1

2

3

Pispala liitettiin Tampereeseen 70 vuotta sitten ilmeisen ristirii-taisin tuntein. Pispalaa pidettiin toisen luokan kansalaisten asuin-alueena, mutta eivätpä tuolloisen rinteen asukkaatkaanhurranneet liitokselle. Tietty epäluulo on vallinnut erityisestisuhteessa kaupungin päätösportaaseen, jolle vuosikymmeniätuotti vaikeuksia kuunnella pispalalaisten ääntä. Nykyisin ti-lanne alkaa olla toinen.

Muutos johtuu varmasti monesta seikasta. Kun 1970-luvullapispalalaiset ryhmittyivät kaavataistelussa varsin yhtenäiseenrintamaan, oli mielipidettä pakko kuunnella. Nykyisin Pispalanääntä kuunnellaan herkemmin ehkä senkin vuoksi, ettäkaupunginosaa ei pidetä alemman luokan asuinpaikkana. Pi-kemminkin kaupunginosa on paitsi haluttu, myös entistävarakkaamman väen asuinpaikka. Silloin ääni kuuluu parem-min.

Muutos on yhtäkaikki ristiriitainen. Monelle Pispalassa asumi-nen on arvo sinänsä, mutta asumisen varsinaiset taloudellisetarvot on myös voimakas motiivi. Lukuunottamatta 90-luvunlaman rajua pudotusta on asuntosijoituksen arvon voitu luottaanousevan vakaasti, viime vuosina jopa huimasti. Kun luvassaoleva arvonnousu entisestään houkuttaa maksukykyistä väkeäalueelle, vauhdittavat samat taloudelliset tosiseikat tavallistenpulliaisten siirtymistä muualle.

Suurten taloudellisten intressien paineessa omistusasujien suh-tautuminen kaupunginosan ilmeen säilymiseen on sekin ristirii-taista. Toisaalta varmasti karvaan katsomatta Pispalan erikoi-nen sijainti ja kauneus miellyttää sinänsä. Tietyn kulttuurisenlisän on tuonut Pispalan originelli maine ja kirjava ilme. Samal-la niistä oloista, joista tuo ilme on kasvanut, halutaan eroonainakin omalla tontilla. Perinteisen rakennusilmeen säilyminenon uhattuna tuon tuostakin, eikä yhteistä säilyttämisen tahtoaole löytynyt, kun kaupunkikin on antanut kehityksen kulkeatalouden lakien mukaisesti. Toivottavasti yhteiseen tahtoon eiherätä liian myöhään, kun kaupunginosan ilme on ratkaisevastimuuttunut.

Hannu T. Sepponen

Pispala ja TamperePispalalainen 1/2007

Päätoimittaja:Hannu T. Sepponen,sepponen(at)tamperelainen.orgToimituskunta:Aura Kalli (toimitussiht.), Kati Lehtinen, MikkoLipiäinen, Virpi Matala, Kalle Mäkelä, Asko Park-konen, Marita Sandt, Arto Säntti, Katja Walleni-usTähän lehteen kirjoittaneet:Frida Ahonen, Jael Assulin, Sebastian Boulter,Ilona Björn, Nina Hakala, Kristiina Harjula, Anna-Sofia Joro, Aura Kalli, Iita Kettunen, Juuso Lind-berg, Mikko Lipiäinen, Jorce Markkula, VirpiMatala, Amanda Metsoja,Ella Miller, Jari Nie-melä, Veikko Niskavaara, Jenni Partanen, SakariPatjas Panu Punkari, Aarne Raevaara, AliisaRistmeri, Valentin Salo, Veikka Sandt, Hannu T.Sepponen, Satu Sepänniitty-Valkama, OsmoSounela, Siiri Suominen, Jasu Terävä, PasiVirtamoKuvat:Timo Olavi Jalkanen, Anna-Sofia Joro, Aura Kalli,Iita Kettunen, Jorce Markkula, Veikko Niskavaara,Sakari Patjas, Arto Säntti, Tommi Taipale, PasiVirtamoKansikuva:Hannu T. SepponenPiirrokset:Heikki-Pekka Miettinen, Marin StrebellenTaitto:Aura KalliPainopaikka:Kangasalan lehtipainoPainosmäärä:4200Julkaisija:Pispalan kirjastoyhdistys/Pispalan kumppanuusverkostoPispalan verkkosivut: www.pispala.fiPispalalainen verkossa: www.pispala.fi/pispalalainen (vanhat nrot pdf-muodossa)Lisää Pispala-juttuja: www.mansetori.fi/ -->PispalaKeskustele lehden jutuista: www.pispala.fi/-->Keskustelu

Pispalan kumppanuusverkosto:Pispalan asukasyhdistys ryPispalan saunayhdistys ryKurpitsaliike ryPispalan musiikkiyhdistys ryVideoVenttiili ryPispalan kulttuuriyhdistys ryPispan koulun vanhempainyhdistys rySPR Harjun osasto ryKulttuuriosuuskunta komeetta

4

Jalkanen etsii taiteessaanPyhäjärven henkeä

Pyhäjärven horisonttia Pispalas-sa esittävä teos on suurlähe-tystömme seinällä Madridissa

edustamassa Suomi-kuvaa. Senon tehnyt Timo Olavi Jalkanen.Hänen aamukastepisaraa esittä-

vän työn kelpuutti seinälleenmyös edesmennyt Juice Leski-nen. Veden joustavalla pinnallamatkustava lehti on Jalkasenteoksissa symboli, välittäjä men-neeseen. Katsoja kokee hänenteokset sisäisellä tunteella, eiopitulla tiedolla eikä ajattelulla.

Jalkasen taiteessa voi nähdä vai-kutteita maalaustaiteen romantii-kan aikakaudesta. Ne synnyttä-vät tunnelman kaipuusta, useinsaavuttamattomasta. Hänenkuvissaan lintu ei katso päin, eiantaudu katsojalleen, vaan onmenossa jonnekin.

Jalkanen kuvaa usein pieniä yk-sityiskohtia Pispalan ja Tahmelanrannan maisemasta, mutta tuleesamalla kuvanneeksi omaamielentilaansa jopa tahtomat-taankin. Mutta hänen teoksensaaktivoivat katsojan omia muisti-jälkiä, olipa taiteilija teoksillaanitse tavoitellut mitä tahansa. Täs-säkin tapauksessa kauneus onsiis katsojan silmässä. Jalkanennimenomaan tähdentää, että hänei esitä kauniita näkymiä. Kat-soja joka kokee hänen teoksen-

“Herääminen aamuun” on suurlähetystön seinällä Madridissa.

“Impressio: alkujärvi”, kaukana ajan hiljaisessa alussa.

5

Timo Olavi Jalkanen kuvaa myös veden alla. Hän kertoo kuinka Pyhäjärven rantavedet Pispalassa jaTahmelassa ovat pintasnorklaajalle ihanteellinen kohde. Vaikka näkyvyys näissä vesissä on etelänkohteisiin verrattuna olematon, rannan mataluus mahdollistaa kilometrien lenkin, niin että pohjaan nä-kee koko ajan. Matala vesi on myös lämmintä, jolloin kuumim-paan kesäaikaan voi tarkkailla yhtämittaisesti toista tuntia ve-denalaista maailmaa ilman märkäpukuakin.

Jalkanen harmittelee olevansa ainoa snorklaaja tällä rannalla.Olisi mukava jos useammat ihmiset innostuisivat asiasta.Pispalan vedenalainen ranta on hänen mielestä muutenkin mie-lenkiintoinen paikka. Se ei ole luonnontilainen, mutta ei myös-kään voimakkaasti ihmisen muokkaama saati pengertämä.Monessa kaupunkirannassa ei ole sitä lempeää, ihmisen vuosi-satojen läsnäolon jälkeä, joka Jalkasta täällä viehättää.

Pinnan alla on olemassa ”unohtunut Pispalan historiallinen ar-kisto”, kuten Jalkanen kuvaa. Veden alla on nähtävissä kaiken-laista aikojen kulussa jätettyä ja kantautunutta. Ja onhan ve-denalainen tila muutenkin aina merkinnyt ihmiselle aikamatkaa.Vaikka joillekin vedenalainen paikka voi olla jotakin pelottavaa,sieltä löytyy ajaton alkutila, vakuuttaa Jalkanen. Hiljainenkeinunta vedessä palauttaa luontoäidin kohdun rauhan ja yh-teenkuuluvuuden tunteen.

Snorklaus ei ole kallis harrastus, joskin huoltoasemilta saatavatvälineet eivät riitä. Maskin tulee sopia täysin yksilön kasvoilleja huurtuminen tulee estää, Jalkanen kertoo. Hän esitteleesnorklaukseen liittyviä asioita, välineitä, niiden hankintapaikkojasekä ottamiaan vedenalaiskuvia Pispalan karnevaalien aikana26. toukokuuta Kirjastotalolla kello 15.

Ranta kuin luotu snorklaajalle

sa kauniina, kokee todellisuudes-sa teoksen herättämät omatmuistijälkensä kauniina sisällään.Jalkasen hiljainen taide toimiimyös manifestina tämän aika-kauden huutavan aggressiivistaTV- ja mediamaailmaa kohtaan.

Espanjassa Madridin näyttelys-sä Jalkanen kuuli, kuinka eräidenikänsä metropolissa asuneidenmadridilaisten mielestä avarissakuvissa oli jotakin pelottavaa,kun taas suomalaisiin nekolahtavat olipa kyse hesalai-sesta tai maalla asuvasta. Kyseon siitä, onko katsojalla muisti-jälkiä joita kuvat aktivoivat. Ava-

“Sonaatti aamukasteelle” on Juice Leskisenseinällä.

“Sinisellä rajalla”, varsin surrea-listisessa tunnelmassa pinnan alla.

6

teksti: Hannu T. Sepponenkuvat: Timo Olavi Jalkanen

ruus ja tyhjä horisontti näyttäy-tyy turvallisena vain niille jotkaovat sen sellaiseksi kokeneet jolapsena, ennen kielen osaamis-ta.

Jalkanen joutuu monesti kerto-maan, että hänen kankaalletoteuttamat teoksista eivät olemaalauksia. Usein ne nimittäinantavat hyvin maalauksellisenvaikutelman vaikka hänen perus-työvälineensä on kamera. Mieli-kuva maalauksesta ei ole kuiten-kaan aivan väärä, sillä Jalkanensiirtää kameralla Pispalan ran-nasta pysäytetyt hetket kankaalleöljymaalausten tapaisilla pig-menttiväreillä. Hänen käyttä-mänsä maapohjaiset värit kestä-vät valoa satoja vuosia, kutenparhaat taiteilijaöljyvärit. Jalka-nen tekee myös maalauksia javeistoksia, silloin kuin täytyy il-maista sellaista, mitä ei voi ku-vata.

Pispalassa Jalkanen on asunutvuosikymmenen. EnsimmäinenPispalan rannan näkymiä esitel-lyt näyttely ”Kun aika seisahtuu”syntyi seitsemän vuotta sitten.Vastaavia näyttelyjä on sittem-min ollut kymmeniä suomessa jaulkomailla. Aivan äskettäin hä-nellä oli näyttelyt samanaikaisestiEspanjassa Jijonassa ja ArtPispalassa. Laajimmin Pispalanrannan tunnelmia on ollut esillähänen koko Varkauden taidemu-seon kattavassa lähes 800 m2yksityisnäyttelyssä.

Äskettäin näyttelymatkalta Es-panjan Valenciassa sijaitsevastapienestä vuoristokaupungistaJijonasta palannut Jalkanen kokisen, että pispalalaisena oli help-po olla sikäläisten asukkaidenkanssa. Hänen mielestä Pispa-lassa vallitsee vuoristokylän tun-

nelma. Alkuperäisasukkaiden li-säksi kyliin valikoituu samanhen-kisiä ihmisiä, joita oma vuoristo-kylä kiinnostaa enemmän kuinmuu maailma. Eroa on tasa-maalla asuvien kanssa. ”Vuoris-to on Pispalan äiti”, hän toteaa.

Vuosikymmen sitten Pyhäjärvenmaisema pysäytti Jalkasen nii-den havaintojen ja elämän-tuntojen äärelle, jotka olivat hä-neltä täysin unohtuneet. Hänpalasi kaukaa, urbaanin high tech–elämän vauhtipyörästä, lento-kentiltä kiireisiltä komennuksilta.Ne veivät Nokian tietokone-suunnitteluinsinööriä vuosikaudettyötehtäviin, 37 maahan. Sellaistaelämää aikansa elettyään, herääkysymys mikä oikeasti on elä-män tarkoitus. Suunnittelu-insinöörit tekevät työtään ja luo-vat uusia tuotteita, joiden elinai-ka on kuitenkin usein vain muu-tama vuosi. Valtava määräintensiivistä huipputeknologiankehitystyötä unohtuu, katoaa.Sen sijaan luonnossa ja taitees-sa on ikuisuuden tuntu.

Siirtyminen takaisin luonnon lä-helle Pyhäjärven rantaan saiJalkasen katsomaan ympärilleenpikkupojan silmin, kuin muisti olisipalannut. Jalkanen valokuvasi,kalasti ja kulki vesillä nuorenaollessaan. Nyt tuntui siltä, ettäveden äärellä oli loppumattomatmäärät nähtävää, tavoitettavaa.Ne olivat huomaamattomissavuosikymmenet.

Kokonaan Jalkanen ei ole hylän-nyt suunnitteluinsinöörin töitä,vaan tekee silloin tällöin projek-teja. Eikä teknologia sinällään olehänelle mikään kirosana. Siirtää-hän hän työnsä kankaalle uusillahuipputekniikan laitteilla. Muttaaina on syytä pohtia, onko tek-

nologia renki vai isäntä.

Jalkanen pitää ateljeegalleriaaosoitteessa Tahmelan viertotie70, joka on avoinna sopimuksenmukaan (puh. 044 - 3450257).Pispalan karnevaalien viikonlop-puna ateljee on avoinna sunnun-taina 27.5. kello 14-17.

7

Pispalan saunayhdistyksellä onuusi puheenjohtaja Ari Johans-son. Hän aloitti saunomisenRajaportilla vähän yli viisikym-mentä vuotta sitten, ensin äitenkanssa naistenpuolella, sitten isänkanssa miesten puolella. Voidaansiis ilman liioittelua todeta, ettäyhdistys sai paljasjalkaisenpispalalaisen puheenjohtajaksi.

Muistikuvissa 1950-luvulta Arillaon pysynyt tukanpesussa käytet-ty muovinen piikkiharja, jokaraapi inhottavasti. Mukavampiasia muistoissa on PyynikinSitruunasooda, joka oli limskoistahalvinta.Saunojista muistuu mieleen Nie-men Onskan lisäksi esimerkiksiLehtosen Mooses, joka oli sodas-sa menettänyt toisen jalkansa,sekä miten hän kulki ”noileesti”keppien varassa. Saunottajat tie-tenkin, Lahtiska ja Mäkisen Lah-

Saunalla paljasjalkainenpuheenjohtaja

ja ovat jääneet mieleen.Arin mielestä saunominen nykyi-sin on vielä enemmän sosiaali-nen tapahtuma kuin aiemmin,vaikka toisin saattaisi äkkipäätäkuvitella. Saunalla vietetty aikaon pidentynyt ja ulkona vilvoitteluon tärkeä osa kuulumisten vaih-tamisessa. Lapsuudessa saunot-tiin lyhyemmän kaavan mukaan.Silloinhan oli usein täyttä, ja jonaulakon saantia saattoi joutuaodottelemaan.Satavuotias Rajaportin sauna onja pysyy, vaikka ihmiset muuttu-vat. Saunalla käy vakituisia kä-vijöitä, mutta satunnaistensaunojien osuus tulee kasva-maan. Kesäisin tuntuu joskus,että suomenkieli on vähemmistö-kielen asemassa. Saunan ovetovat kuitenkin avoinna kaikille,eikä ole tarkoitusta tehdä siitäminkäänlaista suljetun piirin

omaa löylyttelypaikkaa.Kahvilan laajennus tuo mahdol-lisuuksia tarjota saunaa myösyksityisille ja yrityksille tilaus-saunana. Kahvilassa pystytäänjärjestämään pienimuotoisia ko-kouksia ja muita tilaisuuksia.

Juhlavuonna oli tietysti tavallistaenemmän menoa ja meininkiä,mutta nyt on palattu tasai-sempaan arkeen. Yhdistys jat-kaa yhteistyötä muitten sauna-seurojen kanssa järjestämälläesimerkiksi matkoja muihinsaunoihin. Ja kesäkuun toisenalauantaina eli 9.6. on luvassamukava kesäilta. Suomalaisensaunan päivänä järjestetäänRajaportilla esityksiä ja telt-tasaunomista. Samaan aikaanjärjestetään Tampere Sävel -ta-pahtuma kuoroille. Niinpä aina-kin kuorolaulua saadaan kuullapihamaalla.

Rajaportin kahviota on laajennet-tu lähes kolminkertaiseksi enti-sestä. Kaikki pinnat vanhan puo-len lattiaa lukuunottamatta onuusittu.- Kahvilaa päätettiin laajentaa jovuosia sitten, kertoo Jouni Kopsasaunan hallituksesta jakunnossapitoryhmästä. Kopsaon toiminut päätimpurinakahvilaremontista ja kokemustahänellä on Pispalan peruskor-jauksista jo useammalta vuosi-kymmeneltä.Laajennuksen tarkoituksena onparantaa palvelua ja saada lisäätilaa asiakkaille. Uudet tilat an-tavat myös oivan mahdollisuuden

yksityistilaisuuksien ja kokouk-sien pitoon - yhdessä, kahdessatai kolmessa huoneessa.Kopsan lisäksi remonttia ovattehneet Harri Salomäki ja Lahti-sen Henkka, sekä talkoolaisetOiva Dyster, Jorce Markkula,Terjo Kallioniemi ja PekkaRuhanen, joista kaksi viimeksimainittua tekivät sähkötyöt. Kah-vilan värimaailmasta vastaavatAnne Tanskanen ja Kati Lehti-nen. Pertti Kaiharilta saatiinremontoitavan tilan piirrustukset.- Saunan kahvilan remontti tun-tuu olleen hyvä taikasana mate-riaalia hankittaessa, Kopsa tote-aa. Maalarin värikauppa, Starkki,

Ylöjärven puu ja RTV myönsi-vät kaikki tuntuvia alennuksiakuullessaan, mistä on kyse.Kahvilassa on tehty nyt kaikkitarvittavat lopputarkastukset,enää odotellaan Läänihallituksenlupaa uuden alueen anniskeluoi-keuksien saamiseksi, jotta tilatsaataisiin kokonaisuudessaankäyttöön. Kalustaminen jasisustaminen jatkuu askel aske-leelta.- Kun käytetään mieluummin ta-lon henkeen sopivia kalusteita,jotka hankitaan kierrätys-periaatteella, Kopsa tiivistää.

teksti: Aura Kalli

Saunakahvila valmis!

8

Kujakollissa on vaihdettu omis-tajat ja ilme, mutta ei asiakkaita,sanoo Arto Karima. Hän kuuluukahdeksanhenkiseen pispalalai-seen porukkaan, joka osti myyn-nissä olleen Kujakollin liike-huoneiston. Ravintolan pitoa jat-ketaan hieman kehitetyllä kon-septilla. Vanhojen lisäksi uuttaasiakaskuntaa houkuttaneesavuttomuus, tilan avartuminensekä tarjoilulistan laveneminen.

Kujakollin sisätila on nyt aiem-paa tilavampi. Istumapaikkoja onpuolen sataa ja terassilla vielä 25

Kujakollissa uusi ilme jaomistajat

kappaletta. Avaruuden tunnettakuitenkin lisää, että päätettiin jät-tää ikkunat aivan avoimiksi.Myös kattoritilöiden poisto lisäätilan tuntua.

Tarjoilupuolella silmään käy hetipitkä uusittu tiski, jossa henkilö-kunta eli Jenni, JiiPee, Stigu jaTuula, pääsee olemaan näytilläkaiken aikaa koko komeudes-saan. Tarjoiluoikeudet ovat nytB-kokoa aiemman keskioluen li-säksi. Huikopalaa kehitelläänpubi-sapuskan, pienen nälän tyy-dyttämisen suuntaan, aivan al-

kuun tarjolla on ollut perinteistähöyrymakkaraa.

Huonekalut uusittiin, mutta neovat osittain kunnostettuja ja sa-manhenkisiä kuin aiemmin.Yleisöwc-tilojen pinnat on uusit-tu, kuten muutenkin kaikkipinnoitteet ravintolassa. Väri-maailman suunnitteli Sirenin Pia,kuvataiteilija. Asiakkaiden puo-lelta on saatu kommentteja, ettätilassa on eräänlainen ranskalai-nen tuntu, on myös sanottu ettäpaikassa on ”viiskytlukulainen”tunnelma. Eli avoimen kahvila-

Stigu (vas.), Jenni, Tuula ja JiiPee huolehtivat asiakkaista tarpeen mukaan.

9

mainen vaikutelma, joka lieneeollut tavoitekin.

Remontin yhteydessä rakennet-tiin päätyyn esiintyjäkoroke.Myös äänentoisto ja miksaus-pöytä ovat kiinteät, joten esiin-tyjän ei tarvitse kuin laittaapiuhat kiinni.

Remontista alkaen Kujakollissaei enää tupakoida sisällä, kutenmaassa on virallinen komentokesästä alkaen. Röökit vetäis-tään siis terassilla, joka on osit-tain käytössä myös talvisaikaan.Savuttomuus on jo nyt näkynytasiakaskunnan laajenemisena,huomauttaa Karima.

Remonttihomman nokkamie-henä oli Juha Hilden, yksiosakkaista. Hän on myös tunnet-tu musiikin harrastaja, yksi”Ikurin Eagle”, jonka toimenku-vaan kuuluu ilmeisesti viikonlop-puohjelmistoon vaikuttaminen.Ilmeisen helposti muodostuu Ju-han ja JiiPeen johdolla vakuutta-va talonbändi.

Kujakolli on tunnettusunnuntai-illan ”Kra-pulaklubista”, jossaerilaiset kokoonpanotovat päässeet esit-täytymään asian-tuntevalle yleisölle.Tätä klubia jatke-taan, jonka lisäksi vii-konloppuisin on aikaajoin muitakinohjelmailtoja. Muu-tenkin Kolli osallistuuerilaisten tapahtumi-en aikana kaupungin-osan toimintaan, ku-ten tulevan Karne-vaalin aikaan. Kuja-kolli on myös harras-tustoiminnan, eli jal-kapallon ja soutu-porukan infopiste. Joku porukkaon lähdössä myös Tukholmanmaratonille.Karima arvelee, että ainoastaanPispalan kaltaisessa ympäristös-sä saattaa tapahtua, että kahdek-sanhenkinen porukka pyörittää

harrastuksenaan baaria. Kukinomistajaosakas on nimittäin va-kaasti töissä muissa hommissaeikä kukaan elä ravintola-toiminnasta. Yhdellä osakkaallaon tosin omissa nimissään ravin-tola toisaalla kaupungissa. Kaikkiasuvat Pispalassa. Arto ja Juhaovat itse syntyperäisiä pispala-laisia.

Kujakolli avattiin virallisesti 27.huhtikuuta, joskin baari oli aukijo tätä aikaisemmin. Avajaisissatunnelma oli katossa. Lieneeköjohtunut siitä, että ihmisiä kävi pai-kalla parisataa ja istumapaikat oli-vat siis kortilla. Esiintyjillä lieneeollut osuutta asiaan. Hauli Bros,Heikki Salo ja kumppanit osaa-vat kohottaa tunnelmaa.

Käytännön toimia baarissa joh-taa ravintolapäällikkö Jenni jaesiintymisasioissa linkkimiehenätoimii JiiPee.

teksti: Hannu T. Sepponenkuvat: Arto Säntti

10

Kolme vuosikymmentä voimas-sa olleen Pispalan asemakaavanuudistaminen alkanee piakkoin.Tämän rakentamista säätelevänkaavan muutostyön aloitus tuleepäätettäväksi ehkä vielä loppu-kevään aikana. Tavoitteena ontäsmentää uudisrakentamistakoskevia kaavamääräyksiä niinettä uudetkin rakennukset sovel-tuisivat paremmin vanhaan ar-vokkaaseen kulttuuriympäris-töömme.

Kaupunkisuunnittelusta vastaa-van apulaispormestari Tarja Jo-kisen koolle kutsuma palaveripohti Pispalan kaavoitus- jarakennussuojelukysymyksiä kau-pungintalolla huhtikuun lopulla.Paikalla olivat Jokisen lisäksikaavoitusjohtaja Jyrki Laiho, ase-makaava-arkkitehti Sakari Lei-nonen, maakuntamuseon raken-nustutkija Hannele Kuitunensekä Pispalasta asukasyhdis-tyksen pj. Nina Hakala, Moree-nin edustajana Mikko Luoto jakumppanuusprojektista VeikkoNiskavaara.

Neuvottelussa oltiin yksimielisiäsiitä että Pispalan rakentaminentarvitsee parempaa säätelyä.Nykyinen asemakaava on autta-matta vanhentunut. Sen raken-tamista koskevat määräyksetovat liian väljät, eivätkä turvaaPispalan valtakunnallisestikinmerkittävän rakennusmiljöön säi-lymistä.

Viime vuosilta on liian monta esi-merkkiä ympäristöön soveltu-mattomista uudisrakennuksista.Myös Ympäristöministeriö on jokehottanut kaupunkia Pispalan

Pispalan vanhentunutasemakaava uudistetaan?

kaavan uudistamiseen.

Jo pari vuotta sitten kaavoitus-osasto alkoi laatia Pispalaan uut-ta rakennusjärjestyksen nimelläkulkevaa ohjeistusta. Nyt on tul-tu siihen tulokseen, että ohjeis-tukset tulee tehdä osaksi asema-kaavaa, koska vain kaavamää-räyksinä ne saadaan todella ra-kentamista sitovaksi. Uudetmääräykset rajoittaisivat esimer-kiksi ”ylimääräisiä” kellari- jaullakkokerroksia sekä ympäris-töön sopimattomia julkisivu- jakattomuotoja ja rakennus-massojen kokoja. Kaavamuutos-alueeksi rajattaneen Ylä- ja Ala-Pispala sekä Tahmela.

Nykyinen 30-vuotias asemakaa-va täytyisi uuden maankäyttö-rakennuslain mukaan joka tapa-uksessa uudistaa viimeistäänvuonna 2013, joten nyt on hyväajankohta käynnistää uudistusajoissa.

Virkamiehet tekevät päättävilleelimille esitykset työn käynnis-

tämiseksi mahdollisesti vielä en-nen kesälomia. Kaavamuutos oniso prosessi, joka vaatii päätoi-misia tekijöitä ja tähän vaadit-tavasta rahoituksesta ensi vuo-den budjettiin on myös jo käytyalustavia keskusteluja.

Muutostyön aikana rakennus-lupien myöntäminen muuttuisienemmän harkinnanvaraiseksieli nykyisten väljien kaava-määräysten mukaiset hankkeeteivät enää saisi automaattisestilupaa. Rakennusten korjausta jakunnossapitoa kaavamuutostyöei vaikeuta millään tavalla, vaanpäinvastoin pyrkii siihen että van-han rakennuskannan korjaami-nen olisi vähintään yhtä kannat-tavaa ja helppoa kuin uudisraken-taminen.

Uusien kaksikerroksisten ra-kennusten julkisivut ja massatnousevat kohtuuttomin suuriksi,jos kerrosten alle rakennetaanmaanpäällinen kellari ja jos li-säksi lämmöneristetyn suoranyläpohjan yläpuolelle tulee eril-linen kylmä ullakko.

Ote on Hanna Lyytisen Pispalan rakennustavat -selvityksestä,joka on tehty kaupungin kaavaosaston toimesta pohjatyöksi uu-delle rakennusjärjestykselle ja kaavamuutoksille. Selvitys on kokonaisuudessaan netissä osoitteessa: www.pispala.fi/pispafoorumi/kulttuuriymparisto/rakennustavat Kannattaa kat-soa myös Pispalan kulttuuriympäristöohjelma: www.pispala.fi/pispafoorumi/punainenkirja

Ympäristöministeriön uusiopastussivusto Korjausraken-tamisesta ja rakennusperinnönhoidosta: www.rakennusperinto.fi

Havainnepiirros: ylin sallittuasuinkerros ulottuu vesikattoon.

teksti: Veikko Niskavaara jaNina Hakala

11

KorjausavustuksiataloremontteihinVanhojen rakennusten korjauk-siin voi hakea valtionavustuksia.Ne ovat haussa vuosittain loka-kuun loppuun mennessä Pirkan-maan ympäristökeskuksesta.Avustuksen virallinen nimi onAvustus rakennusperinnön hoi-toon. Keskimäärin tukea onmyönnetty viime vuosina noin2000 euroa hakijaa kohti ja tyy-pillisesti sitä saa katon,ulkovuorauksen, ikkunoiden, ovi-en, tulisijojen yms. korjauksiin.Ensisijaisia kohteita Pispalassa-kin ovat Museoviraston Raken-nettu kulttuuriympäristö – Val-takunnallisesti merkittävätkulttuurihistorialliset ympäris-töt julkaisussa mainitut rakennuk-set ja alueet.

Rakennuksen ja alueen ominais-luonteen sekä historiallisen aitou-den täytyy säilyä korjauksessa.

Rakennusosien tarpeetonta uu-simista on vältettävä ja korjat-taessa tehdään mahdollisimmanpieniä muutoksia. Työ on tehtä-vä rakentamisajan työtavoilla jarakennukseen sopivilla perintei-sillä rakennusmateriaaleilla.

Museoviraston korjauskortistostasaa tietoa hyvistä korjausta-voista. Neuvoa voi kysyä myösmuseoista, kunnan rakennus-valvonnasta ja korjausraken-tamisen neuvontapisteistä.

Avustusmääräraha on käytettä-vä kolmen vuoden kuluessa.

Avustusta voidaan myöntääenintään 50 prosenttia toimenpi-teiden kustannuksista. Tavalli-sesti avustus on 10 - 20 %hyväksytyistä kustannuksista.

Hakulomakkeita täyttöohjeineensaa ympäristökeskuksen toimi-paikoista, kuntien rakennustar-kastajilta sekä ympäristö-hallinnon nettisivuilta osoitteesta:http://www.ymparisto.fi/lomak-keet

Apuna on myös ympäristöminis-teriön uusi opastussivusto kor-jausrakentamisesta ja rakennus-perinnön hoidosta:www.rakennusperinto.fi

teksti: Nina Hakala

12

Santalahden kaava pilaamaisemanPispala sijaitsee maailmankorkeimmaksi mainitulla moree-niharjulla. Sen luonteenomainenpiirre on sijainti Näsi- ja Pyhä-järven välisellä kapealla kannak-sella. Pispalan asutus alkoi muo-dostua 1800-luvun lopulla ensivaiheessa Pispalan harjunpohjoispuolen rinteelle. Porin ra-dan rakentaminen 1890-luvullatoi Pispalaan työväkeä, josta osajäi pysyvästi asumaan alueelle.Myös Näsijärven rannan tuntu-maan syntynyt teollisuus tarvitsipaikallista työväkeä.

Pispalaan Näsijärven rantaanmuodostui 1900-luvun alkupuo-lelle tultaessa muun muassa ti-heään rakennetut Rantakylän jaNäsijärvenrannan asuinalueet.Asuinrakennusten lisäksi Pis-palaan Santalahden alueelle ra-kennettiin myös tehdas-rakennuksia, joista monetpunatiilisiä.

Suomen vanhin paperitehdas ontoiminut Pispalassa, höyrysahanja luujauhotehtaan vieressä.Kattohuopatehdas on tehnytPispalankin tarvitsemat kattohuo-vat viime vuosisadan alusta läh-tien. Tulitikkutehdas on tehnytosansa koko Suomen tulitikku-tuotannossa.

1960-luvun alussa toteutettuRantaväylän rakentaminen Nä-sijärven rantaan pengerretyllemaalle muokkasivat alueen ra-kennettua ympäristöä. Pispalankannalta valittu läpikulkuväylänpaikka oli kuitenkin parempi kuinsuunniteltu Valtakunnantien lin-jaus Tahmelasta Hyhkyyn.

Vasta asemakaavoitus, jokamuutti lähes sata vuotta vanhanNäsijärven ranta-alueen asuinta-lojen tontit teollisuustonteiksi, joh-ti siihen, että moni alueen talon-tai osakkeenomistaja itselleenepävarmassa tilanteessa joutuimyymään enemmän tai vähem-män vapaaehtoisesti omaisuuten-sa. Ilmeisesti vielä 1980-luvullaalueella käytettiin laajempienteollisuustonttien muodostami-seksi ahkerasti pakkolunastus-mahdollisuutta. Kuten alueella onnähtävissä, aluetta ostaneet ta-hot olivat enemmän kiinnostunei-ta halvoista teollisuustonteistakuin kulttuurihistoriallisestiarvokkaista, lähes sata vuottavanhoista rakennuksista. OsaPispalan valtakunnallisesti arvo-kasta rakennettua kulttuuri-ympäristöä on lopullisesti hävin-nyt alueelta. Esimerkiksi Osuus-kunnan talo, jossa Lauri Viitakinon asunut, purettiin 1997.

Santalahden alueen kulttuurihis-torialliset erityispiirteet ovat säi-lyneet kaikissa muutoksissa kui-tenkin niin hyvin, että Valtioneu-vosto määritti päätöksessään30.11.2000 alueen osaksi Pis-palan valtakunnallisesti merkittä-vää kulttuurihistoriallista ympä-ristöä.

Sen jälkeen kun alueen maapoh-jan omistus oli siirtynyt vanhoiltaomistajilta liikemiesten käsiin,alueen kaavoitusta päätettiin uu-destaan muuttaa. Sinänsä ym-märrettävää, koska kaavan to-teuttaminen asumiskäytössätuottaa paremman katteen.

Pohjolan riviera eli 1960-luvullaPispalaan suunniteltu kaavoitusvastaa tyyliltään hyvin Santa-lahden nyt esitettyä osa-yleiskaavaehdotusta. Ainoastaanmittakaava on muuttunut. Santa-lahden rivieraan suunnitellaan”parhaimmillaan” yli 10-kerrok-sisia rakennuksia. AiemmanPispalan rivieran rakennuksetolivat noin 2–4 kerroksisia.Santalahden osayleiskaavanlainvoimaistuva vesikatto-korkeus estäisi Pispalan harjunalarinteessä asuvilta koko Näsi-järven järvimaiseman, ja käytän-nössä kaikilta rantamaiseman.Rakennukset olisivat niin korkei-ta, että Pispalan valtatien tasos-ta poistuisi mahdollisuus nähdäNäsijärvi. Se, että Santalahdenosayleiskaavassa on nimettykaksi näkymäaukkoa Näsijärvenhorisonttiin, on mustaa huumoriajoka kohdistuu koko Pispalan alu-eeseen.

Pirkanmaan Rakennussuojelu-yhdistys ry:n käsityksen mukaanPispalan valtakunnallisesti arvok-kaan kulttuuriympäristön erityis-arvojen toteutumista ei edistäparhaimmillaan lähes 40 metriäkorkean muurimaisen kerrosta-lovyöhykkeen rakentaminen alu-eelle.

Kaavoituksen ohjaavavaikutus

Pispalan harjun kaavoitusta onhyvin perustellusti kritisoitu liianvähäisestä ohjaavuudesta raken-nuskannan suojeluun. Sinänsä onhyvä, että alueen kaavoitus muo-dostuu yksityiskohtaisemmaksi ja

13

Santalahteen suunnitellut korkeimmat rakennukset peittäisivät järvimaiseman valtatieltä.

selkeimmin rakennetun ympäris-tön erityisarvoja huomioivaksi.

On myös hyvä, että Santalahdenosayleiskaavassa on perustellustiesitetty usean rakennuksen suo-jelemista. Suojelu on tosin esitettytoive-muodossa. Mikäli alueenkaksi- tai kolmikerroksiset, van-hat punatiilirakennukset suojel-laan, kaavan mahdollistamastarakennusmassasta jää parhaim-millaan lähes kymmenen kerros-ta rakentamatta. Santalahdenosayleiskaavassa onkin havaitta-vissa ristiriitaisia piirteitä, eikä sekäytännössä anna kiinteistöjenomistajille realistisia keinoja suo-jella kulttuuriympäristöä.

Kuitenkin kaupunki on useidenhenkilöiden voimalla toivonutPispalan alueen valtakunnallisestiarvostetun kulttuuriympäristön

suojelelun voimistamista. Pirkan-maan Rakennussuojeluyhdis-tyksen mielestä on tärkeää, ettäkaupunki antaa vastuullisille kiin-teistöjen omistajille myös mah-dollisuuksia toteuttaa alueenkulttuuriympäristön suojelua.

Osana uutta asemakaavoitustakaupungin taholta on ilmeisestiharkittu, että vähentämälläPispalan harjulta rakennus-oikeutta alueella säilyisi parem-min olemassa oleva rakennus-kanta. Santalahden alueen asuin-rakennusten tonttitehokkuudenlisääminen 0.00:sta tehokkaim-millaan jopa 5.00 saakka ei ai-nakaan vähennä Pispalankulttuuriympäristön häviämisenmahdollisuutta.

Pirkanmaan Rakennussuojelu-yhdistyksen käsityksen mukaan

Suomessa on satoja Santalahteensuunnitellun kerrostalolähiön kal-taisia rakennettuja ympäristöjä,mutta vain yksi Pispala.

Pirkanmaan Rakennussuoje-luyhdistys ry on siirtänytSantalahden osayleiskaavanhallinto-oikeuden ratkaista-vaksi. Valitus on luettavissaosoitteessa www.rakennussuojelu.com.

Pirkanmaan Rakennussuo-jeluyhdistys ry:llä on hanke-suunnitelmana kaavahistorianlaatiminen Santalahden alu-een maankäytön muutoksista.Jos uskot voivasi kertoa jo-tain, ota yhteyttä info@rakennussuojelu.com.

teksti : Aarne Raevaara

14

Kun Aatto muutti Pispalaan, oliedellinen asukas saanut talon vie-märit tukkoon. Aatto alkoi etsiäviemäreiden piirustuksia, ja käviniitä kyselemässä myös kaupun-gin miehiltä. Piirustuksia ei löy-tynyt, mutta kaupungin miesällistyi, että ”herrajjumala, onkoPispalassa viemärit?”. Sittenkävikin ilmi, että joku viisas olitalvisodan aikana kääräissytPispalan viemäripiirustukset rul-lalle ja toimittanut ne sodan ja-loista turvaan lääniin, josta Aat-to ne sitten löysi.

Pispalaan rakennettiin viemäritpulavuosina 1930-luvulla, jolloinPispala kuului vielä Pirkkalankuntaan. Kunta teetti viemärittyöttömillä työllisyystöinä. Josmiehellä oli vain yksi lapsi, hänjoutui tietöihin Teiskoon, muttajos oli kaksi lasta, sai jäädäviemäritöihin Pispalaan. Viemä-rit vedettiin tonttien kulmille.- Tuolloin oli kaksi pispalalaistarakennusmestaria juuri valmistu-nut opistosta, mutta he olivat jää-neet työttömiksi. Niinpä kuntaantoi heidän hommakseen hoitaaPispalan viemärien vedon, ker-too Aatto.

Näin juuri valmistuneet raken-nusmestarit pääsivät kotinur-

killeen tekemään koulutustaanvastaavaa työtä.- Meillä oli keittiössä viemäri,ja vesi tuli sisälle. Vessoja eikuitenkaan ollut kenelläkään,vaan kaikilla vain ulkohuusit.

Pispan perikunnantonttikaupat

Sodan jälkeen valtio lupasirintamamiehille tontin, jos he me-nevät naimisiin muutaman kuu-kauden sisällä.- Minä lähdin Helsinkiin heti seu-raavana päivänä, ja puhuin pu-helimessa asiaa puuhanneidenministereiden, Pekkalan veljestenkanssa. Pyysin heitä pidentä-mään tuota aikaa kolmella vuo-della, jotta nuoremmatkin rinta-mamiehet ehtisivät löytää itsel-lensä vaimon. Eivät kuitenkaansuostuneet siihen.

Niinpä Aatto Puolakka ostiPispalanharjulta talon vanhempi-ensa kanssa joulukuussa vuon-na 1946, ja he muuttivat asumaansiihen vuonna 1948. Talo sijaitsiJuho Pispan perikunnan omista-malla tontilla.- Perikuntaa hoitanut Matti Pispamyi 32 tai 34 tonttia - mukaanlukien meidän tontin - Tampereenkaupungille 1970-luvulla, eivätkä

muut suvun jäsenet valittaneetasiasta. Muistaakseni Pispanvanha emäntäkin eli vielä siihenaikaan

Sittemmin kaupunki on myynytlähes kaikki tontit yksityisille.- Meidän talo on kuitenkin edel-leen kaupungin vuokratontilla.Näitä Pispan perikun-nalta os-tettuja kaupungin vuok-ratontteja on Pispalassa jäljelläenää neljä. Meidän vuokraso-pimuksemme on voimassa vuo-teen 2021, myhäilee Aatto.

Muurari LehtinensosiaalitarkkaajanaTyöttömyys on koetellut Pispa-laa pulavuosien jälkeenkin, eikätyöttömyysavustuksia ole ainasaanut niin helposti kuin nykyi-sin. Hymy nousee kuitenkinAaton kasvoille, kun hän muis-telee aikoinaan Pispalan vapaa-ehtoisena sosiaalitarkkaajanatoimineen muurari Lehtisen toi-mia.- Pispankadulla asui yksi työtön

Herrajjumala, onkoPispalassa viemärit?

- Pispan koulu rakennettiin Pirkkalan kun-nan aikana. Minun eläessäni sitä on vain vä-hän korjailtu. Esimerkiksi silloin, kun puo-let koulun katosta lensi naapurin tontille,muistelee Aatto Puolakka.

Aatto Puolakka on asunut Pispalassa vuodesta 1948 läh-tien. Nyt Aatto on 88-vuotias, ja hän asuu edelleen samas-sa talossa, johon hän muutti vanhem-pineen Teiskosta lä-hes 60 vuotta sitten. Monet Pispalan menneisyyttä koske-vat kysymykset saavat valaistusta Aatto Puola-kan kanssakeskustellessa.

15

aviopari. Ei ne viettäneet millääntavoin huonoa elämää, mutta eikunta halunnut niitä täällä elät-tää, koska ne olivat Savosta.Niinpä kunta kustansi niille juna-liput Savoon, ja Lehtisen piti toi-mittaa ne junaan.

Mutta kun Lehtinen meni hake-maan pariskuntaa pirssillä junal-le, niin vaimo makasikin alasto-mana sängyssä ja kieltäytyi läh-temästä. Lehtinen ei aikaillut,vaan kietaisi alastoman naisentäkkiin, kantoi pirssiin ja pisti ju-naan.- Junassa se nainen vasta pukivaateet päälleen, muistelee Aat-to.

Muutama vuosi tapahtuman jäl-keen Aatto oli kaverinsa kanssaajamassa autolla Iisalmesta kohtiKajaania. He ottivat matkallakyytiin pari peukalokyytiläisinämatkannutta naista, joiden luonahe myös poikkesivat paluumat-kalla.- Ja kun minä olin Pispalasta, niinse toinen nainen kysyi, ettätunnenko minä Lehtistä, muu-raria. Ja minä sanoin, että tun-nenkin. Niin minäkin tunnen, sa-noi se nainen, se on minut ker-ran täkin sisässä junaan kanta-nut.

Työttömien omaehtoistayritystoimintaa

Työttömät eivät aina jääneetelelemään pelkillä avustuksilla,vaan toimeentulon turvaksi kek-sittiin monenmoista omaehtoistatoimintaa, joskus vähän laiton-takin. Kerran kellariremonttiatehdessään Aatto kaivoi maa-pohjaa syvemmälle ja löysi siel-tä ruostuneita kymmenlitraisiapirtupyttyjä.- Joten tässäkin rakennuksessaon pirtua kaupattu, päättelee

Aatto. - Tässä lähellä Harjulla oli pirtuntukkukauppa. Pirtu tuli Merikar-vialta tai muualta rannikolta.Tukkumyyjät olivat Selkämerel-lä, eikä merivartiosto pystynytniitä saamaan kiinni.

Aatto Puolakka ei ole itse viina-mäen miehiä lainkaan.- Minä olen korkeintaan 4,5 lit-raa alkoholia nauttinut elämäniaikana. Minulla oli sodassaKarhumäessä viinapullo mukanalääkkeeksi, jos vaikka kastun.Pullo varastettiin repusta, ja minäilmoitin, että mitään en tee, josei kolmen päivän sisään pullo il-maannu reppuuni. Se ilmaantuitakaisin, mutta ei se ollutkorkkaamaton. No, mistä ne oli-sivat siellä korkkaamattomanpullon saaneet...

Pispalalaisten pukarimaineenalkujuuretkin selviävät:- Pispalan paha maine on lähtöi-sin siitä, että pispalalaiset työssäkäyvät miehet huvittelivat

lahjomalla pikkupoikia kivittä-mään kaupunkilaispoikia, jotkatulivat saattamaan pispalalais-tyttöjä kotiin tai peräti treffeilletänne. Kun kymmenkunta pikku-poikaa pistää kivisateen aikuisenmiehen päälle, niin kyllä siinämies pakoon lähtee, eikä takai-sin tule. Minä tiedän nimeltäkinkaksi miestä, jotka usuttivat niitäpikkupoikia.

Aatto Puolakka on edelleen toi-melias mies. Jos ei jaksa puuhataja viritellä laitteita, voi istuaohjelmoitavaan, hierovaan lepo-tuoliin ja katsella televisiota taihenkeä salpaavia maisemia ikku-nasta. Aatto seuraa tarkasti päi-vän lehtiä, ja muistojansa hän kir-joittaa jo ammoin hankkimallaantietokoneella.- Tuolta ne kaikki asiat löytyvät,kovalevyltä, paljastaa Aatto.

Aatto Puolakka on asunut Pispalassa lähes 60 vuotta. Hänenmielestään Pispalan rakennuskanta pitäisi säilyttää tällaise-naan, jotta ”ei tulisi toista Amuria”.

Teksti ja kuvat:Iita Kettunen

16

EläinhaastattelujaNyt puhuu Mäkikadunpörröinen asukas

Vihdoin Pispalassa saadaan eläimenääni kuuluviin! Iäkäs koiravanhusBruno kertoo itsestään. Saammekuulla monta mielenkiintoista faktaahänestä. Oletko esimerkiksi koskaanmiettinyt, voiko koirakin käydä sau-nassa?

Bruno on erittäin ylpeä pitkästä ni-mestään ja ihanasta lelustaan,nallesta.- Minun koko nimeni on CatalinaGlangleader, mutta kotipuolessaminua kutsutaan Brunoksi, koira-vanhus Catalina kertoo ylpeänä. - Ja minulla on ihana, nyt jo kyllä-kin vähän vanha nalle, jolla leikinsilloin tällöin. Se on ollut minullapennusta saakka.

Bruno on ehtinyt jo kunnioi-tettavaan koiran ikään, melkeinkymmeneenvuoteen.- Olen jo aika vanha koira, 9-vuoti-as, mutta kyllä minussa vielä henkipihisee, Bruno huudahtaa.

Bruno syö ihan sitä mitä nyt koiratyleensä syövät. Ihmisen makuun seei vaan kuulosta kovin houkuttele-valta. Ulkoilun hän hoitaa päivittäinkunniakkaasti aamuin illoin.- Syön koiran nappuloita, jotka asu-vat säkissä, kalaa ja vanhaa leipää.Vanha leipä on erityisesti herkkuani!Bruno haukahtelee.- Minä ulkoilen yleensä aamullakymmenen minuutin lenkin ja illallavähän pidemmän, noin 30-45 minuu-tin lenkin. Kesällä ulkoilen omassapihassa perheen valvovan katseenalla.

Brunolla ei ole kavereita, mutta nevähätkin ovat todella mukavia!- Viihdyn isäntäni Veikon kanssa.Hän on kasvattanut minua pennus-ta alkaen ja on minulle hyvin lähei-nen, Bruno kertoo iloisesti.- Myös omaa rotuani oleva Timur

on hyvä ystäväni. Tapaan häntäyleensä lenkeillä, yleensä noin ker-ran viikossa.

Brunolla on aika erikoisia harras-tuksia, joita hän rakastaa! Pelkojahänellä ei olekaan sitten niin paljon.- Rakastan harrastuksiani nukku-mista, syömistä ja saunassa käymis-tä muun perheen kera, Bruno sanoo.- Pelkään eniten Pispalan korkeitaportaita.

Bruno on haaveilevaa sorttia. Har-mi vain, että cavaliereilla on yleinensairaus, sydämen vajaa toiminta.Brunoakin vaivaa tämä samainentauti.- Minä toivon eniten, että elän vieläpitkään, koska minulla on sydämenrytmihäiriö. Se häiritsee enimmäk-seen kesäisin, koska minä tulenväsyneeksi, jos olen liian kauanauringossa, Bruno kertoo surullise-na.

Brunoa haastatteli FridaAhonen, 5-b. luokka

Kalan haastatteluMikä eläin olet?- KalaKuinka vanha olet?- Öö.. siirrytäänkö seuraavaan ky-symykseen? Mikä sinun nimesi on?- Evä.Missä sinä asut- Ala-Pispalassa. Akvaariossa. Okei. Mikä on unelmasi?- Uiskennella kalanruokameressä. Mitä teet yleensä?- Iltaisin katson perheen tytönhammaspesua. Päivällä uiskentelenja opetan pikkukaloja.Minkälainen perhe sinulla on?- No, Klaava-äiti, vaimoni Helmi jamuksut Minna ja Saku.

Evää haastatteli Valentin Salo2-a. luokka

Seppo Siili

Jaahas, vai että haastattelu eläi-mestä, tuumasin luokkammetakapulpetissa. Opettaja on juurikertonut seuraavan äidinkielen pro-jektin. Samassa kello pirisee kotiin-lähdön merkiksi. Pakkaan reppuni jalähden tallustelemaan Pispankatuaalas. Mistäköhän eläimestä tekisinhaastattelun? Mieleeni juolahti erästuntemani siili. Jep, hänestä teenjutun, päätin mielessäni. Heitinreppuni kotiin ja lähdin rivakastitalsimaan kohti Pyynikin metsää.Näin keväisin siilit viettävät paljonaikaa ravinnon ja muiden juttujenetsimisessä.

Saavuin vähän käytetylle metsä-polulle ja nään tutun kannon, senalla Seppo asustelisi perheineen.Otan pari lyhyttä juoksuaskelta Se-pon kodille ja kopautan sitä kolmekertaa.- Huhuu, onko ketään kotona? tie-dustelen. Vastausta ei kuulu.Kopsautan toistamiseen, mutta mi-tään ei kuulu vastaukseksi. Kummal-lista, ovatkohan he lähteneet johon-kin? Asia valkenee minulle onneksihetken kuluttua, kun näen noinkymmenen metrin päässä jotain liik-kuvaa. Sehän on sipsutteleva siili-perhe! Otin heidät kävelemällä kiin-ni, ja tervehdin Seppoa ja hänenperhettään. Seppo tunnisti minutheti ja tervehti:- Kas hei, kuomaseni. Mikäs sinuttänne metsään tuo? Viime tapaa-misestamme onkin jo aikaa, Seppohymyili.- Terve vaan, vastasin. Meidän pi-tää koulussa haastatella jotain eläin-tä. Päätin tietenkin valita sinut sii-hen hommaan, sanoin, ja hymyilin.- Jopas, sehän vain passaa, Sepposanoi. - Sirpa ja lapset, menkääpäedeltä. Tulen kohta perässä, Sepposanoi väliin perheelleen.- Heh, olemme menossa siilien

17

kevätkokoukseen. Mutta hoidetaanse haastattelu.- Tuota, juu, vastasin. - Mitenkä siisoikein päädyit tänne Pyynikille, ky-syin.- Nooh, meidän Siilien suku on asu-nut täällä kautta historian, ja mikästäällä on ollessa.- Eli siis viihdyt täällä, kysäisin.- Tottahan toki, ruokaa, kavereita jaihana perhe, Seppo sanoi vähännauraen.- Onkos täällä metsässä mitään vi-koja sitten?- Jaah… Itse asiassa, kun kysyt, niinroskat häiritsevät. Ajattelemattomatihmiset heittävät niitä luontoon jane pilaavat koko maaston. Se ärsyt-tää minua kovasti, Seppo sanoi.- Jep, niin minuakin. Onkos sinullasitten jotain tulevaisuuden tavot-teita?-Noh, lähiaikoina olisi kyllä pyrki-minen siilijaoston puheenjohtajak-si. Sitä paikkaa pitäisi hakea, Sepposanoi hymyilevästi.- Vau! Hienoa. Kerropas ketä kuu-luu perheeseesi.- No minä, vaimoni Sirpa ja kakso-set Sebastian ja Sami. He ovat kah-deksan kuukauden ikäiset, Seppovalaisi.- Selvä, kiitos haastattelusta! Opet-tajan luulisi olevan tyytyväinen.- Ei se mitään, Seppo hymyili. Mut-ta minunkin pitää lähteä sinne ko-koukseen!- Joo, nähdään taas, sanoin.- Juu, moikka, Seppo sanoi ja lähtisipsuttelemaan perheensä perään.Tarkistin muistiinpanoni, ja lähdinitsekin tallustelemaan kohti koti-taloa.

Seppo-siiliä haastatteli PanuPunkari 6-a. luokka

Väinö Varis

Kuka sinä olet?- Olen Väinö Varis Ylä-PispalastaKuinka elämä sujuu?- No, en tiedä. Ne hiivatin rakit yrit-tävät ajaa koko ajan pois ja hen-gailulle ei jää aikaa, mutta onneksiihmiset roskaavat paljon.

Onko sinulla sitten tyttöystävä?- Sorry no comments.Onko tulevaisuuden suunnitelmia?- Joo. Olen päättänyt päästä maail-man parhaaksi roskistentonkijaksi.Kiitos haastattelusta.- Kiitos, kiitos

Väinöä haastatteli JuusoLindberg 3-b. luokka

Kalevi-Kettu

Hei olen 23-vuotias opiskelijaPispalasta. Opiskelen muurahaistenanatomiaa. Harrastuksiini kuuluujänisten syöminen, jolkottelu ja hul-lujen pikkupoikien karkuun juokse-minen. Elämän ohjeeni on: syökäähyvin. Pispalassa on paljon ruokaa,joka on myös hyvää. Pispalassa onmyös kioski, jonka nimi on Pizpalangrilli. Sieltä saa maailman parastaruokaa. Pispalassa on myös todellahauskoja henkilöitä, jotka koittaakoko ajan metsästää minua. Niihinhenkilöihin kuuluu Veikka Sandt,jolla on koko ajan pyssy kädessä.

Kalevin lausunnon tallensiVeikka Sandt 6-a. luokka

Haastatteluneitokakaduista

Hei, olemme Australiasta kotoisinolevia lintuja, neitokakaduja. Lem-piruokaamme on linnuille tarkoitet-tu siemenseos ja juomana tietystiraikas vesi.

Hauskinta mielestämme on, kunpääsemme huoneeseen vapaastilentelemään. Silloin on kiva mennäkirjahyllyn päälle jyrsimään kirjoja.Silloin tällöin tänne tunkee myösperheen kissa. Se on todella pelot-tava otus. Onneksi joku tulee ainahätistämään sen pois. Emme pidäsiitä, kun joku tulee siivoamaanhaisevine litkuineen, ja koneenkanssa, joka taisi olla pölynimuri taijokin. Se pitää inhottavaa meteliä.

Kakadut haastatteli EllaMiller 5-a. luokka

Pulla

Päivää Pulla!- Hyvää päivää Jael ja Aliisa.Mitäs Pispalan julkkiskoira?- Haha…Mitäs tässä pullattelen.No mennään sitten suoraan kysy-myksiin.1. Miten ja mistä sinä päädyit tännepikku Pispalaan?- No minähän tulin äidin masusta,siltä missä pippuri kasvaa, sillä olen-han pieni mutta pippurinen.2. Mikä on koko nimesi?- Koko nimeni on Pulla Milou Nie-mi.3. Millaista elämäsi on?- No minun elämäni, sehän on aivanIHANAA! Siis varsinkin kun tännemuutti pari pientä typykoiraa. Minäolen erittäin onnellinen, kun pääsinnäin ihanaan perheeseen!4. Minkälainen olet luonteeltasi?- No minä olen mielestäni komea,hurmaava, ihastuttava, mukava…Onko sinussa huonojakin puolia?- Odotas, rapsutan vähän korvaa…Ei tietenkään! Minusta ei lähde edeskarvaa.5. Mikä on lempiharrastuksesi?- Varmaan Hillan sylissä nukkumi-nen.6. Onko jotain asiaa josta et pidä?- Jos joku vahingossa talloo päälle-ni!7. Mikä on lempiruokasi?- Semmonen ihana koiran makkara.8. Mikä on lempilelusi?- No en mä oikeen tiedä, niitä onniin monta…9. Pidätkö ulkoilusta?- Juu! Ainahan pikku-Pulla tarvitseeraitista ilmaa.(Paitsi kun on kylmä.)10. Onko sinulla mitään lempinimeäitsellesi?- On! Se on: MACHO PULLA!

Kiitos haastattelusta Pulla. Oli ilosaada kuulla elämästäsi!- Kiitos itsellenne Aliisa ja Jael!

Pullan kimpussa olivat AliisaRistmeri ja Jael Assulin 5-b.

luokka.

kuvat: Aura Kalli

18

Johanna Vuoksenmaa selvitti Pispan koululaisille elokuvan tekemistä.

Pispan koulun opettajat ja oppi-laat kävivät kevätlukukaudenalussa katsomassa elokuvanOnni Von Sopanen. Elokuva esi-tettiin Niagaran elokuvateatte-rissa, jossa luokat kävivät senvuorotellen katsomassa. Jotkutolivat käyneet jo katsomassa elo-kuvan ennakkonäytöksen viimekesälomalla.

Elokuva kertoi pojasta jonkaluokalle tuli uusi oppilas nimeltäänMiro. Aluksi Onni ja hänen luok-kalaisensa eivät pitäneet Mirosta,mutta loppujen lopuksi Onni huo-masi että heillä on paljon yhtei-siä asioita. Onnilla oli marsu ni-

Onni Von Sopanenmeltään Bruce Lee joka sekinystävystyi, nimittäin Mironmarsun kanssa.

Näytöksen jälkeisellä viikolla elo-kuvan ohjaaja Johanna Vuoksen-maa tuli koulullemme kertomaanelokuvan teosta ja Onni VonSopasesta. Hän kertoi, että elo-kuvan lapsinäyttelijät oli haettuHelsingin, Espoon ja sen lähi-alueiden kouluista.

Elokuva aiottiin tehdä ensiksiHämeenlinnassa, mutta kustan-nukset olisivat kasvaneet liiansuuriksi, joten se tehtiin Helsin-gin lähistöllä. Joitakin kohtauksia,kuten jalkapallopeliä häiritsivät

lentokoneet. Niitä lensi vähänväliä kentän yli. Johanna kertoimyös miten elokuvia tehdään japaljonko ne yleensä tulevat mak-samaan. Kuvaukset viivästyiväthieman runsaiden sään muutos-ten takia. Johanna myös selvensi,miten ihmiset saadaan liikku-maan kamerassa. Hänen lempi-kohtansa Onni von Sopasessa olise kun Ida-sisko ja Onni sopivatriitansa. Johanna Vuoksenmaaon ohjannut myös elokuvan”Nousukausi”.

Ohjaajan vierailusta kertoi-vat: Siiri Suominen, Amanda

Metsoja ja Ilona Björn

19

Satu ja Virpi niin korkealla että päätä huimaa!Siis Eiffel-tornissa.

Pispala-Paris all night longPispan koulu osallistui syksyllä2006 Opetushallituksen Me jaMedia-hankkeeseen. Hank-keemme palkittiin kunnia-maininnalla Opinavain –kilpailus-sa. Kunniamaininnan myötäosallistuimme Innovative Tea-cher Forumiin Pariisissa maalis-kuun lopulla.

Pispan koulu on painottunut luo-vuuteen ja kulttuuriin sekä yhäenemmän myös median opetuk-seen. Viime kevään lopulla saim-me kimmokkeen ryhtyä media-taitojen, kansalaisvaikuttamisenja pispalalaisen yhteistyön edis-tämiseen. Tällöin meille tarjou-tui mahdollisuus osallistua Me jamedia-hankkeeseen.

Pispalan piltit portaalien pyörteis-sä -hankkeen tuloksena aloitet-tiin viime syksystä alkaen lastenoma palsta ja tuottamaan mate-riaalia palstalle Pispalassa kaksikertaa vuodessa ilmestyväänPispalainen-lehteen sekä tuottaamateriaalia www.pispala.fi -sivustolle lasten omalle palstal-le.

Koulumme kaksi kolmasluokkaatutustui Pispalan kasveihin.Pispalan kurpitsaliike esittelipalstaviljelytoimintaa. He myös-kin tulivat koululle leipomaanyhdessä oppilaiden kanssa omankasvimaan tuotteista piirakkaa.Oppilaat saivat heidän johdollaantutustua yrtteihin. Hankkeen yh-teydessä vuokrasimme omanviljelypalstan Tahmelan kasvi-maalta. Tälle palstalle koulummeoppilaat kävivät istuttamassakevätkukkia. Oppilaat ovat ku-vanneet digikameralla palstaa erivuodenaikoina. Olemme seuran-

neet palstanelämää myösKurpitsamaa-blogimme kaut-ta.

Oppilaat teki-vät pienissäryhmissä Po-werPoint-esi-tyksen valit-semastaan kas-vista. Kasvi-esitykset koot-tiin lasten piir-tämän kartanalle hyperlink-keinä. Multimediaesitys liitettiinPispan koulun kotisivujen kauttawww.pispala.fi sivuille.

Kotisivuillemme avattiin myösblogi, jonka avulla oppilaat voi-vat seurata palstan kehittymistäja ottaa kantaa kasvien ja ympä-ristön suojeluun.

Pispan koulun kaksi viitosluokkaatutustui pispalalaisiin perinne-leikkeihin. Viidesluokkalaistenkokoama juttu ilmestyi Pispala-lainen-lehdessä joulukuussa2006. Lehdestä on myös verkko-julkaisu, joten lasten tuotoksetnäkyvät myös siellä.

Kuudesluokkalaiset tutustuivatPispalan rakennuksiin. Pispalankirjastoyhdistyksen kokoelmat jaapu olivat tärkeitä heidän työs-kentelyssään. Myös museotoimiantoi asiantuntija-apuaan tiedonhankinnassa. Oppilaat valitsivatpienryhmissä tutustumiskoh-teekseen jonkun Pispalan raken-nuksen, josta etsivät tietoa. Hemyös valokuvasivat kohteensa.

Allekirjoittaneet saivat osallistua

kansainväliseen Unescon järjes-tämään tieto- ja viestintätek-niikan konferenssiin ja kilpailuunPariisissa.

Foorumissa esiteltiin omia pro-jekteja. ”Pispalan piltit” olivatnäyttävästi esillä. Tosin ehkä lii-ankin, koska pitkäkyntinen vorovei osan Tampere -mainos-pinsseistämme ja karkeistammeUnikko-purkin mukana.

Oheisohjelma oli upeaa: illal-lisristeily Seinellä, museokäyntiLouvren taidemuseossa sekäiltaohjelmaa Eiffel-tornin ku-peessa hanhenmaksan ja samp-panjan siivittämänä. Upeaa oli-vat myös keskustelut ympärimaailmaa tulleiden kollegojenkanssa. Toivottavasti yhteistyötutuiksi tulleiden kollegojen kans-sa jatkuu.

Pariisi-terveisinrehtori Satu Sepänniitty-

Valkama, ja luokanopettajaVirpi Matala

20

21

Rakennuslupavaihe saattaa ollaajoituksena väärä, mikäli raken-tamisen tapaan halutaan todellavaikuttaa. Kun suunnitelmat ovatjo pitkällä, niiden muuttaminenharvoin onnistuu, ja valittamallavoitetaan vain aikaa.

Maankäyttö- ja rakennuslaissahalutaan nykyisin suunnata osal-listumista varhaisempaan vai-heeseen. Mielipiteiden esittämi-nen asemakaavaa hahmotelta-essa antaakin paremmat mahdol-lisuudet niin keskusteluun viran-omaisten kanssa kuin omien nä-kemysten rakentavaan esiintuomiseenkin.

Nykytaiteen keskuksen korttelis-sa Tahmelan Viertotien ja Hirvi-kadun kulmassa on kokeiltu uu-denlaista vaikuttamisen tapaa.Kaupunki hahmottelee alusta-vasti paikkaan pientalotonttejakahden yleisten rakennusten ton-tin tilalle. Asukasyhdistyksen jaKulttuuriyhdistyksen aloitteestaon kuitenkin laadittu ehdotuksiapaikan tulevaisuuden varalle joennen kuin kaavoittaja on esittä-nyt luonnoksiaan. Osallisten

Kokeileva kaavoitusprosessiPispalassa

ideoinnin pohjalta on tutkittu jul-kisen käytön mahdollisuuksiaasumisen yhteyteen. Korttelinkoillisnurkka onkin jo aiemminollut erilaisten tapahtumienareenana. Suunniteltu toriaukiomahdollistaa niin kulttuuri- kuinkaupallisen toiminnan, ja täyden-tää osaltaan kaupan alueenpalvelukeskittymää. Tori tukeu-tuu myös Hirvitalonakin tunne-tun Nykytaiteen keskuksen toi-mintaan.

Asumista kortteliin on silti mah-dollista sovittaa viranomaistenkaavailema määrä, vaikkaväljempiäkin ratkaisuja tutkittiin.Asumisen suhteen on pohdittumonenlaisia epätyypillisiä, paik-kaan sopivia ratkaisuja perintei-sen pispalalaisen kivijalka-toiminnan malliin.

Sunnuntaina 29.4. juhlittiin Hirvi-talon yksivuotissyntymäpäivääkakkukahvien ja ohjelman mer-keissä. Kulttuuritoimenjohtajanavauspuheen, ballerinakoirien jamusisoinnin jälkeen pidettiinosallisille tarkoitettu kaavoitus-

työpaja. Osallistujien ideoinnintuloksena esitettiin paikalle laajakirjo mahdollisia käyttöjä. Erityi-sesti esiin näytti nousevan asu-mista, kulttuuria ja taidettayhdisteleviä toimintoja. Koostetapaamisesta on nähtävillä Ny-kytaiteen keskuksen viereisellätyhjällä tontilla, ja se tullaan liit-tämään kaupungille esitettäväänaineistoon.

Luonnosten pohjalta on jo käytyalustavia keskusteluja kaupunginkaavoittajien ja kiinteistötoimenviranomaisten kanssa. Keskus-telujen sävy on ollut rakentava,eikä osallisten taholta esitettyjenratkaisujen toteutumismahdolli-suuksia ole tyrmätty. Yhteys kau-pungin suuntaan on yhä auki, jajatkossa nähdään tuottaako var-haisen vaiheen aktiivinen osallis-tuminen toivotun kaltaista, käyt-täjien tarpeista nousevaa ja jous-tavasti etenevää rakentamis-pro-sessia.

Jenni PartanenArkkitehti SAFA

1/1 - 250 euroa - värillinen + 20 euroa1/2 - 140 euroa - värillinen + 10 euroa1/4- 80 euroa - värillinen + 5 euroa1/8 - 50 euroa - värillinen + 5 euroa1/16 - 40 euroa - värillinen + 5 euroa

Pispalalaisen mainoshinnat:

22

Tasan neljännesvuosisata sittenhaastateltiin Pispalalaisessa sa-maa miestä. Jotain uutta ja kieh-tovaa oli ilmassa. Tuolloin Sari-yhtyettään luotsannut kitaristiKari Boogie Koski oli tuttu näkyPispalan ja Tampereen musiikki-ympyröissä. Boogien lisäksiSarissa soittivat basisti Sirpa Itä-luoma ja rumpali Juha Färding.

Boogien nykyisen Nekalan ko-din keittiön ikkunasta avautuukaunis näkymä talviselle Iides-järvelle. Vaimo ja lapset lähte-vät ulkoilemaan ja muistelu voialkaa teekupposten ääressä.

- Pispalan Amatöörimuusikot ry.perustettiin helmikuussa 1982.Se oli vahvasti elävän musiikinaikaa, me oltiin Pispalan Elmu.Eka pikkukonsertti järjestettiinPispan koululla, ajattelimme sit-ten pistää kesällä isomman pys-tyyn. Asukasyhdistyksen puolel-ta mainittiin Karnevaaleista.Nämä osutettiin samaan päi-vään.

- Vekkuliahan toi Pispala Rockoli järjestää. Karnevaalikulkuesaapui konserttipaikalle klo 15.Olimme rakentaneet talkoillahyppyrimäen monttuun lavan.Se oli noin kaksi metriä korkea,tilava ja varustettu rumpukorok-keella. Kopsan Jouni toimi pää-arkkitehtina. Kentän itälaidassaoli silloin pesäpallopelejä vartenpieni katsomo ja länsilaitaan pys-tytettiin myyntipisteitä. Sieltä saiostaa salaattia, juomia ja vesi-melonia.

Jytkettä harjulla 25 vuotta

- Hasse Walli & Band soittimaailmanmusiikkia, se oli isoafro-orkesteri. Oletimme, ettäsiitä tulisi hyvinkin suosittu. Lii-sa Tavi & Bandissa taas oli ta-kana trio, kitarassa PekkaTegelman. Kollaa Kestää -biisi“Jäähyväiset aseille” oli niideniso hitti. Nämä pääesiintyjät oli-vat tavallaan huono juttu koskaolivat niin kalliita. Mainilan lau-kaukset oli vanhempien herrojenjazzbändi. Sika-yhtyeen kaikkiajäseniä en muista, mutta Kuro-nen siinä oli, ja Toiviainen... jaLaitisen Kikka koskettimissa.Lepakon nuoruus -yhtyeessäsoittivat Järvisen veljekset Jar-no ja Jukkis, Tapio Partanen jaRuusukallion Sami. Muut esiin-tyjät olivat Sari ja Veltto Virta-nen. Olen aikoinaan roudannutVirtasta. Yleensäkin kaikkikonserteissamme olivat vähin-tään puolituttuja, tai sitten joku olivain todennut että “onpa jännit-tävä bändi, otetaan se esiinty-mään”.

20 markan lipun maksanutta ylei-söä Boogie muistelee paikallaolleen noin 120, aidan takanaPyynikin puolella ehkä samanverran. Tilaisuus oli jäänyt pa-hasti tappiolle mutta näin monisen kuitenkin kuuli. Neljillä seu-raavilla Karnevaaleilla Amatööri-muusikot järjestivät PispalaRockin ilmaistapahtumana kou-lun pihassa. 1983 esiintyivätSika, naistrio Geisha, lempäälä-läinen Tragedia, Sari sekätrubaduurit J. Drufva ja M. Wal-kamo.

- Pikkuveskun bändikaverin isälainasi kuorma-auton esiintymis-lavaksi. Sen taakse päätettiin ra-kentaa erillinen puoli metriä kor-keampi rumpulava. Lähdimmepuutavaraliikkeeseen munfarmarimallisella Volvo Amazo-nillani. Färding lastattiin vanerienalle ja haettiin paluumatkallaNäsinlinnankadulta lainaksikahvinkeitin. Kahvipannu katol-la Pispalaan niitten puitten kans-

Ensimmäiset “Pispankatukarnevaalit” järjestettiin 22.5.1982 eli peräti 25 vuotta sitten. Jär-jestäjänä toimi Pispalan asukasyhdistyksen ohella Pispalan Amatöörimuusikot ry. Päivän oh-jelman päätti Pispala Rock. Hetkinen... mistä olikaan kyse?

23

sa... ja autoonhan syntyi sisäveto.Kun päästiin koululle, Färdinghaisi pakokaasulle ja oli muuten-kin vähän semmonen... hehheh.

Boogie kertoo muuttaneensaPispalaan 1979 parivuotiaanbändinsä kanssa. Pispalanharju10 vaihtui noihin aikoihin monensoittajan osoitteeksi, aiempienasukkaiden hylätessä huonokun-toisen talon. Muita Amatööri-muusikkojen lähes 20-henkisenydinjoukon kulminaatiopisteitäolivat Pispankatu 49 ja Raittius-talo Rinnekatu 18.

- Kympin yläkerran treenikäm-pässä treenasi muitakin bände-jä, kuten Massey Ferguson, Si-ninen Enkeli ja Adios Airlines.Eihän Pispalassa aivan kauheastibändejä ollut silloin, Nita H:naikakaan ei ollut vielä. Halusim-me järjestää pikkubändijuttuja.Vuonna 1983 koko-simme kalenterin jos-sa esiteltiin 35 lähiseu-tujen bändiä ja kaksitrubaduuria. Profi-loimme ja julkaisimmemyös kulttuuripoliitti-sen ilmaislehden ni-meltä Orja, “kulttuurion orjasi”. Mikä senmukavampaa kuin il-mainen Orja?

- Me järjestettiin kon-sertteja PispalanVPK:lla, Sorin talolla,ylioppilastalollakin taisiyksi olla. Joillakin työt-tömyyskorvauksilla seoli aina hivenen han-kalaa. Rahat piti vainvääntää jostain. Kir-jastotalon puiston kon-serttien kustannuksis-ta Nuorisolautakuntakorvasi osan. “Ydin-

aseeton Pohjola - nyt” Pyynikinkentällä meni suunnilleenomilleen. Sinne me valmistettiinpatonkia ja kaksi saavillista, var-maan 150 litraa salaattia.Myyntilupaa ei saatu, joten yri-timme syödä kaiken itse.

- Velkoja tuli, mutta ne saatiinhoidettua. Välillä piti viedä bän-dikamat kaniin. Pahimmillaanmulla oli kitara sun muuta 3 kuu-kautta kanissa... soittamisen kan-nalta ikävää. Kerran me järjes-tettiin konsertti että saatiinkamat pois. Bändit soittivat kan-natuksen vuoksi, ja me kerättiinnoin 5 markan pääsymaksut.

- Mutta ihan hauskaa Amatööri-muusikoiden touhu oli. Yhdistyshiivutettiin, kun kaikilla oli jotainduunia ja muita bändiprojektejaja muutimme itse kukin pikkuhil-jaa pois Pispalasta.

Ulkoilijat ovat palanneet jamagneettipohjaiset pikku-ukotBernie ja Lacey kumppaneineenalkavat Danin avustamana uh-kaavasti lähestyä pöydällälepääviä äänityslaitteita. Ei pidävaarantaa taltioitua Pispala- jaSuomiRockin historiaa. On tul-lut aika kiittää ja hyvästellä.

Harju 10:ssä sijainnut talo on jo80-luvulla poistunut talojen tai-vaaseen, saman kohtalon on sit-temmin kokenut Nita H -yhtyeentreenikämppänä - ja toisena mu-siikin kehtona - loppuaikoinaantoiminut vanha Pispankatu 49.Mutta jytke harjulla jatkuu.

teksti: Jasu Teräväkuvat: Arto Säntti

Boogie alias Kari Koski hoiteli Pispalarockia 25 vuotta sitten.

24

Pispalan Karnevaalit o o o

la 26.5.2007jo vuodesta 1982

25

Ohjelmaa puistotorin lavalla13.00-14.00 kuullaan päälavalla puheita.

Kansanedustaja Mikko Alatalo ja apulaispormes-tari Tarja Jokinen.

LAUSUNTAA, Ahti Jokinen tulkitsee Lauri Viitaa

MUSAA, esittävät mm. Celindit, Univelka, Rum-ba Tre, Micro ja Bone Flesh Dolls

Pispalan nykytaiteen keskuksessaHirvikatu 10:ssäNÄYTTELY, Wieniläisten taiteilijoiden näyttelyPERSPECTIVE & HUMAN IMPACT

11.00 – 17.00 KIRPPIS, Käsitöitä ja kirppislöytöjäedullisesti.

Kirjastotalosta kirjojaMm. poistokirjojen myyjäiset ja videoesityksiäVilkkareilta

Kurpitsatalon karnevaalikahvilaTarjolla soppa, kahvia ja leivonnaisia.

Naulantaivutus, naamiopajat janaamiokulkueTehdään naamioita ja valmistaudutaan naamio-kulkueeseen Taidelehdossa.

14.00 – 16.00 Pitkin poikin PispalaaOpastettu Pispala kävely kulttuurihistoriallisessamaastossa.

Lähtö Puistotorilta. Päätepiste Karnevaali-näytelmän esityspaikka

16.00 KarnevaalinäytelmäKuuluvaishattu-ryhmä esittää historiallisen näytel-män ”Aika matka!”

yllättävässä paikassa. Opasteet Hirvikadulla. Kes-to n. 20 min.

17.00 Jalkapallo-ottelu TahmelankentälläKujakollit vastaan Pulterrierit

PÄIVÄOHJELMA

Karnevaalien ohjelma päivittyy osoitteessa: www.pispala.fi//karnevaalitKarnevaalien järjestäjät: Pispalan kumppanuusyhdistykset

Yhteyshenkilö: Marita Sandt, marita.sandt@gmail.com, 040-5588084

Hinta 5 euroa/pöytä, Pälvi Eliala, 045-6337827 Järjestäjä: Pispalan nykytaiteen keskus

18.30 – 22.00 ParkkitanssitMUSAA, esittää mm. paikallinen senaattori jamuita tähtiä.

ILTAOHJELMA

22.00 Karnevaalien päätösklubiKeikalla mm. Goon, Atom Brains plays RokyErickson, Nostra. Liput 3 •. Vastavirta-Klubi,Pispalan valtatie 39

Monipuolista höntsää lapsille. Sähläystä,kilpailuja, musiikkia ja buffetti.

11.00 – 13.00 Lasten karnevaalitA-Killalla

VARAA MYYNTIPAIKKA KIRPPIKSELLE

26

Mitä tapahtuisi, jos palaisi ajas-sa takaisin 50 vuotta? olen jos-kus ajatellut kävellessäni kivijalanohi. Rinnekadusta tulisi soratie jaRinnetie, syvennykseen ilmestyi-si ovi, ovessa olisi messinkinenkulunut kahva ja Persill - pesu-pulverimainos. Oven viereen il-mestyisi ikkuna, jossa olisi tipujaja pajunkissoja.

Ovi kilahtaisi, kauppaan juoksiSinervon Sylvi, vastapäisenparturiliikkeen kampaajarouvavarmaankin ostamaan mummul-tani askin tupakkaa.

Sylvi oli yksi lempiasiakkaistani.Katselin sitä aina tarkkaan. Odo-tin. Tiesin, että kohta, kun se sa-noo: “ja sitten vielä aski lupia -tai otetaan samalla kaksi”, senkameekorvakorut heilahtavat.Jotenkin siihen lupiin liittyi vitsi,joka ei koskaan auennut minulle,mutta tärkeintä oli se Sylvin vä-hän käheä nauru, joka aina saitupakanpolttoa paheksuvanmummunikin hyväntuuliseksi.

Kun kävin Sylvin parturissa jasanoin: “Äiti käski leikata pyö-reästi”, se leikkasi klips klipsnopeaan tahtiin aina samanlaisenkiinalaismallisen tukan ja lopuksisuihkautti pumppupullosta koli-naa, heilautti kappaa, kumarsi jasanoi: “Neiti on niin hyvä.”.

Toinen lempiasiakkaani oli No-kelan Emmi. Emmi oli yhtäterhakka nainen kuin Sylvi, mut-ta paljon pienempi. Emmi asuiHarjutiellä, talossa, jonka pihas-sa oli suuria sireenipensaita. Niis-

Kivijalka, jossa joskus oli ovi

tä se aina toi kesäkuussa kau-palle ison sylillisen ja kun mum-mu pani sireenit isoon kurkku-purkkiin, koko kauppa tuoksui.

Emmi oli neiti. Se, kuten monimuukin asiakas, oli SuomenTrikoolla töissä. Emmillä oliyleensä ruutuhuivi, joka toisinkuin Sylvillä, oli solmittu takaaeikä päälaelle. Emmillä oli myöserilainen nauru kuin Sylvillä, einiin hohottava, vaan vähänkäkättävämpi.

Emmin talon pihassa oli sauna-rakennus, jossa oli iso pata. Siel-lä kävin äidin kanssa pyykillä.Aamulla likoon lipeät ja lakanat,päivällä pata porisemaan. Joskusillalla lakanoita ripustettiin kuivu-maan naapuripihaan, jonka omistimummun veli Heikkilän Yrjö.

Yrjöä sanottiin Heikkilän isän-näksi, koska Yrjö omisti yläpihanmolemmat talot, ja Yrjöllä oli he-vonen. Iltapäivisin kuului kavioi-den kopse, kun Yrjö tuli töistäkotiin btrrrrrr, ja me lapsethuusimme: “Heikkilän isäntä tu-lee!” Isäntä lauleskeli hummani-heitä riisuessaan hevosta eikäollut pelottava, mutta hevonen olivähän.

Yrjön vaimo, Elli, oli niiden kah-den pihan muodostaman pihapii-rin mahtirouva, ystävällinen jailoinen, mutta selvästi kaikkeineniten arvonsa tietävin. MyösEllin korvakorut olivat tarkkailunikohteena. Niissä oli suuri vaa-leansininen kivi, ja nekin heilah-tivat, kun Elli nauroi. Ellillä oli

pehmeä nuttura, ja Ellin nauruahöysti kultahampaan välähdys.

Mummu oli aina hieman nöy-ristelevä sanoessaan Ellille: “Mi-ten voisin palvella?”. Sen sijaanmuille, etenkin Railon Elsalle,lause sisälsi pientä akkojen vä-listä pilaa. “Että ollaan tässä nytoikein hienoja rouvia, perkele”,Elsa remelsi ja nauraa räkättiniin että kauppa raikui.

Elsa oli huippu. Kun Elsa tuli,koko puoti oli sitä täynnä, vaikkaElsa oli aivan Lapin eukon nä-köinen, pieni ja pippurinen ihmi-nen. Elsa oli yksinhuoltaja jaeronnut, mutta iloisempaa ihmistäsaa hakea.

Aivan erilainen oli suutari Kas-ken rouva. Sen rouvan seurassamummukin muuttui vähän etäi-seksi. Olisiko mummu vähänsäälinyt herttaista ihmistä, kos-ka sillä oli äkäinen mies?Kasket olivat yhdet Heikkilänisännän monista vuokralaisista.Suutari Kasken liikehuoneisto olikivijalkakeittiö, josta aukesi ikku-na pihamaalle. Asiakaspalvelutapahtui ikkunan kautta: “Jokoäitin kengät on valmiit?” Kaskimurahti, ja antoi kengät. En kuul-lut sen ikinä sanovan mitään.Rinnetien puolen asiakkaita oliVienolan Hellun äiti, joka oli vä-hän mahtipontinen, mutta ystä-vällinen ja sanoi moomma, jakaksi poliisia Orvola ja Moisiosekä Heinon Vieno, jolla oli kuu-si lasta ja joka osti aina kerrallaämpärillisen maitoa. Vieno sanoi

Yksi Pispalan monista maitokaupoista oli Rinnekatu 41:ssä. Paikalla onvieläkin rapattu kivijalka, jossa on syvennys, jossa on joskus ollut ovi.

27

aina vievänsä lapsilisänsä suo-raan mummulle, mistä syntyinaisten välille vitsi. “Että minä-kin vielä saan lapsilisää”, sanoimummu.

Mutta sitten - kaikkein kaunein. Se oli Heinon Vienon poika-joukon ainoa tyttö, Eija. Eija olimielestäni aivan GinaLollobrigidan näköi-nen. Sillä oli tummakihara tukka, ruske-at nappisilmät jakauneuspilkku pos-kessa. Tuijotin sitälumoutuneena, kunse koulusta tulles-saan poikkesi kaup-paan ja sanoi: “Palasuamee”. Kaikkinauroivat iloiselle ty-tölle, joka näytti filmi-tähdelle ja sanoivatettä voi voi, kun toiEija pärjäis missi-kisossakin, ellei olisinoin lyhyt.

Mummun kauppaankuljettiin kahdestaovesta. Rinnekadunpuolen asiakkaat kul-kivat pääovesta, jos-sa luki Persill, ja ylä-pihan ja Harjutienpuoleiset asiakkaatkulkivat varastonovesta. Jotkut ei-asi-akkaatkin vilahtivatvain Harjutieltä Rin-netielle kaupan läpi,vaikka läpikulkulupaoli periaatteessa vainasiakkailla.

Niin se elämä kuhisi.Muistikuviini 50-lu-vun Pispalasta kuu-luvat ennen kaikkeaäänet, lasten ja ai-kuisten mekastus,

huudot, naurut, nahistelut. Au-ton ääni oli harvinainen ainakinRinnekadulla. Kun auto tuli, lap-set huusivat: “auto tulee” aivankuin auto olisi jotakin, joka ilmanmuuta ajaa päälle, jos ei väistä.

Joskus jostakin Rinnetie alkaaelää mielessäni, kun kuulen tu-

Elsa Huvi kauppansa ovella joskus 30-luvulla. Elsa piti kauppaa Rinne-tiellä yli 50 vuotta ja oli lopettaessaan yli 70-vuotias. Suurin osaasiakkaista oli lopulta yhtä vanhoja kuin kauppias.

tun tuntuisia ääniä tai vain - jos-takin. Eräänkin kerran niin käviPortugalissa, kun vastaani tuliilmielävä Sinervon Irja.

teksti ja kuva:Kristiina Harjula

28

Tampereen liittäminenPispalaan oli ”pakkoliitos”

Pispalalainen käy Tam-pereella

Pispalan ja neljän muun Poh-jois-Pirkkalan kylän liittämi-nen Tampereeseen oli melkoi-nen rysäys. Tampereen väkilu-ku lisääntyi kertaheitolla yli20 %. Ennen liitosta Tampe-reella oli 59 000 asukasta.Kun Tahmela. Pispala, Hyhky,Epilä ja Rahola liitettiin, saa-tiin lisää 12 000 asukasta.

Vanhan pispalalaisen tunnistaasiitä, että hän ei koskaan sanoasuvansa Tampereella. Asuin-paikka on aina Pispala, ja Tam-pereelle mennään vain käymään.Martti ”Masa” Palomäki on asu-nut koko ikänsä Pispalassa jamuistaa hyvin 70 vuoden takai-sen ilmapiirin.

- Olin reilun10 vuoden ikäinenuutena vuotena 1937. Isompienpoikien puheista saimme mepikkukölvit sellaisen käsityksenettä jotain tapahtuu vuoden vaih-tuessa. Asuin silloin VuorenmaanValtakunnassa silloisella Vuoren-maantiellä (nyk. Kannaksen-

Nykytermeillä puhuttaisiinpakkoliitoksesta. Päätöksen tekivaltioneuvosto vuonna 1935 vas-toin sekä asukkaiden että tam-perelaisten kantaa. Pohjois-Pirk-kala oli tosin halunnut eroon köy-hälistön asuma-alueeksi mieltä-mästään Pispalasta, muttaTampereenkaan porvarit eivätoikeastaan halunneet alueita joi-den se katsoi vain kasvattavankaupungin köyhäinhoitokuluja.Läntisten kaupunginosien asuk-kaiden edustajat olivat ilmaisseetliitosta vastustavan tahtonsa mm.marssimalla ulos liitosasiaa kä-sittelevästä kunnanvaltuustonkokouksesta. (Tammisalo 2003).

Kotiseutuylpeyttä kuvastaa se-kin, että pispalalaisten mielestäTampere liitettiin Pispalaan.

Liitoskysymyksen laajempia kyt-kentöjä on käsitellyt TampereenYliopiston historian laitoksen tut-kija Satu Tammisalo väitöskirjas-saan ”Pispalan esikaupunki1890-1939”.

Joka tapauksessa, samalla kunPispala ja muut alueet liitettiinTampereeseen, asetettiin alueelle

myös rakennuskielto. Tarkoituk-sena oli saada kaupungin asema-kaava ulottumaan tänne asti.Tämä rakennuskielto osoittautuimyöhemmin kohtalokkaaksi pe-rinteiselle Pispalalle, kun talotkorjausten puutteessa rappeutui-vat. Asemakaavaa ryhdyttiinvalmistelemaan heti vuonna1937.

Perusteellista työtä, sillä uusikaava hyväksyttiin vasta vuon-na 1975. Sitä taas ryhdyttiin alu-een vanhojen ja uusien asukkai-den toimesta vastustamaan.Kaavaliike perusti samana vuon-na Pispalan Asukasyhdistyksen,jonka keinona oli valittaa jokai-sesta tontista. Lääninhallituksenbyrokratia tukkeutui, ja tilannelaukesi vasta kun eduskunta sää-ti vuonna 1979 erityislain, jonkatarkoitus oli kolmen tunnetunpuutalokaupunginosan peruspa-rantaminen. Samassa laissamäärättiin Pispalan ohellasäilytettäviksi myös Puu-Käpy-lä Helsingistä ja Port Arthur Tu-rusta.

Vuoden 1979 perusparannuslaki

miellettiin Pispalassa säilyttä-vänä kaavana, mutta toisin kävi.Lain porsaanreikien sisältämätpoikkeusluvat murensivat vähi-tellen perinteisen Pispalan. Aikai-semmin työläiskaupunginosana jaköyhälistön turvapaikkana tun-nettu Pispala on nykyisin Tam-pereen kuuminta tonttimaata.

29

katu) ja Tahmelan lähteen luonaTammilehdon Hannan ja Yrjöntalossa oli kahvila ja sen yhtey-dessä Hannan kioski, joka oli jon-kinlainen kokoontumispaikka.Sinne oli kokoontunut väkeäenemmänkin, pääasiassa ryyp-pyporukkaa ja uteliaita, kun Tam-pereen ratsupoliisit karauttivatpaikalle ja huusivat: ”Jos kolmetai useampia kokoontuu, se onkaupungin järjestyssäännön mu-kaan kansankokous ja vaatii lu-van. Tänne ei sellaista lupaa olemyönnetty. Hajaantukaa!”

– Ja ennen kuin väkijoukko pää-si pois suhteellisen ahtaasta pai-kasta olivat ratsupoliisit ympäril-lä ja pamputtivat armotta jokais-ta jonka tavoittivat, kertoili MasaPalomäki.

“ Poliisit maksoivat takaisin van-hoja kalavelkojaan, joita heille olikerääntynyt Pispalan porukkainsuhteen. Aikaisemmin oli nimit-täin niin, että järjestyspoliisintoimivaltuudet olivat tarkoin ra-joitetut. Kaupungin poliisilla eiollut toimivaltaa pulterimuurinPohjois-Pirkkalan puolella. Niin-pä Pispalan pojat saattoivat här-nätä poliisia ja olla julkisestiryypyllä kaupungin puolella. Kunpoliisi sitten lähestyi hypättiinpulteriaidan toiselle puolelleilkkumaan. Joskus nähtiin juok-sukilpailuja, kun Tampereen puo-lella ryypiskellyt yritti ehtiä aidanyli ennen poliisia. Poliisit saattoi-vat pyytää virka-apua Pispalanpoliisilta, joka kuitenkin tunsijoukkonsa ja saattoi hidastellasen verran että julkijuopottelijatpääsivät karkuun.

“ Tämä autuus loppui kerta-rysäyksellä liityttäessä Tampe-reeseen. Sen jälkeen ratsupoliisitolivat jokapäiväinen näky

Pispalassa. Kahden ratsukonpartio teki säännöllisiä kierroksiaPispalassa, ja auta armias sitäjoka joutui partion kiinniotta-maksi. Onneton pahantekijä kiin-nitettiin kummastakin kädestäänkäsiraudoilla rinnakkain ratsas-tavan partion väliin ja sitten men-tiin kohti kaupungin poliisi-asemaa, pahimmassa tapaukses-sa täyttä laukkaa, kertoi Masa.

Luojan palikkaleikistäsäädeltyyn rakentami-seen

Toki liittymisellä oli heti muitakinseuraamuksia. Viimeksi 90.jouluaan viettänyt Kalle Lehtinenoli jo työiässä, parikymppinenhevosmies, kun liitos tehtiin. –Kunnallispolitiikka ei siihen ai-kaan kiinnostanut viriiliä nuortamiestä, joten en muista mitäkunnallispoliittisia kiemuroitakaupungistumiseen liittyi, muttarakennusmääräykset muuttuivat.Meillä oli Ansionkalliolla raken-teilla uusi tallirakennus, kun jokunaapureista tuli sanomaan, ettäälkää tehkö enää mitään, kau-punki vaatii piirustukset ja raken-nusluvan. Aikaisemmin oli Pis-palassa voinut rakentaa kutenLauri Viita luojan palikkaleikistäkertoo: Siitä vaan, omalle tontil-le, mitä nyt korkeintaan tupak-kiaskin takakanteen vähänluonnosteltiin. No, rakentaminenkeskeytettiin ja Keskisen Mattijoka oli rakennusmestari, tekirakennuspiirustukset. Lupa saa-tiin sitten parissa kuukaudessa jaoikeastaan hyvät piirustuksetauttoivat rakentamisessa.

Huonommin onnistui sen sijaanteurastaja Rinta; hän yritti kiireel-lä laajentaa rakennustaan ennenkuin uudet säännöt astuivat voi-

maan. Rinta luotti siihen että val-mista ei määrätä purettavaksi,mutta toisin kävi. Rakennus-järjestyksen mukaan laajennus-osa oli liian lähellä tontin reunaaja määrättiin purettavaksi, kertoiKalle Lehtinen.

Konkreettinen seuraus kaupun-giksi tulosta oli myös se, ettätyönvälitystoimisto lopetettiinPispalasta.

Muuten kaupungiksi tuleminen eipaljonkaan heilauttanut Pispalanjokapäiväistä elämää. Koulu- jakirjasto-olot pysyivät pitkään en-nallaan, ja onnikkaliikennettä hoi-tivat yksityiset liikennöitsijät ku-ten tähänkin asti. Kaupunginliikennelaitoshan perustettiinkinvasta 1950-luvulla.

Onnikkavuorot veivät Keskus-torille. Aikataulujakaan ei oike-astaan tarvittu sillä onnikan tulokuultiin äänestä. ”Jaaha, Lehti-sen Yrjön bekkeri (=Studebaker)on tulossa Winterin mutkassa”sanottiin kun jyry kuului harjulla.

Tampereen kaupunki ei järjestys-sääntöjen tiukennuksia lukuunot-tamatta tehnyt paljoakaan uudenkaupunginosan kehittämiseksivaan Pispala sai elää omaa yh-teisöllistä elämäänsä aina 1960-luvulle saakka. Pispalan vesi-osuuskunta, joka oli nostanut vet-tä Tahmelan lähteestä, siirtyikaupungin haltuun vuoden 1961tienoilla, jolloin osuuskunnantalouksissa siirryttiin kaupunginveteen. Korvauksena kaupastajaettiin osuuskunnan jäsenille48 000 silloista markkaa, muis-taa Kalle Lehtinen. Summa olisitämän päivän rahan arvossa noin800 euroa.

teksti ja kuva:Jorce Marckula

30

Heli toi Slovakian komeista maisemistakaksi joukkuemitalia. Nyt tsempataankohti MM-kisoja Quebecissä.

Taekwondoa harrastetaan kah-dessa muodossa, joista Helin lajiedustaa alkuperäistä. Siinä osa-alueina ovat kilpailu ottelussa,liikesarjoissa sekä kahden lajinmurskauksessa: erikoisteknii-kassa ja voimassa. Olympialajiksipäässyt taekwondo puo-lestaan on enemmän otte-lulaji. Taekwondon kaksimuotoa ovat myös kahdes-sa eri maailmanliitossa,ITF:ssä ja WTF:ssä.

Heli on harrastanut lajia jo14 vuotta. Maajoukkue-edustuksia EM-tasolla onollut kymmenen kertaa jaMM-tasolla vuorossa kuu-dennet ensi kuun vaihtees-sa. Matka suuntaa silloinQuebeciin Kanadaan. EM-tasolla Heli on saavuttanutviisi henkilökohtaista mita-lia. Vapun alla Popradissajoukkuetasolla tuli kaksi,mutta 52-kiloisten ottelus-sa tuli jo ensi kierroksellanoutaja, kun eteen astuikultaa ottanut UkrainanKatja Solovey. Joukkue-tasolla on aiemmin tullutkultaa kolme kertaa ja useitamuita mitaleja. MM-tasolla uu-puu vielä oma mitali, mutta jouk-kueessa saavutuksena on kaksihopeaa ja yksi pronssi.

Taekwondon valtamaita Euroo-passa ovat Puola ja Ukraina,hyviä myös Venäjä ja Suomi.Kansainvälisesti kovia ovat niin-ikään Argentiina ja Kanada.Kotimaassa puolestaan Tampe-reen taekwondo-seura on paras,

Heli Karjalasta

joka on näkynyt myös maajouk-kuevalinnoissa. Popradin joukku-een 19 edustajasta kahdeksan oliMansesta.

Kotikisoissa vuona 2004 Suomennaisjoukkue nappasi vuodeksi

puolalaisilta ykköspaikan.Tampereella perinteisen taek-wondon seurassa aktiiveja onsatakunta, jäseniä parisataa.Heistä kolmannes on naisia. Ikä-haitari ulottuu junnuista keski-ikäisiin.Heli on itse menestynyt parhai-ten liikesarjojen puolella. Näitäopetellaan vyöasteen kehityksenmukaan siten, että kilpailu-ohjelmassa tulee maksimissaan

hallita 24 liikesarjaa. Helin vyö-asteella täytyy hallita näistä 18.Itse kisassa kilpailija valitsee par-haansa sarjansa ja tuomari arpooesitettäväksi toisen.

Otteluna taekwondo muistuttaakaratea. Kerätään siis tek-nisiä pisteitä osumistavastustajaan. Potkupai-notteisessa lajissa on tär-keää pystyä iskun palaut-tamiseen, mutta siitä huo-limatta joskus silmissä nä-kyy tähtiä. Tuomari vahtiitekniikan palauttamista,mutta vauhtilajissa sattuuja tapahtuu. Perinteisessälajissa käytetään pakollisi-na jalka- ja käsisuojia,mutta sääri- ja rinta-suojiakin saa käyttää, mie-hillä pakollisina ovat myösalasuojat.Santalahdessa pari vuottaasunut Heli aloitti harras-tuksen kotiseudulla Joen-suussa. Sittemmin opiske-lut ja työt ovat vieneetHämeenlinnan ja pääkau-punkiseudun kautta Tam-pereelle. Taekwondosta

on tullut vähitellen lähes elämän-tapa. Parhaat kaverit ovat lajinparista. Edustukset ovat myöstuoneet elämään paljon sellaista,jota ei olisi voinut muuten kokea.Niinpä Quebecissäkin on luvas-sa muutaman päivän loma kiso-jen päälle. Kunhan ensin onkisattu mitaleista!

Heli Karjalainen selviytyi mainiosti perinteisen taekwondon EM-kisoissa PopradissaSlovakiassa. Tuomisina oli kaksi mitali joukkuesarjoista. Heli edustaa Suomea maajoukkue-tasolla jo kymmenettä vuotta.

teksti: Hannu T. Sepponen

31

32

Huhtikuun lopulla Hyhkyn kou-lulla juhlittiin Pispalan Tamperee-seen liittymisen seitsemää vuo-sikymmentä. Tilaisuus veti väkeä300 henkeä, etupäässä ikä-ihmisiä. Heillä olisi ollut muis-teltavaa niin paljon, että suunnit-teilla on muistelmatilaisuus syk-syksi.

Onnistuneen juhlan takana olijärjestelytoimikunta, jossa olivatmukana Lauri Viita –seura, Pis-palan Moreeni ja Pispalan Tar-mo sekä Pispalan kumppanuus-projekti. Aurinkoisen juhlapäivänaluksi kahviteltiin ja tavattiin van-hoja tuttuja melkoisen puheen-sorinan vallitessa koulun pihalla.

Tampereen Pispalaajuhlittiin

Juhlassa kaupunginvaltuustonpuheenjohtaja Pekka Paavolatotesi, ettei liitoshanke ollut alku-jaan kenenkään täkäläisen tahonhanke, vaan ohjattu ulkopuolel-ta. Pispala oli Tampereelle tär-keä voimavara teollisuuden työ-voiman tarpeelle. Paavola muis-teli avoimeen sävyyn 1970-luvunkuumia kaavoitustaisteluja. Hänkorosti Pispalan asukkaidenkansalaistoiminnan tärkeyttä jat-kossakin.Kun Pispalassa ollaan, ei LauriViidan säkeitä voida ohittaa, tul-kitsijana näyttelijä Ahti Jokinen.Näyttelijä Martti Järvinen esittimuistelmia vuosien varrelta.Omiin muistikuviin perustui myös

Seela Sellan saunasattumuksistakoostuva esitys. Pispalan Kisällitesitti paikallisaiheisia lauluja.Nuorta esiintyjäväkeä edustivatTampereen työväen naisvoimis-telijain tytöt sekä Pispan koulunmusiikkiluokkien kuoro. RaimoVettenranta kertoi, kuinka kuva-taiteilija runon teki.Tilaisuuden jälkeen tuumittiinuseammallakin taholla, ettämuisteltavaa olisi ollut vaikkakuinka. Kirjailija Kullervo Järvi-nen heitti ajatuksen syyspuolellajärjestettävästä muistelmaillasta,jossa sana on vapaa. Tilaisuusvoisi mahdollisesti olla Hauli-tornilla.

Korkein hallinto-oikeus on 25.huhtikuuta määrännyt Kannak-senkatu 12 koskevan rakennus-lupa-asian uudelleen käsiteltä-väksi ympäristölautakunnassa.Näin KHO vahvisti Hämeenlin-nan hallinto-oikeuden aiemmanratkaisun.KHO katsoi, että ympäristö-lautakunnan olisi tullut järjestäälupa-asiassa katselmus, jotamaankäyttö- ja rakennuslaki tar-vittaessa edellyttävät. Kannak-senkatu 12 uuden rakentamisenlaajuus ja vaikutus kaupunkiku-vaan ovat huomattavat. Tätäkorostaa, että kohde kuuluu paitsivaltakunnallisesti merkittävään

Kannaksenkatu 12rakennuslupa meni uusiksi

Pispalan kulttuuriympäristöön,myös Pirkanmaan maakuntamu-seon laatiman Pispalan raken-nusinventoinnin suojeltavien koh-teiden ykkösluokkaan, perusteliKHO.Ympäristölautakunnan on nytotettava lupa-asia uudelleen kä-sittelyyn ja järjestettävä katsel-mus, jossa arvioidaan, kuinkarakennushanke soveltuu ja mit-kä olisivat vaikutukset rakennet-tuun ympäristöön. Lisäksi onkuultava naapureita.Kannaksenkatu 12 tuli paikalli-sessa julkisuudessa tunnetuksinuorison vallattua rakennuksen

kaksi vuotta sitten. Poliisi poistivaltaajat myöhemmin.Kohteen rakentaja Sato-Raken-nuttajat aikoo tehdä paikalle kaksikappaletta noin 230 kerrosneliö-metrin suuruista asuintaloa. Paik-ka on ns. Vuorenmaan valtakun-nan yläpuolella varsin jyrkässärinteessä. Lautakunnalta jo lop-puvuonna 2004 rakennusluvansaanut Sato valitti viime kesäi-sestä hallinto-oikeuden ratkaisus-ta KHO:lle. Hallinto-oikeus olikumonnut ympäristölautakunnanantaman luvan naapurien valituk-sen johdosta.

teksti: Hannu T. Sepponen

33

Pispalan Musiikkiyhdistys saiuutta verta alkuvuodesta, kunhallitus vaihtui ja uudeksi puheen-johtajaksi valittiin toimittaja Hilk-ka Hakala. Sihteeriksi valittiinJari Niemelä ja rahastonhoitaj-aksi Timo Jalkanen.Hallitus kävi varsin laajan kes-kustelun tulevasta toiminnasta.Pispalan Karnevaaleille osallis-tutaan perinteiseen tapaan jakäynnissä ovat myös järjestelytPispala Folkin suhteen. Rannanriemujuhla järjestetään 5. elokuu-ta, ja uutta tulee Folkissa ole-maan Narubassotapahtuma, jos-ta vastaa musiikkiyhdistyksenhallituksen varajäsen Pertti Hok-kanen.

Folkin järjestelyjä vetää KatwiPalonen (katwille(a)gmail.com),joka toivoo mahdollisimman pal-

Folk tulossa taas!jon yhteydenottoja, ideoita jamyös halukkaita vapaaehtoisiamukaan järjestelyihin.

Musiikkiyhdistys jatkaa pienentauon jälkeen stipendien myön-tämistä Pispan koulun oppilaille.Kriteerinä stipendille ei ole ylei-nen hyvä koulumenestys, vaanintohimo, kiinnostus ja rakkausmusiikkiin.

Musiikkiyhdistys tekee myöskyselyn pispalalaisten keskuu-dessa siitä, millaista toimintaa heyhdistykseltä odottavat. Kysee-seen tulevat lähinnä lasten januorten musiikki- ja kulttuuri-harrastusten tukeminen tai uusi-en tapahtumien järjestäminen.

Menneessä syyskokouksessaesiin noussut bändien treenitila-kysymys on myös ratkaistu yh-

Pispalan asukasyhdistys piti vuo-sikokouksen maaliskuun viimei-senä päivänä kirjastotalolla. Yh-distyksen toimikuntaan valittiinNina Hakala, Paula Huhtanen,Jonne Kauko, Kari Laamanen,Kati Lehtinen, Veikko Niska-vaara, Marita Sandt, IsmoSaxman ja Katja Wallenius.

Asukasyhdistys seuraa edelleenaktiivisesti erityisesti kaupunginPispalaa koskevia suunnitelmia.Rakennusjärjestyksen uudistami-sen sijasta kaupunki on nyt aloit-tamassa koko asemakaavan uu-

Asukasyhdistykselle uusipuheenjohtaja

simisen, joka tulee työllistämäänmyös asukasaktiiveja lähivuodet.Asukasyhdistys on koettanutherätellyt Tampereen kaupunkiasen omistamien pispalalaiskiin-teistöjen suhteen. Kiinteistöt onjätetty lähes heitteille. Kiinteis-töille olisi tehtävä kuntokartoitusja hätäkunnostussuunnitelma.Kiinteistöjen rappeutuminen onpysäytettävä ja saatava raken-nukset asuinkäyttöön.Perinteinen rakennusneuvonta-päivä järjestetään toukokuun lo-pussa yhdessä maakuntamuse- teksti: Hannu T. Sepponen

teksti: Jari Niemelä

teisymmärryksessä asiaa kos-keneiden kanssa. Pispalan val-tatiellä sijaitseva tila säilyy ja senjaosta sekä käytöstä neuvottele-vat jatkossa siellä harjoittelevatyhtyeet.

Hankkeissa on myös yhteistyös-sä kirjastoyhdistyksen kanssakirjastolle rakennettava musiikki-yhdistyksen oma info-piste, jos-ta löytää ajankohtaista tietoasekä jatkossa myös hallituksen jayhdistyksen kokousten pöytä-kirjat halukkaiden luettaviksi.

Musiikkiyhdistyksen uusi hallituk-sen kokoonpano: Hilkka Hakala(pj.), Jari Niemelä (sihteeri), KaiHuovinen, Juri Lindeman sekävarajäsenet Katwi Palonen jaPertti Hokkanen.

on kanssa. Paikalle saapuu asi-antuntijaksi Aki Sulonen.

Toimikunta on sittemmin järjes-täytynyt. Edellinen puheenjohtajaKatja Wallenius nimettiin nyt sih-teeriksi. Varapuheenjohtajantoimea hoitanut Nina Hakalavalittiin uudeksi puheenjohtajak-si. Varapuheenjohtajana toimiivastedes Kati Lehtinen. Talou-denhoitajana jatkaa Marita Sandtja kirjanpitäjänä Pirkko Salo-ranta.

34

Pispalan Nykytaiteen Keskuk-sen ylläpitämä kiinteistö Hirvi-katu 10:ssä kastettiin keskuk-sen yksivuotissyntymäpäivänä29.4. tuttavallisesti Hirvi-taloksi. Pispalan NykytaiteenKeskuksen vilkas näyttelytoi-minta jatkuu Hirvitalolla kan-sainvälisillä näyttelyillä. Kan-sainvälisiä taideyhteyksiä sol-minut Sebastian Boulter onkerännyt mielenkiintoisen jou-kon ulkomaalaisia kuva-taiteilijoita täyttämään kesännäyttelykalenteria.

Wieniläinen nuori mediataiteilijaGeorg Gratis ja hänen työryh-mänsä avaa seuraavan näytte-lyn Hirvitalolla 25.5. Heinäkuunlopulla Hirvitalon galleriatilattäyttää vilnalainen taiteilijaryhmäVilnan Taideakatemian maalauk-sen osastolta. Ryhmä yhdistäänäyttelyssään maalausta javideota.

Pispalan Nykytaiteen Keskuksenoma taiteilijaryhmä tulee itseesittäytymään kesä-heinäkuussaLost Foundation -taidepro-jektillaan Vilnan Uzupio MenoInkubatoriuksessa, Liettuassa.

Jatkossa PNTK:n näyttelytoi-minta tullaan jyryttämään yhäkasvavan mielenkiinnon vuoksi.Näyttelyt jyrytetään neljännes-vuosittain, ja näyttelykalenterialaaditaan aina vain kolmeksikuukaudeksi eteenpäin, jottaspontaanit näyttelyideat olisimahdollista toteuttaa. Hirvitalolta

Hirvitalon kulttuurikesännäkymät

löytyy nyt myös kaikille avoinEpätodellisuuden tutkimus-keskukseksi nimetty kokeilutila,jossa kuka tahansa voi testatakaikenkarvaisia ideoitaan milloinvain.

Pispalan nykytaiteen keskuksenjäsenistö kokoontuu Hirvitalollajoka keskiviikko klo 18. Kokouk-siin voi osallistua kuuntelemaan,ideoimaan tai antamaan kom-mentteja toiminnasta. Netistä löy-tyy myös Hirvitalon avoinfoorumipalsta johon voi antaapalautetta, seurata talon toimin-taa ja osallistua ideointiin.

Pispalan Kulttuuriyhdistys ry:n 1. vuosikokous oli 31. maaliskuutaKuvassa takana oikealta vasemmalle: Tommi Taipale, Saara Piis-pa, Hanneriina Moisseinen, Jonne Kauko, Petri Pyy, Heikki Halme,Mikko Lipiäinen, Sami Maalas, Anne Savitie. Edessä oikealta va-semmalle: Minta Metteri, Teemu Takatalo, Sebastian Boulter,Vappu Kantola, Valpuri Talvitie. Etualalla: Valka.

Elokuussa järjestetään myöskansainvälinen performanssita-pahtuma, jonka ohjelmaa laadi-taan parhaillaan. Osallistuja-kandidaatteja tapahtumaan ontullut mm. Ranskasta ja Virosta.

teksti: Sebastian Boulter jaMikko Lipiäinen

kuva: Tommi Taipale

www.hirvikatu10.net/foorumi

35

Kevätalvella filmijuhlien aikaanmyös Pispalassa pidettiin elävi-en kuvien katselmus. Toista ker-taa pidetyillä Vilkkareilla oli mu-kana itse tehtyjä videoita lähem-mäs kaksikymmentä. Huomatta-va osa liittyi Pispalan toime-liaaseen muusikko- ja taiteilija-kenttään, mutta liikkuvaa kuvaaoli runsaasti myös järjestöjentempausten innoittamana. Käy-tännön järjestelijänä toimiiVideoVenttiili.

Ossi Muujärvi VideoVenttiilistäkertoo, että videontekemisenympärillä on vuoden mittaanheilunut parikymmentä aktiivia.Kaikkiaan tekemiseen on osal-

VideoVenttiili puhkuutarmoa

listunut toista sataa henkeä. Te-kemistä on muutakin kuin kuvaa-mista ja näyttelemistä. Joku tar-vitaan äänittäjäksi ja työhön voiosallistua myös editoinnin puolel-la.Toista vuotta jatkunut videopaja-toiminta merkitsee, ettäVideoVenttiilin opastuksella in-nostuneet ihmiset opettelevatalusta alkaen laitteiden käyttöäja kuvaamista. Toimitilat ja eräi-tä resursseja on saatu Pispalankirjastotalolta sekä Kumppa-nuusprojektilta. Videovälineet onhankittu parin vuoden mittaan.

Toiminnan arvostuksesta kertoo,että VideoVenttiili on juuri saa-

Kuvataitelija Paula Huhtasenateljeetila aukeaa yleisölle kesänloppupuolella. Huhtanen on siir-tynyt aiemmista Tzydeemin ti-loista entisen Puukkoniemenkaupan kiinteistöön Rajaportinsaunan naapuriin. Meneilläänolevan alakerran tilojen remon-tin aikana yleisö voi tutustuaHuhtasen töihin talon yläkerras-sa.

Lapintyttö Huhtanen tunnetaanvärikkäistä ja vaikuttavista töis-

Pispalan konttorin ateljee-tila aukeaa kesällä

tään sekä erilaisista taiteen ym-pärillä liikkuvista ideoista, uusis-ta toimintatavoista jatempauksista. Huhtanen haluaatehdä vuokraamistaan tiloista,Pispalan konttorista kuten nimi-tys ainakin nyt on, todellisen ”Tai-teen kodin”.

Suunnitelmassa on avata yleisöllealakerran ateljeetilan yhteyteenkahvilan tapainen. Tilatavattaessa myös sisäänkäyntisaadaan palautettua valtatien

puolelle. Tilan on määrä ollaavoinna neljänä arkipäivänäaamupäivästä iltapäivään.

Tulevien karnevaalien aikaanPispalan konttorin yläkerrassa,jonne on käynti Mäkikadun puo-lelta, on Paulan töitä esillätyöhuonenäyttelynä. Ateljeenavauksen lisäksi Paulalla on me-neillään ”Joku juttu” –projekti,jota epäillään vahvasti jonkinlai-seksi lehtihankkeeksi.

nut Suomen Kulttuurirahastolta2000 euron apurahan RajaportinSaunan 100-vuotisdokumentinvalmiiksi saamiseen. Varsinainenopetus- ja ohjaustoiminta vaatiikuitenkin omat resurssinsa, joitaollaan jälleen tulevalle kaudellehankkimassa. Lähinnä aikuis-väestöä aktivoiva toiminta onpalvellut suoraan yhdistysten toi-mintaa ja sen tallentamista, eri-laisia produktioita, kuten Pispalankarnevaalinäytelmää ja moniamuita ihmisten omia ideoita ku-ten musiikkivideoita.

teksti: Hannu T. Sepponen

teksti: Hannu T. Sepponen

36

Korkein hallinto-oikeus on pa-lauttanut Portaanpää 4 koskevanrakennusten purkuluvan uudel-leen ympäristölautakunnan käsit-

Portaanpää 4:n purkuasiasai vauhtia

KHO on antanut luvan hirsimö-kin purkamiselle Mäkikatu 69kohdalla. Rakennus kuuluu Pir-

Mäkikatu 69 hirsi-rakennuksen saa purkaa

telyyn. Lautakunta ja Hämeen-linnan hallinto-oikeus olivatevänneet purkuluvan, muttaKHO oli toista mieltä. Nyt lau-

takunta on uuden päätöksenedessä.

kanmaan maakuntamuseonrakennusinventointilistalla 1-luokkaan.

37

Kevään yllätyksellisissä edus-kuntavaaleissa Pispalakin tun-nusti uutta väriä. Hallituksenmuodostaneilla puolueilla onenemmistön tuki niin Pispan kuinHyhkynkin äänestysalueilla. Ko-koomus on vankasti suurin puo-lue. Pispan alueella vihreät ovatselkeästi toiseksi suurin, Hyh-kyssä demarit toisena äänestäji-en kannatuksessa.

Pispan äänestysalueella kokoo-mus saavutti 723 ääntä, jokamerkitsee 32,4 prosentin kanna-tusta. Vihreitä äänesti 479 hen-keä (21,5 %), kun demarit jäivät288 ääneen (12,9 %). Keskustasai 186 ääntä eli 8,3 prosenttiaja vasemmistoliitto 264 ääntä eli11,8 prosenttia. Kristillisdemo-kraateille kertyi 79 (3,5 %),perussuomalaisille 71 (3,2 %) jasenioripuolueelle 47 ääntä (2,1%). Skp keräsi 62 ääntä (2,8 %).Pispan alueella annettiin noin2230 ääntä, kun äänestyspro-sentti oli 74,1. Kokonaan äänes-tämättä jätti lähes 780 henkeä.

Hyhkyssä kokoomuksen saalisoli 784 ääntä (30,3 %). Vihreätoli kolmantena 331 äänellä (12,8%) ja demarit kakkosena 553ääntä (21,4 %). Keskusta kerä-si 242 ääntä, joka on 9,4 prosent-tia ja vasemmistoliitto 234 ään-tä, toisin sanoen 9,1 prosenttia.

Kristillisdemokraatit saivat 136(5,3 %), perussuomalaiset 109(4,2 %) ja seniorit 108 ääntä (4,2%). Skp kirjasi 61 ääntä (2,4 %).

Pispala sinivihreä

Hyhkyssä annettiin 2585 ääntä,äänestys oli laiskempaa eli 68prosenttia. Uurnille ei jaksanut1220 äänestäjää.

Koko Tampereeseen verrattunakokoomuslaisia on Pispalassa jaHyhkyssä selvästi enemmän(koko kaupunki 27,3 %). Vihrei-den yleiskannatus kaupungissaon 13,1 prosenttia ja demareit-ten 23,5. Keskustan suhteellinenosuus tamperelaisten äänistä onnippa nappa alle 10 prosenttia,vasemmistoliiton hieman vähem-män, 9,2 prosenttia. Kristillisetsaavat 5,8 ja perussuomalaiset4,2 sadasosaa, seniorit 4,3 kokokaupungissa. Skp:n osuus Tam-pereella on tasan 2 prosenttia.

Ääniä saaneiden ykkönen olikokoomuksen Marja Tiura sekäPispan että Hyhkyn äänestys-alueilla. Lähes joka kymmenesäänesti häntä. Kakkosena Pis-passa ja kolmosena Hyhkyssä olivihreiden Oras Tynkkynen, kol-mantena ja neljäntejä kokoomuk-sen Kimmo Sasi. Harri Jaskarinmediakohtelu ei juuri haitannut,kokoomuksen ex-puoluesihteerioli neljäs Pispalassa ja seitsemäsHyhkyssä. Mikko Alatalo keräsikeskustalle viidennen ja kymme-nennen sijan. Vasem-mistoliitonMinna Sirnö oli kahdeksas kum-mallakin alueella. Saara Karhuja Pia Viitanen demareista olivatPispalassa kuudes ja kahdestois-ta, Hyhkyssä toinen ja viides.Senioreitten Leila Koskela olikuudenneksi suosituin Hyhkyssä

ja viidestoista Pispalassa. Vii-dentoista parhaan joukossa mo-lemmilla alueilla olivat myös de-mareitten Jukka Gustafsson, ko-koomuksen Riitta Koskinen sekäVeltto Virtanen perussuoma-laisten listoilta.

Nykyhallituksen kannatuspohjaäänten valossa on Pispalassa yli62 ja Hyhkyssä yli 52 prosent-tia. Vasemmistopuolueet kirjaa-vat enää 27,5 ja 33 prosenttiaäänistä, alle Tampereenkin kes-kiarvon. Pispala ja Hyhky ovatnyt sinivihreitä.

Vaalitilastoja vilkaisiHannu T. Sepponen

38

Suomen irtauduttua sodasta lo-kakuussa 1944 päätettiin järjes-tää eduskuntavaalit seuraavanvuoden (1945) maaliskuun 15. ja16 päivinä. Rauhan tulon myötämyös Suomen KommunistinenPuolue (SKP) tuli lailliseksi. Puo-lue oli toiminut perustamisestaanlähtien – 26 vuotta – maan-alaisena Suomessa. Sen johto oliNeuvostoliitossa ja siihen kuuluikorkeintaan pari tuhatta jäsentä.

Vaaleihin oli aikaa neljä kuukaut-ta, eikä vasemmistolaisella työ-väenliikkeellä ollut järjestöjä,kokoontumistiloja, lehdistöä eikäjuuri rahaakaan. Alkoi kiireinenjärjestöjen perustaminen ja vaa-leihin valmistautuminen.

Pispalassakin ryhdyttiin toimeenja perustettiin 21.12.1944 Pispa-lan Kommunistinen Yhdistys.Sen toiminta-alueena oli kokovanha liitosalue: Pispala, Tah-mela, Rahola, Lielahti, Lammin-pää.

Perustava kokous pidettiin Oh-riston kivihiomossa, joka sijaitsi

Pispalan punainenvaalitulos 1945

Pispalan valtatien ja nykyisenPohjanmaantien risteyksessä.Kivihiomo oli talviaikaan kylmä,ja niinpä kokouksia ryhdyttiin pi-tämään Haapaniemen yleisensaunan pukuhuoneessa. Saunanomistaja oli vanha SKP:n jäsen.Ennen vaaleja ehdittiin tänne vie-lä perustaa SKDL:n Pispalanyhdistys. SKDL:hän toimi kom-munistien ja muiden vasemmis-tolaisten yhteistyöjärjestönä.

Tarkkoja tietoja vaalityön muo-doista en ole saanut, mutta leh-dissä oli ilmoituksia vaalijuhlistaPispalan ym. työväentaloilla.Varoja vaalityöhön hankittiin mm.romunkeräyksellä.

Kilpailu kannusti ilmeisesti myössosialidemokraatteja innokkaam-paan vaalityöhön ja vaalien tu-losta Pispalassa voi pitää kokovasemmiston kannalta varsinhyvänä. SKDL sai kaikilla Pis-palan ja Hyhkyn viidellä äänes-tysalueella 50-60 prosenttia ää-nistä. Kun sosiaalidemokraatitsaivat vielä n. 30 %, jäi porvari-puolueille vain 10-15 % äänistä.

Tämä viimeistään vahvisti käsi-tystä ”punaisesta Pispalasta”.

Olisipa mukava nähdä kun ny-kyiset ”brändimaakarit” pystyi-sivät mainostoimistoineen jajättibudjetteineen edes puoleentuosta saunan pukuhuoneessapohjustetusta vaalituloksesta.

teksti: Osmo Sounela

HUOM.

Olen edelleen kiinnostunutkertomuksista ja valokuvistatyöväenjärjestöjen toiminnas-ta Pispalassa, mm. vuoden1945 vaaleista ja yhteisistävappujuhlista. Palautettaessasaatte valokuvanne itsellennedigitaalisessa muodossa CD-levyllä.

Osmo Sounela p. 045 –6781952

39

Ensi syksynä juhlii Tahmelan työ-väenyhdistys sataa toiminta-vuottaan. Juhlat pidetään Messu-kylän työväentalolla. Pispalassasopivia toimitiloja on niukasti,eikä järjestöllä ole enää entistäTorppaa käytettävänä, kertoopuheenjohtaja Riitta Aalto.

Juhla pidetään vanhan ajan ilta-mien tyyliin. Juhlavieraat pukeu-tuvat sadan vuoden takaiseeentapaan, Messukylän työväennäyttämö valmistaa sketsinäy-telmän tuon ajan aiheista japitopalvelulta on tilattu perinne-ruokatarjoilu. Ahti Jokinen lausuu1900-luvun alun taistelurunoja,lauluryhmä esittää säveliä sadanvuoden takaa. Mukana ovat Jo-kinen, Jarmo Leino ja Ilmo Kor-honen, joka myös juontaa juhlan.Varapuheenjohtaja, kansanedus-taja Pia Viitanen pitää juhlapu-heen.

Riitta Aalto miettii, mahdetaankoenää seuraavia pyöreitä vuosiajuhlia vastaavalla tavalla. Järjes-tötoiminnan kuihtuminen on ajanhenki, jäsenistön suuri osa alkaaolla lähellä eläkeikää ja sosiali-demokraattinen toiminta Pispa-lassa on näivettynyt. Myös toi-nen sos.dem.yhdistys Pispalantyöväenyhdistys, joka täytti satavuotta aiemmin, kärsii samoistaongelmista, mutta yhteen ei siltihynttyitä ole saatu.Aiemmin yhdistyksellä oli käy-tössä Pispankadun tornitalojenkellarissa tilat, mutta ne joudut-tiin myymään pysyvien kulujenvuoksi. Tämä on ollut harmiksi

Tahmelan työväenyhdistyssatavuotias

myös NuorilleKotkille, joitaon ollut aktiivi-sena mukanatähän asti.

Riitta Aaltototeaa, ettäPispala on to-ki muuttunutkovasti erityi-sesti viimevuosina. Aktii-visia pienyh-distyksiä onmoneen lähtöön, mutta politiikkatuntuu olevan kirosana. Onhankaupunginosan väestöpohjakinmuuttunut ja tavallinen kansaväistynyt varakkaamman asu-jamiston ja omistamisen tieltä.Onko niin että ihmisillä on kai-killa nyt niin hyvä olla, että poli-tiikkaa ei tarvita, vai ovatkomaan hiljaiset ja pätkätyöläisetsaatu vaikenemaan sitkeän työt-tömyyden pelottamina.

Sen verran politiikka saa vielä-kin veret kiertämään, että Riittaepäilee uuden hallituksen laaja-mittaisia lupauksia. Lisävarojatodellakin tarvittaisiin hyvinvoin-tivaltion perusteiden kohentami-seksi. Hyvinvoinnista ei aina ker-ro se, kuinka julkisessa tervey-denhuollossa jonottaminen onsääntö, mutta maksukykyinenpääsee yksityiselle vähintäänmuutamassa päivässä. On myöspaljon kansalaisia, jotka eivätosaa hakea heille kuuluvia etui-suuksia, vaan kituuttavat. Taval-lisen palkansaajan saamat koro-

tukset ovat pieniä, muttaisokenkäisille tulot kyllä nouse-vat ronskimmin.

Entäs nuorten työt sitten, kunedes kesätöitä ei tahdo saada,ihmettelee Riitta. Tosin kaikkihaluaisivat nykyisin kyllä siistei-hin sisätöihin ja olla koulutettuja,mutta tavallisia väliaikaisia töitäon vähän.

Politiikka ei siis ole kadonnutmihinkään maailmasta. Jotakinvain on tapahtunut, kun vähävä-kisten asia ei kiinnosta juuri hei-täkään. Onko satavuotias Suo-mi niin valmis, että tavallisenkansan edunvalvontaa ei enäätarvittaisi?

Mutta satavuotiaan yhdistyksen– ja myös satavuotiaan suoma-laisen kansanvallan juhlat täytyyainakin pitää. Ne ovat Messu-kylän työväentalolla 20. lokakuu-ta.

teksti: Hannu T. Sepponenkuva: Arto Säntti

40

Tee muutos – aja bussillaTutkimusten mukaan ihmisetovat huolestuneita ilmaston-muutoksesta. Se, mikä on useim-mille on kuitenkin mahdoton aja-tus, on oman auton vaihtaminenbussiin.Viimeisen kymmenen vuodenaikana yksityisautoilu on kasva-nut valtavasti koko maassa. Sekoskee myös Pispalaa ja Tahme-laa, jossa autojen määrä on mo-ninkertaistunut esimerkiksi 1980-lukuun verrattuna.Ollaan kierteessä; kun ihmisetköröttelevät omilla ajokeillaantöihin ja markettiin, bussivuoroja

Lisätäänkö bussivuorojaPispalaan?- Linja 21 on tällä hetkellä koh-dallaan suhteessa matkustaja-määriin. Linjalla 10 asiakkaita onhyvin vähän. Yhtenä syynä saat-taa olla se, että harjulla asuvatkäyttävät myös Pispalanvaltatienbusseja. Kummankaan linjan tar-jontaa ei ainakaan lähiaikoina li-sätä, mutta ei vähennetäkään.Palautetaanko 21:n reitti kul-kemaan rautatieaseman ohi?- Linjareitin molemmat suunnaton oltava matkustajamääriltäänsamanlaiset, jotta aikataulu vas-taa kysyntää koko reitillä. Tur-tolaan kulkee suurin piirtein samamäärä asiakkaita kuinTahmelaankin. Toistaiseksi reit-tiä ei olla muuttamassa.Miksi kuskit joutuvat aja-maan reitin liian tiukassa ai-kataulussa? Se aiheuttaa yli-nopeutta ja bussienmyöhästelyä sekä takakireitäkuskeja ja asiakkaita.

harvennetaan. Ja kun julkinen lii-kenne ei ole toimivaa, ihmisetmenevät omilla autoillaan.Viime vuonna nähtiin Pispalanjulkisessa liikenteessä pohja-noteeraus. Bussin 21 vuorovälivenytettiin 42 minuuttiin. Myösreitti muutettiin. Kansalaistenkapinan tuloksena liikennelaitossai lisäbudjetin, jonka turvin bus-si kulkee jälleen kaksi kertaa tun-nissa.Nykyiselläänkään Pispalanbussien, 21 ja 10, aikataulut jareitit eivät kaikkia tyydytä.

- Hatanpään valtatiellä autojenmäärä on lisääntynyt ruuhka-ai-kana. Ongelmia aiheuttaa myöspitkään jatkunut katuremontti.Ensi syksynä Hatanpään valta-tielle on tarkoitus saada bussi-kaista. Linjan 21 ajoaikaan Tur-tolasta keskustorille on tehtymyös tarkennuksia kesästä läh-tien.Miksi busseissa istuu pääasi-assa naisia ja lapsia?- Johtuisiko kenties siitä, ettähyvin usein perheen auto on isänkäytössä ja naiset ja lapset saa-vat mennä bussilla. Toivoisimme,että myös miehet jättävät autonkotiin ja siirtyisivät joukko-liikenteen käyttäjiksi.Miksi bussit 21 ja 10 lähte-vät lähes samanaikaisestiPispalan päästä?Linjan 21 lähtöaikoihin vaikuttaase, että linja on porrastettuHatanpäällä linjan 3 kanssa.Tahmelassa lähtöaikoihin ovatvaikuttaneet myös Pyynikin työ-

paikkojen toiveet. Linjan 10Pispalanharjun ja Järvensivunlähtöaikoja on tulevaisuudessamahdollista muuttaa. Otammemielellämme ehdotuksia vastaan.Nykyiset vanhat lähtöajat on mie-titty siten, että keskustorilla ol-taisiin ennen puolta ja tasaa.Missä asiakkailla olisi paran-tamisen varaa?- Kaikilla linjoilla tulisi muistaahyvän matkan ohjeet: tule ajois-sa pysäkille, anna bussillepysähtymismerkki selvästi, täy-tä bussia takaosasta alkaen, annapoistumismerkki ajoissa ja pääs-tä aina lapset ensin autosta ulos.Lastenvaunujen kanssa on syy-tä käyttää lastenvaunupainiketta.Sitä käyttämällä ovet eivät sul-keudu vahingossa ennen aiko-jaan, vaan vasta kuljettajankuittauksella, mikä lisää turvalli-suutta.

Pispalalainen esitti kuusi kysymystä bussiliikenteestä. Vastaajana joukkoliikennelogistikko JuhaKortteus Tampereen kaupungilta.

- Kaksi kertaa tunnissa on aivanliian harvoin. Puolen tunnin odot-telu junalta tullessa on kohtuuton-ta isossa kaupungissa, harmitte-lee eräs Helsingissä paljon kul-keva pispalalaisrouva.Tosiasia on, että Tampereellakaupunginvaltuustolta on viimevuosina herunut huomattavastivähemmän rahaa julkisen liiken-teen hoitamiseen kuin missäänmuussa isossa kaupungissa.Nyt Tampere on oikein nimen-nyt strategiakseen joukko-liikenteen kehittämisen. Tarkkail-laan siis tilannetta!

teksti: Marianna Laihokuva: Arto Säntti

41

42

Vanha Tampereen ja Pohjois-Pirkkalan kunnan rajapyykki pa-lautetaan historiallisena muisto-merkkinä paikalleen RajaportillePispalan valtatie 1:n kohdalle.Pyykki on pyörinyt kaupunginvarastoissa kaikki nämä vuodetja on nyt maakuntamuseonkokoelmavarastossa Hatanpääl-lä. Kotiseutuyhdistys PispalanMoreeni on tehnyt vuosien var-rella useitakin ehdotuksia pyykinpalauttamisesta alkuperäisellepaikalleen. Aikaisemmin nämäaloitteet ovat hukkuneet kaupun-gin byrokratiaan.

Rajapyykki palaaRajaportille

Alkukeväästä asiaan päätettiinpalata taas kerran kaupunki-liitoksen 70-juhlavuoden mer-keissä. Moreenin ja Pispalankumppanuusprojektin edustajatkävivät neuvottelemassa asias-ta museotoimenjohtaja ToimiJaatisen kanssa. Museotoimikinoli nyt päätynyt siihen ettärajapyykki voidaan palauttaa va-rastosta kaupunkilaisten iloksivanhalle paikalleen, jossa se toi-mii historiallisena muisto-merkkinä siitä että Pispala ei ainaole kuulunut kaupunkiin. Juurisiksihän Pispala on rakentunut

omanlaisekseen ja ero rakenta-misen tavoissa on vieläkin huo-mattavissa juuri Rajaportilla,Pyynikin ja Pispalan rajalla.

Museotoimi on luvannut järjes-tää pyykin siirron ja pystytyksenvielä ennen syksyä. MyösPispalan saunayhdistys jaMoreeni osallistuvat muutamal-la satasella kuluihin ja ovat lu-vanneet huolehtia pyykki-muis-tomerkin ”huollosta” ja esittelystäesimerkiksi Pispalan kiertokäve-lyjen yhteydessä.

teksti: Veikko Niskavaara

Pispalaa pidettiin ennen vaaral-lisena paikkana, mitä se sielläasuvien mielestä ei ollut. Melkeinjoka päivä Vuorenmaan valta-kuntaankin (nyk. Kannak-senk.11) tarvittiin poliisia. Talo oliniin kuin palvelutalo. Kaikkea olisaatavilla. Kun nuorena n. 4-5vuotiaana lähdimme Pyhäjärvenrannasta kaupunkiin vanhempienija kahden siskoni kanssa sun-nuntaisin, kävelimme ensin Raja-portille.Lähtiessämme melkein oli nou-su jo Haulitehtaan kohdalle tul-taessa noin 50 metriä. Sitten jat-kui vielä tasaisen kävely. Poliisi-kamarin (nyk. Pispalan valtatie31) kohdalla jalkani olivat jo ai-van väsyksissä. Poliisien henki-lökunnan vahvuus oli 15 jakamarilla oli kolme putkaakin.Pihassa olevan ulkohuoneen

Muistelo vanhasta Pispalasta jaRajaportin kivipyykistä

ruumanluukulla käytettiin asiak-kaita pienemmillä tarpeillaan.Kaksi passipoliisia käveli rinnak-kain usein keskellä kapeata val-tatietä. Jalkakäytäviä ei ollut.

Taloudellisista syistä johtuen kä-velimme aina Rajaportille. Siel-tä, kaupungin puolelta, lähti pienipunainen linja-auto, joka ajoi lin-jaa Rajaportti-Tammelantori.Rajaportin kivipyykissä oli Tam-pereen vaakuna ja pyykin länsi-sivulle oli hakattuna teksti Poh-jois-Pirkkala. Tämä pyykki pois-tettiin Pispalan liittymisen aikoi-hin v.1937. Sen löysi museo-toimen johtaja Helin sitten myö-hemmin kaupungin varastoilta.Se lyhennettiin ja vietiin Muse-oon Hatanpäälle.

Pispalan Moreeni on tehnyt kol-me eri anomusta kivipyykin pa-

lauttamiseksi paikoilleen.Graniittisena se uhmaa hyvin il-mastoa ja omalla paikallaan setuo hitusen historiaa takaisin.Haave on nyt toteutumassa.

Sakari Patjas (Moreenin enti-nen pitkäaikainen puheenjohta-ja ja pyykin palautusidean isä)kuvat: Sakari Patjas ja Veikko

Niskavaara

Sakari Patjas pyykin vanhalla jatulevalla paikalla RajaportillaPispalan valtatie 1:n kohdalla.Tässä oli vielä 1800-luvullaportti, joka esti karjan kulke-misen kaupunkiin.

43

Tampere kulttuuripääkaupu-ngiksi -suunnitelma on tuottanutmonia hyviä ideoita. Yksi ideois-ta on kulttuurireitit. Niiden tavoit-teena on kaupunginosien jakorttelien kulttuuritoiminnan ke-hittäminen ja asukasosallistu-misen lisääminen.

Kaupungin kulttuuritoimessa oninnostettu kaupunginosissa toimi-via yhteisöjä kehittelemään py-syvien reittien verkostoa. Kult-tuurireittiä kuljetaan itsekseenkävellen, pyörällä tai autolla mil-loin tahansa ja tutustutaan senvarrella oleviin kohteisiin. Vähi-tellen syntyy kokonainen reitti-verkosto. Reitillä tutustutaan alu-een historiaan, käyntikohteisiinja perimätietoon.

Pispala tutuksi kulttuuri-reittien avulla

Parhaillaan pispalalaiset yhteisöt,museotoimi ja kulttuuritoimikehittelevät reittejä Pispalaan.Ensimmäinen pilottireitti käveltiintammikuun pakkasessa. Pispalankarnevaalien yhteydessä kävel-lään toinen reitti ja syyskuullakolmas.

Tietoa alueen kohteista on kerät-ty ahkerasti. Pispalan kumppa-nuusprojekti ja kotiseutuyhdistysMoreeni ovat panostaneet kehi-tystyöhön.

Seuraavassa vaiheessa tavoit-teemme on tehdä reiteille pysy-vä opastuspalvelu, jota tarjotaanpaikallisten yhdistysten toimesta.Opastustehtäviin voisivat hakeu-tua alueen asukkaat Pispalan

kumppanuuden kautta. Tämäntyyppiset keikkahommat lähelläkotia voisivat tuoda kiinnostavanmahdollisuuden kehitellä uudenyhteisön, Pispalan opastajaver-koston.

Pispalan opastajaverkoston toi-minnasta ja vapaaehtoistehtävis-tä kiinnostuneita pyydetään otta-maan yhteyttä Pispalan kirjasto-talolla toimivaan Pispalankumppanuusprojektiin.

Yhteyshenkilö Marita Sandt,040-5588084, marita.sandt(at)gmail.com

Opastettu kävelykierroslauantaina 26.5.2007 klo 14-16Lähtö: Puistotorilta, Tahmelan viertotien ja Hirvi-kadun kulma.Kävely päättyy Pispalan karnevaalien Karnevaali-näytelmän esitykseen.

Pitkin Poikin Pispalaa

teksti: Marita Sandt

44

Maaliskuun lopulla juhlittiin Eu-roopan talousyhteisön ja Euroo-pan atomienergiasopimuksenviisikymmenvuotispäivää. Eu-rooppalaisen rauhanomaisen yh-teistyön juuret ovat kuitenkin vie-lä syvemmällä Strasbourginmullissa. Winston Churchillin1946 esittämä ajatus EuroopanYhdysvalloista johti jo 1949 Eu-roopan neuvoston syntyyn ja si-joittumiseen historiallisellesotatantereelle, Itä-RanskanElsassiin.

Varhaista teini-ikää lähestyvälläEuroopan Unionilla on nykyäänhaarakonttoreita niin Strasbour-gissa, Luxembourgissa kuin

Euroopan pääkaupunginkevätpalstoilla

Brysselissäkin. Varsinkin Euroo-pan parlamentin työskentelyn ja-kautuminen lienee tervanjuontiamonelle brysseliläistyneellemepille. Matkakillingit varmaanmielellään käytettäisiin johonkinmuuhun kuin kerran kuussa Eu-roopan pääkaupungissa, Stras-bourgissa vierailuun.

Myönnettäköön, että 400 kilo-metrin kuukausittainen rekkaralliäkkiseltään kuulostaa yhtäpäättömältä kuin tamperelaisenvirkamiehen ajatus Pispalankasvimaan multien siirrostaTeiskoon. Toisaalta, jos on his-toriaa Ryytimailla, on sitäStrasbourgillakin. Täällä kovin

tykätään ajatella, että kaupunkion demokratian linnake Brysse-lin byrokratiakoneiston vastapai-nona, keskellä Eurooppaa ja juu-ri historian kannalta merkittäväpaikka Euroopan Unionille. Eu-roopan ihmisoikeustuomioistui-men toiminnalle katsotaan ole-van myös eduksi sen, että par-lamentti työskentelee ihan siinätois pual jokke. Ja kun meppiäja tuomaria oikein rassaa, niinpassaa kävellä ulos Ill -joen var-ren palstoille haistelemaan mil-tä oikea elämä tuoksuu.

Strasbourgin kaupunki tarjoaa asukkailleen 4600 viljelypalstaa ja on tässä mielessä yksi Ranskanvihreimmistä kaupungeista. Palstoja on lähes kaikkialla kaupungin keskusta-alueella. EU:n parla-menttitalo taustalla.

teksti ja kuva: Pasi Virtamo

45

Maailma kutistuu ja vieraat kult-tuurit kolkuttelevat jo itse kunkinkotiovella. Tampereella asuu ny-kyään noin 6500 ulkomaan kan-salaista noin 120 valtiosta, ja kau-pungissa puhutaan noin 130 erikieltä. Kaupungin virallisissastrategioissakin kulttuurinen mo-nimuotoisuus mainitaan tavantakaa voimavarana, jota halutaanerityisesti kehittää.

Myös Pispalasta löytyy arjenmonikulttuurisuutta. Vaikka val-taosa maahanmuuttajista päätyytänne enemmän tai vähemmänsattumalta, suurin osa menettääsaman tien sydämensä uudelleasuinpaikalleen.

Vuosi sitten belgialainen taiteili-ja Marin Strebelle sai kaveriltaanpostikortin, jossa kuvataan miespissaamassa Pispala-tienviitanjuureen. Ranskaksi samoin lau-suttu pis pas la nimittäin tarkoit-taa älä pissaa tähän. TuolloinMarin ei vielä kuvitellut itseäänasumaan pissakieltoalueelle. Vii-me lokakuusta lähtien Marin jahänen suomalainen vaimonsa,perheen kaksi lasta sekä muuta-ma päivä sitten syntynyt uusi tu-lokas ovat nauttineet Pispalanrauhasta 11 Brysselin vuodenjälkeen.

Nuoret miehet Oscar FresánLandíbar ja Tuli Truco-Kallonenpuolestaan tuovat espanjalaisentuulahduksen Pispalaan. Oscaron kotoisin Espanjasta ja suo-malais-espanjalainen Tuli on syn-tynyt Meksikossa. Oscar on asu-nut Pispalassa vasta tämän vuo-

Maailman turuilta Pispalaan

den alusta, kun taas Tulilla onpidempiaikaista kokemusta. Mo-lemmille muutto Pispalaan olionnenpotku. ”Täällä on hyvä ol-la. Suurin osa kavereista asuulähellä, näköalat ovat mahtavatja ihan läheltä löytyy kaksi suur-ta järveä”, Tuli kertoo.

Oscarin mielestä Pispala muis-tuttaa monella tavalla espanja-laista kylää. ”Kaduilla kulkee kis-soja ja lapsia leikkimässä. Naa-pureiden ovea voi koputtaa kos-ka tahansa ja poiketa kahvilla.Lisäksi täällä on rauhallista jasaa kävellä vaikka keskellä tie-

Oscar Fresán Landíbar on mielistynyt Pispalan meininkiin.

46

tä”, hän kehuu. Myös Marin asuuerittäin mielellään Pispalassa.”Täällä näkee edelleen vanhaarakennustyyliä ja voi vaellellapienillä kujilla. ”Olen myös tutus-tunut muutamiin pispalalaisiin jahavainnut heissä vahvaa kotiseu-tuhenkeä sekä yhteisöllisyydentunnetta. Se on hienoa.”

Kiinnostavaa on, että Pispala tuojokaiselle mieleen tietyn paikankaukana maailmalla. ”Pispala onaivan kuin setäni kylä Pueyo lä-hellä Pamplonaa”, pohtii Oscar.”Ainoastaan rakennustyyli poik-keaa espanjalaisesta.” Tuli taa-sen kuvailee Pispalan muistutta-van Sintran kylää Portugalissa.”Myös Sintra on rakennettu rin-teeseen ja tarjoaa hyviä mahdol-lisuuksia vaelteluun.” Marininmielestä Pispala on Suomen SanFrancisco. ”Molemmat on ra-kennettu rinteeseen lahden ym-pärille.”

Upeiden maisemien, järvien jakylätunnelman lisäksi Pispalastalöytyy yllättävämpiäkin hyviäpuolia. ”Tahmelan K-Valinnassaolen nähnyt kaupungin edullisim-mat hedelmät tähän mennessä”,Oscar hehkuttaa. ”Ainoa huonopuoli Pispalassa on, että tänne eimahdu enempää ihmisiä asu-maan”, hän naurahtaa. Myöskaduilla saisi Oscarin mielestäliikkua enemmän porukkaa.”Minkäs teet, ihmisiä joko kul-kee kaduilla tai ei. Ei ketään voipakottaa ulos.” Varsinkaan tal-vella.

Nuoret miehet tuntevat jonkinverran Pispalan historiaa. Heovat huomanneet, kuinka aluemuuttuu koko ajan. ”Kiinnosta-vaa, kuinka nopeasti köyhästätyöläiskaupunginosasta on tullutvarakas asuinalue. ”Onneksi

täällä ainakin vielätoistaiseksi vallitseeterve tasapaino lin-nojen ja vaatimat-tomien majojen välil-lä”, Oscar miettii.”Toivottavasti aluesäilyy entisellään”,Tuli huokaa. ”Van-hoja taloja revitäänjatkuvasti maan ta-salle ja tilalle raken-netaan valtavia huvi-loita. Ei jokaistasoppea tarvitse ra-kentaa umpeen,vaan pitää jättäämyös tyhjää tilaaseikkailuja ja vaeltelua varten”,hän jatkaa. ”Kodeista ei saa tul-la suljettuja linnakkeita, joihin ih-miset piiloutuvat.”Kaikkien mielestä yhteisöllisyysja avoimuus ovat olennainen osaPispalan henkeä. ”Kaupunki onkuitenkin elävä organismi, jonkatulee muuttua ja kehittyä”, Ma-rin pohtii. ”Viranomaisten tuleesilti säädellä esimerkiksi raken-nuspolitiikkaa. Jos kaupungiltaviedään pois kulttuuri ja siihenliittyvät kiinnostavat yksityiskoh-dat, samalla ihmiset kaikkoavatja paikan identiteetti häviää. Esi-merkiksi Brysselissä on useitapieniä keskustoja. Samaa voisisoveltaa täälläkin, sillä tätä ny-kyä monet suomalaiset kylätmuistuttavat amerikkalaisiapikkukaupunkeja kolkkoinevaltaväylineen”, hän jatkaa.

Oscar ja Tuli eivät pidä nykyistäPispalaa erityisen kansainvälise-nä paikkana. ”Hervanta onTampereella se perinteinenmonikulttuurinen lähiö”, Tuli to-teaa. ”Toisaalta juuri meissä kas-vaa monikulttuurisen Pispalansiemen”, muistuttaa Oscar.

Kaikilla on aikeena jäädä asu-maan Pispalaan tai tulla takaisin,jos elämä kuljettaa muualle. ”Ha-luaisin ostaa täältä pienen puu-talon, jonne voisin aina palata”,Oscar haaveilee. Tulevaisuusnäyttää valoisalta, sillä hän onjuuri muuttanut Muumilaakso-ni-miseen kommuuniin yhdessä vii-den suomalaisen kanssa. ”Minäolen Nuuskamuikkunen”, Oscartoteaa hyvällä suomen kielellä.Kielitaidolle yhteisasuminen te-kee varmasti ihmeitä. MyösMarin ja Tuli löytäisivät mielel-lään itsensä mukavasta pispa-lalaiskodista tulevaisuudessa.

Marin tarkkailee Pispalaa taitei-lijan silmin. Hän on jo ehtinytkierrellä kaduilla ja kujilla ikuis-tamassa yksityiskohtia ja järvi-maisemia. ”Minulla on ensi syys-kuussa taidenäyttely HirvikadunNykytaiteen keskuksessa. Ta-voitteena on saada siihen men-nessä valmiiksi laaja kuvasarjaPispalasta”, hän paljastaa.

teksti ja kuva:Anna-Sofia Joro

Marin Strebellen teos provastinkatu n°25

47

48