hampaiden hoito, terveystottumukset ja elämänhallinta

VANTAAN KAUPUNKIVANDA STAD

Hampaiden hoito, terveystottumukset ja elämänhallinta.

Johtava ylihammaslääkäri Jorma Suni,

Vantaan kaupunki, terveyspalvelut.

HLT,ehl,HLL, Luthier Gitarre

Minunhan piti kertoa suusairauksien esiintyvyydestä - ???!!!


muutostermodynamiikan 2.laki – entropia lisääntyy

kun hajaannus lisääntyy kaaos kasvaa

yhteiskunta ja sen vaatimukset ovat koventuneet

väärät asiat saavat ylisuuria arvoja

kauneuden ja pinnallisuuden ihannointi

ihmisten hyvän olon haku - pahan olon purku

liberalismi hyväksyy haitalliset asiat

jotkut eivät kestä mukana 24 h menossa


Tulehdusporttejaelimistöön !


Hammaskarieksen etiologiset tekijät. Lähde: Bjertness ja Eriksen 1992.

Suun valtasairauksien etiologiaa


Karieshampaiden määrä. Lähde: STAKES

Reikiintymisen lasku – hammashoidon voittokulku?

VANTAAN KAUPUNKIVANDA STAD Hampaiden hoito

HARJAA HAMPAAT

VÄLTÄ SOKERITUOTTEITA

SYÖ SÄÄNÖLLISESTI

KÄYTÄ KSYLITOLITUOTTEITA

lasten hampaiden harjaus huonointa Euroopassa

makeisten ja virvoitusjuomien käyttö kaksinkertaistunut 10 vuodessa

tietoa on, miksi ei välitetävarsin intiimi alue - valitsevatko lohikäärmeet toisensa?

suun terveyden-hampaiden arvostus

VANTAAN KAUPUNKIVANDA STAD hampaiden hoito

yksinkertaisesti estettävissä olevia sairauksia

kansanterveydellisesti merkittäviä, koska lähes kaikilla

MIKSI HAMMASLÄÄÄKÄREITÄ ON YLI 5000 – eihän muidenkaan erikoisalojen lääkäreitä ole tätä määrää – vrt.

gynekologia-vähemmän hampaita

hammaskiille kovin kudosmateriaali ihmisessä

hammas rakentanut myös suoja-alueita reikiintymisen hillitsemiseksi

Kaikissa kehitysmaissa, joiden elintaso on noussut hammassairaudet ovat lisääntyneet dramaattisesti–

länsimainen dieetti on hampaille epäedullinenentäpä terveyserot……..


Terveyserot kontekstissa ?kt-laki 1972

lääkintöhallituksen ohjaus

suun terveydenhuolto Suomi mallimaana 70- ja 80-luvuilla

laman seuraukset-kuntatalous

helpompi luopua terveyden edistämisestä kuin sairauden hoidosta

ohjauksen purku

kt lain muutos 2002 ja hoitotakuu 2005

lisäksi

terveyden rajaaminen terveydenhuollon asiaksi-onko oikein

sosiaaliturva ja terveydenedistäminen ulkoistettu terveydenhuollosta

kansanliikkeiden korvautuminen experttivallalla

kilpailuvaltio vs hyvinvointivaltio

MITÄ ME HALUAMME ?


terveyserot

miten verrata/mitä verrata

kunta-kunta

eri taudit

ikä

miehet naiset

etninen

sosiaaliryhmät


terveyseroja suun terveydenhuollossa

etelä-pohjoiseroa ei olisi sth:ssa alle 20-vuotiallasuuria eroja kuitenkin eri alueiden ja kaupunkien välillä (37.000 aineisto)

viitteitä alueellisten erojen uudelleen muodostumisesta (sama)sukupuolieroa ei ole (useita tutkimuksia)

etnisiä eroja

ongelmataskujamaahanmuuttajat ja pakolaisetsyrjäytyneet, päihteiden käyttö

henkilöstö:turhautumiskokemus ja sitä kautta oman osuuden muutos terv.edist.

asenteet syömiskulttuuri säännöllisyydestä laiduntamiseen

yhteisöllisyyden ja välittämisen katoaminenoman vastuun korostaminen niillekin, jotka eivät siihen pysty


tilasto- ja tutkimustiedot suun terveydestä

2000-l suun terveydenhuollon menetetty mahdollisuus

ei kunnollisia terveystilastoja

merkkejä kariestilanteen muuttumisesta oli näkyvissä jo 1990-luvun puolivälissä

1997 Suni osoitti, että karieksen positiivinen kehitys oli pysähtynyt

Meriläinen osoitti 2002, että huonoimman viidenneksen sairastavuus ei ole muuttunut lainkaan 60-l - 80-l syntyneiden välillä

Vantaalla lasten narkoosipotilaista 40% pakolaisia/maahanmuuttajia

Vantaalla suuria alueellisia eroja hammasterveydessä

sukupolvien yli kulkeva ”moniongelmaisuus”

koulujen yhteiskuntakasvatus = karkkikioskit ja -automaatit

toimintamallieroja

korjaava vai ehkäisevä (Noxö-malli)


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

1,60

1,80

2,00

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Sarja1

Sarja2

Sarja3

Sarja4

Sarja5

Sarja6

Sarja7

Sarja8

Sarja9

Sarja10

Sarja11

Sarja12

Sarja13

Sarja14

Sarja15

Sarja16

5-vuotiaat d-indeksi 2000-2006 SUHAT-aineisto


15 v D-indeksin kehitys 2001-2006

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006

D Vantaa 15v


2000

2003

,1

2001

2004

2002

2005

2003

2006

Vantaa

0,0

0,5

1,0

1,5

12 vuotiaasta 15 vuotiaaseen D-muutos

Vantaa


0

10

20

30

4050

60

70

80

90

100

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

15 v TERVEHAMPAISET-% SUHAT-aineisto


Life-long DS, M, and FSKemi

Cum.F Cum.M

Cum.D


Life-long reversible DSVantaa

VANTAAN KAUPUNKIVANDA STAD elinaika-analyysit

survival analysis, Life-Table

elinaikatutkimukset – syöpätaudit/kuolemaan johtavat sairaudet, mutta myös muut sairaudet – myös karies/paikkaus

Suni, Virtanen ja Meriläinen ovat osoittaneet menetelmän käyttökelpoisuuden suun terveydenhuollossa

survival-analyysi”hammas syntyy” eli puhkeaa ja ”hammas kuolee” eli reikiintyy tai paikataan – tästä syntyy hampaan elinaika

käytetty hyvin vähän (Vantaa ja Kemi), mutta tietojärjestelmien kautta helppo tapa seurata ikäkohorttien terveyttä – sekä!!

menetelmällä voi myös seurata paikkojen pysyvyyttä,mutta se on toisen luennon paikka


survival dd 36,46 by age cohort LAHTI

0 %10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %

100 %

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

1980

1975

1970

1965

vuosia hampaan puhkeamisesta


Survival dd 36,46 by age cohort LAHTI

0 %10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %

100 %

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

years

1990

1985

1980

1975

1970

1965

vuosia hampaan puhkeamisesta


elämän hallinta – olenko jo sen ikäinen

yhteiskunta

elämäntaidon valmentaja kaikille – jippii !!!!!!!!

esimerkkinä

Tiikkajat Vuokista

entä Sinä

elämä vain on kaoottista – niinkö ?

VANTAAN KAUPUNKIVANDA STAD elämän hallinta

ihmisen persoonallinen identiteetti PI ja sosiaalinen identiteetti SI

PI+

++

-

--

-

-SI

+

-

-

++

++

+-

--

-

-

+

jne.

posit. +

stigma -

SI2SI3

Goffmanin persoonallisuusteoriaa mukaillen


elämänhallinta/hammashoidon esteet

asenteet sekä potilas että hoitohenkilöstö

arkipäivän psykologia

hoito ymmärrettäväksi

vieras ihminen

odontofobia

puolustusreaktio kipu johtaa pelkoon

potilas kieltäytyy hoidosta tai on vaikea hoitaa

yhteydessä myös ahdistukseen haluttomuus hoitoon

vaikeus keskittyä hoitoon

kognitiivinen kehitysaste

sosiaalinen ja emotionaalinen kehitys kesken

ihmisen omat suojaetäisyydet

Artikkeli: Hammashoitopelko ja miten se diagnosoidaan:GERD KVALE, GUNILLA KLINGBERG, ROD MOORE, HEIKKI TUUTTI, Suomen Hammaslääkärilehti 5/200 3

VANTAAN KAUPUNKIVANDA STAD Hall, E. 1966: The Hidden Dimension

• Intiimi etäisyys 0 – 45 cm

• Henkilökohtainen etäisyys 45 – 120 cm

• Sosiaalinen etäisyys 120 – 360 cm

• Julkinen etäisyys 360 – 750 cm

VANTAAN KAUPUNKIVANDA STAD mitä suun terveydenhuolto toivoo Teiltä

tee yhteistyötä suun terveydenhuollon kanssa – laajenna verkostoasi

tietosuoja mahdollistaa – tietosuojavaltuutettu ”kukaan ulkopuolinen ei saa…”

yhteistyö oppilashuolto, lastensuojelu

uusien kroonisten tautien ilmoitus hammashoitoon

katso hampaat, kun kerran suuhun katsot

puutu, ohjaa hoitoon, ilmoita vastuuhoitolaan

ajoissa havaittu elämän muutos, käytöshäiriö – voidaan myös estää suusairauksia

mini-interventio hampaiden terveydestä tehoaa

MUISTA tulehduspohjaiset suusairaudet vaikuttavat terveyteen !

hampaiden hoito, terveystottumukset ja elämänhallinta

Documents