Goomu ganndeyankeewu winndere ngam binndugol Daartol Afrik kuumnungol (YUNESKOO)

Daartol Afrik

Kuumnungol

JP

YUNESKOO

Nanndolla njamnduha tinndinoohasemmbe Suudu-Laamu Sonngoy'en (Teera-Niiser)(Yu.A. Saalifu).

1. Haal-pulaar hodbowo, no hocfa ardinru (Kaayi, Maali, n° AO-292).

2. Hodbowo Walihaa, leggal ngal garli karsaliiji (Foto marirdu Aaden).

Alluwal Narmer (doofaadum e CA. Diop, 1955).

1. + > l< M % \t> G> £ :?: "O ~t> H, î fc

*OVH0^^« »

2. :?: *l> E fe (0 h -* 2 -«>- :?: "0 E fc

-tr T Ç 5 -o- *

8. î-UE^pïï^V-fc |h*T="HB>

tf á *

4. ^t^^v^^tvîîîvç"^

«0 Oto Ti *

5. -H to 11= |c V ||= <4> u= ö ||= <*> >

l 11= *f ^ - El 1 "H ÏT :?: 11= *

G. vw-n^á^f ^tr fc s s*

EQ If :?: B] <! "H ÏT Í& 6 11= ^ ||= *

7. U^^wn^á V K 5

-©- ED 4- c? 11= "V *

:?: CC I

Derewol aranol, damai aranal al-Qur'aana e Waay (doofaadlim e defiere"L'Afrique dans l'Antiquité", nde Th. Obenga wallifii, Présence africaine).

%

*

*

»?

IK-

-1-

«

chn \ Achef +

i kpn

!kpéi M

chl ¡ Tfr Í kpl

the 0-0

chö

chö

chu

OD

QJjabé a

dhc!| |cdhl ¡i ^ g<dhöij i*tlhö j 4dhÜ;i fc

¡kpöi kprt

! kpü

lha

ll)é

11)$

lbl

lbö

lbö

lbü

! rf min ~b nya »

! Í* mié H-fc- nyé S1 '

! 'ndé &> nyö *

+ ndl / nyl *

"* ndô I nyö :8:

T ndö 22 nyö £

! ndu U nyû ij

zha

zhé

zhë

zhl

zhö

zbö

zhü

B

T

I

|3

/

gba rrf

gbé 11

gbë »i«gbï

ghöj *gbö *

gbfilb !

K.

8

2

Ida

Idé

ldê

ldl

ldô

ldö

ldü

hna

hnë ! |C

bnl | p

hnö|! VI!

hnü 2r>

mba

mbé"

mbë

mbl

nibö

mbö

nibü

JUL

J

HB

nga 5»?

Ugé ... II 1

ngë v*l^

ngl 8Ï

ngö 4L

ngö

ngû 1.1

sha ¡

shé

she

shl

shö

shö

shü

nja *

njé ~E

një

njl ~fc

DJÖ

njö E

njü ^

tha

thé

thë

thl

thö

thö

thü

21

If

nkpa

nkpé

nkpö

nkpl

nkpö

nkpö

nkpñ i H-»-»»

wha

whé

whë

whl

whô

whö

wliQ

Yoganteeji

©

it

O

faa

hn

kpnanwa

nwo

whew

ahn

Tobbeeli

e nooneeji

goddi

m

v

It

gadawol

hippünde

laamndo

wakkali

kaayeefi

maasal

tayyal

nyonndal

iidol

sawtu

Terde ngooroondi binndi Waayquité", nde TH. Obenga wallifii

(doofaadum e defiere "L'Afrique dans l 'Anti-Présence africaine).

I

Burkinaajo (natal A. A. A. Noo). Ardo Riis Muritaniyaa(natal B. Name).

Pullo-Debbo Bodaado mo leydi Niiser (natal B. Nante).

Germaajo-Debbo mo Ballayyaaraleydi Niiser (natal B. Nante).

Pigmeejo mo Konngo (natal Kongo-Prees, Dannday, Dental Mooftirdebatteeji Neddanke).

Suluujo-Debbo (natal A. Robiyaar Pullo-Debbo (natal Maandeeji Gada-

Dental Mooftirde batteeji Geec- Mariidi).Neddanke) .

MEDITERANEE

TERGAL AFRIK

= Kaay'e e tule toowße

-^ Kaaye Jowiidè

h- nyermeedi

TIT7 ngaska abka

ríK nokku beelinde

üi laynde sokkunde

| I I l.aiide e togge

keerol H amada

, 1000 km

Cap Miijo Fwwofo

Kartal Hatiyee, dbofaangal e Taariki Afrik 'Baleeri, dewtere nde J. Kii-Serbowallifii, 1978 (muulngo dicfabo).

poore

karsiini

njamndi

uraniyom

karjrje

GeBal Afrik

nder

loore oogirde winndere

Afrik

Luttucfum e winndere

%pp

alahan daneejo

mannganeesi

kobalti

|(URSS tawaaka)kaaye birgi

25 50 75 100%

Kartal

Ngalu oogirde Afrik

njamndi

0 mannganeesiÍ kiri

W alahan daneejo1 kobalti

C tuundi baafata

luulu

I uraniyom

kanrje

A kemmbu

I karsiini

kaaye birgi

Ngalu oogirde Afrik(Kartal doofaangal e "l'Afrique", dental A. Journaux, Hatier, 1976).

Kartal weebitungal isotermi ka eeli di'e, feewndo fabraa'iru, duubi 18000 B.P.Isotermi tayondirdi diin ko hottaadi. Tule gilaasi kiitaaje dee ka kontinaale,hiño keeriraa gaabe de ciifol; tule gilaasi tabitude dee (bankiisi) no wadanaagurye ka gaabe. Daande baharu joom-gilaasi oon no deesinaa fii elol baharuburngol joltude ka ngol feewndii jooni doon, yeru m. 85. (Iwde e Mclntyre ewobbe, 1975).

1 . Yi'al hoore neddo Ramapithecus(dental Mooftirde batteeji Neddanke,natgolJ. Oster, n D. 78. 1043.493).

2. Jonkol yi'e neddo Oreopithecus bamboli,nguurndam makko: 1200000 hitaande;ngol yiitaa, ko to Groosetto (e tunndu Toskaana) ;yiiti ngol ko Yohanees Hürseleer, e hitaande 1958(natgol J. Oster, dental Mooftirde batteejiNeddanke).

1. Lahal hoore neddo Australopithecus africanus; to bannge nyaamo e nanoko ndaarannde senngoore wonande yi'al hoore tokoosal (Tawngo, Botswaana)e ndaarannde senngoore wonande yi'al hoore timmungal (Sterkfontayn,Transwaal) . Natgol Y. Kopens, M. b. Neddanke.

m

2. Ko'e didi de Australopithecus Boisei, ommboode leydi Omoo SeteY. Kopens, e hitaande 1976 (Natgol J. Oster n° D-77-1497-493 e D-77-1496-493, dental Mooftirde batteeji Neddanke).

1. Nokku gasde Olduwaay,Neddanke) .

natgol J. Shawayon (dental Mooftirde batteeji

2. Australopithèques cemmbolindo (woni keeddo oo nyaamo) e jooddo (wonikeeddo oo nano). Natgol J. Robinson (dental Mooftirde batteeji Neddanke).Ebbindirree taaqaaji laalaade ko'e dee.

Neddo kakkildo (natgol Mooftirde batteeji Neddanke ngenndiyankooreKeniyaa) .

Haayre adunde e kaaye maandinaade e winndere hee (ngasri J. Shawayon) .

1. Ceerndale deggoondiral kaaye Olduwaay, na renndini koccuuje limti-lim-tinde barjneeji, e yi'al keeci ngabbu (natgol J. Shawayon, dental Mooftirdebatteeji Neddanke).

2. Ceerndale deggoondirgol kaaye Olduwaay (natgol J. Shawayon, dentalMooftirde batteeji Neddanke).

/. Laalagal hoore neddo yoyyo, heen senngo (KNM-ER-1470), Koobi Fora,Keniyaa.

2. Laalagal hoore neddo dariido, heen senngo (KNM-ER-3733), Koobi Fora,Keniyaa (natde Mooftirde batte Ngenndi Keniyaa).

1. Laalagal hoore Australopithecus boisei, heen ndaarannde senngo (OH5),ngal yiitaa ko e ceekol Olduwaay, Tansaniyaa.

2. Laalagal hoore Australopithecus africanus, heen ndaarannde senngo(KNM-ER-1813), Koobi Fora (natde Mooftirde batte NgenndiyankooreKeniyaa) .

1. Girol Olduwaay, Tansaniyaa woylaari: Giro! ngol, dum eesere wadanndeko burata m. 100 nder naddere; neddo yi'an e maare diggindirol bedi lesdi(burnaa maajifuu, dum ko wonnoo les beeli booymaaji). Bedi lesji dii, ndermaaji yoga e batte yimbe artube bee ("baadiyanke'en" bee) ngonata, kanjum ekeblorde mabbe (misloriide Tafngo Olduwaay), e caamndi nyaamduuji mabbe.Nder bedi gondi dow dii cebatte e kuuje godde jeyaade e nguurndam akee-leyanke'en tawaa (heertannde didabre nder Zamanuuru Kaaye Aranndeeru).

2. Zamanuuru Kaaye Aranndeeru, heertannde aranndeere: keblorde oldu-waayankeeje misliniide ("kaaye dooyaade moyyitinaade") .

1. Zamanuuru KaayeArandeeru, heertanndedidabere: keblorde

akuliyankeeje misliniide(yeeso e wuttudu) :

1. gasirgal;2. cakdewa;3. sebattere.

w*

2. Isimila, cabbe Tansaniyaa fommbinaari. Mooftannde cebatte, e cakdeho, ekeblorde akuliyankeeje godde. Nokkirgal gonngal e caka fotowol ngool,wadaama ngamfoondiree. (Fotowol J. G . Sutton).

1. Keblorde jillindirde mbaadi, jeyaade e Zamanuuru Kaaye Hakkundeeru:misaalu ngonngu e nyaamo nguu, dum haayre settaande wadanteende kuulu-wal, ndegoo laatoto dum hoore jaaral.

2. Olorgesayli, Dallol Rifte nder Lesdi Keniya. Wände akuliyankeere donlinyee. (Fotowol J. E. G. Sutton) .

3. Zamanuuru Kaaye Sakitiindu: beluuhi ki mbelndi nobiindi (dow too,nano); heedere haayre (les, nano); kefrugal e kaayel (caka), tafaadum eobsijiyenneeri, Dallol Rifte (Keniya) .

. \.

> M I II I'. I M J

1. Tafngo Akuliyankeewo haa Ester-kefonteen: cebatte, e kobbitte desifaa bode, e geeye ("Tinndinirgol83, nder defiere R. Mason: Prehis¬tory of the Transvaal, wallifaande eJohannesburg, Balliforgal Witwaters-rand University Press, e hitaande1962).

2. Keblorde Tafngo AkuliyankeewoToowtungo, jeyaade e JuurtordeKalammbo. Don hollee: keblorde

mawde tafaade e kuwarsiteeri, ekeblorde pamare tafaade e sileksuuribaleeri; dum hawrii: cakdeho marko

noorol (lammba 4 e lammba 6),sebattere yeesidinnde (lammba 7),walla tamiinde (lammba 8), wallayeesidinnde juutnde labbidinnde(lammba 10 e lammba 11). Duubimaajum buran 190000 BP.

1. Keblorde TafngoLupemmbeyankeewoHakkundeewo, Juurtorde

Kalammbo. Iwi e Tayre I,uftorde Bl, 1956. Keblordedee, defuu maaje dumsileksuuri, so naa

badanaangal lammba 4ngal: kangal kam, dum kowi'etee e faransiire burindièdre (silisuuribakkidinndi) ; lammba 7,dum tayrugal; 1, kefrugalbettal; 2, laggitirgalcettitiingal ; 3, cettaangalngal wuttudu wooturu; 5,sakdeere yeeyidinnde ; 6,kefrugal yeeyidinngal ; 8,cettaangal labbidinngal.

2. Sanngoyankaaku nderLesdi Simmbaabwe

(Rodeesiyaa naane).Ko holletee, dum

noontinannde TafngoSammbeesinkeewo

(feccere dowre). 1 e 2:gasirde; 3 e 8: cakdeejegeeyidinde; 4: yeeyerewed-wedoore ; 5 e 6:

kobbitte taftaade; 7:haayre tamiinde(Silinannde XII, ewinndannde J. D. Clark:

"Perndamji ZamanuuruKaaye e WoylaareRodeesiyaa", nder SouthAfrican ArcheologicalSociety, Kaap, 1950).

tí O Ij1} 14

1. Keblorde e

pawnorde wiltonkeeje,Jiha Kaap, AfrikFommbina (tuugnii eM.C. Burkitt, 1928).

2. fjappitteresakndoywal, siforiindedarawlel, tafaande esileksuuri baleen,disaande e luwal

killifoori, takkaande edaccere; dum iwi e

lowol gonngol ePelettenberge Bay,fuunaange Jiha Kaap(tuugnii J. D. Clark,1959).

"*"*fcjf :-r

«*^'U¿'li^Sfc.'

..I*

Í

1. Tefaaje ciftiniraade. Jiha Buwaar,e Cakanteeri Afrik (Kilisheewol R.de Bayle des Hermens).

2. Akuliyankaaku Toowtungu. Ca¬kanteeri Afrik, Maayo Ngoowere.Jiha Sannga Toowtungo. Cakdewa.

Fayannde deppere, nde Zamanuuru Kaaye Hesru. Cakanteeri Afrik, Bata-limo, Lobaaye. (Fotowol Hiinyorde Adii daartol, Sigorde Tabitinirde TaarikiTagdi).

L

HUMPITORDE

Laynde sukkunde feewnde, duumnundekeccol.

Weertanndc jillundc layde e buruuje:layde cukkude, naitude e yoga e nok-kuuje; layde de darnde dicfa&re; buruujegineyankeeje.Weertannde jillundc layde jaaynude eburuuje suudaan sammbiyankeeje mardelerfde e hudo.

Layde kaayeeje e baade hudankooje lum-tooje.Layde kooseeje e geene dontiide layde.Muhuluure: tummbere sukkunde yoor-nde, wonnde nder layde jaaynude nderLesdi Sayiir.

Li*JI Buruuje saahilinkeeje, e saahilje.

Buruuje beertijde dow kooseeje fuunaa-I ngeeje.

Saahilje hamaadankeeje.

Hamaadaaje

Mannguroobuuje

Yubu-yabaaje.

Karte Afrik hakkundeeri, tinndinoowol beertande fud-fudngooji.FOOND1RDE: (joonde km 300).

Karte Afrik hakkundeeri, ciftinoowol inde nokkuuje jantaade dee.

1. Kuuwtorgal tamngal jeese didi gaskitinteengal e mbarkanaaku Akuu-liyanke; kanngal buri yellitaade e tawaade e Ternifiin to hiirnannge Aljejeeri.Ngasri Arabuur, 1954. (Didi M. Doowoy).

2. Akuuliyanke Erg Tihodayn Jammbe-kaaye ittaade e haayre riyolit.

1. Cettal, wallaceeboobdu

Musteriyanketawaandu Qattaar toTunuusa e ngayriDr G. Gruwee.

2. Boodde (katekaaye) tawde jeese,tawaade Bunndu Hanas

(Natande M. Bowiis).

3. Ateriyanke WeedJawfu-al-Jamaal,fudnaange Aljejeeri:Ceebooli, keefirdetamde korle liggirde,keefirde walla coccirdee geeyi Lewalwaagu.(Natannde M. Bowiis).

1. Mbaylaandi noone Kapsanke.(Natannde M. Bowiis).

2. Kapsanke toowdo: kaaye mikrolitduuda-sehngooje.(Natannde M. Bowiis).

3. Kurkol e unugal badde batte yulbe e laalaade loonde goobirde e pelkitinembabba-hoonyoldu Heliksi. Gaskitinteede e yonta Kaaye keso, gittaade etawaade Qaabis to Daamuus bodeeji e fudnaange Aljejeeri. (Natannde M.Bowiis) .

1. Yi'al korlal neddanke tokoosal, peewniraangal e mbaadi labi; gaskitintee-ngal e Qaabis toowdo, tawaangal to Mataa-Arabii, fudnaange Aljejeeri, engasri 1952. (Natannde M. Bowiis).

2. Alluwal gittaangal e haayre lasoo nenyaangal, gaskitinteengal e Kapsanketoowdo, tawaangal to Kannget-el-Muhaad fudnaange Aljejeeri. (NatanndeM. Bowiis).

1

1. Nokkuuji hooreyankooji wonande batte natngo e cehngo e dow kaayegonde e nder jeerennde Saharaa.

2. Kaaye didimbaadiniide,

gaskitinteede ePinal-koccuuje, tawaadeOliif, jeerennde Aljejeeri.3. Kuuwtorgal ngal jeesedidi, gaskitinteengal eyon ta Kaaye booydoburdo badaade,

tawaangal e Taasnaqiit,jeerennde Aljejeeri.4. Jammbere

ngaskitinteende e yontaGide booydo burdobattaade, tawaande to

Taasnaqiit, jeerenndeAljejeeri.

1. Seeboondu mawndu

settiraandu banneeji didi,ndujeese didi,askitinteendu e yontaAteriyanke, tawaandu toTiimiimuum, e jeerenndeAljejeeri.

2. Ceebooli

Ateriyankeeji tawaadi toOliif (jeerenndeAljejeeri).

3. Seeboondu settiraandu

banneeji didi,askitinteendu e

Ateriyanke, ndujeesedidi, tawaandu to

Adraar-Buus (Niiser).

1. Laalagal loonde,gaskitinteengal e yon taGide keso, tawaangal toDaar-Tiishit

(Muritaaniyaa) .

2. Laalagal loondetawaangal to Akriijiit(Muritaaniyaa) .

Ngeeyu jammbere, ndu dodolngaskitinteengu e yonta Gide keso,tawaangu to Adraar-Buus (Niiser).

Ngeeyu jammbere settaangu,ngaskitinteengu e yonta Gide keso,tawaangu to tunndu Faaya (Caad).

1. Kuuwtorgal daatnirgalgittaangal e yi'e, koccaangal enokku Kap-Manwel.to Senegaali, gaskitinteengal eyonta Gide keso.

2. Kurkol haayre yiite,koccaangol to Ngoor,gaskitinteengol e yonta Gidekeso.

3. Mekkaaje (nyaaye) gittaadee haayre baasaltere, tawaade toPaat-Dwaa, yonta Gide keso.

Mooftirdu batte IFAN(Natande I. Jaany).

1. Haayre nde mbaadineddo, tawaande to

Carooy, Senegaali.

2. Loonde nde joodordeweertiinde, askitin-

teende, e yontaNjamndi.

3. Nokku kaaye batteyankooje mawde, Senegammbinaaje, tawaade toCekeen-Busuraa, e Senegaali; e ngardiidi natal hee, ano yi'a "Yanaandelaamdo". Mooftirde IFAN (Natande I. Jaany).

asé*

1. Caangol laambe-rewbe, to tunndu Oksoor, e Misra (natannde J. Dewiis).

2. Ndagaaje gaawe gittaade e haayre siikis, to tunndu Marqiyah, e Sudaan.Ngasri J. Werkuteer, (natannde Umminal Faransi widotoongal batteeji toSudaan).

. lui i « - a

1. Muki, baawo yiite ngen daanike Fuuta-Jaloo: Pita, Timmbi-Madiina(Natal R. Porteer).

2. Remuru ndu Njulaabe Usuye (Kaasamaasi) remiri Kajenndo; waylitugolleydi heblana demal maaro (Natal R. Porteer).

Pehe didi no maaro remirtee (Nate R. Porteer).