksinkertaisia, luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista (todellisista tai kuvitteellisista henkilöistä, tapahtumista, omista ja perheen suunnitelmista)

- osaa käyttää perustarpeisiin liittyvää konkreettia sanastoa ja perusaikamuotoja sekä yksinkertaisin sidossanoin liitettyjä rinnasteisia lauseita

- kirjoittaa kaikkein yksinkertaisimmat sanat ja rakenteet melko oikein, mutta tekee toistuvasti virheitä perusasioissa ja tuottaa paljon kömpelöitä ilmaisuja

Kulttuuritaidot Oppilas - tuntee oman ja ruotsalaisen kulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä sekä historiallisia

juuria Opiskelustrategiat Oppilas - käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja - on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen

RUOTSI B-KIELENÄ YLEISET TAVOITTEET Opetuksen tavoitteena on suulliseen vuorovaikutukseen painottuvan ruotsin kielen perustaidon saavuttaminen. Lisäksi opetukseen kuuluu keskeisiä sisältöjä ruotsinkielisestä ja pohjoismaisesta kulttuurista. Opetus edistää oppilaan kielenopiskelutaitoja. 7. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET Kielitaito Kuullun ymmärtäminen

36

Oppilas - ymmärtää lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät jokapäiväisiin viestintätilanteisiin - oppii ymmärtämään yksinkertaista ja hidastempoista puhuttua suomen- ja ruotsinruotsia - erottaa Suomessa ja Ruotsissa puhutun ruotsin kielen toisistaan Puhuminen Oppilas - osaa vastata yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein - oppii tuottamaan suomen- tai ruotsinruotsille tyypillisiä äänteitä - tuottaa yksinkertaisia ilmaisuja - oppii tuottamaan suomenruotsille tyypilliset äänteet - oppii kuulemaan ja tuottamaan sanan pääpainon Luetun ymmärtäminen Oppilas - ymmärtää lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä - pystyy päättelemään tuntemattoman sanan merkityksen lauseyhteydestä Kirjoittaminen Oppilas - osaa kirjoittaa lyhyitä ilmaisuja, esim. henkilötiedot, numerot ja tuttuja fraaseja - osaa tuottaa jonkin verran yksinkertaista omaa tekstiä Kulttuuritaidot Oppilas - oppii perustietoja suomenruotsalaisista, Ruotsista ja Pohjoismaista - opetetaan huomaamaan oman ja kohdekielen kulttuurien yhtäläisyyksiä ja eroja - oppii arvostamaan omaa, suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muiden Pohjoismaiden kulttuuria Opiskelustrategiat Oppilas - oppii ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan (työvälineet, pitkäjänteinen työskentely, tiedon haku

eri lähteistä) - oppii oivaltamaan sinnikkään ja omatoimisen viestinnällisen harjoittelun merkityksen - oppii käyttämään itsenäisesti oppikirjaa ja etsimään siitä tietoa - tutustuu tieto- ja viestintätekniikan tarjoamiin harjoittelu- ja tiedonhankintamahdollisuuksiin - oppii arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri osa-alueita ja tarvittaessa pyrkii

muuttamaan työskentelytapojaan - oppii tiedostamaan eri oppimistyylien olemassaolon ja tunnistamaan vähitellen oman

oppimistyylinsä - oppii käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa kielitietoa - oppii soveltamaan oppimaansa tietoa - oppii päättelemään, arvaamaan ja keksimään asiayhteyden uusissa tilanteissa - oppii käyttämään erilaisia muististrategioita (toiminta, ryhmittely yms.) - oppii analysoimaan (mallin avulla ja äidinkieleen verraten) - oppii liittämään uuden tiedon vanhaan - oppii ymmärtämään työrauhan merkityksen - oppii arvostaman omaa ja muiden työtä

37

- oppii työskentelemään yhteistoiminnallisesti - oppii antamaan positiivista palautetta - oppii seuraamaan omaa oppimistaan ja tulee tietoiseksi omasta oppimisestaan (vahvuudet ja

heikkoudet) ja arvioimaan työskentelyään suhteessa tavoitteisiin kielen oppimisen eri alueilla KESKEISET SISÄLLÖT Rakenteet - substantiivien taivutus ja käyttö - adjektiivien taivutus ja käyttö - persoonapronominien subjekti- ja objektimuodot sekä omistusmuotoja - kysymyssanat ja kysymyslauseen muodostaminen - tavallisimpia indefiniittipronomineja - perusluvut - verbien taivutus: infinitiivi ja preesens - apuverbit ja niiden käyttö - tavallisimmat prepositiot - päälauseen sanajärjestys Viestintätilanteet - tutustuminen ja tervehtiminen - omasta itsestä, kaverista ja perheestä kertominen - ostostilanteita - puhelinkeskustelut - aamiaisella - voinnin tiedustelu - kellonajat - omasta huoneesta kertominen Aihepiirit - minä ja perheeni - lemmikkieläimet - harrastukset - viikonpäivät, kuukaudet - oma huone - aamiaisruoka - perustietoja Pohjoismaista - juhlapäivät: mm. Lucia, joulu, laskiainen, ystävänpäivä, pääsiäinen Ääntäminen - opetellaan suomenruotsin ääntämissäännöt - harjoitellaan sanan pääpainoa Viestintästrategiat Oppilas - harjoittelee päättelemään viestin sisältöä tilannevihjeiden avulla - reagoimaan kuulemaansa esim. keskustelussa - tarkkailemaan omaa ja muiden kielenkäyttöä TYÖTAVAT - opettaja valitsee työtavat, jotka edistävät oppilaan oppimaanoppimista sekä tiedon jäsentämistä ja

38

kokonaisuuksien ymmärtämistä - oppilaat työskentelevät opettajan johdolla, yksin, pareittain tai ryhmissä - oppilaat harjoittelevat uusia sanoja ja rakenteita kirjallisesti ja suullisesti mm. käyttämällä niitä

omissa tuotoksissaan - oppilas harjoittelee vähitellen päättelemään sanojen merkityksiä asiayhteyksistä ja muiden kielten

avulla - oppilas opettelee soveltamaan harjoiteltavaa kieliainesta (sanastoa, rakenteita, viestintää) - oppilas harjoittelee kertomaan suullisesti erilaisten tekstien sisältöä suullisesti juonirungon avulla - oppilas tekee omia suullisia ja kirjallisia sovelluksia harjoiteltavasta viestinnästä, sanastosta ja

rakenteista ARVIOINTI Oppilaita arvioidaan 7. luokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Oppilaiden osaamista testataan erilaajuisilla kokeilla kuullun ja luetun ymmärtämisessä sekä suullisessa ja kirjallisessa tuottamisessa. Lisäksi oppilaiden sanaston ja rakenteiden hallintaa testataan erilaisilla pienillä kokeilla. Arvosanaan vaikuttaa oppilaan sinnikäs, pitkäjänteinen, huolellinen ja aktiivinen työ sekä kotona että oppitunneilla. Oppilaat arvioivat itse omaa edistymistään ja työskentelyään. Opettajat arvioivat oppilaan edistymistä ja työskentelyä myös sanallisesti. Arviointiin vaikuttavat myös oppilaan tekemät erilaiset kirjalliset tuotokset ja suullinen osaaminen oppitunneilla. Oppilaan ääntäminen vaikuttaa myös arvosanaan. 8. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET Kielitaito Kuullun ymmärtäminen Oppilas - pystyy seuraamaan omaan kokemukseen liittyviä keskusteluja, jotka sisältävät selkeästi puhuttuja

pidempiä lauseita - ymmärtää selkeitä ja lyhyitä, tavallisimpiin asioimistilanteisiin liittyviä kysymyksiä ja ohjeita - oppii ymmärtämään yksinkertaista ja hidastempoista suomen- ja ruotsinruotsia - erottaa Suomessa ja Ruotsissa puhutun ruotsin kielen toisistaan Luetun ymmärtäminen Oppilas - pystyy etsimään haluamansa yksittäisen tiedon lyhyestä tekstistä - ymmärtää lyhyitä viestejä, joissa käsitellään arkielämää ja siihen liittyviä ohjeita - ymmärtää pääajatukset lukemastaan yksinkertaisesta tekstistä Puhuminen Oppilas - selviytyy yksinkertaisista asioimistilanteista ja osaa kysyä neuvoa - osaa kertoa lyhyesti henkilötietonsa sekä kokemuksistaan ja tuntemuksistaan

39

- tarvitsee puhekumppanin apua - puhuu pääsääntöisesti ymmärrettävästi Kirjoittaminen Oppilas - osaa kirjoittaa erilaisia lyhyitä viestejä läheiseen kokemuspiiriin liittyvissä tilanteissa - tuottaa omaa tekstiä ymmärrettävästi Kulttuuritaidot Oppilas - saa lisätietoa Ruotsista ja Norjasta sekä suomenruotsalaisista - oppii vähitellen viestimään ruotsinkielisen kulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa

ruotsinkieliselle kulttuurille luontevalla tavalla - saa lisää tietoa omasta ja ruotsalaisesta tapakulttuurista ja eri juhlapyhistä Opiskelustrategiat Oppilas - oppii hyödyntämään vähitellen 7. luokalla omaksumiaan opiskelustrategioita ja kykenee tarvittaessa

muuttamaan niitä ja etsimään itselleen sopivampia strategioita - oppii käyttämään hyväksi sekä äidinkielessä että muissa vieraissa kielissä oppimaansa - oppii keskustelemaan opiskelustrategioistaan, jakamaan kokemuksiaan kieltenopiskelusta ja

rohkaistuu kokeilemaan muita tuloksia tuottaneita strategioita KESKEISET SISÄLLÖT Rakenteet Kerrataan 7.luokalla harjoiteltuja rakenteita - preesens, apuverbit - lukusanat - persoonapronominien objektimuodot - substantiivien taivutus ja käyttö - adjektiivien taivutus ja käyttö - omistusmuodot ja niiden käyttö - prepositioita - päälauseen käänteinen sanajärjestys - kysymysten teko Opetellaan uutena - imperfekti - det finns –rakenne - järjestysluvut - imperatiivi - man –rakenne - perfekti - adjektiivien vertailu - lyhyet vastaukset - sivulause

40

Aihepiirit - matkasuunnitelma - päiväykset, kuukaudet - liikennevälineet - laivalla - tullissa - sää - musiikki Viestintätilanteet - onnitteleminen - laivalippujen osto - tapaaminen ja esitteleminen - omasta musiikkiharrastuksesta ja musiikkimieltymyksistä kertominen - tien kysyminen ja neuvominen - luvan kysyminen ja suostuttelu - majoituksen varaaminen - ravintolassa - sairaudesta kertominen, sairastuminen, lääkärissä käynti Ääntäminen - kerrataan ja syvennetään 7.luokalla opittua - harjoitellaan sanan pääpainon sanomista Viestintästrategiat Oppilas harjoittelee - päättelemään viestin sisältöä tilannevihjeiden avulla - reagoimaan kuulemaansa esim. keskustelussa - tarkkailemaan omaa ja muiden kielenkäyttöä - korvaamaan puuttuvaa kielitaitoa likimääräisellä ilmaisulla - ottamaan puheenvuoron TYÖTAVAT - opetuksessa hyödynnetään systemaattisemmin erilaisia 7.- luokalla käytettyjä työtapoja ARVIOINTI Oppilaita arvioidaan 8. luokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Oppilaiden osaamista testataan erilaajuisilla kokeilla kuullun ja luetun ymmärtämisessä sekä suullisessa ja kirjallisessa tuottamisessa. Lisäksi oppilaiden sanaston ja rakenteiden hallintaa testataan erilaisilla pienillä kokeilla. Arvosanaan vaikuttaa oppilaan sinnikäs, pitkäjänteinen, huolellinen ja aktiivinen työ sekä kotona että oppitunneilla. Oppilaat arvioivat itse omaa edistymistään ja työskentelyään. Opettajat arvioivat oppilaan edistymistä ja työskentelyä myös sanallisesti. Arviointiin vaikuttavat myös oppilaan tekemät erilaiset kirjalliset tuotokset ja suullinen osaaminen oppitunneilla. Oppilaan ääntäminen vaikuttaa myös arvosanaan.

41

9. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET Kielitaito Kuullun ymmärtäminen Oppilas pystyy - ymmärtämään puhetta, joka on yksinkertaista, normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua

yleiskieltä, joka usein täytyy lisäksi toistaa - seuraamaan keskustelua ja viestejä, jotka käsittelevät arkisia tapahtumia tai hänelle tärkeitä aiheita

tilanneyhteyden tukemana - ymmärtämään jokapäiväisen elämäntapahtumia käsittelevää puhetta - ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien ydinsisällön - ymmärtämään Ruotsissa ja Suomessa puhuttua ruotsin kieltä Luetun ymmärtäminen Oppilas ymmärtää - yksinkertaisia ja kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältäviä tekstejä (esim. yksityiskirjeitä, pikku-

uutisia), jotka liittyvät jokapäiväisen elämän tapahtumiin - tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia parin kappaleen pituisista teksteistä; osaa paikantaa ja

verrata yksittäisiä tietoja ja pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn asiayhteyden avulla. Puhuminen Oppilas - osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään - selviytyy kaikkein yksinkertaisimmista vuoropuheluista ja palvelutilanteista - tarvitsee joskus puhekumppanin apua. - ääntää melko ymmärrettävästi ja sujuvasti - osaa muutamia lyhyitä ilmauksia, keskeisintä sanastoa ja perustason lauserakenteita. Kirjoittaminen Oppilas - selviytyy tutuissa, arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa - osaa kirjoittaa yksinkertaisia, lyhyitä viestejä (esim. postikortti, henkilötiedot, sanelu) - osaa kaikkein tavallisimpia sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät omaan elämään tai konkreettisiin

tarpeisiin - osaa kirjoittaa lyhyehköjä virkkeitä, joissa käyttää keskeisimpiä rakenteita Kulttuuritaidot Oppilas - saa lisätietoa Tanskasta ja Islannista sekä suomenruotsalaisista - oppii varmemmin viestimään ruotsinkielisen kulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa

ruotsinkieliselle kulttuurille luontevalla tavalla - laajentaa ja syventää tietoaan omasta ja ruotsalaisesta tapakulttuurista sekä eri juhlapyhistä - osaa kertoa keskeisiä tietoja Helsingistä ja Suomesta - ymmärtää pohjoismaisen yhteistyön merkityksen - tuntee maamme suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden arkipäivän vuorovaikutusmuotoja

42

Opiskelustrategiat Oppilas - käyttää säännöllisesti omaksumiaan opiskelustrategioita ja työtapoja - käyttää hyväkseen sekä äidinkielessä että muissa vieraissa kielissä oppimaansa - keskustelee opiskelustrategioistaan, jakaa kokemuksiaan kieltenopiskelusta ja kokeilee muita

tuloksia tuottaneita strategioita KESKEISET SISÄLLÖT Rakenteet Kerrataan 8.luokalla harjoiteltuja rakenteita - verbien taivutus - järjestysluvut - persoonapronominit: perus- objekti- ja omistusmuodot - adjektiivien taivutus ja käyttö sekä vertailu - pää- ja sivulauseen sanajärjestys - kysymysten muodostaminen Opetellaan uutena - pluskvamperfekti - sin, sitt, sina - refleksiiviverbit - 1. konditionaali - adjektiivi ja substantiivi määräisessä muodossa - att –sanan käyttö ennen infinitiiviä - adjektiivin ja substantiivin käyttö eri pronominien jälkeen - futuuri Aihepiirit - tietotekniikka harrastuksena - ulkonäkö, luonne - 9.-luokkalaisen elämää ja ajatuksia - ihastuminen - koulu - asuminen maalla ja kaupungissa - Suomesta ja Helsingistä kertominen - pohjoismaalainen luonto - kestävä kehitys - talviurheilu - ammatteja - kesätyöt - Tanska ja Islanti Viestintätilanteet - kesäleiristä kertominen - itsestä, harrastuksesta (esim. tanssi) kertominen - omasta koulusta kertominen - mielipiteen ilmaiseminen - TET-jaksosta kertominen - kesätyöstä kertominen

43

TYÖTAVAT Oppilas - harjoittelee käyttämään yhteistoiminnallista työtapaa - osaa käyttää rutinoidusti erilaisia työtapoja, jotka kehittävät oppimisen, ajattelun ja

ongelmanratkaisutaitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista

Viestintästrategiat Oppilas - osaa selvittää viestin sisällön päättelemällä kielellisesti tai tilannevihjeiden avulla - osaa hyödyntää vuorovaikutustilanteessa saamaansa palautetta - tarkkailee omaa kielenkäyttöään - korvaa puuttuvaa kielitaitoaan likimääräisellä ilmaisulla - osaa aloittaa ja lopettaa puheenvuoron - kykenee ottamaan puheenvuoron itselleen ja ylläpitää puheenvuoroaan - osaa käyttää palautteen antamiseen liittyviä ilmauksia ARVIOINTI Kielitaito ARVOSANAN 8 (HYVÄ) TAVOITETASO B-RUOTSISSA 9. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004. Liite 2. Kielen opetuksen ja oppimisen yleiseurooppalainen viitekehys ja sen suomalainen sovellus. Kuullun ymmärtäminen (taso A2.1) Oppilas - pystyy ymmärtämään yksinkertaista puhetta tai seuraamaan keskustelua aiheista, jotka ovat hänelle

välittömän tärkeitä - pystyy ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien

(ohjeet, kuulutukset) ydinsisällön sekä havaitsemaan aihepiirin vaihdokset tv-uutisissa: yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua yleiskielistä puhetta, joka usein täytyy lisäksi toistaa

Luetun ymmärtäminen (taso A2.1) Oppilas - ymmärtää yksinkertaisia ja kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältäviä tekstejä (yksityiskirjeitä,

pikku-uutisia, arkisimpia käyttöohjeita) - ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia parin kappaleen pituisista teksteistä - osaa paikantaa ja verrata yksittäisiä tietoja ja pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin

avulla; lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hidasta. Puhuminen (taso A1.3) Oppilas - osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään ja selviytyy kaikkein yksinkertaisimmista

vuoropuheluista ja palvelutilanteista - tarvitsee joskus puhekumppanin apua; kaikkein tutuimmat jaksot sujuvat, muualla tauot ja katkokset

ovat hyvin ilmeisiä, ääntäminen voi joskus tuottaa ymmärtämisongelmia

44

- osaa rajallisen joukon lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeisintä sanastoa ja perustason - lauserakenteita Kirjoittaminen (taso A1.3) Oppilas - selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja

kokemuksiin liittyvissä tilanteissa - osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä (yksinkertaisen postikortin, henkilötiedot, yksinkertainen

sanelu). - osaa kaikkein tavallisimpia sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät omaan elämään tai konkreettisiin

tarpeisiin. - osaa kirjoittaa muutamia yksilauseisia virkkeitä. - Tekee alkeellisessakin vapaassa tuotoksessa monenlaisia virheitä Kulttuuritaidot Oppilas - tuntee suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen sekä muiden pohjoismaiden elämänmuotojen ja

kulttuurien keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä - tuntee maamme suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden arkipäivän vuorovaikutusmuotoja ja

ymmärtää pohjoismaisen yhteistyön merkityksen - Opiskelustrategiat Oppilas - käyttää säännöllisesti opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja - on oivaltanut opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen AIHEKOKONAISUUDET Samat kuin vieraissa kielissä.

7.2.3 VIERAAT KIELET YLEISET TAVOITTEET Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään ja arvostamaan myös muiden kulttuureiden elämänmuotoa. Oppilas oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito- ja kulttuuriaine. A-KIELI

45

JOHDANTO A-kieltä opiskellaan kaikille yhteisenä aineena. Lisäksi A-kieli voidaan aloittaa vapaaehtoisena. Hyvien opiskelutottumusten omaksuminen kaikille yhteisen A-kielen opetuksessa luo pohjaa myöhemmin alkaville kieliopinnoille. A-kielen opiskelun myötä oppilailla alkaa myös kehittyä kulttuurien välinen toimintakyky. A1-KIELI ENGLANTI 3.-6. vuosiluokka YLEISET TAVOITTEET Oppilas - oppii kommunikoimaan kaikkein tavallisimmissa tilanteissa - tutustuu alustavasti oman ja kohdekielen kulttuurien välisiin yhteneväisyyksiin ja eroavaisuuksiin - oppii toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa - oppii käyttämään itsenäisesti erilaisia tiedonhankintamenetelmiä - oppii arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin 3. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET Oppilas - tulee tietoiseksi kielestä ja sen merkityksestä - omaksuu myönteisen asenteen kielten opiskelua kohtaan - oppii käyttämään erilaisia kielen opettelun keskeisiä harjoittelumuotoja - ymmärtää tavallisempia sanoja, fraaseja sekä lyhyitä lauseita - rohkaistuu suulliseen tuottamiseen sana- ja sanontatasolla - oppii käyttämään kirjan sanastoa apunaan - osaa vastata itseään koskeviin kysymyksiin - oppii valmistautumaan kokeisiin KESKEISET SISÄLLÖT - harjoitellaan ääntämistä opettajan ja nauhoitteiden avulla - opetellaan lauluja, loruja ja leikkejä - harjoitellaan oman oppikirjan käyttöä - opetellaan tervehdyksiä, käskyjä ja kieltoja - opetellaan kertomaan itsestä vihjeiden avulla (esim. nimi, ikä, mistä pitää, mitä osaa, mitä omistaa) - Opetellaan sanastoa (esim. numerot, viikonpäivät, värejä, eläimiä, kehonosia, perheeseen ja kouluun

liittyvää sanastoa, omia tavaroita, ruokia, juomia) RAKENTEET

46

Yksikössä persoona- ja possessiivipronominit, be- ja have –verbit, can-can’t, like-don’t like, paikan prepositioita, kysymyssanoja, säännöllinen monikko, yksikön s-genetiivi. 4. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET Oppilas - Ymmärtää yksinkertaista, selkeää puhetta ja tekstiä itselleen tutuista aiheista - osaa kertoa lyhyesti itsestään - ymmärtää ja osaa tehdä kysymyksiä - ymmärtää pyyntöjä, käskyjä ja kehotuksia - oppii arvioimaan oman työskentelynsä tehokkuutta - Ymmärtää pieniä tuttua sanastoa sisältäviä tekstejä KESKEISET SISÄLLÖT - kasvatetaan sanastoa (esim. kouluaineita, sää, vuodenajat, kulkuneuvoja, kaupunkisanastoa) - matkustamiseen liittyvää sanastoa (maita, kieliä, lomasanastoa) - opetellaan kysymistä ja kysymyssanoja - opetellaan kertomaan esim. perheestä, harrastuksista ja lemmikeistä RAKENTEET 3. luokan rakenteiden lisäksi persoona- ja possessiivipronominien monikko, substantiivien epäsäännöllisiä monikkomuotoja, yleis- ja kestopreesens, kielteiset lauseet, do ja does –kysymykset, artikkelit a-an-the, ajan prepositioita, lyhyiden adjektiivien vertailu, lukusanat 1-1000 ja 100000 5. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET Oppilas - osaa soveltaa opittuja sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaan - osaa kirjoittaa pieniä viestejä apuneuvoja käyttäen - pystyy seuraamaan yksinkertaista keskustelua ja harjoittelee niihin osallistumista - osaa viestiä keskeisiä tarpeita - ymmärtää tarvitsemansa tiedon lyhyestä tekstistä KESKEISET SISÄLLÖT - kasvatetaan sanavarastoa (esim. kuukaudet, harrastuksia, maita, kieliä, ravintolasanastoa) - harjoitellaan keskeisten tarpeiden viestimistä (esim. asioiminen kaupassa, ravintolassa) - opitaan löytämään ja ymmärtämään tietoja (esim. postikortti, sähköposti, aikataulut, säätiedotukset,

ruokalistat)

47

- opetellaan kertomaan henkilöistä, paikoista, asioista ja tavaroista RAKENTEET Kesto- ja yleispreesens, järjestyslukuja, persoonapronominien objektimuodot, these is-there are –rakenteet, adjektiivien vertailu, alustava tutustuminen säännölliseen imperfektiin, imperfektin tunnistaminen tekstissä, was/were, had ja did 6. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET Oppilas - ymmärtää arkielämään liittyvän puheen ja tekstin keskeisen sisällön - pystyy osallistumaan yksinkertaisiin viestintätilanteisiin - osaa käyttää opittuja sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaan - osaa tuottaa tekstiä ja puhetta myös menneessä aikamuodossa - osaa käyttää lähdeteoksia ja sanakirjoja KESKEISET SISÄLLÖT - harjoitellaan keskustelemaan oppilasta kiinnostavista aiheista (esim. TV, nuorisokulttuuri,

mieltymykset, harrastukset) - sanaston kartuttamista (esim. ympäröivä kulttuuri, tietokonesanasto, maatilasanastoa, abstraktimpi

sanasto) - harjoitellaan ymmärtämään arkielämään liittyvien tekstien ja puheen keskeistä sisältöä RAKENTEET Yleis- ja kestopreesensin kertaus, säännöllinen ja epäsäännöllinen imperfekti, pitkien adjektiivien vertailu, of- ja monikon ’s –genetiivit, lisää prepositioita, adverbeja, alustava tutustuminen will -futuuriin ja sen tunnistaminen tekstissä ARVIOINTI - on jatkuvaa - arviointia suorittavat oppilas ja opettaja yhdessä tai erikseen - oppilas arvioi työskentelyään suhteessa annettuihin tavoitteisiin - opettaja arvioi oppilaan työskentelyä ja kielitaidon eri osa-alueiden osaamista suhteessa annettuihin

tavoitteisiin - kielitaidon eri osa-alueiden arvioinnissa käytetään suullisia ja/tai kirjallisia kokeita 3.-5. vuosiluokkien arviointi 3.-5. luokilla arvioidaan oppilaan suullisia ja kirjallisia tietoja ja taitoja niin ymmärtämisessä kuin tuottamisessakin eri vuosiluokille asetettujen tavoitteiden mukaisesti (ks. tavoitteet). Oppilaan osaamista testataan kuuntelu -, tekstinymmärrys- ja sanakokeilla sekä laajemmilla kielitaidon eri osa-

48

alueita mittaavilla kokeilla. Arvioinnin välineenä voidaan käyttää myös kirjoitelmia, esitelmiä ja projektitöitä. Myös oppilaan ääntäminen vaikuttaa arvosanaan. Arviointiin vaikuttaa osaltaan oppilaan työskentely, aktiivisuus ja suullinen osaaminen oppitunneilla sekä huolellisuus/tunnollisuus niin tuntitehtävien kuin kotitehtävienkin suorittamisessa. Myös ylimääräinen harrastuneisuus otetaan arvioinnissa huomioon. Opettaja antaa oppilaalle palautetta tämän osaamisesta, edistymisestä ja työskentelystä, sekä tarvittaessa myös oppilaan huoltajille. Oppilas arvioi myös itse omaa osaamistaan, edistymistään ja työskentelyään. 6. luokan arviointi 6. vuosiluokan päättyessä oppilaan osaamista arvioidaan valtakunnallisten taitotasokuvausten mukaan. Kielen opetuksen ja oppimisen yleiseurooppalainen viitekehys ja sen suomalainen sovellus OPS- taitotasot ENGLANTI

Kuullun ymmärtäminen A2.1

Puhuminen A1.3

Luetun ymmärtäminen A2.1

Kirjoittaminen A1.3

- Pystyy ymmärtämään yksinkertaista puhetta tai seuraamaan keskustelua aiheista, jotka ovat hänelle välittömän tärkeitä

- Pystyy ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien (ohjeet ja kuulutukset) ydinsisällön sekä havaitsemaan aihepiirin vaihdokset tv-uutisissa

- Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua yleiskielistä puhetta, joka usein täytyy lisäksi toistaa.

- Osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipii- ristään. Selviytyy kaikkein yksinkertaisimmista vuoropuheluista ja palvelutilanteista. Tarvitsee joskus puhekumppanin apua.

- Kaikkein tutuimmat jaksot sujuvat, muualla tauot ja katkokset ovat hyvin ilmeisiä.

- Ääntäminen voi joskus tuottaa ymmärtämisongelmia.

- Osaa rajallisen joukon lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeisintä sanastoa ja perustason lauserakenteita.

- Alkeellisessakin pu- heessa esiintyy paljon peruskielioppivirheitä.

- Ymmärtää yksinkertaisia ja kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältäviä tekstejä (yksityiskirjeitä, pikku-uutisia, arkisimpia käyttöohjeita).

- Ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia parin kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa paikantaa ja verrata yksittäisiä tietoja ja pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avulla.

- Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hidasta.

- Selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa.

- Osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä (yksinkertaisen postikortin, henkilötiedot, yksinkertainen sanelu).

- Osaa kaikkein tavallisimpia sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät omaan elämään tai konkreettisiin tarpeisiin. Osaa kirjoittaa muutamia yksilauseisia virkkeitä.

49

vuosiluokat 7.-9. YLEISET TAVOITTEET Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa ja hän hankkii lisää kielten opiskelulle ominaisia strategioita. 7. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET Kielitaito Kuullun ymmärtäminen - Oppilas pystyy ymmärtämään selkeää, normaalitempoista ja yksinkertaista puhetta ja - seuraamaan keskustelua hänen elämänpiiriinsä liittyvistä aiheista. Puhuminen Oppilas - osaa kertoa itsestään ja lähipiiristään - selviytyy yksinkertaisista vuoropuheluista ja palvelutilanteista - ääntää ymmärrettävästi - osaa keskeistä perussanastoa ja keskeisiä perusrakenteita Luetun ymmärtäminen Oppilas - ymmärtää keskeistä perussanastoa ja –rakenteita sisältäviä tekstejä ja osaa päätellä hänelle - vieraiden sanojen merkityksiä kontekstin avulla Kirjoittaminen Oppilas - osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä ja lyhyitä kuvauksia hänelle tutuista aihepiireistä - osaa käyttää keskeistä perussanastoa ja –rakenteita, kuten perusaikamuotoja - osaa muodostaa lauseita ja yhdistellä niitä yksinkertaisesti Kulttuuritaidot Oppilas oppii - tuntemaan ja ymmärtämään englanninkielisen maailman, erityisesti Britannian, kulttuuria - esimerkiksi erilaisten tapojen, tapahtumien ja maantiedon kautta ja tutustuu mm. Lontooseen - viestimään ja toimimaan hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa - hyväksymään englanninkielisen kulttuurin ja ihmisten erilaisuutta verrattuna Suomeen Opiskelustrategiat Oppilas oppii - ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan (kirjat ja muut välineet mukana tunnilla, säännöllinen ja

sinnikäs työskentely, tiedon haku oppi- ja sanakirjoista) - liittämään uuden tiedon vanhaan - käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa kielitietoa - soveltamaan oppimaansa tietoa

50

- analysoimaan (mallin avulla ja äidinkieleen verraten) - päättelemään, arvaamaan ja keksimään asiayhteyden uusissa tilanteissa - käyttämään erilaisia muististrategioita (esim. ryhmittely) - vähitellen tunnistamaan oman oppimistyylinsä - ymmärtämään työrauhan merkityksen - arvostamaan omaa ja muiden työtä - työskentelemään itsenäisesti, parin kanssa ja ryhmässä yhdessä toisten kanssa - arvioimaan omaa työskentelyään ja oppimistaan suhteessa tavoitteisiin

KESKEISET SISÄLLÖT Rakenteet - preesens - imperfekti - perfekti - pluskvamperfekti - futuuri ja if-ehtolause - verbin –ing-muoto - adjektiivien vertailu - adverbeja - prepositioita - indefiniittipronomineja - perussanajärjestys - kysymyslauseet Viestintätilanteet - esittäytyminen ja esittely - tuttavan tapaaminen ja kuulumisten vaihtaminen - tapaamisesta sopiminen - uutisiin reagoiminen - harrastuksista keskusteleminen - ehdottaminen ja ehdotuksiin reagoiminen - kohteliaisuudet ja niihin reagoiminen - tarjoaminen ja pyytäminen Aihepiirit - itsestä ja lähiympäristöstä kertominen - koti ja perhe - lemmikit - koulu - ystävyys - harrastukset - ostosten teko - vaatteet - ruoka Viestintästrategiat - tekstikirjan sanaston ja kielioppiosion sekä sanakirjan hyväksi käyttö viestinnässä - äänteiden oikein lausumisen, sanojen painotuksen ja sävelkulun merkityksen ymmärtäminen ja

niiden oikeaan käyttöön pyrkiminen

51

- kiertoilmausten, eleiden ja ilmeiden merkityksen ymmärtäminen ja niiden avuksi käyttäminen viestinnässä

- pääasioiden tunnistaminen puheesta ja tekstistä - jonkin tiedon etsiminen puheesta ja tekstistä - eri asiayhteyksissä tarvittavien viestien suunnitteleminen ja toisten viesteihin reagoiminen suullisesti

tai kirjallisesti - tavallisimpien kohteliaisuusfraasien ja toivotusten käyttö - oman kielenkäytön tarkkailu ARVIOINTI 7. luokalla arvioidaan oppilaan suullisia ja kirjallisia tietoja ja taitoja niin ymmärtämisessä kuin tuottamisessakin 7. luokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Oppilaan osaamista testataan sanakokeilla ja laajemmilla kielitaidon eri osa-alueita mittaavilla kokeilla. Arvioinnin välineinä voidaan käyttää myös kirjoitelmia, esitelmiä ja projektitöitä. Arviointiin vaikuttaa osaltaan oppilaan työskentely, aktiivisuus ja suullinen osaaminen oppitunneilla sekä ahkeruus/tunnollisuus niin tuntitehtävien kuin kotitehtävienkin suorittamisessa. Myös ylimääräinen harrastuneisuus otetaan arvioinnissa huomioon. Opettaja antaa oppilaalle palautetta tämän osaamisesta, edistymisestä ja työskentelystä, mutta oppilas arvioi myös itse omaa osaamistaan, edistymistään ja työskentelyään. 8. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET Kielitaito Kuullun ymmärtäminen - Oppilas pystyy ymmärtämään tuttuja aihepiirejä tai yleistietoa käsittelevää puhetta ja seuraamaan

englantia eri tavoin ääntävien ihmisten keskustelun pääkohtia Puhuminen Oppilas - osaa keskustella kohtalaisen sujuvasti ja ymmärrettävästi arkielämän tilanteissa - ääntää ymmärrettävästi - hallitsee perussanaston ja perusrakenteet. Luetun ymmärtäminen Oppilas - ymmärtää tuttuja aihepiirejä tai yleistietoa käsittelevien tekstien pääajatukset ja joitakin

yksityiskohtia. - osaa päätellä hänelle vieraiden sanojen merkityksiä kontekstin avulla. Kirjoittaminen Oppilas - osaa kirjoittaa lyhyitä viestejä, kuvauksia ja vuoropuheluita tutuista aihepiireistä. - selviytyy kirjoittamalla tutuissa arkielämän tilanteissa. - osaa käyttää perussanastoa ja perusrakenteita.

52

- osaa muodostaa lauseita ja yhdistellä niitä. Kulttuuritaidot Oppilas oppii - tuntemaan ja ymmärtämään englanninkielisen maailman, erityisesti Yhdysvaltojen ja Irlannin

kulttuuria esimerkiksi erilaisten tapojen, tapahtumien ja maantiedon kautta - viestimään ja toimimaan hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa - hyväksymään englanninkielisen kulttuurin ja ihmisten erilaisuutta verrattuna Suomeen Opiskelustrategiat Oppilas - vahvistaa ja syventää jo 7. luokalla oppimiaan opiskelustrategioita ja tekee tarvittaessa muutoksia - oppii hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä - oppii tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä KESKEISET SISÄLLÖT Rakenteet - laskettavat ja ei-laskettavat substantiivit ja artikkelin käyttö - yksikkö ja monikko - relatiivipronominit - s-genetiivi ja of-genetiivi - muodollinen subjekti - paljoussanoja - persoonapronominien perus-, objekti- ja omistusmuodot - artikkelin käyttö maantieteellisten nimien yhteydessä - adjektiivien ja adverbien vertailu - prepositioita - modaaliapuverbit ja niitä korvaavat rakenteet - refleksiivipronominit - futuurin ja if-ehtolauseen vahvistus, 1. konditionaali ja if-ehtolause, 2. konditionaali ja if-ehtolause

alustavasti - liitekysymykset - verbimuotojen kertaus Viestintätilanteet - ulkomaalaisen kohtelias tapaaminen - matkatoimistossa asioiminen - tien kysyminen ja neuvominen - amerikanenglannin ja brittienglannin eroja - keskusteleminen Amerikasta ja amerikkalaisuudesta - keskusteleminen nuorten suhteista toisiinsa ja vanhempiinsa - keskusteleminen idoleista ja sankareista - suomalaisuudesta, Suomesta ja Helsingistä kertominen Aihepiirit - eurooppalaisuus ja eurooppalaisten nuorten identiteetti

53

- matkustaminen ja lomailu - oman ja vieraan kulttuurin vertailu - nuorten suhteet toisiinsa ja aikuisiin - koulukiusaaminen - terveet elämäntavat - idolit ja sankarit - Suomi ja suomalaisuus, Helsinki ja helsinkiläisyys Viestintästrategiat - tekstikirjan sanaston ja kielioppiosion sekä sanakirjan hyväksi käyttö viestinnässä - äänteiden oikein lausumisen, sanojen painotuksen ja sävelkulun merkityksen ymmärtäminen ja - niiden oikeaan käyttöön pyrkiminen - kiertoilmausten, eleiden ja ilmeiden merkityksen ymmärtäminen ja niiden avuksi käyttäminen - viestinnässä - kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päätteleminen puhutun tai kirjoitetun viestin sisällön - selvittämiseksi - eri asiayhteyksissä tarvitsemiensa viestien suunnitteleminen ja toisten viesteihin reagoiminen - suullisesti tai kirjallisesti - kysymysten teko ja keskustelun ylläpitäminen - kohteliaisuusfraasien ja toivotusten käyttö - oman kielenkäytön tarkkailu ARVIOINTI 8. luokalla arvioidaan oppilaan suullisia ja kirjallisia tietoja ja taitoja niin ymmärtämisessä kuin tuottamisessakin 8. luokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Oppilaan osaamista testataan sanakokeilla ja laajemmilla kielitaidon eri osa-alueita mittaavilla kokeilla. Arvioinnin välineinä voidaan käyttää myös kirjoitelmia, esitelmiä ja projektitöitä. Arviointiin vaikuttaa osaltaan oppilaan työskentely, aktiivisuus ja suullinen osaaminen oppitunneilla sekä ahkeruus/tunnollisuus niin tuntitehtävien kuin kotitehtävienkin suorittamisessa. Myös ylimääräinen harrastuneisuus otetaan arvioinnissa huomioon. Opettaja antaa oppilaalle palautetta tämän osaamisesta, edistymisestä ja työskentelystä, mutta oppilas arvioi myös itse omaa osaamistaan, edistymistään ja työskentelyään. 9. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET Kielitaito Kuullun ymmärtäminen Oppilas - ymmärtää pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia puheesta ja lyhyestä kerronnasta, jotka

käsittelevät koulussa, työssä tai vapaa-aikana säännöllisesti toistuvia teemoja - pystyy seuraamaan yhteiseen kokemukseen tai yleistietoon perustuvaa puhetta - tavoittaa radiouutisten, elokuvien, tv-ohjelmien ja selkeiden puhelinviestien pääkohdat

54

- ymmärtää tavallista sanastoa ja idiomeja - tiedostaa joitakin keskeisiä eroja englannin kielen eri varianteista Puhuminen Oppilas - osaa esittää pienen, luettelomaisen kuvauksen lähipiiristään ja sen jokapäiväisistä puolista - pystyy osallistumaan rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä asioista - puhuu kohtalaisen sujuvasti - ääntää ymmärrettävästi - osaa kohtalaisen hyvin tavallisen, jokapäiväisen sanaston ja jonkin verran idiomaattisia ilmaisuja - osaa useita yksinkertaisia ja myös joitakin vaativampia rakenteita Luetun ymmärtäminen Oppilas - pystyy lukemaan monenlaisia, muutaman sivun pituisia tekstejä tutuista aiheista ja seuraamaan

tekstin pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia myös valmistautumatta - osaa päätellä hänelle vieraiden sanojen merkityksiä kontekstin avulla Kirjoittaminen Oppilas - selviytyy kirjoittamalla tavanomaisissa arkitilanteissa - osaa kirjoittaa hyvin lyhyen, yksinkertaisen kuvauksen tapahtumista, menneistä toimista ja

henkilökohtaisista kokemuksista tai elinympäristönsä arkipäiväisistä puolista (lyhyet kirjeet, muistilaput, hakemukset, puhelinviestit)

- osaa arkisen perussanaston, rakenteet ja tavallisimmat sidoskeinot - kirjoittaa tavalliset sanat ja rakenteet oikein Kulttuuritaidot Oppilas oppii - tuntemaan ja ymmärtämään englanninkielisen maailman, erityisesti Kanadan, Australian, Uuden

Seelannin ja Etelä-Afrikan kulttuuria esimerkiksi erilaisten tapojen, tapahtumien ja maantiedon kautta

- viestimään ja toimimaan hyväksyttävällä tavalla arkipäivän tilanteissa - hyväksymään ja ymmärtämään englanninkielistä kulttuuria omaa kulttuuritaustaansa vasten ja

tiedostamaan arvojen kulttuurisidonnaisuuden Opiskelustrategiat Oppilas - vahvistaa 7. ja 8. luokalla oppimiaan opiskelustrategioita - tiedostaa omat opiskelustrategiansa ja tekee tarvittaessa muutoksia - hahmottaa myös muiden oppilaiden käyttämiä opiskelustrategioita ja mahdollisesti kokeilee niitä KESKEISET SISÄLLÖT Rakenteet - passiivi - -ing-muoto - infinitiivi - konditionaalin ja ehtolauseen syventäminen

55

- epäsuora kysymyslause - epäsuora esitys - aiemmin opittujen rakenteiden kertausta Viestintätilanteet - mielipiteen ilmaiseminen - kokemuksesta kertominen - ihmettely, hämmästely - huolestumisen ilmaiseminen ja rohkaiseminen - keskusteleminen puhelimessa - epäkohtien esiintuominen ja parannusehdotuksien antaminen - neuvojen antaminen - asioiminen erilaisissa palvelutilanteissa Aihepiirit - ihmissuhteet - tunne-elämä - terveys ja hyvinvointi - kestävä kehitys - opiskelu, työ ja elinkeinot - tiedotusvälineet, viestintä ja mainonta - arkielämän teknologia - nuorisokulttuuri Viestintästrategiat - kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi - vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen - puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla - oman kielenkäytön tarkkailu - joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloitukseen ja

lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö

TYÖTAVAT Opettaja valitsee pedagogisen asiantuntemuksensa mukaan työtavat, jotka edistävät tiedon jäsentämistä, kokonaisuuksien ymmärtämistä ja oppimaan oppimista, niin yksittäiselle oppilaalle kuin koko ryhmälle. Työtapoina käytetään oppiaineelle ominaisia, monipuolisia sekä eri-ikäiset oppijat ja erilaiset oppimistyylit huomioivia menetelmiä, jotka mahdollistavat myös luovan toiminnan ja elämykset sekä leikin. Erilaisten työtapojen avulla kehitetään oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisutaitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtavat valitaan ryhmän tarpeet ja opetettava ja harjoiteltava asia huomioon ottaen. Työtapoja vaihdellaan mahdollisuuksien mukaan oppilaiden aktivoimiseksi ja motivaation lisäämiseksi. Erilaisin työtavoin oppilasta pyritään rohkaisemaan sekä suulliseen että kirjalliseen tuottamiseen opettajan johdolla sekä yksin, pareittain että ryhmissä. Ääntämistä ja kuuntelua harjoitellaan opettajan ja äänitteiden avulla. Oppikirjatyöskentelyn lisäksi työtapoina käytetään esimerkiksi lauluja, leikkejä, loruja, pelejä sekä dramatisointeja arjen viestintätilanteista ja oppikirjan teksteistä.

56

ARVIOINTI 9. luokalla arvioidaan oppilaan suullisia ja kirjallisia tietoja ja taitoja niin ymmärtämisessä kuin tuottamisessakin 9. luokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Oppilaan osaamista testataan sanakokeilla ja laajemmilla kielitaidon eri osa-alueita mittaavilla kokeilla. Arvioinnin välineinä voidaan käyttää myös kirjoitelmia, esitelmiä ja projektitöitä. Arviointiin vaikuttaa osaltaan oppilaan aktiivisuus ja suullinen osaaminen oppitunneilla sekä ahkeruus/tunnollisuus niin tuntitehtävien kuin kotitehtävienkin suorittamisessa. Myös ylimääräinen harrastuneisuus otetaan arvioinnissa huomioon. Opettaja antaa oppilaalle palautetta tämän osaamisesta, edistymisestä ja työskentelystä, mutta oppilas arvioi myös itse omaa osaamistaan, edistymistään ja työskentelyään. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan: Kuullun ymmärtäminen B1.1 Toimiva peruskielitaito Puhuminen A2.2 Kehittyvä peruskielitaito Tekstin ymmärtäminen B1.1 Toimiva peruskielitaito Kirjoittaminen A2.2 Kehittyvä peruskielitaito Kulttuuritaidot Oppilas - tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja historiaa Opiskelustrategiat Oppilas - käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja - on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen AIHEKOKONAISUUDET Aihekokonaisuudet tulevat esiin kielten opetuksessa seuraavilla tavoilla: 1. Ihmisenä kasvaminen - keskittyminen ja ponnistelu - vuorovaikutustaidot - yksin ja yhdessä tekeminen - tekemällä oppiminen - vastuuntuntoisuus - tavoitteellisuus - erilaisuuden hyväksyminen

57

2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys - kulttuurien välisten vuorovaikutustaitojen kehittäminen - oman kulttuurin tunteminen ja siitä vieraalla kielellä kertominen - kohdekielen kulttuuriin, tapoihin, maantietoon ja historiaan tutustuminen - arki ja juhlat meillä ja muualla - tapakulttuuri - Suomi osana Eurooppaa ja maailmaa 3. Viestintä ja mediataito - suullinen ja kirjallinen viestintä vieraalla kielellä - tiedonhankinta vieraskielisistä lähteistä - medialukutaidon kehittäminen - sähköiseen viestintään tutustuminen, esim. internetin käyttö 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys - omatoimisuus ja kyky yhteistoimintaan - oman mielipiteen muodostaminen - vastuu omasta työstä - pitkäjänteinen ja innovatiivinen toiminta - kielitaidon merkitys eri ammateissa - yhteistyö koulujen kanssa eri puolilla maailmaa 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta - käsitellään aiheeseen liittyvää tekstiä sanastollisesti ja sisällöllisesti ja työstetään aihepiiriä

harjoituksissa sekä mahdollisissa projekteissa 6. Ihminen ja teknologia - tietotekniikka opetusvälineenä - teknologia käsiteltävänä aihepiirinä sanastollisesti ja sisällöllisesti

7.2.4 MATEMATIIKKA

1.-2. vuosiluokka YHTEISET TAVOITTEET Oppilas - oppii keskittymään, kuuntelemaan ja kommunikoimaan sekä kehittämään ajatteluaan ja saa

tyydytystä ja iloa ongelmien ymmärtämisestä ja ratkaisemisesta - saa monipuolisia kokemuksia eri tavoista esittää matemaattisia käsitteitä; käsitteiden

muodostusprosessissa keskeisiä ovat puhuttu ja kirjoitettu kieli, välineet, symbolit sekä tarkoin harkitut ja johdonmukaiset opetusmenetelmät; oppilaan tulee huomata käsitteiden muodostavan rakenteita ylä- ja alakäsitteineen

- ymmärtää luonnollisen luvun käsitteen ja oppii siihen soveltuvia peruslaskutaitoja

58

- oppii perustelemaan ratkaisujaan ja päätelmiään konkreettisin mallein ja välinein, kuvin, kirjallisesti tai suullisesti ja löytää ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syy-seuraussuhteita

- harjaantuu tekemään havaintoja eteen tulevista itsensä kannalta merkityksellisistä ja haasteellisista matemaattisista ongelmista.

1. vuosiluokka

KESKEISET TAVOITTEET Oppilas - oppii lukujen merkityksen määrän ja järjestyksen ilmaisemisessa - harjaantuu päässälaskutaidoissa - tuntee ja ymmärtää kymmenjärjestelmän paikkajärjestelmänä - oppii löytämään säännönmukaisuuksia yksinkertaisista lukujonoista ja kuviojonoista ja osaa jatkaa

jonoja - oppii ymmärtämään, mitä mittaaminen tarkoittaa, ja harjaantuu arvioimaan pituutta, massaa ja

aikaa - oppii havainnoimaan ja kuvailemaan ympäröivää tilaa ja ympäristössä olevia geometrisiä muotoja - osaa rakentaa kolmiulotteisia kappaleita sekä piirtää ja jäljentää kaksiulotteisia muotoja - harjoittelee tiedon keräämistä ja esittämistä KESKEISET SISÄLLÖT - oppilaiden arjessa ja ympäristössä olevat matemaattiset asiat - lukumäärä ja lukusana ja numerosymboli lukualueella 0-100 - päässälaskut helpoissa yhteen- ja vähennyslaskuissa - lukujen ominaisuudet: vertailu, luokittelu, järjestykseen asettaminen, lukujen hajottaminen ja

kokoaminen - yhteen- ja vähennyslasku konkreetein välinein ja symbolein - pituus ja aika (tasa- ja puolitunnit) - mittaaminen eri välineillä esim. kynä, kämmen, juomalasi - ympäristössä olevat geometriset muodot (tunnistaminen ja nimeäminen) - yksinkertaiset taulukot ja diagrammit (esimerkiksi tukkimiehen kirjanpito)

2. vuosiluokka

KESKEISET TAVOITTEET Oppilas - oppii löytämään ilmiöstä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syy-seuraussuhteita - oppii ymmärtämään ja käyttämään matematiikan symbolikieltä eri yhteyksissä - harjaantuu täsmällisessä matemaattisessa ilmaisussa - oppii käyttämään kymmenjärjestelmää paikkajärjestelmänä sekä ymmärtää peruslaskutoimitukset ja

osaa soveltaa niitä - harjaantuu päässälaskutaidoissa - oppii suorittamana mittauksia keskeisillä mittavälineillä ja tuntemaan keskeisimmät mittayksiköt - oppii geometrisiä peruskäsitteitä

59

- harjaantuu tekemään havaintoja, etsimään tietoja ja esittämään niitä KESKEISET SISÄLLÖT - ratkaisujen esittäminen konkreettisin mallein ja välinein, kuvin, suullisesti ja kirjallisesti - lukumäärä ja lukusana ja numerosymboli - lukualueella 0-1000 kymmenjärjestelmän rakentumisen periaate - matemaattiset symbolit, esimerkiksi vertailu > < = - yhteen- ja vähennyslasku ja laskutoimitusten väliset yhteydet luonnollisilla luvuilla - kertolaskua ja kertotauluja - jakolaskua konkreettisilla välineillä - murtoluvun käsitteen pohjustaminen konkreettisin välinein - päässälaskut helpoissa peruslaskutoimituksissa - tärkeimpien mittayksiköiden käyttö, vertailu ja yksinkertaiset mittayksikkömuutokset - geometriset peruskäsitteet, kuten piste, jana, murtoviiva, puolisuora, suora ja kulma - tietojen etsiminen, kerääminen ja tallentaminen; yksinkertaisten taulukoiden lukeminen ja tietojen

esittäminen pylväsdiagrammein TYÖTAVAT - itsenäinen työskentely - parityöskentely - konkreettisten mallien käyttö - toiminnalliset työtavat - toiminnallinen harjoittelu konkreettisilla välineillä (esim. palikat, kymmenjärjestelmävälineet,

lukusuora) - ongelmaratkaisu ja siihen liittyvät monipuoliset menetelmät - suullinen ilmaisu - matemaattisen tiedon monipuolinen esittäminen ja ratkaisujen perustelu esim. välineet, kuvat,

piirrokset, symbolit, diagrammit, taulukot, väittely jne. - tietotekniikan hyödyntäminen mahdollisuuksien mukaan ARVIOINTI Pohjana hyvän osaamisen kriteerit 2. luokan päättyessä. Monipuolinen arviointi: - ratkaisujen esittäminen konkreetein mallein, kuvin - oppilaan ajattelumallien havainnointi, oppilaan erilaiset tuotokset ja kokeet (kuvat, piirrokset jne.) - suullinen ja kirjallinen esittäminen, - oman toiminnan selittäminen toisille oppilaille ja opettajalle, työskentelytaidot - matematiikan eri osa-alueiden ottaminen huomioon arvioinnissa Oppilaan matematiikan tietoja ja taitoja arvioidaan keskeisten tavoitteiden osalta. 3.-5. vuosiluokka

60

JOHDANTO (IK, IT) 3-5 Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien oppimiseen. Matematiikan opetuksen on edettävä systemaattisesti, ja sen tulee luoda kestävä pohja matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumiselle. Konkreettisuus toimii tärkeänä apuvälineenä yhdistettäessä oppilaan kokemuksia ja ajattelujärjestelmiä matematiikan abstraktiin järjestelmään . Vuosiluokkien 3−5 matematiikan opetuksen ydintehtävinä ovat matemaattisen ajattelun kehittäminen, matemaattisten ajattelumallien oppimisen pohjustaminen, lukukäsitteen ja peruslaskutoimitusten varmentaminen sekä kokemusten hankkiminen matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumisen pohjaksi. YHTEISET TAVOITTEET VUOSILUOKILLE 3.–5. Oppilas - saa onnistumisen kokemuksia matematiikan parissa (IK) - oppii tutkien ja havainnoiden muodostamaan matemaattisia käsitteitä ja käsitejärjestelmiä - oppii peruslaskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia - löytää ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syy-seuraussuhteita - oppii työskentelemään keskittyneesti, järjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti (IK) - saa valmiuksia loogisuuden ja luovuuden kehittymiseen sekä välineitä johdonmukaiseen ja

täsmälliseen ajatteluun (IK, IT) - saa virikkeitä havainnoida luomakunnassa vallitsevaa järjestelmällisyyttä (IK)

3. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET Oppilas osaa - laskea mekaanisesti peruslaskutoimituksilla - soveltaa peruslaskutoimituksia sanallisissa tehtävissä - työskennellä järjestelmällisesti ja huolellisesti KESKEISET SISÄLLÖT - kertotaulut ja allekkain kertominen - jakolaskun käsite - allekkain yhteen- ja vähennyslaskua - desimaali- ja murtoluvut - mittaaminen - aikalaskut - lukujen suuruusvertailua lukualueella 0-10 000 - järjestelmällisen vihkotyöskentelyn varmentaminen - päässälasku

61

4. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET Oppilas osaa - suorittaa mekaanisia ja soveltavia tehtäviä kaikilla peruslaskutoimituksilla - hahmottaa geometrisia kuvioita ja soveltaa niitä lähiympäristössä esiintyviin vastaaviin käsitteisiin - ratkaista yksinkertaisia ongelmanratkaisutehtäviä sekä päässälaskuja

KESKEISET SISÄLLÖT - jakolasku - muiden jo opittujen peruslaskutoimitusten varmentaminen - murto- ja desimaaliluvut - mittaaminen - geometriset käsitteet - lukualueen laajentaminen alueella 0-10 000 000 - päässälasku 5. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET Oppilas osaa - laskea monipuolisia peruslaskutehtäviä sekä hallitsee oikean laskujärjestyksen - käyttää geometrisiä käsitteitä arkipäivän matematiikassa - lukea taulukoita ja diagrammeja KESKEISET SISÄLLÖT - peruslaskutoimituksia ja laskujärjestys - desimaali- ja murtolukujen yhteen- ja vähennyslasku sekä prosentin käsite - geometriset käsitteet ja pinta-alalaskut - taulukoiden ja diagrammien käyttö - mittaaminen - arviointitehtävät - päässälasku

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Työskentelyn taidot Oppilas - osaa työskennellä järjestelmällisesti ja vastuuntuntoisesti sekä osaa soveltaa oppimaansa Luvut, laskutoimitukset ja algebra Oppilas - ymmärtää kymmenjärjestelmän myös desimaalilukujen osalta ja osaa käyttää sitä varmasti;

ymmärtää negatiivisen luvun ja murtoluvun käsitteet sekä osaa esittää niitä eri metodeilla

62

- osaa esittää laskutoimitukset kirjallisesti ja suullisesti ja tietää eri laskutoimitusten väliset yhteydet; osaa etukäteen arvioida tuloksen suuruusluokan ja tehtävän ratkaisemisen jälkeen tarkistaa laskun vaiheet sekä arvioida ratkaisun mielekkyyden

- osaa muodostaa ja jatkaa lukujonoja sekä esittää riippuvuuksia. Geometria Oppilas - osaa muodostaa kuvioita annettuja ohjeita noudattaen; pystyy havaitsemaan yksinkertaisten

geometristen kuvioiden ominaisuuksia sekä tuntee tasokuvioiden käsitteiden muodostamaa rakennetta

- tunnistaa yhdenmuotoisuuden; osaa peilata suoran suhteen sekä suurentaa ja pienentää kuvioita annetussa suhteessa; hän tunnistaa suoran suhteen symmetriset kuviot

- ymmärtää mittaamisen periaatteen; osaa arvioida mittauskohteen suuruuden ja mittauksen tuloksen mielekkyyden sekä ilmoittaa mittaustuloksen sopivalla mittayksiköllä

- osaa laskea suunnikkaiden ja kolmioiden pinta-aloja ja piirejä. Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys Oppilas - osaa kerätä tietoja, järjestää, luokitella ja esittää niitä tilastoina; osaa lukea yksinkertaisia taulukoita

ja diagrammeja - osaa selvittää erilaisten tapausten ja vaihtoehtojen lukumäärän sekä päätellä mahdottoman ja

varman tapauksen 6. vuosiluokka (kuntakohtainen OPS) KESKEISET TAVOITTEET Oppilas oppii

- näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä - muuttamaan sanallisen ongelman matematiikan kielelle ja selittämään omaa ajatteluprosessiaan - loogista ja luovaa ajattelua - käyttämään monipuolisia menetelmiä tehtävien ratkaisemisessa - esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella

Oppilas hallitsee

- peruslaskutoimitukset ja niihin liittyvät matemaattiset käsitteet sekä niiden oikeat nimitykset - kymmenjärjestelmän paikkajärjestelmänä myös desimaalilukujen osalta - murtoluvun käsitteen - pituuden, massan ja pinta-alan mittaamisen - tavanomaiset yksikkömuunnokset - geometrian peruskäsitteitä

6. luokan keskeisiä sisältöjä

Ajattelun taidot ja menetelmät

- luokittelun, vertailun, järjestämisen, mittaamisen ja rakentamisen käyttöä työkaluna - perustellut arvaukset ja kokeilut sekä niiden testaaminen, systemaattinen yritys-

erehdysmenetelmä - ajattelua tukevien välineiden ja piirrosten käyttöä

63

Luvut ja laskutoimitukset

- luonnolliset luvut, peruslaskutoimitusten taidon varmentaminen - kokonaisluvut, yhteenlaskua ja vähennyslaskua lukusuoralla - lukujen jaollisuussääntöjä, kahdella, viidellä ja kymmenellä jaollisuus - murtolukujen supistamista ja laventamista - desimaaliluvun ja murtoluvun välinen yhteys - desimaaliluvun kertominen ja jakaminen luonnollisella luvulla - prosentin käsite, yksinkertaisia prosenttilaskuja - tulosten arviointi ja pyöristäminen sekä laskimen käyttöä - aikalaskuja, aikavälin laskemista

Algebra

- lausekkeen muodostaminen ja lausekkeen arvon laskeminen - yhtäsuuruusmerkin oikea käyttö - lukujonojen tutkimista ja muodostamista

Funktiot - riippuvuuden havaitseminen - lukuparin esittäminen koordinaatistossa

Geometria - kolmioihin ja nelikulmioihin liittyviä käsitteitä (kärkipiste, sivu, kanta, korkeus) - kulmien mittaaminen, piirtäminen ja luokittelu - ympyrä ja siihen liittyviä peruskäsitteitä (keskipiste, säde, halkaisija, kehä, sektori) - suureiden (massa, pituus, pinta-ala, tilavuus) mittaaminen - yksiköiden (kg-g, km-m-dm-cm-mm, l-dl) muunnokset - kolmion ja suunnikkaan (myös suorakulmio ja neliö) piirien ja pinta-alojen laskeminen - kappaleiden nimeäminen ja luokittelu (lieriö, suorakulmainen särmiö, kuutio, kartio, pallo) - suorakulmaisen särmiön tilavuuden laskeminen - geometrista rakentelua ja pinnan tasoon levittämistä - symmetria suoran suhteen

Todennäköisyys ja tilastot - keskiarvon laskeminen - tietojen kerääminen ja esittäminen käyttökelpoisessa muodossa (taulukko, pylväs- ja

viivadiagrammi) - diagrammien tulkinta

7. vuosiluokka KESKEISET SISÄLLÖT

Ajattelun taidot ja menetelmät - luokittelun, vertailun, järjestämisen, mittaamisen ja rakentamisen käyttöä työkaluna - perustellut arvaukset ja kokeilut sekä niiden testaaminen, systemaattinen yritys-erehdysmenetelmä - ajattelua tukevien välineiden ja piirrosten käyttöä

64

Luvut ja laskutoimitukset - luonnolliset luvut, peruslaskutoimitusten taidon varmentaminen - kokonaisluvut, yhteenlaskua ja vähennyslaskua lukusuoralla - lukujen jaollisuussääntöjä, kahdella, viidellä ja kymmenellä jaollisuus - murtolukujen supistamista ja laventamista - desimaaliluvun ja murtoluvun välinen yhteys - desimaaliluvun kertominen ja jakaminen luonnollisella luvulla - prosentin käsite, yksinkertaisia prosenttilaskuja - tulosten arviointi ja pyöristäminen sekä laskimen käyttöä - aikalaskuja, aikavälin laskemista Algebra - lausekkeen muodostaminen ja lausekkeen arvon laskeminen - yhtäsuuruusmerkin oikea käyttö - lukujonojen tutkimista ja muodostamista Funktiot - riippuvuuden havaitseminen - lukuparin esittäminen koordinaatistossa Geometria - kolmioihin ja nelikulmioihin liittyviä käsitteitä (kärkipiste, sivu, kanta, korkeus) - kulmien mittaaminen, piirtäminen ja luokittelu - ympyrä ja siihen liittyviä peruskäsitteitä (keskipiste, säde, halkaisija, kehä, sektori) - suureiden (massa, pituus, pinta-ala, tilavuus) mittaaminen - yksiköiden (kg-g, km-m-dm-cm-mm, l-dl) muunnokset - kolmion ja suunnikkaan (myös suorakulmio ja neliö) piirien ja pinta-alojen laskeminen - kappaleiden nimeäminen ja luokittelu (lieriö, suorakulmainen särmiö, kuutio, kartio, pallo) - suorakulmaisen särmiön tilavuuden laskeminen - geometrista rakentelua ja pinnan tasoon levittämistä - symmetria suoran suhteen Todennäköisyys ja tilastot - keskiarvon laskeminen - tietojen kerääminen ja esittäminen käyttökelpoisessa muodossa (taulukko, pylväs- ja

viivadiagrammi) - diagrammien tulkinta ARVIOINTI Matematiikassa keskeisin arviointimenetelmä kaikilla vuosiluokilla on kokeet. Arviointia suoritetaan myös tunnilla oppilaan työskentelyn perusteella. Erikoisesti arvioidaan oppilaan huolellisuutta vihkotyöskentelyssä. Matematiikan opetus tarjoaa erityisen hyvän mahdollisuuden arvioida pitkäjänteistä työskentelyä. Opettaja määrittelee pedagogisesti kulloinkin sopivimman arviointimenetelmän. AIHEKOKONAISUUDET Matematiikan opetuksessa aihekokonaisuuksista korostuvat lähinnä ihminen ja teknologia (IT) ja ihmisenä kasvu (IK)

65

vuosiluokat 6. – 9. Vuosiluokkien 6–9 matematiikan opetuksen ydintehtävänä on matematiikan osaamisen vahvistaminen ja riittävien perusvalmiuksien tarjoaminen. Perusvalmiuksiin kuuluvat arkipäivän matemaattisten ongelmien mallintaminen, matemaattisten ajattelutapojen oppiminen sekä muistamisen, keskittymisen ja täsmällisen ilmaisun harjoitteleminen.(IK) Matematiikan opiskelu antaa mahdollisuuden kehittää oivaltamista ja luovaa ajattelua. Se tarjoaa välineitä monien käytännöllisten ja tieteellisten ongelmien hahmottamiseen ja ratkaisemiseen. Lisäksi se tarjoaa tietoja ja taitoja, joiden avulla pystytään käsittelemään, jäsentämään ja käyttämään yhteiskunnassa yhä lisääntyvää informaatiota. Tehtävissä huomioidaan oppilaiden asuinympäristö ja voidaan käyttää Helsinkiin liittyvää tilastollista informaatiota (VM). 7. - 9. vuosiluokka YLEISET TAVOITTEET Oppilas oppii - ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen sekä näkemään matematiikan

ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä - laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia - loogista ja luovaa ajattelua - soveltamaan erilaisia ajatteluprosesseja ja menetelmiä tiedon hankintaan - ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisesti ja perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään - esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella - näkemään säännönmukaisuuksia - työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä - sellaiset matemaattiset tiedot ja taidot, jotka luovat pohjaa jatko-opinnoille ja antavat valmiudet

selviytyä käytännön elämässä tarvittavista matemaattisista tehtävistä. 7. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET Oppilas oppii - muuntamaan tekstimuodossa olevia ongelmia matemaattiseen esitysmuotoon ja tekemään

suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi, ratkaisemaan sen ja tarkistamaan tuloksen oikeellisuuden - laskemaan peruslaskutoimituksia negatiivisilla luvuilla. - korottamaan luvun kokonaislukupotenssiin - potenssien laskutoimitukset ja ratkaisemaan tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta - soveltamaan kahden kulman välisiä yhteyksiä yksinkertaisissa tilanteissa - käyttämään laskinta

Oppilas hallitsee - geometrisia muotoja ja niiden ominaisuuksia - harpin ja viivaimen käytön yksinkertaisissa geometrisissa konstruktioissa

66

- yhtenevyyden ja symmetrisyyden käsitteet ja näiden taitojen soveltamisen - muunnokset tavanomaisimmilla mittayksiköillä

KESKEISET SISÄLLÖT Ajattelun taidot ja menetelmät - matemaattisten tekstien tulkintaa ja tuottamista - mallintamista, sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä sekä niiden esittämistä Luvut ja laskutoimitukset - luonnolliset luvut, kokonaisluvut, rationaaliluvut, reaaliluvut - vastaluku, itseisarvo, käänteisluku - kertominen ja jakaminen desimaaliluvuilla ja murtoluvuilla - pyöristäminen ja arviointi sekä laskimen käyttö - potenssi - eksponenttina kokonaisluku - neliöjuuri ja neliöjuurilla laskeminen Algebra - lauseke ja sen sieventäminen - potenssilauseke ja sen sieventäminen - neliöjuuri ja neliöjuurilla laskeminen - polynomikäsite ja samanmuotoisten polynomien yhdistäminen Geometria - kulmien välisiä yhteyksiä - säännölliset monikulmiot - ympyrä ja siihen liittyvät käsitteet - yhtenevyys - symmetria suoran ja pisteen suhteen - kierto ja siirto tasossa 8. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET Oppilas oppii: - ratkaisemaan ensimmäisen asteen yhtälön - sieventämään algebrallisia lausekkeita sekä polynomien laskutoimituksia - muodostamaan yksinkertaisesta arkielämään liittyvästä ongelmasta yhtälön ja ratkaisemaan sen

algebrallisesti - käyttämään Pythagoraan lausetta suorakulmaisen kolmion osien ratkaisemiseen - yhdenmuotoisuuden käsitteen ja osaa soveltaa sitä - käyttämään verrantoa ja muita laskutoimituksia arkielämässä eteen tulevien ongelmien

ratkaisemisessa - todennäköisyyden käsitteen ja satunnaisuuden merkityksen arkielämässä Oppilas hallitsee - monikulmioiden ja ympyrän piirin ja pinta-alan laskemisen ja osaa myös soveltaa niitä

67

- perusprosenttilaskut - laskimen käytön KESKEISET SISÄLLÖT Ajattelun taidot ja menetelmät - vertailussa ja riippuvuuksissa tarvittavien käsitteiden tulkinta ja käyttö - ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttö Luvut ja laskutoimitukset - luvun jakaminen alkutekijöihin, lukujen jaollisuussääntöjä - aritmeettisten ja geometristen lukujonojen tutkimista - prosenttilasku - suhde ja verrannollisuus Algebra - polynomin käsite, polynomien yhteen-, vähennys- ja kertolasku - muuttujan arvon sijoittaminen lausekkeeseen - yhtälö, epäyhtälö, määrittelyjoukko, ratkaisujoukko - lineaarisen yhtälön ratkaiseminen - vaillinaisen toisen asteen yhtälön ratkaiseminen - verranto Geometria - säännölliset monikulmiot - ympyrä ja siihen liittyvät käsitteet - tasokuvioiden piirin ja pinta-alan laskeminen - yhdenmuotoisuus - Pythagoraan lause Todennäköisyys - todennäköisyyden käsite 9. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET Oppilas oppii - käyttämään trigonometrisia funktioita kolmion kulmien ja sivujen ratkaisemiseen - muodostamaan lineaarisen funktion lausekkeen, piirtämään kuvaajan ja tulkitsemaan sitä - käyttämään yhtälöparia yksinkertaisten ongelmien ratkaisemiseen - Oppilas hallitsee - tilavuuden laskutapoja - erilaisten taulukoiden ja diagrammien tekemisen ja tulkitsemisen - laskimen käytön erilaisissa laskutoimituksissa

68

KESKEISET SISÄLLÖT Ajattelun taidot ja menetelmät - todistamisen pohjustaminen: perustellut arvaukset ja kokeilut, systemaattinen yritys ja erehdys,

vääräksi osoittaminen, suora todistus - kombinatoristen ongelmien ratkaisemista eri menetelmillä - matematiikan historiaa Algebra - yhtälöpari ja sen ratkaiseminen algebrallisesti ja graafisesti Funktiot - funktion käsite - yksinkertaisten funktioiden tulkitseminen ja niiden kuvaajien piirtäminen koordinaatistoon - funktionkuvaajan tutkimista: funktion nollakohta, suurin ja pienin arvo, kasvaminen ja väheneminen - lineaarinen funktio Geometria - geometrista konstruointia - kappaleen tilavuuden ja pinta-alan laskeminen - kolmion ja ympyrän välisiä yhteyksiä - trigonometriaa ja suorakulmaisen kolmion ratkaiseminen Tilastot - frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi - tyyppiarvon ja mediaanin määrittäminen - hajonnan käsite TYÖTAVAT LUOKILLA 7-9 Uusi asia käsitellään havainnollistamalla, esittelemällä tai esimerkein johdattelemalla siten, että oppilaalla on mahdollisuus oivaltaa itse malli tai yleinen kaava tms. Hankkiakseen hyvän rutiinin oppilaan pitää laskea paljon sekä oppitunneilla että kotona välittömästi opetustuokion jälkeen. Pyritään kokeilevaan, tutkivaan ja keksivään oppimiseen käyttäen vaihtelevia työtapoja. Käytetään hyväksi laskinta, tietokonetta, pelejä, konkretisoimisvälineitä, rakentamista ja piirtämistä sen mukaan, mikä missäkin aiheessa on mielekästä. Työtapoja ovat mm. - yksilötyöskentely - pari- ja ryhmätyöskentely - ohjelmoitu opetus - atk-avusteinen opetus - opettajajohtoinen työskentely - ongelmanratkaisut - kokeellinen tutkimus - mallintaminen - projektityöskentely

69

ARVIOINTI Arviointia suoritetaan Opetushallituksen päättöarvioinnin kriteereihin perustuen. Arvioinnissa pyritään mahdollisimman monipuoliseen arviointiin. Tavoitteiden saavuttamista testataan tuntityöskentelyn ja kotitehtävien tekemisen seuraamisella ja kokeilla sekä mahdollisesti itsearviointilomakkeella. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Ajattelun taidot ja menetelmät Oppilas - huomaa eri tapauksien yhtäläisyydet ja säännönmukaisuudet - osaa käyttää puheessaan loogisia elementtejä kuten ja, tai, jos niin, ei, on olemassa, ei ole olemassa - osaa päätellä yksinkertaisten väitelauseiden totuusarvon - osaa muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseen esitysmuotoon ja

tehdä suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi, ratkaista sen ja tarkistaa tuloksen oikeellisuuden - osaa myös käyttää luokittelua matemaattisten ongelmien ratkaisuissa - osaa tehdä systemaattisesti listan kaikista mahdollisista ratkaisuvaihtoehdoista taulukkoa, puu-,

polku- tai muuta diagrammia käyttäen. Luvut ja laskutoimitukset Oppilas osaa - arvioida mahdollista tulosta sekä laatia suunnitelman laskun ratkaisemisesta ja hänellä on luotettava

peruslaskutaito - korottaa luvun kokonaislukupotenssiin ja pystyy jakamaan luvun alkutekijöihinsä - ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta - käyttää verrantoa, prosenttilaskua ja muita laskutoimituksia arkielämässä eteen tulevien ongelmien

ratkaisemisessa. Algebra Oppilas osaa - ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön - sieventää algebrallisia lausekkeita sekä kertoa polynomin vakiolla - korottaa luvun kokonaislukupotenssiin ja osaa potenssien laskutoimitukset - muodostaa yksinkertaisesta arkielämään liittyvästä ongelmasta yhtälön ja ratkaista sen

algebrallisesti tai päättelemällä - käyttää yhtälöparia yksinkertaisten ongelmien ratkaisemiseen - arvioida tuloksen järkevyyttä sekä tarkastaa ratkaisunsa eri vaiheet. Funktiot Oppilas - osaa määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistosta - osaa laatia taulukon lukupareista annetun säännön mukaan - osaa ratkaista lineaarisen yhtälön graafisesti - osaa jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja pystyy kertomaan sanallisesti yleisen säännön

annetun lukujonon muodostumisesta - tietää suoran yhtälön kulmakertoimen ja vakion merkityksen; oppilas osaa määrittää kahden suoran

leikkauspisteen piirtämällä. Geometria Oppilas osaa - tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet

70

- soveltaa oppimiansa piirin, pinta-alan ja tilavuuden laskutapoja - käyttää harppia ja viivoitinta yksinkertaisten geometristen konstruktioiden tekemiseen - löytää yhdenmuotoisia ja yhteneviä sekä symmetrisiä kuvioita ja pystyy soveltamaan tätä taitoa

kolmioiden ja nelikulmioiden ominaisuuksien tutkimisessa - soveltaa kahden kulman välisiä yhteyksiä yksinkertaisissa tilanteissa - käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa suorakulmaisen kolmion osien ratkaisemiseen - suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia arkielämässä, tieteissä ja taitoaineissa; hän osaa

muuntaa tavanomaisimpia mittayksiköitä. Todennäköisyys ja tilastot Oppilas osaa - määrittää mahdollisten tapausten lukumäärän ja järjestää yksinkertaisen empiirisen tutkimuksen

todennäköisyydestä; hän ymmärtää todennäköisyyden ja satunnaisuuden merkityksen arkielämän tilanteissa

- lukea erilaisia taulukoita ja diagrammeja ja määrittää annetusta aineistosta frekvenssit, keskiarvon, mediaanin ja tyyppiarvon.

71

7.2.5 YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO JOHDANTO

Vuosiluokat 1-4

Ympäristö- ja luonnontieto on biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon tiedonaloista koostuva integroitu aineryhmä, jonka opetukseen sisältyy kestävän kehityksen näkökulma. Opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii tuntemaan ja ymmärtämään luontoa ja rakennettua ympäristöä, itseään ja muita ihmisiä, ihmisten erilaisuutta sekä terveyttä ja sairautta.

Ympäristö- ja luonnontiedon opetus tukeutuu tutkivaan ja ongelmakeskeiseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana ovat oppilaan ympäristöön ja oppilaaseen itseensä liittyvät asiat, ilmiöt ja tapahtumat sekä oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset. Kokemuksellisen ja elämyksellisen opetuksen avulla oppilaalle kehittyy myönteinen ympäristö- ja luontosuhde.

Ympäristö- ja luonnontiedon lähestymistavat ja sisällöt valitaan oppilaiden edellytysten ja kehitystason perusteella sekä siten, että opiskelutilanteissa voidaan työskennellä myös maastossa. Ympäristö- ja luonnontietoon liittyvät käsitteet voidaan jäsentää kokonaisuuksiksi, joissa tarkastellaan oppilasta, ympäröivää maailmaa ja hänen toimintaansa yhteisön jäsenenä. Näiden kokonaisuuksien opiskelu auttaa häntä ymmärtämään omaa ympäristöään sekä ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta. KESKEISET TAVOITTEET JA SISÄLLÖT Oppilas oppii

- toimimaan ympäristössään turvallisesti, ja itseään suojellen sekä noudattaa annettuja ohjeita koulussa, lähiympäristössä ja liikenteessä (IK, YHK, TL, OY)

- tuntemaan oman lähiseudun luontoa ja rakennettua ympäristöä sekä havaitsemaan niissä tapahtuvia muutoksia sekä hahmottamaan kotiseutunsa osana Suomea ja Pohjoismaita (YHK)

- hankkimaan tietoa luonnosta ja ympäristöstä havainnoimalla, tutkimalla ja erilaisia lähdeaineistoja käyttämällä (VM, YHK)

- tekemään havaintoja eri aisteja ja yksinkertaisia tutkimusvälineitä käyttäen sekä kuvailemaan, vertailemaan ja luokittelemaan havaintojaan (VM, IT)

- tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita

- lukemaan ja laatimaan yksinkertaisia karttoja sekä käyttämään kartastoa (VM)

- esittämään eri tavoin ympäristöön ja sen ilmiöihin liittyvää tietoa (VM, IT)

- käyttämään niitä käsitteitä, joiden avulla ympäristöä sekä niihin kuuluvia ilmiöitä ja kohteita kuvataan ja selitetään (VM)

- suojelemaan luontoa ja säästämään energiavaroja (YHK)

- psyykkistä ja fyysistä itsetuntemusta, itsensä ja muiden arvostamista ja sosiaalista osaamista sekä vuorovaikutustaitoja (IK, YHK, KK, OY)

- terveyteen ja sairauteen sekä terveyden edistämiseen, liittyviä käsitteitä, sanastoa ja toimintatapoja sekä tekemään terveyttä edistäviä valintoja.(IK)

1.vuosiluokka 1. luokan tavoitteet

72

Oppilas oppii - tekemään havaintoja ympäristöstään eri aisteja käyttäen - vertailemaan tarkastelemiaan kohteita, ilmiöitä ja tapahtumia sekä alustavasti luokittelemaan ja

vertailemaan niitä - pohtimaan hyvän ympäristön merkitystä - tuntemaan luontoa ja rakennettua ympäristöä hankkimalla niistä kokemuksia ja elämyksiä ja

tekemällä havaintoja - vuorovaikutustaitoja ryhmässä toimimalla ja harjoittelemalla - toimimaan turvallisesti liikenteessä

1. luokan keskeiset sisällöt - elottoman ja elollisen luonnon peruspiirteet - oma lähiympäristö - vuorokauden- ja vuodenajat - arkielämään kuuluvia aineita ja materiaaleja sekä niiden säästävä käyttö ja kierrätys - veden ominaisuuksia ja olomuodon muutokset, veden käyttö ja kiertokulku luonnossa - ihmisen keho sekä kasvun ja kehityksen vaiheet pääpiirteissään - kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy, fyysisen koskemattomuuden kunnioittaminen, oman koulun

turvallisuus, liikennekäyttäytyminen ja vaaratilanteiden välttäminen, koti- ja vapaa-ajan tapaturmat - liikennekäyttäytyminen ja vaaratilanteiden välttäminen, koti- ja vapaa-ajan tapaturmat 2. vuosiluokka 2. luokan tavoitteet Oppilas oppii - tekemään havaintoja ympäristöstään eri aisteja käyttäen ja kertomaan niistä muille - vähitellen suunnittelemaan omaa tiedonhankintaansa - pohtimaan hyvän ympäristön merkitystä, huolehtimaan siitä ja toimimaan siinä vastuullisesti - tuntemaan luontoa ja rakennettua ympäristöä hankkimalla niistä kokemuksia ja elämyksiä,

tekemällä havaintoja, tutkimalla ja kokeilemalla - arvioimaan hankkimaansa tietoa - pohtimaan hyvän ympäristön merkitystä, huolehtimaan siitä ja toimimaan siinä vastuullisesti - vuorovaikutustaitoja ryhmässä toimimalla ja harjoittelemalla - psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista terveyttä edistävää ajattelua - toimimaan turvallisesti liikenteessä 2. luokan keskeiset sisällöt - erilaisia elinympäristöjä ja eliöiden sopeutuminen niihin - tutustuminen omaan lähiympäristöön - oman lähiympäristön tavallisimpia kasvi-, sieni- ja eläinlajeja - ilman ominaisuuksia sekä palaminen ja paloturvallisuus - perheen ja ystävyyden, tunteiden tunnistamisen ja vuorovaikutuksen merkitys hyvinvoinnille ja

mielenterveydelle - liikennekäyttäytymisen perusteet ja vaaratilanteiden välttäminen - rahan käyttö ja toisen omaisuuden kunnioittaminen 3. vuosiluokka

73

3. luokan tavoitteet Oppilas oppii - Tekemään havaintoja luonnosta ja ympäristöstä aisteja sekä yksinkertaisia tutkimusvälineitä ja

luonnontieteellisiä kokeita käyttäen - Kuvailemaan, vertailemaan ja luokittelemaan havaintojaan - Esittämään eri tavoin ympäristöön ja sen ilmiöihin liittyvää tietoa - Lukemaan ja käyttämään karttaa - Käyttämään käsitteitä, joilla kuvataan ympäristöä ja sen ilmiöitä - Osoittamaan kiinnostusta ja vastuuta luontoa ja ympäristöä koskaan 3. luokan keskeiset sisällöt - luonto eri vuodenaikoina - kasvien ja eläinten elämänvaiheita - maaston keskeiset piirteet ja kartta - kotiseutu ja oma maakunta, niiden luonnonolot ja maisemat sekä rakennettu ympäristö ja ihmisen

toiminta - Suomen maantieto - yksinkertaisten laitteiden toimintaperiaatteita ja erilaisten rakenteiden lujuuden tutkiminen 4. vuosiluokka 4. luokan tavoitteet Oppilas oppii - Tekemään havaintoja luonnosta ja ympäristöstä aisteja sekä yksinkertaisia tutkimusvälineitä ja luonnontieteellisiä kokeita käyttäen - Kuvailemaan, vertailemaan ja luokittelemaan havaintojaan - Esittämään eri tavoin ympäristöön ja sen ilmiöihin liittyvää tietoa - Tutkimaan ja käyttämään kartastoa - Käyttämään lähdeaineistoa hankkiessaan tietoa luonnosta ja ympäristöstä 4. luokan keskeiset sisällöt - ruoan alkuperä ja tuottaminen - Pohjoismaat ja muut lähialueet sekä maapallo ihmisen elinpaikkana - ääneen ja valoon liittyviä ilmiöitä sekä kuulon ja näön suojelu - lämpöön liittyvien ilmiöitä ja lämmön lähteitä - magneettisia ja sähköisiä ilmiöitä - omasta terveydestä huolehtiminen ja arkipäivän terveystottumukset - sairastaminen ja tavallisimpia lasten sairauksia, toimiminen hätätilanteissa ja yksinkertaiset

ensiaputoimet - liikennekäyttäytyminen ja vaaratilanteiden välttäminen, koti- ja vapaa-ajan tapaturmat TYÖTAVAT Opettaja valitsee pedagogisen asiantuntemuksensa mukaan työtavat, jotka edistävät oppimista, tiedon jäsentämistä, kokonaisuuksien ymmärtämistä ja oppimaan oppimista, niin yksittäiselle oppilaalle kuin koko ryhmälle. Työtapoina käytetään oppiaineelle ominaisia, monipuolisia sekä eri-ikäiset oppijat ja erilaiset oppimistyylit huomioivia menetelmiä, jotka mahdollistavat myös luovan toiminnan ja elämykset

74

sisätiloissa ja maastossa. Erilaisten työtapojen avulla kehitetään oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisutaitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtavat valitaan ryhmän tarpeet ja opetettava ja harjoiteltava asia huomioon ottaen. Työtapoja vaihdellaan mahdollisuuksien mukaan oppilaiden aktivoimiseksi ja motivaation lisäämiseksi. Erilaisin työtavoin oppilasta pyritään rohkaisemaan sekä suulliseen että kirjalliseen tuottamiseen opettajan johdolla sekä yksin, pareittain että ryhmissä. ARVIOINTI - oppilaan tuotosten ja koetulosten perusteella - oppilaan oma arvio töistään ja työskentelystään itsenäisesti ja ryhmässä - oppilaan työskentelyn seuranta - aktiivisuuden ja innostuneisuuden huomioiminen KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Luonnon tutkimisen taidot Oppilas - osaa tehdä havaintoja eri aisteilla sekä osaa kohdistaa huomionsa havaintojen teon kohteen

olennaisiin piirteisiin - osaa kuvailla, vertailla ja luokitella kappaleita ja eliöitä sekä ilmiöitä niiden erilaisten ominaisuuksien

perusteella - osaa tehdä ohjatusti yksinkertaisia tutkimuksia, jotka kohdistuvat luontoon, luonnon ilmiöihin ja

rakennettuun ympäristöön - osaa käyttää erilaisia tietolähteitä ja vertailla eri tavoin hankkimaansa tietoa - osaa ilmaista luonnosta ja rakennetusta ympäristöstä hankkimaansa tietoa puhuen, kirjoittaen ja

piirtäen.

Eliöt ja ympäristöt Oppilas - ymmärtää kuinka elollinen ja eloton luonto eroavat toisistaan ja osaa kuvata eri elinympäristöjen

kuten pihan, puiston, metsän, niityn ja pellon piirteitä sekä tunnistaa niiden tavallisimpia eliölajeja; oppilas osaa antaa esimerkkejä selkärangattomista ja selkärankaisista eläimistä

- tuntee vuodenaikojen vaihtelun piirteet ja osaa kuvata kuinka eliöt ovat sopeutuneet eri vuodenaikoihin ja erityisesti Suomen talveen

- tietää mistä ruoka-aineet ovat peräisin ja missä ruoka tuotetaan - osaa kuvata luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön eroja, osoittaa kiinnostusta ja

vastuullisuutta niitä kohtaan sekä osaa arvioida ympäristön kauneutta, monimuotoisuutta ja viihtyisyyttä

- ymmärtää kartan ilmaisutavan sekä osaa käyttää kartanluvussa apuna ilmansuuntia, karttamerkkien selitystä ja janamittakaavaa ja osaa laatia yksinkertaisen kartan koulun pihasta ja omasta lähiympäristöstään

- osaa kuvata kotiseutunsa ja oman maakuntansa luonnonoloja ja ihmisen toimintaa - oppilas osaa hahmottaa Suomea, Pohjoismaita ja muita lähialueita sekä ymmärtää näiden alueiden

maisemallisen rikkauden - ymmärtää kotiseutunsa osana Suomea ja Suomen osana Pohjoismaita sekä ymmärtää maapallon

ihmisen elinpaikkana.

75

Ympäristön aineita ja ilmiöitä Oppilas - osaa käyttää keskeisiä käsitteitä ja hahmottaa käsitteitä kokonaisuuksina - osaa käyttää yksinkertaisia tutkimusvälineitä, kuten kelloa, pituusmittoja, lämpömittaria ja luuppia,

sekä käyttää havaintojen teossa myös itse tehtyjä välineitä - osaa selittää yksinkertaisten laitteiden, kuten vivun, pyörän, jousen, toimintaa sekä osaa tutkia

erilaisten rakenteiden lujuutta - osaa rakentaa yksinkertaisen virtapiirin pariston, lampun ja johtimien avulla sekä tuntee kodissa

käytettäviä sähkölaitteita; hän ymmärtää, että sähkön käyttöön liittyy vaaroja ja osaa käyttää sähkölaitteita turvallisesti

- tuntee erilaisia valon, äänen ja lämmön lähteitä sekä tunnistaa ja osaa tutkia valoon, ääneen ja lämpöön liittyviä ilmiöitä kuten äänen eteneminen, valon eteneminen ja heijastuminen sekä lämmön siirtyminen ja lämmittäminen

- tuntee näön ja kuulon suojeluun sekä palovammojen ehkäisyyn liittyviä toimenpiteitä ja osaa toimia niiden mukaisesti

- osaa tutkia ilman ja veden ominaisuuksia, veden olomuodon muutoksia ja osaa kuvailla veden kiertokulkua luonnossa

- ymmärtää aineen muuttumisen toisiksi aineiksi esimerkiksi kynttilän tai puun palaessa sekä tuntee herkästi syttyviä aineita ja osaa käyttää alkusammutusvälineitä

- tuntee erilaisten aineiden ja materiaalien ominaisuuksia ja käyttötarkoituksia ja tietää, että kotona voi olla vahingollisia aineita, kuten lääkkeitä, pesu- ja puhdistusaineita sekä liuottimia, tupakka- ja alkoholituotteita

- osaa lajitella jätteitä, ei roskaa ympäristöä sekä osaa säästää vettä, sähköä ja lämpöä. Ihminen ja terveys Oppilas - osaa kuvata kasvun ja kehityksen sekä elämänkulun eri vaiheita, osaa nimetä ihmisen tärkeimmät

ruumiinosat ja keskeisiä elintoimintoja - tuntee terveyttä edistäviä arkikäytäntöjä ja tottumuksia: vuorokausirytmi, riittävä uni ja lepo,

ravinto, säännöllinen ruokaileminen, päivittäinen liikunta, oikeat työskentelyasennot koulussa ja kotona, ryhti, suun terveys, hygienia, pukeutuminen

- osaa perussäännöt ryhmässä toimimisesta ja kohteliaasta käytöksestä; hän osaa tunnistaa ja nimetä erilaisia tunteita ja tietää, että tunteiden ilmaisua voidaan säädellä

- osaa kuvata tavallisimpia lasten sairauksia, niiden oireita ja itsehoitoa; hän tietää lääkkeiden käytön perussääntöjä; hän osaa yksinkertaisia ensiaputaitoja sekä osaa hälyttää ja hakea apua tarvittaessa.

Turvallisuus Oppilas - osaa kuvata erilaisia kiusaamisen ja väkivallan tunnuspiirteitä; hän tietää yksilön oikeuden fyysiseen

koskemattomuuteen sekä tunnistaa hyväksytyn ja ei-toivotun kosketuksen erot; hän tietää, miten tarvittaessa voi hakea apua itselleen, ja tietää, ketkä auttavat koulussa ja lähiyhteisössä

- tietää ikäkautensa mukaisesti, mikä on luvallista toimintaa ja mikä ei - tietää ja tunnistaa turvallisuutta uhkaavia vaaratekijöitä lähiympäristössä ja liikuttaessa liikenteessä,

vesillä tai jäällä; hän tuntee jalankulkijana ja pyöräilijänä keskeiset liikennesäännöt ja ymmärtää, miksi sovittuja ohjeita ja sääntöjä pitää noudattaa.

76

7.2.6 BIOLOGIA JA MAANTIETO JOHDANTO Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. Opetus järjestetään siten, että oppilas oppii tunnistamaan eliölajeja, ymmärtämään eliöiden ja niiden elinympäristöjen välistä vuorovaikutusta sekä arvostamaan ja vaalimaan luonnon monimuotoisuutta. Biologian opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta tuntemaan myös itseään ihmisenä ja osana luontoa. Ulkona tapahtuvassa opetuksessa oppilaan tulee saada myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnosta sekä oppia havainnoimaan ympäristöä. Biologian opetuksen tulee perustua tutkivaan oppimiseen. Opetusta toteutetaan sekä maastossa että luokkahuoneessa. Maantiedon opetuksessa tarkastellaan maapalloa ja sen erilaisia alueita. Opetuksen tulee auttaa oppilasta ymmärtämään luonnon ja ihmisen toimintaan liittyviä ilmiöitä ja niiden välistä vuorovaikutusta eri alueilla. Maantiedon opetuksen tavoitteena on laajentaa oppilaan maailmankuvaa kotimaasta Eurooppaan ja muualle maailmaan. Opetus järjestetään siten, että oppilas saa käsityksen luonnonympäristöjen ja kulttuuriympäristöjen rikkaudesta eri puolilla maapalloa ja oppii arvostamaan niitä. Maantiedon opetuksen tulee luoda pohjaa kansojen ja kulttuurien väliselle suvaitsevaisuudelle ja kansainvälisyydelle. Vuosiluokilla 5–6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii ymmärtämään omaa kasvuaan ja kehitystään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena prosessina sekä ihmisen ja hänen ympäristönsä välisenä vuorovaikutuksena. Biologian ja maantiedon opetuksen tulee painottaa vastuullisuutta, luonnon suojelua ja elinympäristöjen vaalimista sekä tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi. 5. ja 6. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET JA SISÄLLÖT Oppilas oppii - tuntemaan eliölajeja, niiden rakennetta ja elämää sekä eliölajien sopeutumista elinympäristöihinsä

(YHK) - hahmottamaan eliökunnan kokonaisuuden ja luokittelemaan eliöitä (YHK) - liikkumaan luonnossa sekä havainnoimaan ja tutkimaan luontoa maastossa (YHK) - ymmärtämään, että ihminen on ravinnontuotannossaan riippuvainen muusta luonnosta IK, YHK) - kehittämään ympäristölukutaitoaan, toimimaan ympäristöystävällisesti, huolehtimaan

lähiympäristöstään ja suojelemaan luontoa (IK, YHK, OY) - tietämään perusasiat ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista (IK) - arvostamaan kasvua ja kehitystä jokaisen henkilökohtaisena prosessina, tunnistamaan murrosiän

tunnuspiirteitä sekä ymmärtämään ihmisen seksuaalisuutta (IK, YHK, TL) - pohtimaan kasvuun, kehitykseen, ihmisten erilaisuuteen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyviä

kysymyksiä (IK, KK, YHK, TL, OY) - ottamaan vastuuta omista teoistaan sekä ottamaan huomioon toiset ihmiset (IK, KK, OY, YHK, TL)

77

- laatimaan ja tulkitsemaan karttoja sekä käyttämään tilastoja, diagrammeja, kuvia ja sähköisiä viestimiä maantieteellisen tiedon lähteinä (VM, IT)

- hahmottamaan maailmankartan ja tuntemaan sen keskeisen nimistön (KK) - ymmärtämään ihmisen toiminnan riippuvuutta ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista

maapallolla (IK, KK, YHK) - perehtyy Euroopan maantietoon ja maapallon muihin alueisiin sekä oppii arvostamaan ja

suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin, niiden kansoihin ja kulttuureihin. (IK, KK) 5. vuosiluokka 5. luokan tavoitteet - Oppilas oppii tietämään perusasiat ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista. Oppilas oppii

ymmärtämään murrosiän henkisiä ja fyysisiä tunnuspiirteitä. Oppilas oppii ottamaan vastuuta omista teoistaan ja huolehtimaan omasta terveydestään

- Oppilas oppii ymmärtämään, että ihminen on ravinnontuotannossaan riippuvainen muusta luonnosta

- Oppilas oppii tuntemaan ja luokittelemaan eläin- ja kasvikuntaa - Oppilas oppii hahmottamaan Euroopan osana maapalloa - Oppilas oppii tietämään Euroopan keskeisen nimistön - Oppilas oppii tuntemaan Euroopan ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeet ja eläimistöä 5. luokan sisällöt Eliöt ja elinympäristöt - lähialueiden keskeisen eliölajiston tunnistaminen ja ohjattu kasvien keruu - elintarvikkeiden alkuperä ja tuottaminen sekä puutarhan antimet Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu, kehitys ja terveys - ihmisen kehon rakenne ja keskeiset elintoiminnot, lisääntyminen sekä murrosiän fyysiset, psyykkiset

ja sosiaaliset muutokset - oman kehon arvostus ja suojelu, tervettä kasvua ja kehitystä tukevat ja haittaavat tekijät sekä

seksuaalisen kehityksen yksilöllinen vaihtelu Eurooppa osana maailmaa - Eurooppa maailman kartalla ja Euroopan karttakuva - Euroopan ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeet sekä ihmisen toiminta Ihmisten elämän ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapallolla - sademetsät, savannit, arot, aavikot, talvisateiden alueet sekä lauhkean ja kylmän vyöhykkeen alueet

ihmisen elinympäristöinä sekä ihmisten monimuotoinen elämä erilaisissa ympäristöissä

6. vuosiluokka 6 luokan tavoitteet - Oppilas oppii tuntemaan metsän ja suon eliölajeja, niiden rakennetta ja elämää sekä sopeutumista

elinympäristöihinsä - Oppilas oppii tapoja säästää ja suojella ympäristöä ja sen luonnonvaroja - Oppilas oppii hahmottamaan maailmankartan ja tuntemaan sen keskeisen nimistön - Oppilas oppii tuntemaan erilaisia ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeitä: sademetsät, savannit, arot,

aavikot talvisateiden alueet sekä lauhkean- ja kylmän vyöhykkeen alueet ihmisen elinympäristöinä

78

6. luokan sisällöt Eliöt ja elinympäristöt - eliöiden elinympäristöjä, kuten metsä ja suo, ravintoketjut sekä metsien hyötykäyttö - kasvien kasvu ja sen kokeellinen tutkiminen sekä eläinten ja kasvien lisääntyminen Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu, kehitys ja terveys - ihmissuhteisiin, huolenpitoon ja tunteiden säätelyyn liittyvät sosiaaliset tekijät, suvaitsevaisuus sekä

ikäkauteen liittyvät oikeudet ja vastuu Luonnon monimuotoisuus - luonnon monimuotoisuuden merkitys sekä jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet Ihmisten elämän ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapallolla - maailmankartan keskeinen nimistö ja karttataidot - luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus maapallolla sekä ihmisen toiminnan aiheuttamat

muutokset ympäristössä

TYÖTAVAT Opettaja valitsee sellaiset työtavat, jotka edistävät oppimista, tiedon jäsentämistä, kokonaisuuksien ymmärtämistä ja oppimaan oppimista, niin yksittäiselle oppilaalle kuin koko ryhmälle. Työtapoina käytetään oppiaineelle ominaisia, monipuolisia sekä eri-ikäiset oppijat ja erilaiset oppimistyylit huomioivia menetelmiä, jotka mahdollistavat myös luovan toiminnan ja elämykset sisätiloissa ja maastossa. Erilaisten työtapojen avulla kehitetään oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisutaitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Erityistä huomiota kiinnitetään karttatyöskentelyyn. Työtavat valitaan ryhmän tarpeet ja opetettava ja harjoiteltava asia huomioon ottaen. Työtapoja vaihdellaan mahdollisuuksien mukaan oppilaiden aktivoimiseksi ja motivaation lisäämiseksi. Erilaisin työtavoin oppilasta pyritään rohkaisemaan sekä suulliseen että kirjalliseen tuottamiseen opettajan johdolla sekä yksin, pareittain että ryhmissä. ARVIOINTI - oppilaan tuotosten ja koetulosten perusteella - oppilaan oma arvio töistään ja työskentelystään itsenäisesti ja ryhmässä - oppilaan työskentelyn seuranta - aktiivisuuden ja innostuneisuuden huomioiminen KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Luonnon tutkimisen taidot Oppilas - osaa liikkua luonnossa sekä havainnoida ja tutkia luontoa - osaa kuvata tekemiään yksinkertaisia luontoon ja muuhun ympäristöön liittyviä tutkimuksia sekä

selostaa niiden tuloksia - tunnistaa yleisimpiä kasvilajeja ja osaa kerätä lähiympäristön kasveja ohjeiden mukaisesti. Eliöt ja elinympäristöt Oppilas - tuntee eri selkärankaisryhmät ja tunnistaa lähiympäristön yleisimmät nisäkkäät, linnut ja kalat - sekä osaa kertoa esimerkkejä eläinten sopeutumisesta ympäristöönsä

79

- tietää, että vihreät kasvit valmistavat itse oman ravintonsa yhteyttämisen avulla - osaa selittää ravintoketjun pääperiaatteet jonkin esimerkin avulla - ymmärtää ja osaa antaa esimerkkejä siitä, miksi ja miten ihminen on riippuvainen luonnosta ja osaa

selvittää peruselintarvikkeiden alkuperän - osaa antaa esimerkkejä siitä, miten lähiluontoa ja asuinympäristöä voidaan vaalia ja suojella. Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu, kehitys ja terveys Oppilas - osaa kuvata perusasioita ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista - osaa tarkastella omaan kasvuunsa ja kehitykseensä liittyviä muutoksia, osaa selittää murrosiän ja

seksuaalisen kehityksen muutoksia tytöillä ja pojilla sekä antaa esimerkkejä niiden yksilöllisestä ilmenemisestä

- osaa antaa esimerkkejä siitä, miten tunteiden ilmaisua voidaan säädellä, ja siitä, miten asioita voidaan tarkastella myös muiden ihmisten näkökulmasta, sekä osaa esimerkein kuvata tunneilmaisuun liittyvää ihmisten erilaisuutta

- tietää ikäkauteensa liittyvät oikeutensa ja vastuunsa. Karttataidot Oppilas - osaa etsiä kartastosta tutkimiaan paikkoja, käyttää kartanluvussa hyväkseen karttamerkkejä ja

mittakaavoja sekä osaa tulkita erilaisia karttoja - osaa tulkita tilastoja, diagrammeja, kuvia, ja sähköisten viestimien välittämää tietoa sekä osaa

kriittisesti arvioida eri tietolähteitä - osaa itse laatia yksinkertaisia karttoja ja diagrammeja. Eurooppa osana maailmaa Oppilas - tietää pääpiirteissään Euroopan valtiot ja niiden pääkaupungit sekä osaa kuvata luonnonolojen

vaihtelua ja ihmisen toimintaa Euroopassa. Ihmisten elämän ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapallolla Oppilas - tietää maailmankartan keskeisen nimistön, kuten maanosat, valtameret, suurimmat vuoristot sekä

sademetsä- ja aavikkoalueet - tietää, että maapallolla on erilaisia ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeitä ja osaa kertoa esimerkkejä

siitä, miten ilmasto-olot, kuten lämpötila ja sademäärä, vaikuttavat ihmisen toimintaan, erityisesti maatalouteen ja asumiseen eri vyöhykkeillä sekä osaa kuvata ihmisten elämää erilaisissa ympäristöissä

- osaa kertoa esimerkkejä eri alueilta siitä, miten ihmisen toiminta, kuten kaupunkien ja teollisuuden rakentaminen, liikalaiduntaminen ja polttopuun kerääminen ovat aiheuttaneet muutoksia ympäristössä

- osaa tunnistaa oman kulttuurin ja vieraiden kulttuurien piirteitä. Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen (IK), kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys (KK), viestintä ja mediataito (VM), vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta (VY), osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys (OKY), turvallisuus ja liikennekäyttäytyminen (TL), teknologia ja ihminen (TI).

80

7. – 9. vuosiluokka

BIOLOGIA JOHDANTO Yläluokkien biologia tutustuttaa oppilaan käsityksiin elämän synnystä, erilaisiin ekosysteemeihin ja niiden toimintaan mikro- ja makrotasolla sekä ihmisen kehon biologiaan. Biologian opetuksessa pyritään herättämään oppilaan mielenkiinto erilaisia luonnon ilmiöitä kohtaan ja antamaan välineitä luonnon tutkimiseen. Oppilaan vastuuta ympäristön suojelussa ja hoitamisessa pyritään kehittämään. YLEISET TAVOITTEET Oppilas oppii - käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä sekä tiedonhankinta- ja tutkimusmenetelmiä - kuvaamaan elämän perusilmiöitä - tunnistamaan eliölajeja ja arvostamaan luonnon monimuotoisuutta sekä suhtautumaan

myönteisesti sen vaalimiseen - hahmottamaan ekosysteemien rakennetta ja toimintaa - tuntemaan kasvien kasvattamisen ja viljelyn periaatteita - tuntemaan ihmisen perusrakenteen ja keskeiset elintoiminnot sekä ymmärtämään seksuaalisuuden

biologisen perustan - tuntemaan perinnöllisyyteen liittyviä keskeisiä käsitteitä - tunnistamaan kotiseudun ympäristömuutoksia, pohtimaan niiden syitä ja esittämään ongelmien

ratkaisumahdollisuuksia - ymmärtämään ympäristönsuojelun keskeiset tavoitteet ja luonnonvarojen kestävän käytön

periaatteet 7.vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET Oppilas - tutustuu erilaisiin vesiekosysteemeihin ja niiden elämään sekä vesistöjen tutkimustapoihin VY - oppii tuntemaan erilaisten vesialueiden lajistoa - ymmärtää lähivesien suojelun tärkeyden VY, KK KESKEISET SISÄLLÖT - järviekosysteemi ja sen toiminta, rakenne, lajisto ja suojelu - joki- ja murtovesiekosysteemin erityispiirteet ja lajisto sekä suojelu - Suomen vesistöjen erityispiirteitä ja ongelmia 8. vuosiluokka

81

KESKEISET TAVOITTEET Oppilas - oppii liikkumaan luonnossa ja havainnoimaan ympäristöään, sen lajeja, toimintaa ja kuntoa (VY, IK) - kiinnostuu tutkimaan tarkemmin näkemäänsä ja saa siihen välineitä - oppii käyttämään erilaisia tiedonhankintavälineitä (VM) - oppii näkemään oman toimintansa vaikutusta ympäröivään luontoon (IK, VY) KESKEISET SISÄLLÖT - metsätyypit ja niiden lajisto - metsän kerrokset ja kehitysvaiheet - kasvisolun rakenne - lähimetsän kunto, lajisto, luokitus ja suojelunäkökohdat - maaperäeläimet, hyönteiset, pikkunisäkkäät, linnut ja riistaeläimet - ravintoketjut ja energiavirrat - uhanalaiset lajit ja luonnonsuojelu - suotyypit ja niiden eliölajisto ja suojelu - tunturit 9. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET Oppilas - perehtyy oman kehon rakenteeseen ja elintoimintoihin, oppii tuntemaan itseään ja oppii

ymmärtämään ihmisten erilaisuutta tutustumalla ihmiseen biologisena kokonaisuutena (IK) - oppii ottamaan vastuuta omasta terveydestä (IK, VY) - pohtii elämän syntyä (IK) - kehittää ympäristötietoisuuttaan (VY) KESKEISET SISÄLLÖT - solun, elinten ja elimistöjen rakenne ja toiminta sekä elimistöjen yhteistoiminta - murrosiän fysiologiset muutokset - lisääntyminen - perinnöllisyystieteen peruskäsitteet ja yksinkertaiset periytymissäännöt - ihmisen asema luomakunnassa evoluution ja luomisopin näkökulmasta TYÖTAVAT Työtapoina ovat käytössä mm. luokkatyöskentely, opetuskeskustelu, maastotyöskentely, näytteiden otto ja määritys, projektit, pari- ja ryhmätyöskentely, pelit, audiovisuaaliset menetelmät sekä tietotekniikan hyödyntäminen. ARVIOINTI

82

Kirjalliset kokeet, projektit ja tuntityöskentely ja –aktiivisuus, harrastuneisuus. AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen (IK), kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys (KK), vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta (VY), viestintä ja mediataito (VM).

MAANTIETO JOHDANTO Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa ja sen alueellista perustaa. Maantiedon opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan kykyä tarkastella luonnonympäristöä, rakennettua ympäristöä ja sosiaalista ympäristöä sekä ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta paikallistasolta globaalille tasolle saakka. Opetuksen tulee ohjata oppilasta seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia maailmassa ja arvioimaan niiden vaikutusta luontoon ja ihmisen toimintaan. Maantiedon opetus järjestetään siten., että oppilaiden kulttuurien tuntemus lisääntyy ja kyky ymmärtää ihmisten elämän ja elinympäristöjen erilaisuutta eri puolilla maailmaa kehittyy. Maantiedon opetuksen tulee toimia siltana luonnontieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen ajattelun välillä. Opetuksen tavoitteena on ohjata oppilaita pohtimaan maapallolla olevien luonnontieteellisten, kulttuuristen, sosiaalisten ja taloudellisten ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita. Maantiedon opetuksen tulee tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneiksi kansalaisiksi. Heissä pyritään herättämään vastuu myös erilaisissa olosuhteissa asuvasta lähimmäisestä ja etsimään toimintakeinoja, esimerkiksi lähetystyön, kehitysyhteistyön, ympäristönsuojelun ja kansalaisaktiivisuuden muodossa. YLEISET TAVOITTEET VUOSILUOKILLE 7-9 Oppilas oppii - käyttämään ja tulkitsemaan fyysisiä karttoja ja teemakarttoja sekä käyttämään muita

maantieteellisiä tietolähteitä, kuten diagrammeja, tilastoja, ilmakuvia, satelliittikuvia, valokuvia, kirjallisuutta, uutislähteitä sekä sähköisiä viestimiä

- määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet - ymmärtämään planetaarisuuden vaikutuksia maapallolla - ymmärtämään maanpintaa muokkaavien tekijöiden vaikutuksen maisemassa - ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta Suomessa, Euroopassa ja muualla

maailmassa sekä tietämään syyt, jotka ohjaavat ihmisen toimintojen sijoittumista - tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä ja suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin ja niiden

kansoihin sekä erilaisten kulttuurien edustajiin - tuntemaan ja arvostamaan Suomen luonnonympäristöä ja rakennettua ympäristöä sekä

hahmottamaan oman alueellisen identiteettinsä - tietämään miten Suomessa jokainen kansalainen voi vaikuttaa oman elinympäristönsä suunnitteluun

ja kehittämiseen

83

- ymmärtämään ja arvioimaan kriittisesti uutistietoa, esimerkiksi maailmanlaajuisista ympäristö- ja kehityskysymyksistä sekä toimimaan itse kestävän kehityksen mukaisesti.

7. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET Oppilas - tutustuu luonnon- ja kulttuurimaantieteen tutkimiin ilmiöihin, prosesseihin, niiden alueelliseen

jäsentymiseen ja tärkeimpiin käsitteisiin - oppii käyttämään maantieteen yleisimpiä työkaluja - saa kokonaiskuvan maapallosta ja oppii tuntemaan Amerikoiden aluemaantiedettä KESKEISET SISÄLLÖT - kartat maantieteellisen tiedon lähteenä - maailman alueellinen jäsentäminen - maapallon sisäiset ja ulkoiset tapahtumat - Pohjois- ja Etelä-Amerikan luonnonolojen, ihmistoiminnan ja kulttuuristen piirteiden tarkastelu ja

vertailu 8.vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET Oppilas - tutustuu Euroopan luonnonmaantieteeseen (pinnanmuodot, ilmasto, kasvillisuusvyöhykkeet) - tutustuu Euroopan eri maihin ja niiden luontoon, elinkeinoihin, väestöön - osaa Euroopan maiden liput, rahat ja pääkaupungit - tietää mantereen suurimmat joet ja vuoristot - osaa tulkita aluemaantieteellisten karttojen merkkejä ja värejä KESKEISET SISÄLLÖT - maiden liput, rahat ja pääkaupungit - maiden pinnanmuodot ja niiden mukainen elinkeinorakenne - eri maiden kulttuureja ja tapoja - EU:n merkitys Euroopassa - Euroopan ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeet 9. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET Oppilas

84

- kehittää kartanlukutaitoaan ja opettelee tulkitsemaan mm. topografisia, kasvillisuus- ja ilmastokarttoja, sekä erilaisia diagrammeja

- tutustuu Eurooppaan maanosana, sen eri maihin ja kulttuureihin, Eurooppaan talousalueena (EU) ja kansainväliseen yhteistyöhön Euroopan eri maiden välillä

- Euroopan karttakuvan, luonnonolojen, maiseman ja ihmisen toiminnan peruspiirteet sekä niiden vuorovaikutus Euroopan eri alueilla

- Euroopan maantieteellinen tarkastelu osana maailmaa ja Euroopan tulevaisuus - tutustuu Suomeen pohjoismaana, Itämeren maana, EU:n jäsenenä ja maailmassa - tutustuu kotimaan luonnonoloihin ja maisemaan, erityispiirteisiin, kulttuuriin, elinkeinoelämään ja

sen muutoksiin sekä suomalaiseen elämään nyky-Suomessa - pohtii ympäristö- ja kehityskysymyksiä maailmanlaajuisesti ja paikallisesti sekä arvioi

ratkaisumahdollisuuksia - kehittää ja syventää taitojaan lukea ja tulkita karttoja

KESKEISET SISÄLLÖT

- Suomen karttakuva ja maisema - peruskallio - Jääkauden vaikutus Suomessa - Luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus Suomen eri alueilla - rakennettu ympäristö ja perinnemaisemat - Suomen väestö ja sen vähemmistökulttuurit - Elinkeinot (maatalous, teollisuus, liikenne, kauppa) ja niiden uudistuminen - Vaikuttamismahdollisuudet oman ympäristön suunnittelussa ja kehittymisessä - Suomi osana maailmaa TYÖTAVAT - Opettajajohtoinen opetus - Asioiden pohdinta ja keskustelut - Ryhmätyöt ja niiden esittäminen - Maastoretket ja näytteidenotto - Tehtävät kotona ja koulussa - Pelit - Portfolio ARVIOINTI Arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan oppilaan opiskelua sekä kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Arvioinnissa huomioidaan oppilaan oppiminen ja työskentely, oppilaan myönteinen aktiivisuus, tuntityöskentelyyn osallistuminen, joka kompensoi tiedollisia puutteita. Kirjalliset kokeet ja portfolio arvioidaan. AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen (IK) saa syvyyttä perehdyttäessä muuttoliikkeeseen, siirtolaisuuteen ja pakolaisuuteen.

85

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys (KK) korostuvat käsiteltäessä maamme kulttuuri- ja luonnonmaantiedettä sekä selvitettäessä vastaavia maantieteellisiä osa-alueita muiden maanosien ja valtioiden kohdalla. Viestintä- ja mediataito (VM) sekä ihminen ja teknologia (IT) liittyvät maantiedon ainekseen jossa kartoitetaan tämänhetkisiä maapallon laajuisia ympäristöasioita ja kehitysmaantieteellisiä kysymyksiä, tai lähetystyötä. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys (OKY) tulevat esille aluemaantieteessä ja aluesuunnittelussa.

7.2.7 FYSIIKKA JA KEMIA

JOHDANTO Fysiikan ja kemian opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimukset, joista edetään kohti fysiikan ja kemian peruskäsitteitä ja periaatteita. Opiskelun tulee innostaa oppilasta luonnontieteiden opiskeluun, auttaa oppilasta pohtimaan hyvän ja turvallisen ympäristön merkitystä sekä opettaa oppilasta huolehtimaan ympäristöstään ja toimimaan siinä vastuullisesti. Opetukseen voidaan integroida terveystiedon opetusta, jossa oppilaan toimintaa tarkastellaan turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta. Fysiikan ja kemian opetuksen tehtävänä on ohjata luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedon hankintaan ja tietojen käyttämiseen eri elämäntilanteissa. YHTEISET TAVOITTEET VUOSILUOKILLE 5-6 Oppilas oppii - työskentelemään ja toimimaan turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen sekä noudattamaan

annettuja ohjeita - tekemään havaintoja ja mittauksia eri aisteilla ja mittavälineillä, etsimään tietoa tutkittavasta

kohteesta sekä arvioimaan tiedon luotettavuutta - tekemään johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan sekä tunnistamaan luonnonilmiöihin ja

kappaleiden ominaisuuksiin liittyviä syy-seuraussuhteita - tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, joissa selvitetään ilmiöiden, eliöiden, aineiden ja

kappaleiden ominaisuuksia sekä niiden välisiä riippuvuuksia - käyttämään luonnontieteellisen tiedon kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussa fysiikan ja

kemian alaan kuuluvia käsitteitä, suureita ja niiden mittayksiköitä - kokoamaan eri lähteistä löytämäänsä tietoa sekä pohtimaan sen oikeellisuutta aikaisempien

tietojensa, tutkimustensa ja muiden kanssa käymiensä keskustelujen perusteella

5. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET Oppilas oppii

86

- tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita kappaleiden liikkeeseen ja vuorovaikutukseen sekä aineiden ominaisuuksiin liittyen

- käyttämään fysiikan ja kemian käsitteitä ja suureita luonnontieteellisen tiedon kuvailemisessa, vertailussa ja luokittelussa

- ottamaan huomioon mahdolliset yhteydet biologiaan ja maantietoon - soveltamaan luonnontieteellistä tietoa terveyteen liittyvissä asioissa

KESKEISET SISÄLLÖT Fysiikka - avaruuteen liittyvät nimitykset, käsitteet sekä avaruuden mittasuhteet - aurinkokunnan rakenne - vuorokaudenajat, vuodenajat, maapallon aikavyöhykkeet, kuun vaiheet ja –pimennykset - tähtitaivas ja tunnettuja tähtikuvioita - erilaisia liikkeitä, esim. Maan vetovoima - kitka, ilman ja veden vastuskappaleiden liikkeeseen vaikuttavina voimina - turvallinen liikkuminen ja tapaturmien ehkäiseminen

Kemia

- ilman koostumus ja ilmakehän rakenne - palamisen edellytykset - ilmakehän kaasujen kemiallisia merkkejä - ilman saastumisen syitä ja suojelun keinoja - veden ominaisuuksia (esim. sulamis- ja jäätymispisteet) - veden merkitys liuottimena - luonnonvesien laadun tutkiminen - vesistöjä uhkaavia aineita ja ilmiöitä - jätevesien puhdistus ja juomavesien valmistus - päihteissä ja huumaavissa aineissa olevia haitallisia aineita - tavallisimpien alkuaineiden kemialliset merkit

6. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET Oppilas oppii

- tunnistamaan ja nimeämään elinympäristön aineita ja tekemään yksinkertaisia kokeita aineiden ominaisuuksiin liittyen

- kestävän kehityksen toiminnan tapoja ja ymmärtää kulutustottumustensa ja valintojensa vaikutukset ympäristölle

- näkemään mahdolliset yhteydet biologiaan ja maantietoon - soveltamaan tietojaan terveyteen liittyvissä asioissa

KESKEISET SISÄLLÖT

87

Fysiikka - hankaussähkö ja sähköiset perusilmiöt - käsitteet jännitelähde, sähkövirta ja jännite - yksinkertaisia virtapiirejä - erilaisia kytkentöjä ja niiden eroja - johteita ja eristeitä - sähköturvallisuus - energian käsite ja energialähteitä - energian varastoituminen, siirtyminen ja muuttuminen muodosta toiseen - sähkön- ja lämmöntuotantotapoja - energia kotona ja energian säästäminen - energiamuotojen tuottamisesta ja käyttämisestä aiheutuvia ympäristövaikutuksia

Kemia - seoksen aineosien erotusmenetelmiä - maaperästä saatavia alkuaineita ja niiden ominaisuuksia - maaperän alkuaineiden kemiallisia merkkejä - malmikivien tunnistus ja metallien valmistus - metallien ominaisuuksia - tuotteiden elinkaari - kodin kemikaalien ominaisuuksia - vesiliuosten happamuus ja emäksisyys - tuoteselosteiden tulkinta ja tuotteiden turvallinen käyttö - viralliset ympäristömerkit - kulutustottumusten vaikutukset tuotteiden elinkaareen - Kodin ongelmajätteet ja niiden hävittäminen TYÖTAVAT - opettajajohtoinen opetus - ryhmätyöt - kokeellisuus - havainnointi - työselostukset - opintokäynnit - itsenäinen opiskelu

ARVIOINTI Jatkuva työskentelyn ja ohjeitten noudattamistaidon havainnointi oppitunneilla, kirjallisten kokeiden ja muiden tuotosten arviointi 7. – 9. vuosiluokka JOHDANTO

88

Vuosiluokilla 7–9 fysiikan opetuksen tarkoitus on syventää oppilaan tietämystä fysiikasta ja fysikaalisen tiedon luonteesta sekä vahvistaa kokeellisen tiedonhankinnan taitoja. Fysiikan opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimukset. Opetus ohjaa luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan, tietojen käyttämiseen sekä tiedon luotettavuuden ja merkityksen arviointiin elämän eri tilanteissa. Opetus antaa oppilaalle valmiuksia keskustella ja kirjoittaa fysiikan ja teknologian tiedonalaan kuuluvista asioista ja ilmiöistä tarkoituksenmukaisia käsitteitä käyttäen sekä auttaa häntä ymmärtämään fysiikan ja teknologian merkityksen jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. YLEISET TAVOITTEET Oppilas oppii - työskentelemään ja tutkimaan luonnonilmiöitä turvallisesti ja yhdessä toisten kanssa - tekemään havaintoja, mittaamaan suureita ja tekemään johtopäätöksiä mittauksistaan - suunnittelemaan ja tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, jossa vakioidaan ja varioidaan

luonnonilmiöissä vaikuttavia muuttujia ja selvitetään muuttujien välisiä riippuvuuksia - käyttämään tarkoituksenmukaisia käsitteitä, suureita ja yksiköitä kuvatessaan fysikaalisia ilmiöitä ja

teknologiaan kuuluvia asioita - arvioimaan eri lähteistä hankkimansa tiedon luotettavuutta - käyttämään erilaisia graafisia ja algebrallisia malleja ilmiöiden selittämisessä, ennusteiden

tekemisessä ja ongelmanratkaisussa - tuntemaan luonnonilmiöitä ja prosesseja ja niissä tapahtuvia energiamuutoksia, erilaisia luonnon

rakenteita ja rakenneosien vuorovaikutuksia sekä ymmärtämään ilmiöiden syy-seuraussuhteita. 7. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET Oppilas - tutustuu luonnontieteellisen tutkimuksen perusteisiin - oppii noudattamaan täsmällisesti annettuja ohjeita ja työturvallisuussääntöjä - tekemään tutkimusta ryhmässä - tekemään tarkkoja mittauksia - kirjaamaan mittaustuloksensa, havaintonsa ja johtopäätöksensä tutkimuksesta - esittämään tuloksensa asianmukaisella kuvaajalla tai kaaviolla. - lukemaan kaavioita ja käyriä ja tulkitsemaan niitä - niveltämään tutkimansa arkielämään - näkemään fysikaalisen tiedon hyödyntämismahdollisuudet jokapäiväisessä elämässä. KESKEISET SISÄLLÖT Liike ja voima - Tasainen ja kiihtyvä liike - kitka, maan vetovoima - painon ja massan käsite - voimien yhteisvaikutuksen määrittäminen - paine

89

- tiheys - vuorovaikutuksen käsite Ääni - värähdysliike - pitkittäinen ja poikittainen aaltoliike - äänen synty ja eteneminen - resonanssi - meluntorjunta Valo - heijastuminen ja taittuminen, - peilit ja linssit - kuvanmuodostus peileissä ja linsseissä - värit, - spektri - valon olemus ja ominaisuudet - optiset laitteet 9. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET Oppilas - kehittää tutkimus- ja ryhmätyötaitojaan - osaa toimia työryhmän vetäjänä ja suorittaa työnjaon ryhmän sisällä. - pystyy suunnittelemaan pienimuotoisen fysiikan alan tutkimuksen annetusta ongelmasta - pystyy asettamaan itse ongelmia ja kysymyksiä. - oppii laskemaan laskukaavoilla ja yksiköillä - oppii tulkitsemaan laskukaavasta eri suureitten välisiä riippuvuuksia. KESKEISET SISÄLLÖT: Lämpö - energian säilyminen siirtyminen ja varastoituminen, - ominaislämpökapasiteetti, - lämpölaajeneminen, - olomuodon muutokset Liike-energia - potentiaalienergia ja liike-energia sekä niiden laskeminen, - työ, teho, hyötysuhde ja niiden laskeminen, - yksinkertaiset koneet (vipu, kalteva taso, kiila, väkipyörä), - painopiste ja tasapaino, tasapainolajit, painopisteen määrittäminen Sähkö - virtapiirit - sarja- ja rinnankytkennät - kytkentäkaaviot - Ohmin laki

90

- vastus-, sähkövirta- jännitelaskut Magnetismi - kestomagneetti - sähkömagneetti ja sen sovellukset - energian siirtäminen sähkön avulla - induktio - sähköntuotantotavat - kodin sähkötyöt Ydin ja ydinsäteily: - ytimen rakenne - säteilylajit - radioaktiivinen hajoaminen - säteilyn haitat - säteilyltä suojautuminen. TYÖTAVAT Opettaja valitsee työtavat. Käytetään vaihtelevasti erilaisia oppilas- ja opettajakeskeisiä työtapoja esim. oppilastöitä yksin, pari- ja ryhmätyöskentelynä sekä demonstraatiota. Työtapojen tavoitteena on luonnontutkimisen taitojen, tiedonhankinnan, yhteisvastuullisuuden ja oppimaanoppimistaitojen kehittyminen itse tekemällä. ARVIOINTI Numeroarviointi 4-10, toteutetaan kirjallisten kuulustelujen, tuntiaktiivisuuden, tutkimuksiin osallistumisen, muistiinpanojen ja opiskeluasenteen pohjalta. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Luonnon tutkimisen taidot Oppilas - osaa työskennellä turvallisesti, ohjeita noudattaen ja yhdessä toisten kanssa - osaa tehdä luonnontieteellisen tutkimuksen annetun ohjeen mukaan sekä suunnitella yksinkertaisia

kokeita, sopia työnjaosta ja tehtävistä sekä osaa asettaa tavoitteita tai päämääriä yhdessä muiden oppilaiden kanssa

- osaa laatia pienimuotoisia tutkimusselostuksia, esittää tulokset esimerkiksi taulukkojen ja kaavioiden avulla sekä tulkita niitä

- osaa tehdä kontrolloidun kokeen ja arvioida koejärjestelyn toimivuutta sekä tulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä

- tietää, että fysiikka on perusluonnontiede ja että fysiikan tietoja ja kokeellista tiedonhankintamenetelmää käytetään muissa luonnontieteissä ja tekniikassa.

Liike ja voima Oppilas - osaa tutkia erilaisia vuorovaikutus- ja liikeilmiöitä sekä käyttää niitä kuvaavia suureita, kuten aika,

matka, nopeus, kiihtyvyys ja voima - osaa tehdä graafisia esityksiä esimerkiksi tasaisen ja kiihtyvän liikkeen mittaustuloksista sekä tulkita

niitä sekä käyttää tasaisen liikkeen mallia liikettä koskevien ennusteiden tekemiseen ja keskinopeuden yhtälöä matkan tai ajan arviointiin ja laskemiseen

91

- ymmärtää yksinkertaisten mekaanisten koneiden, esimerkiksi vivun, toimintaperiaatteen ja tietää mekaanisten koneiden ja erilaisten rakenteiden sovelluksia

- osaa käyttää kappaleiden ja aineiden ominaisuuksia kuvaavia suureita ja osaa selittää niiden avulla havaitsemiaan ilmiöitä, esimerkiksi vertailla aineiden tiheyksiä ja selittää tiheyden avulla erilaisia ilmiöitä, kuten kellumisen ja kuumailmapallon toiminnan

- tuntee työn ja energian välisen yhteyden - ymmärtää liikenneturvallisuutta koskevien määräysten fysikaalisen perustan. Värähdys- ja aaltoliike Oppilas - tunnistaa aaltoliikkeitä ja niille luonteenomaisia ilmiöitä, esimerkiksi aaltoliikkeen synnyn,

etenemisen, vastaanottamisen, heijastumisen ja taittumisen - tunnistaa erilaisia jaksollisia ilmiöitä ja värähtelijöitä ympäristöstään ja niille ominaisia ilmiöitä sekä

osaa luonnehtia kyseessä olevia ilmiöitä niitä kuvaavien suureiden avulla - osaa tutkia valon heijastumista ja taittumista sekä selittää valonsädettä mallina käyttäen erilaisia

näkemiseen liittyviä ilmiöitä ja peilien ja linssien toimintaa - ymmärtää äänen ja valon merkityksen ihmisen ja yhteiskunnan kannalta, esimerkiksi melu ja siltä

suojautuminen sekä valo tiedonsiirrossa. Lämpö Oppilas - tunnistaa ympäristöstä lämmön siirtymiseen ja varastoitumiseen liittyviä ilmiöitä ja osaa tulkita niitä - osaa luonnehtia lämpöopin perusilmiöitä, kuten lämpölaajenemista ja kappaleen lämpenemistä,

niitä kuvaavien suureiden ja kokeellisten lakien avulla - osaa käyttää lämpenemisen, olomuodon muutosten ja lämpölaajenemisen lakeja tarkastellessaan ja

selittäessään ympäristössään tapahtuvia lämpöilmiöitä. Sähkö Oppilas - osaa sähkölaitteiden ja lämpöä tuottavien laitteiden turvallisen ja taloudellisen käytön periaatteet

sekä osaa arvioida ja laskea eritehoisten sähkölaitteiden käyttökustannuksia - ymmärtää jännitteen ja sähkövirran välisen yhteyden suljetussa virtapiirissä ja vastuksien

vaikutuksen sähkövirran suuruuteen sekä osaa tehdä ennusteita virtapiirin toiminnasta ja käyttää kytkentäkaaviota virtapiirin mallina

- tuntee sovelluksia kuten sähkölaitteet ja sähköinen viestintä - • tuntee sähkön tuotantoon ja siirtoon liittyviä prosesseja kuten muuntajan toiminta, osaa selittää

energian muuntumisen voimalaitoksessa sekä arvioida erilaisten voimalaitosten hyötyjä ja haittoja. Luonnon rakenteet Oppilas - tuntee säteilylajit ja säteilyn vaikutuksia, pystyy erottamaan vaaralliset säteilylajit vaarattomista ja

osaa suojautua säteilyltä - hahmottaa rakenneosien ketjun ja mittasuhteita alkeishiukkasista galakseihin ja osaa havainnollistaa

näitä rakenteita ja järjestelmiä sopivilla malleilla - osaa käyttää keskusteluissaan keskeisiä fysiikan käsitteitä muun muassa energia, vuorovaikutus ja

säteily - ymmärtää energian säilymisen periaatteen sekä osaa antaa esimerkkejä energian muuntumisesta

erilaisissa prosesseissa, kuten puun palamisessa ja kiven putoamisessa.

92

AIHEKOKONAISUUDET Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys- Opitaan käyttämään kansainvälisesti sovittuja suureita, niiden tunnuksia ja yksiköitä. Vastuu ympäristöstä ja kestävästä tulevaisuudesta toteutuvat fysiikassa mm. tutustumalla energiaan ja sen tuotantotapoihin. Turvallisuus ja liikenne toteutuvat fysiikassa tutkimalla liikettä ja tutustumalla mekaniikan peruslakeihin. Perehdytään myös sähköturvallisuuteen ja radioaktiivisuuden perusteisiin sekä haitalliselta säteilyltä suojautumiseen. Ihminen ja teknologia toteutuvat fysiikassa tutustumalla yksinkertaisten koneiden toimintaperiaatteisiin, sähköön, energian tuottamiseen ja siirtämiseen sekä hyötysuhteeseen. Tutustutaan myös teknologian historiaan. KEMIA 7. – 9. vuosiluokka JOHDANTO Kemian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7–9 on laajentaa oppilaan tietämystä kemiasta ja kemiallisen tiedon luonteesta sekä ohjata luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan ja tietojen käyttämiseen elämän eri tilanteissa. Opetus auttaa ymmärtämään kemian merkityksen jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Kemian opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia tehdä jokapäiväisiä valintoja ja keskustella mm. energian tuotantoon, ympäristöön ja teollisuuteen liittyvistä asioista ja ohjata oppilasta ottamaan vastuuta ympäristöstään. Opetus tukeutuu kokeelliseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana on elinympäristöön liittyvien aineiden ja ilmiöiden havaitseminen ja tutkiminen. Tästä edetään ilmiöiden tulkitsemiseen, selittämiseen ja kuvaamiseen sekä aineen rakenteen ja kemiallisten reaktioiden mallintamiseen kemian merkkikielellä. YLEISET TAVOITTEET Oppilas oppii - työskentelemään turvallisesti yksin ja ryhmissä - käsittelemään ja hoitamaan työssä tarvittavia välineitä - noudattamaan täsmällisesti työohjeita - kirjaamaan asianmukaisin termein ylös havaintonsa ja johtopäätöksensä - tekemään tutkimustuloksistaan tulkintoja - soveltamaan oppimaansa käytännön elämässä. - kemian merkkikielen ja osaa sekä kirjoittaa että tulkita sitä - ymmärtämään kemian merkityksen jokapäiväisessä elämässä

93

- hyödyntämään oppimaansa - kehittämään luonnontieteellistä ajatteluaan. 7. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET Oppilas oppii - työturvallisuussäännöt - kemian sanastoa - alkuaineiden ja joidenkin yhdisteiden merkit, - yksinkertaisen kemiallisen reaktion kirjoittamisen ja tulkitsemisen, - laboratoriovälineiden nimet ja käyttötarkoituksen. - kemiallisen kokeen suoritukseen ja työselostuksen laatimiseen sekä tulosten tulkintaa. - alkuaineiden jaksollisen järjestelmän pääperiaatteet KESKEISET SISÄLLÖT - puhtaat aineet ja seokset, - kylläinen liuos - aineiden erottaminen toisistaan, - alkuaine ja kemiallinen yhdiste - alkuaineiden ja yhdisteiden kirjainmerkit - kemiallisen reaktion luonne ja merkitseminen - aineen rakenne - atomin rakenne - alkuaineiden jaksollinen järjestelmä. 8. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET Oppilas - kykenee tarkkuutta ja täsmällisyyttä vaativiin laboratoriokokeisiin - käyttää sujuvasti kemian käsitteitä ja alkuaineiden ja yhdisteiden merkkejä - osaa suunnitella ja toteuttaa yksinkertaisen laboratoriokokeen hänelle annetusta ongelmasta - asettaa itse ongelmia ja kysymyksiä. - kykenee toimimaan ryhmän vetäjänä ja tekemään ryhmän sisällä järkevän työnjaon. - osaa noudattaa hänelle annettua kirjallista työohjetta, - osaa valmistaa lyhyen yksinkertaistetun esityksen jostakin kemiallisesta prosessista - osaa hakea tietoa eri lähteistä KESKEISET SISÄLLÖT

94

- palaminen ja paloturvallisuus - palamisreaktiot - aineen happamuus ja emäksisyys - indikaattorit - neutraloituminen - happojen ja emästen toteaminen, vaikutus ja käyttö - happamoituminen - ilmakehän kemia - veden erityisominaisuudet - hiiliyhdisteiden kemia, hiilivedyt, alkoholit, karboksyylihapot, esterit ja näiden kemiallinen rakenne ja

käyttö - ravintoaineiden kemia - malminlouhinta - metallien ominaisuudet ja reaktiokyky - metallien sähkökemiallinen jännitesarja - sähkökemia - elinkaarianalyysit TYÖTAVAT Opettaja valitsee työtavat. Käytetään vaihtelevasti erilaisia oppilas- ja opettajakeskeisiä työtapoja esim. oppilastöitä yksin, pari- ja ryhmätyöskentelynä sekä demonstraatiota. Työtapojen tavoitteena on luonnontutkimisen taitojen, tiedonhankinnan, yhteisvastuullisuuden ja oppimaanoppimistaitojen kehittyminen itse tekemällä. ARVIOINTI Numeroarviointi 4-10. Numeroon vaikuttavat menestys kirjallisissa kuulusteluissa, aktiivisuus oppitunneilla ja työtunneilla, muistiinpanot ja opiskelu sekä harrastuneisuus. Kemian arviointi on jatkuvaa ja yksilöllistä. Arvioinnilla annetaan palautetta oppilaan osaamisen eri osa-alueilta: tiedot, taito työskennellä vastuullisesti ja suunnitelmallisesti yhteistyössä ja yksin sekä oppilaan kykyä arvioida omaa työtään asetettujen tavoitteiden puitteissa. Palaute edistymisestä annetaan suullisesti oppitunneilla, mahdollisissa arviointikeskusteluissa, koenumeroin ja välitodistusarvosanoilla. Arviointiin voidaan sisällyttää myös raportoitavia projektitöitä ja tutkielmia. Lisäksi kotitehtävien tekeminen vaikuttaa kurssien arviointiin. Välttävä (5) Suorittaakseen välttävästi kemian oppimäärän oppilaan tulee osallistua tuntityöskentelyyn ja turvallisten työtapojen mukaiseen kokeelliseen havainnointiin. Tarvittaessa lisänäyttönä voidaan vaatia koe, ylimääräisiä tehtäviä tai projektityö PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas - osaa työskennellä annetun ohjeen mukaan turvallisesti yksin ja ryhmässä - osaa tehdä yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, esimerkiksi kokeen, jossa tutkitaan aineen

palamista, palamistuotteen liukenemista veteen ja syntyneen vesiliuoksen happamuutta

95

- osaa esittää kokeidensa tulokset ja tulkita niitä - tuntee aineiden kiertoprosesseja ja niiden aiheuttamia ilmiöitä luonnossa ja ympäristössä,

esimerkiksi hiilen kiertokulku, kasvihuoneilmiö ja happamoituminen - tuntee kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen ihmiselle ja yhteiskunnalle, esimerkiksi

fotosynteesin merkityksen elollisen luonnon energiavarannolle sekä korroosion ja korroosiolta suojaamisen merkityksen rakentamisessa ja metalliteollisuudessa

- tuntee ympäristöön vaikuttavia aineita, niiden lähteitä, leviämistapoja ja vaikutuksia ihmisen ja luonnon hyvinvointiin, esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden palamistuotteita ja raskasmetalleja

- tuntee teollisuuden eri aloja kuten metalli- ja puunjalostusteollisuus sekä niiden tuotteita ja niiden merkityksen jokapäiväisessä elämässä

- osaa tulkita tavaraselosteita, selittää tuotteen elinkaaren ja osaa tehdä valintoja kuluttujana - osaa käyttää oikeita käsitteitä kuvaillessaan aineiden ominaisuuksia ja kemiallisia ilmiöitä,

esimerkiksi happamuutta, sähkönjohtokykyä ja olomuodon muutoksia - osaa tutkia aineiden ominaisuuksia ja käyttää tuloksia alkuaineiden ja yhdisteiden luokittelussa,

tunnistamisessa ja erottamisessa, esimerkiksi epäjalot ja jalot metallit - osaa kuvata atomia, kemiallisia sidoksia ja yhdisteitä asianmukaisia malleja käyttäen - osaa tulkita yksinkertaisia reaktioyhtälöitä ja kirjoittaa esimerkiksi hiilen palamisreaktion yhtälön - osaa tehdä päätelmiä aineen reaktioherkkyydestä atomin uloimman elektronikuoren rakenteen tai

alkuaineen paikan perusteella jaksollisessa järjestelmässä AIHEKOKONAISUUDET Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys toteutuvat kemiassa sen kansainvälisen tieteen luonteen kautta. Opitaan käyttämään kansainvälisesti sovittuja alkuaineiden kemiallisia merkkejä ja yhdisteiden merkintätapoja. Vastuu ympäristöstä ja kestävästä tulevaisuudesta toteutuvat kemiassa mm. harjoittelemalla elinkaariajattelua ja tutustumalla energiaan ja energian tuotantotapoihin sekä niiden haittoihin. Turvallisuus ja liikenne toteutuvat kemiassa erityisesti perehtymällä kemikaaliturvallisuuteen. Tutustutaan alkoholin, tupakan ja huumeiden haittavaikutuksiin. Samoin perehdytään elintarvikkeiden kemiaan ja ihmisen ravinnon saantiin. Ihminen ja teknologia toteutuvat kemiassa tutustumalla metallien ominaisuuksiin ja valmistukseen, alkoholin valmistukseen, muoveihin, tekstiileihin ym. materiaaleihin. Perehdytään kemiallisen energian tuottamiseen ja varastointiin. Tutustutaan myös kemian teknologian historiaan.

7.2.8 TERVEYSTIETO

7. – 9. vuosiluokka

JOHDANTO

96

Terveystietoa opetetaan vuosiluokilla 1-4 osana ympäristö - ja luonnontietoa, vuosiluokilla 5-6 osana biologiaa/maantietoa ja itsenäisenä oppiaineena vuosiluokilla 7-9.

YLEISET TAVOITTEET Terveystieto pyrkii antamaan tietoja ja taitoja, jonka avulla oppilas osaa tehdä terveyteen liittyviä omatoimisia valintoja, pitämään huolta omasta kunnostaan ja tietämään terveyteen liittyvistä riskeistä. Terveystiedon avulla oppilas tietää ja ymmärtää sosiaalisen, fyysisen ja psyykkisen kokonaisuuden merkityksen ihmisen hyvinvoinnille, sekä sen mitä kristillisen etiikan mukaiset arvovalinnat vaikuttavat ihmisen kokonaishyvinvointiin. Tällöin oppilas tietää miten ihmisen hyvinvointi koostuu sosiaalisesta, fyysisestä, psyykkisestä ja eettisestä osa-alueesta ja miten kokonaishyvinvoinnista pidetään huolta.

TAVOITTEET JA SISÄLLÖT

7 vuosiluokka : ” MINÄ JA MURROSIÄN MUUTOKSET ” KESKEISET TAVOITTEET

Kasvu ja kehitys (minä ja murrosiän muutokset) Oppilas - ymmärtää ihmisessä elämänkaaren aikana tapahtuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia muutoksia - ymmärtää murrosiän merkityksen itsenäistymiselle - oppii ymmärtämään erilaisuutta, kykenee ottamaan kanssaihmiset huomioon ja pystyy toimimaan

hyväksyvästi toisiaan kohtaan - ymmärtää omaa seksuaalisuuttaan ja tietää ehkäisystä - ymmärtää kristillisen seksuaalietiikan merkityksen valintojen pohjana Terveys arkielämän valintatilanteissa (liikenne, turvallisuus, tupakka/nuuska) Oppilas - ymmärtää kristillisen etiikan mukaisen vastuun lähimmäisestä ja oman vastuun

omissa toiminnoissaan - tunnistaa turvallisuusriskit ja oppii edistämään omaa turvallisuuttaan liiken-

teessä, kotona ja vaaratilanteissa - oppii toimimaan vastuullisesti - oppii toimimaan rakentavasti kiusaamistilanteissa - tietää tupakan /nuuskan aiheuttamat terveysriskit ja tuntee tupakkalain KESKEISET SISÄLLÖT

Kasvu ja kehitys( minä ja murrosiän muutokset) - perhe Kristillisen elämänkatsomuksen mukaisena yhteiskunnan perusyksikkönä, sekä perheen

sisäinen dynamiikka. - minä, perhe ja kaverit teemalla tarkastellaan ja opetetaan elämänkaaren liittyviä fyysisisiä,

psyykkisiä ja sosiaalisia asioita. - käydään läpi murrosikään liittyviä asioita kuten kuukautiset, siemensyöksyt, itsetyydytys ja ehkäisy. - harjoitellaan tunteiden ilmaisua ja ongelmien ratkaisua Terveys arkielämän valintatilanteissa (liikenne, turvallisuus, tupakka/nuuska)

97

- käydään läpi tupakan ja nuuskan vaaroihin liittyviä terveysriskejä. - tunnistetaan turvallisuusriskejä koulussa, kotona, liikenteessä ja pohditaan niiden vaikutuksia ja

poistamista. - pohditaan auttamisvelvollisuutta ja harjoitellaan auttamista kiusaamistilanteissa. - kristillisen etiikan mukainen lähimmäisestä välittäminen osana omaa toimintaa.

8. vuosiluokka: ”VALINNAT, TIETO JA TERVEYS”

KESKEISET TAVOITTEET Terveys arkielämän valintatilanteissa (Terveys – tietoa ja valintoja ) Oppilas - osaa tehdä terveyttä edistäviä valintoja kristillisen etiikan periaatteiden pohjalta ja ymmärtää

valintojen merkityksen elämässä. - tuntee monipuolisen ja terveellisen ravitsemuksen perusteet ja ymmärtää ravitsemuksen

merkityksen terveydelle sekä osaa arvioida omia ruokatottumuksiaan - tietää ravitsemukseen liittyvistä sairauksista ja terveydellisistä vaaroista. - tietää ja ymmärtää päihdeaineiden (alkoholi ja huumeet) kokeilujen vaarat ja pitkäaikaisen käytön

vaikutukset elimistöön ja terveyteen - tietää mitä on riippuvuus, tuntee alkoholi- ja huumausainelain - pohtii päihdeaineiden vaikutusta muuhun elämään (yhteiskunta, yksilö, perhe) . - tietää sukupuolitaudit ja miten niitä ehkäistään. - tuntee seksuaalirikoslain. - pohtii seksin merkitystä parisuhteessa. - pohtii seurustelun merkitystä. KESKEISET SISÄLLÖT

Terveys arkielämän valintatilanteissa - kristillinen etiikka ja sen vaikutus valintoihin ja valintojen vaikutus terveyteen - valinnat ja niiden vaikutus terveyteen - ravitsemus ja terveys - erityisruokavaliot - syömishäiriöt - päihdeaineet (alkoholi ja huumeet ) ja niiden vaikutus terveyteen/elämään - riippuvuus - liikunnan vaikutukset terveyteen - liikunnan vaikutukset elimistöön : lihaskunto, kestävyys, nopeus, notkeus, lihastasapaino ja

luuliikunta. - seurustelu - seksi ja raskauden ehkäisy, seksuaalirikoslaki - sukupuolitaudit - työ, stressi ja lepo - yleisimmät nuorten sairaudet ja niiden hoito - allergiat/astma, diabetes, niska-hartia- ja selkäkivut, päänsärky, vatsavaivat ja flunssa

98

9. vuosiluokka: ”SELVIYTYMISEN TAIDOT”

KESKEISET TAVOITTEET

Voimavarat ja selviytymisen taidot Oppilas - osaa tarkkailla omia terveyteen liittyviä valintojaan ja kykenee huolehtimaan terveydestään - osaa laatia oman kunto-ohjelman ja ymmärtää terveysliikunnan merkityksen. - ymmärtää vastuullisuuden seksuaalisessa käyttäytymisessä - pohtii erilaisuutta seksuaalisuudessa

- ymmärtää stressiin ja masennukseen liittyvät ongelmat ja tiedostaa henkilökohtaiset voimavarat - tietää mitä on hyvinvointi ja miten sitä voidaan pitää yllä - ymmärtää kristillisen etiikan keskeiset periaatteet ja merkityksen valintoja tehdessään sekä

jäsentäessään omaa suhdettaan fyysisen kunnon hoitamisessa, seksuaalisuudessa ja elämän ongelmissa

Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri Oppilas - tuntee aborttilain - tietää mitä on ensiapu ja miten hätä/kriisitilanteissa tulee toimia - osaa ensiavun perusteet - tietää yleisimmät kansansairaudet ja miten niitä voi hoitaa/ehkäistä osaa hakea apua sosiaalisiin ja

psyykkisiin ongelmiinsa myös oman kotikuntansa seurakunnista

KESKEISET SISÄLLÖT

Voimavarat ja selviytymisen taidot Oppilas - laatii henkilökohtaisen kunto –ohjelman ja liikuntapäiväkirjan - harjoittelee käytännön avulla erilaisia tapoja seurata kuntoaan (testit, päiväkirja, viikko-ohjelma

yms.) - pohtii aborttiin liittyviä eettisiä kysymyksiä - pohtii vastuullista seksikäyttäytymistä - pohtii erilaisuutta seksuaalisuudessa - pohtii kristillisen etiikan pohjalta suhtautumistaan seksikäyttäytymiseen ja erilaisiin elämäntapoihin Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri - oman kunnan ja koulun sekä seurakunnan keskeisimmät terveys ja hyvinvointipalvelut - työhyvinvointi. - stressi ja masennus. - ensiapuopetusta ja harjoittelua aiheista: hätäensiapu, shokkipuhalluselvytys, verenvuotojen

tyrehdyttäminen, kallovammat ja niiden ensiapu, silmävammat ja niiden ensiapu, myrkytys ja syövytysvammat, sähkötapaturmien ensiapu, hypotermia, haavat ja sidonta, palo ja paleltumavammat, äkilliset sairauskohtaukset, toiminta onnettomuus – ja vaaratilanteissa, kuljetus ja kuljetusasennot, ensiavun soveltaminen

- yleisimmät kansansairaudet: oireet, ehkäisy- ja hoito - mielenterveydenongelmat, tuki ja liikuntaelinsairaudet, sydän ja verisuonisairaudet, syöpä,

tartuntataudit.

99

TYÖTAVAT Terveystieto on oppiaineena oppilaslähtöinen, toiminnallinen ja aktiivista osallistumista tukeva. Opetuksen lähtökohtana tulee olla nuoren arki, kasvu ja kehitys sekä ihmisen elämänkulku. Oppimisessa on tärkeää tiedonhankinta ja sen soveltamisen liittyvät taidot sekä terveyden ja hyvinvoinnin kriittinen arviointi. Opetuksessa käytetään mahdollisimman monipuolisia opetusmenetelmiä: yksilöllistä työskentelyä, parityöskentelyä, yhteistoiminnallista työskentelyä. Opetusta voidaan antaa luennoimalla, esitelmien teolla erilaisten leikein ja pelein, tutkimalla, retkeilemällä, portfolioilla, lukemalla, katsomalla opetusvideoita, näytelmien teolla ja erilaisten tehtävien teoilla. ARVIOINTI Oppilaan edistymistä ja työskentelyä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja opetussuunnitelmassa olevaa päättöarvioinnin kuvukseen oppilaan hyvästä osaamisesta. Arviointi suoritetaan kurssin jälkeen numeroarvoin paitsi 7, luokan ensimmäisen kurssin jälkeen sanallisesti kiitettävä, hyvä ja tyydyttävä. Opettaja arvioi osallistumista työskentelyyn sekä saavutettua tiedon ja taidon omaksumista. Arvioinnissa tehtävänä on antaa oppilaalle tietoa, ohjausta ja kannustusta ja siitä miten oppilas on saavuttanut annetut tavoitteet. Arvioinnin tulee olla jatkuvaa ja tavoitteellista. Arvioinnin avulla opettaja ohjaa oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan, ajatteluaan ja toimintaa. Arvioinnissa voi käyttää itsearviointia, portfoliota tai päiväkirjatyöskentelyä hyödyksi. AIHEKOKONAISUUDET TERVEYSTIEDOSSA

Kasvu ihmisyyteen, Osallistuva kansalaisuus, Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä, Kristillinen etiikka osana terveystietoa.

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kasvu ja kehitys Oppilas - tietää eri ikä-kausien piirteitä ja elämänkulkuun liittyviä tapahtumia ja osaa tarkastella niitä

terveyden näkökulmasta. - osaa selittää, miten uni ja lepo vaikuttavat vireyteen ja hyvinvointiin, antaa esimerkkejä terveyden

kannalta tasapainoisesta ja monipuolisesta ravinnosta ja tietää liikunnan terveysvaikutukset. - osaa kuvata hyvän ystävyyssuhteet ja yhteisön ominaispiirteitä sekä antaa esimerkkejä keskeisistä

vuorovaikutustaidoista. - tietää, miten hoitaa itseään ja terveyttään ja perustelee ja näyttää esimerkein arkielämän terveyttä

edistäviä valintoja. - osaa pohtia ja eritellä nuorten ongelmatilanteiden syitä ja seurauksia sekä kuvata niiden mahdollisia

ratkaisuja. - tietää ja ymmärtää kristillisen etiikan osana elämän arvovalintoja ja ymmärtää valintojen

aiheuttamia syitä ja seurauksia.

Terveys arkielämän valintatilanteissa Oppilas - tietää ja ymmärtää kristillisen etiikan mukaiset arvovalinnat luodessaan omia käsityksiään

seksuaaliterveydestä, suhteessa päihteisiin, ympäristön turvallisuudesta, kiusaamisesta, väkivallasta, liikennekulttuurista sekä omien valintojen vaikutuksesta ympäröivään yhteisöön ja yhteiskuntaan

100

- osaa kuvata päihde - ja vaikuteaineiden kuten tupakan, nuuskan alkoholin, huumeiden ja liuottimien käyttöön liittyviä terveysriskejä ja vaikutuksia yksilön terveyteen ja antaa esimerkkejä niiden käytön välttämisestä

- osaa kuvata ympäristön terveyttä ja turvallisuutta ja antaa esimerkkejä niitä edistävistä toimenpiteistä

- tunnistaa kiusaamisen ja muun väkivallan tunnuspiirteitä ja osaa antaa käytännön esimerkkejä väkivallan ehkäisemisestä ja rakentavasta kommunikaatiosta

- tietää tavallisimmat kansantaudit ja niiden riskitekijät, osaa nimetä tavallisimpia tartuntatauteja ja muita sairauksia ja kuvata niiden ehkäisyä pääpiirteittäin

- tietää liikenneturvallisuuden pääperiaatteet ja osaa kuvata ja esittää miten erilaisissa vaara- ja onnettomuustilanteissa toimitaan ja annetaan ensiapua

- osaa kuvata keskeisiä lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskevaa lainsäädäntöä

- tietää ja ymmärtää kristillisen etiikan mukaiset arvovalinnat luodessaan omia käsityksiään seksuaaliterveydestä, suhteesta päihteisiin, ympäristön turvallisuudesta, kiusaamisesta, väkivallasta, liikennekulttuurista, sekä omien valintojen vaikutuksesta ympäröivään yhteisöön ja yhteiskuntaan

Voimavarat ja selviytymisen taidot Oppilas - osaa nimetä, tunnistaa ja ilmaista erilaisia tunteita ja kuvata niiden syitä ja seurauksia sekä antaa

esimerkkejä siitä miten niihin perustuvaa käyttäytymistä ja vuorovaikutusta voidaan säädellä tilanteen edellyttämällä tavalla

- osaa tehdä havaintoja tuntemuksistaan ja oireistaan ja tietää lääkkeiden tarkoituksenmukaisen käytön perusteet

- tietää oman koulun ja kunnan keskeisimmät terveys- ja hyvinvointipalvelut, osaa hakea apua tarvittaessa

- osaa käyttää terveyteen ja sairauteen liittyviä keskeisiä käsitteitä sekä käyttää ja arvioida kriittisesti terveystiedon eri tiedonhankintalähteitä

- tietää oman kuntansa alueelta seurakuntien tarjoamat palvelut ja mahdollisuudet henkisen hyvinvoinnin mahdollisuuksina

Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri Oppilas - tietää tavallisimmat kansantaudit ja niiden riskitekijät. - osaa kuvata ympäristön terveyttä ja turvallisuutta ja antaa esimerkkejä niitä edistävistä keinoista

omassa lähiympäristössä. - osaa kuvata keskeisiä lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskevaa

lainsäädäntöä

101

7.2.9 EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO JOHDANTO Uskonnonopetuksen lähtökohtana on kristillinen maailmankäsitys. On olemassa näkymätön ja näkyvä todellisuus. Jumala on luonut maailman. Luomiskertomus ilmaisee ihmisen alkuperän, olemuksen ja tarkoituksen. Jumala on ilmoittanut itsensä Sanassaan, luonnossa ja ihmisen omassatunnossa. Sen lisäksi että Jumalasta voidaan tietää, hänen kanssaan voidaan olla yhteydessä. Keskeistä on henkilökohtainen suhde Jumalaan sekä luonteenkasvu, jota vastuullinen aikuisuus edellyttää. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden uskonnollisen taustan erityispiirteet. 1. – 5. vuosiluokka YLEISET TAVOITTEET Oppilas - saa aineksia oman arvomaailman muodostamiseen - oppii tuntemaan Pyhää Jumalaa ja hänen Sanaansa - tutustuu Jumalaan Isänä (Luoja), Poikana (Vapahtaja ja Lunastaja, Jeesuksen persoona) sekä Pyhänä

Henkenä, joka synnyttää uskon ja yhteyden - ymmärtää totuudellisuuteen pyrkimisen merkityksen Jumalan Sanan perusteella - tunnistaa oikean ja väärän - osaa tehdä valintoja ottaen huomioon Raamatun ohjeet: ihminen tahtovana olentona;

rohkaistuminen omaan ajatteluun, päätöksentekoon ja toimintaan; vastuullisuus itsestä, lähimmäisistä ja ympäristöstä

- ymmärtää rukouksen merkityksen - oppii rakentavan vuorovaikutuksen keinoja (VM) - kasvaa yhteisön jäsenenä ja hioutuu omaksi ainutkertaiseksi persoonaksi (VM) - ymmärtää Jumalan mahdollisuudet: Jumala on kaikkivaltias ja voi antaa tulevaisuuden ja toivon

epävarmassa maailmassa - oppii luottamusta Jumalaan ja voi "innoittua" hänestä - oppii kunnioittamaan erilaisia näkemyksiä - tutustuu luterilaiseen kirkkoon ja seurakunnan toimintaan - tutustuu erilaisiin kristillisiin kirkkoihin ja tunnustuskuntiin (KK) - tutustuu alustavasti ympäröiviin uskontoihin ja vähemmistöihin (KK) - ymmärtää kristillisen lähetystyön merkityksen Jeesuksen antaman lähetyskäskyn perusteella

KESKEISET SISÄLLÖT - oman Raamatun tutkiminen - joka vuosiluokalla tutustutaan sekä Vanhaan että Uuteen Testamenttiin - kaikilla luokilla Raamatun opiskeluun sisältyy psalmeja ja sananlaskuja - joka vuosiluokalla huomioidaan kirkkovuoden juhlapäivät (KK) - kuvataiteen yhteydessä tutustutaan kirkkotaiteeseen - virret ja muut hengelliset laulut integroidaan uskonnon lisäksi muuhunkin opetukseen (KK)

102

- aikajanan rakentaminen aloitetaan 1. luokalla ja sitä täydennetään vuosittain - 1. - 3.-luokilla yhteinen perusteema on kolmiyhteinen Jumala: Isä, Poika ja Pyhä Henki - eettinen oppiaines: omat juuret, itsetunto, omatunto, tunteet, toisten kunnioittaminen, erilaisuus,

empatia, yhteistyö ja säännöt, anteeksiantaminen, kiusaaminen, rehellisyys, työ, vastuu, luonnonsuojelu (IK)

1. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET Oppilas - kokee Jumalan turvallisena Taivaan Isänä - tuntee omat juurensa, perheen ja suvun arvot ja perinteet (KK) - oppii arvostamaan itseään ja toisia - tietää adventin, joulun ja pääsiäisen merkityksen (KK) KESKEISET SISÄLLÖT - 1.luokan perusteema on persoonallinen Jumala Isänä. - VT :1. Mooseksen kirjan keskeiset kertomukset ja henkilöt; Jumala Luojana ja Isänä - UT: Joulu- ja pääsiäiskertomukset Luukkaan evankeliumin mukaan; Jeesus lapsena; Jeesus ja lapset;

Isä meidän -rukous 2. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET Oppilas - tuntee vastuuta teoistaan (IK) - tuntee Jeesuksen elämään keskeisimmin liittyviä asioita - huomaa eri uskontojen vaikutuksia ympäristössään (KK) KESKEISET SISÄLLÖT - 2.luokan perusteema on Jumalan Poika, Jeesus - VT: 2. Mooseksen kirja, osia 3. - 5. Mooseksen kirjoista sekä Joosuan kirjasta; Herran siunaus;

Kymmenen käskyä alustavasti; rakkauden kaksoiskäsky - UT: Markuksen evankeliumi: pääteemana Jeesuksen elämä. - Raamatun rakenteen opettaminen kevätlukukaudella. 3. – 5. vuosiluokka YLEISET TAVOITTEET Oppilas - tuntee Raamatun keskeiset kertomukset ja opetukset - tuntee kristillisen etiikan perusteita (IK) - osaa soveltaa oppimaansa omassa elämässään (IK) - tutustuu luterilaiseen kirkkoon ja seurakunnan toimintaan (KK)

103

3.vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET Oppilas - tuntee 3. luokalla käsiteltävän Raamatun oppiaineksen - osaa soveltaa oppimaansa omassa elämässään (IK) KESKEISET SISÄLLÖT - 3. luokan perusteema on Jumalan kolmas persoona, Pyhä Henki. - VT: Pääkohdat Tuomarien kirjasta ja Samuelin kirjoista sekä 1. Kuninkaiden kirjan 11 ensimmäistä

lukua - Henkilöistä Gideon, Simson, Samuel, Saul, David, ja Salomo - UT: Johanneksen evankeliumi 4. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET Oppilas - tuntee 4. luokalla käsiteltävän Raamatun oppiaineksen - osaa soveltaa oppimaansa omassa elämässään (IK) - tuntee kirkko- ja kalenterivuoden juhlat ja niihin liittyvät sisällöt ja tavat (KK) KESKEISET SISÄLLÖT - 4.luokan perusteema on Jeesus Hyvänä paimenena. - VT: Pääkohdat 1. Kuninkaiden kirjan jälkiosasta, 2. Kuninkaiden kirjasta sekä Danielin ja Esterin

kirjoista - Henkilöistä Elia, Elisa, Daniel ja Ester - UT: Jeesuksen vertauksia eri evankeliumeissa - Muut sisällöt: Kirkko- ja kalenterivuoden juhlat sekä niihin liittyvät sisällöt ja tavat (KK) 5. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET Oppilas - tuntee 5. luokalla käsiteltävän Raamatun oppiaineksen - tuntee kirkon ja ympäristön kristilliset symbolit (KK) - oppii tunnistamaan omaa käyttäytymistään ja toimimaan vastuullisesti oppimansa perusteella (IK) KESKEISET SISÄLLÖT - 5. luokan perusteemana ovat ihmissuhde- ja vuorovaikutustaidot. (IK, KK, VM)

104

- VT: Kymmenen käskyä, Psalmit ja Sananlaskut - UT: Vuorisaarna, osia Paavalin Ef. ja Fil. kirjeistä, osia Johanneksen kirjeistä sekä Jaakobin kirje - Muut sisällöt: Kristilliset symbolit kirkossa ja oppilaan ympäristössä (KK) TYÖTAVAT - Yksilö-, pari- ja ryhmätöitä - Kerronta, keskustelu, Raamatun lukeminen, rukoileminen, draama, piirtäminen, laulaminen, musiikin

kuuntelu, median käyttö, vierailut ARVIOINTI

Uskonnon opetuksen tavoitteisiin sisältyy runsaasti etiikan ja sosiaalisten taitojen oppiainesta. Näiden arviointi suoritetaan käyttäytymisen ja huolellisuuden arvioinnin yhteydessä. Alkuopetuksessa arviointi on pääasiassa kannustavaa suullista palautetta. Muistolauseita opetellaan ensimmäisestä luokasta lähtien. Alkuopetuksen jälkeen pidetään myös kirjallisia kokeita. Uskonnon opetuksen arvioinnin kohteena ovat Raamatuntuntemus, oppiaiheiden sisällön ymmärtäminen ja soveltaminen, vihkotyö, tuntiosaaminen ja erilaisten työtapojen osaaminen ja käyttö. 6. – 9. vuosiluokka

JOHDANTO Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen kulttuurin vaikuttavana pohjavirtana. Uskonnon opetuksessa korostetaan oman uskonnon tuntemista sekä valmiutta kohdata muita uskontoja ja katsomuksia, etenkin suomalaisessa yhteiskunnassa vaikuttavia katsomusperinteitä. Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaalle tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Opetus antaa valmiuksia kohdata uskonnollinen ja eettinen ulottuvuus omassa ja yhteisön elämässä. Opetuksen tavoite on uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen lähtökohtana on tutustuttaa oppilas monipuolisesti uskonnolliseen kulttuuriin ja tuoda esiin oppilaan kehityksen ja kasvun kannalta keskeisiä tekijöitä. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskontojen vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Opetuksen tavoite on laaja-alainen uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. YLEISET TAVOITTEET JA SISÄLLÖT

Tavoitteet - perehdyttää omaan uskontoon - perehdyttää suomalaiseen katsomusperinteeseen

105

- tutustuttaa muihin uskontoihin - auttaa ymmärtämään uskontojen kulttuurista ja inhimillistä merkitystä - kasvattaa eettisyyteen ja auttaa ymmärtämään uskonnon eettistä ulottuvuutta. - syventää ja laajentaa oppilaan ymmärtämystä oman uskonnon ja muiden uskontojen luonteesta ja

merkityksestä Oppilas - tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä - ymmärtää uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden ulottuvuuden merkitystä ihmisen ja yhteisön

elämässä - perehtyy Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana - perehtyy kristinuskoon, sen syntyyn ja kehitykseen sekä sen merkitykseen ihmisen ja yhteiskunnan

elämässä - perehtyy luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsitykseen - tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään - osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä - tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa näitä

eettiseen pohdintaansa ja toimintaansa.

Sisällöt Oppilaan maailmankatsomuksellinen pohdinta - elämän merkitys ja rajallisuus - uskon ja tiedon suhde - keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet ja uskonnollisen elämän pääpiirteet - uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin Raamattu - Vanha Testamentti Israelin kansan vaiheiden ja uskon ilmentäjänä - Vanha Testamentti juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin näkökulmasta - Uusi Testamentti Jeesuksen opetuksen ja kristinuskon synnyn ilmentäjänä - Raamatun synnyn pääpiirteet sekä Raamatun tulkinta ja käyttö - Raamatun kulttuurivaikutuksia Kirkko - keskeiset asiat kristinuskon synnystä ja kehityksestä - kirkkokunnat, niiden levinneisyys sekä elämän ja uskon pääpiirteet, ekumenia - kirkkorakennus sekä sen symboliikka ja liittyminen seurakunnan elämään - kristillinen usko, sen inhimillinen ja yhteiskunnallinen merkitys, erityisesti luterilainen usko,

kristilliset symbolit Ihminen eettisenä olentona - eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohtiminen ja soveltaminen - kristillinen ihmiskäsitys ja toisen asemaan asettuminen - ihminen oman elämänsä, yhteiskunnan ja ympäristön muokkaajana - kristillisen etiikan peruspainotukset kuten profeettojen sanoma, Jeesuksen Vuorisaarna ja vertaukset PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas kykenee hankkimaan syventävää tietoa kristinuskosta ja evankelis-luterilaisesta kirkosta

106

Oppilas - tuntee Raamatun keskeisen sisällön - tuntee kristinuskon syntytapahtumat ja hallitsee kristillisten kirkkojen muotoutumisen keskeiset

vaiheet - tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historiaa ja ymmärtää suomalaisen luterilaisuuden

perusluonteen Oppilas ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen ja käyttäytymisen luonnetta Oppilas - tunnistaa uskontojen vaikutuksia suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa - tuntee maailmanuskontojen keskeiset piirteet - arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä. Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa Oppilas - tuntee uskon ja tiedon perusluonteen sekä niiden keskinäisen suhteen - hahmottaa oman maailmankatsomukseensa vaikuttavia tekijöitä - kykenee keskustelemaan olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä. Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla Oppilas - kykenee vastuulliseen eettiseen pohdintaan - tunnistaa omien valintojensa ja tekojensa seurauksia.

6. vuosiluokka (kuntakohtainen OPS)

KESKEISET TAVOITTEET Oppilas - hahmottaa pääpiirteissään Suomen uskontotilanteen ja sen juuret - hahmottaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä - ymmärtää uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden merkitystä ihmisen ja yhteisön elämässä - osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä - oppii eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita KESKEISET SISÄLLÖT Suomalaisen katsomusperinteen juuret ja nykytilanne pääpiirteissään - suomalaiset muinaisuskot, katolinen keskiaika, uskonpuhdistus ja sen jälkeinen aika - Suomen uskontotilanne pääpiirteissään - eri uskonnot Helsingissä Maailmankatsomuksen rakentuminen - uskon ja tiedon suhde - mikä elämässä on arvokasta? - mitkä tekijät vaikuttavat siihen, mitä uskomme, tiedämme ja pidämme arvokkaana (esim. perhe,

suku, kaverit, koulu, media ) - elämän merkitys ja pyhyys sekä rajallisuus omassa elämässä ja ympäristössä - ihminen oman elämänsä, yhteiskunnan ja ympäristön muokkaajana

107

- erilaisuuden rikkaus ja ongelmat Uskonto elämässä - Vuorisaarnan opetuksia - uskonnon suorat ja epäsuorat vaikutukset oppilaan elämässä - uskonnon vaikutukset suomalaisessa kulttuurissa - uskonnon merkitys vaikuttajayksilöiden kautta, esim. Martin Luther King, äiti Teresa, Florence

Nightingale, William Booth, Veikko Hursti, Aurora Karamzin, Matilda Wrede - kristillinen ihmiskäsitys ja toisen asemaan asettuminen - kristillinen nuorisomusiikki TYÖTAVAT - tiedonhaku- ja –tuottamistehtävät - opetuskeskustelu, pohdinta, perustelu, väittely - tutkivat projektit - opitun soveltaminen; osallistuminen ja vaikuttaminen koulussa tai sen ulkopuolella - draama - pelit - musiikki ja kuvataide - aktiivinen hiljaisuus ARVIOINTI Oppilas on saavuttanut kaikki keskeiset tavoitteet, kun hän - pystyy kuvaamaan Suomen nykyisen uskontotilanteen pääpiirteissään (pääuskontona kristinusko,

keskeisten kirkkokuntien ja kristillisten liikkeiden nimeäminen, kokosuhteet sekä juutalaisuuden, islamin ja uusien uskontojen tunnistaminen Suomen uskontokenttään kuuluviksi)

- pystyy luettelemaan oikeassa aikajärjestyksessä suomalaisen uskontohistorian pääkohdat - osaa antaa esimerkkejä uskonnon vaikutuksesta omaan elämäänsä - pystyy pohtimaan sitä, mihin uskoo, mitä tietää, mitä pitää arvokkaana ja miksi ajattelee näin - kuuntelee aktiivisesti toisten ajatuksia ja ilmaisee omat ajatuksensa muut huomioon ottaen - tuntee Jeesuksen keskeisiä opetuksia mm. Vuorisaarnan pohjalta ja pystyy antamaan esimerkkejä

sen vaikutuksista yksilön ja yhteiskunnan elämään 6. vuosiluokka, toinen viikkotunti KESKEISET TAVOITTEET Oppilas - tutustuu seurakunnan keskeisiin toimituksiin, kuten diakoniaan ja toimintaan seurakunnan jäsenenä

(KK) - ymmärtää kristinuskon merkityksen ihmisen ja yhteiskunnan elämässä (KK) - tuntee kristillisen etiikan perusteita ja osaa soveltaa niitä omassa toiminnassaan (IK) KESKEISET SISÄLLÖT - 6.luokan perusteemat ovat oma vastuu ja lähetystyö (IK, KK) - VT: Ruutin ja Joonan kirjat sekä osia Jesajan ja Jeremian kirjoista

108

- UT: Apostolien teot 7. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET - oppilas tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään - oppilas perehtyy Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana - oppilas osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä KESKEISET SISÄLLÖT Maailman uskonnot - keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet ja uskonnollisen elämän pääpiirteet - uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin Raamattutieto - Vanha testamentti Israelin kansan vaiheiden ja uskon ilmentäjänä - Vanha testamentti juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin näkökulmasta - Uusi testamentti Jeesuksen opetuksen ja kristinuskon synnyn ilmentäjänä - Raamatun synnyn pääpiirteet sekä Raamatun tulkinta ja käyttö - Raamatun kulttuurivaikutuksia Raamattu Raamatun rakenteen hahmottaminen Oppilas - tuntee Jeesuksen elämänvaiheet ja keskeiset opetukset - ymmärtää Jeesuksen vertauksien symboliikkaa - osaa UT:n ja VT:n kirjojen järjestyksen ulkoa - ymmärtää Raamatun lukemisen tärkeyden hengellisen elämän hoitamisessa - tuntee Israelin kansan historian alkuvaiheet (alkukertomukset, patriarkat, Mooses) - tuntee Jumalan Luojana ja kaiken ylläpitäjänä - tutustuu viisauskirjallisuuteen (Sananlaskut, Saarnaaja) ARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 - oppilas tuntee Raamatun keskeisen sisällön - oppilas ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen ja käyttäytymisen

luonnetta - oppilas tuntee keskeiset maailmanuskonnot - oppilas arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä

109

8.vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET - oppilas perehtyy kristinuskoon sekä sen merkitykseen ihmisen ja yhteiskunnan elämässä - oppilas perehtyy luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsitykseen - oppilas ymmärtää uskonnon ja siihen liittyvän pyhyyden ulottuvuuden merkitystä ihmisen ja

yhteisön elämässä KESKEISET SISÄLLÖT Kirkko - keskeiset asiat kristinuskon synnystä ja kehityksestä - kirkkokunnat, niiden levinneisyys sekä elämän ja uskon pääpiirteet - lähetystyö, nuoret kirkot ja ekumenia - kirkkorakennus, sen symboliikka ja liittyminen seurakunnan elämään - kristillinen usko, sen inhimillinen ja yhteiskunnallinen merkitys keskittyen erityisesti luterilaiseen

uskoon - tärkeimmät kristilliset symbolit Oppilaan maailmankatsomuksellinen pohdinta - elämän merkitys ja rajallisuus - pyhyyden pohdinta - uskon ja tiedon suhde Raamattu Israelin kansa ja alkuseurakunta Oppilas - tuntee kristillisen seurakunnan syntyvaiheet ja varhaisen historian (Apostolien teot) - tuntee Israelin kansan vaiheet Luvatussa maassa (Joosua, Tuomarit, Samuelin kirjat, Kuningasten

kirjat) - tutustuu psalmirunouteen (Psalmit) ARVIOINTI 8.LUOKAN ARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 - oppilas tuntee kristinuskon syntytapahtumat ja hallitsee kristillisten kirkkojen muotoutumisen

keskeiset vaiheet - oppilas osaa tulkita keskeistä kristillistä symboliikkaa - oppilas tuntee uskon ja tiedon perusluonteen sekä niiden keskinäisen suhteen - oppilaalla on valmiuksia keskustella olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä - oppilas tunnistaa laajemmin omien valintojensa ja tekojensa seurauksia

110

9. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET - oppilas tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä - oppilas tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa

näitä eettiseen pohdintaansa ja toimintaansa KESKEISET SISÄLLÖT Suomalainen katsomusperinne - suomalaisen muinaisuskon, katolisen keskiajan, uskonpuhdistuksen ja puhdasoppisuuden ajan

keskeiset asiat - herätysliikkeiden synty, pääpiirteet ja vaikutus suomalaisessa yhteiskunnassa - luterilaisen kirkon jäsenyys ja toiminta sekä kristillinen musiikkiperinne - uskonnonvapaus - yleiskuva Suomen uskontotilanteesta Ihminen eettisenä olentona - eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohdinta ja soveltaminen - kristillinen ihmiskäsitys ja toisen asemaan asettuminen - ihminen oman elämänsä, yhteiskunnan ja ympäristön muokkaajana - kristillisen etiikan peruspainotukset esim. profeettojen julistuksen, Jeesuksen Vuorisaarnan ja

vertausten valossa Raamattu Raamatun opiskelu teemoittain Oppilas - osaa koota ja etsiä Raamatusta eri teemoihin liittyviä esityksiä - tutustuu ilmestyskirjallisuuteen (Daniel, Ilmestyskirja) - tutustuu Israelin vaiheisiin pakkosiirtolaisuudessa (Ester, Nehemia, Esra) - tutustuu profeettakirjallisuuteen (Jesaja ja Jeremia valikoiden, pienet profeetat valikoiden) - tuntee Jobin tarinan TYÖTAVAT Opetuksessa käytetään hyväksi työtapoina keskusteluja, ryhmätöitä ja vierailuja, joilla pyritään aktivoimaan oppilaita ja syventämään myös vastuullista elämänasennetta. Karttoja, pelejä, kertomista, projektitöitä, sarjakuvia, näytelmiä, sukupuita, suunnistuksia, päivänavauksia, musiikkia, retkiä (esim. raamattupuistoon) sovelletaan mahdollisuuksien ja aiheen mukaan varsinkin Raamatun opiskelussa. ARVIOINTI 7. LUOKAN ARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 5 Oppilas - tunnistaa Raamatun kristinuskon pyhäksi kirjaksi ja tuntee jotain sen sisällöstä

111

- osaa luetella joitakin maailmanuskontoja ja niistä jonkin keskeisen piirteen Jos oppilas ei kykene osoittamaan osaamistaan välttävän arvosanan (5) kriteeristön vaatimusten mukaisesti, saa hän hylätyn arvosanan ( 4). 8.LUOKAN ARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 5 - oppilaalla on käsitys kristinuskon synnystä ja leviämisestä - oppilas ymmärtää, että kristillisten kirkkojen perheeseen kuuluu eri nimisiä - kirkkoja ja uskonnollisia yhteisöjä ja tunnistaa heidät kristityiksi veljikseen (osaten mainita joitakin

esimerkkejä) Jos oppilas ei kykene osoittamaan osaamistaan välttävän arvosanan (5) kriteeristön vaatimusten mukaisesti, saa hän hylätyn arvosanan ( 4). 9.LUOKAN ARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 5 Oppilas - hallitsee suomalaisen uskonnollisuuden 10lliset vaiheet pääpiirteittäin - tietää, että Suomessa on uskonnonvapaus - osaa antaa esimerkkejä Suomen tämänhetkisestä uskonnollisuudesta Jos oppilas ei kykene osoittamaan osaamistaan välttävän arvosanan (5) kriteeristön vaatimusten mukaisesti, saa hän hylätyn arvosanan ( 4). AIHEKOKONAISUUDET Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys lisääntyy ja syvenee oppilaalla 7.n luokan uskonnon opetuksessa eri maailmankatsomuksiin tutustumisen myötä. viestintä ja mediataito kehittyy oppilaan oppiessa lukemaan kristillistä symboliikkaa. vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta sekä turvallisuus ja liikenne toteutuvat oppilaan kasvaessa ilmaisemaan uskonnollisia tunteitaan. kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys kasvaa oppilaan tutustuessa suomalaiseen katsomusperinteeseen. Perehtyminen seurakunnan ja luterilaisen kirkon toimintaan avaa oppilaille kanavan osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys aihekokonaisuuteen. vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta aukeaa oppilaille kristillisen luontokäsityksen pohjalta.

7.2.10 HISTORIA JOHDANTO Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. Oppilasta ohjataan ymmärtämään, että oma

112

kulttuuri ja muut kulttuurit ovat historiallisen kehitysprosessin tulosta. Heitä ohjataan arvostamaan ja kunnioittamaan menneiden sukupolvien työtä niin aineellisen kuin henkisen kulttuurin alueella. Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia rakentaa identiteettiään, perehtyä ajan käsitteeseen ja ymmärtää ihmisen toimintaa sekä henkisen ja aineellisen työn arvoa. Tavoitteena on opettaa oppilasta tekemään arvovalintoja ja edistää kriittistä ajattelua. Opetuksessa käsitellään sekä yleistä että Suomen historiaa. 5. – 6. vuosiluokka Perusopetuksen vuosiluokkien 5 ja 6 historianopetuksen tehtävänä on perehdyttää oppilas historiallisen tiedon luonteeseen, sen hankkimiseen ja peruskäsitteisiin sekä omiin juuriinsa ja eräisiin historian merkittäviksi muodostuneisiin tapahtumiin ja ilmiöihin esihistoriasta Ranskan suureen vallankumoukseen saakka. Perusteissa määriteltyjen sisältöjen opetuksessa korostetaan historian toiminnallisuutta ja oppilaan kykyä eläytyä menneisyyteen. YHTEISET TAVOITTEET Oppilas oppii - ymmärtämään, että historian tiedot ovat historioitsijoiden tulkintoja, jotka saattavat muuttua uusien

lähteiden tai tarkastelutapojen myötä - tunnistamaan erilaisten arvolähtökohtien ja maailmankatsomusten vaikutuksen historian

tulkinnassa, erottaa faktan ja mielipiteen toisistaan - ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin - tunnistamaan muutoksia oman perheen tai kotiseudun historiassa ja kuvailemaan muutoksia, joiden

on katsottu vaikuttaneen oleellisesti ihmisten elämään - näkemään Jumalan suunnitelman ja johdatuksen historian tapahtumissa ja kulussa - tunnistamaan esimerkkien avulla jatkuvuuden historiassa ja esittämään muutoksille syitä - käyttämään historiallista tietoa apuna eläytyessään menneen ajan ihmisen asemaan KESKEISET TAVOITTEET 5. vuosiluokka Oppilas - ymmärtää itsensä ja perheen aseman sukupolvien ketjussa. - ymmärtää historiallisen ajan ja lähteen käsitteen ja ymmärtää, että menneisyys avautuu lähteiden

kautta. - tunnistaa muutoksia oman perheen ja kotiseudun historiassa ja kuvailemaan niitä. - ymmärtää maanviljelyn syntymisen merkityksen ihmisten elämään. - ymmärtää tavan jakaa historia aikakausiin historia ja esihistoria (kirjoitustaito). - ymmärtää uskontojen vaikutukset menneisyyden ihmisten arjessa ja yhteiskunnallisissa muutoksissa. - ymmärtää suomalaisen kulttuurin varhaiset vaiheet - ymmärtää suomalaisen kulttuurin muotoutumisen. 6.vuosiluokka Oppilas - ymmärtää tavan jakaa historia aikakausiin (esihistoria, historia, vanha aika, keskiaika, uusi aika)

113

- tunnistaa muutoksia aiheuttavia tekijöitä menneisyydessä ja nykypäivässä (esim. sodat, tiede, uskonnot, aatteet)

- osaa käyttää historian peruskäsitteitä ja historian kieltä - ymmärtää Suomen ja Euroopan historian murroskohtia

KESKEISET SISÄLLÖT 5.vuosiluokka Omat juuret ja historiallinen tieto - oman perheen ja kotiseudun historia - muistelujen, kirjoitusten, esineiden, kuvien ja rakennetun ympäristön merkityksien tulkitseminen Esihistoriallinen ja historiallinen aika sekä ensimmäiset korkeakulttuurit - kivikauden ihmisten elinolot ja niissä tapahtuneet muutokset pronssin ja raudan keksimisen

seurauksena - maanviljelyn aloittamisen, valtioiden synnyn ja kirjoitustaidon keksimisen vaikutukset ihmisten

elämään Keskiaika - uskontojen vaikutukset ihmisten elämään ja ihmisten eriarvoinen yhteiskunnallinen asema - Suomen liittäminen osaksi Ruotsia Suomi Ruotsin valtakunnan osana - elämää kuninkaan alamaisina ja suurvallan asukkaina - suomalaisen kulttuurin muotoutuminen 6. vuosiluokka Eurooppalaisen sivilisaation synty - antiikin Ateenan ja Rooman yhteiskunta ja kulttuuri - antiikin heijastuminen tähän päivään Uuden ajan murros - eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan ja arvojen muutokset keskiajan ja uuden ajan taitteessa:

renessanssi taiteessa, reformaatio uskonnossa, maailmankuvan avartuminen tieteessä Vapauden aate voittaa alaa - Ranskan suuren vallankumouksen vaikutukset Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan esihistorialliselta ajalta 1800-luvulle saakka: kaupankäynnin kehitys jokin Euroopan ulkopuolinen korkeakulttuuri

a) kulttuurin kehitys b) liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys c) väestössä tapahtuneet muutokset d) kaupankäynnin kehitys

114

e) jokin Euroopan ulkopuolinen korkeakulttuuri

TYÖTAVAT - tiedon etsiminen ja kirjallisten ja kuvallisten lähteiden tulkinta - eläytyvä kirjoittaminen ja draama; pari- ja ryhmätyöt, projektit ja tutkielmat - opettajan kerronta: kertomukset ja tarinat - oman perheen tai kotiseudun historiassa tapahtuneiden muutosten tunnistaminen ja kuvailemaan

ihmisten elämään oleellisesti vaikuttaneiden muutosten kuvaileminen - oppiaineksen integrointi kuvataiteeseen, äidinkieleen, maantietoon ja uskontoon ARVIOINTI Opiskelun aikana arvioidaan oppilaan työskentelytaitoja ja aktiivisuutta, osallistumista ja oma-aloitteisuutta. Oppimistulosten arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tuotokset, suoritukset ja koetulokset. Näissä tarkastellaan, kuinka oppilas osaa hankkia tietoa menneisyydestä, ymmärtää historian ilmiöitä ja soveltaa historiallista tietoa. KUVAUS HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilas osaa hankkia tietoa menneisyydestä - erottaa faktan mielipiteestä - erottaa toisistaan lähteen ja siitä tehdyn tulkinnan. Oppilas ymmärtää historian ilmiöitä - tietää, että menneisyyttä voi jaotella eri aikakausiin (kronologia) ja pystyy nimeämään yhteiskunnille

ja aikakausille ominaisia piirteitä. - tunnistaa ilmiöiden jatkuvuuden eri aikakaudesta toiseen ja ymmärtää, ettei muutos ole sama kuin

edistys eikä se myöskään merkitse samaa eri ihmisten ja ryhmien näkökulmasta. - osaa eläytyä menneen ajan ihmisen asemaan: hän osaa selittää, miksi eri aikakausien ihmiset

ajattelivat ja toimivat eri tavoin sekä tuntee syy- ja seuraussuhteen merkityksen. Oppilas osaa käyttää historiallista tietoa - osaa esittää käsiteltävästä asiasta kertomuksen siten, että hän selittää tapahtuman tai ilmiön

joidenkin toimijoiden kannalta - tietää, että jotkut asiat voidaan tulkita eri tavoin, ja hän pystyy selittämään, miksi niin tapahtuu. AIHEKOKONAISUUDET 1. Ihmisenä kasvaminen - keskittyminen ja ponnistelu, tekemällä oppiminen - vuorovaikutustaidot, yksin ja yhdessä tekeminen, toiminta yhteisön jäsenenä - vastuuntuntoisuus, tavoitteellisuus - erilaisuuden ymmärtäminen ja hyväksyminen 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys - kulttuurien välisten vuorovaikutustaitojen kehittäminen

115

- oman ja vieraiden kulttuurien historian tunteminen ja siitä kertominen - kohdemaan kulttuuriin, tapoihin, maantietoon ja historiaan tutustuminen - tapakulttuuri, arki ja juhlat meillä ja muualla - Suomi osana Eurooppaa ja maailmaa 3. Viestintä ja mediataito - tiedonhankinta erilaisista lähteistä - suullinen ja kirjallinen viestintä - medialukutaidon kehittäminen, sähköiseen viestintään tutustuminen, esim. internetin käyttö 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys - omatoimisuus ja kyky yhteistoimintaan - oman mielipiteen muodostaminen - vastuu omasta työstä - pitkäjänteinen ja innovatiivinen toiminta 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta - käsitellään aiheeseen liittyvää tekstiä sanastollisesti ja sisällöllisesti ja työstetään aihepiiriä

harjoituksissa sekä mahdollisissa projekteissa 6. Ihminen ja teknologia - opitaan näkemään teknologian yhteys kehitykseen ja tapahtumiin 7.-8. vuosiluokka

YLEISET TAVOITTEET Historian opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi kansalaiseksi, joka osaa käsitellä nykyisyyden ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. Oppilasta ohjataan ymmärtämään, että oma kulttuuri ja muut kulttuurit ovat historiallisen kehityksen tulosta. Opetuksessa käsitellään sekä yleistä että Suomen historiaa. Oppilaita ohjataan toimimaan yhdessä vastuullisesti monikulttuurisessa lähiympäristössä kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Opetuksen keskeisenä tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia rakentaa omaa identiteettiä, perehdyttää ajan käsitteeseen ja ymmärtää ihmisen toiminta sekä henkisen että aineellisen työn alueilla. Oppilaita ohjataan tutustumaan paikalliseen ympäristöön, tekemään siitä havaintoja ja kytkemään ne historialliseen tietoon. KESKEISET TAVOITTEET 7. vuosiluokka Oppilas - oppii hankkimaan historiallista tietoa ja käyttämään sitä, pystyy hakemaan tietoa erilaisista lähteistä

ja vertailemaan niitä ja muodostamaan oman mielipiteensä aiheesta - ymmärtää historiallisen tiedon eri tulkintamahdollisuudet, kykenee selittämään ihmisen toiminnan

tarkoitusperiä ja vaikutuksia aiempaa paremmin - osaa arvioida tulevaisuuden vaihtoehtoja käyttämällä apuna historiallista tietoa

116

8. vuosiluokka Oppilas - syventää oppilaan käsitystä historiallisen tiedon luonteesta - oman identiteetin vahvistaminen ja perehdyttäminen muihin kulttuureihin - tunnistaa muutoksia aiheuttavia tekijöitä menneisyydessä ja nykypäivässä (esim. sodat, tiede,

uskonnot, aatteet) aiempaa syvemmin - osaa käyttää historian peruskäsitteitä ja historian kieltä - ymmärtää Suomen ja Euroopan historian murroskohtia KESKEISET SISÄLLÖT: 7. vuosiluokka

Suomalaiset 1800-luvulla ja kansallisuusaatteen synty Elämää 1800-luvulla Suomessa - perhe - asuminen - ruoka ja vaatetus

1800- luvun alun keskeiset valtiolliset muutokset ja kansallisuusaatteen vaikutukset Euroopassa - liberalismi ja nationalismi - Suomi saa autonomian - keisarien Helsinki - kulttuuri kansallisuusaatteen heijastamana - kansallinen herääminen ja suomalaisuusliike - Lönnrot, Runeberg ja Snellman - suomalaisten kasvattaminen kansakunnan jäseniksi Teollinen vallankumous - teollistuminen ja sen vaikutukset ihmisten elämään - teollisen vallankumouksen syntyminen - sahateollisuuden nousu Suomessa - teollistumisen vaikutus maaseutuun Kaupungistuminen - teollistumisen ajan suurkaupungit - teollisuuskaupunkien ongelmat Työläisten Helsinki - perhe - asuminen - ruoka ja vaatetus Murrosten aika Suomessa - sääty-yhteiskunnan mureneminen - uudet yhteiskuntaryhmät - suomalaiset järjestöt (raittiusseura, nuorisoseurat, työväenyhdistys, osuuskunnat) - säätyjen vanhanaikaisuus - eduskuntauudistus - Suomen venäläistäminen ja sen vastustus

117

- Helsinki sortovuosien aikana Suurvaltojen kilpailu ja ensimmäinen maailmansota - Liberalismi ja sen vaikutukset Euroopan suurvalloille ja siirtomaille - Afrikan jako ja siirtomaiden hyväksikäyttö Aasiassa - Ensimmäinen maailmansota ja sen syyt ja seuraukset - Suomen itsenäistyminen ja sisällissota - Venäjän keisarikunnan luhistumisen syyt ja vuoden 1917 vallankumoukset KESKEISET SISÄLLÖT 8.vuosiluokka Laman ja totalitarismin aika - Maailmantalouden romahtaminen ja sen vaikutukset Eurooppaan Elämää demokratioissa ja diktatuureissa - Adolf Hitlerin valtaannousu ja elämää kansallissosialistisessa Saksassa Toisen maailmansodan aika - Toinen maailmansota ja sen syyt ja seuraukset - Suomi toisessa maailmansodassa ja sodasta selviäminen Suomen sopeutuminen uusiin oloihin 1944-1948 Suomi 1950-luvulta nykypäivään Elinkeinorakenteen muutokset ja sen vaikutukset ihmisten elämään - 1950-luvun Helsinki ja elämää lähiössä - Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen Idän ja Lännen ristiriidoista etelän ja pohjoisen vastakkainasetteluun Kylmä sota ja sen kriisit - Yhdysvallat ja Neuvostoliitto maailmanpolitiikassa - Kolminapainen maailma: Kiina Maailman jakautuminen köyhiin ja rikkaisiin valtioihin ja siitä aiheutuvat ongelmat Elämää 1900-luvun loppupuolella ja 2000- luvun alussa - länsimaisen kulutusyhteiskunnan synty ja sen vaikutukset ihmisten elämään ja ympäristöön - tiedonvälityksen kehitys ja tietotekniikan vallankumous - globalisoituminen Teemoja Opettajan valinnan mukaan yksi seuraavista aihekokonaisuuksia tukevista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan 1800- luvulta nykypäivään saakka. Teemaa voidaan tarkastella omana kokonaisuutena tai siten, että sitä seurataan useamman kurssin ajan. 1. Euroopan hajaannuksesta sen yhdistymiseen (Euroopan unioniin) 2. Kulttuurikehitys 3. Tasa-arvoisuuden kehitys ( miesten ja naisten tasa-arvoisuus)

118

4. Teknologian kehitys (liikkumis- ja kuljetusvälineiden tai viestintätekniikan kehitys) 5. Yhdysvaltojen tai Venäjän kehitys (poliittinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen kehitys) TYÖTAVAT Opetuksessa käytetään mahdollisimman monipuolisia opetusmenetelmiä: opettajajohtoista opetusta, yksilöllistä työskentelyä, parityöskentelyä, ryhmätöitä, esitelmiä, retkiä museoihin ja historiallisiin kohteisiin. AIHEKOKONAISUUDET Kasvu ihmisyyteen Oppilasta tuetaan kasvamaan vastuulliseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi, jolla on valmius harkita ja tehdä valintoja. Opetuksessa pyritään yhteiskunnalliseen demokratiaan, oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon. Oppilasta tuetaan ottamaan vastuuta omasta ja yhteiskunnan tulevaisuudesta. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Oppilasta ohjataan toimimaan globalisoituvassa maailmassa. Häntä pyritään kasvattamaan oman identiteettinsä ja historian arvostamiseen sekä opastetaan suomalaisen yhteiskunnan ja ympäröivän maailman vaiheisiin. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Oppilasta ohjataan osallistumaan asioiden vastuulliseen hoitamiseen kouluyhteisössä, paikallisyhteisössä ja koko yhteiskunnassa. Oppilaille korostetaan osallistumisen merkitystä ja aktiivista kansalaisuutta. Ihminen ja teknologia Oppilaita ohjataan näkemään teknologia ihmisen hyvinvoinnin luojana ja kasvatetaan yhteiskunnalliseen vastuuseen teknologian käytöstä. ARVIOINTI Historiassa arvioidaan oppilaan tietoja ja taitoja ja osallistumista. Arviointi perustuu kurssien aikana jatkuvaan näyttöön ,kirjallisissa kokeissa osoitettuun osaamiseen ja työnäyttöön (esitelmät ja tutkielmat). Yhteisissä kursseissa sovelletaan numeroarviointia asteikolla 4-10 PÄÄTTÖARVOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas osaa hankkia tietoa menneisyydestä. - osaa eritellä asiaa selittävät tekijät vähemmän tärkeistä - pystyy lukemaan erilaisia lähteitä ja tulkitsemaan niitä Oppilas ymmärtää historian ilmiöitä Kronologia - oppilas pystyy sijoittamaan opiskelemansa asiat aikajärjestykseen Muutos ja jatkuvuus: - oppilas osaa selittää, miksi tänä päivänä toimitaan eritavalla kuin ennen . Syy ja seuraus - oppilas osaa esittää historiallisille tapahtumille syitä ja seurauksia. - Pystyy myös vastaamaan menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri tietolähteitä. - Pystyy muodostamaan tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja käsityksiä ja arvioimaan niitä.

119

7.2.11 YHTEISKUNTAOPPI

JOHDANTO Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan yhteiskunnan aktiiviseksi ja vastuulliseksi toimijaksi. Perusopetuksen vuosiluokkien 7–9 yhteiskuntaopin opetuksen tulee antaa perustiedot ja -taidot yhteiskunnan rakenteesta ja toiminnasta sekä kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista. Opetuksen tarkoituksena on tukea oppilaan kasvua suvaitsevaiseksi ja demokraattiseksi kansalaiseksi ja antaa hänelle kokemuksia yhteiskunnallisesta toimimisesta ja demokraattisesta vaikuttamisesta 9. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET Oppilas - saa käsityksen yhteiskunnallisen tiedon luonteesta (VM) - oppii hankkimaan ja soveltamaan yhteiskuntaa ja talouselämää käsittelevää informaatiota kriittisesti

ja toimimaan aktiivisena vaikuttajana (IK, VY) - oppii tuntemaan julkiset palvelut - saa valmiuksia työnteon kunnioittamiseen (IK, VY) - oppii yrittäjyyden perusteet ja ymmärtää yrittäjyyden merkityksen yhteiskunnan - hyvinvoinnin tekijänä (VY, OKY) - tutustuu yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja oppii ymmärtämään päätösten vaikutuksia

kansalaisten elämään (OKY) - kiinnostuu yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja vaikuttamisesta (IK) - oppii tarkastelemaan ja kehittämään osaamistaan vastuullisena kuluttajana ja yhteiskunnallisena

toimijana (OKY, VY) - tuntee tekojensa oikeudelliset seuraamukset. (IK, VY, OKY) KESKEISET SISÄLLÖT Aihealueina ovat suomalainen yhteiskunta ja talouselämä sekä Euroopan unioni. Yksilö osana yhteisöä ja yksilön hyvinvointi - perhe, erityyppiset yhteisöt sekä vähemmistö- ja osakulttuurit - yksilön mahdollisuudet toimia kotikunnassa, oman valtion kansalaisena, Pohjoismaissa ja EU:ssa - hyvinvointiyhteiskunnan eri ulottuvuudet - tasa-arvo ja kestävä kehitys sekä muut keinot hyvinvoinnin edistämiseksi - liikenneturvallisuus Vaikuttaminen ja päätöksenteko - kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa - demokratia, vaalit ja äänestäminen - politiikan ja hallinnon toimijat kunnallisella, valtakunnallisella ja EU-tasolla - media ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen Turvallisuus, oikeudet ja velvollisuudet - oikeusjärjestelmä, yksilön oikeudet ja velvollisuudet sekä oikeudellinen vastuu - turvallisuuspolitiikka: ulkopolitiikka, maanpuolustus

120

Talous - yksityisen taloudenpidon periaatteet - työnteko ja yrittäjyys - talouden suhdannevaihtelut, työttömyys ja inflaatio sekä niiden vaikutukset yksityistalouksiin - julkinen talous ja verotus - yksilö ja kotitaloudet kuluttajina ja talouden toimijoina - ulkomaankaupan ja globaalitalouden merkitys TYÖTAVAT Työtapoina ovat käytössä mm. luokkatyöskentely, opetuskeskustelu, , pari- ja ryhmätyöskentely, projektit ja tutkielmat, retket ja vierailut, audiovisuaaliset menetelmät sekä tietotekniikan hyödyntäminen. ARVIOINTI Opiskelun aikana arvioidaan oppilaan aktiivisuutta, osallistumista ja oma-aloitteisuutta. Oppimistulosten arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tuotokset, suoritukset ja koetulokset. Näissä tarkastellaan, kuinka oppilas osaa hankkia tietoa, ymmärtää ajan ilmiöitä ja soveltaa yhteiskunnallista tietoa. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas - kykenee tulkitsemaan kriittisesti median välittämiä tietoja, tilastoja ja graafisia esityksiä - pystyy perustelemaan käsityksiään yhteiskunnallisista asioista - osaa vertailla yhteiskunnallisen päätöksenteon ja taloudellisten ratkaisujen eri vaihtoehtoja ja niiden

seurauksia. - ymmärtää, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja taloudellisissa ratkaisuissa on olemassa

useita vaihtoehtoja - ymmärtää yhteiskunnallisen ja taloudellisen toiminnan eettisiä kysymyksiä. AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen (IK), kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys (KK), vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta (VY), osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys (OKY).

7.2.12 MUSIIKKI JOHDANTO Musiikkikasvatuksen päämääränä on antaa oppilaalle myönteisiä kokemuksia ja elämyksiä musiikin maailmasta, tukea luovan persoonallisuuden kasvua ja rohkaista musiikilliseen toimintaan. Oppilaalle annetaan musiikillisen ilmaisun välineitä niin, että hän voi toimia aktiivisesti musiikin parissa sekä yksilönä että ryhmän jäsenenä.

121

Tunneilla perehdytään musiikin kulttuuriperintöön. Tavoitteena on vahvistaa oppilaan taiteellista yleissivistystä. Pyrkimyksenä on herättää arvostavaa ja uteliasta suhtautumista musiikin eri tyyleihin ja maailman musiikkikulttuureihin. Musiikillisia taitoja kehitetään pitkäjänteisellä, kertaamiseen perustuvalla harjoittelulla. Ryhmämusisointi kehittää sosiaalisia taitoja, kuten vastuullisuutta, rakentavaa kriittisyyttä sekä taidollisen erilaisuuden hyväksymistä. Musiikin opetuksessa sovelletaan teknologian ja median tarjoamia mahdollisuuksia. Opetuksessa voidaan myös hyödyntää paikallista musiikkitarjontaa. Eheyttävässä opetuksessa musiikin oppisisällöt integroituvat uskontoon, historiaan, maantietoon, kuvaamataitoon, äidinkieleen ja liikuntaan. 1.-2. vuosiluokka YHTEISET TAVOITTEET Oppilas - omaksuu musiikillisen ilmaisun perustaitoja ja –tietoja (IK) - rohkaistuu omaan musiikilliseen ilmaisuun laulaen, soittaen ja liikkuen (IK) - tutustuu erilaisiin rytmi- ja melodiasoittimiin (IK) - oppii kuuntelemaan ja havainnoimaan keskittyneesti ääniympäristöä ja musiikkia (IK) - tutustuu oman maan ja muun maailman musiikkiin (KK) - oppii arvostamaan omaa ja muiden musiikillista toimintaa ja tuotoksia (IK) 1.vuosiluokka

KESKEISET TAVOITTEET Oppilas - tutustuu musiikin työtapoihin, elementteihin ja peruskäsitteisiin toiminnallisesti ja elämyksellisesti

(IK) - oppii keskittyvää ja havainnoivaa kuuntelua (IK) - harjoittelee luonnollista, tervettä äänenkäyttöä (IK) - opettelee laululeikkejä ja liikeimprovisaatiota (IK) - tutustuu rytmisoittimiin ja niiden soittotapoihin (IK) KESKEISET SISÄLLÖT - terveen äänenkäytön perusteet (IK) - musiikin peruskäsitteisiin (rytmi, melodia, harmonia, muoto, sointiväri, dynamiikka) tutustuminen

laulaen, soittaen, liikkuen ja kuunnellen (IK) - kehollinen rytminen ilmaisu (IK) - monipuolinen musiikkiin tutustuminen kuunnellen ja havainnoiden (IK) - lastenlaulut ja laululeikit, ajankohtaiset laulut, suomalainen musiikki, hengellinen musiikki (KK) - nuottimerkkeihin tutustuminen (IK) - rytmisoittimet ja niillä säestäminen (IK)

122

2. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET Oppilas - vahvistaa tietojaan, taitojaan ja ilmaisuaan (IK) - tunnistaa opetettuja käsitteitä (IK) - tutustuu erilaisiin rytmi- ja melodiasoittimiin (IK) - opettelee keksimään omia melodia- ja rytmisommitelmia (IK) - vahvistaa kuuntelutaitoaan, tarkentaa kuulohavaintojaan (IK) - tutustuu myös muun maailman musiikkiin (KK) - opettelee tarkastelemaan omaa musiikillista toimintaansa (IK) KESKEISET SISÄLLÖT - musiikillisten ominaisuuksien ja tapahtumien havainnointi, tunnistaminen ja nimeäminen (IK) - monipuolinen äänenkäyttö ja ohjelmisto (IK) - kaanonin kautta kaksiäänisyyteen tutustuminen (IK) - kehollinen ilmaisu (IK) - nuottien opettelua (IK) - rytmisoittimien ja nokkahuilun soitto, säestystehtävät lauluihin ja musiikkiliikuntaan (IK) - omat melodia- ja rytmisommitelmat (IK) - oman kulttuurin ja muiden kulttuurien kansanmusiikki, hengellinen musiikki (KK) - omien arviointien ja mieltymysten pohtimista ja perustelua kuuntelun yhteydessä (IK) TYÖTAVAT Alkuopetuksessa musiikinopetuksen yleisiin tavoitteisiin pyritään leikinomaisesti, kokemuksien ja elämyksien kautta. Musiikkia opiskellaan laulaen, soittaen, kuunnellen ja liikkuen yksin tai ryhmissä. ARVIOINTI Arvioinnissa kiinnitetään huomiota asenteeseen, työskentelyyn ja lopputulokseen. Arviointi painottuu työskentelyyn ja aktiivisuuteen. Voidaan käyttää myös yhteisiä arviointikeskusteluja. 3. - 4. vuosiluokka YHTEISET TAVOITTEET Oppilas - laulaa ikäkauteen sopivia kotimaisia ja ulkomaisia lauluja, myös kansanmusiikkia ja hengellisiä lauluja

(KK) - oppii kuuntelemaan keskittyneesti musiikkia (IK) - arvostaa suomalaisia juhlaperinteitä (KK) - soittaa erilaisia soittimia yksin ja ryhmässä (IK) - osallistuu yhteismusisointiin muut huomioiden (IK)

123

- oppii liikkumaan musiikin mukana (IK) - oppii musiikin peruskäsitteitä tekemisen kautta (IK) - rohkaistuu esiintymään (IK) - oppii kunnioittamaan toisten musiikkiesityksiä. (IK) 3. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET Oppilas - kehittyy äänenkäyttäjänä ja laulajana (IK) - tuntee suomalaista musiikkia (KK) - soittaa erilaisia soittimia yksin ja ryhmässä (IK) - tutustuu nuottikirjoitukseen (IK) - kuunnellessaan erottaa musiikin tunnelmia. (IK) KESKEISET SISÄLLÖT - lauletaan kansanlauluja ja muuta perinteistä suomalaista musiikkia (KK) - hengellinen musiikki (KK) - lauletaan ja kuunnellaan lastenkulttuurin klassikkoja (KK) - duuri ja molli (IK) - nuottien ja taukojen aika-arvoja sekä musiikkisanastoa (IK) - muotorakenne AB ja ABA (IK) - rytmisoittimin säestäminen ja omien rytmien keksiminen (VM) - melodiasoitin käytössä (IK) - kannel säestyssoittimena (IK) 4. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET Oppilas - tuntee pohjoismaista musiikkia (KK) - soittaa melodiasoitinta nuoteista (IK) - kehittyy yhteissoittotaidoissa (IK) - tutustuu orkesteriteoksiin ja tekee havaintoja kuulemastaan (KK,VM) - tunnistaa sointivärin perusteella yleisimpiä orkesterisoittimia (IK) - laajentaa tietojaan musiikin perusasioista (IK) - ymmärtää ja kokee perussykkeen (IK) KESKEISET SISÄLLÖT - kuunnellaan ja lauletaan pohjoismaista musiikkia (KK) - hengellinen musiikki (KK) - maakuntalaulut (OKY)

124

- yhteissoittoa rytmi- ja melodiasoittimilla (IK) - omien melodioiden keksiminen (IK,VM) - orkesterisoittimiin tutustuminen (IK) - C-duuriasteikko (IK) - tahtilajit (IK) ARVIOINTI Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan, taidot ja tiedot sekä yhteistyö- ja työskentelytaidot. Arviointi on kannustavaa ja sen tavoitteena on edistää oppilaan musiikkiharrastuneisuutta. Musiikkia arvioitaessa käytetään seuraavia menetelmiä: - oppilaan toiminnan jatkuva arviointi yksin ja ryhmässä opettajan havainnoimana - oppilaan itsearviointi - mahdolliset kokeet, testit ja kotitehtävät. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilas - osaa käyttää ääntään niin, että pystyy osallistumaan yksiääniseen yhteislauluun - hallitsee lauluohjelmistoa, josta osan ulkoa - hahmottaa musiikin perussykkeen niin, että pystyy osallistumaan soittamisen harjoitteluun ja

yhteissoittoon - osaa toimia musisoivan ryhmän jäsenenä ottaen huomioon muut ryhmän jäsenet - osaa yksin ja ryhmän jäsenenä ääntä, liikettä, rytmiä tai melodiaa käyttäen keksiä omia musiikillisia

ratkaisuja esimerkiksi kaiku-, kysymys/vastaus- ja soolo/tutti-harjoituksissa - tunnistaa kuulemaansa musiikkia ja osaa ilmaista kuuntelukokemustaan verbaalisesti, kuvallisesti tai

liikkeen avulla. 5.-6. vuosiluokka YHTEISET TAVOITTEET Oppilas - kehittyy oman äänen hallinnassa (IK) - oppii monipuolista lauluohjelmistoa (KK) - tutustuu kaksiäänisyyteen (IK) - soittaa erilaisia soittimia yksin ja yhdessä (IK) - kehittyy yhteissoittotaidoissa (IK) - kokee musisoinnin iloa (IK) - oppii kuuntelemaan ja havainnoimaan monenlaista musiikkia (KK) - tutustuu länsimaisen taidemusiikin historiaan ja joihinkin säveltäjiin (KK) - tutustuu eri maanosien musiikkiin integroiden maantietoon (KK) 5. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET

125

Oppilas - tutustuu bändisoiton alkeisiin (IK) - laajentaa lauluohjelmistoaan (KK) - oppii keskeiset laulujen rakenteet (IK) - tunnistaa sinfoniaorkesterin soitinryhmät ja yksittäisiä soittimia (IK) - tutustuu länsimaisen musiikin historiaan (KK) - oppii kuuntelemaan ja havainnoimaan monenlaista musiikkia (KK) KESKEISET SISÄLLÖT - suomalaista kansanmusiikkia (KK) - musiikkia Euroopan maista (KK) - hengellinen musiikki (KK) - bändisoiton alkeet (IK) - laulujen rakenteet (IK) - muunnesävelet, korotus- ja alennusmerkki sekä a-molliasteikko (IK) - sinfoniaorkesterin kokoonpano (IK)

6. vuosiluokka (kuntakohtainen OPS) Opetussuunnitelman perusteissa musiikin nivel on 4. ja 5. luokan välissä. Helsingissä nivel muodostuu myös 6. ja 7. luokan väliin. Yhtenäinen opetussuunnitelma kuudennella luokalla turvaa samat oppisisällöt kaikille oppilaille siirryttäessä seitsemännelle luokalle. Näin ollen kuudennen luokan sisällöt koostuvat osittain kerrattavasta oppiaineksesta. KESKEISET TAVOITTEET Laulu Oppilas - hallitsee terveen äänenkäytön perusteet - tutustuu kaksiääniseen laulamiseen - käyttää ääntään rohkeasti ja monipuolisesti myös omien musiikillisten ideoiden toteuttamisessa Soitto Oppilas - saa myönteisiä kokemuksia yhteissoitosta - hallitsee kaksi- ja kolmijakoisen sykkeen soittamisen jollakin soittimella - harjoittelee soittamista niin keho-, rytmi-, melodia kuin sointusoittimillakin - saa kokemuksia omien musiikillisten ideoiden toteuttamisesta - tutustuu bändisoittimiin Kuuntelu Oppilas - oppii havainnoimaan ja kuuntelemaan monenlaista musiikkia keskittyneesti - ymmärtää kuulonhuollon merkityksen ja hiljaisuuden tarpeen - osaa suhtautua kriittisesti jatkuvasti soivaan taustamusiikkiin Teoria Oppilas

126

- hallitsee nuottien aika-arvot 1/16- osanuotista kokonuottiin - osaa c-duuri ja a-molliasteikot - ymmärtää korotus, alennus- ja palautusmerkkien vaikutuksen - erottaa kuuntelemalla duurin ja mollin - tietää soinnun ja sävelen eron ja ymmärtää melodian ja harmonian käsitteet - oppii seuraamaan kappaleiden rakenneperiaatteita - tunnistaa tasajakoisen ja kolmijakoisen rytmin Musiikkitieto: Oppilas - tunnistaa sinfoniaorkesterin soitinryhmät ja yksittäisiä soittimia - tunnistaa muutamia klassisen musiikin keskeisiä säveltäjiä ja heidän teoksiaan - tutustuu klassisen musiikin keskeisiin tyylisuuntiin - tutustuu suomalaiseen kansanmusiikkiin ja maailmanmusiikkiin KESKEISET SISÄLLÖT Laulu - monipuolista yksi- ja kaksiäänistä lauluohjelmistoa, josta osa osataan ulkoa - erilaisia äänenkäytön harjoituksia Soitto - yhteissoittotaitoja kehittäviä harjoituksia ja monipuolista soitto-ohjelmistoa - omien musiikillisten ideoiden toteuttamista soiton avulla - oikeat soittoasennot ja otteet Kuuntelu - eri tyylisten teosten havainnoivaa kuuntelua - tietoa kuulonsuojelusta - eri tavoin ihmiseen vaikuttavan musiikin kuuntelua Teoria - nuottien ja taukojen aika-arvot, 1/16-1/1 - c-duuri ja a-molli - ylennys-, alennus-, ja palautusmerkit - duuri- ja molli - sointu, sävel, melodia ja harmonia käsitteinä - laulujen rakenteet ( kertaukset, maalit, coda jne.) - ¾ ja 4/4 Musiikkitieto - sinfoniaorkesterin soitinryhmät ja soittimet - keskeisiä klassisen musiikin säveltäjiä ja sävellyksiä - klassisen musiikin tärkeimmät tyylisuunnat - suomalaista kansanmusiikkia ja eri kulttuurien musiikkia TYÖTAVAT - laulu mm. luonnollinen äänenkäyttö - soitto mm. kannustetaan sekä yhteismusisointiin että yksilöllisiin esityksiin - kuuntelu mm. opetellaan kuuntelemaan keskittyneesti tyyliltään, esitystavaltaan ja alkuperältään

monenlaista sekä äänitettyä että elävää musiikkia, myös oppilaiden omia esityksiä.

127

- musiikkitietous mm. musiikin peruskäsitteisiin tutustuminen monipuolisesti. Musiikinhistorian ja soitinopin avulla kartutetaan musiikillista yleissivistystä. Näissä yhtenä työtapana voidaan käyttää esim. ryhmätyötä.

- musiikkiliikunta mm. harjoitellaan laululeikkejä ja kehosoittimien käyttöä. Rohkaistaan myös luovaan liikkumiseen musiikin mukaan.

ARVIOINTI Musiikissa käytetään jatkuvaa arviointia. Musiikissa arvioidaan aktiivisuutta ja paneutumista sekä kehittymistä opiskelluissa laulu-, soitto- ja teoriataidoissa. Oppilasta arvioidaan havainnoimalla. Voidaan järjestää pienimuotoisia laulu- ja soittonäytteitä sekä kirjallisia kokeita (esim. kuuntelutesti, musiikkitietokoe jne.). Arviointia ohjaavat hyvän osaamisen kuvaukset. 7. - 8. vuosiluokka YHTEISET TAVOITTEET - laajentaa ja syventää musiikin eri lajien, tyylien ja käsitteiden tuntemusta ja arviointikykyä (KK) - ylläpitää ja kehittää laulu- ja yhtyesoittotaitoja (IK) - tukea oppilaan myönteisen minäkuvan kasvua ja luovan ilmaisun kehitystä. (IK) KESKEISET TAVOITTEET Oppilas - hallitsee terveen äänenkäytön (IK) - osaa oikeat soitto-otteet (IK) - pystyy musisoimaan yhdessä (IK) - hallitsee keskittyneen kuuntelun ja erottaa eri musiikkityylejä ja kausia toisistaan (KK) - osaa soveltaa musiikin keskeisiä käsitteitä käytäntöön (IK) - hallitsee oikean ja turvallisen äänentoistolaitteiden ja sähköisten soittimien käytön (IT) - osaa tuoda esille musiikillisia näkemyksiään (IK) - kykenee musiikin valintaan ja arviointiin (IK) KESKEISET SISÄLLÖT - äänenkäyttö, huomioidaan myös äänenmurros, äänialat, kuorotyypit, eri tyylistä lauluohjelmistoa

(IK) - bändisoittimet/soitto, lähtien soittoasentojen kertauksesta eri tyylisten kappaleiden yhteissoittoon,

soittoa myös muilla käytettävissä olevilla soittimilla (IK,IT) - kuulonsuojelun kertaus (IK) - suomalainen kansanmusiikki, suomalainen musiikkikulttuuri ja musiikinalan ammatit (KK) - musiikkityylien kertausta, painoalueena klassisen musiikin tyylikaudet, blues ja gospelmusiikin

historia, latinalaisamerikkalainen musiikki (KK) - omaa musiikillista keksimistä esim. blueskaavan avulla (IK)

128

8. vuosiluokka

KESKEISET TAVOITTEET - painotetaan soittamisen ja laulamisen perusvalmiuksien hallintaa (IK) - syvennetään musiikin eri lajien ja tyylien tuntemusta (KK) - opitaan kriittisesti tarkastelemaan ja arvioimaan erilaisia ääniympäristöjä (VM) - musiikin merkitys luovan ilmaisun välineenä (VM) - pyritään ohjaamaan ja kannustamaan oppilasta pysyvään musiikin harrastamiseen. (IK) KESKEISET SISÄLLÖT - yhteismusisointitaitojen monipuolista kehittämistä eri musiikkityylejä ja –kulttuureja edustavan

ohjelmiston avulla. (IK,KK) - solistisen ja yhteislaulun taitojen kehittäminen eri tyylisten laulujen avulla (IK) - omien musiikillisten ideoiden kokeilua improvisoiden, säveltäen tai sovittaen esimerkiksi ääntä,

laulua, soittimia tai liikettä käyttäen (VM) - gospel-musiikki (KK) - jazzin historiaa (KK) - katsaus äänentallentamiseen ja viestintätekniikan hyödyntämiseen musiikin tekemisessä. (IT) TYÖTAVAT - laulu mm. terve äänenkäyttö - soitto mm. oikeat soittoasennot - kuuntelu mm. erityylisten soittokappaleiden erottaminen - musiikkiteknologia, nuotinkirjoitus- ja sekvensseriohjelmien perusteiden esittely - musiikkitieto mm. klassisen musiikin tyylikausien kertaus - musiikkiliikunta mm. kehosoittimien käyttö rytmien opettelussa. ARVIOINTI Musiikin arviointi perustuu musiikintunneilla tapahtuvaan toimintaan. Lisäksi voidaan järjestää laulu- ja soittokokeita sekä kirjallisia kokeita. Myös itsearviointia voidaan käyttää. Arvioinnissa korostetaan seuraavia asioita: - aktiivisuus ja myönteisyys - halu omien musiikillisten tietojen ja taitojen pitkäjännitteiseen kehittämiseen - edistyminen eri koulusoitinten hallinnassa - laulaminen ja siinä kehittyminen - musiikkitiedon hallinta - kyky arvioida ja kehittää omaa musiikillista työskentelyä. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas - osallistuu yhteislauluun ja osaa laulaa rytmisesti oikein sekä melodialinjan suuntaisesti - hallitsee jonkin rytmi-, melodia- tai sointusoittimen perustekniikan niin, että pystyy osallistumaan

yhteissoittoon

129

- osaa kuunnella musiikkia ja tehdä siitä havaintoja sekä esittää perusteltuja näkemyksiä kuulemastaan

- osaa kuunnella sekä omaa että muiden tuottamaa musiikkia niin, että pystyy musisoimaan yhdessä muiden kanssa

- tunnistaa ja osaa erottaa eri musiikin lajeja ja eri aikakausien ja kulttuurien musiikkia - tuntee keskeistä suomalaista musiikkia ja musiikkielämää - osaa käyttää musiikin käsitteitä musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä - osaa käyttää musiikin elementtejä rakennusaineina omien musiikillisten ideoidensa ja ajatustensa

kehittelyssä ja toteutuksessa.

7.2.13 KUVATAIDE JOHDANTO Peruskoulun kuvataideopetuksen tehtävänä on tukea oppilaan kuvallisen ajattelun ja esteettisen ja eettisen tietoisuuden kehittymistä sekä antaa valmiuksia omaan kuvalliseen ilmaisuun (IK). Kuvataiteen opetus luo perustaa suomalaisen, oppilaan oman ja hänelle vieraiden kulttuureiden visuaalisen maailman arvostamiselle ja ymmärtämiselle. Taiteellisen toiminnan ja ilmaisun lähtökohtina ovat oppilaan ympäristön kuvamaailma, aistihavainnot, kokemukset, mielikuvat ja elämykset. Opetuksen tavoitteena on, että oppilaalle syntyy henkilökohtainen suhde taiteeseen. Kuvataiteen avulla kehitetään myös mielikuvitusta sekä luodaan iloista ja myönteistä oppimisympäristöä (IK). Opetuksessa hyödynnetään pääkaupunkiseudun taidetarjontaa: arkkitehtuuria ja muuta kuvakulttuuria. Pyritään alaluokkien aikana osallistumaan kaupungin järjestämille 5x2-taidekursseille ja muihin tarjolla oleviin työpajoihin. Yläluokilla tutustutaan kaupungin taidetarjontaan. Helsingin Kristillisessä koulussa kuvataidetta integroidaan muihin oppiaineisiin, ennen kaikkea uskontoon. Integrointi syventää käsiteltävää aihetta ja antaa oppilaalle mahdollisuuden työstää ajatuksiaan, tunteitaan ja käsiteltävää aihetta henkilökohtaisesti. (IK) Myös kirkkovuoden kulku huomioidaan kuvataiteessa. 1.-4. vuosiluokka YHTEISET TAVOITTEET Oppilas oppii - kuvallisessa ilmaisussa tarvittavia taitoja ja tietoja: havaintojen tekoa, mielikuvien prosessointia,

kuvittelun, keksimisen ja luovan ongelmanratkaisun taitoja, esteettisen valintojen tekoa ja niiden perustelua sekä omien tavoitteiden asettelua

- kuvan tekemisen ja tilan rakentamisen taitoja ja materiaalin tuntemusta - tarkastelemaan omia ja toisten tekemiä kuvia ja keskustelemaan niistä harjoitellen kuvataiteen

peruskäsitteiden käyttöä sekä arvostamaan erilaisia näkemyksiä taiteesta ja kuvallisesta viestinnästä - tuntemaan oman kulttuurinsa ja omassa kokemuspiirissään olevien vieraiden kulttuurien kuvallista

perinnettä, nykytaidetta, suomalaista rakennusperinnettä sekä Helsingin tärkeitä rakennuksia ja luonnonympäristöjä, arkkitehtuuria ja muotoilua (KK)

130

- arvioimaan ympäristönsä esteettisiä arvoja, viihtyisyyttä ja toimivuutta. - tarkastelemaan eri medioiden merkitystä omassa elämässään (VM) - kuvallisen viestinnän välineiden käyttöä ja ymmärtämään todellisen ja kuvitteellisen maailman eroja

(VM) - kuvataiteellisen prosessin, joka sisältää suunnittelun, luonnostelun, työn toteuttamisen ja arvioinnin - työskentelytaitoja: toisten huomiointia, välineistä huolehtimista, jälkien siivoamista 1. vuosiluokka

KESKEISET TAVOITTEET Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Oppilas - tutustuu erilaisiin välineisiin ja materiaaleihin - tutustuu erilaisiin piirustuksen, maalaamisen ja painannan keinoihin - kehittyy motorisissa taidoissa Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen Oppilas - saa omia töitään näytteille ja tutustuu muiden oppilaiden tekemiin töihin. Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu - Oppilas tutustuu kolmiulotteiseen rakenteluun. Kuvaviestintä ja mediakasvatus - Oppilas tutustuu kuvaviestintään. (VM) KESKEISET SISÄLLÖT Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu - piirtäminen, maalaaminen, leikkaaminen, liimaaminen, muovailu, rakentelu ja painanta - sommittelua: tila, viiva, väri (värien sekoittaminen) Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen - oppilastöiden näytteille asettaminen ja tarkastelu Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu (YHK) - muovailua - rakentelua ja kuvien tekemistä esim. luonnonmateriaaleista, puutikuista ja kierrätysmateriaaleista Kuvaviestintä ja mediakasvatus (VM) - esim. tv-ohjelmat, lastenelokuvat, valokuvat - lastenkirjojen ja oppikirjojen kuvitukseen tutustuminen 2. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Oppilas - käyttää erilaisia välineitä ja materiaaleja. - käyttää erilaisia piirustuksen, maalaamisen ja painannan keinoja. Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen (KK)

131

Oppilas - tutustuu joihinkin suomalaisen taidehistorian teoksiin kuvia tutkien. Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu (YHK) Oppilas - tutustuu muotoilun alkeisiin ja kolmiulotteiseen rakenteluun. - tutustuu lähiympäristön rakennuksiin. Kuvaviestintä ja mediakasvatus (VM) Oppilas - tutustuu kuvakerronnan alkeisiin: tarinasta kuvaksi, kuvan ja tekstin yhdistäminen - tutustuu sarjakuvataiteeseen. - tutkii elokuvien ja tv-ohjelmien visuaalisia viestejä ja pohtii toden ja kuvitteellisen eroa. KESKEISET SISÄLLÖT Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu - kylmät ja lämpimät värit - erilaisten materiaalien ja tekniikoiden yhdistäminen Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen (KK) - oppilastöiden näytteille asettaminen ja niistä keskustelu - joihinkin suomalaisen taiteen merkkiteosten tarkastelua Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu (YHK) - esineen tarkastelua ja muovailua - rakentelua eri materiaaleista - kävely- ja katseluretkiä lähialueelle Kuvaviestintä ja mediakasvatus (VM) - sarjakuva (sommittelun keinoista aika) - kirjojen kuvitusten tutkiminen ja tarinoiden kuvittaminen - keskustelua toden ja kuvitteellisen maailman eroista elokuvien ja tv-ohjelmien yhteydessä 3. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Oppilas - käyttää erilaisia välineitä ja materiaaleja. - käyttää erilaisia piirustuksen, maalaamisen ja muovailun keinoja. Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen (KK) Oppilas - tutustuu joihinkin nimekkäiden suomalaisten taiteilijoiden teoksiin. - tutustuu kuvataiteen käsitteisiin (esim. abstrakti ja esittävä taide). Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu (YHK) Oppilas - tarkastelee lähiympäristöään esteettisestä näkökulmasta (rakennettu ja luonnonympäristö. - tutustuu suunnittelun, muotoilun ja rakentelun alkeisiin. Kuvaviestintä ja mediakasvatus (VM) Oppilas - tarkastelee erilaisia kuvia ja ymmärtää niiden viestien erilaisuuden.

132

- harjoittelee kuvan tekemistä tietokoneen avulla. (IT) KESKEISET SISÄLLÖT Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu - päävärit - sommittelun keinot: viiva, tila, väri ja muoto (esim. integrointi matematiikkaan: symmetria,

geometriset muodot) - muovailun alkeet (lisääminen, poistaminen) Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen (KK) - taidekuvien tarkastelua - abstrakti/esittävä taide Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu (YHK) - esim. pienten esineiden ja pienoismallien suunnittelu ja valmistaminen - lähiympäristöön tutustuminen ja ympäristön tarkastelu Kuvaviestintä ja mediakasvatus (VM) - mainos (erityisesti lapsille suunnatun mainonnan tarkastelua) - liikenne- ym. opastemerkit - kartta (integrointi esim. liikuntaan ja ympäristö- ja luonnontietoon) - tietotekniikan käytön harjoittelua (IT) 4. vuosiluokka (kuntakohtainen OPS) KESKEISET TAVOITTEET Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Oppilas - käyttää erilaisia välineitä ja materiaaleja. - käyttää erilaisia piirustuksen, maalaamisen ja muovailun keinoja. - tutustuu grafiikan alkeisiin. Taiteentuntemus ja kulttuurinen osaaminen (KK) Oppilas - tutustuu myös muiden kulttuurien kuvailmaisuun. - harjoittelee kuvataiteen käsitteiden käyttöä. Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu (YHK) Oppilas - tarkastelee lähiympäristöä ja sen mahdollisia muutoksia. - tuntee suunnittelun, muotoilun ja kolmiulotteisen rakentelun perusteita. Kuvaviestintä ja mediakasvatus (VM) Oppilas - harjoittelee tietotekniikan kuvallista käyttöä sekä tutustuu kameran käyttöön mahdollisuuksien

mukaan. (IT) - tutustuu lähikuvan ja yleiskuvan eroihin. - harjoittelee arvioimaan mediaa kriittisestäkin näkökulmasta sekä hyödyntämään mediaa järkevästi. SISÄLLÖT

133

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu - päävärit, välivärit ja vastaväriparit - sommittelun keinot: viiva, tila, muoto, liike ja rytmi - grafiikan alkeita (esim. monotypia, eristysvedostus, kaavainpainanta, yksinkertainen kohopaino) Taiteentuntemus ja kulttuurinen osaaminen (TT) - taidekuva: työskentelyn lähtökohtana museo- tai näyttelykäynti - taiteilijan työhön tutustuminen mahdollisuuksien mukaan Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu (YHK) - keskustellaan koulun ja lähiympäristön esteettisistä arvoista. - suunnitellaan edellisen pohjalta, miten viihtyvyyttä voisi parantaa. .Kuvaviestintä ja mediakasvatus (VM) - juliste - valokuvausta (lähikuva, yleiskuva) mahdollisuuksien mukaan, tietotekniikan käyttöä (IT) TYÖTAVAT - yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentely - toiminnalliset työtavat - kuvien tarkastelu - keskustelu - opintoretket - lähiympäristön havainnointi ARVIOINTI Arvioinnissa kiinnitetään huomiota asenteeseen, työskentelyyn ja lopputulokseen. Arviointi painottuu koko työskentelyprosessiin ja aktiivisuuteen. Kuvataidetta arvioidaan lukukausittain todistuksessa tai opintokirjassa, johon sisältyy myös oppilaan itsearviointiosuus. 4. luokan päättyessä arvioinnin pohjana on hyvän osaamisen kuvaus. HYVÄN OSAAMISEN KRITEERIT 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ (arvosana 8) Oppilas - osaa antaa kuvallisen muodon ajatuksilleen, tunteilleen ja mielikuvilleen sekä - muuntaa havaintojaan kuviksi - osaa sommittelun perusteita kuvan tekemisessä ja tilan rakentamisessa sekä - ymmärtää materiaalin ominaisuuksia - osaa käyttää keskeisiä välineitä ja tekniikoita omassa kuvan tekemisessään sekä käyttää

luonnostelua työskentelynsä apuna - osaa huolehtia työvälineistä ja materiaaleista - osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä itsearvioinnissaan - osaa keskustella omista ja toisten tekemistä kuvista sekä perustella omia taidemieltymyksiään ja

käyttää kuvataiteen peruskäsitteitä - tietää, mitä taiteilijat tekevät, tuntee joidenkin suomalaisten taiteilijoiden teoksia ja omassa

kokemuspiirissään olevien vieraiden kulttuurien visuaalista ilmaisua - osaa toimia museossa ja taidenäyttelyssä sekä taiteen parissa eri yhteyksissä

134

- osaa ohjatusti käyttää tietolähteinä taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon ja rakennettua ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa

- tunnistaa ja arvioida esteettisiä ja eettisiä arvoja omassa lähiympäristössä ja koulussa - tietää, mitä muotoilijat ja arkkitehdit tekevät, ja tuntee joitakin arkkitehtien ja muotoilijoiden töitä - osaa arvioida omaa median käyttöään, tehdä omia valintoja ja perustella näkökantojaan - osaa havaita ja arvioida todellisen ja kuvitteellisen maailman eroja - osaa käyttää joitakin kuvaviestinnän välineitä - osaa työskennellä yksin ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa 5.-9. vuosiluokka JOHDANTO Kuvataiteen opetuksessa 5 - 9 luokilla painotetaan kuvan merkitystä ilmaisun ja viestinnän välineenä sekä kuvallisen ilmaisun perusteiden ja tekotapojen ja mediateknologian hallintaa. Opetuksessa kehitetään oppilaan taiteen ja taidehistorian tuntemusta sekä kuvantulkintataitoja kuvallisten tehtävien avulla. Tavoitteena on, että oppilaiden ymmärrys eri kulttuureista ja niiden välisestä vuorovaikutuksesta kehittyy. (VM, KK, IT) Oppimistilanteiden tulee tukea oppilaiden mahdollisuuksia yhdessä työskentelyyn ja vuorovaikutukseen sekä yhteisiin taide-elämyksiin. Tavoitteena on, että opetuksessa oma työskentely, työprosessin tallentaminen ja arviointi yhdessä toisten kanssa kehittävät oppilaan ymmärrystä kuvataiteen prosesseista ja tukevat kuvallisen ajattelun kehittymistä ja taiteellista oppimista. (IK) YHTEISET TAVOITTEET Oppilas oppii - tuntemaan kuvataiteen ja kuvaviestinnän keskeisiä ilmaisutapoja, materiaaleja, tekniikoita ja

työvälineitä ja oppii käyttämään niitä tarkoituksenmukaisesti omassa ilmaisussaan. - nauttimaan omien ajatustensa, mielikuviensa ja tunteidensa ilmaisemisesta kuvallisesti. (IK) - arvioimaan omaa ja toisten kuvallista ilmaisua ja työtapoja, kuten sisällöllisiä, kuvallisia ja teknisiä

ratkaisuja sekä käyttämään kuvataiteen keskeisiä käsitteitä. - hyödyntämään kulttuuripalveluja ja sähköisiä viestimiä oman työskentelyn, tiedon hankinnan ja

elämysten lähteinä. (VM) - tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta, kuvaviestintää ja ympäristöä esteettisestä ja eettisestä

näkökulmasta. - tuntemaan kuvallisen viestinnän ja vaikuttamisen keinoja ja käyttämään keskeisiä kuvaviestinnän

välineitä omien ajatustensa ilmaisemiseen mediassa. (VM, IT) - ymmärtämään taiteen tapoja käsitellä elämän erilaisia ilmiöitä. - työskentelemään itsenäisesti ja yhteisön jäsenenä kuvataiteen projekteissa 5. vuosiluokka

KESKEISET TAVOITTEET

135

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Oppilas - käyttää erilaisia välineitä, materiaaleja ja tekniikoita tarkoituksenmukaisesti - käyttää kokemuksiaan, mielikuvitustaan, tunteitaan ja aistejaan apuna työprosessissa ja tarkastelee

niiden käytön toteutumista (IK) Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen (KK) Oppilas - tutustuu suomalaiseen taiteeseen esim. Suomen historia tarkasteltaessa (integrointi) - tutustuu kuvataiteen käsitteisiin Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu (YHK) Oppilas - tutustuu esineen elin- ja kehityskaareen; kestävän kehityksen näkökulma. - tuntee ja tunnistaa joitakin tärkeitä rakennuksia Helsingin keskustasta (KK) - oppii havainnoimaan taidetta ympäristössään Kuvaviestintä ja mediakasvatus (VM) Oppilas - pohtii median (esim. mainonta) merkitystä omassa elämässään - harjoittelee videokameran käyttöä (IT)

SISÄLLÖT Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu - grafiikkaa - värioppia - sommittelun keinoja: muoto, tila (peittävyys, etuala/taka-ala, lähellä iso, kaukana - pieni), liike, rytmi - ihmisen mittasuhteet - keramiikan alkeita (makkaratekniikka) - havaintoon perustuva piirtäminen (asetelma) Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen (KK) - museo- ja näyttelykäynti mahdollisuuksien mukaan Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu (YHK) - esineiden tarkastelua ja niiden elin- ja kehityskaareen tutustumista - etikettien ja pakkausten suunnittelu (ekologinen näkökulma) - arkkitehtonisten kokonaisuuksien ja yksityiskohtien tutkiminen (esim. Senaatintorin ympäristö) Kuvaviestintä ja mediakasvatus (VM) - keskustelua ajankohtaisista mainoksista (esim. kuvakerronnan keinoja, perusteluja, trendejä) - museo- ja näyttelykäynti mahdollisuuksien mukaan - esineiden tarkastelua ja niiden elin- ja kehityskaareen tutustumista - etikettien ja pakkausten suunnittelu (ekologinen näkökulma) - arkkitehtonisten kokonaisuuksien ja yksityiskohtien tutkiminen (esim. Senaatintorin ympäristö) - videokameran käytön harjoittelua (kuvakoot, kuvakulmat) (IT) 6.vuosiluokka (kuntakohtainen OPS) KESKEISET TAVOITTEET

136

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu - oppilas osaa itsenäisesti valita sopivimmat välineet, materiaalit ja tekniikat työhönsä sekä käyttää

niitä monipuolisesti - oppilas käyttää kokemuksiaan, mielikuvitustaan, tunteitaan ja aistejaan apuna työprosessissa ja osaa

arvioida ja arvostaa niiden käyttöä - syvennetään kuvataiteen käsitteitä ja menetelmiä kuten värioppi, sommittelu, grafiikka ja

perspektiivi sekä harjoitellaan kuvan rakentamisen keinoja - Luottamus omiin taitoihin ja kykyyn löytää itselle sopiva kuvailmaisun tapa ja tekniikka Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen Oppilas - oppii tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta esteettisestä sekä eettisestä näkökulmasta. - osaa ilmaista perustellen mielipiteensä erilaisista kuvista. - osaa käyttää kuvataiteen peruskäsitteitä keskustelussa ja arvioinnissa. - tutustuu joihinkin (Euroopan/maailman) taiteen merkkiteoksiin Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Oppilas - osaa tarkastella ja arvioida luonnon ja rakennetun ympäristön vuorovaikutusta ottaen huomioon

esteettiset, eettiset ja ekologiset näkökulmat. - pohtii omia mahdollisuuksiaan vaikuttaa elinympäristöönsä - tuntee ja tunnistaa joitakin tärkeitä rakennuksia Helsingin keskustasta ja kykenee löytämään niistä

tietyn aikakauden tai tyylin erityispiirteitä - oppii hahmottamaan kestävän kehityksen suunnittelun lähtökohtana sekä tutustuu esineisiin, jotka

kehitys on tehnyt tarpeettomiksi tai tarpeellisiksi - tutustuu tuotteen elin- ja kehityskaareen - osaa esittää muotoiluun ja arkkitehtuuriin liittyvät ideoitaan pienoismallin avulla Arkkitehtuuri Kuvaviestintä ja mediakasvatus Oppilas - oppii käyttämään ohjatusti eri kuvaviestinnän välineitä - tutustuu kuvaviestinnän tapoihin kuvata eri ilmiöitä ja oppii tarkastelemaan niitä kriittisesti - tutustuu symbolien ja merkkien merkitykseen KESKEISET SISÄLLÖT Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu - Itsenäisemmän työskentelyn harjoittelu, tehtävät joissa pohditaan tekniikan, työn koon ja

ilmaisutavan suhdetta työn ideaan - Tehtäviä, joissa käytetään kuvataiteen tyylejä ja kuvasymboliikkaa - Mahdollisuus työskennellä monipuolisesti eri välineitä, materiaaleja ja tekniikoita käyttäen - Erilaiset lähtökohdat kuvallisessa ilmaisussa; tunteet, eri aistihavainnot, mielikuvat, muistikuvat,

elämykset ja kokemukset - yhden pakopisteen kuva sekä väri ja ilmaperspektiivi havaintoon liittyen tilaa kuvattaessa

kaksiulotteisella pinnalla Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen - Taidekuvien tarkastelun kohteena ja työskentelyn lähtökohtana ovat keskeisimmät tyylisuunnat,

(esim. renessanssi) ja aihealueet kuten muotokuva, maisema ja asetelma - eri aikakausien taideteosten symboliikkaan tutustuminen - kuvataiteen käsitteiden käytön harjoittelua keskustelussa ja arvioinnissa.

137

- tutustutaan johonkin Helsingissä näytteillä olevaan ajankohtaiseen näyttelyyn mahdollisuuksien mukaan

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Ympäristöestetiikka - keskustelua ja ympäristösuunnitelmien tekoa tuttuun lähiympäristöön (esim. voiko tehdasalue olla

kaunis, mihin ei saisi rakentaa, kuinka luontoa säästetään, viihtyisän asuinympäristön ehdot) Arkkitehtuuri - Helsingin keskustan tärkeimpien rakennusten arkkitehtuurin tutkiminen, esim. Empire Muotoilu - tarpeiden, materiaalien ja muodin vaikutus esinesuunnitteluun, käsitteet elin- ja kehityskaari - esineiden ja laitteiden tarkastelu kestävänä kehityksen näkökulmasta - esim. energian kulutusta vähentäviä tai vaihtoehtoenergialla toimivien laitteiden ideointia - monipuoliset ongelmaratkaisutehtävät, joissa idea esitetään luonnoksina, pienoismallina ja idean

kirjallisina perusteluina Kuvaviestintä ja mediakasvatus Oppilas - omien tarinoiden teko ja niiden kuvaaminen digi- tai videokameralla - mainonnan kriittinen tarkastelu (symbolit, tuotemerkit) - erilaisten kuvien luokittelua, esim. valokuvan eri käyttötarkoitukset TYÖTAVAT - toiminnalliset työtavat - retket, opintokäynnit - työskentely itsenäisesti ja ryhmässä - luova ongelmanratkaisu - tutkiva oppiminen - opetuskeskustelu - kuvallinen ilmaisu sekä kokonaisvaltainen ilmaisu - tarkka havainnointi ARVIOINTI 6. luokan päättyessä Arvioinnin kohteena ovat oppilaan työskentelytaidot, tiedot taiteesta, ympäristöstä ja mediasta, kuvallisen ilmaisun taidot ja ideat sekä oppilaan itsearviointitaidot. Arviointi on monipuolista ja siinä kiinnitetään huomiota oppilaan kiinnostuksen heräämiseen taiteeseen, esteettisen havainnoinnin rikkauteen ja itseilmaisun rohkeuteen ja omaperäisyyteen. Arvioinnin kohteena ovat oppilaan erilaiset kuvalliset tuotokset, kuvallinen ja sanallinen työskentely ja oman toiminnan arviointi. Arviointi kohdistuu kuvataiteen opetuksen neljän sisältöalueen taitojen ja tietojen omaksumiseen sekä esteettisen näkemyksen ja persoonallisen ilmaisutavan kehittymiseen.

138

Kuvallisen ilmaisun ja ajattelun alueella arvioidaan oppilaan kykyä käyttää värejä ja kuvan sommittelua ja kuvallisia peruselementtejä sekä tilan rakentamista omassa ilmaisussaan. Arvioidaan oppilaan kykyä ilmaista havaintojaan, mielikuviaan ja ajatuksiaan. Taiteen tuntemuksen ja kulttuurisen osaamisen alueella arvioidaan oppilaan taiteen ja kulttuurin tuntemusta, tietoja suomalaisista taiteilijoista ja nykytaiteesta sekä joistakin oppilaalle vieraista kulttuureista. Arvioinnin kohteena on myös oppilaan kyky tarkastella taideteoksia ja olla kiinnostunut taiteen ilmiöistä ja keskustella taideteoksista ja tulkita kuvallisesti taidetta. Ympäristöestetiikan, arkkitehtuurin ja muotoilun alueella arvioidaan oppilaan tietämystä oman lähiympäristönsä ja Helsingin arkkitehtuurista sekä kykyä tarkastella lähiympäristönsä rakennuksia, maisemaa ja esineitä esteettiseltä, eettiseltä ja ekologiselta kannalta. Arvioinnin kohteena ovat myös oppilaan kyvyt kuvata ja rakentaa tilaa, hahmottaa kolmiulotteista muotoa ja käyttää erilaisia materiaaleja työskentelyssään. Median ja kuvaviestinnän alueella arvioidaan oppilaan kykyä havainnoida, tulkita ja arvioida itselleen tärkeitä kuvallisia medioita. Arvioinnin kohteena ovat oppilaan omat kuvalliset tuotokset; sarjakuvat, valokuvat, digitaaliset kuvat ja liikkuvat kuvat, kuvan ja tekstin yhdistäminen sekä oppilaan kyvyt pohtia ja perustella näkemyksiään median välittämistä visuaalisista viesteistä. Itsearvioinnin kykyjä arvioidessa kohteena ovat oppilaiden tuottamat kasvunkansiot, työkirjat tai portfoliot, joihin oppilas on tallentanut omaa kuvallista työskentelyprosessiaan. Työskentelytaitojen arvioinnissa kohteena ovat oppilaan omien ja muiden taitojen ja ajatusten arvostaminen ja arviointi sekä kuvallisen työskentelyprosessin ymmärtäminen. Arvioidaan oppilaan taitoja kehitellä ideaa, luonnostella ja saattaa työnsä loppuun sekä oppilaan kykyä huolehtia ja käyttää asianmukaisesti työskentelymateriaaleja ja – välineitä. 7. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Oppilas tekijänä - oppii monipuolisesti kuvailmaisun mahdollisuuksia ja eri kuvailmaisun alueiden rohkeaa yhdistämistä

(IK) - löytää itselleen sopivat kuvalliset ilmaisukeinot (IK) - oppii työskentelemään yksin ja yhteistoiminnallisesti (IK) - oppii huolehtimaan työvälineistä, materiaaleista ja työympäristöstä (IK) Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen Oppilas eläytyjänä - tutustuu Helsingin taidetarjontaan (KK) - tutustuu moderniin ja nykytaiteeseen sekä joihinkin taiteen tyylisuuntiin (ismit) (KK) - hyödyntää internetin mahdollisuuksia kuvataiteen opiskelussa (KK) - oppii analysoimaan ja kritisoimaan kuvia sekä perustelemaan tulkintojaan (KK) - eurooppalaisten taiteilijoiden esimerkin vaikutus suomalaistaiteilijoihin ja taiteeseen (KK) - joihinkin suomalaisen taiteen kultakauden taiteilijoihin ja heidän teoksiinsa tutustuminen. (KK)

139

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Oppilas tutkijana - tutustuu lähialueen ja Helsingin keskustan arkkitehtuuriin, sen tyylipiirteisiin ja perinteisiin (YHK) - havainnoi arkkitehtuuria ja erilaisia tiloja elämyksinä (YHK) - lähestyy esinemaailmaa ekologisesta näkökulmasta (YHK) - tutustuu esinemaailmaan omakohtaisen kokemuksen kautta (YHK) - dokumentoi luonnon ja rakennetun ympäristön vuorovaikutusta (YHK) Media ja kuvaviestintä Oppilas muokkaajana - tarkastelee kriittisesti erilaisia kuvia mediassa (VM) - tutustuu kuvallisen viestinnän, esim. sarjakuvan keskeisiin keinoihin (VM) - erittelee elokuvan lajeja ja television ohjelmatyyppejä sekä niille ominaisia ilmaisukeinoja (VM) - tunnistaa kuvaviestinnän keinot tiedottaa, vaikuttaa ja manipuloida (VM) - tutustuu uuden informaatioteknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin viestinnässä ja kuvien

käsittelyssä. (VM,IT) KESKEISET SISÄLLÖT Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Oppilas - kokeilee kuvailmaisun keskeisiä menetelmiä ja yhdistelee niitä luovasti; piirustus, grafiikka, maalaus,

valokuva, digitaalinen kuva, keramiikka, kuvanveisto (IK) - tutustuu ja kokeilee tilataidetta ja mediataidetta (IK) - hyödyntää värimaailman ja valöörien vuorovaikutuksen sekä sommittelun elementtejä (IK) - käyttää lähdeaineistoa hyväkseen työskentelyssään (IK) - dokumentoi työprosessinsa ja työnsä tulokset (IK) - huolehtii työvälineistä, materiaaleista ja työympäristöstä (IK) Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen Oppilas - käy esim. Ateneumin taidemuseossa ja/tai galleriassa, ymmärtää museoiden erot ja tietää

tärkeimpien museoiden sijainnin (KK) - käyttää internetin taidepalvelumahdollisuuksia (KK) - analysoi taidekuvia, ymmärtää, kritisoi ja perustelee tulkintojaan (KK) Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Oppilas - tutustuu Helsingin arkkitehtuurin tyylipiirteisiin (YHK) - syventää käsitystään muotoiluprosessin kulusta (YHK) - lähestyy esinemaailmaa omakohtaisen kokemuksen pohjalta eri materiaaleja käyttämällä (YHK) - luo suhteen tilaan ja arkkitehtuuriin simuloimalla rakentamista eri menetelmin (YHK) - tarkastelee lähialuetta valokuvaamalla, piirtäen, maalaten tai videokuvaamalla (YHK) Media ja kuvaviestintä Oppilas - tutustuu filmikameraan, digitaaliseen kameraan ja videokameraan (VM,IT) - oppii elokuvan lajeja ja television ohjelmatyyppejä (VM) - oppii graafista suunnittelua: kuvan ja sanan yhdistämistä, typografian ja taiton perusteita (VM,IT) - tarkastelee kriittisesti erilaisia kuvia mediassa (VM) - kertoo oman tarinan jollakin kuvakerronnan muodolla (esim. kuvitus, sarjakuva, liikkuva kuva)

(VM,IT)

140

- tutustuu digitaaliseen kuvankäsittelyyn (VM,IT) TYÖTAVAT Toiminnallisilla työtavoilla opiskellaan erilaisia kuvailmaisun taitoja, koetaan itse taiteellisen työskentelyn eri vaiheet, vahvistetaan kykyä itsenäiseen ja tavoitteelliseen työskentelyyn sekä muiden kanssa yhdessä toimimiseen. Näyttely- ja museokäynnit kuuluvat myös työtapoihin. Ongelmalähtöisessä työskentelyssä opettaja antaa oppilaalle ongelman ja oppilas yhdistelee hänelle tuttuja tietoja ja taitoja uudella tavalla ongelman ratkaisemiseksi ja ratkaisun esittämiseksi kuvailmaisun keinoin. Opettaja johdattelee oppilaat itsenäiseen tiedonkeruuseen, -käsittelyyn ja luovaan työskentelyyn sekä oman työn esittelyyn ja arviointiin. Ongelmalähtöinen työskentely sopii erityisesti muotoilu- ja arkkitehtuuritehtäviin. ARVIOINTI Oppilasarvioinnin periaatteet ovat seuraavat: - aktiivinen osallistuminen opetukseen - sisällölliset, ilmaisulliset ja tekniset taidot - työskentelytulokset – kuvalliset ja kirjalliset yksilö- ja ryhmätehtävät - kyky soveltaa aiemmin opittua - ryhmätyöskentelytaidot ja toisten huomioonottaminen - vastuu omasta opiskeluympäristöstä ja työvälineistä - tehtävästä riippuen arvioinnissa painotetaan joko prosessia tai lopputulosta tai molempia PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas osaa - ilmaista itseään kuvallisin keinoin - käyttää kuvan rakentamisen keinoja ja kuvataiteen ja kuvallisen median keskeisiä materiaaleja ja

työskentelytekniikoita - valita työskentelyssään tavoitteisiinsa sopivimpia materiaaleja ja tekniikoita - selostaa kuvan tekemisen prosessia luonnoksista valmiisiin töihin - tunnistaa joitakin keskeisiä kuvataiteen ilmiöitä ja sijoittaa niitä ajalliseen ja kulttuuriseen yhteyteen - tarkastella ja tulkita taiteen ja viestinnän kuvia - hyödyntää taiteilijavierailuja, näyttely- tai museokäyntejä ja internetin kulttuuripalveluja - erottaa, arvioida ja arvottaa erilaisten ympäristöjen ja esineitten esteettisiä ja ekologisia

ominaisuuksia - tuntee suunnittelu- ja muotoiluprosessin eri vaiheet ja osaa soveltaa niitä työskentelyssään - tunnistaa kulttuuri- ja tyylipiirteitä arkkitehtuurissa ja esineissä - kuvaviestinnän ja mediateknologian perusteita: valokuvausta tai videokuvausta ja digitaalista kuvan

käsittelyä ja graafista suunnittelua - analysoida mediaesitysten sisältöjä, rakennetta ja visuaalista toteutusta - osaa havainnoida ja arvioida omaa oppimistaan ja hyödyntää muilta saatua palautetta omassa

työskentelyssään - osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä hyödykseen itsearvioinnissa - pystyy tehtävän mukaisesti sekä itsenäiseen työskentelyyn että vuorovaikutteiseen yhteistyöhön

muiden kanssa

141

- osaa ohjatusti käyttää taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon- ja rakennettua ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa tietojen ja elämysten lähteinä.

7.2.14 KÄSITYÖ JOHDANTO Käsityön opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan käsityötaitoa niin, että hänen itsetuntonsa sen varassa kasvaa ja hän kokee iloa ja tyydytystä työstään. Lisäksi hänen vastuuntuntonsa työstä ja materiaalin käytöstä lisääntyy ja hän oppii arvostamaan työn ja materiaalin laatua ja suhtautumaan arvioiden ja kriittisesti sekä omiin valintoihinsa että tarjolla oleviin virikkeisiin, tuotteisiin ja palveluihin. Opetus toteutetaan oppilaan kehitysvaihetta vastaavin aihepiirein ja projektein kokeillen, tutkien ja keksien. Käsityön opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen ja itsenäiseen työntekoon, kehittää luovuutta, esteettisiä, teknisiä ja psyykkis-motorisia kykyjä, ongelmanratkaisutaitoja sekä ymmärrystä teknologian arkipäivän ilmiöistä. Oppilasta johdatetaan tutustumaan suomalaiseen ja myös muiden kansojen käsityön kulttuuriperinteeseen. vuosiluokat 1–4 Käsityön opetuksen ydintehtävä vuosiluokilla 1−4 on perehdyttää oppilas käsityötietoihin ja -taitoihin sekä herättää hänen kriittisyytensä, vastuuntuntonsa ja laatutietoisuutensa työskentelyssä ja materiaalivalinnoissa. Oppilasta autetaan omaksumaan suunnittelutaitoja ja hän oppii perusvalmiuksia suunnitelmiensa toteuttamiseen. Häntä ohjataan käyttämään käsityössä tarvittavia perustyövälineitä sekä erilaisia koneita turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Hänen pitkäjänteisyyttään ja ongelmanratkaisutaitojaan kehitetään sekä ryhmässä että itsenäisessä työssä. Monipuolinen työskentely, taidon kehittyminen ja osaamisen kokemus antavat työniloa, ja oppilaassa syntyy myönteinen asennetyön tekemistä ja opiskelua kohtaan. Opetus toteutetaan samansisältöisenä kaikille oppilaille käsittäen sisältöjä teknisestä työstä ja tekstiilityöstä. YLEISET TAVOITTEET Oppilas - oppii tuntemaan käsityöhön liittyviä käsitteitä ja käyttämään erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja

menetelmiä - oppii käsityön perustekniikoita ja tuotesuunnittelua sekä harjaantuu niiden edellyttämissä taidoissa,

jolloin myös hänen ajattelun taitonsa ja luovuutensa kehittyvät - oppii avaruudellista hahmottamista suunnitellessaan ja toteuttaessaan käsityötuotettaan - oppii kiinnittämään huomiota tuotteiden esteettisiin ominaisuuksiin, väreihin ja muotoihin - oppii valmistamaan, huoltamaan ja korjaamaan arkipäivän käytännöllisiä tuotteita - oppii ottamaan vastuuta omasta esineympäristöstään ja ymmärtää, että tuotteilla on elinkaari (VY) - tutustuu tietoteknisten välineiden käyttöön käsityöprosessin eri vaiheissa ja erilaisissa

oppimisympäristöissä - oppii vähitellen hallitsemaan kokonaisen käsityöprosessin

142

- tutustuu ympäröivän yhteiskunnan teknologiajärjestelmiin - omaksuu positiivisen asenteen työsuojeluun, oppii turvallista työvälineiden, koneiden ja laitteiden

käyttöä sekä oppii huolehtimaan oppimisympäristönsä viihtyisyydestä (VY, TL) - oppii arvioimaan ja arvostamaan omaa ja muiden työtä. (IK)

KESKEISET SISÄLLÖT - keskeisiä tekstiili- ja teknisen työn materiaaleja, työvälineitä ja työtapoja - työskentelyyn ja työtilaan liittyvät turvallisuustekijät - omien töiden suunnittelua ja sen yhteydessä suunnitelmien toteuttamiseen tarvittavien tekniikoiden

kokeilua ja harjoittelua, suunnitelmien erilaisia kuvaustekniikoita sekä tuotteiden valmistamista (IK) - kotipaikkakunnalle omaleimaisia, sekä vanhoja että moderneja käsityötuotteita, -välineitä, -

materiaaleja ja työtapoja niihin liittyvine harrastuksineen ja ammatteineen tulevaisuuden mahdollisuuksina sekä piirteitä lähiympäristössä mahdollisesti vaikuttavien muiden kulttuurien käsityöperinteestä (KK)

- oppilasta lähellä olevia, luonnossa ja rakennetussa ympäristössä esiintyviä ilmiöitä ja niiden teknologisia sovelluksia

- materiaalin ja tuotteiden huolto, kunnostus ja korjaus sekä kierrätys ja uudelleen käyttö (VY)

TEKNINEN TYÖ

3. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET Oppilas - tutustuu teknisen työn luokkaan ja tarkoituksenmukaisiin työtapoihin - opettelee puuntyöstön perustekniikoita ja puutyökalujen käyttöä - oppii työvälineistä ja -tiloista huolehtimisen - oppii tekemään yksinkertaisia liitoksia KESKEISET SISÄLLÖT puu: - mittaaminen - suorakulman käyttö ja merkitseminen - sahaaminen - naulaaminen - poraaminen - viilaaminen - hiominen. metalli: - kokeillaan pehmeän langan taivuttamista ja muotoilua pintakäsittelytekniikat: - maalaaminen (vesiohenteinen maali)

143

- lakkaaminen - petsaus Tutustutaan ja opetellaan tarkoituksenmukaisessa vaiheessa 3-6 lk:n aikana. 4. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET Oppilas - laajentaa perustyötapojen hallintaa - opettelee uusien työkalujen käyttöä - osaa tehdä yksinkertaisia liitoksia KESKEISET SISÄLLÖT puu - liimaliitos - kapean pinnan höyläys - halkisahaus metalli kokeillaan pehmeän langan taivuttamista ja muotoilua pintakäsittelytekniikat - maalaaminen (vesiohenteinen maali) - lakkaaminen (vesiohenteinen lakka) - petsaus (ns. vesipetsi tai vesiohenteinen petsilakka) Tutustutaan ja opetellaan tarkoituksenmukaisessa vaiheessa

TEKSTIILITYÖ

1. – 2. vuosiluokka YHTEISET TAVOITTEET Oppilas: - oppii arvostamaan omia ja muiden töitä - saa onnistumisen elämyksiä - oppii tuntemaan, käyttämään ja soveltamaan erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä - oppii käsityöhön liittyviä käsitteitä - oppii käden taitoja kehittämällä ajattelun taitoja ja luovien ratkaisujen tekoa - oppii avaruudellista hahmottamista suunnitellessaan ja toteuttaessaan omaa työtään - opettelee tarkastelemaan omaa työskentelyään 1. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET

144

Oppilas - oppii tekemään työnsä loppuun ja iloitsee valmiista työstään - oppii ottamaan vastuuta omasta työympäristöstään, materiaaleista ja välineistään KESKEISET SISÄLLÖT - keskitytään käden taitojen harjaantumiseen ja erilaisten materiaalien käsittelyyn - yhdistetään käsityötä ja askartelua luovasti - harjoitellaan keskeisten työtapojen ja – välineiden käyttöä - painotetaan käsityössä tarvittavien välineiden turvallista käyttöä 2. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET Oppilas - oppii valmistamaan ja korjaamaan arkipäivän käytännöllisiä tuotteita - oppii kiinnittämään huomiota tuotteiden esteettisiin ominaisuuksiin, väreihin ja muotoihin KESKEISET SISÄLLÖT - harjoitellaan keskeisten työtapojen ja -välineiden käyttöä - tuotteiden suunnittelua, esimerkiksi tietotekniikkaa hyödyntäen - tutustuminen omaan ja mahdollisesti muiden kulttuurien käsityöperinteeseen TYÖTAVAT Yksilö- ja parityöskentely. ARVIOINTI Arvioinnissa kiinnitetään huomiota asenteeseen, työskentelyyn ja lopputulokseen. Kiinnitetään huomiota työvälineistä ja materiaaleista huolehtimiseen sekä työtilan siisteyteen. Arviointi painottuu koko työskentelyprosessiin ja aktiivisuuteen. Voidaan käyttää myös yhteisiä arviointikeskusteluja. 3. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET Oppilas - harjoittelee käsityöprosessia - harjoittelee työohjeiden kuuntelemista ja työpiirustusten lukemista - harjoittelee koneiden ja työvälineiden oikeaa ja turvallista käyttöä - tutustuu eri materiaaleihin ja valmistustekniikoihin - harjoittelee säästäväistä materiaalien käyttöä - oppii huolehtimaan työvälineistä ja -ympäristöstä

145

- oppii tuntemaan käsityöhön liittyviä käsitteitä KESKEISET SISÄLLÖT Ompelu - ompelukoneen käyttö ja perustyötavat: sauma (suora ommel), huolittelu (siksak) - napin ompelu - silittäminen - konekirjonta Virkkaaminen - aloitussilmukka itsenäisesti ja työn aloittaminen - perustaitojen vahvistaminen - työn lopettaminen ja päättely Kankaanpainanta sabluunapainanta, tuputtaminen 4. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET Oppilas - oppii vähitellen hallitsemaan kokonaisen käsityöprosessin - harjoittelee työohjeiden ja työpiirustusten lukemista - harjoittelee koneiden ja työvälineiden oikeaa ja turvallista käyttöä - tutustuu uusiin materiaaleihin ja valmistustekniikoihin - harjoittelee säästäväistä materiaalien käyttöä - huolehtii työvälineistä ja -ympäristöstä - oppii arvioimaan ja arvostamaan omaa ja muiden työtä KESKEISET SISÄLLÖT Ompelukoneen käytön kertaus - koneompelun perustyötavat - yksinkertaisen vaatteen suunnittelu ja valmistus valmiin kaavan avulla Neulonta - silmukoiden luominen - oikea silmukka ja nurja silmukka - neuletyön päättäminen - langanpäiden päättäminen Kankaanpainanta - yksilöllinen mallin suunnittelu ja sabluunan valmistus - yksilöllinen värien valinta

146

ARVIOINTI KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilas - osaa ohjatusti suunnitella toteuttamiskelpoisen tuotteen - työskentelee ohjattuna tarkoituksenmukaisesti suunnitelmaansa toteuttaen ja työturvallisuuden

huomioon ottaen - hallitsee käsityön perustekniikoita, tuntee keskeisiä käsitteitä ja tunnistaa perusmateriaaleja - pyrkii työskentelemään pitkäjänteisesti sekä ryhmän jäsenenä että itsenäisesti, haluaa kehittyä

käsityöntekijänä ja tuntee vastuunsa yhteisistä työvälineistä ja työtilojen viihtyisyydestä - arvioi ja arvostaa omaa ja toisten työskentelyä, oppimista sekä työn tuloksia - suhtautuu myönteisesti omaan ja muiden kansojen kulttuuriperintöön. vuosiluokat 5–9 Käsityön opetuksen ydintehtävänä on syventää ja lisätä oppilaan käsityötietoja ja -taitoja, jotta hän pystyisi entistä itsenäisempiin materiaali- ja menetelmävalintoihin käsityöprosessin eri vaiheissa. Oppilasta ohjataan omatoimiseen ja laadukkaaseen suunnitteluun ja työskentelyyn. Oppilaita ohjataan yhteistoimintaan käsityöprosessin kaikissa vaiheissa. Oppilaat painottuvat opinnoissaan joko tekniseen tai tekstiilityöhön kiinnostuksen ja taipumustensa mukaan. Syksyn alussa pidetään 2x 2h tai 2x 3h ( 7. luokka) vaihtojakso, jonka aikana tekstiilityöpainotuksen valinneet opiskelevat teknistä työtä ja teknisen työn valinneet tekstiilityötä. Vuosiluokilla 8-9 tekstiili- ja tekninen työ ovat valinnaisaineita.

TEKNINEN TYÖ YLEISET TAVOITTEET Oppilas - suunnittelee ja valmistaa laadukkaita, tarkoituksenmukaisia ja esteettisiä tuotteita ja ottaa

suunnittelussaan huomioon myös eettiset, ekologiset ja taloudelliset arvot - perehtyy perinteiseen suomalaiseen käsityökulttuuriin ja oppii arvostamaan omaa ja muiden

kulttuuria - kykenee entistä itsenäisemmin tekemään tarkoituksenmukaisia materiaali-, työtapa- ja

työvälinevalintoja käsityöprosessin eri vaiheissa. - arvostaa ja tarkastelee kriittisesti omaa ja muiden työtä sekä etsii luovia ratkaisuja erilaisiin

havaitsemiinsa ongelmiin monipuolisesti. 5. vuosiluokka

147

KESKEISET TAVOITTEET Oppilas - osaa soveltaa jo oppimiaan käsityötaitoja ja tekee tavoitteellisia omia suunnitelmia - harjaantuu itsenäiseen työskentelyyn ja työohjeiden seuraamiseen - harjaannuttaa opittuja teknisen työn tietoja ja –taitoja, sekä oppii uusia - arvioi itseään teknisessä työssä ja sen osa-alueissa - syventää ja soveltaa puuntyöstön perustekniikoiden käyttöä. - oppii tekemään monipuolisia liitoksia KESKEISET SISÄLLÖT puu - muotosahaaminen - ruuviliitos - pyörötappiliitos - vuoleminen - halkisahaus - talttaaminen metalli - mahdollisuuksien mukaan ohuen metallin leikkaaminen ja lävistäminen erikoistekniikat - valuprosessi pintakäsittelytekniikat - spraymaalaus - havupuun poltto ja harjaus Tutustutaan ja opetellaan tarkoituksenmukaisessa vaiheessa 6. vuosiluokka (kuntakohtainen OPS) KESKEISET TAVOITTEET Oppilas - ymmärtää käsityöprosessin - pyrkii suunnittelemaan ja valmistamaan laadukkaita ja esteettisiä tuotteita - oppii etsimään luovia ratkaisuja suunnittelussa havaitsemiinsa ongelmiin itsenäisesti ja yhteistyössä

muiden kanssa - osaa lukea yksinkertaisia työpiirustuksia ja – ohjeita - osaa käyttää eri materiaaleja ja valmistustekniikoita tarkoituksenmukaisesti - osaa hoitaa ja huoltaa työvälineitä - oppii arvostamaan ja tarkastelemaan kriittisesti omaa ja muiden työtä - omaksuu realistisen käsityksen taidoistaan ja mahdollisuuksistaan kehittyä niissä - tutustuu soveltuvin osin muiden kulttuurien käsityöperinteeseen ja saa niistä ainesta omaan

suunnittelutyöhönsä

148

KESKEISET SISÄLLÖT puu - saranointi - perinteinen puuliitos (lapa-, lovi-, sinkka-, kampa-, ura-, tappi- tms. liitos) - sorvaus - vuoleminen metallit Opetetaan koulun resurssien mukaan - emalointi - tinaus erikoistekniikat Tutustutaan mahdollisuuksien mukaan: - lasin leikkaamiseen - verhoiluun pintakäsittelytekniikat - spraymaalaus - havupuun poltto ja harjaus - öljyäminen Tutustutaan ja opetellaan tarkoituksenmukaisessa vaiheessa visuaalinen ja tekninen suunnittelu - tekninen piirtäminen ja suunnittelu - prosessin suunnittelu ohjatusti ja tietotekniikan käyttö suunnittelussa mahdollisuuksien mukaan - erilaisten materiaalien tarkoituksenmukainen ja luova käyttö eri käyttötarkoituksissa ja eri tekniikoin - rakennettu ympäristö ja erilaiset tuotteet sekä niiden muotokieli - erilaisten laitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita, teknologisia käsitteintä valmistaminen - teknisessä työssä tarvittavat käsityövälineet ja koneet sekä niiden oikea ja turvallinen käyttö - teknisen työn eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden valinta ja yhdistäminen ja

työstäminen suunnitellusti - kodin ja vapaa-ajan välineiden huoltoa, kunnostusta ja kierrätystä - oman työn sekä työskentelyn arviointi - palautteen antaminen toiselle. 7. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET Oppilas - hallitsee peruspuuntyöstötekniikat, -työvälineet ja pintakäsittelytekniikat, sekä käyttää niitä

tarkoituksenmukaisesti - hallitsee kokonaisen käsityöprosessin ja ymmärtää sen sisältöalueet: suunnittelu, valmistaminen,

tuote ja arviointi - oppii suunnittelemaan ja valmistamaan laadukkaita, tarkoituksenmukaisia ja esteettisiä tuotteita

sekä ottaa valmistuksessaan huomioon eettiset, ekologiset ja taloudelliset arvot - oppii arvostamaan ja tarkastelemaan kriittisesti omaa ja muiden persoonallista työtä

149

- perehtyy perinteiseen ja moderniin teknologiaan liittyviin tietoihin ja taitoihin, joita voi soveltaa arkielämässä

- oppii tarkastelemaan kriittisesti teollisia tuotteita ottaen huomioon ekologiset esteettiset ja ekologiset arvot

KESKEISET SISÄLLÖT puu - hallitaan ja syvennetään vuosiluokilla 3-6 opeteltuja puuntyöstötekniikoita ja osataan käyttää niitä

soveltaen metallit Opetetaan koulun resurssien mukaan - pakottaminen - tinaus - hitsaus - leikkaaminen pintakäsittelytekniikat - hallitaan vuosiluokilla 3-6 opetellut pintakäsittelytekniikat ja osataan käyttää niitä

tarkoituksenmukaisesti

TEKSTIILITYÖ YLEISET TAVOITTEET Oppilas - suunnittelee ja valmistaa laadukkaita, tarkoituksenmukaisia ja esteettisiä tuotteita ja ottaa

suunnittelussaan huomioon myös eettiset, ekologiset ja taloudelliset arvot - perehtyy perinteiseen suomalaiseen käsityökulttuuriin ja oppii arvostamaan omaa ja muiden

kulttuuria - hankkii valmiudet suunnitella ja valmistaa perinteisillä ja nykyisillä tekniikoilla yksilöllisiä vaatetus- ja

kodintekstiilejä sekä osaa valita töihinsä sopivat materiaalit - osaa korjata ja huoltaa vaatteitaan ja kodintekstiilejä sekä suunnitella järkevästi kodin

tekstiilitaloutta - arvostaa ja tarkastelee kriittisesti omaa ja muiden työtä sekä etsii luovia ratkaisuja erilaisiin

havaitsemiinsa ongelmiin monipuolisesti eri tietolähteitä käyttäen. 5. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET Oppilas - pyrkii seuraamaan työjärjestystä ja noudattamaan työohjeita ja -piirustuksia - käyttää koneita ja työvälineitä tarkoituksenmukaisesti ja turvallisesti - oppii käyttämään materiaaleja ja valmistustekniikoita tarkoituksenmukaisesti - ymmärtää materiaalin säästäväisen käytön ja kierrätyksen merkityksen

150

- perehtyy suomalaiseen ja soveltuvin osin muiden kansojen käsityökulttuuriin - oppii arvostamaan ja tarkastelemaan kriittisesti omaa ja muiden työtä - harjoittelee kokonaista käsityöprosessia KESKEISET SISÄLLÖT Ompelu - alaosan vaate - ompelukoneen ja työvälineiden monipuolinen käyttö - perustyötapojen soveltaminen - yksityiskohtien valmistaminen - työsuunnitelman laatiminen ja sen mukaan työskentely - ohjattu työskentely kirjallisen ohjeen mukaan Virkkaaminen - perusasioiden soveltaminen - työohjeen seuraaminen - virkkausmerkit ja -lyhenteet - pitkä pylväs Neulominen - perusasioiden ymmärtäminen - neulepinnat oikeilla ja nurjilla silmukoilla - silmukoiden lisääminen - väriraidat - kerrosten laskeminen - helpon työohjeen noudattaminen 6. vuosiluokka (kuntakohtainen OPS) KESKEISET TAVOITTEET Oppilas - ymmärtää käsityöprosessin - pyrkii suunnittelemaan ja valmistamaan laadukkaita ja esteettisiä tuotteita - oppii etsimään luovia ratkaisuja suunnittelussa havaitsemiinsa ongelmiin itsenäisesti ja yhteistyössä

muiden kanssa - osaa lukea yksinkertaisia työpiirustuksia ja - ohjeita - osaa käyttää eri materiaaleja ja valmistustekniikoita tarkoituksenmukaisesti - osaa hoitaa ja huoltaa työvälineitä - oppii arvostamaan ja tarkastelemaan kriittisesti omaa ja muiden työtä - omaksuu realistisen käsityksen taidoistaan ja mahdollisuuksistaan kehittyä niissä. - tutustuu soveltuvin osin muiden kulttuurien käsityöperinteeseen ja saa niistä ainesta omaan

suunnittelutyöhönsä KESKEISET SISÄLLÖT

151

Visuaalinen ja tekninen suunnittelu - tietoteknisten sovellusten ja uuden teknologian käyttö suunnittelun apuvälineenä

mahdollisuuksien mukaan - suunnitelman visuaalinen dokumentointi sekä prosessin suunnittelu ohjatusti - tekstiilimateriaalien tarkoituksenmukainen ja suunnitelmallinen käyttö eri käyttötarkoituksissa ja eri

tekniikoin esim. sisustustekstiilit - itsenäinen kaavan valinta ja käyttötaito - tekstiilituotteiden viesti ympäristölle - tekstiiliperinne Valmistaminen - tekstiilityön perinteisiä ja moderneja työvälineitä ja koneita, niiden valinta käyttökohteeseen,

toimintaperiaatteet, niiden turvallista ja oikeaa käyttöä sekä huoltoa - tekstiilityön eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden valinta, yhdistäminen ja työstäminen

suunnitellusti - tekstiilituotteiden hoitoa ja kierrätystä - oman työn sekä työskentelyn arviointi - palautteen antaminen toiselle 7. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET Oppilas - hallitsee käsityöprosessin ja ymmärtää sen sisältöalueiden lomittumisen työskentelyn aikana:

suunnittelu, valmistaminen, tuote ja arviointi - perehtyy suomalaiseen ja muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuuriin saaden sieltä

ideoita omaan suunnitteluun ja työskentelyyn - oppii toteuttamaan itse suunnittelemiaan esteettisiä, laadukkaita ja tarkoituksenmukaisia tuotteita - tutustuu valmiiden ja itse tehtyjen tuotteiden huoltamiseen, kunnostamiseen ja korjaamiseen - oppii valitsemaan ja työstämään materiaaleja erilaisin työvälinein, rationaalisin ja luovin menetelmin

noudattaen työturvallisuutta - oppii etsimään luovia ratkaisuja havaitsemiinsa ongelmiin, itsenäisesti tai yhteistyössä muiden

kanssa hyödyntäen erilaisia tietolähteitä - selviytyy teknisessä ympäristössä ja pohtii teknologian kehittymisen vaikutuksia ihmiselle,

yhteiskunnalle ja luonnolle - oppii arvostamaan ja tarkastelemaan kriittisesti omaa ja muiden persoonallista työtä, työskentelyä

sekä yritteliäisyyttä. KESKEISET SISÄLLÖT Ompelu - nopea tutustumistyö - ylä- tai alaosan vaate itselle - suunnittelun merkitys ompeluprosessissa - itsenäinen ja omatoiminen työskentely - oman työskentelyn kriittinen arviointi - saumurin käyttö

152

Virkkaaminen - merkkien ja perustekniikoiden kertaus - virkkauslankoihin ja - koukkuihin tutustuminen - reunapitsin virkkaaminen Neulominen - perusasioiden soveltaminen ja ohjeen noudattaminen - tutustuminen villaan materiaalin - lankavyötteen merkintöjen ymmärtäminen - langan ja puikkojen valinta Kankaanpainanta - esimerkiksi silkinmaalaus - Tekstiilitieto: - vaatehuolto, pesumerkit TYÖTAVAT - yksilötyöskentely - parityöskentely - ryhmätyöskentely ARVIOINTI Arviointi on jatkuvaa. Se on suullista (opetus- ja arviointikeskustelut), kirjallista (itsearviointi ja opettajan palaute) ja numeerista (todistukset). Arvioinnissa kiinnitetään huomiota työn suunnitteluun ja työskentelyprosessiin (vastuun kantaminen, itsenäisyys ja omatoimisuus, auttavaisuus, oman työn arvostaminen ja käden jälki). Päättöarvioinnissa noudatetaan opetushallituksen antamia suosituksia. Käsityön arviointiperusteet

Hylätty

4

- En käy oppitunneilla. - Työn suunnittelu ja toteutus ei kiinnosta minua. - En ole saanut yhtään työtä valmiiksi.

Välttävä Kohtalainen

5 6

- Olen ollut paljon poissa tunneilta. - Työn suunnittelu ja toteutus ei kiinnosta minua. - Opettaja joutuu jatkuvasti puuttumaan työskentelyyni

virheiden ja laiminlyöntien takia. - Häiritsen muiden oppilaiden työrauhaa. - En saa työtäni valmiiksi.

Tyydyttävä

7

- Työn suunnittelu ja toteutus kiinnostaa minua. - Yritän parhaani. - En aina muista minulle opetettuja asioita. - Kysyn usein opettajan neuvoa. - En oikein jaksa seurata kirjallisia ohjeita. - En häiritse muiden oppilaiden työrauhaa. - Saan työni valmiiksi.

153

Hyvä

8

- Työn suunnittelu ja toteutus kiinnostaa minua. - Muistan yleensä minulle opetetut asiat. - Yritän ratkaista ongelmat itse kirjallisen ohjeen avulla; joudun

joskus kysymään opettajalta neuvoa. - Haluan auttaa myös muita oppilaita. - Tuotokseni on siisti ja käyttökelpoinen.

Kiitettävä

9

- Pyrin suunnittelemaan omaperäisen, kauniin ja toimivan tuotteen, enkä tyydy toteuttamaan työtäni vaivattomimmalla tavalla.

- Tavoitteenani on itse ratkaista työn aikana esille tulevat ongelmat kirjallisen ohjeen tai päättelyn avulla.

- Osaan eri tekniikoita ja sovellan niitä tarkoituksenmukaisesti eri tilanteissa.

- Autan mielelläni muita oppilaita. - Tuotokseni on laadultaan hyvä.

Erinomainen

10

- Suunnitelmani ovat omaperäisiä ja haluan suunnitella myös tuotteiden toteutuksen.

- Työskentelyni ja tuotokseni ovat laadultaan erinomaisia. - Autan mielelläni muita oppilaita.

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Visuaalinen ja tekninen suunnittelu Oppilas - havaitsee myös itsenäisesti ongelmia, kehittelee luovasti ideoita ja suunnittelee ohjatusti tuotteita,

joissa on pyritty ottamaan huomioon käytettävissä oleva aika, välineet, materiaalit, tuotteiden esteettisyys, ekologisuus, kestävyys, taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus

- ymmärtää suunnittelemansa tuotteet myös viestiksi ympäristölle - dokumentoi suunnitelman esimerkiksi kuvallisesti, sanallisesti, näyttein, pienoismallin avulla tai

muulla tavoin siten, että siitä käy ilmi, millainen idea on ja millä tavoin se on tarkoitus valmistaa - osaa ohjatusti käyttää suunnittelussaan aineksia suomalaisesta ja muiden kansojen muotoilu-,

käsityö- ja teknologiakulttuurista. Valmistaminen Oppilas - työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen sekä huolehtii

työympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä - hallitsee perustekniikoita siten, että tuotteesta tulee tarkoituksenmukainen, viimeistelty, ekologinen

ja esteettinen - osaa työskennellä tavoitteisesti yksin tai tiimeissä - osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa ja ymmärtää teknologian käsitteitä,

järjestelmiä ja niiden sovelluksia - osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoa. Itsearviointi ja prosessin pohdinta Oppilas - kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan - havaitsee vahvuuksia ja heikkouksia prosessissa ja tuloksissa

154

- osoittaa arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja haluaa suunnata toimintaansa palautteen mukaisesti - arvioi ideoitaan ja tuotteitaan esteettisin, taloudellisin, ekologisin ja

tarkoituksenmukaisuuskriteerein - ymmärtää teknologian, kulttuurin, yhteiskunnan ja luonnon välisiä riippuvuuksia - muodostaa realistisen kuvan taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan

7.2.15 LIIKUNTA JOHDANTO Liikunnanopetuksella pyritään antamaan oppilaalle sellaiset tiedot, taidot ja kokemukset liikunnasta, että oppilas kykenisi omaksumaan liikunnallisen elämäntavan. Liikunnanopetuksen päämääränä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin sekä ohjata oppilasta ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys. Liikunnanopetuksessa tulee korostaa yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta, reilua peliä ja turvallisuutta. 1.-2. vuosiluokka YHTEISET TAVOITTEET Oppilas - kokee liikunnan iloa ja saa virikkeitä liikunnan harrastamiseen - harjaantuu havaintomotorisissa ja motorisissa perustaidoissaan - oppii hyvää käytöstä, sovittujen sääntöjen noudattamista ja reilun pelin hengen toteuttamista (IK) - tottuu peseytymiseen ja hygienian hoitoon (IK) - saa harrastaa liikuntaa kannustavassa ilmapiirissä ilman keskinäisen kilpailun korostumista (IK) 1. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET Oppilas - oppii liikunnan avulla hyväksymään itsensä ja toisensa samanarvoisiksi (IK) - oppii kunnioittamaan erilaisuutta (IK) - pukeutuu liikuntatunneille tarkoituksenmukaisesti KESKEISET SISÄLLÖT

- Leikit ja pelit, joissa korostuu leikinomaisuus ja mielikuvituksellisuus. - Monipuolisesti eri liikuntalajeja, esim. yleisurheilun alkeet, voimistelua, luonnossa liikkumista ja

leikkimistä. - Musiikkiliikunnan luovaa käyttöä. - Uinninopetus keskitetysti kuntakohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti

155

2. vuosiluokka

KESKEISET TAVOITTEET Oppilas - saa myönteisen kuvan itsestä liikkujana (IK) - harjaantuu yhteistyötaidoissa muiden kanssa (IK) - oppii arvostamaan toisten taitoja ja kannustamaan muita (IK)

KESKEISET SISÄLLÖT

- leikit, harjoitteet ja pelit, joissa on tilaa lapsen aktiivisuudelle ja oivallukselle. - monipuolisesti eri liikuntalajien alkeita, esim. yleisurheilu, voimistelu, pallopelit, joukkuepelit - talviurheilulajeja - luovia tanssiharjoitteita - uinninopetus keskitetysti kuntakohtaisen opetussuunnitelman mukaan TYÖTAVAT Harjoittelu yksilöllisesti, pareittain tai pienryhmissä. Pelit, leikit ja luovat harjoitukset. ARVIOINTI Arvioinnissa huomioidaan oppilaan innostuneisuus, yritteliäisyys ja yhteistyökykyisyys leikeissä sekä joukkuelajeissa. 3. vuosiluokka ”Liiku harjoitellen” KESKEISET TAVOITTEET Oppilas - kehittää lihasten hallintaa, tasapainoa, keskittymis- ja koordinaatiokykyä - oppii liikunnan lajitaitoja harjoitusten ja leikkien avulla - oppii noudattamaan reilun pelin sääntöjä ja kokee liikunnan ilon - tulee liikuntatunneille asianmukaisissa varusteissa ja huolehtii hygieniastaan. voimistelu Oppilas - harjoittelee tavallisimpia perusvoimisteluliikkeitä. Osa harjoittelusta tapahtuu musiikin mukaan

liikkuen. palloilu

156

Oppilas - tutustuu ja harjoittelee eri lajeille tyypillisiä pallonkäsittelytekniikoita soveltaen niitä peleissä ja osaa

toimia joukkueessa reilun pelin sääntöjen mukaan (IK) yleisurheilu Oppilas - oppii perusteet juoksemisesta ja erilaisista hyppy- sekä heittotavoista tutustumalla yleisimpiin

yleisurheilulajeihin. luontoliikunta Oppilas - tutustuu maastossa liikkumiseen alkeiskartan avulla. (YHK) hiihto ja luistelu Oppilas - tutustuu perinteiseen ja vapaaseen hiihtotapaan. - oppii luistelun perustaidot huomioiden turvallisuuden - Talviliikuntaa tehdään mahdollisuuksien mukaan. uinti - uimaopetus järjestetään keskitetysti kuntakohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti.

KESKEISET SISÄLLÖT voimistelu - Harjoitellaan perusvoimisteluliikkeitä eri telineisiin ja välineisiin tutustuen (permanto,

ponnahduslauta, renkaat, penkki, köydet) - Musiikki- ja ilmaisuliikuntaa (IK) palloilu - harjoitellaan eri lajien pallonkäsittelytekniikoita leikinomaisuus huomioiden. - lajeina jalkapallo, jääpelit, koripallo, pesäpallo ja salibandy (KK) - harjoitellaan reilun pelin sääntöjä ja joukkueen toimimista. (IK) yleisurheilu - harjoitellaan pituushyppyä, pallonheittoa ja eripituisia juoksumatkoja. - tutustutaan muihin yleisurheilulajeihin lasten välineillä. luontoliikunta - totutellaan liikkumaan luonnossa erilaisten pelien ja leikkien avulla. - opetellaan karttamerkkejä ja etsitään rasteja koulun lähiympäristöstä kartan avulla. - harjoitellaan turvallista liikkumista lähiympäristössä. (TL, YHK) hiihto ja luistelu - harjoitellaan perinteistä ja vapaata hiihtotapaa mahdollisuuksien mukaan. - kerrataan luistimien sitominen ja niiden huoltaminen. - harjoitellaan eteen- ja taaksepäin luistelua sekä jarrutuksia. uinti - uintiopetus järjestetään keskitetysti kuntakohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti. 4. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET

157

”Liiku oppien” Oppilas - oppii eri liikuntalajien perusteet ja noudattaa reilun pelin sääntöjä - hankkii virikkeitä liikunnan harrastamiseen - toimii itsenäisesti ja ryhmässä sovittujen ohjeiden mukaan - osallistuu vastuullisesti liikunnan opetukseen - osaa suhtautua realistisesti omiin taitoihinsa - tulee liikuntatunneille asianmukaisissa varusteissa ja huolehtii hygieniastaan voimistelu - Oppilas kehittää kehon hallintaa, tasapainoa, koordinaatiokykyä ja motoriikkaa. tanssi - Oppilas osaa pari- ja seuratansseja (KK) palloilu - Oppilas oppii eri lajien pallon- ja mailankäsittelytekniikoita sekä lajikohtaisia motorisia taitoja (mm.

silmä-käsikoordinaatioita liikkeessä). - Oppilas oppii toimimaan pelitilanteissa osana joukkuetta. (IK) yleisurheilu - Oppilas oppii sujuvan juoksemisen, erilaisia hyppy- ja heittotapoja. luontoliikunta - Oppilas oppii kartanluvun perusteet. - Oppilas oppii arvostamaan luontoa ja nauttii siellä liikkumisesta. (YHK) hiihto ja luistelu - Oppilas tutustuu perinteiseen ja vapaaseen hiihtotapaan. - Oppilas oppii monipuolisen luistelutaidon. - Talviliikuntaa tehdään mahdollisuuksien mukaan. uinti - Uintiopetus järjestetään keskitetysti kuntakohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti. KESKEISET SISÄLLÖT voimistelu - Harjoitellaan perus-, väline- ja telinevoimisteluliikkeitä (permanto, ponnahduslauta, renkaat, penkki

ja köydet) tanssi - Harjoitellaan pari- ja seuratansseja. (KK) palloilu - Harjoitellaan pelivälineiden hallintaa monipuolisten harjoitteiden ja viitepelien avulla. - Pelataan jalkapalloa, jääpelejä, koripalloa, pesäpalloa ja salibandyä soveltuvin säännöin. (IK) yleisurheilu - Harjoitellaan monipuolisesti juoksu- ja kenttälajeja luontoliikunta - Liikutaan parin kanssa luonnossa kartan avulla. (YHK) hiihto ja luistelu - Harjoitellaan perinteistä ja vapaata hiihtotapaa mahdollisuuksien mukaan. - Harjoitellaan monipuolisesti potkuja, liukua, käännöksiä ja jarrutuksia. uinti

158

- Uintiopetus järjestetään keskitetysti kuntakohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilas - hallitsee motoriset perustaidot ja osaa käyttää niitä monipuolisesti eri liikuntamuodoissa - osaa joitakin perus-, väline- ja telinevoimistelun liikkeitä - osaa joitakin pallopelejä sekä käsitellä pelivälinettä myös leikkeihin ja harjoitukseen sovellettuna - osaa luistelussa liukumisen, eteenpäin luistelun ja jarrutuksen - osaa hiihdossa perinteisen hiihdon ja luisteluhiihdon sekä mäenlaskun alkeita - osaa liikkua luonnossa alkeiskarttaa hyväksi käyttäen ja luontoa kunnioittaen - pystyy uimaan vähintään 50 metriä - osaa ilmaista itseään luovasti liikunnan avulla ja liikkua jonkin rytmin tai musiikin mukaan - toimii itsenäisesti ja ryhmässä sovittujen ohjeiden mukaan sekä osallistuu vastuullisesti ja

yritteliäästi liikunnan opetukseen 5.vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET ”Liiku taitaen” Oppilas kehittää eri liikuntalajien perustaitoja ja noudattaa reilun pelin sääntöjä. Oppilaan fyysinen kunto kehittyy liikuntaa harrastamalla. Oppilas tulee liikuntatunneille asianmukaisissa varusteissa ja huolehtii hygieniastaan. voimistelu Oppilas - oppii telinevoimistelun perusliikkeet permannolla ja muilla telineillä. - oppii liikkumaan musiikin tahdissa askelsarjoja. kuntoliikunta - oppilaan fyysistä kuntoa kehitetään monipuolisilla harjoitteilla. palloilu - Oppilas oppii eri palloilulajien keskeisimmät perusteet ja säännöt. (IK) yleisurheilu Oppilas - oppii tavallisimmat yleisurheilulajit. luontoliikunta Oppilas - oppii suunnistamaan kartan avulla. - harjoittelee luonnossa liikkumisen taitoja (YHK) hiihto ja luistelu Oppilas - kehittää maastohiihtotaitoaan perinteisellä ja vapaalla hiihtotavalla. (KK) - osaa luistella. - talviliikuntaa tehdään mahdollisuuksien mukaan. uinti

159

- uintiopetus järjestetään keskitetysti kuntakohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti. KESKEISET SISÄLLÖT voimistelu - Harjoitellaan perus,-väline- ja telinevoimisteluliikkeitä sekä avustamista (hyppy, permanto,

ponnahduslauta, trampoliini, rekki, renkaat, penkki ja köydet) - Voimistelua harjoitellaan myös musiikin tahdissa. kuntoliikunta - Harjoitellaan kehonhallintaa, hapenottokykyä sekä lihaskestävyyttä aerobisten harjoitusten avulla. palloilu - Harjoitellaan lajitaitoja monipuolisten harjoitteiden avulla mm. seuraavissa lajeissa: Jalkapallo,

koripallo, lentopallo, pesäpallo, salibandy ja jääpelit. (KK) yleisurheilu - Harjoitellaan monipuolisesti eri yu-lajien tekniikoita (pikajuoksu, pitkän matkan juoksu,

korkeushyppy, pituushyppy, 3-loikka, kuulantyöntö, turbokeihäänheitto) - Tutustutaan mahdollisuuksien mukaan myös muihin lajeihin. luontoliikunta - Harjoitellaan kartan avulla suunnistamista. hiihto ja luistelu - Harjoitellaan perinteistä ja vapaata hiihtotapaa mahdollisuuksien mukaan. (KK) - Harjoitellaan potkuja, liukua, käännöksiä, jarrutuksia ja kaarreluistelua monipuolisesti esim.

muodostelmaluistelun ja jääpelien avulla. uinti - Uintiopetus järjestetään keskitetysti kuntakohtaisen opetussuunnitelman mukaan. 3. vuosiluokka (kuntakohtainen OPS)

KESKEISET TAVOITTEET ”Liiku tietäen ja taitaen” Oppilas - kehittää tietoisesti fyysistä kuntoaan liikunnan harrastamisella ja syventää eri liikuntalajien

perustaitoja sekä noudattaa reilun pelin sääntöjä - tulee liikuntatunnille asianmukaisissa varusteissa ja huolehtii hygieniastaan

Opetuksessa otetaan huomioon luonnonolosuhteet ja vuodenajat, koulun ja lähiympäristön tarjoamat mahdollisuudet. Lisäksi huomioidaan myös sukupuolten erilaiset tarpeet sekä oppilaiden kasvun ja kehityksen erot. Voimistelu Oppilas - hallitsee telinevoimistelun perusliikkeet ja oppii avustamaan niissä. - osaa yhdistellä permannolla ja telineillä voimisteluliikkeitä yksinkertaisiksi sarjoiksi. - osaa liikkua musiikin tahdissa voimistelu - ja askelsarjoja. kuntoliikunta

160

Oppilas - kehittää fyysistä kuntoa monipuolisilla harjoitteilla - oppii lihashuoltoa palloilu Oppilas - oppii eri palloilulajien tekniikkaa ja pelitaitoja yleisurheilu - Oppilas hallitsee tavallisimmat yleisurheilulajit luontoliikunta Oppilas - osaa suunnistaa kartan avulla - osaa ottaa suunnan kompassin avulla ja arvioida matkoja ja etäisyyksiä luonnossa - tietää jokamiehen oikeuksista hiihto ja luistelu Oppilas - kehittää maastohiihtotaitoaan perinteisellä ja vapaalla hiihtotavalla - hallitsee vähintään eteenpäin ja taaksepäin luistelun sekä kaarreluistelun - talviliikuntaa harjoitellaan mahdollisuuksien mukaan uinti (mahdollisuuksien mukaan) Oppilas - saavuttaa uimataidon (200m, josta 50m selällään) KESKEISET SISÄLLÖT voimistelu - harjoitellaan perus- ja telinevoimisteluliikkeitä (hyppy, permanto, ponnahduslauta, renkaat, penkki,

köydet ja trampoliini) - harjoitellaan avustamaan muita. - harjoitellaan tanssi- ja voimistelusarjoja. kuntoliikunta - harjoitellaan kehonhallintaa, lihaskestävyyttä monipuolisilla aerobisilla ja anaerobisilla harjoitteilla. - harjoitellaan lihashuoltoa. Harjoitellaan perus- ja telinevoimisteluliikkeitä (hyppy, permanto,

ponnahduslauta, renkaat, penkki, köydet ja trampoliini) - harjoitellaan avustamaan muita. - harjoitellaan tanssi- ja voimistelusarjoja - harjoitellaan kehonhallintaa, lihaskestävyyttä monipuolisilla aerobisilla ja anaerobisilla harjoitteilla. - harjoitellaan lihashuoltoa palloilu - harjoitellaan lajitaitoja monipuolisten harjoitteiden avulla mm seuraavissa lajeissa: jalkapallo,

koripallo, lentopallo, pesäpallo, salibandy ja jääpelit. yleisurheilu - harjoitellaan monipuolisesti eri yleisurheilulajien tekniikoita (pikajuoksu, pitkän matkan juoksu,

korkeushyppy, pituushyppy, 3-loikka, kuulantyöntö, turbokeihäänheitto) - tutustutaan mahdollisuuksien mukaan myös muihin lajeihin. luontoliikunta - harjoitellaan kartan avulla suunnistamista. - harjoitellaan kompassin käyttöä suunnan ottamisessa ja tehdään matkanmittausharjoituksia. - harjoitellaan jokamiehen oikeuksia.

161

hiihto ja luistelu - harjoitellaan perinteistä ja vapaata hiihtotapaa mahdollisuuksien mukaan. - harjoitellaan potkuja, liukua, käännöksiä, jarrutuksia ja kaarreluistelua monipuolisesti uinti (mahdollisuuksien mukaan) - harjoitellaan perusuintilajeja (rinta-, vapaa- ja selkäuinti). TYÖTAVAT Liikunta on toiminnallinen oppiaine, jossa pyritään mahdollisimman monipuoliseen liikunnan opettamiseen leikkien, pelien, perusliikunnan ja lajitaitojen avulla harjoitellen yksilöllisesti, pareittain ja ryhmittäin. Liikunnanopetuksessa huomioidaan luonnonolosuhteet, vuodenajat, paikalliset olosuhteet, lähiympäristö ja koulun tarjoamat mahdollisuudet. Myös oppilaiden erityistarpeet, terveydentila, sukupuolten erilaiset tarpeet, oppilaiden kasvun ja kehityksen erot otetaan huomioon liikunnanopetuksessa. ARVIOINTI Liikunnan arviointi perustuu liikuntatunneilla opeteltuihin ja harjoiteltuihin asioihin. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan edistyminen liikunnan opetuksen eri osa-alueissa. Arviointiin vaikuttavat oppilaan - taidot eri liikuntamuodoissa ja –lajeissa - osallistuminen ja aktiivisuus - asennoituminen liikuntaa kohtaan - suhtautuminen annettuihin sääntöihin ja ohjeisiin sekä niiden kunnioittaminen - kyky ottaa huomioon toiset oppilaat Luokilla 3-6 liikunta arvioidaan kirjallisesti lukuvuositodistuksessa ja opintokirjassa. Suullista arviointia annetaan jatkuvasti. 7.vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET ” Liikutaan yhdessä” Oppilas - oppii liikunnan avulla sosiaalisia taitoja. - tulee liikuntatunnille asianmukaisissa varusteissa ja huolehtii hygieniastaan. voimistelu ja kuntoliikunta - Oppilas osaa pienissä ryhmissä suunnitella ja toteuttaa voimistelusarjoja permannolla ja telineillä

mahdollisuuksien mukaan. - Oppilas oppii oman fyysisen kunnon kehittämistä ja lihashuoltoa.

162

- Oppilas osaa liikkua musiikin tahdissa voimistelu - ja askelsarjoja. palloilu - Oppilas tuntee yleisimpien palloilulajien perussäännöt ja osaa soveltaa niitä peleissä. (IK) - Oppilas kykenee joukkuepelaamiseen. (IK) yleisurheilu - Oppilas osaa suorittaa keskeisimmät yleisurheilulajit urheilukentällä. luontoliikunta - Oppilas tuntee koulun ympäristön ja osaa kulkea itsenäisesti liikunnan suorituspaikoille - Osaa suunnistaa pienessä ryhmässä kartan ja kompassin avulla. (YHK) hiihto ja luistelu - Oppilas kehittää maastohiihtotaitojaan perinteisellä ja vapaalla hiihtotavalla. (KK) - Oppilas osaa luistelun perustaidot ja yleisimpien jääpelien säännöt. uinti (mahdollisuuksien mukaan) - Oppilas kertaa perusuintitavat ja tuntee kaupungin uintipalvelut. KESKEISET SISÄLLÖT voimistelu ja kuntoliikunta Harjoitellaan oman kehon hallintaa ja fyysistä kuntoa esim. - Teline-, väline- ja vapaavoimistelua - Kuntopiiri ja kuntosaliharjoittelua, lenkkeilyä ja aerobicia - Venyttely- ja rentoutumisharjoituksia - Tanssi- ja rytmiikkaharjoituksia palloilu - Pelitaitojen ja sääntöjen harjoittelua yleisimmissä palloilulajeissa. (IK) - Viite- ja mailapelejä yleisurheilu - Yleisimpien yleisurheilulajien tekniikkaharjoittelua oikeilla välineillä ja oikeilla suorituspaikoilla

mahdollisuuksien mukaan. luontoliikunta - Eri suunnistusmuotoja (viuhka, katu, ym.) - Luontoretkiä, suunnistustaitoa ja mahdollisuuksien mukaan muiden oppiaineiden sisältöjä

hyödyntäen. (YHK) hiihto ja luistelu - Kehitetään perinteistä ja vapaata hiihtotyyliä. (KK) - Kerrataan jarrutukset, eteenpäin ja taaksepäin luistelun sekä kaarreluistelun tekniikat. - Harjoitellaan yleisimpien jääpelien sääntöjä ja tekniikoita. uinti (mahdollisuuksien mukaan) - Oppii liikkumaan vedessä monipuolisesti (esim. vesijumppa, uimahypyt, vesileikit). TYÖTAVAT - Opetuksessa otetaan huomioon luonnonolosuhteet ja vuodenajat, koulun ja lähiympäristön

tarjoamat mahdollisuudet. - Harjoitellaan yksilöllisesti, pareittain ja ryhmissä kokoonpanoja vaihdellen. - Otetaan huomioon sukupuolten erilaiset tarpeet ja oppilaiden kasvun ja kehityksen erot

163

8.vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET ”Liiku syventäen” Oppilas - liikkuu syventäen taitojaan. - tulee liikuntatunnille asianmukaisissa varusteissa ja huolehtii hygieniastaan. voimistelu ja kuntoliikunta - Oppilas oppii kehittämään ja tarkkailemaan toimintakykyään. - Oppilas oppii hyväksymään itsensä ja suvaitsemaan erilaisuutta. (IK, KK) palloilu - Oppilas syventää yleisimpien palloilulajien ja mailapelien taitoja. - Oppilas oppii joukkuepelien ja mailapelien taktiikkaa. yleisurheilu - Opitaan tuntemaan uusia yleisurheilun lajitaitoja. luontoliikunta - Oppilas osaa suunnistaa itsenäisesti kartan ja kompassin avulla. (YHK) hiihto ja luistelu - Oppilas soveltaa luistelutaitojaan erilaisiin jääurheilulajeihin. - Oppilas hallitsee hiihdon harrastamiseen tarvittavat perustekniikat. (KK) uinti (mahdollisuuksien mukaan) - Oppilas osaa perusuintitavat. - Oppilas osaa hengenpelastusta. (TL) KESKEISET SISÄLLÖT ”Uusiin liikuntamuotoihin tutustuminen ja liikuntatietous” voimistelu ja kuntoliikunta Syvennetään tietoja ja taitoja sekä harjoitellaan oman kunnon kehittämisen ja seurannan perusteita. - Teline-, väline ja vapaavoimistelu - Kuntopiiri ja kuntosaliharjoittelu, lenkkeily ja aerobic - Venyttely ja rentoutuminen - Tanssi- ja rytmiikkaharjoittelu palloilu - Oppilas harjoittelee palloilulajien ja mailapelien taktiikkaa. - Tekniikka- ja taktiikkaharjoitteita. yleisurheilu - Harjoitellaan uusia yleisurheilun lajitaitoja mahdollisuuksien mukaan (esim. aitajuoksu, kiekko,

rataviesti) luontoliikunta

164

- Harjoitellaan suunnistamaan eritasoisia ja eripituisia ratoja yksin ja pienryhmissä karttaa ka kompassia apuna käyttäen. (YHK)

hiihto ja luistelu - Harjoitellaan uusia lajitaitoja (esim. taito- ja muodostelmaluistelu ja jääpelit) - Harjoitellaan hiihtoa monipuolisesti (viesti, leikit ym.) uinti (mahdollisuuksien mukaan) - Harjoitellaan liikkumaan vedessä monipuolisesti (esim. vesijumppa, uimahypyt, vesileikit, vesipallo,

hydrobic) - Harjoitellaan hengenpelastusta. (TL) 4. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET ”Liiku nauttien ” Uusiin liikuntamuotoihin tutustuminen ja liikuntatietous. Oppilas tulee liikuntatunnille asianmukaisissa varusteissa ja huolehtii hygieniastaan. voimistelu ja kuntoliikunta Oppilas - tietää kuinka omaa kuntoa voi kehittää ja arvioida. - ymmärtää liikunnan merkityksen hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämisessä. (IK) palloilu - tekniikan syventämistä pallo- ja mailapeleissä. - palloilulajien taktiikkaa yleisurheilu Oppilas - tietää kuinka kehittää itseään eri yleisurheilulajeissa. - asettaa tavoitteita ja pyrkii saavuttamaan ne. (IK) luontoliikunta Oppilas - soveltaa oppimiaan taitoja luonnossa liikkumiseen. (YHK) hiihto ja luistelu Oppilas - hallitsee hiihdon perustekniikat. (KK) - osaa jääpelien pelitaktiikkaa uinti (mahdollisuuksien mukaan) Oppilas - osaa perusuintitavat. - osaa hengenpelastusta. KESKEISET SISÄLLÖT voimistelu ja kuntoliikunta - oman kunnon seurantaa (testit, liikuntapäiväkirja, vertailut edellisiin suorituksiin) - mahdollisuuksia liikunnallisiin elämyksiin - oppilaan itsensä ilmaisun tukeminen (IK)

165

palloilu - eri palloilulajien taktiikkaharjoituksia ja peli-ideaa - tutustutaan uusiin palloilulajeihin yleisurheilu - Eri yleisurheilulajien tekniikkaharjoitteita ja/tai tulostavoitteita (IK) luontoliikunta - Luontoretkiä ja erätaitoja integroiden muihin oppiaineisiin mahdollisuuksien mukaan. (YHK) hiihto ja luistelu - Monipuolista talviliikuntaa (esim. hiihto, laskettelu, luistelu, sauvakävely ja pulkkailu) - Jääpelien taktiikkaharjoituksia uinti (mahdollisuuksien mukaan) - Harjoitellaan elvytystä. - Opitaan eri uintilajeja - Opitaan hengenpelastustaitoja (TL) ARVIOINTI 7-9 LUOKILLA Arviointi annetaan lukukauden jälkeen numeroarviointina. Oppilaan liikunnallisia taitoja, kuntoa, tietoja, yrittämis- ja oppimishalukkuutta arvioidaan suhteessa jakson opetussuunnitelman tavoitteisiin ja opetussuunnitelman perusteissa olevaan päättöarvioinnin kuvaukseen oppilaan hyvästä osaamisesta. Arviointia annetaan myös tuntien aikana suullisesti. Arvioinnilla pyritään ohjaamaan oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan, ajatteluaan ja toimintaansa. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 VUOSILUOKILLA 5-9 Oppilas - osaa ydintaidot juoksuissa hypyissä ja heitoissa - osaa voimistelun, välinevoimistelun ja telinevoimistelun liikkeitä - osoittaa toiminnassaan ymmärtävänsä rytmin merkityksen liikunnassa ja tanssissa - osaa yleisimpien pallopelien perusteet ja pelaa niitä sovittujen sääntöjen mukaan - osaa suunnistaa karttaa ja kompassia apuna käyttäen sekä tietää jokamiehen oikeuksista ja

velvollisuuksista - osaa luistella sujuvasti - hallitsee hiihdon harrastamiseen tarvittavat perustaidot - hallitsee uimataidon sekä osaa vesipelastamisen taitoja - tuntee liikunnan ja terveyden välisiä yhteyksiä - osaa ylläpitää, arvioida ja kehittää toimintakykyään - osoittaa oppimis- ja yrittämishalua koululiikunnassa, varustautuu liikuntatunnille asiallisesti ja

huolehtii puhtaudestaan - toimii vastuullisesti ja ottaa toiset huomioon sekä noudattaa sopimuksia, sääntöjä ja reilun pelin

periaatetta TYÖTAVAT Opetuksessa otetaan huomioon luonnonolosuhteet ja vuodenajat, koulun ja lähiympäristön tarjoamat mahdollisuudet. Harjoitellaan yksilöllisesti, pareittain ja ryhmissä kokoonpanoja vaihdellen. Otetaan huomioon sukupuolten erilaiset tarpeet ja oppilaiden kasvun ja kehityksen erot

166

7.2.16 KOTITALOUS

JOHDANTO Kotitalouden opetuksen tarkoituksena on kehittää arjen hallinnassa tarvittavia käytännön työtaitoja, yhteistyövalmiuksia ja tiedonhankintaa sekä näiden taitojen soveltamista arkielämän tilanteissa. Oppilasta ohjataan ottamaan vastuuta paitsi terveydestään, ihmissuhteistaan ja taloudestaan myös lähiympäristön viihtyisyydestä ja turvallisuudesta. Kotitalousopetus perustuu käytännön toimintaan ja ryhmässä toimimiseen. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaan omat lähtökohdat ja tuetaan kokonaisvaltaista kasvua. Kotitaloudessa perehdytään moniin ihmisen hyvinvoinnin ja hyvän elämän kannalta tärkeisiin kysymyksiin. Ne käsittelevät nuorta itseään, kotia ja perhettä sekä niiden yhteyttä muuttuvassa yhteiskunnassa. Kotitalouden opetus tarjoaa mahdollisuuden opetuksen eheyttämiseen ja yhteistyöhön muiden oppiaineiden, erityisesti biologian ja terveystiedon kanssa. Opetus soveltaa käytäntöön useiden eri alojen tietoja. 7. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET Oppilas - oppii hallitsemaan jokapäiväistä elämäänsä - oppii ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin

kannalta - oppii pohtimaan arjen kannalta kotitaloutta omia tarpeitaan ja voimavarojaan - selviää erilaisista arkipäivän tilanteista ja ottaa vastuuta itsestään, perheestään, kodistaan ja

ympäristöstään - omaksuu ruokatalouden, asunnon ja tekstiilien hoidon perustaidot ja käyttää turvallisia ja kestävän

kehityksen mukaisia työvälineitä, aineita ja työtapoja - oppii toimimaan harkitsevana ja vastuunsa tuntevana kuluttajana tiedostaen kulutuksen

monimuotoisuuden ja siihen liittyvät ongelmat - tiedostaa omaa kansallista kulttuuria sekä havaitsee monikulttuurisuuden tuomat mahdollisuudet - tiedostaa, ymmärtää ja oppii soveltamaan kotitalouden alueisiin kuuluvia tietoja, taitoja, arvoja ja

asenteita Arjen hallinnan taitojen keskeinen harjoitusalue on käytännön toiminta. Sen taustalla vaikuttavat kotitalouden teoreettiset perusteet. Prosessiin liittyy suunnittelua, ongelmaratkaisua, päätöksentekoa, tietojen ja taitojen käytäntöön soveltamista sekä toiminnan arviointia. Tärkeä osuus on asenne- ja arvokasvatuksella.

167

KESKEISET SISÄLLÖT Perhe ja yhdessä eläminen

- hyvät tavat - tapakulttuuri - kodin juhlat - sosiaalinen vastuu - välittämisen ilmapiiri - tasa-arvo - ajankäyttö perheessä.

Ravitsemus ja ruokakulttuuri - - terveelliset elämäntavat - ravitsemustieto - terveellinen ruoka - ruoan laatu ja turvallisuus - suomalainen ruokakulttuuri ja perinteet - ruokakulttuurin muuttuminen, käytännön työn suunnittelu - aterioiden suunnittelu - perusruoanvalmistusmenetelmät

Kuluttajana muuttuvassa yhteiskunnassa

- oman rahan käytön suunnittelu - kuluttajan oikeudet ja velvollisuudet - tuotteiden ja palveluiden hankinta ja käyttö - taloudellisuus kuluttamisessa - kulutuksen ympäristövaikutukset

Koti ja ympäristö

- yleinen hygienia ja turvallisuus keittiössä - asunnonhoito - vaatehuolto - materiaali- ja työvälinetuntemus - kotitalouskoneiden ja kodin laitteiden käyttö - lähiympäristön turvallisuus ja hoito - jätehuolto

Kaikille yhteisen kotitalouden oppimäärän joka kurssille sisältyvinä aiheina ovat työvälinetuntemus, taloudellisuus, kuluttajatietous ja ympäristöystävällisyys sekä suomalainen ruokakulttuuri perinteineen ja nykypäivän muutoksineen, käytännön taitojen kehittäminen, omien töiden suunnittelu, yhteistyötaitojen harjaannuttaminen sekä tapakasvatus ja sosiaalisuus. Vuotuinen juhlaperinne huomioidaan joka kurssilla.

168

1. Kurssi: ABC- kokkikoulu ja ruokaympyrän salaisuus - kotitalous oppiaineena - ravitsemuksen, elintarviketiedon ja ruoanvalmistuksen perustiedot ja taidot - terveellinen ruokavalio - ruoanvalmistuksen perusteet - sujuvat, turvalliset ja hygieeniset työskentelytaidot - yhteistyötaidot - 2. Kurssi: Tule meille vaan meillä leivotaan - leivonnan perustiedot ja taidot, perustaikinat ja raaka-aineet - itse tekemisen mielekkyys - oman työn suunnittelu ja toteutus 3. Kurssi: Vaatehuollon ja asunnonhoidon perus tiedot - ja taidot - ateriasuunnittelun perusteet - tekstiilien ja kodin pintojen materiaalituntemus ja pesuaineet ARVIOINTI Kotitaloudessa tiedot, taidot, asenteet ja arvot etenevät suunnitelmallisena prosessina, joten arvioinnissa huomioidaan prosessin suunnittelu, suorittaminen ja tulokset. Tiedon omaksumista arvioitaessa huomioidaan tietojen ymmärtäminen, soveltaminen ja ongelmaratkaisukyky. Taitojen hallinta näkyy käytännön työtilanteissa taitona suunnitella, säädellä ja toteuttaa tehtäviään ja arvioida omaa työskentelyään. Käytännön työskentelyssä ilmenee myös kyky huomioida erilaiset ihmiset ja oppilaan yhteistyökyky. Lisäksi arvioidaan oppilaan harrastuneisuutta ja kiinnostusta kotitaloustöitä kohtaan. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Yhteistyö ja vuorovaikutustaidot Oppilas - osaa noudattaa hyviä tapoja ja ottaa muut huomioon käyttäytymisellään sekä pystyy toimimaan

itsenäisesti, että ryhmässä. - tuntee kotitaloustyön suunnittelun, ja tasapuolisen työnjaon ja ajankäytön ja osaa soveltaa niitä

oppimistilanteissa. Käytännön työtaidot Oppilas - tuntee ruoka-aineiden ominaisuuksia ja tavallisimpia ruoanvalmistuksen menetelmiä, ja osaa käyttää

niitä ruoanvalmistuksessa - osaa valmistaa ohjatusti suomalaisia perusruokia ja leivonnaisia ja koostaa ateriansa noudattaen

ravintosuosituksia - osaa käyttää tavallisimpia kodinkoneita ja välineitä sekä työtapoja turvallisesti

169

- osaa tulkita tavallisimmat tekstiilien hoito-ohjemerkinnät ja hoitaa ne ohjeiden mukaan - osaa tehdä kodin siivouksen perustehtävät - osaa toimia ympäristöä säästävästi ja pystyy valitsemaan tarkoituksenmukaiset pesu- ja

puhdistusaineet sekä hallitsee jätteiden peruslajittelun Tiedonhankinta- ja käsittelytaidot Oppilas - osaa etsiä ja hyödyntää kotitalouden tietoja eri lähteistä, tulkita yleisimpiä pakkausmerkintöjä sekä

osaa pohtia erilaisen tiedon luotettavuutta - osaa pääpiirteittäin kertoa mistä kotitalouksien menot koostuvat ja tehdä oman

rahankäytönsuunnitelmansa KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 7. VUOSILUOKAN JÄLKEEN Oppilas - osaa noudattaa hyviä tapoja sekä ymmärtää kodin ihmissuhteiden ja tasa-arvon merkityksen. - tuntee kotitalouden liittyvän suunnittelun, työnjaon ja ajankäytön perusteita - tuntee ruoka-aineiden ominaisuuksia ja tavallisimmat ruoan valmistuksen ilmiöt ja osaa käyttää niitä

ruoan valmistuksessa ja leivonnassa - ymmärtää elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä - tietää ruoan turvallisuuteen liittyvät riskitekijät - pystyy ohjatusti valmistamaan aterioita ja leipomaan sekä tietää monipuolisen ruokavalion

merkityksen terveydelle ja hyvinvoinnille - tunnistaa Suomalaisen ruoka- ja tapakulttuurin keskeisiä piirteitä - tuntee kuluttajan oikeudet ja velvollisuudet ja vastuun - tuntee kotitalouden rahankäytön perusteita ja osaa tehdä omia rahankäyttösuunnitelmia - osaa käyttää tarkoituksenmukaisia työtapoja ja aineita sekä tavallisempia kodinkoneita turvallisesti - osaa huolehtia jätteiden peruslajittelusta AIHEKOKONAISUUDET Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Ihminen ja teknologia Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Turvallisuus

7.2.17 VALINNAISET AINEET

VALINNAINEN MUSIIKKI 6.LUOKALLA (1vvh) Opintojakson tavoitteena on tukea oppilaiden musiikkiharrastusta ja mahdollisimman monipuolisesti, hankkia uusia sekä syventää jo olemassa olevia taitoja ja tietoja. Kurssilla tutustutaan musiikin peruselementteihin ja eri musiikin lajeihin ennakkoluulottomasti. Työtavat ovat soittaminen, laulaminen

170

ja musiikin kuuntelu kuitenkin niin, että painotus on yhteismusisoinnissa. Valinnaiskurssi arvioidaan hyväksytty-merkinnällä. VALINNAINEN KUVAAMATAITO 6.LUOKALLA (1vvh) Kurssilla korostuu ilmaisun vapaus ja tekemisen ilo. Opetellaan aistihavainnointia ja prosessointia sekä valon, tilan ja muodon käsittelyä. Käytössä ovat monipuoliset tekniikat aina perinteisestä piirtämisestä erilaisiin maalaustekniikoihin ja tilataiteeseen. Voimme myös hyödyntää Helsingin ajankohtaista taidetarjontaa. Valinnaiskurssi arvioidaan hyväksytty-merkinnällä. VALINNAINEN TIETOTEKNIIKKA KESKEISET TAVOITTEET Tietotekniikan tavoitteena on tutustuttaa oppilas tämän päivän keskeisiin tietotekniikan osa-alueisiin ja antaa mahdollisen monipuolinen kuva tietokoneesta työvälineenä. Tietotekniikan käyttötaito auttaa oppilasta omaksumaan laitteistoon ja ohjelmistoon liittyviä peruskäsitteitä, joiden avulla hän saa jatkuvat valmiudet opiskella uusia ohjelmistoja ja hyödyntää tietotekniikkaa muiden aineiden opiskelussa. Tavoitteena on myös laajentaa oppilaan tietoja ja taitoja eri alueilla, lisätä tietotekniikan harrastuneisuutta ja antaa valmiuksia omatoimiseen opiskeluun ja myöhempään tietojen ja taitojen soveltamiseen jatko-opinnoissa. KESKEISET SISÄLLÖT Sisällöt vaihtelevat ja muuttuvat jonkin verran sen mukaan, millaisia ohjelmia ja laitteita koululla on käytettävissä. Tutustutaan käyttöjärjestelmän perusteisiin sekä Internetiin. Opetellaan käyttämään erilaisia työvälineohjelmia kuten mm. tekstinkäsittelyohjelma, piirto-ohjelmia, taulukkolaskentaohjelmia, tietokantaohjelmia ja diaesityksen tekoa. ARVIOINTI Arviointi kohdistuu oppimistuloksiin, työskentelyyn ja oppimisprosessiin. Oppilaalle annetaan sanallista ja suullista palautetta erilaisten testien ja harjoituksien yhteydessä. Arviointiin vaikuttavat testeissä ja harjoituksissa saavutetut tulokset sekä asiallinen ja innostunut työskentely tunnilla, arviointiin vaikuttaa myös harrastuneisuus ja yhteistyökyky ryhmässä. Päättöarvosana muodostuu opiskelun aikaisista oppimistuloksista. VALINNAINEN KOTITALOUS 8. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET - kotitalouden eri sisältöalueisin liittyvien tietojen ja taitojen syventäminen - yhteistyövalmiuksien kehittäminen - käytännön työtaitojen ja teorian yhdistäminen - vastuuntunto, oma-aloitteisuus ja luova työskentely

171

KESKEISET SISÄLLÖT 1. Kurssi Helppoa ja herkullista arkiruokaa - monipuolisten, tasapainoisten, edullisten ja herkullisten ateriakokonaisuuksien suunnittelu ja

toteuttaminen. - ravitsemuksen, ruoanvalmistuksen ja leivonnan sekä kodinhoidon perustietojen ja taitojen

vahvistaminen. - tutustuminen suomalaiseen säilöntä- ja leivonnais- ja ruokaperinteeseen. - osaavan, taloudellisen ja ympäristönsä huomioivan kuluttajan taitojen harjoitteleminen 2. Kurssi Piimälimpusta prinsessakakkuun - suomalaisen leivonnais- ja ruokaperinteen syventäminen. - naapurimaiden keittiöt ja niiden vaikutus suomalaiseen ruokaperinteeseen. - erilaisten ruoanvalmistusmenetelmien, työvälineiden ja kodinkoneiden käytön opettelu. - osaavan ja harkitsevan ympäristön huomioivan kulutuskulttuurin harjoitteleminen. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 8.VUOSILUOKAN JÄLKEEN Oppilas - osaa noudattaa hyviä tapoja sekä ymmärtää kodin ihmissuhteiden ja tasa-arvon merkityksen. - tuntee kotitalouteen liittyvän suunnittelun, työnjaon ja ajankäytön perusteita - tuntee ruoka-aineiden ominaisuuksia ja tavallisimmat ruoanvalmistuksen ilmiöt ja osaa hyödyntää

näitä tietoja ruoanvalmistuksessa ja leivonnassa - pystyy itsenäisesti työskennellen valmistamaan aterioita ja leipomaan sekä ymmärtää monipuolisen

ruokavaloin merkityksen - tuntee suomalaisen ruoka- ja leivonnais- ja tapakulttuurin piirteitä - käyttää tarkoituksenmukaisia työtapoja ja aineita sekä tavallisimpia kodinkoneita turvallisesti 9. vuosiluokka 3. kurssi Hyvää ruokaa ja leivonnaisia kaikille - ruoanvalmistuksen ja leivonnan tietojen ja taitojen kertausta. sekä ateriasuunnittelua. - elintarvikkeiden pakkausmerkinnät - erityisruokavaliot - ympäristöystävällinen kuluttaminen - tavoitteen ymmärtävä, vastuullinen, arvioiva kuluttaja.

172

4. kurssi Makuja meiltä ja maailmalta - kansainvälinen ruoka- ja tapakulttuuri. - ateriasuunnittelu ja ravitsemustiedon kertausta. - kodinkoneiden tehokas käyttö. - tavoitteena vastuullinen ja arvioiva kuluttaja KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 9.VUOSILUOKAN JÄLKEEN Oppilas - osaa noudattaa hyviä tapoja ja ymmärtää ihmissuhteiden ja tasa-arvon merkityksen - tuntee kotitalouteen liittyvän suunnittelun, työnjaon ja ajankäytön perusteita - tuntee ruoka-aineiden ominaisuuksia ja tavallisimmat ruoanvalmistuksen ilmiöt ja osaa hyödyntää

näitä tietoja ruoanvalmistuksessa ja leivonnassa - ymmärtää pakkausmerkinnät - tuntee ruoan turvallisuuteen vaikuttavat tekijät ja tietää terveysvaikutteiset elintarvikkeet - pystyy itsenäisesti valmistamaan aterioita ja leipomaan sekä ymmärtää monipuolisen ruokavalion

merkityksen terveydelle ja hyvinvoinnille - tietää yleisimmät erityisruokavaliot ja osaa käyttää tietoa ruoanvalmistuksessa - tunnistaa kansainvälistä ruoka- ja tapakulttuuria - tuntee kuluttajan oikeudet ja velvollisuudet ja selvillä kuluttajan vastuusta - käyttää tarkoituksenmukaisia työtapoja ja välineitä ruoanvalmistuksessa - osaa huolehtia jätteiden lajittelusta ja kierrätyksestä

VALINNAINEN KIELI (B2) YLEISET TAVOITTEET Valinnaisen kielen opetus painottuu puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimii samalla johdantona pitempikestoisille kyseisen kielen opinnoille toisen asteen koulutuksessa. B2-RANSKA 8. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET Kielitaito Kuullun ymmärtäminen Oppilas - ymmärtää helposti ennakoitavia henkilökohtaisiin asioihin tai välittömään tilanteeseen liittyviä

sanoja, lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia Puhuminen Oppilas

173

- osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein - osaa ääntämisen perussäännöt. - osaa suppean perussanaston ja joitakin opeteltuja vakioilmaisuja Luetun ymmärtäminen Oppilas - ymmärtää välittömiin tarpeisiin liittyviä lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä - tunnistaa yksinkertaisesta tekstistä yksittäisen tiedon lukemalla tekstin tarvittaessa uudelleen Kirjoittaminen Oppilas - osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin ilmaisuin - osaa kirjoittaa perussanoja ja sanontoja - osaa kirjoittaa henkilökohtaiset perustietonsa Kulttuuritaidot Oppilas oppii - perustietoja ranskankielisistä maista, erityisesti Ranskasta - tuntemaan ja ymmärtämään ranskalaista kulttuuria sekä sen keskeisiä eroja ja yhtäläisyyksiä - suhteessa suomalaiseen kulttuuriin Opiskelustrategiat Oppilas oppii - ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan (kirjat ja muut välineet mukana tunnilla, säännöllinen ja - sinnikäs työskentely, tiedon haku oppi- ja sanakirjoista) - liittämään uuden tiedon vanhaan - soveltamaan oppimaansa tietoa - käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa kielitietoa - hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja, taitoja ja strategioita - ymmärtämään työrauhan merkityksen - arvostamaan omaa ja muiden työtä - työskentelemään itsenäisesti, parin kanssa ja ryhmässä yhdessä toisten kanssa - arvioimaan omaa työskentelyään ja oppimistaan suhteessa tavoitteisiin KESKEISET SISÄLLÖT Rakenteet - artikkelit - monikko - adjektiivien taivutus ja käyttö - persoonapronominit, omistuspronominit ja painolliset pronominit - lukusanat 1-69 - kieltosanat - kysymyksen muodostaminen - verbiluokan I preesenstaivutus - epäsäännöllisiä verbejä, kuten être, avoir, aller, prendre, faire - genetiivi - il y a –rakenne - lähifutuuri - demonstratiivipronominit - prepositioita

174

Viestintätilanteet - esittäytyminen ja esitteleminen - tutustuminen ja tervehtiminen - kuulumisten kysyminen - kohtelias kielenkäyttö ja teitittely - kiittäminen - anteeksipyytäminen - voinnista puhuminen - tapaamisesta sopiminen - hinnan kysyminen - lipun ostaminen - ruoan tilaaminen - mieltymyksistä puhuminen - mielipiteen ilmaiseminen Aihepiirit - itsestä kertominen ja henkilötiedot - vapaa-aika ja harrastukset - ruoka - kahvilassa - matkustaminen - sairastaminen ja ruumiinosat - ammatit - musiikkimaku - suunnitelmien tekeminen - kellonajat - viikonpäivät - kuukaudet Viestintästrategiat - äänteiden ja sanojen oikein lausumiseen pyrkiminen - pääasioiden tunnistaminen puheesta ja tekstistä - rajatun tiedon etsiminen puheesta ja tekstistä - omien viestien suunnittelu - oman kielenkäytön tarkkailu - puhekumppanin apuun tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa - oppikirjan sanastoon ja kielioppiosioon sekä sanakirjaan tukeutuminen omissa tuotoksissa ARVIOINTI Oppilaan suullisia ja kirjallisia tietoja ja taitoja arvioidaan niin ymmärtämisessä kuin tuottamisessakin 8. luokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Oppilaan osaamista testataan sanakokeilla ja laajemmilla kielitaidon eri osa-alueita mittaavilla kokeilla. Arviointiin vaikuttaa osaltaan oppilaan työskentely, aktiivisuus ja suullinen osaaminen oppitunneilla sekä ahkeruus/tunnollisuus niin tuntitehtävien kuin kotitehtävienkin suorittamisessa. Myös ylimääräinen harrastuneisuus otetaan arvioinnissa huomioon.

175

Opettaja antaa oppilaalle palautetta tämän osaamisesta, edistymisestä ja työskentelystä, mutta oppilas arvioi myös itse omaa osaamistaan, edistymistään ja työskentelyään. 9.vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET Kielitaito Kuullun ymmärtäminen Oppilas - ymmärtää yksinkertaisia lausumia (henkilökohtaisia kysymyksiä ja jokapäiväisiä ohjeita, pyyntöjä ja

kieltoja) rutiinimaisissa keskusteluissa tilanneyhteyden tukemana - pystyy seuraamaan yksinkertaisia, välittömään tilanteisiin tai omaan kokemukseensa liittyviä

keskusteluja Puhuminen Oppilas - osaa viestiä joitakin välittömiä tarpeita - osaa kysyä ja vastata vuoropuheluissa, jotka käsittelevät henkilökohtaisia perustietoja. - osaa ääntämisen perussäännöt - osaa suppean perussanaston, joitakin tilannesidonnaisia ilmaisuja ja peruskieliopin aineksia Luetun ymmärtäminen Oppilas - pystyy lukemaan tuttuja ja joitakin tuntemattomia sanoja ja ymmärtää hyvin lyhyitä viestejä, joissa

käsitellään arkielämää ja rutiinitapahtumia tai annetaan yksinkertaisia ohjeita - pystyy löytämään tarvitsemansa yksittäisen tiedon lyhyestä tekstistä Kirjoittaminen Oppilas - osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin lausein - osaa kirjoittaa muutamia lauseita ja fraaseja itsestään ja lähipiiristään - osaa kirjoittaa kortteja, sähköpostiviestejä, muistilappuja ja muita hyvin suppeita viestejä - osaa joitakin perussanoja ja sanontoja ja pystyy kirjoittamaan yksinkertaisia päälauseita Kulttuuritaidot Oppilas oppii - perustietoja ranskankielisistä maista, erityisesti Ranskasta - tuntemaan ja ymmärtämään ranskalaista kulttuuria sekä sen keskeisiä eroja ja yhtäläisyyksiä

suhteessa suomalaiseen kulttuuriin Opiskelustrategiat Oppilas - vahvistaa ja syventää jo 8. luokalla oppimiaan opiskelustrategioita ja tekee tarvittaessa muutoksia - tutustuu mahdollisuuksien mukaan tieto- ja viestintätekniikan tarjoamiin harjoittelu- ja

tiedonhankintamahdollisuuksiin KESKEISET SISÄLLÖT Rakenteet - lukusanat 70-100 - järjestysluvut - adjektiivin paikka ja taipuminen

176

- komparatiivi - kieltoilmaisuja - refleksiiviverbit - passé composé - partitiivi - suora ja epäsuora objektipronomini - imperatiivi - epäsäännöllisten verbien preesenstaivutusta Viestintätilanteet - lipun ostaminen - nähtävyyksistä puhuminen - ostosten tekeminen - ravintolapöydän varaaminen - mielipiteen ilmaiseminen - postikortin kirjoittaminen Aihepiirit - värit - matkustaminen - Pariisi - sää - ostosten tekeminen - urheilu - ravintolassa - ihastuminen ja tutustuminen Viestintästrategiat - äänteiden ja sanojen oikein lausumiseen pyrkiminen - pääasioiden tunnistaminen puheesta ja tekstistä - rajatun tiedon etsiminen puheesta ja tekstistä - omien viestien suunnittelu - oman kielenkäytön tarkkailu - puhekumppanin apuun tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa - oppikirjan sanastoon ja kielioppiosioon sekä sanakirjaan tukeutuminen omissa tuotoksissa ARVIOINTI Oppilaan suullisia ja kirjallisia tietoja ja taitoja arvioidaan niin ymmärtämisessä kuin tuottamisessakin 9. luokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Oppilaan osaamista testataan sanakokeilla ja laajemmilla kielitaidon eri osa-alueita mittaavilla kokeilla. Arviointiin vaikuttaa osaltaan oppilaan työskentely, aktiivisuus ja suullinen osaaminen oppitunneilla sekä ahkeruus/tunnollisuus niin tuntitehtävien kuin kotitehtävienkin suorittamisessa. Myös ylimääräinen harrastuneisuus otetaan arvioinnissa huomioon. Opettaja antaa oppilaalle palautetta tämän osaamisesta, edistymisestä ja työskentelystä, mutta oppilas arvioi myös itse omaa osaamistaan, edistymistään ja työskentelyään PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

177

Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan: Kuullun ymmärtäminen A1.2 – A1.3 Puhuminen A1.1 – A1.2 Tekstin ymmärtäminen A1.2 – A1.3 Kirjoittaminen A1.1 – A1.2 Kulttuuritaidot Oppilas - tuntee oman ja kohdekulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. Opiskelustrategiat Oppilas - käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja - on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen B2-SAKSA 8. vuosiluokka TAVOITTEET Kielitaito Kuullun ymmärtäminen Oppilas - ymmärtää helposti ennakoitavia henkilökohtaisiin asioihin tai välittömään tilanteeseen liittyviä

sanoja, lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia Puhuminen Oppilas - osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein - osaa ääntämisen perussäännöt - osaa suppean perussanaston ja joitakin opeteltuja vakioilmaisuja Luetun ymmärtäminen - Oppilas ymmärtää välittömiin tarpeisiin liittyviä lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä. - Oppilas tunnistaa yksinkertaisesta tekstistä yksittäisen tiedon lukemalla tekstin tarvittaessa

uudelleen. Kirjoittaminen Oppilas - osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin ilmaisuin. - osaa kirjoittaa perussanoja ja sanontoja. - osaa kirjoittaa henkilökohtaiset perustietonsa. Kulttuuritaidot Oppilas oppii - perustietoja saksankielisistä maista ja joistakin Saksan kaupungeista - tuntemaan ja ymmärtämään saksankielisten maiden kulttuuria sekä sen keskeisiä eroja ja

yhtäläisyyksiä suhteessa suomalaiseen kulttuuriin

178

Opiskelustrategiat Oppilas oppii - ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan (kirjat ja muut välineet mukana tunnilla, säännöllinen ja

sinnikäs työskentely, tiedon haku oppi- ja sanakirjoista) - liittämään uuden tiedon vanhaan - soveltamaan oppimaansa tietoa - käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa kielitietoa - hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja, taitoja ja strategioita - ymmärtämään työrauhan merkityksen - arvostamaan omaa ja muiden työtä - työskentelemään itsenäisesti, parin kanssa ja ryhmässä yhdessä toisten kanssa - arvioimaan omaa työskentelyään ja oppimistaan suhteessa tavoitteisiin KESKEISET SISÄLLÖT Rakenteet - säännöllisten verbien taivutus preesensissä - sein- ja haben-verbien taivutus preesensissä - lukusanat - epämääräinen ja määräinen artikkeli - substantiivien monikko - s-genetiivi - kieltosanat - kysymyssanat ja kysymyslauseen sanajärjestys - päälauseen sanajärjestys - persoonapronominit ja niiden akkusatiivimuodot - modaaliapuverbit können, müssen, wollen, dürfen ja möchte - epäsäännöllisiä verbejä - eriäviä yhdysverbejä - akkusatiivi - akkusatiiviprepositiot Viestintätilanteet - tervehtiminen - kuulumisten kysyminen - esittäytyminen ja tutustuminen - teitittely ja kohtelias kielenkäyttö - kiittäminen - anteeksipyyntö - perheestä kertominen - harrastuksista kertominen - pyytäminen ja tarjoaminen - mielipiteen ja tunteiden ilmaiseminen - säästä puhuminen - puhelimessa keskusteleminen - tapaamisesta sopiminen - kahvila-asioiminen - elokuvalipun ostaminen Aihepiirit

179

- itsestä kertominen - koti, perhe ja sukulaiset - harrastukset - ruoka - kahvilassa - sää - viikonpäivät - kellonajat - värit Viestintästrategiat - äänteiden ja sanojen oikein lausumiseen pyrkiminen - pääasioiden tunnistaminen puheesta ja tekstistä - rajatun tiedon etsiminen puheesta ja tekstistä - omien viestien suunnittelu - oman kielenkäytön tarkkailu - puhekumppanin apuun tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa - oppikirjan sanastoon ja kielioppiosioon sekä sanakirjaan tukeutuminen omissa tuotoksissa ARVIOINTI Oppilaan suullisia ja kirjallisia tietoja ja taitoja arvioidaan niin ymmärtämisessä kuin tuottamisessakin 8. luokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Oppilaan osaamista testataan sanakokeilla ja laajemmilla kielitaidon eri osa-alueita mittaavilla kokeilla. Arviointiin vaikuttaa osaltaan oppilaan, aktiivisuus ja suullinen osaaminen oppitunneilla sekä ahkeruus/tunnollisuus niin tuntitehtävien kuin kotitehtävienkin suorittamisessa. Myös ylimääräinen harrastuneisuus otetaan arvioinnissa huomioon. Opettaja antaa oppilaalle palautetta tämän osaamisesta, edistymisestä ja työskentelystä, mutta oppilas arvioi myös itse omaa osaamistaan, edistymistään ja työskentelyään. 9. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET Kielitaito Kuullun ymmärtäminen Oppilas - ymmärtää yksinkertaisia lausumia (henkilökohtaisia kysymyksiä ja jokapäiväisiä ohjeita, pyyntöjä ja

kieltoja) rutiinimaisissa keskusteluissa tilanneyhteyden tukemana - pystyy seuraamaan yksinkertaisia, välittömään tilanteisiin tai omaan kokemukseensa liittyviä

keskusteluja Puhuminen Oppilas - osaa viestiä joitakin välittömiä tarpeita - osaa kysyä ja vastata vuoropuheluissa, jotka käsittelevät henkilökohtaisia perustietoja.

180

- osaa ääntämisen perussäännöt - osaa suppean perussanaston, joitakin tilannesidonnaisia ilmaisuja ja peruskieliopin aineksia Luetun ymmärtäminen Oppilas - pystyy lukemaan tuttuja ja joitakin tuntemattomia sanoja ja ymmärtää hyvin lyhyitä viestejä, joissa

käsitellään arkielämää ja rutiinitapahtumia tai annetaan yksinkertaisia ohjeit. - pystyy löytämään tarvitsemansa yksittäisen tiedon lyhyestä tekstistä Kirjoittaminen Oppilas - osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin lausein - osaa kirjoittaa muutamia lauseita ja fraaseja itsestään ja lähipiiristään - osaa kirjoittaa kortteja, sähköpostiviestejä, muistilappuja ja muita hyvin suppeita viestejä - osaa joitakin perussanoja ja sanontoja ja pystyy kirjoittamaan yksinkertaisia päälauseita Kulttuuritaidot Oppilas oppii - perustietoja saksankielisistä maista ja joistakin saksankielisistä kaupungeista - tuntemaan ja ymmärtämään saksankielisten maiden kulttuuria sekä sen keskeisiä eroja ja

yhtäläisyyksiä suhteessa suomalaiseen kulttuuriin Opiskelustrategiat Oppilas - vahvistaa ja syventää jo 8. luokalla oppimiaan opiskelustrategioita ja tekee tarvittaessa muutoksia - tutustuu mahdollisuuksien mukaan tieto- ja viestintätekniikan tarjoamiin harjoittelu- ja

tiedonhankintamahdollisuuksiin SISÄLLÖT Rakenteet - perfekti - datiivi - datiiviprepositiot - persoonapronominien datiivimuodot - persoonapronominien omistusmuodot - sivulauseen sanajärjestys - man-rakenne - hatte, war Viestintätilanteet - ostosten tekeminen - pahoittelu - tien kysyminen ja neuvominen - kylään kutsuminen - onnitteleminen - matkalipun ostaminen - hyvästeleminen - kotipaikan esitteleminen - Suomesta ja suomalaisuudesta kertominen Aihepiirit

181

- vaatteet - kulkuneuvot - matkustaminen - kuukaudet - syntymäpäiväkutsut - luonteenpiirteitä - Suomi ja suomalaisuus Viestintästrategiat - tunnistamisäänteiden ja sanojen oikein lausumiseen pyrkiminen - pääasioiden etsiminen puheesta ja tekstistä - rajatun tiedon etsiminen puheesta ja tekstistä - omien viestien suunnittelu - oman kielenkäytön tarkkailu - puhekumppanin apuun tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa - oppikirjan sanastoon ja kielioppiosioon sekä sanakirjaan tukeutuminen omissa tuotoksissa ARVIOINTI Oppilaan suullisia ja kirjallisia tietoja ja taitoja arvioidaan niin ymmärtämisessä kuin tuottamisessakin 9. luokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Oppilaan osaamista testataan sanakokeilla ja laajemmilla kielitaidon eri osa-alueita mittaavilla kokeilla. Arviointiin vaikuttaa osaltaan oppilaan, aktiivisuus ja suullinen osaaminen oppitunneilla sekä ahkeruus/tunnollisuus niin tuntitehtävien kuin kotitehtävienkin suorittamisessa. Myös ylimääräinen harrastuneisuus otetaan arvioinnissa huomioon. Opettaja antaa oppilaalle palautetta tämän osaamisesta, edistymisestä ja työskentelystä, mutta oppilas arvioi myös itse omaa osaamistaan, edistymistään ja työskentelyään PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan: Kuullun ymmärtäminen A1.2 – A1.3 Puhuminen A1.1 – A1.2 Tekstin ymmärtäminen A1.2 – A1.3 Kirjoittaminen A1.1 – A1.2 Kulttuuritaidot Oppilas tuntee oman ja kohdekulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. Opiskelustrategiat Oppilas - käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja - on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen

182

VALINNAINEN FyKeBi KESKEISET TAVOITTEET

Syventää luonnontutkimisen taustoja, mm. näytteenottoa ja käsittelyä, mittauksia ja vuodenaikaisrytmin seurantaa luonnossa. KESKEISET SISÄLLÖT Teemana jokin ekosysteemi, esim. metsä tai järvi. Perustetaan näyteala ja tutkitaan sen kasvillisuutta, saastuneisuutta, hyöty- ja virkistyskäyttöä ym. Tehdään dioraama ekosysteemistä käyttäen luonnonmateriaaleja. Dioraamalle kirjoitetaan tarina, jossa kerrotaan paikan historiasta, elämästä, luonnosta sekä luetellaan valmistusmateriaalit. Ekosysteemiä esitellään myös julistein. Näytteistä, dioraamoista ja julisteista pystytetään näyttely. ARVIOINTI

Aktiivisuus työskentelyssä niin maastossa kuin luokassa.

VALINNAINEN LIIKUNTA KESKEISET TAVOITTEET JA SISÄLLÖT Valinnaisliikunnassa syvennetään koululiikuntalajien hallintaa ja taitoja. ARVIOINTI Numeroarviointi.

VALINNAINEN LIIKUNTA, ERITYISLAJIT KESKEISET TAVOITTEET Erityisliikunnan tavoitteena on tutustua monipuolisesti tavallisesta koululiikunnasta poikkeaviin lajeihin.

183

KESKEISET SISÄLLÖT Vierailut koulun ulkopuolisiin liikuntapaikkoihin Mahdollinen maastossa yöpyminen. ARVIOINTI Arviointi hyväksytty/hylätty.

VALINNAINEN LIIKUNTA: TANSSI 8.-9. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET Oppilas - tutustuu omaan kehoonsa ja liikkuvuuteensa tanssin kautta - haastaa fyysisiä rajojaan, asettaa itselleen tavoitteita, kokee onnistumisen kokemuksia - tutustuu tanssin eri muotoihin ja lajeihin sekä tanssin terminologiaan - saa esiintymisvalmiuksia KESKEISET SISÄLLÖT - jazz-tanssin tekniikan alkeet - eri tanssilajien (esim. jazz, street, hip hop, swing, nykytanssi ja latinalaiset tanssit) harjoittelua - lihaskunnon harjoittaminen sekä verryttelyn ja venyttelyn sisällyttäminen harjoitteluun olennaisena

osana - yhden kokonaisen koreografian harjoittelu - tanssituotosten julkinen esittäminen esim. koulun eri tilaisuuksissa ARVIOINTI Arviointia suoritetaan harjoittelun lomassa. Suoritusmerkintänä todistuksessa hyväksytty / hylätty. AIHEKOKONAISUUDET 1. Ihmisenä kasvaminen - Myönteisen minäkuvan ja itsetunnon vahvistaminen, toisten huomioonottaminen ja sosiaalisten

taitojen merkityksen ymmärtäminen elämässä ovat taitoja, joita kehitetään liikunnan opetuksessa. 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys - Perinteisten suomalaisten liikuntamuotojen ja urheilulajien tuntemus tukee urheilun merkityksen

ymmärtämystä osana suomalaista kulttuuri-identiteettiä. - Eri kulttuureista peräisin olevien ja kaikkialla maailmassa harjoitettavien lajien oppimisen avulla

kehitetään kasvamista kansainvälisyyteen.

184

3. Viestintä ja mediataito - Kommunikaation merkitys korostuu erityisesti eri lajeja harjoitettaessa. - Asioita ja tunnetiloja voidaan ilmaista myös sanattomasti monien liikuntamuotojen esim. tanssin ja

taistelulajien avulla. 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys - Harjoitellaan eri liikuntapaikoissa mitä oikeuksia ja velvollisuuksia käyttäjillä on, huolehditaan

yhteisistä liikuntavälineistä ja ymmärretään vastuu oman kunnon kehittämisestä. - Tutustuminen koulun ulkopuolisiin liikuntapaikkoihin. 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta - Vastuullinen toiminta liikuntapaikoilla ja muiden huomioonottaminen, välineiden oikea käyttö ja

huolto. 6. Turvallisuus ja liikenne - Harjoitellaan turvallista liikkumista lähiympäristössä ja siirtymistä suorituspaikoilta toiseen. - Sääntöjen noudattaminen. - Turvalliset ja asianmukaiset suorituspaikat ja varusteet. 7. Ihminen ja teknologia - Teknologian merkitys liikuntavälineiden kehityksessä ja huollossa ovat oleellisia, mutta

koululiikunnan kannalta niiden merkitys on vähäinen.

VALINNAINEN KÄSITYÖ: TEKSTIILITYÖ

KESKEISET TAVOITTEET Syventää taitoja työstää erilaisia materiaaleja, tuottaa asusteita itse ja saada tekemisen iloa. KESKEISET SISÄLLÖT Oppilaat tekevät itselleen työsuunnitelman, johon sisältyy ainakin yksi lankatyö ja ainakin yksi ompelutyö. ARVIOINTI Oppilaat arvioivat suunnittelu ja valmistusprosessiaan itse. Opettaja antaa oppilaille jokaisesta työstä sekä sanallisen että numeroarvioinnin.

VALINNAINEN KÄSITYÖ: TEKNINEN TYÖ KESKEISET TAVOITTEET Aiemmin opittujen taitojen soveltaminen ja syventäminen. Opetellaan opettajan harkinnan mukaan puuntyöstökoneiden oikeaa ja turvallista käyttöä. Ne oppilaat, joiden taidot opettaja katsoo tarpeeksi hyviksi, saavat käyttää puuntyöstökoneita itse opettajan valvonnassa. Tutustutaan resurssien ja mahdollisuuksien mukaan metallin työstöön.

185

KESKEISET SISÄLLÖT Valmistetaan yksi tai useampi vaativahko työ. Oppilas suunnittelee työn ja työvaiheet mahdollisuuksien mukaan itse. ARVIOINTI Opettaja antaa oppilaille jokaisesta työstä sekä sanallisen että numeroarvioinnin.

VALINNAINEN KUVATAIDE

8.-9. vuosiluokka Oppilaalla on mahdollisuus valita kuvataide kahden tai yhden vuosiviikkotunnin opintokokonaisuutena. KESKEISET TAVOITTEET Tavoitteena on jatkaa ja syventää 7.luokan tavoitteita ja sisältöjä. Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Oppilas - löytää omimmat kuvantekotapansa ja persoonallisen ilmaisun (IK) - uskaltaa kokeilla taiteen eri suuntauksia (IK) - kehittää väriaistiaan ja omaa väri-ilmaisuaan (IK) - oppii avaruudellista hahmottamista (IK) - huolehtii työvälineistä ja materiaaleista itsenäisesti (IK) Taiteen tuntemus ja kulttuurien osaaminen Oppilas - ymmärtää taiteen merkityksen omassa elämässään ja yhteiskunnassa (KK) - saa hyvän käsityksen Helsingin näyttely- ja museotarjonnasta (KK) - oppilas oppii arvioimaan, tulkitsemaan ja analysoimaan taidetta tietyn aikakauden ja kulttuurin

kuvastajana (KK) Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Oppilas - tarkkailee kaupunkirakentamista ja ottaa kantaa ajankohtaisiin kysymyksiin YHK) - tutustuu ympäristö- ja tilataiteeseen (IK,YHK) - osaa arvioida ja arvostaa vanhaa ja uutta esinemaailmaa (YHK) Media ja kuvaviestintä Oppilas - vertaa eri kulttuurien ominaispiirteitä, mediassa, mainoksissa ja elokuvassa (VM) - käyttää kuvaa viihdyttämiseen, vaikuttamiseen ja tiedottamiseen (VM) - oppii käyttämään videokuvaa, valokuvaa tai digitaalista kuvaa omassa ilmaisussaan (VM)

186

KESKEISET SISÄLLÖT Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Oppilas - kertaa perusmateriaaleja ja tekniikoita (IK) - opiskelee nykytaiteen menetelmiä (IK) - analysoi kuvan sisältöä ja muotoa ajan ja paikan ilmentymänä sekä taiteilijan ja kulttuurin viestinä

(IK) Taiteentuntemus ja kulttuurinen osaaminen Oppilas - käy näyttelyissä ohjatusti ja itsenäisesti (KK) - hyödyntää internetin kuvahaun mahdollisuuksia (KK) - hyödyntää taiteentuntemustaan omissa töissään (KK) - harjoittelee taidekritiikkiä (KK) Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Oppilas - tarkastelee erilaisia ympäristöjä esteettisestä , eettisestä, ekologisesta ja suunnittelun näkökulmasta

(esim. pienoismallin rakentaminen) (YHK) - tutustuu Helsingin arkkitehtuuriin ja erityyppisiin kaupunkimiljöisiin (YHK) - tutustuu designiin, kitschiin ja käytännön muotoiluun (YHK) Media ja kuvaviestintä Oppilas - oppii käyttämään videokuvaa, valokuvaa tai digitaalista kuvaa omassa ilmaisussaan (VM,IT) - analysoi kuviin sisältyviä kulttuurisia merkityksiä (VM) ARVIOINTI Oppilasarvioinnin periaatteet ovat seuraavat: - aktiivinen osallistuminen opetukseen - sisällölliset, ilmaisulliset ja tekniset taidot - työskentelytulokset – kuvalliset ja kirjalliset yksilö- ja ryhmätehtävät - kyky soveltaa aiemmin opittua - ryhmätyöskentelytaidot ja toisten huomioonottaminen - vastuu omasta opiskeluympäristöstä ja työvälineistä - tehtävästä riippuen painotetaan joko prosessia tai lopputulosta tai molempia Arvosanoja verrataan samoihin päättöarvioinnin kriteereihin kuin 7.luokalla. - aktiivinen osallistuminen opetukseen - sisällölliset, ilmaisulliset ja tekniset taidot - työskentelytulokset – kuvalliset ja kirjalliset yksilö- ja ryhmätehtävät

VALINNAINEN ÄIDINKIELI: ELOKUVAKURSSI

187

Laajuus 1 vkh. Muodostaa yhdessä valinnaisen ilmaisutaidon kanssa 2 vkt:n kokonaisuuden. KESKEISET TAVOITTEET - kehitetään oppilaan arviointi- ja valintakykyä. (IK, VM) - tutustutaan elokuvan historiaan, keinoihin ja rakennetekijöihin

KESKEISET SISÄLLÖT - katsotaan elokuvia videoina ja elokuvateatterissa. (VM) - elokuvateoreettista kirjallista materiaalia: esim. roolifunktiot ja juonikaavio sekä kuvakoot ja –

kulmat (VM) - elokuvan historiaa TYÖTAVAT - elokuvien kirjallista ja suullista analysointia - mahdollisia ryhmäkeskusteluja ARVIOINTI - kurssi arvostellaan asteikolla hyväksytty – hylätty - suoritus voi vaikuttaa äidinkielen numeroon korottavasti mutta ei alentavasti

VALINNAINEN ÄIDINKIELI: ILMAISUTAITO Kurssi on yhden vuosiviikkotunnin mittainen sekä kahdeksannella että yhdeksännellä luokalla Laajuus 1 vkh. Muodostaa yhdessä valinnaisen elokuvakurssin kanssa 2 vkt:n kokonaisuuden. KESKEISET TAVOITTEET - pyritään vahvistamaan oppilaan luovuutta ja esteettistä ajattelua - vahvistetaan halua ja rohkeutta ilmaista itseään eri tavoin - edesautetaan oppilaan kykyä muuntaa saamiaan sanallisia ja muita virikkeitä itsenäiseksi ja

taiteellisestikin muotoilluksi kokonaisilmaisuksi - kehitetään ilmaisun perusvalmiuksia, mm. äänenkäyttöä, tunneilmaisua ja kehon kielen hallintaa - kannustetaan oppilaita sekä yksilöinä että ryhmän jäseninä soveltamaan hankkimiaan puhe- ja

eleilmaisun perustietoja arkielämän eri tilanteissa, taideyleisönä sekä arvioimaan omaansa ja muiden ilmaisutaitoa kriittisesti ja rakentavasti.

KESKEISET SISÄLLÖT Ilmaisutaidon perusharjoituksia - aistit - kontakti - liike - eläytyminen, tunnetilat - improvisaatio

188

- still-kuvat - statukset - äänenkäyttö eri tilanteissa - erilaiset viestintätilanteet - draamaharjoituksia (mahdollisesti pienoisnäytelmä) Teatterikasvatus - fyysinen teatteri, puheteatteri - roolin luominen ja tuominen lavalle - katsaus dramatisointiin - mahdollisesti vierailu teatteriin; nähdyn näytelmän kriittistä arviointia TYÖTAVAT - vain tekemällä oppii – periaate, sekä yksilöllisesti että yhteistoiminnallisesti ARVIOINTI Kurssin arviointi on hyväksytty /hylätty. Keskeistä on kuitenkin itsearviointi, oman edistyksen seuraaminen ja omien mahdollisuuksien oivaltaminen. Itsearviointia voidaan toteuttaa esim. opiskelupäiväkirjan ja erilaisten opetuskeskustelujen avulla.

VALINNAINEN USKONTO: AKTIOKURSSI KESKEISET TAVOITTEET - opetella kristillistä viestintää - suunnitella erilaisia keinoja viedä evankeliumia eteenpäin - tehdä vierailuja eri kohteisiin - oppia toimimaan ryhmässä

KESKEISET SISÄLLÖT Suunnitellaan kuhunkin kohteeseen sopiva vierailuohjelma, esim. draama, opetus havaintovälineineen, musiikkiesitys, koreografia, leikki, kilpailu. Vierailukohteita: päiväkoti, sairaala, vanhainkoti, koulu. Yhteistyötä tehdään seurakuntien ja lähetysjärjestöjen kanssa. Kurssi elää osallistujien kiinnostuksen mukaan.

ARVIOINTI

- aktiivinen osallistuminen suunnitteluun ja toteutuksiin - yhteistyötaidot - vastuun kantaminen sekä omasta osuudesta että yhteisistä asioista

189

7.2.18 OPPILAANOHJAUS Perusopetuksen oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjauksen tuella oppilas tekee omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, koulutusta, arkielämää ja elämänuraa koskevia ratkaisuja. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on edistää koulutyön tuloksellisuutta, lisätä hyvinvointia koulussa sekä ehkäistä syrjäytymistä. Sen avulla edistetään myös koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Oppilaan turvallista siirtymistä opintopolun nivelvaiheissa tulee tukea oppilaanohjaajan, oppilashuollon sekä kodin ja koulun yhteistyön ja toisen asteen oppilaitosten ohjauksesta vastaavien opinto-ohjaajien sekä opettajien välisellä yhteistyöllä, joka ylittää oppilaitosten ja kouluasteiden väliset rajat. KESKEISET TAVOITTEET Oppilaanohjauksen yhteisinä tavoitteina vuosiluokilla 1-9 on: Oppilas - oppii itsenäisyyteen, vastuullisuuteen ja itsetuntemukseen - oppii yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja - oppii kehittämään oppimisvalmiuksiaan ja tunnistamaan oppimisvaikeuksiaan sekä etsimään apua

ongelmatilanteissa - oppii tuntemaan erilaiset oppimistyylit - oppii kehittämään opiskelutaitojaan ja oman toiminnan arviointitaitojaan - saa tukea ja ohjausta siirtyessään koulutuksen eri nivelvaiheissa perusopetuksen sisällä ja

perusopetuksen päättövaiheessa - oppii etsimään tietoja ja hankkimaan taitoja opiskelua, tulevaisuutta sekä elämää koskevia

suunnitelmia ja valintoja varten käyttäen myös tieto- ja viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia

- oppii kehittämään päätöksentekotaitojaan sekä toteuttamaan ja arvioimaan tulevaisuudensuunnitelmiaan myös muuttuvissa olosuhteissa.

- saa tukea ja ohjausta ammatillisessa suuntautumisessa, myös sukupuolirajat ylittävissä oppiaine-, koulutus- ja ammatinvalinnoissa

- oppii hankkimaan tietoja yhteiskunnasta, työelämästä ja yrittäjyydestä sekä kasvamaan monikulttuurisuuteen ja kansainvälisyyteen

AIHEKOKONAISUUDET OPPILAANOHJAUKSESSA - Ihmisenä kasvaminen: keskeinen asia oppilaanohjauksessa - Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys: identiteetin kehittyminen on olennainen osa

oppilaanohjauksessa; kansainvälisyys tulee esille luontevasti koulutusmahdollisuuksia käsiteltäessä - Viestintä- ja mediataito: tarpeellinen osa oppilaanohjausta - Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys: tuleva kansalainen, varsinkin koulutuspalvelujen käyttäjä ja

yrittäjyys ammattivaihtoehtona

190

- Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta: koulumme arvoperustaan jo kuuluu ympäristöstä huolehtiminen, samoin vastuullisuus lähimmäisistä ja omista tekemisistä, mikä lisää hyvinvointia

- Turvallisuus ja liikenne: koulumme toiminta-ajatukseen kuuluu mm. turvallisuus ja se otetaan huomioon arkisessa työskentelyssä samoin kaikissa poikkeavissa opetusjärjestelyissä, kuten esimerkiksi retkien ja työelämään tutustumisen järjestelyissä

- Ihminen ja teknologia: aihe nivoutuu oppilaanohjauksen ammatteihin tutustumisen yhteydessä. vuosiluokat 1-2 Oppilaanohjauksen tavoitteena on edistää oppilaan opiskeluvalmiuksien kehittymistä ja tukea hänen sosiaalista kasvuaan sekä osaltaan estää oppimisvaikeuksien syntymistä. Luokanopettaja ohjaa oppilasta suhtautumaan vastuullisesti koulutyöhön ja tehtäviin. Oppilasta ohjataan tutustumaan ja käyttämään erilaisia työtapoja ja hankkimaan tietoa erilaisista tietolähteistä. Oppilaanohjausta toteutetaan vuosiluokkien 1-2 aikana eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Luokanopettaja huolehtii yhdessä oppilashuoltotyöryhmän kanssa oppilaan yksilöllisen ohjauksen tarpeista. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaille vapaaehtoisen A2-kielen valintaan 3. luokalta 4. luokalle siirryttäessä. vuosiluokat 3-6 Oppilaanohjausta toteutetaan edelleen eri oppiaineiden oppitunneilla ja koulun muuhun toimintaan liittyen. Oppilas harjoittelee valintojen tekemistä oppiakseen realistisesti arvioimaan valintoihin vaikuttavia tekijöitä. Ohjaukselle varataan aikaa helpottamaan oppilaiden siirtymistä luokalta toiselle, erityisesti 7. luokalle siirryttäessä. Tarvittaessa oppilas saa henkilökohtaista ohjausta esim. tehdessään ainevalintoja. Vuosiluokkien 3-6 aikana aloitetaan tutustuminen työelämään ja ammatteihin. Oppilaan oma vastuu ja itsenäisyys koulutehtävien tekemisessä lisääntyvät. Hän oppii uusia tiedonhankinta- ja opiskelutapoja. Yhteistyökyky ja suvaitsevaisuus erilaisuutta kohtaan kehittyvät toimimalla toisten kanssa turvallisessa ympäristössä. Luokanopettaja huolehtii yhdessä oppilashuoltotyöryhmän kanssa oppilaan yksilöllisen ohjauksen tarpeista. vuosiluokat 7-9 Perusopetuksen vuosiluokkien 7-9 luokkamuotoinen oppilaanohjaus jakautuu kolmelle vuodelle: seitsemännellä ja kahdeksannella luokalla on kummallakin 0.5 vkt ja yhdeksännellä luokalla 1 vkt. Muutoin opetus muodostuu: - luokkamuotoisesta ohjauksesta - pienryhmäohjauksesta - henkilökohtaisesta ohjauksesta - työelämään tutustumisesta Yläluokkien oppilaanohjaus jatkaa alaluokilla alkanutta ohjausta ja uutena oppiaineena pyrkii aluksi niveltämään yläluokille siirtymistä. 6. vuosiluokka

191

KESKEISET SISÄLLÖT Opetus aloitetaan perehdyttämällä oppilaita yhteistyössä luokanvalvojien ja erityisopettajan kanssa koulun yläluokkien menettelytapoihin ja sääntöihin sekä tutustuttamalla oppilaita toisiinsa. Itsetuntemus ja sosiaaliset taidot, omien valintojen teko yhdessä vanhempien kanssa auttavat oman tulevaisuuden suunnittelussa. Myös jatketaan alaluokilla alkanutta opiskelutaitojen ja tiedonhakutaitojen kehittämistä. Oppilaanohjaus toimii kaikilla yläluokilla yhdessä luokanvalvojien, aineenopettajien ja oppilashuollon kanssa. 7. vuosiluokka KESKEISET SIÄLLÖT Painopistealueena ovat opiskelutaitojen kehittämisen lisäksi työelämä- ja ammattitietouden lisääminen. Tutustutaan alustavasti toisen asteen valintakriteereihin ja koulutusväyliin. Pohditaan omaa suuntautumista ja omia vahvuuksia. Eri koulutusvaihtoehtoja pohdittaessa otetaan huomioon kyvyt, harrastukset ja kiinnostuksen kohteet. Oppilasta ohjataan itsearviointiin ja pyritään kasvattamaan henkilökohtaista vastuuntuntoa ja motivaatiota yhdessä luokanvalvojan, oppilashuoltoryhmän ja vanhempien kanssa. Mahdollisuuksien mukaan toteutetaan työhöntutustumisjakso. 8. vuosiluokka KESKEISET SISÄLLÖT Keskeinen sisältö on oppilaan sijoittuminen toisen asteen koulutukseen. Koulutusjärjestelmään tutustutaan perusteellisesti ja samalla pohditaan oppilaan soveltuvuutta eri oppilaitoksiin. Samalla otetaan huomioon oppilaan koulumenestys, kiinnostuksen kohteet ja kyvyt sekä ohjataan itsenäiseen arviointiin Oppilaan hakuprosessia tuetaan yhteistyössä vanhempien kanssa. Tuetaan edelleen oppimismotivaatiota ja opiskelutaitojen kehittymistä myös jatko-opintoja ajatellen. Työelämään tutustuminen jatkuu myös yhdeksännellä luokalla ja tutustumisjakso järjestetään. TYÖTAVAT Eri työskentelytapoja käytetään tilanteen mukaan. Luokkamuotoisen ja pienryhmäohjauksen sekä henkilökohtaisen ohjauksen lisäksi järjestetään tarvittaessa suurille ryhmille suunnattuja infotilaisuuksia. Tieto- ja viestintäteknologian lisääntyessä sen käyttö ohjauksessa myös lisääntyy. tärkeintä on, että eri työmuodot tukevat oppilasta hänen tehdessään päätöksiä ja siirtyessään toiselle asteelle. LUOKKAMUOTOINEN OHJAUS Luokkamuotoisessa ohjauksessa käsitellään ensisijaisesti sellaisia kaikkia oppilaita koskevia kysymyksiä, joita ei ole tarkoituksenmukaista käsitellä henkilökohtaisessa tai pienryhmäohjauksessa. KESKEISET TAVOITTEET Oppilas

192

- oppii itsetuntemusta ja vuorovaikutustaitoja - muodostaa kokonaiskäsityksen toimintatavoista ja opiskelumahdollisuuksista - oppii käyttämään erilaisia opiskelumenetelmiä ja tiedonhankintatapoja sekä arvioimaan

opiskelutaitojaan - oppii kehittämään itselleen sopivia opiskelustrategioita - tuntee Suomen koulutusjärjestelmän pääpiirteet ja oppii etsimään tietoa jatko-

opiskelumahdollisuuksista - hankkii perustietoa työelämästä ja eri ammattialoista - opettelee etsimään tietoa opiskelusta ja työnteosta ulkomailla KESKEISET SISÄLLÖT Ryhmittely on suuntaa-antava, koska samoja asioita joudutaan käsittelemään myös eri luokka-asteilla kehitysvaihe huomioonottaen 7. vuosiluokka - itsetuntemus - kouluyhteisössä toimiminen, perusopetuksen rakenne, eteneminen ja oppilaan arviointi - opiskelun taidot - ohjaus-, tiedotus- ja neuvontapalvelut 8. vuosiluokka

- ammattitietous - työelämätietous, elinkeinorakenne ja ammatit - tulevaisuuden suunnittelu- ja päätöksentekotaidot - Suomen koulutusjärjestelmä alustavasti 9. vuosiluokka - Suomen koulutusjärjestelmä - jatko-opiskelumahdollisuudet peruskoulun jälkeen ja hakeutuminen jatko-opintoihin - opiskelu ja työskentely ulkomailla - tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä - HENKILÖKOHTAINEN OHJAUS JA PIENRYHMÄOHJAUS Henkilökohtaisessa ohjauksessa oppilaalla on kaikilla luokilla mahdollisuus keskustella niin opintoihin, koulutukseen ja ammatinvalintoihin kuin myös elämäntilanteisiin liittyvistä kysymyksistä. .Myös vanhemmat voivat osallistua näihin keskusteluihin, varsinkin päättöluokalla joko yhdessä oppilaan kanssa tai erikseen. Keskustelut ovat aina luottamuksellisia. Tarvittaessa ollaan oppilaan välityksellä yhteydessä huoltajiin. Ohjauksella pyritään oppilaan itsemääräämisoikeutta kunnioittaen tukemaan oppilaan itsenäistymistä, päätöksentekokykyä ja ammatinvalintaprosessia sekä auttamaan häntä itsenäiseen tiedonhankintaan sekä kirjallisissa että sähköisissä viestintämuodoissa. Pienryhmissä voidaan järjestää mm. muutamalle oppilaalle yhteisen teeman käsittelemistä, eri ammatteihin tai koulutusaloihin tutustumista, jonkin ongelman käsittelyä tai muuta pientä ryhmää

193

palvelevaa ohjausta. Näitä tapaamisia varten on käytettävissä tätä varten tila, jossa on käytettävissä myös tietokone. Myös muissa sopivissa tiloissa voidaan näitä kokoontumisia järjestää. Pienryhmäohjauksella pyritään kehittämään oppilaiden tiedonhankinta- ja yhteistyötaitoja, yhteissuunnittelua ja tulevaisuuden pohdintaa yhdessä vertaistuen kanssa. ARVIOINTI Oppilaanohjauksessa ei toteuteta numeroarviointia. Sen sijaan annetaan sanallista palautetta, jonka tulee olla ohjaavaa ja kannustavaa. Oppilas arvioi itseään mm. kahden ensimmäisen jaksoarvioinnin yhteydessä ja tehdessään ainevalintoja ja yhteishakua pohtiessaan.