helsingin henki 1/2014

HelsinginhenkiSIVU X

012014

H E L S I N G I N K A U P U N G I N H E N K I LÖSTÖ L E H T I H E L . F I / H E L S I N G I N H E N K I

talo

us

12

pal

velu

24

Stuba Nikula luo uutta kaupunki-kulttuuria. 6

Tontit ja talot hoidossa

Helsinki piirtyykartalle

stadiin

amm

atti

20

S-info auttaa arjessa

Helsingin henki | helmikuu 2014

Tehdään parempi kaupunki pääkirjoitus

päätoimittjaMaissi Kasurinen

Juttuehdotukset ja palaute [email protected]

02

Terve meri tehdään,,Ohjelmaon lisännyt tietoisuutta meren tilasta ja siihen vaikuttamisen mahdollisuuksista.

// vinkkiKallion kulttuuriverkostolle palkintoHELSINGIN KULTTUURITEKO 2013 -PALKINTO myönnettiin Kallion Kult-tuuriverkoston järjestämille tapahtumille. Verkosto kokoaa vuosittain Kallio Kukkii ja Kallio Kipinöi -festivaalit sekä Kallion kävelyfestivaalin.

Kallion Kulttuuriverkoston tapahtumat ovat jo käsite. Kallio kukkii on 10 päivän ja noin 150 tapahtuman festivaali, joka täyttää toukokuussa 20 vuotta ja on vanhin yhtämittaisesti toiminut kaupunkikulttuuriviikko. Kallio kipinöi on marraskuussa järjestettävä monitaidefestivaali. Kallion kävelyfestivaali järjestää kerran kuussa teemallisen kävelyretken.

Kallion Kulttuuriverkoston tavoitteena on lisätä yhteistyötä moni-puolisen kaupunkikulttuurin vahvistamiseksi. Yhdistys sai 2009 Radio Helsingin ja HS:n Nyt-liitteen Unelmien Helsinki -palkinnon, koska se on tehnyt Helsingin paremmaksi paikaksi asua ja elää.

Lisäksi kunniamaininnan saivat Roihukino ja Kalevalan läpilaulan-ta. Roihukino on vapaaehtoisvoimin toteutettu lähiöfestivaali, joka esittelee lasten tekemiä animaatioita. Kalevalan läpilaulanta toi kan-salliseepoksemme esiin hauskalla ja huomiota herättävällä tavalla.

Viidettä kertaa jaetun palkinnon suuruus on 5 000 euroa. Tunnus-tuksen saajan valitsi kulttuuri- ja kirjastolautakunta kaupunkilaisten lä-hettämien 615 ehdotuksen joukosta.

> hel.fi /kulttuuri Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla [email protected].

Lehti verkossa > hel.fi/helsinginhenki

Ilmestymisaikataulu Nro 2 9.4. Nro 3 4.6. Nro 4 3.9. Nro 5 22.10. Nro 6 10.12. Aineisto 21.3. 14.5. 15.8. 3.10 21.11.

Itämeri voidaan pelastaa, mutta se edel-lyttää tekoja. Helsingin ja Turun kau-punkien intressit ovat kohdanneet Itä-meren suojelussa. Kaupungit ovat to-

teuttaneet seitsemän vuotta ohjelmaa, jol-la pyritään puhdistamaan rannikkovesiä ja merta. Ohjelman 37 konkreettista toimen-pidettä ovat koskeneet ravinnekuormitus-ten sekä meriliikenteen päästöjen vähen-tämistä, öljyntorjuntavalmiuden paranta-mista sekä tutkimuksen ja yhteistyön lisää-mistä. Tavoitteita ovat toteuttaneet useat virastot ja liikelaitokset.

Haasteen otti lisäksi vastaan runsas parisataa muuta toimijaa: kaupunkeja, yri-tyksiä, oppilaitoksia, järjestöjä ja venekerhoja.

Itämeren tervehdyttäminen on noussut viime vuosina aiempaa useammin ylei-seen keskusteluun, osaltaan juuri hankkeen tukemana, ja ohjelma on onnistunut-kin monelta osin. Se on saanut eri toimijat huomioimaan toimintansa vesistövai-kutuksia. Se on lisännyt tietoisuutta meren tilasta ja siihen vaikuttamisen mah-dollisuuksista.

Kaupungin Helsingin yliopistolle lahjoittama määräaikainen professuuri Itä-meren suojelun ekonomian alalle on edistänyt tutkimusyhteistyötä meren suo-jelussa. Tutkimusalus Muikun tekemät selvitykset ovat tuottaneet tärkeää tietoa rehevöitymisestä. Hankkeen kumppanit ovat toteuttaneet omia toimenpiteitään.

Paljon on vielä kuitenkin tehtävää. Vuosiksi 2014–2018 laaditulla uudella ohjelmalla Helsinki ja Turku sitoutuvat

jatkamaan työtä. Kauden tavoitteiksi on asetettu kirkkaat rannikkovedet, hyvin-voiva meriluonto, puhdas ja turvallinen vesiliikenne, suunnitelmallinen vesialuei-den käyttö ja aktiivinen Itämeri-kansalaisuus.

Tietoisuuden edistäminen on jatkossakin tärkeää, jotta merta koskeviin asen-teisiin ja päätöksiin voidaan vaikuttaa. Kaudella sovitaan hallintokuntien keski-näiset vastuut merialueiden toiminnoille. Jatkossa määritellään myös rantojen käytön ja saariston palveluiden tavoitteet asumisen, yritystoiminnan, matkailun, vapaa-ajan toimintojen ja maisemansuojelun näkökulmista. Samalla tuetaan Me-rellinen Helsinki -ohjelman valmistelua ja tavoitteita.

Puhdas meri on kaikille mahdollisuus. Kun ekosysteemi tervehtyy, eläimet ja ihmiset voivat paremmin ja samalla kaupunki merellisenä alueena kehittyy. Meri on Helsingille myös tärkeä vetovoimatekijä.

Strategiassa tavoitteena on, että merellisyyttä hyödynnetään suunnitelmalli-sesti virkistyskäytössä ja elinkeinotoiminnassa. Merellinen kaupunki rantoineen ja saarineen tarjoaa meille ja kaupungissa kävijöille ainutlaatuisia elämyksiä.


sisältö

JULKAISIJA Helsingin kaupunginkanslia, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Maija-Liisa Kasurinen, puh. 310 37956, [email protected] TOIMIT TAJA Katariina Käyhkö,

puh. 310 64988, [email protected] TOIMITUKSEN SIHTEERIT HENKILÖSTÖVIESTINNÄSSÄ Sanna Karppelin, puh. 310 37954, [email protected], Sari Ruusutie, puh. 310 37955, [email protected]

TOIMITUSNEUVOSTO 2014–2015 Terttu Sopanen, Lotta Henriksson, Merja Jattu-Wahlström, Kaarlo Kontro (JUKO), Panu Oksman (KTN), Pepe Nikander (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen

(Jyty), Satu Mustalahti (TNJ/Super) TOIMITUS JA ULKOASU Otavamedia Asiakasviestintä, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia, puh. 15661, asiakasviestinta.otavamedia.fi TUOTTAJA Laura Heikkinen,

[email protected] PAINOPAIKKA Sanomapaino Oy, Sanomala 2014 PAINOS 40 000 kpl 26. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti)

palstat04 Uutiset04 Työelämän ABC27 Stadi 36530 Ilmoitustaulu31 Ristikko32 Menovinkit

03

26

16

10

14

2806 teema

Kulttuuri elävöittää kaupunkia ja lisää sen vetovoimaa. Kulttuurijohtajat kertovat, mitä on uutta on tulossa.

12 talousAktiivinen maa-, tontti- ja tilapolitiikka tukee kaupungin omaisuuden hallintaa ja parantaa sen arvoa.

15 työkalutHelmi-intran työtilat ovat monikäyttöinen työväline, jolla voi tehostaa yhteistyötä.

20 ammattiStereokartoittaja Merja Raudaskoski tekee kolmiulotteisista ilmakuvista Helsingin karttaa.

22 kaffellaNimetön työnhaku on kokeilu, jolla varmistetaan hakijoiden yhdenvertainen kohtelu ja lisätään monimuotoisuutta.

24 palveluNeuvontapiste S-info auttaa sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä omaan hyvinvointiin liittyvissä asioissa.

32 uusi duuniTietotekniikka- ja viestintäjohtaja Jaakko Salavuo.

liikkeelläKirjaston musiikki-valmentaja Tommi Kemppinen tarjoaa kulttuurinharrasta-jille neuvoja ja antaa uusia vinkkejä.

hyvinvointiTyöpaikkoja tehdään

turvallisemmiksi ja paremmiksi yhdessä kampanjan avulla.

reppariTyöhuone kertoo käyttäjästään paljon. Joku sisustaa, toinen tarvitsee pelkät työvälineet. Kurkistimme kammioihin.

ympäristöSakarinmäen koululla kokeillaan eri-laisia uusiutuvan energian lähteitä. Ne ovat myös mukana opetuksessa.

duunissaKaupunkitutkimus tuottaa paljon tietoa Helsingin kehittämiseksi ja päätöksenteon tueksi.


Heräsikö kysymys?Käsittelemme tällä

palstalla työelämän kysymyksiä, joita voi lähettää osoitteseen

[email protected]

Työelämän

uutisia

04

Työelämän

Heräsikö kysymys?Käsittelemme tällä

palstalla työelämän kysymyksiä, joita voi lähettää osoitteeseen

[email protected]

■■ Mikä on virkamatka? Virkamatka on sellainen työmatka, joka ei kuulu tavallisiin työntekijän työtehtäviin. Matka voidaan tehdä kotimaahan ja ulko-maille. Virkamatkasta on tehtävä esimie-helle riittävän ajoissa virkamatkaesitys, jossa on perusteltava matkan tarkoitus ja tarpeellisuus, mainittava matkakohteet, matkapäivät ja muut päätöksen tekemi-seen vaikuttavat seikat, kuten matkasta ai-heutuvat kustannukset. Virkamatkaan oi-keuttavan päätöksen antaa esimies.

■■ Mikä on virantoimitusmatka?Virantoimitusmatka on työntekijän tavan-omaisiin työtehtäviin liittyvä matka, joka toistuu päivittäin, viikoittain tai on muu-toin toistuvaa.

■■ Onko matka-aika työaikaa? Työajaksi luetaan virkamatka-ajasta vain

työtehtävien suorittamiseen kulunut aika. Koska matkustamista ei voida pitää työ-suorituksena, ei se ole työaikaa.

■■ Milloin virkamatkan katsotaan päättyneen?Virkamatka alkaa, kun työntekijä lähtee työpaikaltaan tai kotoaan ja loppuu, kun työntekijä palaa joko työpaikalleen tai ko-tiinsa. Tältä virkamatka-ajalta työntekijä saa normaalin palkkansa sekä mahdolli-sen päivärahakorvauksen.

■■ Miten matkakustannukset maksetaan ja mihin ne perustuvat?Virkamatka on tehtävä niin lyhyessä ajas-sa ja vähin kustannuksin kuin se on mah-dollista, kun otetaan huomioon matkan ja hoidettavien tehtävien tarkoitus. Tällöin otetaan huomioon muun muassa mat-kustamiskustannusten korvaus ja päivä-

raha sekä mahdollisesti saavutettu työajan säästö. Virkamatkasta aiheutuneet mat-kustamis- ja majoituskulut maksaa joko työnantaja suoraan laskutuksella tai jos työntekijä on itse maksanut esimerkiksi majoituskuluja, ne korvataan hänelle kun-nallisen yleisen virka- ja työehtosopimuk-sen mukaisesti.

■■ Pidentääkö virkamatka työaikaa?Virkamatkoilla työtehtävät hoidetaan säännöllisen päivittäisen työajan puitteis-sa virkamatkaohjelman mukaan.

Vastaajana työmarkkina-asiantuntija Sari Kuutamo kaupunginkanslian henkilöstö-osastolta.

> Helmi > Henkilöstö > Virkamatkat

Yhteiset tulos- ja kehityskeskustelut hyödyksi muutosti-lanteissa ■■ ALKUVUODEN TULOS- JA kehityskeskus-

teluja voi täydentää työyhteisön yhteisellä tulos- ja kehityskeskustelulla, joka tukee erityisesti muutostilanteissa tai kun toimi-taan ryhmissä, joissa tavoitteiden saavutta-minen on yhteisen toiminnan tulosta.

Yhteisen tulos- ja kehityskeskustelun jäl-keen työyhteisön tavoitteista ja kehittä-mistarpeista keskustellaan erikseen jokai-sen työntekijän kanssa. Henkilökohtaisis-sa tulos- ja kehityskeskusteluissa sovitaan myös kehittymis- ja koulutustoimenpi-teistä. Helmen Henkilöstö-sivuilta saa lo-makkeet sekä henkilökohtaisia että työyh-teisön yhteisiä tulos- ja kehityskeskuste-luita varten.> Helmi > Henkilöstö > Johtaminen ja esimiestyö > Osaamisen johtaminen > Tulos- ja kehityskeskustelut

Hyvän esimiehen ABC:n palkinnot jaettu

Kaupunki palkkaa nelisentuhatta kesätyöntekijää■■ KAUPUNKI PALKKAA NOIN 4 000 kesätyöntekijää ja -sijaista. Tammikuussa alka-

nut haku jatkuu pitkin kevättä. Kesätyöntekijöitä palkataan hoitoalalle, laitoshuol-toon, henkilöstöravintoloihin, puistotyöntekijöiksi, erilaisiin toimistotehtäviin sekä talonrakennuspuolelle työnjohtoharjoittelijoiksi ja rakennustyöntekijöiksi.

Osa kesätyöpaikoista on tarkoitettu erityisesti 16–17-vuotiaille. Lisäksi Siisti kesä! -hankkeeseen voivat hakea 16–20-vuotiaat. Nuorten hakuaika on 10.–21.3. Kesätöitä haetaan sähköisesti kaupungin työpaikkasivuilla helsinkirekry.fi:ssä.

Kaupunki osallistuu Kesäduuni Uudellamaalla ja Vastuullinen kesäduuni 2014 -kampanjoihin. Viime vuonna nuorisoasiainkeskus sai Kesäduuni Uudellamaalla -kampanjan kunniamaininnan, ja Talpa palkittiin parhaana uusmaalaisena kesä-työpaikkana Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa.

Kesätyöntekijöiltä kerätyssä palautteessa kiitosta ovat saaneet muun muassa esimiehiltä ja työtovereilta saatu tuki, hyvä ilmapiiri ja mielenkiintoiset työtehtävät.> helsinkirekry.fi

Kuntoremontista pontta harjoitteluun ■■ ILMOITTAUTUMINEN KEVÄÄN KUNTO-

REMONTTEIHIN on käynnissä. Remontti on hyvä mahdollisuus aloittaa terveydes-tä ja kunnosta huolehtiminen ammattilai-sen tuella. Remontit ovat tarkoitettuja kai-

kille niille, joiden työ- tai toimintakyky on heikkenemässä ja jotka haluavat sitä myös omatoimisesti parantaa.

Remonttiviikon aikana kurssilaisten fyysinen kunto selvitetään yhdessä am-mattilaisten kanssa ja jokaiselle suunni-tellaan omaa suoritustasoa vastaava har-joitusohjelma.

Kuntoremonttiin hakemiseksi otetaan ensin yhteyttä omaan työterveyshoitajaan ja sovitaan sitten ajankohdasta esimiehen kanssa. > Helmi > Henkilöstö > Kuntoremontit

kuva

PEK

KA H

OLM

STRÖ

M

■■ KAIKKIEN VIIME VUODEN loppuun men-nessä Hyvän esimiehen ABC -verkkoaineis-ton suorittaneiden esimiesten kesken ar-vottiin kaksi kylpyläviikonloppua. Voittajat ovat Julius Maaskola sosiaali- ja terveysvi-rastosta ja Tiina Savonen opetusvirastosta.

Lisäksi niiden virastojen ja liikelaitosten kesken, joissa yli 90 prosenttia esimiehistä oli viime vuoden loppuun mennessä suorit-

tanut kurssin, arvottiin Oiva Akatemian jär-jestämä kahden kerran coaching-valmen-nus. Voittajat ovat Talpa ja Helsingin Satama.

Hyvän esimiehen ABC on Helmen Hen-kilöstö-sivuilla oleva verkkokoulutusaineis-to, joka on tarkoitettu kaikille kaupungin esimiehille. Tavoitteena on, että kaupungin 4 000 esimiestä perehtyvät aineistoon ja suorittavat siihen liittyvän tentin. Viime vuo-den loppuun mennessä Hyvän esimiehen ABC:n oli tenttinyt yhteensä 2 098 esimiestä. > Helmi > Henkilöstö > Hyvän esimiehen ABC

lyhyesti

stadi

Helsingin henki | helmikuu 2014 05

lyhyesti

■■ AVOIMEN TIEDON HYÖDYNTÄMISTÄ edistävä Apps-4Finland-kilpailu sai Pro Urbe Digitali -palkinnon. En-simmäistä kertaa jaettu palkinto myönnetään taholle, joka on merkittävästi edistänyt kaupungin digitaalisten palveluiden käyttäjälähtöistä kehittämistä. Kaupunki on vauhdittanut digitaalisten palveluiden syntyä tuke-malla avoimen tiedon hyötykäyttöä ja kaupungin kehit-täjäyhteisön toimintaa. Kilpailun pääjärjestäjiä ovat di-gitaalisia palveluja kehittävä Forum Virium Helsinki ja Suomen verkkodemokratiaseura ry.

■■ KAUPUNKI SAI GREEN Net Finland ry:n vuoden 2014 ympäristöpalkinnon Julkisten toimijoiden sarjassa.

Tunnustus tuli ideasta kehittää koulujen liikuntasali-en ilmanvaihto tarpeenmukaiseksi. Rakennusviraston HKR-rakennuttaja on toiminut hankkeessa asiantunti-jana. Hanke on toteutettu tai toteutumassa 17 kohtees-sa, ja se on otettu käytännöksi myös useimpiin uusiin kohteisiin. Sen etuja on helppo monistettavuus.

■■ RAKENTAMISEN RUUSU MYÖNNETTIIN arkkitehti Kristiina Hannunkarille ja asuntotuotantotoimiston projektipäällikkö Klaus Hamströmille mielenkiintoi-sesta ja korkealaatuisesta asuntosuunnittelusta sekä jä-mäkästä vuokra-asuntojen rakennuttamisesta Viikin-mäen Harjannetie 44:ssä. Rakentamisen Ruusu on ra-kennuslautakunnan vuotuinen tunnustuspalkinto.

■■ ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO on valittu vuoden 2013 rakennuttajaksi. ATT on osoittanut edelläkävijyyttä rakentamisen laadun, kohtuuhintaisuuden ja kestävän kehityksen edistämisessä sekä talousrikollisuuden kit-kemisessä alalta totesi palkinnon myöntänyt Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI.

Metropoliasta valmistuneita ennätysmäärä ■■ METROPOLIASTA VALMISTUI VIIME vuonna

2 700 opiskelijaa, mikä oli lähes yhdeksän prosent-tia enemmän kuin edellisvuonna. Tieto- ja viestin-täteknologiasta valmistuneita oli lähes 25 prosent-tia enemmän. Sosiaali- ja terveysalalla suoritettiin ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja ennätys-määrä, yli puolet enemmän kuin vuonna 2012.

Seurantatutkimusten mukaan opiskelijat löytä-vät koulutustaan vastaavan työpaikan nopeasti val-mistumisensa jälkeen.

Helsinki sitoutui uuteen Itämeri-ohjelmaan■■ HELSINGIN JA TURUN kaupungeilla on yhteinen viisi-

vuotinen Itämeri-toimenpideohjelma, jolla meren suoje-lu sisällytetään entistä tiiviimmäksi osaksi kaupunkien toi-mintoja. Tavoitteena on parantaa vesien laatua, meriluon-non tilaa, vesiliikenteen ympäristöystävällisyyttä ja vesi-aluesuunnittelua.

Helsinki sitoutuu aktiivisesti jatkamaan ja kehittämään muun muassa kaupungin hulevesiratkaisuja sekä saarien virkistysalueiden ja hajakiinteistöjen jätevesihuoltoa. Kau-pungin pelloilla jatketaan ympäristöystävällisten viljelyme-netelmien käyttöä ja pyritään minimoimaan keinolannoit-teiden ja torjunta-aineiden käyttöä ympäristönhoidossa.

Kaupungit panostavat myös puhtaaseen vesiliikentee-seen muun muassa satamatoiminnan, laivaliikenteen ja öljyntorjuntavalmiuden kehittämisellä.

Toimenpideohjelma on osa kaupunkien yhteistä Itä-merihaaste-aloitetta, joka käynnistettiin 2007.

Tule suunnittelemaan tulevaisuuden Helsinkiä ■■ HELSINKI KUTSUU KAUPUNKILAISET suunnittelemaan

vuoden 2050 kaupunkia. Kaupunkisuunnitteluvirasto jär-jestää helmi-maaliskuussa neljä uuteen yleiskaavaan liitty-vää työpajaa. Hetki suunnittelijana -työpajoissa kaupunki-laiset suunnittelevat, millainen oma kaupunginosa on 30–40 vuoden kuluttua.

Osallistujat voivat suunnitelmissaan esittää esimerkiksi,

missä sijaitsevat par-haat paikat rakentami-selle, mihin tarvitaan uusia kulkuväyliä ja missä ovat puis-tot ja muut viheralueet. Pitäisikö kaupunginosaa tiivistää pikkukau-pungiksi, jossa on viihtyisä kävelykes-kusta ja hyvät palvelut?

Ilmoittaudu 14. helmikuuta mennessä osoitteessa yleiskaava.fi. > laituri.fi, yleiskaava.fi, hel.fi/ksv

Kirjastojen e-kirjalainaus ja verkkokäynnit nousussa■■ KAUPUNGINKIRJASTON E-KIRJALAINAUS KAK-

SINKERTAISTUI vuonna 2013. Myös verkkosivuilla käytiin edellisvuotta ahkerammin. Kokonaislainaus laski sen sijaan hieman edellisvuodesta.

E-kirjojen lainaaminen on kaksinkertaistunut tä-hän mennessä joka vuosi, ja lainausluvut ovat kah-dessa vuodessa nousseet 10 000 lainasta 46 000 lai-naan. Erityisen suosittuja olivat Björn Wahlroosin Markkinat ja demokratia, Riikka Pulkkisen Vieras ja Miika Nousiaisen Vadelmavenepakolainen.

Myös mobiililaitteiden suosio kasvoi. Nyt noin 70 prosenttia e-kirjastokäynneistä tehdään mobiililait-teella eli joko taulutietokoneella tai älypuhelimella.

Verkkosivuvierailut nousivat 6,8 miljoonasta 8,1 miljoonaan. > hel.fi/kirjasto, helmet.fi


arraskuussa kulttuurikes-kuksen kulttuurijohtaja-na aloittanut Stuba Niku-la lukee kaupungin strate-

giaohjelmaa 2013–2016 ja nostaa siitä ensimmäisenä esille omaleimaisen kau-punkikulttuurin.

– Tätä voi pitää suunnittelun ohje-nuorana. Tärkeintä on tietenkin se, että kaupunki on aidosti strategiaohjattu, Nikula korostaa.

Nikulan mukaan kulttuurin kannal-ta valtuustostrategiassa on hyvällä ta-valla tasapainossa sekä konkretiaa että visionäärisempiä tavoitteita.

– Pidän tärkeänä kahta teemaa: en-siksikin kulttuuri on palvelu, joka kat-taa koko Helsingin, ja toiseksi kaikkia helsinkiläisiä kannustetaan olemaan aktiivisia niin kulttuurin kuluttajina kuin tuottajinakin. Näiden teemojen ympärille kiertyy paljon niistä asioista, joihin panostamme tulevina vuosina.

Omaehtoinen kulttuuri kasvussaNikula toimi vuodesta 2006 Kaapeliteh-taan toimitusjohtajana. Työ kaupungin kulttuurikeskuksen johtajana avaa hä-nelle nyt uuden näkökulman kulttuu-

riin. Hän pohtiikin kulttuurissa tapah-tuneita muutoksia.

Edelleen vahvassa vedossa olevat, eri aikoina perustetut kaupunginkir-jasto (kansankirjasto vuonna 1860), kaupunginorkesteri (vuonna 1882), kaupunginmuseo (vuonna 1911), kau-punginteatteri (vuonna 1967) ja taide-museo (vuonna 1974) ovat saaneet rin-nalleen kaupunkilaisten monimuotois-ta, omaehtoista toimintaa.

– Perinteiset kulttuurilaitokset pe-rustettiin siitä lähtökohdasta, että kaupunkilainen on kulttuurin vas-taanottaja. Kulttuurikeskus perustet-tiin vuonna 1979 hoitamaan uuden-laista kulttuuria ja pienten ryhmien menestystä.

Kulttuurikeskuksella on keskustan kulttuuritalojen lisäksi neljä aluetaloa, Kanneltalo, Malmitalo, Stoa ja Vuota-lo, sekä noin 450 vuosittain avustetta-vaa ulkopuolista kulttuuritoimijaa, joita kaikkia ohjataan nyt strategian tavoit-teiden suuntaan.

– Voimme jakaa avustuksia 17 mil-joonaa euroa vuodessa. Lupaan keskus-telua siitä, mitä tehdään kuten ennen, mitä tehdään uudella tavalla ja mikä en-tisestä ehkä joutaa roskiin.

– Osin tämä tapahtuu muuttamalla hiukan sitä toimintalogiikkaa, jolla ta-lomme toimivat, mutta oma roolinsa on kaikilla Helsingin kulttuuri- ja taide-toimijoilla. Pohdimme parhaillaan sitä, miten avustusjärjestelmämme kannus-taisi keskustankin toimijoita aktivoitu-maan myös omien tilojensa ulkopuolel-la, Nikula toteaa.

Kaupungin kulttuurialojen päätök-senteko- ja organisaatiorakennetta uu-distetaan siten, että kulttuurialan hallin-nointi kokonaisuutena paranee. Kulttuu-rikeskus on mukana asian valmistelupro-sessissa: työn alla on kulttuuritoimen selvitys, jonka tulee olla valmis tänä ke-väänä. Työ on kulttuurijohtajan vastuul-la, mutta se tehdään yhdessä muiden kulttuurihallintokuntien kanssa.

– Mieluummin keskustellaan tiu-kasti, mutta kenenkään mielipidettä ei niellä sellaisenaan. Ei minunkaan.

Tuntuma kaupunkikulttuuriinNikula valittiin tehtäväänsä uuden tyyppisen kaupunkikulttuurin tunti-jana ja henkilönä, jolla on hyvä tuntu-ma siihen, mikä lähitulevaisuudessa on kaupunkikulttuurissa tärkeää. Mukaan on tullut paljon uutta sukupolvea, joil-

la on viimeisimmät tietotekniset väli-neet, osaaminen ja ennen kaikkea pro-jektityöskentelyn taidot. Monet ryhmät syntyvät verkossa.

– Esimerkiksi suositun ravintolapäi-vän ytimessä on oikeastaan vain verk-kosivu ja tekijöinä muutama ihminen, jotka työllään ovat tehneet helsinkiläi-sestä kaupunkikulttuurin innovaatios-ta myös muualle kopioidun vientituot-teen, Nikula kertoo.

Nikula uskoo, että kaupunkikulttuu-rin ja mediaympäristön kehityksessä on yhtäläisyyksiä ja usein ne kirittävät toinen toisiaan. Mediassa syntyneitä ideoita siirretään sujuvasti kaupunki-kulttuuriin.

– Rikkain ja nopeimmin kasvava ai-hepiirien kirjo syntyy edelleen niiden tekijöiden voimin, joilla on yhteinen mielenkiinnon kohde, hän toteaa.

Liikkeelle eri kaupunginosiinNikulan mielestä kaupunki voisi tehdä enemmän ihmisten houkuttelemiseksi eri kaupunginosiin. Miten saataisiin töö-löläinen lähtemään esimerkiksi Puotilan ostarille, jossa on kulttuurijohtajan mu-kaan paras vietnamilainen ravintola ja vieressä suosittu olut- ja viskiravintola?

teksti TIINA HUOKUNA kuvat EEVA ANUNDI


– Helsinkiläiset elävät tiukasti omilla alueil-laan. Kaupunkilaisiin tulisi saada liikettä muulloinkin kuin silloin, kun omassa kau-punginosassa tapahtuu, Nikula toivoo.

– Parhaimmillaan kulttuuri on pal-velua, joka antaa helsinkiläisille ai-heen olla ylpeä kotikaupungistaan. Väitän, että kulttuuritarjonnal-la on merkittävä rooli siinä, kun nuoret perheet miettivät, muuttavatko Nurmijärvelle vai Kalasatamaan.

> hel.fi/kulttuuri

teksti TIINA HUOKUNA kuvat EEVA ANUNDI

”Parhaimmillaankulttuuri onpalvelua, joka antaahelsinkiläisilleaiheen olla ylpeäkotikaupungistaan.”


aupunginmuseota voi hyvin ni-mittää koko kaupungin muse-oksi. Viisi vuotta sitten aloitettu

vapaa sisäänpääsy on lisännyt kävijöitä niin, että museosta on tullut yksi suosi-tuimpia.

Vuonna 2013 museon oven avasi 202 000 kävijää, mikä on 29 prosenttia kas-vua edellisvuodesta. Vapaata pääsyä on päätetty jatkaa.

Ylivoimaisesti eniten väkeä veti vuosi sitten Sederholmin taloon avattu Lasten kaupunki -näyttely, joka houkutteli päi-väkotien väkeä, alakoululaisia, perheitä sekä senioreita.

– Lasten ja isovanhempien yhteiset retket museoon ovat hyvin suosittuja. Seniori-ikäiset ovat olleet luontaisesti kiinnostuneita museoista. Jatkossa niin varttuneemmille kuin kouluikäisillekin suunnattua työpajatoimintaa kehitetään edelleen, kertoo museonjohtaja Tiina Merisalo.

Jännittävää lähitulevaisuutta teh-dään koko ajan, sillä vuoden 2015–2016 vaihteessa museon on tarkoitus muuttaa Senaatintorin kulmaan.

– Neliömäärä ei juuri kasva, mutta uusi kaupunginmuseo tarjoaa kasvavalle yleisömäärälle paremmat palvelutilat. Saamme myös oman tilan teemanäytte-lyille, Merisalo sanoo.

Matkalaukullinenmuistoja kiertääHetket muistojen parissa tekevät hyvää myös niille, joiden elämä on rajoittunut muistisairauden vuoksi. Museon materi-aalia on pakattu muutamaan laukkuun, jotka kiertävät palvelukeskuksesta toi-seen. Näitä käytetään ilman museon pe-dagogista henkilökuntaa.

Kaupunginmuseolla on laajat kokoel-mat: esineitä noin 400 000, valokuvia yli miljoona ja Helsinki-taidetta noin 6 000 teosta. Kokoelmien saatavuutta paran-netaan.

– Digitaalisella materiaalilla on val-tava kysyntä, ja sen tuotteistaminen on haaste. Toinen haaste on resursointi, sil-lä digitalisointi on hyvin työvaltaista ja edellyttää myös palvelin- ja laitehankin-toja, Merisalo toteaa.> helsinginkaupunginmuseo.fi

irjasto ruokkii ruohonjuu-ritason kaupunkikulttuu-ria. Kirjastoa kehitetään

voimakkaasti juuri siihen suun-taan, sanoo kirjastotoimen johta-ja Tuula Haavisto.

Kaupungin 37 kirjastossa käy vuosittain yli kuusi miljoonaa kä-vijää – helsinkiläiset ovat ahkeria kirjastonkäyttäjiä.

Tapahtumia järjestetään vuo-sittain noin 2 500, joista monet ovat kaupunkilaisten itse tuotta-mia.

Osallistumista tukevat myös Lasipalatsin Kaupunkiverstas 3D-printtereineen, Kirjasto 10 studi-oineen ja kirjastojen näyttelytilat.

– Seuraavaksi kokeilemme kir-jastoissa vuorovaikutuksellisia di-gipintoja, kertoo Haavisto.

Paitsi kulttuurin tyyssija kir-jasto on myös elinikäisen oppimi-sen paikka.

– Mediataidot ja sähköinen asi-ointi ovat kysyttyjä. Pankki- ja Ke-la-konttorien vähentyessä monet

hakevat kirjastosta apua selvitäk-seen arkipäivästä.

Hyllyjen välissä lukuaarteitaan etsivät perinteiset kirjastonkäyt-täjät eivät häviä, vaikka kirjas-to levittää toimintaansa uusiin suuntiin.

– Aineistokokoelma onkin aar-reaittamme: sen pohjalta raken-netaan erilaisia tapahtumia mu-savinkkauksesta perinteisiin satu-tunteihin, Haavisto toteaa.

Helmet-kirjastojärjestelmä on juuri päivitetty. Haavisto lupaa siihen uusia palveluja kuten li-sää e-aineistoa, ja niihin parem-paa pääsyä kotikoneiltakin. Myös suomenkielistä e-aineistoa tulee lisää.

Keskustakirjasto lisää luovuuttaKeskustakirjastohanke herättää paljon keskustelua. Sitä odote-taan, mutta samalla kannetaan huolta kaupungin nykyisestä kir-jastoverkosta. Keskustakirjaston


aidemuseon johtaja Maija Tanni-nen-Mattila kertoo suunnitelmis-ta, joiden mukaan Tennispalatsiin

on tulossa iso remontti ja tilat avataan taas syksyllä 2015. Tilaa saadaan tuplasti lisää, yhteensä 2 500 neliötä.

Helsingin keskustassa tavoittaa kävel-len helposti museoiden ketjun: Ateneum, Kiasma, Hakasalmen huvila, Kansallismu-seo, Luonnontieteellinen museo, Taidehalli, Amos Andersonin museo ja Tennispalatsin taidemuseo.

– Me haluamme asemoida itsemme tä-hän kokonaisuuteen, sanoo Tanninen-Mat-tila, joka toimii aktiivisesti yhteistyön ra-kentamiseksi.

Tennispalatsi houkuttelee vuosittain 1,5 miljoonaa kävijää, ja rakennuksen tai-demuseossa vierailijoita on ollut noin 100 000. Tanninen-Mattilan lähivuosien haas-te on tehdä siitä kaupunkilaisille vielä tu-tumpi. Nykyinen ravintolakäytössä oleva kulmatila tulee remontin jälkeen museon käyttöön. Se mitä yleisölle tässä tilassa tar-jotaan, on vielä auki.

– Edessä on iso prosessi, kun hahmotam-me, mitä uutta tarjoamme remontin jälkeen.

Haluamme lisätä työpajatoimintaa yleisölle. Se on monissa museoissa hyvin suosittua, eivätkä kaikki jonottajat edes pääse mukaan.

Verkko palvelee taidekierroksellaTaidemuseon sähköisestä palvelusta ihmi-set ovat ottaneet omakseen kaupungin jul-kisia veistoksia esittelevän sivuston. Peri-aatteenahan usein rakennusta suunnitelta-essa on, että tietty osuus varataan taiteen hankkimiseen.

– Yksi sivuston suosion syy on, että mo-nikaan ei tiedä, kuinka paljon Helsingissä on julkista taidetta eri puolilla kaupunkia. Ko-koelma on minusta niin hieno, että sitä voi verrata vaikkapa Ateneumin kokoelmiin. Verkkosivuilta löytyy kiinnostavaa tietoa myös tekijöistä ja teoksiin liittyviä tarinoita.

Ateneumista viime vuoden puolella Ten-nispalatsiin siirtynyt Tanninen-Mattila työskentelee nyt ison ja mielenkiintoisen kokoelman parissa, jossa teoksia on noin rei-lut 9 000. Mitkä ovat hänen suosikkejaan?

– Suosikit vaihtelevat – löydän aina uut-ta ja mielenkiintoista, hän sanoo diplomaat-tisesti.> helsingintaidemuseo.fi

suunnittelulle on Haaviston mu-kaan oma määrärahansa.

– Valtuuston strategiapäätök-sellä muut kirjastot jatkavat toi-mintaansa entisin resurssein.

Haavisto uskoo, että keskus-takirjaston avautuessa kirjaston merkitys luovan kapasiteetin li-sääjänä tunnustetaan laajasti.

2,5 miljoonaa käyntiä keskus-takirjastossa lisää kaupunkilais-ten luovuutta varmasti enemmän kuin vastaava määrä shoppailu-käyntejä.> hel.fi/kirjasto, helmet.fi

> Kulttuurikeskuksen aluetalot avau-tuvat enemmän lähiyhteisöön.

> Taiteen näkymistä kaupunkiympä-ristössä vahvistetaan.

> Kulttuuri- ja kirjastopalveluiden saatavuutta edistetään kehittämäl-lä sähköisiä palveluja.

> Koululaisten pääsyä kulttuuri- ja liikuntapalveluihin helpotetaan.

> Tanssitaiteen näkyvyyttä ja toimin-taedellytyksiä kaupungissa paran-netaan.

> Kaupungin taide- ja museokokoel-mat avataan avoimen datan hen-gessä kaikille nähtäväksi ja kehite-tään lainausjärjestelmä


duunissa

10

Kaupunki-tutkimusosasto

> Tuottaa tutkimustietoa Helsingin kehittämiseksi.

> Tutkii väestöä ja asumista, elinoloja, alue- ja kunnallistaloutta, hallintoa, kansainvälistymistä sekä kaupunki- kulttuuria ja -ympäristöä.

> Toimii kaupunginhallituksen hyväksymän tutkimusohjelman mukaan.

> Jakaa vuosittain Helsingin tiedepalkin-non tunnustuksena helsinkiläisen tekemästä tai Helsingissä tehdystä merkittävästä tieteellisestä työstä.

Kaupunkien yksineläjistä kertova Eric Klinenber-gin Going solo -kirja lepää pöydällä, mutta kulkee tii-

viisti kaupunkitutkimusosaston vetä-jän mukana ilta- ja viikonloppuluke-misena.

– Pääosa päivistäni menee tutki-joiden sparraamiseen, tutkimusra-hoituksen junailemiseen ja erilaisiin tapaamisiin. Tapaamme esimerkiksi virastojen johtajia pitkin vuotta. Lep-poisissa tilaisuuksissa kravatti ei ki-ristä kaulaa, tutkimuspäällikkö Timo Cantell luonnehtii.

Me-muoto paljastaa, että tietokes-kukseen kuuluvan yksikön sosiologit, taloustieteilijät ja maantieteilijät osal-listuvat näihin keskusteluihin, eivät-kä ole sulkeutuneet työskentelemään yksinään Hakaniemen Ympyrätalossa sijaitseviin tiloihinsa.

Viime aikoina päättäjiä on kiin-nostanut esimerkiksi uusi tutkimus-tieto asumisesta. Tätä nykyä on yhä enemmän lapsiperheitä, jotka halua-vat asua kantakaupungissa.

– Tutkimuksemme auttavat Hel-sinkiä pysymään itsetietoisena ja oh-jauskykyisenä, Cantell kiteyttää yk-sikkönsä tehtävän.

Tutkijoiden määrä kipuaa 20:een, ja joukkoon kuuluu myös vierailevia tutkijoita. Moni kolkuttelee jo eläke-ovea tai viettää perhevapaata, joten il-massa on muutosta.

– Aikani on kulunut melko paljon työntekijäkuvioiden miettimiseen, sillä tiettyyn aihealueeseen erikois-tuneita tutkijoita ei noin vain korva-ta. Kaikki tutkijamme ovat kuitenkin erittäin vahvasti työhönsä sitoutu-neita. Tutkimuksista puhutaan usein kahvitauoillakin, Cantell sanoo.

Tutkimus verkossa menestysKaupunkikulttuuriin ja nuorisotut-kimukseen erikoistunut tutkija Vesa Keskinen on eräs talon vanhoista te-kijöistä. Hän on viihtynyt kaupunki-tutkimusosaston palveluksessa jo 30 vuoden ajan, mutta ei vaikuta pätkää-kään leipiintyneeltä.

Keskinen tutkii paraikaa muun muassa helsinkiläisiä musiikki- ja kaupunkitapahtumia sekä niihin liit-tyviä ilmiöitä.

– Kollegoiden kanssa keräsimme aineiston uudella tavalla: laitoimme lumipallon liikkeelle. Teimme verk-koon pienen kyselyn, lähetimme sii-tä viestin 100 ihmiselle ja pyysimme heitä lähettämään sen eteenpäin sosi-aalisessa mediassa.

– Saimme vastauksia runsaalta 800 ihmiseltä graffitien tekijöistä jal-kapallojunioreihin. Emme tavoittaisi näin monimuotoista porukkaa perin-teisellä kyselylomakkeella, hän uskoo.

Sosiologista mielikuvitusta käyt-täväksi tutkijaksi itseään tituleeraa-van Keskisen mukaan kokemukses-ta huolimatta kyselylomakkeisiin jää helposti liikaa kysymyksiä. Se voi pie-nentää vastausprosenttia tai tehdä ai-neistosta valtavan laajan.

– Nautin eniten tutkimusaineis-ton pyörittelystä ja tutkimuksen kir-joittamisesta. Se vaatii keskittymistä, joten samalle päivälle sattuvat koko-ukset katkaisevat ajatukset, Keskinen toteaa.

Parasta kaupunkilaisten kohtaaminen Tutkija Tuula Joronen on myös kau-punkitutkimusosaston konkareita. Hän tutkii kollegansa kanssa maahan-muuttoon liittyviä ilmiöitä, kuten toi-

Kaupunkitutkimus ei ole sulkeutunut kammioonsa vaan tutkijat tapaavat kaupunkilaisia ja tekevät tutkimusta yhdessä. Aikaa riittää myös päättäjille.

teksti KATJA ALAJA kuvat PEKKA NIEMINEN

Kaupunki-tutkimuskuvaa nyky-Helsinkiä

sen sukupolven maahanmuuttajanuor-ten kokemuksia kaupungin turvallisuu-desta. Joronen väitteli maahanmuuttaji-en yrittäjyydestä pari vuotta sitten.

– Viime aikoina olen vastannut lukui-siin tietopyyntöihin, joita on tullut kau-punginvaltuutettuja ja maahanmuutto-asiantuntijoita myöten. Pyyntöjä varten etsin tietoa monista eri tilastoista ja ra-porteista, hän kuvailee.

Vaikka Joronen on tehnyt tutkimus-työtä kymmeniä vuosia, hän tunnustaa yhä hermoilevansa suurissa tutkimus-hankkeissa.

– Tutkimus täyttää koko elämän, ja paine hellittää vasta, kun tutkimus on valmis, Joronen kertoo.

Monen muun tutkijan lailla Joronen on kerännyt tutkimusaineistoa myös jalkautumalla. Se on Jorosesta parasta tutkimustyössä.


– Maahanmuuttajien Ourvision-laulukil-pailu oli mahdottoman kiva tutkimushan-ke. Haastattelin esimerkiksi kaikkia finalis-teja, hän muistelee.

Vaikutuksia päätöksentekoonErikoistutkija Katja Vilkamakin tutkii maahanmuuttoa, mutta eri näkökulmasta. Vilkama tarkastelee Helsingin eri asuin-alueiden kehitystä. Apuna ovat tilastot muun muassa alueiden koulutus- ja työt-tömyysasteista, tulotasosta sekä muutto-virroista.

– Helsingissä on nähtävissä sama ilmiö kuin muissa Pohjoismaissa, joskin lievem-pänä, että maahanmuuttajat keskittyvät tietyille alueille, Vilkama sanoo.

Entä mitä Vilkama tuumaa kaupunki-tutkimusosastosta työpaikkana? Työko-kemusta osastolta on kertynyt reilulta 1,5 vuodelta.

– Viihdyn täällä, koska uskon voivani vai-kuttaa tutkimustyölläni kaupungin päätök-sentekoon. On ollut motivoivaa, että olen saanut osallistua osastomme tutkimusoh-jelman laatimiseen yhdessä muiden kanssa.

Vilkaman mukaan tutkijat auttavat toi-siaan, vaikka eivät työskentelisikään sa-massa tutkimushankkeessa.

– Yksin puurtaminen ei ole tätä päivää. Kun joku toinen lukee tekstin, epäselvästi sanotut asiat saadaan korjattua ja tulee uu-sia näkökulmia. Meillä on erilaiset taustat.

Luottamussuhde avain tietoihinEräs kaupunkitutkimusosaston porukan vierailevista tutkijoista on Stadin graffiti-kulttuuria tutkiva, sosiologiksi hiljattain valmistunut Mika Helin. Hän on viettänyt tuntitolkulla aikaa Kalasataman ja Suvi-lahden luvallisten graffitiaitojen kupeessa, niin arkisin kuin viikonloppuisinkin.

– Olen luonut luottamussuhdetta graf-fitien tekijöihin. He ovat halunneet tie-tää hyvin tarkasti, kuka olen, mitä tutkin ja miksi, ennen kuin ovat täyttäneet tut-kimuslomakkeeni. Jotkut alkoivat kutsua minua lappumieheksi, Helin kertoo.

Tutkimus on paljastanut vähän yllättä-vääkin tietoa: graffitimaalarien keski-ikä on esimerkiksi 30 vuotta, ja monelle maa-laaminen on harrastus muiden joukossa.

– Kaupunkitutkimusosaston ihmiset ovat ottaneet minut avoimesti vastaan ja keskustelleet tutkimuksestani. Työ täällä on innostavaa. > hel.fi/tietokeskus

n Katja Vilkama, Vesa Keskinen, Tuula Joronen, Timo Cantell ja Mika Helin kävivät ihailemassa kaupunginarkiston kellarimakasiineissa historiallisia kirjoja.

”Tutkimuksemme auttavat Helsinkiä pysymään itsetietoisena ja ohjauskykyisenä.”


talous

Kaupungin maa- ja tonttipoli-tiikan perusteet eivät ole juu-rikaan muuttuneet viidensa-dan vuoden aikana ilmenee

viime vuonna ilmestyneestä Helsingin kaupungin maanhankinnan historias-ta. Ohjeena on, että maa hankitaan kau-pungille noin kymmenkunta vuotta en-nen sen käyttöönottoa, viimeistään kaa-voituksen alkaessa.

Kaupunki omistaa 66 prosenttia maa-pinta-alastaan. Siitä noin puolet käyte-tään rakentamiseen ja puolet virkistys-alueiksi ja kaduiksi. Asuntorakennus- ja teollisuustontit pyritään pääsääntöises-ti vuokraamaan käyttäjilleen, sen sijaan toimistoja liikerakentamiseen tarkoite-tut tontit useimmiten myydään.

– Sijoittajat vaativat tontit yleensä omistukseensa. Ennen myyntiä edelly-

KANNATTAVUUTTA KIINTEISTÖ- JA MAAOMISTUKSILLE Helsinki harjoittaa aktiivista maa-, tontti- ja tilapolitiikkaa. Tavoitteena on tukea asumisen ja elinkeino elämän kehittymistä, turvata kaupungille kustannustehokkaat toimintaedellytykset sekä säilyttää ja parantaa kaupungin omaisuuden arvoa.

teksti MARJATTA PIETILÄ kuvat SUOMEN KUVAPALVELU

KIINTEISTÖJEN VUOKRAAMISESTA ulko-puolisille vuokralaisille syntyvä tulo on kaupungille merkittävä ja vakaa tulonläh-de. Taloudellisesti tiukkoina aikoina myös kiinteistöomaisuuden kaupankäynnistä et-sitään joustoa kaupungin talouteen.

Strategiaohjelmaan on kirjattu, että kaupunki tehostaa tulonhankintaansa maan ja rakennusten luovutuksilla.

– Viime vuodelle budjetoitiin saatavan maan myynnistä tuloja 85 miljoonaa euroa ja rakennusten myynnistä 15 miljoonaa eu-roa. Tälle vuodelle maanmyyntituottoja on

budjetoitu 100 miljoonaa euroa ja raken-nusten myyntituottoa 25 miljoonaa. Budje-toidun myyntitulon osuus on vuosi vuodel-ta kasvanut, kertoo kiinteistöviraston viras-topäällikkö Jaakko Stauffer.

– Maanvuokratuottoja on budjetoitu noin 200 miljoonaa euroa, josta noin 160 miljoonaa tulee ulkopuolisilta vuokralai-silta.

Tilakeskuksen saamat vuokratuotot ovat noin 420 miljoonaa, josta 100 miljoo-naa saadaan ulkopuolisilta vuokralaisilta. Ylläpidettävien tilojen vähentäminen on

kuitenkin välttämätöntä, ja myös osa ulos vuokratuista tiloista pyritään myymään. Myynnin varjopuolena on vuokratulojen supistuminen pitkällä aikavälillä.

Kun kaupungin kiinteistöistä saamat myynti- ja vuokratulot lasketaan yhteen, tulo vastaa yli kahden veroprosentin tuot-toa. Kyseessä on erittäin merkittävä vakaa tuotto, jonka rooli lähivuosina edelleen ko-rostuu, kun kaupungin taloudessa eletään niukempia aikoja.

Kaupungin ulkopuoliset, aikoinaan vir-kistysalueiksi tehdyt maanhankinnat, esi-

merkiksi Kirkkonummella sijaitseva Kant-vik, käydään tulevina vuosina läpi ja tutki-taan, mitä alueita voidaan kehittää rakenta-miseen ja mistä pitäisi luopua.

– Maa-alueiden ja tilojen kehittämis-tä pohtivat yhteistyössä kiinteistöviraston tonttiosasto ja tilakeskus. Tarvittaessa apu-na käytetään ulkopuolisia asiantuntijoita, Stauffer sanoo.

Ostajat ovat yleensä kiinteistöalan yri-tyksiä ja rakennusfirmoja sekä kotimaisia ja ulkomaisia sijoittajia. Pientalotontteja os-tavat myös yksityiset ihmiset.

Kiinteistöjen myynti ja vuokrausmerkittävä tulonlähde

Kiinteistövirasto voi tehdä päätöksen pie-nistä tonttihankinnoista, mutta suurem-mista kaupoista päättää kiinteistölauta-kunta. Mittavista maakaupoista päättää viime kädessä kaupunginvaltuusto.

Budjetti tarjoaa niukkuuttaKaupungin talousarviossa varataan tiet-ty määräraha maanostoon vuosittain. Vuonna 2012 maanhankintaan käytet-tiin 77 miljoonaa euroa. Viime vuonna summa pieneni vajaaseen 50 miljoonaan. Tälle vuodelle maanostoon on varattu 10,5 miljoonaa euroa. Järkisyiden puol-taessa määrärahalle on aiemmin voitu saada ylitysoikeus.

Nyt kun talous on kiristynyt, määrä-rahan ylittäminen on vaikeampaa.

– Viime vuosien maanhankinta on kohdistunut pääosin Östersundomin alueelle, jossa painopiste on tänäkin vuonna. Jos ratkaisu Malmin lentoken-tästä saadaan, hankintoja tehdään myös

sieltä eri puolelta kaupunkia tehtävien hajaostojen lisäksi, Tuuttila toteaa.

Kaupunki myy maa- ja tonttialueita silloin, kun se on kaupungille edullista tai myynti tukee kaupungin strategisia – esi-merkiksi elinkeino- ja asuntopoliittisia – tavoitteita.

Kaupunki ei myy raakamaata, vaan nostaa maan arvoa ennen myyntiä jalos-tamalla sen kaavoituksella ja infrastruk-tuurirakentamisella tonttimaaksi.

– Tontit myydään käypään hintaan avoimella tarjousmenettelyllä tai elinkei-nopoliittisista syistä suoraan tontille si-joittuvalle yritykselle tai sen osoittamalle sijoitusyhtiölle, sanoo Tuuttila.

Palvelutiloja hallintokunnille Tilakeskuksen tehtävä on tuottaa palve-lutiloja hallintokunnille sekä huoltaa hal-linnoimiaan tiloja siten, että niiden arvo jopa paranee ja että ne täyttävät hallinto-kuntien toiminnalliset vaatimukset.

tämme, että tontti on jo rakennettu val-miiksi. Asuntorakentamisessakin sään-telemättömän tuotannon tontit pää-sääntöisesti myydään ja muut tontit vuokrataan, kiinteistöviraston virasto-päällikkö Jaakko Stauffer kertoo

– Esimerkiksi Hitas- ja muu tuettu tuotanto nousee kaupungin vuokraton-teille, hän täsmentää.

Kaupunkialueella Helsingin omistuk-sessa on noin 14 000 hehtaaria maata. Kaupunki omistaa myös yhteensä kuu-situhatta hehtaaria Espoossa, Sipoossa, Vantaalla ja Vihdissä.

– Poikkeuksellisesti kaupunki voi myös vuokrata tarvitsemansa maan. Näin tehtiin Latokartanon liikunta-alu-een tapauksessa, sanoo kiinteistövi-raston tonttiosaston päällikkö Juhani Tuuttila.

”Taloudellisesti tiukkoina aikoinamyös kiinteistöomaisuudenkaupankäynnistä etsitään joustoa kaupungin talouteen.”


Kiinteistölautakunnan hyväksymät liiketilojen myynnit marraskuussa 2013

> Hietarannan vanha kahvila- ja pukuhuo-nerakennus Töölö ry:n ja Töölöläinen Oy:n perustamalle kiinteistöyhtiölle

> Talin Pehtoorin talo asuinkäyttöön > Jyrängöntie 7 Oranssi Asunnot Oy:lle > Villa Tomtebo taidekahvilaksi ja

asunnoksi> hel.fi/kv

KANNATTAVUUTTA KIINTEISTÖ- JA MAAOMISTUKSILLE

Tilakeskuksen hallinnoiman omaisuu-den tekninen arvo on noin viisi miljar-dia euroa. Tekninen arvo tarkoittaa ra-kennusten tämänhetkistä kuntoarvoa.

– Vastuullamme ovat kaikki kaupun-gin omistamat kohteet lukuun otta-matta liikuntaviraston hallinnoimia ur-heilurakennuksia ja pelastuslaitoksen pelastusasemia, jotka ovat omistukses-samme ja taseessamme pääomavuok-ralla, sekä liikelaitosten omistamia ra-kennuksia, kertoo kiinteistöviraston ti-lakeskuksen päällikkö Arto Hiltunen.

Rakennuksia on Finlandia-talosta kalastajamökkeihin saaristossa.

Periaatteena tilatehokkuus Tilakeskus ylläpitää omaisuuden ar-voa peruskorjaamalla kiinteistöjä, te-kemällä niihin erilaisia korjauksia,

purkamalla vanhaa ja tekemällä kor-vausinvestointeja.

Jos sopivia tiloja ei kaupungin omistuksessa ole, tilakeskus ostaa tai vuokraa niitä markkinoilta hallinto-kuntien käyttöön. Yksi viimeaikaisis-ta suurista hankinnoista on opetus-virastolle hankittu kiinteistö Teolli-suuskadulla.

– Keskeinen periaate on tilatehok-kuus. Se tarkoittaa, että tilasta saata-valla korvauksilla pystytään ylläpitä-mään tilojen arvo. Tavoitteena ovat läpinäkyvät tilakustannukset sekä kustannustehokkaat korjaukset ja uu-sinvestoinnit, Hiltunen kertoo.

Tilojen ylläpito kallistaTilakeskuksen liikevaihto on noin 420 miljoonaa. Summasta noin 200 mil-

joonaa käytetään rakennusten lämmi-tykseen, ylläpitoon ja korjauksiin, lo-put investointeihin. Tarpeettomat tilat vuokrataan tai myydään ulkopuolisil-le. Kiinteistöjen ostoista ja myynnistä päättää kaupunginhallitus.

Tilojen vaihtuvuus on lisääntynyt, koska kaupungin nopea kehittyminen on tuonut uudenlaisia tarpeita. Raken-nuksilta vaaditaan myös teknisiä omi-naisuuksia, joita peruskorjauksella on vanhoihin vaikea saada.

– Suurin haasteemme on saada kor-jausvelka kuriin. Sitä syntyy vuodessa lähes 50 miljoonaa euroa. Investoin-teja pitäisi lisätä, mutta nykyisessä taloustilanteessa se on mahdotonta. Joudumme luopumaan tarpeettomis-ta tiloista – on tehtävä valintoja, Hiltu-nen toteaa.


ympäristö

14

”Helsingin Energia tutkii ja kehittää uusiatoimintatapoja, joita voidaan mahdollisestikäyttää myöhemmin muuallakin.”

Sakarinmäen koululla Östersun-domissa lapset ovat piirtäneet lu-mihiutaleita ja miettineet, miten auringonpaiste vaikuttaa lämmi-

tyksen tarpeeseen.Koulu lämpiää vielä öljyllä, mutta ei

enää kauan. Kaukolämpöverkko ei yllä entisen Sipoon alueelle, ja siksi koulul-la kokeillaan nyt erilaisia uusiutuvan energian lähteitä: maalämpöä, aurinko-lämpöä ja biomassaa. Niillä on tarkoitus tuottaa yli 80 prosenttia koulukeskuk-sen tarvitsemasta energiasta.

Koulukeskukseen kuuluu Sakarinmä-en koulun lisäksi myös ruotsinkielinen Östersundom skola ja päiväkoti.

Energia-asiat on otettu mukaan myös opetukseen, ja koulun oppilaat al-kavat olla lämmitysjärjestelmien asian-tuntijoita. Lämmitys on lämmön käyt-täjille niin näkymätön asia, että sen nä-

kyväksi tekemistä on pitänyt miettiä.– Vuosi sitten syksyllä kuljimme ym-

päri koulua etsimässä energialähteitä ja suunnittelimme tänne tulevia ratkai-suja, kertoo kuudennen luokan luokan-opettaja ja koulun ekotukihenkilö Sirpa Savinainen.

Yhdessä Helsingin Energian kanssa pidetyissä työpajoissa lapset selvittivät

muun muassa, miten vuodenaika vai-kuttaa lämmönkulutukseen ja mitä polt-toaineita lämmitykseen voi käyttää.

Tietoa joka ikäkaudelleEnergia-asiat ovat tulossa opetukseen mukaan muutenkin. Savinainen kertoo, että ensimmäisellä luokalla oppilaat voi-vat käydä kentällä, jonka alla maaläm-pökaivot ovat, ja jutella siellä maaläm-möstä. Matematiikassa voi isommilla olla laskuja energiankulutuksesta, eng-lannissa aiheen sanastoa, ja äidinkieles-sä aiheesta voidaan kirjoittaa mielipide-kirjoituksia.

Opetussuunnitelmat ovat vielä kes-ken. Laajennustyöt ja energiaremontti jatkuvat koululla yhä, mikä vie resursse-ja. Savinainen on silti varma, ettei aihe hautaudu pihan urheilukentän alle, jossa maalämpökaivot ovat.

– Nyt pitää vetää henkeä, kun rakenta-minen on kesken.

– Oppilaat ovat kuitenkin olleet kiin-nostuneita, ja meille opettajillekin on mielenkiintoista olla tällaisessa hank-keessa mukana, jossa esimerkkejä ope-tukseen löytyy näin läheltä.

Östersundomin alue on omakotitalo-valtainen, joten maalämpö onkin useille kotoa tuttu asia. Moni oppilas on jo ko-toa oppinut vastuullisuutta ympäristö-asioissa.

Pilotista tietoa muillekinKun Sakarinmäen koulun aurinkopa-neelit saadaan ensi kesänä paikalleen, ekologinen lämmittäminen voi alkaa.

– Myöhemmin tätä pientä lähilämpö-verkkoa voidaan myös laajentaa, sanoo ympäristöasiantuntija Pirjo Jantunen Helsingin Energiasta.

Uusiutuvan energian kouluKoulukeskus Östersundomissa saa kohta energiaa maasta, auringostaja biopolttoaineista.

teksti ELINA VENESMÄKI kuvat SHUTTERSTOCK

työkalut


Työtilat tehokäyttöön

? Mihin käyttöön ja kenelle työtilat sopivat?Työtilaa voidaan käyttää monella tapaa. Mi-

nimitasolla työtilaa käytetään tiedostojen jaka-miseen, mutta työtilassa on tarjolla myös työka-luja, joilla voidaan kehittää ryhmän verkkotyös-kentelyä ja tiedon jakamista. Työtilat vähentävät sähköpostien määrää, kun esimerkiksi jonkun hankkeen materiaali kootaan yhteen paikkaan.

? Millaisiin töihin niitä kannattaa erityisesti käyttää?

Työtilan avulla voi tehostaa yhteistyötä erityises-ti tilanteissa, joissa kaikki osallistujat eivät ole jat-kuvasti toistensa kanssa tekemisissä kasvokkain.

? Mitä lisäarvoa työtila työryhmälle antaa?Sen avulla voi parantaa tapaamisiin valmis-

tautumista ja tapaamisten välillä tapahtuvaa työskentelyä sekä nopeuttaa kokouksissa asioi-den käsittelyä ja päätöksentekoa.

? Miten sen saa käyttöön ja pois käytöstä?Jokainen kaupungin työntekijä voi saada

työryhmänsä käyttöön työtilan siten, että täyt-tää tilauslomakkeen, joka löytyy Helmen Työti-lat-sivulta. Työtiloihin on linkki Helmen ylätun-nisteessa. Työtilat perustetaan automaattisesti tilauslomakkeen hyväksynnän jälkeen. Työsken-telystä vastaavat ihmiset toimivat työtilan omis-tajina, ja heitä tulee olla vähintään kaksi. Työti-lan omistajat huolehtivat työtilan koko elinkaa-resta perustamisesta työtilan lakkauttamiseen sekä sen jäsenten hallinnasta. Omistajien johdol-la ryhmä voi sopia työtilan käytön periaatteista.

? Saako sen käyttöön koulutusta?Oiva Akatemia järjestää koulutuksia työtilan

käytöstä. Työtilojen omistajille on tarjolla esi-merkiksi Tuunaa oma työtilasi -koulutus, josta saa uusia vinkkejä tehokkaaseen yhteistyöhön verkossa. Työtilojen käyttöön saa apua ja tukea Helmen ohjeet -sivulta, johon pääsee Helmen alatunnisteen kautta.

? Paljonko työtiloja on käytössä?Työtiloja on nyt käytössä yli 800, joista noin

kolmasosa on extranet-työtiloja, joissa voi olla jäseninä muitakin kuin kaupungin omia työnte-kijöitä.

? Missä virastoissa niitä käytetään eniten?Työtiloja on käytössä lukumääräisesti eniten

kaupunginkansliassa sekä sosiaali- ja terveysvi-rastossa. Tosin lukumäärät eivät kerro työsken-telyn luonteesta tai käyttötavoista.

? Anna esimerkki työtilan käytöstä.Kaupunginkansliassa työtiloja käytetään

toiminnan ja talouden suunnittelussa ja rapor-toinnissa, erilaisten kilpailutusten valmistelus-sa, aluerakentamisen hankkeissa sekä IT-kehit-tämishankkeissa.

Vastaajina projektipäällikkö Liisa Huovinen ja it-asiantuntija Taina Nurmela kaupunginkanslian tietotekniikka- ja viestintäosastolta.

> Helmi > Työtilat (linkki Helmen ylätunnisteessa)

teksti LAURA HEIKKINEN kuva SHUTTERSTOCK

Helmi-intran työtilat on tarkoitettu yhteistyövälineeksi, jossa voi jakaa ja työstää tiedostoja, sopia tehtävistä ja keskustella.

15

Östersundomin asukasmäärä kasvaa, ja kouluja pitää siksi laa-jentaa. Samalla on hyvä kokeilla myös uudenlaista energiaa.

Jantusen mukaan uudistuksessa koulun lämmityksen hii-lidioksidipäästöt vähenevät jo maalämmön ja aurinkoläm-mön vuoksi noin 75 prosenttia 240 000 kilosta 59 000 kiloon vuodessa.

– Kunhan saamme käyttöön bioöljyä, päästöt vähenevät vielä lisää.

Uudistus on investointina kallis, mutta samalla Helsingin Energia tutkii ja kehittää uusia toimintatapoja, joita voidaan mahdollisesti käyttää myöhemmin muuallakin.

– Todellinen takaisinmaksuaika selviää vasta kun todella saamme järjestelmän aurinkolämpöineen käyttöön. Laskel-mien mukaan järjestelmä kyllä maksaa itsensä takaisin, Jan-tunen sanoo.

Koululle aurinkovoima ei tietenkään ole ihan paras vaih-toehto, koska koulu on tyhjä kesällä, kun aurinko paistaa eni-ten. Helsingin Energia selvittää parhaillaan, kannattaisiko kesän hukkalämpö ohjata maaperään, mistä maalämpöpum-put ohjaavat talvella lämmön ylös. Tämä keino on Suomessa harvinainen, mutta esimerkiksi Ruotsissa paljon käytössä.

Sakarinmäen energiaratkaisut

> Sakarinmäen koulun pihalla on 21 maalämpökaivoa, jotka ovat noin 300 metrin syvyisiä. Yhteensä kaivoja on 6 300 metriä.

> Kesällä kouluun asennetaan 16 suurta aurinkoläm-pökeräintä, joiden pinta-ala on yhteensä 160 neliötä. Niillä on tarkoitus tuottaa viisi prosenttia koulun läm-möstä.

> Tällä hetkellä koulu lämpiää kevyellä polttoöljyllä, ja vanhaa lämpökeskusta aiotaan käyttää jatkossakin tal-ven kylmimpinä aikoina. Tulevaisuudessa mahdolli-sesti siirrytään bioöljyihin.

> sakarinmaki.edu.hel.fi


Lasten ja aikuistenkohtauspaikkaTapanilan ala-asteen päärakennuksessa sijaitseva huoneeni on

minulle tärkeä työtila, jossa näkyy inspiroivia muistoja tähän-

astisen työurani ja elämäni varrelta. Saan huoneestani voimaa

ja hyvää mieltä. Se on samalla kohtauspaikka niin lapsille kuin

aikuisillekin, joten olen pyrkinyt parhaani mukaan sisustamaan

kammioni niin lapsia kuin aikuisia silmällä pitäen.

Olen myös halunnut kunnioittaa Tapanilan ala-asteen

108-vuotista historiaa tietyillä yksityiskohdilla. Olen sijoittanut

kuninkaallisen tuolin keskeiselle paikalle. Se korostaa luokan-

opettajan arvokasta ja merkittävää työtä. Siinä opettaja voi edes

hetken levähtää.

rehtori Pauliina Timonen,

Tapanilan ala-aste, Veljestenpiha 2

Tervetuloa

työhuoneeseeeni!Joku koristelee työhuoneensa viihtyisäksi, toinen pitää

pelkistetystä työympäristöstä. Työhuoneita ja -tiloja on

monenlaisia. Mitä ne kertovat ihmisestä? Vierailimme eri

puolilla kaupunkia erilaisissa työhuoneissa.

teksti LAURA HEIKKINEN kuvat SAMPO KORHONEN, JUKKA PAKARINEN, ARTO WIIKARI


Siistiä sisäilmaaHuoneessani on vain välttämättömät työvälineet,

eikä mitään ylimääräistä sisustusta. En tulosta pa-

pereita, enkä harrasta huonekasveja. Paperit ke-

räävät pölyä, ja kasvien mukana tulee mikrobeita.

Teen töitä sisäilma-asiantuntijana, joten tämä siis-

teys on ammatin mukana tullut valinta. Minulle jär-

jestys ja hyvä sisäilma ovat kaiken a ja o.

projektinjohtaja Jari Pere,

tilakeskus, Sörnäistenkatu 1

Historian havinaaHuoneestani henkii mennyt aika sekä ulkoasussa että tilankäytössä. Varain-

hallinta on pian 200 vuotta vanhassa, niin sanotussa kaupungin rahatoimis-

ton talossa, joka saneerattiin noin 50 vuotta sitten. Museaalisista syistä tämä

huone nähtiin jo siihen maailmanaikaan perustelluksi säilyttää vanhassa

asussa. Huoneessa on istunut esimerkiksi rahatoimen apulaiskaupunginjoh-

taja Erik von Frenckell.

Täältä on hienot näkymät Kauppatorin yli merelle, mutta muutaman kuu-

kauden päästä en niitä enää näe, sillä keskushallinnon uudistuksen vuoksi

meille tulee muutto toisiin tiloihin.

rahoituspäällikkö Tuomo Mäkinen,

kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosasto, Pohjoisesplanadi 15–17

Tuomo Mäkisen (selin kameraan)

työhuoneessa on tilaa neuvotteluille.


Luontokuvia ja kierrätystavaroitaTyöhuoneeni on näköiseni. Lähes kaikki on kierrätettyä: huonekalut,

valaisimet ja muut tarvikkeet. Olen koukussa luontoon, mikä näkyy

julisteissa ja kuvissa. Aidot kuivatetut käävät koristavat ovea ja ilmoi-

tustaulua. Susien maailma on lähellä sydäntäni. Lisäksi huoneessa

on musta-valkoinen kanvaasitaulu Marilyn Monroesta, jonka elämää

olen tutkinut. Olen peitellyt patterin pitsiliinalla ja toisen käyttämät-

tömän välioven verholla. Pari viherkasviakin löytyy puhtaamman

huoneilman takaamiseksi.

Rakennuksessa toimi aikoinaan Elannon pääkonttori, joten työ-

huoneeseeni kulkeutui hallintoneuvoston puheenjohtajana toimi-

neen presidentti Mauno Koiviston käyttämä suuri kaappi, joka on-

neksi mahtui oviaukosta. Työhuoneeni kokonaisuus on minulle tär-

keää, kuten myös se, että työhuoneeseeni astuvalle tulee ensi silmä-

yksellä mukava olo.

opetustoimen johtajan sihteeri Seija Ask,

opetusvirasto, Hämeentie 11

Elokuva-projektorihuone taukotilanaSavoy-teatterin tekniikan huone on sekoitus

tauko-, työ- ja toimistotilaa. Huoneemme on

teatterisalin perällä, sillä se on talossa ennen

toimineen elokuvateatterin projektorihuone,

mistä muistona on vanha elokuvaprojektori.

Tila on ikkunaton, mutta siinä on pienet luu-

kut saliin. Taukotilamme on sohvineen viihtyi-

sä ja rauhallinen paikka. Nyt lattialla ovat Anna

Puun keikkamatot.

valosuunnittelija Antti Kekkilä,

Savoy-teatteri, Kasarmilkatu 46


Patarummut ja vibrafonit soivat

Kodikasta ja itsetehtyäTyötilani merkitsee minulle valtavasti, vietänhän

täällä enemmän valveillaoloaikaa kuin kotona. Olen

aina tehnyt työtilani mukavaksi ja viihtyisäksi. Tila

antaa minulle voimaa, auttaa keskittymään ja saa mi-

nut hyvälle tuulelle. Täällä on sekaisin niin taidemu-

seolta lainassa olevaa taidetta, iso valokuva upeista

graffiteista kuin sitten ihan kitsiäkin.

Olen tuonut tänne paljon esineitä kotoani, myös

itse tekemiäni: olen kutonut maton, tehnyt neukka-

ripöydän päällä riippuvan kristallituikun tätä huo-

netta varten samoin kuin tilaa hieman rytmittävän

puun, joka toimii tarpeen mukaan joulukuusena tai

pääsiäispuuna. Tikkataulu on agressioiden purkua

varten. Lukulamppu on mieheni lapsuudenkodista.

Hoidan huoneeni siivouksen itse, sillä laitossii-

voojalle tämä on hankala kohde kaikkine tilpehöö-

reineen. Minulla on täällä kotoa tuotu imuri, oma

jääkaappi ja astiat, jotka sitten tiskaan ja siivoan itse.

kulttuurituottaja Kikka Hahtomaa,

Annantalo, Annankatu 30

Kaupunginorkesterin lyömäsoittajien huoneessa har-

joitellaan, viritellään ja rakennellaan soitimia. Huonees-

sa työskentelevät espanjalainen lyömäsoitinten äänen-

johtaja Xavi Castello Arandiga, lyömäsoitinten vuorot-

televa äänenjohtaja Pasi Suomalainen sekä patarum-

palit Tomi Wikström ja Mikael Sandström. He ovat

todellisia monitaitureita, sillä he myös valmistavat osan

työvälineistä itse. Maallikko voikin tunnistaa vain muu-

tamia näistä lukuisista, erilaisista soittimista. Harjoitus-

huone toimii samalla työvälinevarastona.

lyömäsoittajien huone, Musiikkitalo


{ am

mat

ti }

20

Maallikko pysähtyy jo työhuo-neen ovella. Verhot on vedet-ty alas. Hämärään huonee-seen luovat kajoa vain suuret

näytöt, joiden takana Merja Raudaskos-ki istuu tummennetut lasit silmillään.

Välillä hän pyörittää pöydän reunaan kiinnitettyjä käsipyöriä, polkee kolmea

te

ksti

PE

RT

TI S

UV

AN

TO

kuv

at T

OM

MI T

UO

MI

Merja Raudaskoskella on kummallinen, mutta kiehtova

ammatti. Hän on stereokartoittaja.

Kaupunginkartoittaja

poljinta ja klikkailee hiirtään. Edessä suu-rella näytöllä avautuu kolmiulotteinen lin-tuperspektiivi Laajasalon eteläpuolelta Tahvonlahdelta.

Kolmiulotteinen ilmakuva piirtyy 3D-lasien läpi valottomassa huoneessa selke-ästi esille. On kuin istuisi elokuvateatte-rissa.

Raudaskoski tekee kolmiulotteisista il-makuvista karttaa. Stereokuvan taustalla on voimassa oleva kantakartta, johon hän tekee havaitsemansa muutokset: tiet, ai-dat, tukimuurit, valopylväät, kasvillisuu-den, rantaviivat, korkeuskäyrät ja pienet rakennukset. Kartalla päästään alle kym-menen sentin tarkkuuteen.

– Tuo rakennus ei ole ihan kohdallaan. Se menee maastoon mitattavaksi. Soratiet ovat myös muuttuneet, hän kommentoi näkemäänsä.


gallup

21

Meneillään on asemakaavan tarkistus, joka on kiinteistöviraston kaupunkimit-tausosaston stereokartoittajien perus-työtä. Työ on vaativaa, eikä ammatti-taitoisia stereokartoittajia ole Suomes-sa kuin muutamia. Kaupungilla heitä on kaksi ja puoli: Raudaskosken lisäksi kol-lega Riitta Vento sekä stereokartoitus-ta omien töidensä ohella tekevä Merja Kyyrö.

Haaste kannatti ottaaRaudaskoski naurahtaa, että hän on ihanneammatissaan – ollut jo 26 vuotta. Nuorena ylioppilaana hän kouluttautui kartanpiirtäjäksi, joka oli ollut unelma-ammatti, mutta jo kolmen vuoden jäl-keen jäljentäminen yksityisessä yrityk-sessä alkoi maistua puulta.

Turhautuneen työntekijän pelasta-jaksi koitui ymmärtäväinen esimies, joka tarjosi mittavan haasteen.

– Minua pelotti. Ajattelin, että minus-ta ei ole ikinä stereokartoittajaksi. Sitten istuin koneen ääreen ja harjoittelin. Tätä ammattia ei opita koulussa vaan työtä tekemällä.

Raudaskoski on ollut kiinteistöviras-ton palveluksessa runsaat 23 vuotta. Työ ei ole vielä koskaan kyllästyttänyt, päinvastoin. Hänen uransa onkin ollut mielenkiintoinen. Seinällä on kuva Rau-daskoskesta muinaisine stereokartoitta-jan laitteineen.

– Olen sattunut työskentelemään on-nellisesti sellaiseen aikaan, jolloin ala on kehittynyt hirveän nopeasti manu-aalisesta työstä nykyiseen digiympäris-töön. Jossain vaiheessa muutos oli niin nopeaa, että tuntui siltä, että joka vuo-si olin uudessa työpaikassa – tosin sa-mojen mukavien ihmisten kanssa, hän muistelee.

Tekniikka ei korvaa kuvatulkkia Stereokartoittajan itsenäinen työ vaatii hyvää hahmottamiskykyä, stereonäköä, kuvanlukutaitoa ja päättelykykyä. Tai-dot kehittyvät vuosien saatossa.

Jos ammattinimike stereokartoittaja herättää kummastusta, niin yhtä paljon ihmetystä herättää varmasti myös laser-keilaaja. Laserkeilaajan laserkeilaimella

> Nimi: Merja Raudaskoski

> Ammatti: stereokartoittaja

> Virasto: kiinteistövirasto

> Ikä: 53 vuotta.

> Koti: Paloheinässä

> Harrastukset: jumppa,

pyöräily ja ulkoilu koiran kanssa

”Tunnen Helsinginhyvin etenkinlintuperspektiivistä.”

mittaamat miljardit pisteet loihtivat esiin kolmiulotteisen digitaalisen maa-ilman. Raudaskoski ei kuitenkaan usko uuden tekniikan syrjäyttävän stereokar-toittajan ammattia.

– Pisteitä pitää osata tulkita. Laserpis-teet saattavat pomppia kadun reunoissa, ja myös merenpinta elää. Stereokartoi-tuksessakin tekniikka kehittyy edelleen. Pian voimme varmasti katsella 3D-ku-via ilman laseja. Tulevaisuudessa auto-matiikka mittaa muutokset suoraan ku-vista, jolloin meitä ei ehkä enää tarvita, Raudaskoski pohtii.

Iloa auringostaHelsinki lentokuvattiin pari vuotta sit-ten poikkeuksellisesti kokonaan. Rau-daskoski on tehnyt lentosuunnitelmia osalle kaupunkia myös tämän jälkeen ja toivoo hartaasti, että koko kaupungin alue kuvattaisiin tänä vuonna uudelleen. Jo vuoden sisällä Helsinki muuttuu vin-haa vauhtia, ja ikääntyneiden ilmakuvien takia tarkistuskäyntejä maastoon täytyy tehdä enemmän.

Raudaskoski tekee maastokäynte-jä säännöllisesti aina silloin kun työ sitä edellyttää. Retket maastoon tuovat myös vaihtelua, ja silmienkin on hyvä saada välillä luonnonvalokylpyjä.

– Tunnemme Helsinkiä melkoisen hy-vin, mutta kuitenkin lintuperspektiivistä paremmin kuin katutasolta. Joskus kau-pungilla kävellessä havahtuu, että herra-nen aika, minähän kartoitin juuri tämän paikan. Tällaista täällä oikeasti onkin.

Stereokartoittajat matkaavat kolmi-ulotteisessa kaupungissa kuin kotonaan. Ihmisiä kuvista ei tunnista, mutta kalli-oiden auringonottajat tuovat usein iloa tarkkuutta ja pitkäjännitteisyyttä vaati-vaan työhön.

– Meillä on aina aurinkoa. Ilmakuvia otetaan vain aurinkoisina päivinä, Rau-daskoski kertoo.

Käytätkö kulttuuripalveluita?HELSINKI TARJOAA RUNSAASTI KULTTUU-RIPALVELUITA. HYÖDYNNÄTKÖ SINÄ NÄITÄ MAHDOLLISUUKSIA?

teksti KATJA PESONEN kuvat JUKKA PAKARINEN

Tuomo Lahtivirta, atk-tukihenkilö, taidemuseoKäytän paljon kulttuuripalveluita. Käyn erityises-ti näyttelyissä, mutta nautin myös julkisista veistok-sista ja ilmaistapahtumista. Hieno kulttuuriteko kau-pungilta on prosenttihanke, jossa rakennusyhtiöitä on ohjattu satsaamaan tietty prosenttimäärä rahoistaan taiteen hankkimiseen alueelle. Paljon on esillä myös säätiöiden taloyhtiöille tekemiä taidelahjoituksia. Näi-tä kaikkia voisi lisätä, sillä ne piristävät ympäristöä.

Riitta Kokkonen, matkailutiedottaja, Helsingin Markkinointi OyKäyn museoissa silloin, kun meneillään on mielen-kiintoinen näyttely. Mielestäni Helsinki tarjoaa paljon kulttuuria sen kaikissa muodoissa. Erityisesti ilmais-

tapahtumat ovat aivan mahtavia hengenluojia. Ne ovat sitä paitsi aivan yhtä laadukkaita kuin maksulliset. Kai-paisin sitä, että kaupungin työntekijöille tiedotettaisiin paremmin meille tarjotuista kulttuurietuuksista, kuten alennuksista.

Ilkka Vähäaho, osastopäällikkö, kiinteistövirastoKäyn kulttuuritapahtumissa aivan liian harvoin. Va-paa-aikani kuluu yleensä loma-asunnolla sadan ki-lometrin päässä, mutta olen huomanut, että tarjolla on runsaasti todella korkeatasoisia tapahtumia. Välillä tuntuu siltä, ettei taiteen tekemistä Suomessa arvos-teta tarpeeksi. Meillä on laadukasta taideopetusta, ja ihailen niitä opiskelijoita, jotka ovat valinneet taidea-lan siitäkin huolimatta, että työllistymismahdollisuu-det valmistumisen jälkeen voivat olla heikot.


Kaupungilla on meneillään kokei-lu nimettömästä työnhausta. Tavoitteena on vähentää mah-dollisesti esimerkiksi sukupuo-

len, iän, etnisen taustan ja epätyypillisen työuran perusteella tapahtuvaa epätasa-puolista kohtelua ja edistää siten kaikki-en ihmisten mahdollisuuksia tulla rekry-toiduksi.

Idea kokeiluun käynnistyi viime vuonna henkilöstökeskuksessa, ja siihen ovat sitou-tuneet vuoden ajaksi nuorisoasiainkeskus sekä sosiaali- ja terveysvirasto.

Nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio ja Itäluotsin toiminnanjohtaja Jonna Lai-tinen nuorisoasiainkeskuksesta sekä työ-voimasuunnittelija Harri Laurell sosiaali- ja terveysvirastosta ovat päässeet kokeile-maan nimetöntä työnhakua. Heillä on me-netelmästä näkemyksiä ja kokemuksia.

Miksi nimetöntä työnhakua kokeillaan?– Nimettömän työnhaun tavoitteena on varmistaa kaupungin palvelukseen hakevi-en yhdenvertainen kohtelu sekä lisätä myös vieraskielisten työntekijöiden määrää, Lai-tio kertoo.

Helsinki ei ole aiemminkaan ollut mi-tenkään erityisen syrjivä työnantaja. Esi-merkiksi nuorisoasiainkeskuksessa 5,4 pro-senttia työtekijöistä puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia, ja sosiaa-li- ja terveysviraston vanhusten hoidossa maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä on seitsemän prosenttia. Asia ei kuitenkaan ole erityisesti maahanmuuttajiin liittyvä toi-menpide, vaan tavoitteena on edistää moni-muotoisuuden toteutumista laajemminkin.

Sen avulla myös eri-ikäiset voivat saada aikaisempaa helpommin töitä.

Tähän mennessä nuorisoasiainkeskuksessa on täytetty kaksi paikkaa nimettömän työn-haun avulla.

– Tavoitteenamme on, että tänä vuonna veisimme nimettömänä läpi kaksikymmentä rekrytointia, mikä on noin kaksi kolmasosaa kaikista rekrytoinneistamme, toteaa Laitio.

Sosiaali- ja terveysvirasto lähti mukaan, koska kokeiluun kaivattiin isoa virastoa.

– Päätimme toteuttaa nimettömällä työnhaulla oppisopimushaun. Se on suurin hakumme, joten halusimme kokeilla, miten menetelmä toimii sellaisessa rekrytointi-prosessissa. Tänä vuonna lähihoitajiksi haki 493, ja heistä valittiin 25, sanoo Laurell.

Miten nimetön työnhaku toteutetaan?Käytännössä nimetön työnhaku toimii si-ten, että tehtävää hakevat henkilöt täyttä-

Nimetön työnhaku jatkuuHelsinki etsii aktiivisesti

keinoja edistää henkilös-tönsä yhdenvertaisuutta

ja monimuotoisuutta. Yhtenä keinona kokeil-

laan nimetöntä työn-hakua. Työhakemusten nimettömyys ja tausta-

tietojen puuttuminen auttavat rekrytoijaa

kohdistamaan huomion hakijan osaamiseen ja

työkokemukseen.

teksti KATJA PESONEN kuvat PEKKA NIEMINEN

kaffella


”Nimetöntä työnhakua kannattaa kokeilla rohkeasti. Siitä voi saada hyvien työntekijöiden lisäksi lisäarvoa myösrekrytointiprosesseihin.”

n Jonna Laitinen, Harri Laurell ja Tommi Laitio ovat tyytyväisiä nimettöminä tehtyihin rekrytointeihin, vaikka haku-prosessi onkin tavallista raskaampi ja vie paljon aikaa.

Nimetön työnhaku jatkuu


vät sähköisen hakemuksen normaalisti rekryjärjestelmään. Tämän jälkeen hake-muksista poistetaan hakijan henkilökoh-tainen tausta: nimi, osoite, ikä, sukupuo-li, syntymäpaikka, siviilisääty, perhetie-dot, kansalaisuus ja äidinkieli.

– Yliviivaajat, lisätietojen antajat ja haastattelijat ovat kaikki eri henkilöitä. Haastattelijat näkevät hakemukset yli-viivausten jälkeen ja hakijat kasvotusten vasta haastattelussa, Laitio kertoo.

– Hakemuksen lopussa on tilaa kol-melle avoimelle kysymykselle, jotka työnantaja itse määrittää. Jouduimme miettimään kysymykset tarkkaan sana-muotoja myöten, etteivät ne olisi haki-joille liian monimutkaisia tai ettei vasta-uksista paljastuisi henkilökohtaisia tieto-ja, Laitinen kertoo.

Valitsijat ovat etukäteen määritel-leet työpaikkailmoitukseen ne asiat, jot-ka tehtävään vaaditaan. Valintaprosessi tehdään pisteyttämällä hakemukset sen mukaan, miten hakijat täyttävät tarvit-tavat kriteerit.

Nimetön prosessi ulottuu ainoastaan haastatteluun asti. Haastattelu ja sen jäl-keinen rekrytointi toteutetaan normaa-liin tapaan. Hakijan muut henkilökoh-taiset ja sosiaaliset ominaisuudet arvioi-

daan haastattelussa ja mahdollisesti suo-sittelijoita kuulemalla.

Mitkä ovat nimettömän työn-haun hyödyt ja haasteet?– On suuri vahvuus, että osa tiedoista on peitossa. Näin valinnat voi tehdä tutki-malla vain tehtävän ja osaamisen kan-nalta olennaisia asioita, toteaa Laitinen.

Hän kertoo, että prosessin valmiste-lu oli raskas ja vei paljon aikaa, mutta lo-pussa se palkitsi.

– Esimerkiksi ulkomaalainen nimi saattaa herättää ennakkoluuloja, ja sik-sikin anonymiteetistä on hyötyä, Laurell pohtii.

Millaisia kokemuksia tästä on tähän mennessä kertynyt?Kolmikko on hyvin tyytyväinen tähän asti tehtyihin rekrytointeihin.

– Olen kokenut rekrytointiprosessin vapauttavana, koska tiedän hakijasta vain tietyt faktat. Näin voin luottaa sii-hen, että olen tehnyt valinnan nimen-omaan hakijan pätevyyden perusteella, Laitio sanoo.

– Kun prosessi on selkeä ja perusteltu, lopputulokset ovat olleet erittäin hyviä, Laitinen kertoo.

– Virhearvioinnin riski pienenee, kun pohjatyö on tehty hyvin ja mietitty tark-kaan, ketkä haastatteluun pääsevät, to-teaa Laurell.

Hakijan kokemus ja ammattitaito ovat tärkeitä, mutta tärkeitä ovat myös hänen persoonansa ja sopivuutensa työ-yhteisöön. Nämä ominaisuudet tulevat esille haastattelussa.

– Vaikka haastatteluun kutsutut vali-taan nimettömästi, esimiehen harkinta haastattelutilanteessa on olennainen osa valintaprosessia, Laitio sanoo.

Valintaa olisi mahdotonta tehdä alus-ta loppuun ilman haastattelua: pelkkä osaaminen ei ole kaikki kaikessa.

Mitä neuvoja ja eväitä antaisit-te muille virastoille ja liikelai-toksille?– Nimetöntä työnhakua kannattaa kokeil-la rohkeasti. Siitä voi saada hyvien työnte-kijöiden lisäksi lisäarvoa myös rekrytoin-tiprosesseihin, Laitinen kannustaa.

– On hienoa, että Helsinki on etulin-jassa tällaisessa tasa-arvotyössä, toteaa Laitio.

– Tavoite on, että kaupungin henki-löstössä voisi paremmin kuvastua kau-pungin väestö, mikä taas tarkoittaa

työpaikkojen monimuotoisuutta. Tasa-arvo työnhaussa ja työpaikoilla voi tu-levaisuudessa olla kaupungin kilpailu-valtti samalla tavoin kuin vaikkapa työ-suhdeturva tai työntekijöiden koulut-tautuminen, hän jatkaa.

Hänen mielestään kaikissa ammat-timaisissa rekrytoinneissa pitäisi käyt-tää pisteytystä. Tapa on ollut käytössä jo pitkään muun muassa Britanniassa.

– Toivon, että nimetön työnhaku muodostuisi meillä sosiaali- ja terveys-virastossa normaaliksi käytännöksi, sa-noo Laurell.

> KESKUSTELEMASSA:

nuorisotoimenjohtaja

Tommi Laitio nuorisoasiainkeskus

Itäluotsin toiminnanjohtaja

Jonna Laitinen

nuorisoasiainkeskus

työvoimasuunnittelija

Harri Laurell sosiaali- ja terveysvirasto

> AIHE: Nimetön työnhaku

> PAIKKA: nuorisoasiainkeskus


palvelu

Sosiaali- ja terveyspalvelujen neuvontaavoinna arkisin klo 8–16Kallion virastotalo, katutasoToinen linja 4 Apuh. 310 44000

hel.fi > Sosiaali- ja terveysvirasto > Neuvonta ja asiointi facebook.com/verkkoterkkarit

S-info koki muodonmuutoksen runsas vuosi sitten, kun siihen liitettiin Seniori-info, Verkko-terkkarit ja osa ruotsinkielisiä

sosiaalipalveluita. Syntyi sosiaali- ja ter-veyspalvelujen neuvontapiste.

Tiimiesimies, terveydenhoitaja Tiina Markkula vetää yhdeksän hengen po-rukkaa, jossa hänen lisäkseen työskente-lee kolme terveydenhoitajaa ja viisi sosi-aalineuvojaa. Lisävoimana on myös yksi osa-aikainen sosiaalineuvoja.

He auttavat kuntalaisia kaikissa sosi-aali- ja terveydenhuoltoa sekä hyvinvoin-tia koskevissa kysymyksissä oli kyse sit-ten julkisista tai järjestöjen palveluista.

Virastotalon aulassa on kaksi tietoko-netta, joilla asiakas voi 15 minuuttia ker-rallaan esimerkiksi täyttää lomakkeita, tulostaa hakemuksia tai etsiä lisätietoa.

Koneen äärellä papereita tulostaa Pasi. Hänen tarkoituksenaan on hakea toimeentulotukea.

– Työt loppuivat, enkä ole löytänyt uutta työtä, vaikka olen tehnyt kaikkeni.

Jouduin nyt ensimmäistä kertaa hake-maan toimeentulotukea, joten minul-la ei ole ollut aavistustakaan, miten sitä haetaan, Pasi kertoo.

– Olin tänne yhteydessä puhelimitse ja sain hyvät ja perusteelliset neuvot sii-tä, miten edetä asian kanssa.

– Henkilökunta on ollut tosi ystävällis-tä. Näin ensikertalaisena tämä neuvonta-piste vaikuttaa toimivalta, hän kiittelee.

Eniten sosiaalineuvojilta kysytäänkin juuri toimeentulotuesta ja muiden tuki-en hakemisesta.

Myös perheoikeudelliset asiat sekä tie-dustelut vanhusten palveluista, kuten ko-tona asumisen tukemisesta, kotihoidon palveluista sekä palveluasumiseen hakeu-tumisesta pitävät neuvojat kiireisinä.

Yhdistyminen laajensi asiantuntijuuttaMuutokset ovat aina haastavia, erityi-sesti silloin kun useat tahot lyövät hynt-tyyt yhteen. Tätäkin uudistusta muokat-tiin koko viime vuosi.

– Yhteistä toimintakulttuuria haettiin viime syksyn ajan, ja pikku hiljaa yhtei-nen sävel alkaa löytyä. Eri virastojen alu-eilla on myös erilaisia käytäntöjä. Olem-me yrittäneet sopia uusia tapoja ja sitou-tua niihin, mikä vaatii yhteen nivoutu-mista, Markkula toteaa.

Sosiaalineuvoja Esa Uotinen ehti työskennellä kuusi vuotta Seniori-in-fossa, joka oli yli 65-vuotiaille Helsingis-sä asuville suunnattu palvelu. Yhdisty-minen laajensi hänen toimenkuvaansa huomattavasti.

– Nyt neuvon kaikenikäisiä, minkä li-säksi palvelukielekseni on tullut englan-ti, sillä valtaosa yhteydenotoista tulee maahanmuuttajilta. Kohtaan päivittäin useita erilaisia elämäntilanteita, Uoti-nen kertoo.

– Minusta yhdistyminen on hyvä asia. Pidän tällaisesta moniammatillises-ta yhteistyöstä, sillä se parantaa ja tehos-taa asiakaspalvelua.

Aikaisemmin asiakkaat kysyivät usein terveyteen liittyviä asioita, mutta

S-info auttaa ja tukeeSosiaali- ja terveyspalvelujen neuvonta auttaa silloin, kun helsinkiläisen mieltä askarruttaa mikä asia tahansa palveluissa tai omassa hyvinvoinnissa. Kallion virastotalolla kuntalaista palvellaan sekä kasvotusten että netin kautta.



Sosiaali- ja terveyspalvelujen neuvontaavoinna arkisin klo 8–16Kallion virastotalo, katutasoToinen linja 4 Apuh. 310 44000

hel.fi > Sosiaali- ja terveysvirasto > Neuvonta ja asiointi facebook.com/verkkoterkkarit

”Henkilökunta on ollut tosi ystävällistä. Näin ensikertalaisena tämä neuvontapiste vaikuttaa toimivalta.”

n Pasi on tullut hakemaan apua S-infosta ja printtaamaan yleisö- päätteeltä lomakkeita. Esa Uotinen, Elise Karvonen ja Tiina Markkula auttavat tarvittaessa.

nyt terveysasioihin neuvoa kaipaavat voi ohjata Verkkoterkkareille.

Sosiaalineuvoja Elise Karvonen on tyytyväinen saatuaan rinnalleen myös terveydenhoitajia.

– Neuvontatyö on valtavan monipuo-lista, joten on hienoa, että mukaan on tul-lut eri alojen asiantuntijoita. Se rikastut-taa toimintaamme ja helpottaa työtäni, sil-lä kinkkisissä tilanteissa tiedän, että voin aina kysyä kollegalta neuvoa, Karvonen to-teaa.

Neuvonnassa on kaksi ruotsinkielis-tä palveluneuvojaa, Katarina Beijar ja Anne Pontán, joten apua saa myös toisel-la kotimaisella kielellä.

Heidän toimenkuvaansa kuuluu käsi-tellä sosiaali- ja terveysvirastolle tulevat palautteet ja ohjata ne viraston sisällä oi-keille henkilöille vastattaviksi.

Neuvontapalvelut on tarkoitus järjes-tää tulevaisuudessa ympärivuorokauti-sena koko viikon ajan.

Yhä useammin somessaSosiaali- ja terveyspalvelujen neuvon-taan voi ottaa yhteyttä monin tavoin: pal-veluun voi soittaa, neuvojien kanssa voi keskustella chatissa, neuvoa voi kysyä palautelomakkeella tai piipahtaa paikan päällä Kallion virastotalossa ilman ajanva-rausta.

Markkulan mukaan puhelin on edelleen suosituin yhteydenottotapa.

– Neuvonnan puhelinpalvelussa on käytössä takaisinsoittojärjestelmä. Jos soittoon ei heti pystytä vastaamaan, asi-akkaan ei tarvitse jäädä jonottamaan, vaan soittopyyntö tallentuu ja häneen otetaan yhteyttä mahdollisimman pian.

Puhelimen suosiosta huolimatta sosi-aalinen media kasvattaa merkitystään jat-kuvasti.

– Ihmiset käyttävät verkkoa enenevässä määrin, ja vaikka me emme ole juurikaan mainostaneet somekanavia, asiakkaat ovat löytäneet ne. Verkko on helppo tapa olla yhteydessä, Markkula vahvistaa.

Jo neljä vuotta toiminnassa ollut Verk-koterkkarit toimii IRC-Gallerian Verkko-terkkari-yhteisössä, kahdenkeskisessä ano-nyymichatissa, teemallisissa ryhmächateis-sa, Demin keskustelupalstalla terveysaihei-silla teemakeskusteluilla sekä Facebookissa ja Twitterissä tiedottamalla terveyteen liit-tyvistä aiheista ja toiminnastaan.

Anonyymisti aroista aiheistaNeuvonnan uudempana työmuotona on moniammatillinen chat-neuvonta, joka löytyy viraston internet-sivuilta. Sen voi ottaa käyttöön klikkaamalla chat-kuva-ketta. Chat on reaaliaikaista, anonyymiä ja nopeaa.

Terveyteen liittyvissä anonyymichateissa noin kolmasosa kysymyksistä liittyy sek-suaaliterveyteen, kolmasosa mielen hy-vinvointiin, ja loput koskevat yleisiä ter-veyasioita, kuten vaikkapa minkä terveys-aseman piiriin soittaja kuuluu.

− Anonyymichat mahdollistaa keskus-telun asioista, joita muuten voi olla vaikea kasvokkain ottaa esille, kertoo Markkula.

Erityisesti palvelun löytäneet nuoret pojat eivät välttämättä kehtaa kasvotus-ten keskustella seksuaalisuuteen liitty-vistä asioista. Nimettömänä chattailu on loistava keino puhua asioista avoimesti ja vapaasti.

− Anonyymikeskustelujen kautta kes-kustelijaa voi rohkaista hakeutumaan vas-taanottopalveluihin, jos neuvoja näkee sii-hen tarvetta.


hyvinvointi

26

Termejä: > Läheltä piti -tilanne = Vaaratilanne, jossa tapatur-

ma on ollut lähellä, mutta vahingoilta on kuiten-kin vältytty.

> Havaittu vaaratekijä = Jokin asia työpaikalla tai sen lähistöllä, joka voisi aiheuttaa työtapaturman.

> Uhka- tai väkivaltatilanne = Fyysisen tai henkisen väkivallan uhka, joka ilmenee esimerkiksi sanal-lisena tai aseellisena uhkauksena, huutamisena, tönimisenä ja liikkumisen estämisenä.

Auroran sairaalan psykiatrisella osas-tolla hoitajat huomasivat, että ras-kaat siirto- ja nostotyöt olivat li-sääntyneet, kun osastolle tuli liikku-

miseen paljon apua tarvitseva, painava potilas. Kuitenkin osastolta, kuten koko sairaalasta, puuttuivat tarvittavat apuvälineet, sillä yleensä psykiatrista hoitoa tarvitsevat potilaat liikku-vat normaalisti.

– Fyysisen rasituksen seurauksena hoitoti-lanteissa oli loukkaantumisvaara, hoitajien li-hakset kipeytyivät ja jopa vanhat vaivat olivat vaarassa ärtyä, kertoo osastonhoitaja Tiina Leivonen sosiaali- ja terveysvirastosta.

Leivonen otti yhden työntekijän Työsuoje-lupakkiin tekemän ilmoituksen käsittelyynsä, minkä jälkeen siitä puhuttiin tiimin kesken vii-koittaisessa osastokokouksessa. Henkilökun-ta päätti hankkia tarvittavia apuvälineitä työn helpottamiseksi, ja samalla niitä hankittiin koko sairaalalle. Keskusteluissa päätettiin, että arkisissa tilanteissa nostot tehdään parityönä. Turvallisten työasentojen löytämiseksi käytet-tiin fysioterapeutin apua.

– Tämä lisäsi osastollamme tunnetta työn hallinnasta sekä vähensi sairauspoissaoloja, Leivonen toteaa.

Hän on tyytyväinen Työsuojelupakkiin, vaik-ka ilmoitusten käsittely viekin esimiehiltä aikaa.

– Sen käyttö on vaivatonta ja help-poa, ja se ohjaa esimiestä käsittele-mään ilmoitukset ja tekemään tar-vittaessa jatkotoimenpiteitä, Lei-vonen vahvistaa.

Uhkaava tilanne hoidettiin mallikkaasti– Stadin ammattiopistossa tapahtui syyskuus-sa uhkaava tilanne, joka muodostui yllättävästi asiallisen keskustelutilanteen yhteydessä, ker-too työsuojelupäällikkö Marja Paukkonen opetusvirastosta.

Hänen vastuullaan on opetusviraston sekä suomen- ja ruotsinkielisen työväenopiston työ-suojeluasiat.

– Turvallisuuspoikkeaman käsittelyssä hyö-dynnettiin hyvin Työsuojelupakkia, ja ammat-tiopistolla käynnistettiin useita toimenpiteitä, jotka kirjattiin selkeästi, aikataulutettiin sekä toteutettiin määräaikaan mennessä, sanoo Paukkonen.

Tilannetta käsittelivät yhteistyössä asian-omaiset, opettajat, oppilaat, työterveyshuol-to, opiskelijaterveydenhuolto, poliisi sekä työ-suojelu.

Paukkonen on tyytyväinen, että uhkaava ti-lanne hoidettiin esimerkillisesti ja hyvin mal-likkaasti.

TYÖPAIKATViime syksynä käynnistynyt Työpaikka turvalliseksi -kampanja haastaa työ yhteisöt käyttämään Työsuojelupakkia ja tekemään ilmoituksia työturvallisuuspoikkeamista sekä käsittelemään ne

työyhteisössä. Se on jo lisännyt työturvallisuutta ja -hyvinvointia.

teksti LAURA HEIKKINEN kuvat SHUTTERSTOCK

Syksyn 2013 palkitut > Roihuvuoren harjoitusalue, pelastuslaitos > Hanasaaren työnjohto ja suunnittelu,

Helsingin Energia > Malminkartanon kirjasto, kaupunginkirjasto > Catering Pakkala, Palmia

TURVALLISIKSI


teksti LAURA HEIKKINEN kuvat SHUTTERSTOCK

Kampanja jatkuu toukokuulleTYÖPAIKKA TURVALLISEKSI -KAMPANJA kannustaa jokaista teke-mään ilmoituksen läheltä piti -, uhka- tai väkivaltatilanteista tai sellaisista vaaratekijöistä, jotka voisivat johtaa työtapaturmaan.

– Tehkää ilmoitus Työsuojelupakkiin aina kun havaitsette poikkeavan tilanteen – jokainen ilmoitus on tärkeä! Sen teke-miseen ei tarvitse mitään erillisiä tunnuksia, kehottaa työtur-vallisuuspäällikkö Jussi Köntti kaupunginkanslian henkilöstö-osastolta.

Kampanja palkitsee kuukausittain toukokuuhun asti kolme Työsuojelupakkiin tehtyä ilmoitusta, joihin on myös keksitty rat-kaisu työyhteisön kesken. Palkintona on kapselikahvinkeitin ja diplomi työpaikalle.

Helmen sovelluksista löytyvä Työsuojelupakki otettiin käyt-töön kaikissa virastoissa ja liikelaitoksissa vuonna 2011. Se tarjo-aa esimiehille ja työsuojelulle tehokkaan tavan käsitellä ja seu-rata työturvallisuusasioita.

Köntin mukaan sitä käytetään koko ajan aktiivisemmin, ja kampanja on vielä lisännyt aktiivisuutta.

– Ilmoituksia työturvallisuuspoikkeamista on nyt tehty kuu-kaudessa noin 500, kun vuosi sitten määrä oli 350. Ilmoituksista noin 150 on käsitelty asianmukaisesti kahden viikon kuluessa il-moituksen tekemisestä, mutta ihannetilanne on, että esimiehet käsittelisivät kaikki ilmoitukset, Köntti kertoo.

– Käsittelyn tarkoituksena on löytää yhdessä ne toimenpi-teet, joiden avulla voidaan jatkossa ennaltaehkäistä vastaavan-laiset tapaukset.

Palkituista uutisoidaan Helmessä. Tavoitteena on, että rat-kaisua voitaisiin hyödyntää muissakin työyhteisöissä ja parantaa työturvallisuutta. Tämä tuo myös taloudellisia säästöjä.

> Helmi > Henkilöstö > Työhyvinvointi ja työturvallisuus > Työturvallisuus

> Helmi > Sovellukset > Työsuojelupakki

365stadi

OsastopäällikköTarja Loikkanen liikuntavirastosta kertoo kaupungin vahvasta roolista liikunnan lisäämiseksi.

Katse toimintakykyynYHTEISKUNTAMME ON MUUTTUNUT teknistymisen myötä liikkumatto-muutta ja fyysistä passiivisuutta edistäväksi. Istumme työssä 90 prosenttia työajasta ja kuljemme työmatkamme ajoneuvoilla. Teini-ikäisten lasten liikunnan harrastaminen on romahtanut maailmantilastojen häntäpää-hän. Vaikka istumatyötä tekevä henkilö kävelisikin puoli tuntia päivässä, hän on silti 23,5 tuntia vuorokaudessa fyysisesti passiivinen.

LIIKUNTATOIMI ON PERINTEISESTI tuottanut palveluja aktiivisille liikun-nan harrastajille, mutta viime vuosina tehtävämme on kääntynyt päinvas-taiseksi. Olemme kehittäneet toimintamalleja, joilla saisimme eri-ikäisiä, liian vähän liikkuvia henkilöitä kiinnostumaan toimintakyvystään. Tarvi-taan kuitenkin eri toimijoiden välistä yhteistyötä, jotta ihmisten arkikäyt-täytymiseen, asenteisiin ja elintapoihin voidaan vaikuttaa.

HALLINTORAJAT YLITTÄVÄT palvelut vaativat Helsingin kokoisessa kau-pungissa pitkäjänteistä työtä, mut-ta onnistuessaan tuottavat uuden-laisia ratkaisuja. Niistä hyötyy moni taho, ja loppukädessä tietysti helsin-kiläinen. Vaikka palveluja pitää jos-kus räätälöidä kohdennetuiksi, niis-tä saatavat säästöt ovat pitkällä ai-kajänteellä merkittäviä. Tarjoamalla matalan kynnyksen mahdollisuuksia monipuolisiin liikuntakokemuksiin luodaan hyvät edellytykset pysyvien liikuntatottumusten luomiselle. Kaupungissamme onkin toteutettu lu-kuisia poikkihallinnollisia menestystarinoita.

SUURI JOUKKO HARRASTUSTOIMINNAN ULKOPUOLELLE jääviä lapsia on tavoitettu liikunnallisen iltapäivätoiminnan kautta. Peruskoulujen kou-lupäivän sisältöä on muokattu liikunnallisemmaksi ja oppimisedellytyk-siä edistäväksi Liikkuva koulu -mallilla. Ylipainoiset ovat saaneet kurssi-tusta uudenlaiseen ravinto- ja liikkumismaailmaan. Nuoret ovat päässeet suunnittelemaan omien mieltymyksiensä mukaista liikuntatoimintaa, ja nuorten yhteiskuntatakuu -hanke on tarjonnut mahdollisuuksia tutustua ja kouluttautua liikuntaan. Kakkostyypin diabetekseen sairastumisriskissä oleville aikuisille on tarjottu elämäntapaneuvontaa ja aktivointia. Kotihoi-dossa olevia vanhuksia on aktivoitu omatoimisemmaksi, ja toimintakyvyl-tään heikentyneille senioreille on löydetty liikuntakavereita.

HENKILÖSTÖN HYVINVOINTIA ei ole unohdettu: painopiste on entis-tä enemmän eri-ikäisille kohdennetussa toiminnassa. Tarjolla on muun muassa työkykyä tukevia palveluja työntekijöille, jotka niitä eniten tar-vitsevat, matalan kynnyksen toimintaa, henkilökohtaista aktivointia sekä kannustamista istumisen vähentämiseen.

KAUPUNGIN STRATEGIASSA ON LIIKUNNALLA viimeinkin vahva rooli. Nyt luodaan uusia innovaatioita ja motivointikeinoja hyvinvoinnin ja arkilii-kunnan edistämiseksi. Siihen tarvitaan ennen kaikkea yhteistyötä kaikki-en toimijoiden kesken.

Henkilöstölleon tarjollaeri-ikäisille kohdennettuatoimintaa.


liikkeellä

28

”Kirjastossa käydessä kannattaa rohkeasti kysyä meiltä neuvoja ja vinkkejä.”

n Taru Päivälinna löytää tarvittaessa uutta luettavaa.

Istun Kallion kirjaston kellarissa si-jaitsevassa dekkarikirjastossa lu-kuvalmentaja Taru Päivälinnan kanssa. Pöydällä on pino Päivälin-

nan juuri minulle valitsemia kirjoja. Luen paljon ja haluaisin löytää jotakin ihan erilaista luettavaa, joten käännyin lukuvalmentajan puoleen.

Täytin lukuvalmentajan sähköpos-tilla lähettämän lomakkeen, missä ky-syttiin lempikirjailijoitani, mitä kirjal-lisuutta luen eniten, mihin kirjoihin en

halua tarttua sekä millainen lukija olen. Samalla varasin ajan tunnin mittaiseen henkilökohtaiseen tapaamiseen. Minua jännittää, mitä kirjallisuutta Päivälinna minulle ehdottaa.

Kirjallisuuden tuntemus laajeneeKallion kirjaston sivuilla vinkataan lu-kuvalmentajasta. Yhteyttä voi ottaa joko käymällä kirjastossa tai lähettämällä sähköpostia.

Enemmän irti kirjallisuudesta

Kun lukeminen tai musiikin kuuntelu alkaa tuntua vanhan toistolta, uutta intoa saa kirjastojen kirja- ja

musiikkiosastoilta. Luku- ja musiikkivalmentajat antavat vinkkejä ja ohjaavat vielä tuntemattomille poluille.

teksti LAURA HEIKKINEN kuva PEKKA HOLMSTRÖM

– Meihin otetaan yhteyttä, kun halutaan jotain uutta luettavaa tai lukuharrastus uuteen nousuun, Päivälinna kertoo.

Lukuvalmennus alkoi pari vuotta sit-ten. Kun kirjastot profiloituvat ja tarjo-avat monenlaisia palveluja, lukuvalmen-nus on Päivälinnan mukaan paluuta kir-jaston ydinpalveluun, kirjallisuuteen.

Kalliossa on kuusi eri tavoin suuntau-tunutta lukuvalmentajaa, jotka tekevät lukuvalmennusta työnsä ohella omasta kiinnostuksesta.

– Annamme lukuvinkkejä. Tarkoitus on laajentaa ja syventää lukijoiden kau-nokirjallisuuden tuntemusta.

Valmentajakin oppii Kyselylomakkeen vastauksista lukuval-mentaja löytää punaisen langan vastaa-jan lukumausta. Miten kirjat valitaan?

– Ensinnäkin on oltava hyvin avoin, eikä mitään saa rajata pois, paitsi jos asi-akas on näin toivonut. Omista suosi-keista on tarvittaessa osattava luopua, mutta niistä on joskus myös hyötyä. It-sestäänselvyyksiä ei ole, eikä saa olla lii-an varovainen.

Teoksia valitaan 10 tai 20, joten jouk-koon mahtuu niin huteja kuin täysosu-miakin.

– Emme tietenkään ole itse lukeneet kaikkia suosittelemiamme kirjoja vaan kysymme vinkkejä kollegoilta. Tämä on työlästä, mutta antoisaa. Opin joka kerta jotain uutta, jota voin hyödyntää muussa asiakaspalvelussa. Myös henkilökohtai-set tapaamiset ja kirjojen esittely opetta-vat paljon, toteaa Päivälinna.

Asiakas saa tapaamisessa kirjalistan ja voi lainata haluamansa teokset mu-kaan. Vaihtoehtoisesti kirjalistan ja -kas-sin voi hakea kirjastosta tai pyytää kirja-listan sähköpostitse.

Tarkoitus on tehdä palvelusta pa-lautelomake, jotta saadaan tietoa, miten valinnat ovat toimineet.

– Kirjastossa käydessä kannattaa roh-keasti kysyä meiltä neuvoja ja vinkkejä. Siihen ei tarvitse varata aikaa vaan voim-me saman tien valita yhdessä uutta luet-tavaa!> helmet.fi/kallionkirjasto


”Hienoa, jos voi antaa sellaisia musiikkitärppejä, joita ei helposti tule vastaan.”

n Tommi Kemppinen opastaa musiikkilajien saloihin.

Syvemmällemusiikkiin

Olen aktiivinen musiikin kuun-telija, mutta sivistyksessäni on aukko: 1960-luvun soul. James Brown, Aretha

Frank lin ja Otis Redding sentään ovat tuttuja nimiä, mutta kaipaan lisäpereh-dytystä.

Olenkin varannut sähköpostitse ajan Kirjasto 10:n musiikkivalmentajalle, joka opastaa asiakasta musiikkilajien sa-loihin. Ajan voi varata myös puhelimitse tai paikan päällä henkilökohtaisesti.

Musiikkivalmentajapalvelua on ol-lut tarjolla pari vuotta. Valmentajia on kymmenen, ja heillä kaikilla on omat vahvuusalueensa. Valmennus on tar-koitettu jokaiselle kaupunkilaiselle, joka haluaa laajentaa musiikkituntemustaan ja -kokemustaan.

Parhaassa tapauksessa aiemmin musiik-kia harrastamatonkin löytää elämäänsä aivan uuden puolen.

Räätälöityä palveluaMenen kirjaston neuvontaan ja kysyn musiikkivalmentaja Tommi Kemppis-tä. Minut tulee hakemaan sympaatti-sen oloinen kolmekymppinen mies, joka niittivöineen näyttää musiikkimieheltä. Menemme musiikkihuoneeseen, jossa on ensiluokkaiset kaiuttimet ja taulute-levisiot. Kemppinen on varannut minua varten ison pinon 60-luvun soul-levyjä.

– Ideana on, että kuuntelemme mu-siikkinäytteitä ja kerrot niistä mielipi-teesi. Palautteen pohjalta kokoan tar-kemman paketin jatkotapaamista var-ten, Kemppinen valottaa.

– Voimme käydä jonkun verran läpi myös genren historiaa, avainteoksia ja tunnustettuja klassikkoteoksia. Jokai-nen voi kuitenkin lukea perustiedot hel-posti netistä. Mielestäni on tärkeämpää tuoda esiin omia henkilökohtaisia tärp-pejä ja aarteita, Kemppinen korostaa.

60-luvun letkeä soul vie mukanaan muihin maailmoihin. Kemppinen ke-hottaa kertomaan heti, pidänkö soi-massa olevasta kappaleesta, mielellään perustellen.

– Jos nyt esimerkiksi ilmenee, että 60- luvun Motown-soul ei yhtään inspiroi-kaan sinua, en yritä turhaan sitä tyrkyt-tää. Voimme sitten kokeilla 70-luvun sou-lia tai vaikka funkia, Kemppinen sanoo.

Haettu sävel löytyyKemppinen on työskennellyt Kirjasto 10:ssä kolme vuotta. Tätä aiemmin hän toimi myös muissa kirjastoissa opiske-lujensa ohella. Mikä on hänen musiikki-makunsa?

– Olen keräillyt levyjä seitsemän vuo-tiaasta lähtien ja kuuntelen oikeastaan kaikkea musiikkia. Eniten minua kiin-nostaa kuitenkin populaarimusiikin ko-keellinen laita kuten kummallinen folk, Kemppinen kertoo.

– On hienoa, jos voi antaa asiakkaalle sel-laisia tärppejä, joita ei helposti tule vas-taan. Haasteellisimpia työssä ovat tilan-teet, joissa asiakas ei tiedä musiikista juu-ri mitään ja kuvailee haluamaansa mu-siikkia vain adjektiiveilla. Tällöinkin on aina löytynyt yhteinen sävel.

Kemppinen on nyt soittanut liudan 60-luvun soul-kappaleita. Suurin osa niistä on amerikkalaista tuotantoa. Ky-syn vähän leikilläni, olisiko mitään suo-malaista tarjolla. Mutta kas, Kemppiseltä tulee vastaus kuin apteekin hyllyltä.

Lähdenkin kirjastosta kotiin hyvillä mielin kainalossani muun muassa Mo-town-kokoelma tyttöbändien musiikkia, Wilson Picket ja supisuomalainen Kirka. > helmet.fi/kirjasto10

teksti STIINA HONKAMAA kuva TOMMI TUOMI


ilmoitustaulun

äytt

ely

CINO ZUCCHI ARCHITETTI - ONE WORKS - BURO HAPPOLD

3030

Tiedot palstalle [email protected] aineistopäivä on 21. maaliskuuta.

Kevään henkilöstöliikuntaa■■ KEVÄÄN OHJATUISSA LIIKUNTARYHMISSÄ on vielä tilaa. Katso tar-

jonta ja vapaat paikat Helmestä > Sovellukset > Koulutuskalenteri > Henkilöstöliikunta.

■■ NAISTEN KYMPILLE PÄÄSEE puoleen hintaan. Toukokuun 25. päivä Olympiastadionin ympäristössä ja Töölön kisahallissa järjestettävään Naisten Kymppiin voi henkilöstö osallistua alennettuun hintaan 19,50 euroa / henkilö (norm. 39 euroa). Tapahtumaan ovat tervetulleita kaik-ki naiset iästä ja kunnosta riippumatta. Alennushinta on voimassa 28.2. saakka, ja se koskee sekä ryhmä- että yksilöilmoittautumisia. Alennus on tarkoitettu vain kaupungin työntekijöille. Lisätietoja ja ilmoittautu-miseen tarvittavan kaupungin alennuskoodin löydät henkilöstöliikun-nan sivuilta Helmi-intrasta. Ilmoittauminen: naistenkymppi.fi.> liikunnansuunnittelijat: Pilvi Heinonen, [email protected], puh. 310 87822 tai Eeva-Liisa Rautiainen, [email protected], puh. 310 87821.

Näe ja koe uusi Pasila■■ PASILA 3.0 -NÄYTTELYSSÄ info- ja näyttelytila Laiturilla Kampissa esitellään Pasilan

keskuksen rakentamisen ensimmäistä vaihetta, Triplaa. Koe tulevaisuuden Pasila liikkumalla uusissa julkisissa tiloissa virtuaalikypärän ja ani-

maation avulla kulkumuotoa vaihdellen. Kokeile, miltä tuntuvat julkisivujen uudet pinta-materiaalit, kuten alumiinivaahto. Tarkastele keskustakorttelia uudesta pienoismallista ja kerro oma näkemyksesi siitä, millainen on hyvä Pasila.

Keski-Pasilasta rakentuu monipuolinen, tiivis, toiminnoiltaan limittynyt ja yhdyskun-tarakennetta eheyttävä kaupunkiympäristö. Keskus on kolmen korttelin kokonaisuus, johon toteutetaan toimistoja, kauppa- ja kongressikeskus, asuntoja, hotelli, monitoimi-areena ja joukkoliikenneterminaali. Keskus toteutetaan vuosina 2015–2021.

Keskuksen toteuttamiseksi laaditaan asemakaava. Kaupunkilaisilla on näyttelyn ajan mahdollisuus osallistua asemakaavaehdotuksen valmisteluun.> Laituri, 7.2.–26.4., laituri.hel.fi> pasilahelsinki.fi

Keskustelu vanhus-palvelujen tilanteesta ■■ MIKÄ ON TILANNE Helsingin vanhuspalveluissa? Hel-

singin vanhusneuvosto ja Kinaporin palvelukeskus jär-jestävät yleisötilaisuuden Helsingin vanhuspalveluista 20.2. klo 13–15 Kinaporin palvelukeskuksen juhlasalissa, Kinaporinkatu 9 A. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Palvelualueen johtaja Arja Peiponen pitää katsauk-sen Helsingin vanhuspalveluista. Vanhusneuvoston pu-heenjohtaja, professori Sirpa Asko-Seljavaara toimii keskustelutilaisuuden vetäjänä.

Jaa musiikkimuistosi!■■ KAUPUNGINMUSEO VALMISTELEE MAALISKUUSSA

2015 Hakasalmen huvilassa avautuvaa näyttelyä, joka kertoo musiikista osana helsinkiläisten elämää. Sitä varten kerätään musiikkimuistoja Helsingistä. Vastaaji-en kesken arvotaan palkintoja. Musiikkimuistot voi ker-toa 28.2. mennessä osoitteessa helsinginkaupunginmu-seo.fi/musiikkimuistot

Talviliikuntapaikat auki■■ PALOHEINÄÄN JA MUILLE ulkoilualueille on tehty hiihtolatuja. Re-

aaliaikaista latutilannetta voi seurata latukarttapalvelusta mski.fi/hel-sinki, josta selviää ladun pituus, valaistus ja suositeltava hiihtotyyli sekä se, milloin latu on viimeksi huollettu tai sen kunto todettu.

Paloheinän ulkoilumaja on suljettu tänä talvena lvi-remontin vuoksi, mutta Paloheinä Golfin kahvila ja saniteettitilat suihkumah-dollisuuksineen ovat käytössä.

Liikuntavirasto ylläpitää seitsemän tekojääradan lisäksi kymmeniä luonnonjääkenttiä. Ajankohtaiset luonnonjääkenttien kunto- ja huol-totiedot löytyvät Luistelukenttäinfo-palvelusta mski.fi/helsinki.mskate.

Kivikon Lumiparkkiin, Kivikonlaita 25 on avautunut lumilautailu- ja new school -hiihtopaikka. Lumiparkki on monipuolinen ja elämyk-sellinen miniparkki, joka soveltuu niin kokeneille kuin vasta-alkajil-lekin. > hel.fi/liikunta> mski.fi/helsinki, mski.fi/helsinki.mskate

Liikuntaelämyksiä talvilomalla■■ LIIKUNTAVIRASTO JÄRJESTÄÄ TALVILOMAA 17.–21.2. viettäville

koululaisille monipuolisia liikuntakursseja ja tapahtumia. Lomalai-sille on tarjolla uinti-, yleisurheilu- ja liikuntaleirikursseja, Easyport-viikko ja luistelua Olympiastadionilla. Tarkemmat ilmoittautumisoh-jeet, kurssitarjonta ja tapahtumatiedot liikuntaviraston verkkosivuilta sekä sähköisestä asioinnista. > hel.fi/liikunta, hel.fi/ohjattuliikunta, asiointi.hel.fi


Pek

ka S

auri

Ristikko nro 1/2014

313131

Lähetä ristikon vastaussanat yhteystietojesi kera 21.3. mennessä osoitteella [email protected]

Kerro samalla mielipiteesi lehdestä!Vastanneiden kesken arvomme elokuvalippuja.Ristikon oikea vastaus löytyy 21.3. jälkeen netistä samasta osoitteesta lehden verkkojulkaisun kanssa, hel.fi/helsinginhenki.

Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin leffalippuja, jotka menivät seuraaville: Risto Vähävirta, Tanja Saarinen, Ville Helander, Leea Ahvo ja Arja Laurila

Kiitos osallistumisesta!


Helsingin henki{ u

usi d

uuni

}012014

@K

jJussi

helmikuu–maaliskuu 2014

3232

Helsinki on Avoin Kaupunki. Se tarkoittaa suvaitsevaisuutta, yhteisöllisyyttä, luovuutta ja toiminnan läpinäkyvyyttä. #openhelsinki

14.2.–13.7. CHAPLIN KUVISSA

Taidemuseon näyttelyissä on esillä kuvia rakastetun kulkurin Chaplinin uran eri vaiheista sekä taidetta yksinäisyydestä.> helsingintaidemuseo.fi

18.–22.2. REAKTORI NUORILLEKaikille avoin Suomen suurin hiihtolomatapahtuma valtaa Suvilahden Kattilahallin ja nuorten toimintakeskus Hapen. > nuoriso.hel.fi/reaktori

9.3. & 6.4. HKO KAUPUNGINTALOLLAHKO:n kamarimusiikkikonsertteja voi kuulla kaupungintalon juhlasalissa 9.3. ja 6.4. klo 14–15 hakemalla ilmaislipun Vir-ka Infosta.> virka.fi

9.3. & 23.3. STADIN SLANGIA Hakasalmen huvilan Rasvaletti-näyttelyssä puhutaan stadin slangia 9.3. ja 23.3. klo 14 Muistaksä? -slangiopastuksessa. > helsinginkaupunginmuseo.fi

20.3.–12.4. 1001 TARINAAStoan Gallerian näyttely vie matkalle tuhannen ja yhden yön maailmaan. Oheisohjelmana erilaisia työpajoja. > stoa.fi

21.–22.3. STREAT HELSINKIKaturuokatapahtuma tekee uutta ruokatrendiä tutuksi Torikortteleissa ja Teurastamolla. > streathelsinki.com

9.4. HELSINGIN HENKI ILMESTYYAiheina ovat muun muassa vuoden vanha Sote-virasto, yleis-kaavan valmistelu, tuki uusille esimiehille, kaupungin uudet www-sivut ja liikuntaviraston ulkoilumajat.

Viestintää ja verkostojaKUKA: Jaakko SalavuoAMMATTI: tietotekniikka- ja viestintäjohtajaTÖIHIN: 7.1.TOIMIPAIKKA: kaupunginkanslia

Mitkä ovat tietotekniikka- ja viestintä- johtajan keskeiset tehtävät?Edistän uusien vuorovaikutusmenetelmien ja di-gitaalisten palveluiden kehittämistä helsinkiläisil-le. Osastoon kuuluu keskenään hyvin erilaisia toi-mintoja, joten autan niitä lähentymään toisiaan. Mitä teit aiemmin? Toimin Nokialla vaihtelevissa viestinnän tehtävis-sä, kolme viime vuotta vastasin yhtiön strategia-viestinnästä. Millainen on työyhteisösi? Teen työtä hyvin erityyppisten alojen ihmisten kanssa. Meillä on muun muassa tietotekniikan, viestinnän ja asukasyhteistyön ammattilaisia. Mihin asioihin aiot tarttua ensimmäisenä? Haluan kehittää hyvää yhteistyötämme kaupun-gin sisällä ja sidosryhmiemme kanssa.

Millainen on tietotekniikan, viestinnän ja vuorovaikutuksen nykytila kaupungilla? Meillä on erinomaiset lähtökohdat kehittää avoin-ta kaupunkia. Tästä ovat osoituksena erilaiset kan-sainväliset tunnustukset ja vireä yhteistyöverkosto.Mihin suuntaan niitä tulee kehittää? Olemme kaupunkilaisille, yrityksille ja yhteisöille monessa mielessä mahdollistaja. Meidän on ym-märrettävä ja ennakoitava asukkaiden muuttuvia tarpeita ja uusien teknologioiden tuomia mah-dollisuuksia. Mitä haasteita tehtävässä on? Kentän laajuus on kieltämättä haaste, kuten myös suuri organisaatio. Haasteet liittyvät myös digi-taalisuuteen ja kaupunkipalveluihin.

Meidän on osattava löytää ja käyttää jo ole-massa olevia innovaatioita, verkostoitua ja tehdä yhteistyötä kehityksen kärjessä olevien toimijoi-den kanssa.

Lopulta tulee muistaa, että osallistaminen koskee kaikkia – myös niitä, jotka eivät tavoita sähköisiä palveluja. Mitä teet vapaa-aikanasi? Harrastan liikuntaa ja luen paljon. Aikaani vie myös juniorijalkapalloseuran valmennus. Missä asut ja miten kuljet töihin? Asun Haukilahdessa ja kuljen töihin vaihtelevasti autolla, bussilla ja pyörällä.

kuv

a JU

KKA

PAKA

RIN

EN

helsingin henki 1/2014

Documents