Uusi Invalidi 1/2017 1

T a p a t u r m a - j a s a i r a u s i n v a l i d i e n l i i t t o r y : n s o s i a a l i n e n u u d i s t u s l e h t i 1/ 2 0 17

Tässänumerossa:

Pääkirjoitus:Terveysvaalit

Sivu 2

Jokaiselle kuuluu arvokas kuolema

Sivu 3

Sote jasosiaalipalvelut

Sivu 4

Liittokokouksen kuulumisetSivut 6–7

YhdistyksettoimivatSivut 8–9

Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry:n liittokokous vaatii:

Toimeentulotuen perusosa on perustuslain takaama viime-sijainen toimeentulon rahoi-tusmuoto, joka koskee kaik-kein heikoimmassa asemassa monista eri syistä olevia kan-salaisia. Toimeentulotuen kä-sittelyn siirtäminen Kelalle on aiheuttanut sen, että suuri osa toimeentulotukeen oikeu-tetuista ei saa päätöstä ajois-sa. Tämä osoittaa joko asiaa valmistelleen virkakoneiston puutteellisia tietoja siitä, mi-ten toimeentulotuen käsitte-lyjärjestelmä toimii tai välin-pitämättömyydestä kaikkein heikoimmassa asemassa ole-via kanssaihmisiämme koh-taan. Kuntien sosiaalitoimis-toissa olisi ollut runsaasti tie-toa järjestelmän käytännön toiminnasta, ja sitä toimiva ta-so on yrittänyt valmistelijoil-le välittää. On anteeksianta-

matonta, että heidän viestiään ei ole otettu asianmukaisesti huomioon, vaan uudistusta on viety heikoimpien kustannuk-sella eteenpäin siten, että suuri joukko asiakkaista kärsii.

Kelan hallintoa valvovan eduskunnan oikeusasiamiehen tulisi tehdä puolueeton selvi-tys rikkooko Kela perustus-lakia. Heikosta valmistelusta vastuussa olevat tulisi saattaa vastuuseen laiminlyönneis-tään.

Toimeentulotuen käsittely-järjestelmä on saatettava välit-tömästi toimintakuntoon niin, että päätökset eivät viivästy. Syntyneessä kriisivaiheessa Kelan ja kuntien sosiaalitoi-mien on tiivistettävä yhteis-työtään siten, että toimeentu-lotukiasiakkaita kohdellaan oikeudenmukaisesti ja ihmis-arvoa kunnioittaen.

Mikäli toimeentulotuen vii-västyminen hallinnollisista syistä johtuen on johtanut toi-meentulotukiasiakkaita kos-keviin kärsimyksiin, kuten häätöihin maksamatta jäänei-den vuokrien takia tai muihin kohtuuttomiin seurauksiin, on Kelan korvattava syntyneet vahingot asiakkaille täysimää-räisesti.

Toimeentulotukijärjestel-mää tulisi kehittää siten, et-tä kunnan sosiaalitoimen hoi-toon jäänyt ehkäisevän ja täy-dentävän toimeentulotuen ja perustoimeentulotuen käsitte-ly muodostaa nykyistä parem-min toimivan kokonaisuuden.

12.3.2017Tapaturma- ja sairaus-

invalidien liitto ry:nliittokokous

Hei, uusi lukija!

Ajammeko mielestäsioikeita asioita?

Haluatko mukaan liiton toimintaan?Nyky-yhteiskunnassa on entistä tär-keämpää yhdistää voimamme, jotta heikompiosaisten ääni saadaan kuu-luviin. Ota yhteyttä Tapaturma- ja sairausinvalidien liittoon, niin oh-jaamme sinut oikeaan paikallisyh-distykseen.

Liiton lehden lisäksi jäsenetuna myös Vähäjärven lomakodin käyttö edullisin jäsenhinnoin.

Tule mukaan, yhdessä saamme enemmän aikaan, tervetuloa!

Ota yhteyttä: tsil@tsil.fi,09-3960 5680

Kela vastuuseen toimeentulo-tukikatastrofin aiheuttamisesta

Uusi liittohallitus sekä liittovaltuuston puheenjohtajat. Takana Antti Holopainen, Hannu Väisänen, Tapio Tenhunen, Rauno Glad, Juha Kovanen ja Erkki Matikainen. Eturivissä, Pauli Toikka, Aino Laine, Terttu Elomaa, Anja Kivipensas ja Anneli Kelloniemi. Kuvasta puuttuvat Kaija Kiessling, Ritva Korhonen, Manu Laihonen ja Vesa Ruskeeniemi. Kuva Tarja Västilä.

Uusi Invalidi 1/20172

Pääkirjoitus 1/2017

Näkökulma: Kalevi Tuominen

Lue myös puheenjohtajan blogi www.tsil.fi

Terveysvaalit

Maan hallitus yllätti kansalai-set, asiantuntijat ja monet po-liittiset päättäjät uudella sote-uudistus käänteellään. Viimei-nen versio uudistusehdotuk-sesta on palvelurakenneuudis-tuksen kulisseissa vuosia hää-rineiden terveysbisneslobba-reiden unelma, josta he ovat julkisesti eri foorumeilla rie-muinneet. Alaa tuntevat pro-fessorit, kuntayhtymien ter-veysjohtajat ja poliittinen va-semmisto ovat teilanneet pak-koyhtiöittämisen ja ovien avaamisen estoitta ylikansalli-selle terveysbisnekselle.

Ministeritkin alkavat jo em-piä. Paineet vetää esitys takai-sin vähintäänkin tuumaustau-olle on kova. Toisaalta ter-veyspalvelut ja sosiaalipalve-lut yhä tiukemmin niihin in-tegroituina ovat olleet vuosi-kymmeniä kestäneessä kriisi-tilassa. Jonot terveyskeskus-lääkärien vastaanotoille ovat monin paikoin kohtuuttomat, samoin hammaslääkärien.

Toimeentulotuen maksa-tus siirtyi vuoden vaihtees-

sa Kelalle. Sekään ei mennyt putkeen. Paljastui, että uu-distus oli huonosti valmistel-tu käytännön tasolla. Jälleen kärsijöinä olivat kaikkein heikoimmassa asemassa olevat, eli ne joilla ei ole rahaa välttämättömimpään elämisen turvaan.

Ennen tätä keikausta kun-tien terveysmaksuja nostet-tiin rajusti. Uusi hoitajamak-su otettiin monissa kunnis-sa käyttöön. Viimeksi eräs kansalainen soitti ihmetel-len maksua ja sen laillisuutta. Kunnallisvaalien alla on nos-tettava kansanliike vaatimaan terveyden tasa-arvoa. Askel tällä tiellä on terveyskeskus-maksujen poistaminen. Työ-terveyshuollon sairaanhoito-palveluissa maksuja ei ole ol-lut vuoden 1994 jälkeen, sil-lä KELA korvaa työnantajil-le sairaanhoitokäynnit 50 %. Terveyskeskuksiin maksut jäivät ja ovat moninkertaistu-neet viime vuosina. Terveyse-rot kasvavat, kun paremmas-sa asemassa olevat kansalaiset

saavat palvelunsa työterveys-huollon kautta maksutta, mut-ta työelämän ulkopuolella ole-vat vammaiset pienituloiset ja ikäihmiset joutuvat palveluis-taan maksamaan.

Näin ei saisi olla. Terveys-tutkijat ovat todenneet mak-supolitiikan lisäävän tulosi-donnaisia terveyseroja. Näillä perusteilla Helsingin kaupun-ki luopui terveyskeskusmak-sujen perinnästä 2012. Muual-la Suomessa maksuja on tuon jälkeen rajusti korotettu ja saatu aikaan myös alueellinen epätasa-arvo.

Sote-uudistuksen tulisi läh-teä siitä, että hoitoon pääsyä helpotetaan poistamalla ter-veysmaksut. Vammaislain-säädännön, sosiaalilainsää-dännön ja vanhuspalvelulain-säädännön rajapinnoissa on rakenteellista syrjintää. Ikä-syrjintä on yksi törkeimmis-tä syrjinnän muodoista, joka kohdistuu erityisesti ikään-tyneisiin vammaisiin. Suomi ratifioi juuri YK:n yleissopi-muksen vammaisten henkilöi-

den oikeuksista. Näin yleis-sopimuksesta tuli osa kansal-lista lainsäädäntöämme. Sekä tämä sopimus, että perustus-lakimme 6 § kieltää syrjinnän ja lain 19 § velvoittaa julkista valtaa takaamaan kaikille oi-keuden sosiaaliturvaan ja riit-täviin terveyspalveluihin.

Terveysbisneslobbarit ovat ajaneet uudistusesitykseen po-tilaan ”valinnanvapauden” ni-missä rakenteita, joilla eriar-voisuus kasvaa, bisnes kulkee kansalaisten perusoikeuksien turvaamisen edellä ja yhtiöit-tämisvelvollisuuden läpi run-nomisella julkinen järjestelmä ajetaan kaaokseen. Kaaoksen vallitessa ylikansallinen ter-veys- ja hoivabisnes kaappaa verovaroin rakennetun sosiaa-li- ja terveyspalvelujärjestel-män hallintaansa. Tätä firmat ovat harjoitelleet kaappaamal-la kriisiterveyskeskuksia hal-lintaansa ympäri maata koko-naisulkoistusmalleillaan.

Tulevissa kunnallisvaaleis-sa kansalaisilla on mahdol-lisuus ilmaista kantansa sii-

hen, etenemmekö ihminen ja kansanvalta vai bisnes ja ra-han valta edellä. Tapaturma- ja sairausinvalidien ehdokkaat kunnallisvaaleissa toimivat parempien palvelujen, vah-vemman kansalaisvaikuttami-sen ja demokratian laajenta-misen puolesta yhtiövallan ja lobbariverkostojen salaseuro-jen vallan rajoittamiseksi.

Antti HolopainenTapaturma- ja sairausinvalidien

liiton puheenjohtaja

Huhtikuisten kuntavaalien eh-dokaslistat on asetettu. Eh-dokkaiden saaminen on joka kerta aina vain vaikeampaa, varsinkin nuoret puuttuvat. Ehdokkaalta vaaditaan luon-netta, että sietää kritiikin jo-ta tulee vähän joka puolelta. Moni ehdokkuutta harkinnut odottaa jo maakuntavaaleja, jos menisi niihin ehdolle.

Minusta sote-vaalit on vää-rä nimitys – uudet valtuute-tut eivät pääse vaikuttamaan sote-palveluihin.

Kunnallisvaalit ovat tärkeät vammaispalvelujen kannalta, tulevat valtuutetut käyttävät kunnassa valtaa ja joko paran-tavat tai huonontavat palvelu-ja.

Valtuutettuja kritisoisin sii-tä, että kun viranhaltijat teke-vät esitykset, valtuutetut eivät yleensä kyseenalaista esityk-

Kuntavaalit 2017

siä vaikka ne olisivat kuinka epäoikeudenmukaisia. Kunti-en hallintoa ajetaan alas, pe-rustetaan hallintokuntia joihin saatetaan liittää montakin lau-

takuntaa tai sitten lautakuntia yhdistetään, valtuustoja pie-nennetään.

Valtuutetun työmäärä kas-vaa, vaikka sote-asiat jäävät-kin kunnalta pois. Monessa kunnassa on rajattu ainoas-taan valtuutetuille paikat lau-takunnassa tai hallintokunnis-sa asiamäärät kasvavat, eikä valtuutetulla ole riittävästi ai-kaa perehtyä asioihin. Aina-kin Raumalla suunta on tämä, vanhus- ja vammaispalvelui-den taso heikkenee ja maksut lisääntyvät. Varsinkin meille pienituloisille on erittäin tär-keää käydä äänestämässä ja äänestää niitä ehdokkaita, jot-ka ajavat meidän etuja.

Kalevi TuominenRauman Seudun Tapaturma-

ja Sairausinvalidit ryKalevi Tuominen

Kuntavaalit lähestyvät ja ää-nioikeuttaan kannattaa eh-dottomasti käyttää. Sillä ta-voin pystyt vaikuttamaan mihin suuntaan asioita tässä maassa viedään. Vaalipäivä on sunnuntaina 9.4.2017 ja ennakkoäänestysaika 29.3 – 4.4.2017. Mikäli äänestys-paikkaan pääseminen tuottaa vaikeuksia äänestyksen voi suorittaa myös kotona, alla ohjeet kotiäänestyksestä.

Äänestäminen kotona

Henkilö saa äänestää ennak-koon kotonaan, mikäli hänen kykynsä liikkua ja toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse kotimaan ennak-koäänestyspaikkaan tai vaa-lipäivänä äänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaike-uksia. Tällöin hänen luok-seen saapuu sovittuna ajan-kohtana kunnan keskusvaa-lilautakunnan nimeämä vaa-

Kuntavaalit 9.4.2017

litoimitsija, joka ottaa ää-nestyksen vastaan.

Äänestäjän on ilmoitet-tava halustaan äänestää ko-tonaan oman kuntansa kes-kusvaalilautakunnalle vii-meistään tiistaina 28.3.2017 ennen klo 16. Keskusvaali-lautakunnan puhelinnume-ro ja osoite löytyvät äänes-täjälle postitse saapuneesta ilmoituskortista. Äänestä-jän puolesta ilmoituksen voi tehdä myös hänen valitse-mansa henkilö.

Kotiäänestyksen yhtey-dessä voi äänestää myös ko-tiäänestäjän kanssa samassa taloudessa asuva omaishoi-don tuesta annetussa lais-sa (937/2005) tarkoitettu omaishoitaja. Omaishoita-jan äänestämisestä on ilmoi-tettava kunnan keskusvaa-lilautakunnalle samalla kun ilmoittautuminen kotiäänes-tykseen tehdään.

(lähde: www.vaalit.fi)

Uusi Invalidi 1/2017 3

Aloitteen allekirjoittajia oli 63 000. Yksi aloitteen tekijöis-tä on europarlamentaarikko (emeritus) Esko Seppänen, joka oli kutsuttu kertomaan asiasta Helsingin seudun sai-raus- ja tapaturmainvalidien torstaikerhoon Kinaporin pal-velutalossa.

Tiukat kriteerit

Kansalaisaloitteessa on selke-ät kriteerit eutanasian toteut-tamisesta. Ensinnäkin poti-laan pitää sairastaa sairautta, joka johtaa joka tapauksessa kuolemaan lähitulevaisuudes-sa ilman toivoa paranemises-ta. Eutanasian saaminen edel-lyttää myös, että potilas kär-sii sietämättömistä kivuista, joita ei lääketieteellisin kei-noin kyetä torjumaan. Ehdo-ton vaatimus on myös se, et-tä potilas ilmaisee itse halunsa eutanasiaan ja että hän on täy-sissä järjissään ilmaistessaan tahtonsa.

Nämä asiat pitää useampi-en lääkäreiden todeta. Esimer-kiksi kukaan Alzheimer-poti-las ei voi saada eutanasiaa, jos hän ei enää kykene ilmaise-maan omaa tahtoaan.

Lisäksi aloitteessa velvoi-tetaan perustamaan valvonta-elin, jolle ilmoitetaan jokainen eutanasiatapaus, jotta mitään väärinkäytöksiä ei tapahtuisi.

Esko Seppänen kertoo hai-masyöpää sairastaneen poi-kansa loppuajoista. Kivut kas-voivat sietämättömiksi ja lo-pulta ne olivat tasolla, jossa kipulääkitys ei enää auttanut. On erittäin raskasta läheisil-le seurata vierestä, kun miten-kään ei voi auttaa. Pojan elä-mä päättyi lopulta sedaatioon, jolla hänet nukutettiin ikui-seen uneen. Ja Esko Seppäses-tä tuli eutanasia-aktivisti.

Sedaatio tarkoittaa sitä, että kuolemansairas nukutetaan ja hänelle ei sen unen aikana an-neta enää nestettä eikä ruokaa. Eli toisin sanoen kaikki let-kut ja laitteet otetaan irti. Hän kuolee siis nälkään ja janoon nukkuessaan 4–6 päivässä. Tästä päättää yksin lääkäri.

– On itse asiassa kummal-lista, että eutanasian vastusta-jat eivät vastusta tätä nukutus-kuolemaa, joka on pitkitettyä eutanasiaa eikä kovinkaan ar-vokas tapa kuolla, Seppänen sanoo.

Eutanasian laillistami-nen mahdollista

Eutanasia on laillinen Kolum-biassa, Hollannissa, Belgias-sa, Luxemburgissa ja Kana-dassa.

Viime eduskuntavaalien vaalikoneissa 119 eduskunnan nykyistä jäsentä oli vastan-nut kannattavansa eutanasiaa. Aloite siis voisi mennä läpi eduskunnassa.

– Riippuu nyt siitä, miten perussuomalaisten ja keskus-tan edustajat äänestävät. Heil-le pitäisi antaa vapaat kädet, mutta voi olla, että näiden puolueiden uskovainen joh-to vaatii puolueelle kielteistä ryhmäkantaa asiaan, Seppä-nen pohtii.

– Pidän kohtuuttomana ja

Jokaiselle kuuluu arvokas kuolemaKansalaisaloite eutanasian laillistamisesta jätettiin eduskunnalle 14.2.2017. Sana eutanasia on kreik-kaa ja tarkoittaa suomeksi ”hyvä kuolema”. Siitä käytetään myös nimitystä armokuolema. Se tarkoit-taa, että lääkärit voivat tietyin tiukoin kriteerein ar-mahtaa kuolemansairaan ihmisen hänen kärsimyk-sistään ja aikaistaa hänen kuolemaansa, jos hän it-se sitä pyytää.

Esko Seppänen kertomassa kansalaisaloitteesta eutanasian laillistamiseksi. Kuva Toivo Koivisto

itsekkäänä sitä jyrkkäusko-vaisten kantaa, jonka mukaan kuolevan ihmisen on kärsittä-vä kipunsa hamaan loppuun saakka, kun Jeesuskin kärsi omansa. Eutanasian kannatta-jilla ei ole mitään sitä vastaan, että kuoleva ihminen kärsii ki-punsa, jos se on hänen oma tahtonsa. Se ei kuitenkaan oi-keuta häntä vaatimaan, että kaikkien muidenkin on kär-sittävä kipuja, joita ei pystytä torjumaan.

Kaikkia kipuja ei pystytä torjumaan, vaikka eutanasian vastustajat sellaista uskottele-vat.

Eutanasialla pelottelua har-joittavat Seppäsen mukaan jyrk kä uskovaiset ja Lääkäri-liitto.

Lääkäriliitto vetoaa noin

3000 vuotta vanhaan Hippo-krateen valaan, jossa lääkäril-tä kielletään myös abortti sekä omaan valaansa, jossa lääkäri sitoutuu kärsimysten lievittä-miseen.

– Jos lääkärit tekevät abort-teja ja jos heidän tehtävänsä on lievittää kärsimyksiä, nämä valat eivät estä heitä hyväksy-mästä kärsivien ihmisten kuo-linavuksi eutanasiaa.

Nykyisin jo puolet lääkä-reistä kannattaa eutanasiaa vastoin liittonsa jyrkkää kan-taa.

Lopuksi Seppänen kehottaa kaikkia tekemään hoitotah-don. Se velvoittaa lääkäreitä. Kaavakkeita saa apteekeista ja terveyskeskuksista.

Marjaliisa Siira

Lahdessa on ollut vilkas al-kuvuosi, monessakin mie-lessä. Hiihdon MM-kisat on käyty, kansainvälisiä vie-raita kestitty, kotimaisiakin joukon jatkona. Kaupungin johto on loistanut lehtikuvis-sa, milloin kenenkin kanssa. Saas nähdä kilahtaako suu-riakin rahoja kaupungin kas-saan, ja onko Ikea tai muita yrityksiä tulossa. Ei varmas-ti ollut pieni summa verora-hoja mitä edustukseen taas käytettiin.

Lahti kuuluu nyt 2017 alusta Päijät-Hämeen Hy-vinvointikuntayhtymään. Vielä on melkoisen hakuses-

Kuulumisia Lahdestasa ainakin sosiaalipuolella, et-tä mikä kuuluu kaupungille, mikä yhtymälle. Alkuvuon-na tulleiden tietojen perus-teella ihmetellen nimeä Hy-vinvointi, asiakasmaksut nos-tetaan kalleimman mukaan. On kyllä alennuksiakin: hen-kilökohtaisen avustajan palk-ka laski. Vuodeosastoja lope-tetaan, vanhuspalvelut vaihta-vat paikkoja, tai kenellä vie-lä on koti, niin kotihoitoon. Heitteille sanoisin minä, mut-ta päättäjien ja virkamiesten mielestä se luokin hyvinvoin-tia.

Vammaispalveluista on tul-lut runsaasti kielteisiä päätök-

siä ylläpitävän ja ehkäisevän kuntoutuksen hakemuksiin. Kuljetuspalvelut ovat pelan-neet siedettävästi, vakitaksioi-keuksia on ollut vaikeaa saa-da, samoin suoratilausoikeuk-sia.

Sotesta on pidetty pari tie-dotustilaisuutta meille vam-maisillekin. Hurjalta näyttää, jos ne toteutuvat näiden suun-nitelmien mukaan. Nyt on ol-tava kaikkien hereillä, ettei meistä taas tehdä huutolaisia.

Kunnallisvaalit ovat tulos-sa! Pitäkää huolta, että myös meidän äänemme kuuluu jatkossa paremmin, ja että sotesta tulee ihmisten ehdoil-

la toimiva kokonaisuus, joka ottaa kaikki huomioon, eikä vain markkinoiden temmel-lyskenttä.

Ritva A Korhonen

Kuntavaali-ehdokkaita 2017

Lahden seudun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ryHolopainen Antti (Vas.)Korhonen Ritva (Vas.)Nokian Tapaturma- ja Sairausinvalidit ryPalomäki Tuula (SKP)Salonen Eero (SKP)Schadrin Paul (SKP)Rauman seudunTapaturma- ja Sairaus-invalidit ryGlad Rauno (Vas.)Turun Tapaturma- ja Sairausinvalidit ryHelenius Ken (SKP)Kejonen Eira (SKP)Kiessling Kaija (SKP)Malmi Arvo (SKP)JyväskyläTynjä Riitta (SKP)

Eutanasia-kansalaisaloitetta ajava Esko Seppänen:

Uusi Invalidi 1/20174

Vaikka SOTE-esityksen yhte-nä peruslähtökohtana on ol-lut sosiaali- - ja terveystoimen saumaton yhteistyö, niin käy-tännössä mennään terveyden-huolto edellä. Toimiva integ-raatio on jäänyt pelkiksi pu-heiksi.

Hallituksen esityksen mu-kaan sosiaali- ja terveyspal-velut järjestetään maakunta-tasolla entistä suuremmissa yksiköissä. Kun niistä pääte-tään etäällä asukkaista, ei vir-kamiehillä ja luottamushenki-löillä voi olla riittävää käsi-tystä paikallisista olosuhteis-ta. Välttämätön kokonaisnä-kemys tulee korvautumaan pelkkiin euroihin pohjautu-villa ratkaisuilla. Näinhän on tapahtunut säännönmukaises-ti kuntaliitosten jälkeen; pal-velut on keskitetty ja reuna-alueiden palvelut ovat kuihtu-neet.

Jotta hallituksen kaavaile-mat 3 miljardin säästöt sote-uudistuksen avulla saadaan toteutettua, se merkitsee vää-jäämättä lähipalvelujen heik-kenemistä. Jo nyt on laskettu kuinka paljon ”liikaa” maassa on esimerkiksi terveysasemia.

Lähipalveluthuolen aiheena

Lähipalvelut eivät koske vain lääkärin vastaanotolle pääse-mistä. Esimerkiksi kotihoi-dossa on paikallisten olosuh-teiden tunteminen erittäin tär-keää. Miten se turvataan, kun vastuu vanhuspalveluiden jär-jestämisestä on maakunnalla? Laitoshoidon osalta pelkään, että tulemme näkemään rallia, jossa sairaita ja vanhuksia siir-rellään maakunnassa paikas-ta toiseen sen mukaan, missä sattuu olemaan tilaa. On kui-tenkin erittäin tärkeää huo-mioida vanhuksen ja hänen omaistensa yhteydenpitomah-dollisuus.

Perustason sosiaalipalve-luissa yhteys lähiyhteisöön on erityisen tärkeä. Sosiaali-palvelut kuten myös peruster-veydenhuolto ovat tärkeä osa kuntien tuottamaa paikallista hyvinvoinnin kokonaisuutta, joka tulee pirstoutumaan, mi-käli hallituksen esitys toteu-tuu. Jos sosiaali- ja terveys-palvelut siirretään kunnasta maakuntatasolle, niiden yh-teys kunnan muihin toimin-toihin katkeaa. Kuitenkin esi-merkiksi varhaiskasvatuksen ja opetuksen yhteys sosiaali-palveluihin on merkittävää. Uudistuksen myötä ne jäävät

kuntaan, muut siirtyvät maa-kuntaan. Kunnassa tehdään monilla toimialoilla ennalta ehkäisevää työtä kulttuuri-, liikunta- ja muissa vapaa-ajan palveluissa sekä järjestöissä. Kun vastuu kokonaistaloudes-ta on kunnassa, nähdään eri alojen yhteistyö kokonaisuut-ta hyödyttävänä. Sen sijaan sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtyminen kunnasta vie her-kästi ajatteluun, että kustan-nukset maksaa joku muu, eikä kunnan kannata panostaa en-nalta ehkäiseviin toimiin.

Sote-keskustenrooli epäselvä

On vielä kovin vähän tietoa, miten asiat käytännössä tu-levat menemään. Puhutaan sote-keskuksista, joissa olisi mm. lääkärin, hoitajan ja so-siaalityöntekijän vastaanotot. Sote-asemia voi olla yksityi-sillä, julkisilla ja järjestöillä. Mutta niissä ei voi tehdä vi-ranomaispäätöksiä. Palvelu-tarpeen kartoitukset ja viran-omaispäätökset tehdään maa-kunnan liikelaitoksessa, jon-ne suurin osa sosiaalityönteki-jöistä sijoittunee osan jäädes-sä sote-asemille. Maakunta tilaa palvelut ja niitä saa tuot-taa kuka vaan, jolla on vaadit-tava palveluvalikoima. Maa-kunnan sote-liikelaitos antaa ns. palvelulupauksen. Keski-Suomessa on kaavailtu, että yksi tällainen lupaus olisi, et-tä kenellekään ei tulisi puolta tuntia pidempää asioimismat-kaa tavanomaisin liikennevä-linein. Mahtaakohan tällaisen lupauksen kanssa käydä kuten toimeentulotuen kela-siirrossa on käynyt? On luvattu ihan lii-kaa siihen nähden, mitä pysty-tään tarjoamaan.

Saumaton yhteistyö perus-terveydenhuollon ja sosiaali-työn välillä korostuu paljon

palveluja tarvitsevien osalta. Ns. moniasiakkuuksien tiede-tään vievän ison osan sosiaa-li- ja terveydenhuollon resurs-seista. Juuri tällöin palvelujen sujuvoittaminen ja yksinker-taistaminen nousevat entistä tärkeimmiksi. Mutta kun esi-tystä tarkastelee, näyttää käy-vän juuri päinvastoin.

Jäävätköihmiset heitteille?

Kun vaikeassa elämäntilan-teessa oleva kuntalainen saa-puu sote-keskukseen ja siel-lä todetaan hänen tarvitsevan enemmän apua kuin mitä kes-kuksessa voidaan antaa, hänet lähetetään maakunnan palve-lulaitokseen palvelutarpeen arviota varten. Hyvä jos krii-sissä oleva ihminen kykenee varaamaan sinne ajan ja pää-see paikalle. Ja kun hän jonkin ajan kuluttua tulee ulos maa-kunnan liikelaitoksesta suun-nitelma kädessään, hänen tu-lee osata etsiä itselleen sopivat palvelut niillä seteleillä, mitkä hän sai mukaansa. Jokainen palvelurumbassa palloteltu ih-minen tietää, että tällainen on vihonviimeinen tapa toimia asiakkaan parhaaksi. Kun so-siaaliset ongelmat syntyvät ja kehittyvät arjessa ja lähiyh-teisöissä, niiden ratkaisutkin löytyvät useimmiten ihmisten omassa elinpiirissä, ei mis-sään maakuntakeskuksessa.

Parasta olis panna stoppi nykyisen kaltaiselle sote-esi-tykselle ja palata perustervey-denhuollon – ja sosiaalihuol-lon väestövastuiseen toimin-tamalliin, joka varmasti toimii asukkaiden parhaaksi, kun se vain resursoidaan riittävästi.

Riitta Tynjäeläkkeellä oleva

sosiaalityöntekijäJyväskylä

Riitta Tynjä

Sote ja sosiaalipalvelutSOTE- ja aluehallintouudis-tuksen tavoitteina on kansa-laisten hyvinvointi- ja ter-veyserojen kaventaminen, palveluiden laadun ja yhden-vertaisen saatavuuden takaa-minen koko maassa, kustan-nusten hallinta, julkisen ta-louden kestävyyden paranta-minen sekä palveluiden ho-risontaalinen ja vertikaalinen integraatio. Hienoja ajatuk-sia, jotka tuskin tulevat to-teutumaan palveluja eniten käyttävien asiakkaiden kan-nalta katsottuna.

Ikävintä SOTE-valinnan-vapaudessa on se, että pal-veluja eniten tarvitseva vä-hemmistö (alle 30%) käyttää eniten palveluja (n. 70% pal-veluista), ja heitä valinnan-vapauslainsäädäntö ei näil-lä näkymin tule koskemaan. Tähän ryhmään kuuluvat vaikeasti vammaiset ihmiset sekä erityistuen piirissä ole-vat vanhukset, lastensuoje-lun asiakkaat sekä osa mie-lenterveyskuntoutujista.

Määrääkö markkinat vai kansalaiset palvelujen saatavuudesta?

Olin kuulemassa Kan-ta-Hämeen keskussairaalan tulevaisuuden näkymistä. Tarkoitus on rakentaa uu-si Kantasairaala, josta tuli-si Kanta-Hämeen yliopis-tosairaalan tasoinen sairaa-la Hämeenlinnaan, ja se an-taisi palveluita maakunnan muille alueille, kuten fors-salaisille ja riihimäkeläisil-le. Nähtäväksi jää, käyttä-vätkö maakunnan asukkaat omaa Kantasairaalaa vai haluavatko esim. riihimä-keläiset valinnan vapaut-ta käyttäen mennä hoidat-tamaan itsensä Hyvinkään uuden uutukaiseen piak-koin valmistuvaan sairaa-laan. Sairaalan edustajien mukaan asukkaat itse päät-tävät, mitkä palvelut jäävät lähipalveluiksi kuntiin ja mitkä karkaavat maakunta-keskuksiin.

Maakunnan liikelaitos voi itse tarjota asiakkailleen palvelut itse, tarjota asia-kasseteliä palveluiden osta-miseen yksityiseltä tai kol-mannelta sektorilta ja jois-sakin tapauksissa subjek-tiivisen lain piirissä oleva vaikeasti vammainen asia-kas voi saada henkilökoh-taisen budjetin palveluihin. Palveluiden tarpeen kiireel-lisyys sekä väliaikaisuus vaikuttavat palveluiden va-

Koko kansan SOTE – valinnan vapaus vain harvoille?

lintaan. Suurin osa kansa-laisista tarvitsee erikoissai-raanhoidon palveluita vain noin 2-3 kertaa elämässään, joten heille valinnanvapaus on luonnollisin vaihtoehto.

Haastavinta asiakkaalle tuleekin olemaan oikeiden palveluiden löytäminen sekä tietää omat oikeutensa pal-veluvalikoimasta päättäes-sään. Asiakkaiden tulee itse kirjautua sote-keskukseen, mutta on vaikeaa tietää, tar-vitseeko asiakas maakunnan liikelaitokselta palvelusuun-nitelman, onko hän henkilö-kohtaiseen budjettiin oikeut-tava vaikeasti vammainen, subjektiivisen lain piirissä oleva, vai jääkö hänen pal-velunsa maakunnan oman sote-keskuksen tuottamak-si. Näistä rajoista ei olla vie-lä päätetty, ja nyt onkin hy-vä tilaisuus olla itse vaikut-tamassa omaan tulevaisuu-teensa, koska sote-uudistuk-seen liittyvän valinnanvapa-uslain luonnoksen lausunto-aika on 28.3.2017 saakka, ja sitä pääsee lausumaan myös tavan kansalainen. Lausun-toa pyydetään Manner-Suo-men kunnilta, kuntayhtymil-tä, muilta sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palvelujen tuottajilta sekä eräiltä muilta toimijoilta.

Lakiluonnosta täydenne-tään ja tarkennetaan kevään aikana. Valinnanvapauslain luonnoksen yhteydessä voi ottaa kantaa myös tuettua päätöksentekoa koskeviin pykäliin, mikä on tarkoitus lisätä sosiaalihuollon asia-kaslakiin ja potilaslakiin. Tu-etussa päätöksenteossa tuki-henkilö selvittää asiakkaalle vaihtoehdot siten, että asia-kas ymmärtää ja voi tehdä ratkaisut omaehtoisesti.

Lainsäädäntö asiakkaan valinnanvapaudesta valmis-tellaan osana sote-uudistus-ta. Tavoitteena on, että va-linnanvapaus lisäisi asiak-kaan vaikutusmahdollisuuk-sia, nopeuttaisi palveluun pääsyä, vahvistaisi peruspal-veluja ja parantaisi palvelu-jen laatua ja kustannusvai-kuttavuutta. Valinnanvapa-uslain on tarkoitus tulla voi-maan 1.1.2019.

Lakiluonnos sekä muut liiteaineistot löytyvät osoit-teesta:

http:// alueuudistus.fi/lau-suntopyynto-31-1-2017.

Sari Lehikoinen

Uusi Invalidi 1/2017 5

Tapaturma- ja sairausinvalidi-en liitto esittää 28.2.2017 So-siaali- ja terveysministeriölle lähettämässään aloitteessa, et-tä ministeriö ohjeistaisi kun-tia, jotta nämä ottaisivat käyt-töön mahdollisuuden alentaa tai jättää perimättä asiakas-maksuja. Tapaturma- ja sai-rausinvalidien liitto perustaa aloitteensa EAPN-Fin- ver-koston julkaisemaan tutki-

Tapaturma- ja sairausinvalidien liitolta aloite asiakasmaksujen alentamiseen/ perimättäjättämiseen kunnissa

mukseen, jonka mukaan kun-nat jättävät lähes kokonaan käyttämättä mahdollisuuden alentaa tai jättää perimättä asiakasmaksuja pienituloisil-ta henkilöiltä. Aloite perustuu kuntalaisten yhdenvertaisuu-den lisäämiseen ja taloudelli-sen ahdingon vähentämiseen.

Sari Laiho

Perustoimeentulotuki. Pe-rustoimeentulotuki siirtyi kunnilta Kelan hoidettavak-si. Toimeentulotuen perus-teet pysyivät samoina kuin ennenkin. Täydentävä ja harkinnanvarainen toimeen-tulotuki haetaan edelleen kunnan sosiaalitoimistosta.

Kelan eläkkeet: kansanelä-keindeksiin sidotut eläkkeet pienenivät 0,85 %. Yksin asuvan täysi kansaneläke on nyt 628,85 e/kk ja parisuh-teessa elävän 557,79 e/kk. Takuueläke on 760,26 e/kk.

Työeläkkeensaajana työs-sä: Työkyvyttömyyseläk-keellä tai kuntoutustuella oleva voi ansaita enintään 737,45 e/kk ansiotulojen vaikuttamatta eläkkeeseen. Vanhuuseläkettä saavalla ei ole tulorajoituksia, mut-ta ansio- ym. tulot vaikutta-vat eläkkeen verotukseen ja asumistukeen.

Eläkkeensaajan asumis-tuessa huomioidaan samat lämmitys-, vesi- ja kun-nossapitokustannukset se-kä asumismenot kuin viime

Muutoksia Kelanetuuksiin vuonna 2017

vuonna. Eläkkeensaajan asu-mistuen perusomavastuu, lisä-omavastuun rajat ja omaisuus-rajat muuttuvat, sillä ne on si-dottu kelaindeksiin.

Vammais- ja hoitotuet: Ke-la-indeksiin sidotut vammais- ja hoitotuet pienenivät myös 0,85 %. Eläkettä saavan hoito-tuen uudet määrät ovat: perus-hoitotuki 61,71 e/kk, korotettu hoitotuki 153,63 e/kk ja ylin hoitotuki 324,85 e/kk. Vam-maistuen uudet määrät ovat: perusvammaistuki 92,14 e/kk, korotettu vammaistuki 215 e/kk ja ylin vammaistuki 416,91 e/kk. Veteraanilisä on edelleen 105,13 e/kk.

Lääkekorvaukset. Lääkkei-den Kela-korvauksissa on 50 euron alkuomavastuu. Lääke-kustannusten vuosiomavastuu eli lääkekatto on nyt 605,13 e/vuosi. Jos vuosiomavastuu ylittyy, maksaa asiakas loppu-vuoden jokaisesta reseptilääk-keestään 2,50 euron omavas-tuun.

Diabeteslääkkeet siirtyvät insuliinivalmisteita lukuun ot-tamatta 100 % korvausluokas-

ta alempaan 65 % erityis-korvausluokkaan.

Korvattaviin valmistei-siin on tullut toimitusväli: Kela-korvausta voi saada uudesta lääkkeen, kliinisen ravintovalmisteen tai perus-voiteen erästä vasta sen jäl-keen, kun edellinen erä on käytetty lähes kokonaan, riippuen lääke-erän suuruu-desta; yli 1000 euroa pak-kaukselta maksavia lääkkei-tä saa vain kuukauden erän kerrallaan. Paperiresepti jää historiaan, siirrytään koko-naan sähköisiin resepteihin, jotka ovat voimassa pää-sääntöisesti kaksi vuotta.

Työttömyysturva. Perus-päivärahan enimmäiskes-to lyhenee 500 päivästä 400 päivään. Niillä työttömillä, joilla työhistoriaa on enin-tään 3 vuotta, työttömyys-päivärahan enimmäiskes-to on 300 päivää. Peruspäi-väraha ja työmarkkinatuki ovat 32,40 e/pvä, ja oma-vastuuaika pitenee 5 päiväs-tä 7 päivään.

(Lähde: Kela.fi)

Laissa säädettyä asiakkaan oikeutta sosiaali- ja tervey-denhuollon asiakasmaksujen alentamiseen ei yleisesti tun-neta eikä sitä sovelleta kun-nissa.

Kuntien tilanne selviää Suomen köyhyyden ja syrjäy-tymisen vastaisen verkoston EAPN-Finin avoimesta verk-kokyselystä, jolla selvitettiin, miten asiakasmaksulain 11 pykälää käytännössä toteute-taan.

Kyselyn mukaan vapau-tuksen tai kohtuullistamisen mahdollisuudesta ei tiede-tä, ei tiedoteta eikä ohjeisteta riittävästi. Kyselyn vastaajista kaikkiaan 69 prosenttia ei tun-tenut asiakasmaksulain 11 py-kälää.

”Asiakasmaksulain koko-naisuudistus käynnistyy ke-väällä 2017. Uudistuksessa tulee luoda selkeät käytännöt ja säännökset siitä, missä ti-lanteissa asiakasmaksut jäte-tään perimättä tai kohtuullis-

tetaan”, EAPN-Finin puheen-johtaja Tiina Saarela vaatii.

Käytännöt puuttuvat,asiakkaat jäävät yksin

Kunnissa ei tiedetä kuinka toi-mia ja kenelle päätös asiakas-maksujen kohtuullistamises-ta kuuluu. Vain 14 prosenttia kuntien ja sairaanhoitopiirien työntekijöistä kertoi saaneen-sa työnantajalta riittävän oh-jeistuksen.

EAPN-Fin-verkosto koros-taa, että asiakasmaksut eivät saa aiheuttaa toimeentulotuen tarvetta tai olla esteenä palve-lujen käyttöön. Asiakkaille on tiedotettava aktiivisesti mah-dollisuudesta maksujen alen-tamiseen tai perimättä jättämi-seen.

(Lähde: http://www.soste.fi/ajankohtaista/eapn-fin-ver-koston-kysely-asiakasmaksu-jen-kohtuullistaminen-ei-to-teudu.html 23.1.2017)

EAPN-Fin-verkoston kysely: Asiakasmaksujenkohtuullistaminen ei toteudu

Säännöllisen kotihoidon asia-kasmaksuissa on huomatta-vaa vaihtelua kuntien välil-lä. Vaikka kunnissa tarjotaan suhteellisen samankaltaisia palveluja, iäkkäät eivät kui-tenkaan ole tasavertaisessa asemassa kotihoidon ja asu-misen tukipalvelujen maksu-jen osalta. ”Palvelut muodos-tavat merkittävän maksura-sitteen iäkkäille, ja maksujen suuruudesta tai alueellisesta vaihtelusta ei valitettavasti ole kokonaiskuvaa tällä hetkel-lä”, toteaa THL:n erikoistut-kija Katja Ilmarinen. Tulokset käyvät ilmi uudesta katsauk-sesta, jossa on koottu tietoa iäkkäiden kotihoidon ja tuki-palvelujen maksuista Manner-Suomessa vuonna 2016. Mu-kana on noin 200 kunnan tie-dot. Julkaisu on osa Suomen sosiaalinen tila -sarjaa. Sään-nöllisestä kotihoidosta perittä-vä maksu on keskimäärin 15 prosenttia asiakkaan tulorajan (573 euroa) ylittävästä tulos-

Riippuu kunnasta, maksaako vanhuksenateria kotiin tuotuna 5 vai 11 euroa

ta kuukaudessa, kun kotihoi-toa tarvitaan neljä tuntia kuu-kaudessa. Maksussa on kui-tenkin kuntakohtaisia eroja ja maksu vaihtelee 2,5–22 pro-sentin välillä. Kun kotihoitoa tarvitaan 28 tuntia kuukaudes-sa, maksu on keskimäärin 30 prosenttia tulorajan ylittäväs-tä tulosta kuukaudessa. Mak-su vaihtelee 15–35 prosentin välillä. Kotihoidon enimmäis-maksuprosentti on määritelty sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuasetuksessa ei-kä maksu saa ylittää palvelun tuotantokustannuksia.

Tukipalvelujen maksuista iso menoerä iäkkäille

Kunnat päättävät tukipalve-lujen maksuista itsenäisesti ja myös niissä on isoja eroja. Kotiin toimitetun aterian hinta vaihtelee eri kunnissa 5–11 eu-roa, kauppapalvelun kertamak-su 3–20 euroa ja päiväkeskus-toiminnan maksu 7–23 euroa

kerralta. Lisäksi maksuja pe-ritään muun muassa turva-palveluista ja vaatehuollos-ta. Asiakasmaksukäytännöt muuttuvat sote-uudistuksen myötä, mikä parhaimmil-laan yhdenmukaistaa asia-kasmaksuja, mutta saattaa johtaa myös maksujen ko-rotuksiin joissain kunnis-sa. ”Korotuksen vaarana on, että korkea hinta muodos-tuu esteeksi palveluihin ha-keutumiselle ja eriarvoisuus palvelujen saamisessa kas-vaa”, arvioi Ilmarinen.

Suomen sosiaalinen tila -julkaisut

Lähde:Ilmarinen, Katja. Iäkkäiden kotihoidon ja tukipalvelujen asiakasmaksuissa eroja kun-tien välillä. Terveyden ja hy-vinvoinnin laitos (THL). Tut-kimuksesta tiiviisti 3/2017. Helsinki 2017. ISBN 978-952-302-787-9 (verkkojul-kaisu).

13.3 – 31.12.2017 on käynnis-sä liiton jäsenhankintakam-panja. Haastamme yhdistyk-set hankkimaan lisää jäseniä, jotta saamme yhdistyksiin li-sää aktiivisuutta ja vireyttä.

Se yhdistys, joka saa pro-sentuaalisesti eniten nostettua jäsenmääräänsä vuoden lop-puun mennessä, voittaa yh-distyksen käyttöön 500 euron lahjakortin Vähäjärven loma-kotiin.

Nyt siis kilpailuhenkeä pe-liin ja tekemään yhdistystä ja liittoa tutuksi erilaisissa ta-

Nyt hankkimaanyhdistyksiin lisää jäseniä

pahtumissa ja tilaisuuksissa. Myös omia kaikille avoimia tilaisuuksia kannattaa järjes-tää ja kysykäähän Saria mu-kaan näihin tapahtumiin ja ti-laisuuksiin.

Ja kun uusia jäseniä tulee mukaan, muistakaa olla heihin aktiivisesti yhteydessä.

Nyt uudella tsempillä eteen-päin jäseniä hankkimaan, on mielenkiintoista nähdä mikä jäsenmäärä on vuoden lopus-sa. Tasapuolisesti jokaiselle yhdistykselle onnea ja menes-tystä kampanjaan.

Uusi Invalidi 1/20176

Terveysrintaman ydin, Ant-ti Holopainen, Juhani Leh-to sekä Pauli Toikka kohta-sivat toisensa ennen semi-naaria yhteisellä lounaalla 11.3.2017. Oli mielenkiin-toista istua heidän vieres-sään ja kuulla, että kokenut kolmikko olivat radikaali-ajan opiskelukavereita, ja että 1970–1980-lukujen tait-teessa heidän ajatuksiaan pidettiin porvarien joukossa jopa vallankumouksellisina.

Antti totesi esitellessään Ju-hania seminaariyleisölle, et-tä samojen ajatuksien äärel-lä ollaan kokoonnuttu ja kir-joiteltu jo 2008, kun PARAS-hankkeen tiimoilla Antti kir-joitti Hämeen liiton lehteen ”Parasta demokratiassa”. Juhanin ensimmäinen esiin-tulo hänen ollessa vielä opis-kelijapoikanen oli 1971 ”Ter-ve, kansa” (KSL:n julkaisu). Emeritusprofessori Juhani Lehto edustaa parasta mah-dollista akateemista asiantun-temusta hyvinvointivaltion ra-kentamisesta, palvelujärjes-telmien uudistamisesta han-kintalakiin liittyvällä saralla. Nykyisiä SOTE-uudistuksia suunniteltaessa hän on erityi-sen huolissaan, miten tulee käymään vammaisten ja van-husten palveluiden sekä var-sinkin heidän tarvitsemiensa asumispalveluiden.

– Kunta- ja palveluraken-neuudistushanke sai nimek-seen PARAS, mutta oikeam-min sen nimeksi olisi pitä-nyt laittaa KUPRU, ja kupru-han siitä tuli. Toivon mukaan myös SOTEn niin sanottu va-linnanvapauslaki kaatuu kup-run jatkeena, koska tähän liit-tyvien suunnitelmien seurauk-set tulevat olemaan vielä han-kalampia, totesi Juhani Lehto esityksessään.

– Suomessa poliitikot ei-vät uskalla kantaa vastuutaan, vaan piiloutuvat EU:n ison se-

län taakse toisin kuin muut Pohjoismaat. Suomalaiset po-liitikot väittävät, että EU vaa-tii sisällyttämään vammaisten palvelut hankintalain piiriin, vaikkei näin tosiasiassa ole. Eikä EU myöskään edellytä julkisten sote-palvelujen yhti-öittämistä, jota Sipilän hallitus SOTEen esittää, Juhani valisti kuulijoita.

– Suomessa poliitikot eivät uskalla tunnustaa omia pahoja ajatuksia, totesi Juhani avail-lessaan hankintalain kiemu-roita kuulijoille ja jatkoi, että onhan tässä uudistuksessa ky-se isosta bisneksestä.

Kysymys onisoista rahoista

25 miljardin euron vuotuinen liikevaihto tarkoittaa 300 000 työpaikkaa sosiaali- ja terve-ydenhuollon saralla sekä 100 miljoonaa palvelutapahtumaa vuodessa. Kun näitä luku-ja vertaa nykyisen yksityisen terveydenhuollon suurimman tuottajan 600 miljoonan euron liikevaihtoon, voidaan päätel-lä, että yksityinen terveyden-huolto voi moninkertaistaa tu-loksensa SOTEn myötä. Täs-tä ei uskalleta puhua ääneen – poliittisten päättäjien – varsin-kin perusporvarihallituksen, yrittäjien, vakuutusyhtiöiden sekä pankkibisneksen taustal-la kuhisee tällä hetkellä, eivät-kä poliitikot uskalla tuoda nä-kyväksi sitä, miten heihin ja heidän SOTE-päätöksiin koh-distuu hurjaa painostusta.

Suomea ajetaan kuin ruutia pyssyyn, että saadaan aikai-seksi pian tällä perusporvari-en hallituskaudella päätökset SOTEn osalta ja saadaan pu-retuksi hyvinvointivaltiota. Vuoden 2019 alussa ei välttä-mättä vielä nähdä isoa kriisiä, muutoksia voidaan siirtää ohi tuolloin pidettävien eduskun-tavaalien. Mutta pian sen jäl-keen alkaa kaaos: mm. tieto-

järjestelmiä ei vielä ole katta-maan koko suurta mullistusta, niiden tiedetään valmistuvan vasta 2020-luvun puolivälin paikkeilla.

Kun mietitään, miten kävi nyt, kun toimeentulotuki siir-tyi KELAan, millainen kaa-os saatiin yhden asian siirtä-misellä toiseen järjestelmään, kuinka kamala kaaos onkaan odottamassa, kun koko palve-lujärjestelmä muutetaan. On-ko oikeastaan yllättävää, että kaksi tunnettua kokoomuspo-liitikkoa Pertti Salolainen se-kä Jan Vapaavuori ovat varoit-taneet SOTEn johtavan krii-siin. Vapaavuori vielä muis-tutti, että kapitalisti osaa puo-lustaa omaa etuaan, jos julki-nen valta sille antaa mahdol-lisuuden. Englantia pidetään yhtenä SOTEn kehittämisen esimerkkimaana, jossa uudis-tukset ovat aiheuttaneet 30 % päivystyskäyntien nousun, koska julkisen sektorin pe-ruspalvelut vanhus- ja mie-lenterveyspuolella eivät vedä. Apuun on jopa jouduttu huu-tamaan Punaista Ristiä, en-simmäisen kerran sotien jäl-keen sumaa purkamaan.

Rahan valta päättää:Vapaa valinta ei oletodellista vaan markki-noistamista

SOTE-propaganda sisältää valinnanvapaus-porkkanan li-säksi muitakin valheellisia lu-pauksia, joita ei haluta avoi-mesti avata ihmisille. Mm. SOTE pitää sisällään melkoi-set säästötavoitteet, ja samal-la tiedetään, että palveluiden hintalappu kallistuu joka iki-nen vuosi ja väestön ikään-tyminen tuo koko ajan lisää porukkaa palvelutarpeiden piiriin. Luvataan myös, et-tä kunnista maakuntiin siirty-vät työntekijät otetaan vastaan vanhoina työntekijöinä entisin oikeuksin. Halutaan sivuuttaa, että hallituksen suunnitelman mukaan noin puolet siirtyvistä kohtaavat heti uuden siirron, kun maakunta yhtiöittää ja yksityistää heidän työpaikko-jaan. Siinä siirrossa lupauksia ei enää olekaan, työehdoista ja työpaikoista joutuu taiste-lemaan yksityisen työnantajan kulukuripolitiikkaa vastaan.

Kilpailua ammatti-laisista – ei asiakkaista

Voi olla, että osa hyvistä am-mattilaisista, joita on mää-rällisesti nytkin liian vähän, määrittävät oman hintan-

sa, ja heistä tullaan kilpaile-maan – kuten on käynyt keik-ka- ja erikoislääkärien osalta – ei asiakkaista. Säästöt tule-vat iskemään peruspalvelui-den hintalappuun. Hinta mää-rittää laadun, ja työntekijöiden osaavuudella saattaa olla tässä ei niinkään tasa-arvoa lisää-vä, vaan sitä vähentävä vaiku-tus: parhaat työntekijät ja pal-velut keskittyvät suuriin maa-kuntakeskuksiin. Maakuntien välinen ja sisäinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuuslain toteu-tuminen voi olla hankalaa to-teuttaa.

SOTE-valinnanvapaus syn-nyttää epätervettä kilpailua, mikä saa suuret toimijat kiu-saukseen kaapia kermat pääl-tä. Toisaalta nyt jo on yksi-tyisten palvelutuottajien, ku-ten työterveyspalveluja tar-joavien yksityisten lääkäriase-mien tiedossa asiakaskortisto, jolle voidaan tarjota jatkossa helppoa valintaa sähköpos-tilla: Valitse meidät, saat par-haan palvelun. Todellisuudes-sa valinnan tulisi olla saman-tasoista, samanarvoista perus-palveluista valitsemista joka puolella Suomea ja erityisesti niille, joilla on eniten tarvetta palveluista.

Jos kysytään kansalaisil-ta, noin 70–80 % heistä ko-kee jo nyt, että peruspalvelut ovat melko hyviä ja ovat tyy-tyväisiä saamaansa palveluun. Jos asiakkailta kysytään, mis-tä he ovat haluamassa valita jatkossa sosiaali- ja terveys-palvelunsa, jos valinnanva-paus SOTEssa tulee toteutu-maan, suurin osa heistä kan-nattaa lähipalveluja (95 %). Eniten pelätään – eikä syyttä – asiakasmaksujen kohtuut-

tomaksi nousemista. Maksut ovat jo nousseet Sipilän hal-lituksen aikana ja peruspalve-luihin on noin 30 % nousupai-neet. Hallitus on ilmoittanut, että SOTE-uudistuksen yhte-ydessä korotuksia tullaan jat-kamaan.

SOTEn menokehitystä ol-laan kutistamassa noin 0,9 % tasoon nykyisestä 3–3,5 % vuotuisesta tasosta. Samaan aikaan tiedetään, että uudet hoitomuodot ovat kalliimpia, lääkkeiden hinnat nousevat koko ajan ja väestö vanhenee, mikä lisää monien sairauksien hoidon tarvetta.

Demokratia kutistuu SOTEn myötä

Vaaleilla valittavalle maakun-tavaltuustolle ei näytä laki-esitysten mukaan jäävän pal-jon muuta valtaa kuin päät-tää vuosittain valtion tiukko-jen raamiehtojen puitteissa maakunnan budjetti. Se miten budjetin varassa käytännössä palveluja asukkaille saadaan, on virkamieshallinnon käsis-sä. Ja käytettävästä rahasta noin puolet on ohjattava yhti-öiden ja yksityisyritysten eri-laisille markkinoille.

– Englannin ja Hollannin kokemuksien mukaan henki-lökohtainen budjetointi on hy-vä ja toteutuu vaikeasti vam-maisen ihmisen tai vanhuksen tarpeiden mukaisesti, mutta jos annettu raami tulee ole-maan liian tiukka, se ei tu-le olemaan toimiva ratkaisu. Koska aikataulu uudistuksel-le on asetettu poliittisista syis-tä liian tiukaksi, tätä ei ehdi-tä kunnolla pilotoida, jotta ko-keiluista saataisiin kunnon da-

Sote, sosiaalipalvelut ja hankintalaki

Juhani Lehto. Kuva Terttu Elomaa.

Kaavio: Juhani Lehto, kuva: S.Lehikoinen

Uusi Invalidi 1/2017 7

Suomen päättäjät päättivät suuressa viisaudessaan, ettei vammaisten palveluasumis-ta ole syytä jättää hankin-talain ulkopuolelle. Tämä kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten elämässä hyvin suurta roolia näyttelevä, usein elinikäi-nen palveluntarve, voidaan siis rinnastaa mihin tahansa tuotteeseen.

Suomessa on vedottu sii-hen, että EU velvoittaa kil-pailuttamaan vammaisten henkilöiden palveluasumi-sen. Tämä ei kuitenkaan pi-dä paikkaansa. Vammaisten asumispalveluihin ei uuden julkisia hankintoja koskevan direktiivin 2014/24/EU osal-ta sovelleta mitään erityis-tä poikkeusta. Suomen lain-säädännön mukaisesti Suo-men viranomaiset olisivat voineet vapaasti valita, mi-ten palveluiden tarjonta jär-jestetään, eikä näin ollen ole mitään velvoitetta järjestää kilpailua hankintasopimuk-

sesta, jos viranomaiset katso-vat, että on muita, paremmin soveltuvia, tapoja järjestää täl-lainen palvelu. Tämän maan päättäjillä ei tällaista halua ja tahtotilaa ollut.

Tapaturma- ja sairausin-validien liitto on huolestu-nut yhteiskunnassa tapahtu-vasta liikehdinnästä suuntaan jossa vain eurot ratkaisevat. Palvelun laadulla tai inhimil-lisyydellä, ei ole mitään mer-kitystä, vammaisten ja van-husten ihmisarvo lasketaan rahassa. Palveluja tarvitsevat ihmiset asetetaan 2000- lu-vun Suomessa huutolaispojan asemaan, kuka palvelut suos-tuu halvimmalla mahdollisel-la tavalla järjestämään, otta-koon asian hoitaakseen. Epä-varmuus ja ahdistus asumi-sen järjestymisestä lisääntyy ja aiheuttaa kärsimystä niiden henkilöiden keskuudessa, jot-ka palveluja tarvitsevat. Suo-mi ratifioi viime vuonna YK.n vammaisten ihmisoikeussopi-muksen. Asiattomat kilpailu-

tukset esim vaikeavammais-ten palveluasumisessa, jolloin vammaisen henkilön oma tah-to ei toteudu ovat kiistatta ris-tiriidassa kyseisen sopimuk-sen kanssa.

Tapaturma ja sairausinvali-dien liitto vaatii, että elinikäi-siä asumispalveluja tarvitse-ville vammaisille järjestettä-vät ja yksilöllisesti räätälöidyt asumispalvelut järjestetään ensisijaisesti julkisten sosiaa-li- ja terveyspalvelujen tuot-tamina.

Silloin, kun palveluja han-kitaan ulkopuolisilta palve-lutuottajilta, kuten vammais-palvelujen tuottamiseen eri-koistuneilta järjestöiltä, so-velletaan hankintalain 110§ erityistilannetulkintaa, mikä mahdollistaa suorahankinta-menettelyn. Tuon lainkohdan mukaan ” tarjouskilpailun jär-jestäminen tai palvelun tarjo-ajan vaihtaminen olisi ilmei-sen kohtuutonta tai erityisen epätarkoituksenmukaista asi-akkaan kannalta merkittävän

hoito- tai asiakassuhteen turvaamiseksi”

Vammaisen asukkaan yk-silöllisesti räätälöidyt tar-peet ja mm niiden perusteel-la tehdyt asunnon muutos-työt on katsottava tekijäksi, joissa olosuhteissa tarjous-kilpailun järjestäminen tai palvelun tarjoajan vaihtami-nen on kohtuutonta, epätar-koituksenmukaista ja vaa-rantaa merkittävän asiakas-suhteen.

Edellä mainituin perus-tein Tapaturma- ja Sairaus-invalidien liitto vaatii, et-tä sosiaali- ja terveysminis-teriö mahdollisesti yhdes-sä kuntaliiton kanssa laatii kunnille ja tuleville maa-kunnille tarkoitetut sitovat ohjeet suorahankintamenet-telyn soveltamisesta vam-maispalvelujen hankinnois-sa.

12.3.2017Tapaturma- ja sairaus-

invalidien liitto ry:nliittokokous

Liiton väki kokoontui Vähä-järvelle tärkeiden asioiden ää-relle liittokokousviikonlop-puna 11. – 12.3. Seminaaris-sa Juhani Lehto kertoi sotesta faktaa, joka jää vallanpitäjiltä kertomatta. Sotea on markki-noitu meille tavallisille tallaa-jille mahdollisuutena valita lä-hes mitä tahansa palveluita. Tosiasiassa kyse on massiivi-sesta hyvinvointivaltion ro-muttamisesta.

Liittokokouksessa oli koko-usedustajien lisäksi kokous-ta seuraamassa kiinnostunei-ta kuulijoita, kaiken kaikki-

Liittokokous valitsi uuden liit-tohallituksen sekä liittoval-tuuston seuraavalle kolmivuo-tiskaudelle.

Antti Holopainen Lahdesta jatkaa edelleen liittohallituk-sen puheenjohtajana. Muiksi liittohallituksen jäseniksi va-littiin yhdistysten ehdotusten pohjalta Antti Aho (Vilppu-la), Terttu Elomaa (Pori), An-

Sosiaali- ja terveysministeriön laadittava ohjeethankintalain mukaisen suorahankintamenettelynsoveltamisesta vammaispalveluissa

Liittokokousviikonlopun tunnelmiaaan osallistujia oli kolmisen-kymmentä. Liiton tietä viitoi-tettiin eteenpäin seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi ja koko-usväki oli yhtä mieltä siitä, et-tä pitää olla äärettömän tark-kana tulossa olevien muutos-ten suhteen. Liiton pitää vas-tedeskin reagoida ärhäkästi ja ottaa terävästi kantaa suunnit-teilla oleviin heikompiosaisiin kohdistuviin vääryyksiin ja kohtuuttomuuksiin. Liittom-me perustehtävä on edelleen heikoimpien puolustaminen ja epäkohtien esiin nostaminen.

Uusia tuulia suunniteltiin

Uusi liittohallitus ja liittovaltuustovuosille 2017-2019

neli Kelloniemi (Oulu), Kaija Kiessling (Turku), Ritva Kor-honen (Lahti), Juha Kovanen (Helsinki), Manu Laihonen (Rauma), Aino Laine (Tampe-re), Erkki Matikainen (Jyväs-kylä) ja Eero Salonen (Nokia). Varajäseniksi valittiin Ve-sa Ruskeeniemi (Valkeakos-ki), Hannu Väisänen (Turku), Anja Kivipensas (Tampere) ja

Tapio Tenhunen (Kerava). Liittovaltuuston puheen-

johtajana jatkaa Pauli Toikka Helsingistä ja varapuheenjoh-tajaksi valittiin Rauno Glad Raumalta. Muut liittovaltuus-ton varsinaiset jäsenet ovat Helena Haataja (Rauma), Ei-ra Kejonen (Turku), Pirk-ko Laaksonen (Kerava), Lii-sa Mäkelä (Oulu), Raija Ny-

lund (Jyväskylä), Timo Piip-po (Helsinki), Reino Rantala (Valkeakoski), Pentti Ruoho-niemi (Pori), Irmeli Saarijärvi (Tampere), Raija Salmi (No-kia), Anja Sorvoja (Vilppula), Jorma Talikka (Hämeenlinna), Seija Tams (Lappeenranta) ja Pirkko Vaittinen (Lahti)

niin viestinnän kuin jäsenhan-kinnankin suhteen, jotta liitol-lamme olisi edessään vireä ja

valoisa tulevaisuus.

Sari Laiho

Tärkeiden asioiden äärellä, Rauno Glad, Liisa Mäkelä, Pentti Ruohoniemi ja Pirkko Vaittinen. Kuva Terttu Elomaa.

taa ja ongelmakohtien esille nostoa, toteaa Juhani Lehto.

Samalla tehdään vaikeaksi luoda koko maahan soveltuvia pelisääntöjä, jotka turvaisivat asiakkaiden tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen aseman. Tosin pieniä kokeiluja on jo nyt on-nistuneesti saatu kehitysvam-maisten palveluista, ja myös HETA-liitto (Henkilökoh-taisten avustajien työnantaji-en liitto) aikoo aloittaa budje-tointiin perustuvan kokeilun.

Noin 10 miljardia euroa menee markkinoille, joissa järjestöt (kolmas sektori) ja yksityiset palvelun tuottajat tarjoavat palveluksiaan, kuten fysioterapiapalveluja.

– Vaarana palvelumarkki-noilla näen, että hankintala-ki aiheuttaa ison ihmisoikeus-loukkauksen riskin vammais-ten ja vanhusten asumispal-veluiden toteutumisessa. Pe-rustuslain mukaan jokaisel-la maassa asuvalla on oikeus valita asuinpaikkansa. Mutta palveluasumisen kilpailutuk-sissa asukas on markkinoiden pelinappula ilman mahdolli-suutta vaikuttaa siihen, mihin kilpailuttaja ajattelee hänet seuraavaksi sijoittaa asumaan, varoitti Juhani Lehto.

– Tästä tulee seuraamaan palvelujen jatkuvuuden ja saa-tavuuden häiriöitä, mikä hei-kentää varsinkin asumispal-veluissa asuvien vammais- ja vanhusasiakkaiden perustus-laillisten ja YK:n ihmisoi-keuksien toteutumista, hän jatkoi.

– Maakunnissa on sosiaali-poliittinen asiantuntemus ym-märretty väärin. Teidän eli kuulijakunnan vammaispoliit-tisten vaikuttajien ja meidän eli akateemisten ammattilais-asiantuntijoiden asiantunti-juus häipyy, ja sen sijaan esil-le marssii voimalla kaupalliset markkinavoimat. Kuka kantaa vastuun, kysyi Juhani Lehto.

– Jos asiantuntijoita kuul-taisiin, koko SOTEa ei teh-täisi tällä mallilla. Jokainen myöntää nykyisen systeemin puutteet, mutta tällainen isoil-le, korruptoituneille mark-kinavoimille peruspalvelui-den myyminen on vastuuton-ta. Vastuu on nyt ja myös tu-levissa maakunnissa vaaleilla valituilla poliittisilla päättäjil-lä. Heidän tulee kuunnella en-nen kaikkea asukkaita ja myös asiantuntijoita, eikä alistua SOTE-bisneksen painostuk-sen alla, Juhani Lehto toteaa lopuksi. Hän myös harmitte-lee, jos hyvinvointivaltion hy-vät saavutukset samalla mene-tetään.

Sari Lehikoinen

Uusi Invalidi 1/20178

Yhdistyksemme tilaisuuksis-sa on tullut esille rollaatto-rin varassa liikkuvien ongel-ma joukkoliikenteen busseis-sa. He pääsevät autoon kes-kiovesta, koska muuta mah-dollisuutta ei ole. Autoon nou-sun jälkeen he joutuvat kui-tenkin menemään liikkuvas-sa ajoneuvossa etuosaan mat-kan maksamiseksi. Tämä on liikuntavammaiselle vaikeaa, monelle lähes mahdotonta.

Tampereen tapaturma- ja sairausinvalidienkannanotto Tampereen kaupunginvaltuustolle

YK:n Yleissopimus vam-maisten henkilöiden oikeuk-sista, erityisesti sen § 9 koskee yhdenvertaisuutta mm. kulke-misessa.

Liikuntavammaiset asete-taan tässä eriarvoiseen ase-maan lastenvaunujen kanssa liikkuviin verrattuna. Ainakin Lahdessa ja Turussa heillä on oikeus ilmaiseen matkaan.

Esitämme, että valtuusto-ryhmät etsivät ongelmalle rat-

kaisun. Kysymyksessä ei ole taloudellisesti suuresta asi-asta, sen sijaan siinä voidaan ratkaista monien vammaisten kohdalla suuri ongelma.

Toivomme, että saamme ryhmältänne vastauksen mil-laisiin toimenpiteisiin olette ryhtynyt.

Tampere 19.12.2016Tampereen tapaturma- ja

sairausinvalidit ry

Valkeakosken Ammattitauti- ja Sairausinvalidien perintei-set pilkkikilpailut käytiin Vä-häjärvellä 27.2.

Tulokset:1. Tuula Kämäräinen2. Sisko Manninen3. Riitta JuhelaSuurimman kalan sai Tuula

Kämäräinen, 540 g ja pienim-män Anneli Lahtinen, 40 g.

Tarja Västilä

Valkeakosken pilkkikisat

Naiset pilkkivät voittoon

Tampereen yhdistyksen pu-heenjohtaja Anja Kivipensas ja Irmeli Saarijärvi luovutti-vat yhdistyksen kannanoton Tampereen kaupunginvaltuus-ton edustajille.

PÄÄSIÄINEN 14.–17.4.

Kolmen vuorokauden täy-sihoitopaketti jäseniltä 160 euroa ja lisävuorokaudet á 52 euroa,

ei-jäseniltä 185 euroa ja li-sävuorokaudet á 59 euroa.

JUHANNUS 23.–25.6

Kolmen vuorokauden täy-sihoitopaketti jäseniltä 180

Juhlapyhät Vähäjärven lomakodissa

Hyvät Uusi invalidi -lehden lukijat. Minulla on tämän vuo-den alusta ollut ilo olla luot-saamassa Tapaturma- ja sai-rausinvalidien liiton toimin-taa aloitettuani liiton toimin-nanjohtajana. Alkumetreistä lähtien minulla on ollut vahva tunne siitä, että olen tullut oi-keaan paikkaan. Liiton arvo-maailma puolustaa niitä kai-kista heikoimpia, joiden ääni ei muuten kuulu missään, ja on juuri se asia jonka voimak-kaasti koen omakseni. Tunne siitä, että tässä työssä pystyy oikeasti vaikuttamaan tärkei-siin asioihin, on hyvin moti-voivaa.

Tällä hetkellä on menos-sa isoja asioita, ja koko ajan on oltava valppaana. Tätä kir-joittaessani ajankohtaista on soten valinnanvapauslakilau-sunto, johon liitto tulee anta-maan kriittisen kannanotton-sa. Olemme myös mukana laatimassa vammaisjärjestö-jen yhteistä, Vammaisfooru-min antamaa lausuntoa. Tu-lossa on monia isoja asioita, joissa on oltava hereillä, asia-kasmaksulain uudistaminen on yksi tärkeimmistä. Myös vammaislakien yhdistäminen on iso tärkeä kokonaisuus ja Sote-asioita on seurattava sil-mä kovana.

Liiton toimistossa on tärke-ää tietää, mitä kentälle kuuluu, miten yhdistyksillä ja jäsenillä menee. Haluan tutustua yhdis-tyksiin, teihin jäseniin ja mi-nua kiinnostaa, mitkä ovat ne ongelmat, joiden kanssa ar-jessa kamppailette. Ovatko ne sellaisia asioita, joihin liitto voisi toiminnallaan vaikuttaa?

Olen ottanut yhdeksi pää-tavoitteekseni yhdistysten ja liiton näkyvyyden parantami-sen. Meillä tehdään sekä pai-

kallis- että liittotasolla todel-la tärkeää työtä, joka pitää saada näkyväksi. Kun saam-me ihmiset huomaamaan mi-ten me oikeasti pidämme me-teliä tärkeistä asioista, uskon, että yhdistyksiin liittyy uusia jäseniä ja saamme lisää jouk-kovoimaa. Uudet jäsenet tuo-vat myös uusia ajatuksia ja ideoita, mikä ei ole koskaan pahasta yhdistyksen kehitty-misen kannalta. Otetaan uu-det jäsenet ilolla vastaan. Lähtekäämme siis turuille ja toreille markkinoimaan yhdis-tyksiämme. Kukas sen kissan hännän nostaa, ellei kissa itse.

Myös tiedottamisen uudis-tusta pohditaan: uudet esitteet, nettisivujen uudistaminen ja kyllähän se Facebook on tätä päivää. Siellä voivat kommu-nikoida he, jotka tämänkaltai-sen viestinnän kokevat omak-seen. Facebook on tehokas keino tiedottaa asioista nope-asti, mutta asioiden todenpe-räisyydessä kannattaa kuiten-kin olla tarkkana, kuten vies-tinnässä yleensäkin.

Kevätkiireiden helpotettua lähden tien päälle tutustumaan yhdistyksiin. Järjestetään yh-dessä kaikille avoimia tilai-suuksia, mennään mukaan jo olemassa oleviin tapahtumiin tekemään liittoa ja yhdistyksiä tutuiksi.

Siispä nähdään ja kuullaan, olen täällä teitä varten. Al-la uudet yhteystietoni, myös vanhat ovat edelleen voimas-sa.

Kevätaurinkoisin terveisin

Sari

sari.laiho@tsil.fimatkapuhelin 050-300 7135

Toiminnanjohtajantervehdys

Toiminnanjohtaja Sari Laiho. Kuva: Minna Nieminen.

euroa ja lisävuorokaudet á 52 euroa,

ei-jäseniltä 210 euroa ja li-sävuorokaudet á 59 euroa.

Tervetuloa!

Lisätiedot ja varaukset Vähä-järven lomakoti p. (03) 6543 124.

Uusi Invalidi 1/2017 9

Porin sairaus- ja tapa-turmainvalidien toiminta on voimissaan. Runsaat viisi vuosikymmentä vammaisten asiaa esil-lä pitänyt ja edunvalvon-taa suorittanut yhdistys jatkaa tärkeäksi todettua paikallistason työtä.

Yhdistyksen toiminnan läh-tökohta syrjäytymisen eh-käiseminen ja vammaisten etujen valvonta, ei ole ka-donnut mihinkään. Päinvas-toin. Tämä päivänä vammais-ten, sairaiden ja pientä eläket-tä saavien etujen heikennykset pakottavat toiminnan tehosta-miseen.

Yhdistyksen uudeksi vetä-jäksi, puheenjohtajaksi vali-tun Sirkka Lindroosin joh-dolla ja pienellä hallituksen uusinnalla syrjäytymisen eh-käisyä ja vammaisasiaa pyri-tään pitämään esillä ja puuttu-maan havaittuihin epäkohtiin.

Maan hallituksen tekemi-sistä ja vähävaraisia kuritta-vista teoista, tosiasioista, ei saa vaieta. – Jos emme nyt reagoi, viedään meiltä hou-sutkin jalasta, totesi Lennart Laitinen viitatessaan mm. hallituksen suunnittelemaan invalidivähennyksen pois-toon. – Tämä tietäisi tulojen heikennystä jopa parilla sadal-la eurolla. Se on suuri raha.

Liiton tervehdyksen vuo-sikokoukselle toi puheenjoh-taja Antti Holopainen. Hän totesi, että hallituksen toimia seuratessa tulee liiton edun-valvontatyössäkin olla tarkka-na. Esimerkiksi nyt tehty toi-meentuloasioiden siirto Kelan

Jatkuvuus turvattava - nuoria mukaan toimintaanhoidettavaksi, ei ole edennyt täysin suunnitellusti. Ruuhkia on syntynyt, eikä 7 vuorokau-den käsittelyaikaa ole pystytty kunnissa toteuttamaan. Tämä on tietänyt monia hankaluuk-sia tukia hakeneiden elämään. Myös lääkkeiden omavastui-den korottamiset ja maksut al-kuvuodesta ovat monille on-gelmallisia. Rahat eivät riitä. Mietitään, että syödäkö vai hankkia lääkkeet.

Liiton johdossa tapah-tunut sukupolvenvaih-dos tuonee uutta niin lii-ton kuin järjestökentänkin aktivointiin. – Toiminnan-johtaja Sari Laiho jo odot-taa järjestökentälle pääsyä. Liiton varttunut jäsenistö tar-vitsee uusia sitoutuneita jä-seniä yhteisöllisyyden lisää-miseksi. – Porissa aktiivisesti koko vuoden toimiva järjestö luo hyvät olosuhteet yhteisöl-lisyyden lisäämiseen. Porissa-kaan nuorennus ei ole pahit-teeksi.

– Tärkeintä on jatkuvuus ja ”yhteishengen” luominen. Tämä on tärkeä kysymys myös liiton tulevaisuuden kannalta, totesi Holopainen.

Näkyvyyttä ja profiilin nostoa

Liiton julkaisema lehti Uusi Invalidi on tärkeä vuorovaiku-tuskanava. Tämän lisäksi tu-lee olla mukana sosiaalisessa mediassa, on näyttävä. – Se on tätä päivää. Holopainen viitta-si USA:n presidentin aktiivi-suuteen sosiaalisessa medias-sa ja siellä huomatuksi tulemi-seen. – Olkoon tämä esimerk-

ki varttuneempienkin mu-kaantulosta nettimaailmaan. – Näkyvyyden lisäämiseksi on myös jalkauduttava ihmisten pariin keskustelemaan ja esille tuomaan toimintaamme, muistutettiin kuulijoita.

Yhteiskunnalliset epäkoh-dat paikallistasolla on tuotava julki. On iso ongelma, kun la-keja sovelletaan kunnissa eri tavoin. Kela ja kunnat hoita-vat monimutkaisiakin asioita ”rutiinihommana”, joten ver-taistuki nousee tärkeäksi.

Liiton monet kurssit an-tavat tietoa laeista ja niiden soveltamisista. Lainsäädän-nön valmistelut tehdään usein huonosti ja niiden vaikutukset ihmisten arkeen tulevat kuin ”nurkan takaa”.

– Edunvalvonnassa tarvit-taisiin juridista lainvalmiste-luprosessia. Tämä on kaikkia vammaisjärjestöjä koskeva asia. Tapaturma- ja sairausin-validien liitto on edunvalvon-nan saralla ollut tiennäyttäjä-nä. Liiton asiantuntemusta on arvostettu ja lausuntoja huomi-oitu mm. Vammaisfoorumissa. Keskustelussa nousi esiin, et-tä Tapaturma- ja sairausinva-lidien liitto onkin lukemat-tomien vammaisjärjestöjen joukosta lähes ainoa, joka to-della ajaa vammaisten asiaa. Liiton kurssitarjonnan piiriin tuleekin saada uusia toimijoi-ta jakamaan tietoa paikallista-solla.

Terveyskeskusmaksut poistettava!

– Kunnallisvaalit on tulossa. Liiton jo kauan esittämä tee-

ma terveyskeskusmaksujen poistamiseksi ei ole vanhentu-nut. Esimerkkinä Holopainen mainitsi, että Helsinki ei mak-suja peri, monet kunnat kyl-läkin. Tämänkaltaista väestö-ryhmien syrjintää asuinpaikan mukaan ei saa sallia.

– Terveyspalvelujen yhti-öittäminen tarkoittaa vallan siirtämistä vaaleilla valituilta yksityisille firmoille liikesa-laisuuksien piiriin. Julkisuus ja läpinäkyvyys häviää. Jos tämä tulee 2019 voimaan, niin mitenkähän kilpailussa mah-tanee käydä, kyseli Holopai-nen.

– Kunnallinen järjes-telmä ajetaan alas ja yksi-tyinen sektori vie voiton. Äänestäjien onkin oltava tark-koja, ketkä ajavat mitäkin asi-aa.

– On saatava kaikki kyn-nelle kykenevät äänestämään

kunnallisten palvelujen säi-lyttämisen puolesta. On saa-tava torjuttua kaikenlaiset hul-luudet, joita tehdään säästöjen varjolla. Hallitus

Porin yhdistyksen puheen-johtajaksi vuosikokous valitsi Sirkka Lindroosin.

Muut hallituksen jäsenet ovat Anna-Liisa Pahkuri, Rauno Huhmarniemi, Tuija Siltanen, Eila Martti, Terttu Elomaa, Elise Seittonen sekä varajäsenet Pirkko Sirpola ja Lennart Laitinen.

Yhdistyksen toimintakalen-terit julkaistaan Uusi Invalidi -lehdessä sekä netissä www.sivutie.net.

Teksti ja kuvat:Terttu Elomaa

Sirkka Lindroos uutena puheenjohtajana nuijan varressa.

Vielä ehtii hakea heinäkuun lomajaksolle (17.–22.7.) Vä-häjärven lomakotiin viimeis-tään 11.4. mennessä ja syys-kuun lomalle (11.–16.9.) Kylpylähotelli Peurunkaan 7.6. mennessä. Lomia voivat hakea vammaiset henkilöt, jotka eivät viime vuonna ol-leet tuetulla lomalla minkään järjestön kautta.

Viiden vuorokauden täy-sihoitolomalla on tarjolla monenlaista sekä asiapitois-ta että virkistys-, harrastus-, liikunta- ym. toimintaa. Lo-man omavastuuosuus on 50 euroa.

Tuetulle lomalle Vähäjärvenlomakotiin sekä Peurunkaan

Lomia haetaan Solaris-lo-mien lomakkeilla, jotka toi-mitetaan huolellisesti täytet-tynä osoitteella Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto, PL 30, 00030 IIRIS, tai suo-raan Solaris-lomiin.

Lisätietoja ja hakulo-makkeita saa Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton paikallisyhdistyksistä, koti-sivuilta (www.tsil.fi) ja toi-mistosta, Vähäjärven loma-kodista sekä Solaris-lomi-en nettisivuilla (www.sola-ris-lomat.fi), jossa voi myös tehdä lomahakemuksen säh-köisesti.

Lennart Laitinen kertoi asioista joihin tulee puuttua.

Uusi Invalidi 1/201710

Porin Sairaus- jaTapaturmainvalidit ryToimintakalenterikevät 2017KäsityökerhotNuorisotalo, Isolinnankatu 12, huone 4, klo 11–14:Maanantaisin 3.4., 10.4., 24.4., 8.5. ja 22.5.

TiistaikerhotNuorisotalo, Isolinnankatu 12, huone 3, klo 10.30–13.30:4.4., 18.4. ja 2.5.Kuntoharju, Kellahdenrantatie 478:16.5. (äitienpäivä) ja 30.5. Hallituksen kokoukset24.4. Nuorisotalolla, huone 3, klo 14–1629.5. Kuntoharjulla klo 14–16 JÄSENMAKSUV. 2017 jäsenmaksun 14 euroa voi maksaa kerhoissa tai ti-lille: Porin Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry IBAN: FI95 5542 5420 0117 62MUISTA laittaa selite-kohtaan: Jäsenmaksu 2017 ja jäse-nen nimi! Eräpäivä 31.5.2017. Mahdollisista muutoksista ilmoitamme kerhoissa ja www.sivutie.net -tapahtumakalenterissa.

Jyväskylän Seudun Sairaus-ja Tapaturmainvalidit ry:nToimintakalenteri kevät 2017

Kerhot ja kokoukset: joka kuukauden toinen keskiviikko klo 10–14.

Muut kerhot, matkat ja tapahtumat sovitaan erikseen.

Kaikki kerhotoiminta on Saihokeskuksessa, Saihokatu 4.Kerhot ja opintotilaisuudet järjestetään yhteistyössä DSL:n opintokeskuksen kanssa.

Tapaturma- ja sairaus-invalidien liitto ry hakee

Vähäjärven lomakotiinLOMAKODIN JOHTAJAA

nykyisen lomakodin johtajan siirtyessä eläkkeelle kesän 2017 aikana.Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry:llä on 60-paikkai-nen lomakoti Hämeenlinnan Hauholla.Hakijalta edellytetään lomakodin johtamiseen tarvittavia taitoja sekä kirjanpidon osaamista, työtehtäviin liittyy lii-ton taloushallinto.Kiinnostus sosiaalialaan katsotaan eduksi.Tehtävä täytetään kesän 2017 aikana.Hakemukset palkkatoivomuksineen 21.4.2017 mennessä liiton toimistoon sähköpostilla tsil@tsil.fi tai osoitteeseen Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry, PL 30, 00030 II-RIS.Lisätietoja: Puheenjohtaja Antti Holopainen, p. 0400 417 390, antti.holopainen@fimnet.fi

Uusi Invalidi -lehti netissä

www.tsil.fi

Olen Sari Lehikoinen, muutin juuri Hämeenlinnasta Riihi-mäkeen miesystäväni kanssa. Perheeseemme kuuluu myös 11-v. kolli, joka tuntee nimen Jasu.

Olen koulutukseltani graa-fisen suunnittelun artesaa-ni ja olen kouluttanut itseä-ni myös kirjallisen viestinnän suuntaan ja suorittanut mark-kinointi-tiedottajan tutkinnon. Olen harrastanut opiskelua ja koska olen kiinnostunut kir-joittamisesta, olen kouluttau-tunut monella taholla lehdis-tö- ja kirjoittajakurssein sekä suorittanut luovan kirjoittami-sen opintoja. Varsinaisen päi-vätyöni olen tehnyt valtiolla ja Vantaan kaupungilla sosiaali-puolella toimistotyössä, johon on kuulunut myös viestinnäl-lisiä töitä sekä alkuperäisen ammattini puolelta julkaisu-jen taittotöitä, markkinointiin liittyvää viestintää, henkilös-tölehtien tekoa. Jäin varsinai-sesta leipätyöstäni työkyvyt-tömyyseläkkeelle 1998, jonka jälkeen olen panostanut voi-mavarojeni ja terveyteni mu-kaan järjestötyöhön sekä free-

Sari Lehikoinen. Kuva: Leif Palm

Uusi freelancertoimittaja

lancerina lehtiin kirjoittami-seen mm. Kynnyksessä. Suuri osa arjestani kuluu luottamus-toimissa.

Olen sydämestäni vuosi-kymmenien ajan toiminut vammaisvaikuttajana ja toi-min edelleen Invalidiliiton vammaisneuvojana. Tämän hetkinen intohimoni on ajaa vaikeasti vammaisten ja sai-raiden puolta sote-suossa – joskus tuntuu, että jopa koen sielun sisaruutta Don Quijo-ten kanssa, kun yritämme vai-kuttaa poliitikkoihin, arvail-la Kela-vaikutuksia sote-sil-mälasein ja tuoda esille, mitä päättäjien tulee ottaa huomi-oon maakuntauudistusta teh-dessään vaikeavammaisten ja sairaiden erityiskysymyksiä unohtamatta.

Harrastan lukemista, kir-joittamista, maalaamista se-kä harvakseltaan ja pyrähdyk-sittäin käsitöiden tekemistä. Viihdyn ihmisten parissa ja osallistun vapaa-ajallani yh-distystoimintaan, vedin mm. nuorten aikuisten kerhoa ja nuorten vammaisten naisten vertaispiiriä Hämeenlinnassa

vuoden 2016 loppuun asti.Odotan myös innolla, mitä

uutta kivaa ja rikkaita kohtaa-misen hetkiä nykyinen työni tässä Uusi Invalidi-lehden toi-mittajuudessa tuo tullessaan.

Sari Lehikoinen

Kesäkuun toisena viikonlop-puna, 10.–11.6. vietetään 33. vammaiskulttuuripäiviä Vä-häjärven lomakodissa Hä-meenlinnan Hauholla, Munt-silantie 19.

Kulttuuripäivät ovat vuosit-tainen katsaus ja näyttö siitä, mitä kaikkea yhdistyksissäm-me osataan. Nyt on aika kerä-tä yhteen tekeminen ja osaa-minen ja tuoda myös kaikkien nähtäväksi lomakotiin.

Perinteiseen tapaa käden-taidot ja esitykset – runot, lau-lut, sketsit, näytelmät yksin tai yhdessä ovat tervetulleita.

Ohjelmaan kuuluu myös yhdistysten välinen boccia-kilpailu. Joukkueessa on kol-me jäsentä ja molempia suku-puolia.

Vammaiskulttuuripäivät kesäkuussa

Hinnat: 60 euroa kahden päivän paketti (sis. täysihoi-don) ja 20 euroa yhdeltä päi-vältä (kahdet kahvit ja lou-nas). Lisäyöpymiset á 20 eu-roa.

Ilmoittautumiset, ohjel-

maesitysten ennakkotiedot ja näyttelypaikkavaraukset Vä-häjärven lomakotiin p. (03) 6543 124 tai liiton toimistoon p. (09) 3960 5680, tsil@tsil.fi.

Kulttuuripäivillä tavataan – tervetuloa!

Lehden irtonumeron lukijoille!

Liiton paikallisyhdistyksen jä-senenä saat Uusi Invalidi-leh-den jäsenetuna aina tuoreel-taan. Samalla pääset mukaan yhdistyksen edunvalvonta-, kerho-, opinto-, retkeily-, as-kartelu- ym. toimintaan.

Ota yhteyttä lähimpään pai-

kallisyhdistykseemme. Yhdis-tysten yhteystiedot löytyvät tämän lehden sivulta 15 ja lii-ton kotisivuilta (www.tsil.fi).

Tervetuloa mukaan toimin-taan!

Uusi Invalidi-lehden voi myös tilata lähettämällä tila-

uksesi, nimesi ja postiosoit-teesi Tapaturma- ja sairausin-validien liiton toimistoon, PL 30, 00030 IIRIS, tai sähköpos-tilla osoitteeseen tsil@tsil.fi Vuosikertatilauksen (4 nume-roa) hinta on 10 euroa.

Uusi Invalidi 1/2017 11

Tampereen Tapaturma-ja Sairausinvalidit ry:nMuistio kevät 2017Toimisto on avoinna parillisina keskiviikkoina kello 12–14, Näsilinnankatu 22 A 37, 6. krs.Puh. (03) 214 2678, sähköposti: tsil.tampere@gmail.com.

Kerhot torstaisin klo 11.00, Pellervonkatu 9, Vammaisjär-jestöjen tiloissa. Tule Sinäkin! Retket ja huvitukset 2017:22.5. Kevätretki, Pälkäne ja Kangasala, ruokailu Vähäjärvi28.5. Kylpylämatka Haapsaluun8.6. Kerhon päättäjäiset10.6. Kulttuuripäivät Vähäjärvellä. Lähtö Hervanta klo 10.00, Vanhakirkko 10.30 (35 €)6.8. Nokian kesäteatteri, Kulkurin valssi (35 €)31.8. Syksyn kerhot alkavat

Kysy retkistä ja matkoista Irmeli Saarijärveltä, puh. 050 589 4644.

Hyvää ja toiminnallista kevättä kaikille!

Turun Tapaturma- ja Sairaus-invalidit ry:n toimintaakeväällä 2017:Toimisto: Yliopistonkatu 11 a E 79. Puh. (02) 232 8526.Sähköposti:tur.tsi@pp.inet.fi Päivystys toimistolla maanantaisin klo 10.00–14.00.Sosiaalineuvontaa keskiviikkoisin klo 15.00–18.00.

Askartelukerho torstaisin klo 10.00.

HUHTIKUU:Ke 12.4. klo 18.00 Pälvi Uusitalon luento: Yksinäisyyden haitatyhdistyksen toimistolla, kaikille avoin tilaisuus.

TOUKOKUU:To 18.5. Sokkotreffit-matka, lähtö klo 8.00. Ilmoittautumi-nen 8.5. mennessä. Hinta erillisellä tiedotteella.

KESÄKUU:Ma 19.6. Viking Grace-risteily, iltalähtö. Tarkemmat tiedot hinnoista erillisellä tiedotteella.

HEINÄKUU:La 15.7. Kesäteatterimatka Nokialle. Tarkemmat tiedot erillisellä tiedotteella.

Tuetuille sosiaalilomajaksoille (17.-22.7. ja 11.-16.9.) voi vielä hakea.

Helsingin Seudun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ryToimisto: Kulmavuorenkatu 500500 Helsinki(09) 713 991 hssti@kolumbus.fiAvoinna tiistaisin klo 12–15. Pj. Juha KovanenTädyketie 6 D 5201300 Vantaa0400 609 073juha.t.kovanen@netti.fi Hämeenlinnan Tapaturma- ja Sairausinvalidit rysiht. Pasi RankiHallintotie 10 E 4214500 Iittala050 5722 627pasiranki@jippii.fi

Jyväskylän Seudun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry Tsto: Saihokatu 4 40630 JyväskyläPj. Erkki Matikainen 040 5837991 erkki.matikainen@kotiportti.fi Keravan Sairaus- jaTapaturmainvalidit ry Pj. Pirkko Laaksonen Seunalantie 15 E 63 04200 Kerava 040 7571604 Kuopion Seudun Sairaus-ja Tapaturmainvalidit ry Pj. Paavo Antikainen Luolatie 2170780 Kuopio 040 7537505 puavo.antikainen@gmail.com

Lahden Seudun Sairaus-ja Tapaturmainvalidit ryPj. Ritva KorhonenLoviisankatu 14 B 2015100 Lahti044 2610028ritva.a.korhonen@phnet.fi

Lappeenrannan Tapaturma- ja Sairausinvalidit ryPj. Anelma TervoKimonkatu 1753300 Lappeenranta0400 878 579

Nokian Tapaturma- jaSairausinvalidit ryPj. Eero SalonenSouranderintie 20 A 1037100 Nokia050 5851735

Oulun Sairaus- jaTapaturmainvalidit ryPj. Anneli KelloniemiKuorimokatu 2 A 2190520 Oulu050 571 9961anneli.kelloniemi@luukku.com

Porin Sairaus- jaTapaturmainvalidit ry Pj. Sirkka LindroosKanttorintie 228840 Pori040 506 8441helenalindroos@gmail.com

Rauman SeudunTapaturma- jaSairausinvalidit ryPj. Rauno GladÄyhöntie 18626510 Rauma0500 127 177rauno.glad@gmail.com

Tampereen Tapaturma-ja Sairausinvalidit ry Tsto: Näsilinnankatu 22 A 3733210 Tampere(03) 2142678av. ke klo 12–15Pj. Anja Kivipensas Ojavainionkatu 4 B 1233710 Tampere045 8059 778 Turun Tapaturma-ja Sairausinvalidit ryTsto: Yliopistonkatu 11 a E 7920100 Turkuavoinna ma klo 10–14, sosi-aalineuvontaa ke klo 15–18(02) 232 8526,fax (02) 232 8525tur.tsi@pp.inet.fiPj. Kurt Laine050 3074203kurt.laine@luukku.com Valkeakosken Ammattitauti- ja Sairausinvalidit ry Pj. Reino RantalaApiankatu 9 A 1437600 Valkeakoski0400 620 725reino.p.rantala@gmail.com

Varkauden Vammaiset ryPj. Kauko KuokkanenLaivalinnank. 8 B 2578200 Varkaus0400 313 406

Vilppulan Sairaus-ja Tapaturmainvalidit ry Pj. Antti AhoKukkarokivenk. 12 A 735800 Mänttä050 527 3583aho.antti@phpoint.fi

Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ryPL 30, 00030 IIRIS(Käyntiosoite: Iiris-keskus, Marjaniementie 74, Itäkeskus, Helsinki)Puh. (09) 3960 5680Sähköposti: tsil@tsil.fiKotisivut:www.tsil.fiPankkiyhteys: Valkeakosken Op IBAN-tilinumero: FI90 5494 0920 1019 48BIC-koodi: OKOYFIHH

Tapaturma- ja sairausinvalidienliitto ry:n jäsenyhdistyksiä

Julkaisija Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry PL 30, 00030 IIRIS toimisto avoinna ark. 8.30–16.00Puhelin (09) 3960 5680Sähköposti ja kotisivut tsil@tsil.fi, www.tsil.fi/uusi-invalidiPankkiyhteys Valkeakosken Op IBAN-tilinumero: FI90 5494 0920 1019 48 BIC-koodi: OKOYFIHHPäätoimittaja Antti Holopainen, Puistokatu 11 B 40, 15100 Lahti puh. 0400 417 390, sp. antti.holopainen@fimnet.fiToimituskunta Kaija Kiessling, Ritva Korhonen, Juha Kovanen, Sari Lehikoinen, Tarja Västilä Toimitussihteeri Sari LaihoTaitto Asmo KostePaino Suomalainen Lehtipaino Oy, KajaaniISSN-numero 0787-7021

Aineistot liiton toimistolle sähköpostilla tsil@tsil.fi, tai postitse osoitteella Tapatur-ma- ja sairausinvalidien liitto, PL 30, 00030 IIRIS.

Uusi Invalidi-lehdenaikataulu vuodelle 2017

Lehtemme rajallisen palsta-tilan vuoksi julkaistaan muis-sa lehdissä olleita juttuja vain, mikäli siihen on aiheen kan-nalta erityinen syy ja mikäli lehdessä on tilaa.

Lehden numero Ilmestyy viikolla Aineisto liitontoimistolle viim.

2/2017 vko 21 (toukokuussa) 2.5.3/2017 vko 39 (syyskuussa) 4.9.4/2017 vko 50 (joulukuussa) 21.11.

Uusi Invalidi 1/201712

Yhdessä saamme enemmän aikaiseksiKävin tapaamassa pitkän lin-jan vammaisvaikuttajaa, Ai-no Lainetta, hänen kodissaan Tampereella. Aino on ollut liittohallituksessa jo 30 vuot-ta, ja hän miettii jatkamistaan vielä yhdeksi kaudeksi.

- Tekisi mieli jatkaa, mutta mä aattelen, että oonko ihmi-sille vaan vaivaksi.

Aino on positiivinen ihmi-nen, hänen kohdallaan sanon-ta ikä on vain numero, pitää paikkaansa. Istun Ainoa vas-tapäätä ja kysyessäni, mitä hän on saanut aikaiseksi vam-maisvaikuttamisen saralla yli 30-vuotisen uransa aikana, hän toteaa pitäneensä mekka-laa aina, kun on ollut aihetta.

- Oon aika kova puhumaan ja sanon, kun sanomista on. En mä tiedä, oonko saanu mi-tään aikaiseksi, mutta kovasti oon yrittänyt osallistua ja ta-pellut parhaani mukaan, et-tä saataisiin sairaiden ja vam-maisten ääntä kuuluville päät-täjille.

”Tehdään yhdessä ja vaikutetaan päättäjiin”

- Yksin ei voi tehdä mitään, mutta yhdessä voimme vaikka mitä, oon osallistunut kaiken-laisiin mielenosoituksiin niin kuin viime kesänäkin.

- Tampereella on taas uu-si tappeluaihe, kun noita sote-kyytejä meinataan laittaa kimppakyydeiksi. Ei se jokai-selle vammaiselle sovi, esi-merkiksi mulla on vaikeuksia päästä joihinkin takseihin, kun oon toisesta päästä niin lyhyt, Aino naurahtaa

- Ihme juttu, kun aina halu-taan viedä vammaisilta kaikki, eihän se voi mennä silleen, et-tä otetaan vammaisilta etuuk-sia pois, hän jatkaa.

Puhumme pitkän tovin ny-kyisen maan hallituksen tiu-kasta linjasta, jossa viedään kaikkein heikoimmassa ole-vilta tukia ja etuja. Olemme huolissamme, kuljetuspalve-luista siitä, että ns. aina vam-maisten tulisi saada pitää vam-maispalvelulain ja Kela-laki-en mukaiset etuudet, vaikka ikää karttuisikin yli 75 vuot-ta. Aino on juuri tällä maagi-sella rajalla, koska täyttää tänä vuonna 75.

- Emmä tiiä, mutta mus-ta tuntuu, että asenteet on ko-venemassa, jotkut taksikuskit voivat olla vanhalle vammai-selle naiselle melko tylyjä, ei-vätkä auta silleen kuin ennen

autettiin. Olin sairaalassa ja sielläkin oli hoitajia, jotka oli-vat melko kovia otteissaan. Aino kertoo hurjista koke-muksistaan. En mä tiiä, onko se vammaisvastaisuutta, mut-ta jotenkin tuntui, ettei enää tahdota hoitaa.

- On toi melko kallistakin käydä hoidattamassa itteen-sä, kertoo Aino. Kävin Hatan-päällä ja siihenkin taksimat-kaan meni 48 euroa yhteen suuntaan, hän jatkaa. Jatku-van sairaanhoidon lisäksi Ai-no ehtii harrastaakin. Hän käy jumpparyhmässä viikoittain. Kaupunki järjesti hänet tähän ryhmään, johon hän siirtyi, kun ei enää kyennyt käymään kuntosalilla.

- Itte täytyy vaan kovasti yrittää, vaikka onhan se tym-peää, kun ittelleen vaan elää, Aino toteaa ja jatkaa: Liike on lääke, kyllä sen omassa jaksa-misessaan huomaa.

Kysyessäni Ainon harras-tuksista, hänellä alkaa silmät loistaa, kun hän kertoo, miten tykkäsi aikaisemmin ompele-misesta ja piirtämisestä.

- Mut sit meni kädet tähän kuntoon, niin en voi enää om-mella enkä piirtää. Nykyisin mä sit shoppailen kavereitten kanssa, sellaista sosiaalista toimintaa.

”Pidetääntoisistamme huolta”

Aino on ollut Tampereen sai-raus- ja tapaturmainvalidien yhdistyksen jäsen jo vuodes-ta 1984 lähtien. Yhdistykses-sä edunvalvonnalla on suu-rin merkitys ja siihen panos-tetaan.

- Me tehdään kirjeitä ja kommentoidaan epäkohdis-ta päättäjille. Joskus saadaan vastauksia, toisinaan emme. Olemme myös mukana kai-kenlaisissa mielenosoituksis-sa. Nyt olemme osallistumas-sa kuntavaaleihin liittyviin keskustelutilanteisiin ja yri-tämme vaikuttaa siellä.

- En ikinä unohda sitä, kun Holkerin hallituksen aikaan oltiin Eduskuntatalon edessä mielenosoituksessa. Vaadim-me henkilökohtaisen avustaja-järjestelmän. Ja viimein saim-mekin sen, Aino hymyilee sil-mistään saakka.

Ainolla on henkilökohtai-nen avustaja, joka käy 40 tun-tia kuukaudessa. Sen lisäksi hänellä on turvapuhelin ja tar-vittavat kotipalvelut.

- Onhan se silleen vähän, mutta joskus tuntuu, että tulee ihan kiire, että ehdin kotiin au-tettavaksi, hän naurahtaa.

- Ärsyttää, kun jotkut päät täjät luulevat tietävänsä asiois ta, mutta oikeasti teh-dään löperöitä päätöksiä. Mul-le esteettömyydestä äänen pi-täminen on tärkeää, meinaan nostaa näitä asioita kuntavaa-liehdokkaille esille: Esteettö-myys, Sote-kyydit ja omavas-tuut ei saisi nousta enää yh-tään lisää. Ikääntyvien vam-maistenkin pitää saada hoitoa ja kuntoutusta sekä kuljetus-palveluita.

- Me saadaan kaupungil-ta pikkuisen tukea yhdistyk-sen toimintaan, ja järjestöille

Ainolla on valloittava hymy.

yhteisen tilan, mikä on kyl-lä hyvä juttu. Yhdistyksessä toimii käsityökerho, jolla saa-daan myyjäisiin myytävää ta-varaa. Torstaikerhossa meillä on ajankohtaisia asioita esil-lä, pyydämme luennoitsijoi-ta, joita sitten haastattelemme. Niin, ja syksyllä meillä on 70-v. synttärit, Aino kertoo.

Yhdistys on Ainolle elämän tärkeimpiä asioita, kun siellä puhuttiin asioista oikeilla ni-millä ja suoraan.

- Mä olin nuorena aika ar-ka ja piilottelin käsiäni. Yh-distyksessä mä löysin itteni ja tajusin, ettei noi kädet oo sen kummemmat tai rumemmat kuin muillakaan. Mun ei tarvi olla muuta, mitä mä olen, Ai-

no sanoo.- Kukaan muu ei vammai-

sia puolusta, ellemme itse pu-hu omasta puolestamme. Sa-malla autetaan myös itteäm-me, hän painottaa. Tärkein-tä on tehdä yhdessä ja pide-tään toisistamme huolta, Aino päättää painokkaasti haastat-telumme.

- Olipa kiva tutustua, Ai-no hyvästelee meidät avusta-jani kanssa hymyillen. Olem-me olleet tietämättä mukana samoissa mielenosoituksissa, vammaisten edunvalvonta se-kä neuvominen on meille mo-lemmille tärkeä asia.

Sari Lehikoinen

Kevättä rinnassa – piristystä arkeenloma vähäjärvellä yksin, kaksin tai porukalla

Vähäjärven lomakotiMuntsilantie 1914680 Hauho (Hämeenlinna)p. (03) 6543 124s-posti: lomakoti@tsil.fiwww.tsil.fi/lomakoti

Tarjoamme majoitusta, maukasta kotiruokaa,viihtyisiä tiloja, saunan löylyjä ja mukavaayhdessä oloa.

Hinnat:A-osa 59 euroa/vrk/hlö,B-osa 57 euroa/vrk/hlö

Juhlat, kokoukset, pitempi aikaiset majoitukset

Kysy edullisia hintojam-me, pyydä tarjous, poik-kea tutustumaan paikan päälle tai vieraile koti-sivuillamme.