general executive mba ix - taalain maalla

General Executive MBA IX

TAALAIN MAALLA

Hyvät ideat syntyvät nopeastikin kun olosuhteet ovat suosiolliset. Kivassa porukassa, turvallisessa ympäris-

tössä ja ilmapiirissä on hedelmällistä kehitellä uusia innovaatioita. Toisen hullulta kuulostava idea saattaa

jonkun toisen täydentämänä muuttua varsin käyttökelpoiseksi. Kannustus ja hyväksyntä ovat avainasioita.

Kenenkään ajatuksia ei pidä tyrmätä; niistä voi syntyä toisen aivoissa jotain ihan uutta. Jotenkin näin syntyi

tämä Taalain maalla -lehtikin.

Kohta on kolme vuotta kulunut siitä kun me GeMBA Ysin opiskelijat saavuimme reppuinemme Tampereel-

le omat opiskelutavoitteet mukanamme. Opiskelumme edetessä olemme tutustuneet toisiimme paremmin

ja paremmin. Yhteishenki on luentopäivien karttuessa lujittunut ja yhteinen opintomatkamme Amerikkaan

sinetöi toverihenkemme lopullisesti. Ainutlaatuiset kokemukset ja elämykset, matkan sattumukset ja kom-

melluksetkin jäävät ikuisesti mieliimme. Ja nyt myös tämän lehden sivuille.

Tämän julkaisun tavoitteena oli koota yhteen opintomatkamme isoimmat elämykset vapaamuotoisesti. Aka-

teemisuus sai nyt väistyä. Lähes jokainen matkalle osallistuja kirjoitti haluamastaan aiheesta aikakauslehti-

mäisen artikkelin ja liitti mukaan valokuvia. Allekirjoittanut on sitten kasannut saadusta materiaalista leh-

den. Toivon että se vastaa mahdollisimman monen matkalla olleen toiveita.

Lopuksi kiitokset matkan oivallisista järjestelyistä vastanneille koulutuspäälliköille eli Tuija Majurille, Pauli

Mesiälle ja Paula Salomaalle. Erityiskiitos GeMBA -tutkinnon akateemiselle johtajalle, vuorineuvos Kari Nei-

limolle hänen ainutlaatuisesta mukanaolostaan matkalla.

Loppusuora näkyy

- vauhti kiihtyy!

Hannele HietikkoThe Emäntä

Päätoimittaja: Hannele HietikkoTekstit: GeMBA IXValokuvat: Johannes Lindell, Vesa HärkönenVisuaalinen ilme ja taitto: AD Timo AhavaOikoluku: Timo Mäkeläinen ja Jenna Hristov

Markkinointiviestinnän Suunnittelutoimisto Mainio Oywww.mainiota.fiPainopaikka: PK-Paino OyPainosmäärä: 550 kpl

General Executive MBA IX TAALAIN MAALLA2

Marylandin osavaltion yliopistojär-jestelmä muodostuu 11 yliopiston, kahden tutkimuslaitoksen ja kah-

den koulutuskeskuksen kokonaisuudesta. Yliopistojärjestelmän pääyliopisto, Marylan-din yliopisto, on osavaltion ja Washingto-nin metropolialueen suurin yliopisto, jossa opiskelee yli 37 000 opiskelijaa. Yliopisto on osavaltion julkinen tutkimusyliopisto ja se sijaitsee College Parkin kaupungissa lä-hellä Washingtonia.

Yliopistossa toimii 12 erillistä koulua tai collegea. Näistä The Robert H. Smith School of Business tarjoaa monenlaisia eri tasoille tarkoitettuja liikkeenjohdon koulu-

Marylandin yliopistotusohjelmia mm. liiketoiminnan, talouden, rahoituksen, markkinoinnin, kirjanpidon ja toiminnanohjauksen alueilla. Yliopisto ja sen monet koulutusohjelmat, kuten erilaiset MBA-ohjelmat, on arvosteltu useissa vertai-luissa kohtuullisen korkealle tasolle.

Yliopiston kampusalue on laaja ja tun-nettu punatiilisten rakennusten luomasta yhtenäisestä ilmeestä. Urheilulla on kes-

keinen rooli myös tässä yliopistossa. Suo-situimmat lajit ovat miesten koripallo ja amerikkalainen jalkapallo, joissa yliopis-ton joukkueet ovat menestyneet kansalli-sella tasolla.

Suoritimme yliopistolla Service Marke-ting -ohjelman. Ohjelman johtajana toimi tohtori Janet Wagner ja järjestelyistä huo-lehtivat Liz Barron sekä Rebecca Rosenson.

Rami Metsäpelto

3 General Executive MBA IX TAALAIN MAALLA

Todella pitkän tiistain

loppuiltapäivästä laskeutui

joukko tiedonjanoisia

opiskelijoita kuuluisalle

Dullesin lentokentälle,

Washingtoniin.

Osa porukasta oikoi vielä jalkojaan, kun toiset jo innokkaina etsivät edes jotain jälkeä John McClanes-

ta tai edes häntä Die Hard 2:ssa esittänees-tä Bruce Willisistä.

Lentokentällä ei tuskan huutoja loppujen lopulta kuulunut, mutta 40 minuutin bus-simatkan venyminen 2,5 tuntiseksi aiheut-ti osalle jännittyneisyyttä istumalihasten li-säksi myös aivolohkojen välissä sijaitsevalla ärsytyskynnyksellä. Onneksi Marylandin

yliopistolla odotellut isäntäväki ei ollut pie-nestä viivästymisestä pahoillaan ja pääsim-me nauttimaan ensimmäistä iltaa kevyissä tunnelmissa.

Marriott Inn -hotelli tarjosi meille laa-dukkaat puitteet niin majoittumiseen kuin vapaa-ajan keskusteluihin. Marylandin yli-opiston valtaisa kampusalue antoi suuren maailman tuntua. Kotimaiset opiskeluym-päristöt kalpenivat aika lailla huippuyliopis-ton olosuhteiden rinnalla.

Washingtonin vierailuun liittyi luokka-huoneopetuksen lisäksi tutustumista näh-tävyyksiin. Sää oli meidän puolellamme, kun ulkona piti olla. Keskustan maamerkit kuten Valkoinen talo ja Lincoln Memorial nähtiin todella lämpimässä säässä. Sen si-jaan bussimatkojen aikana nähtiin muunkin laista keliä ja tutustuttiin suurkaupungin lo-

Washington DC

Jari Hellstén

– kun Tampereen GeMBA IX pakan sekoitti

gistiikan haasteisiin. Kaiken kaikkiaan Washingtonin vierailu

oli onnistunut ja osallistujat nauttivat olos-taan siellä. Ongelmat rajoittuivat muuta-maan viivästykseen ja satunnaisiin katoa-misiin. Saldo jäi reilusti plussan puolelle. Luulen, että ryhmässä aika monelle henki-lölle jäi myös kaipuu uuteen reissuun maa-ilman mahtavimman maan pääkaupunkiin.


Heti luennon alussa huomio kiinnittyi helposti hyvin amerikkalaiseen, in-nostuneeseen esiintymistapaan, jota

oli mukava seurata. Professori Kannan aloit-ti luentonsa markkinoinnin ja jakelukanavi-en uusilla trendeillä. Kannan kävi läpi Wall Street Journalin, Amazonin, Wal-Martin ja Marriott-hotelliketjun caseja. Jakelukanavi-en muutos kivijalkamyymälästä verkkoon, tai Wall Street Journalin kohdalla tuotteen muuttuminen paperilehdestä usealla eri alustalla luettavaksi julkaisuksi, on luonut huomattavan määrän haasteita. Silti tavoit-teena on ollut kehittää tuotetta mahdollisim-man asiakaslähtöisesti, niin jakelukanavien kuin hinnoittelun osalta.

Mielenkiintoinen oli myös tarina Mar-riott-hotelliketjusta ja monikanavamarkki-noinnista. Asiakkaalla on useita kanavia, joista palvelun voi ostaa. Huomioitavaa tässä kuitenkin on, että kiinnostus tai os-topäätös harvoin tehdään siellä, missä tuo-te tai palvelu lopulta ostetaan. Varsinainen ostopäätös on tehty paljon aikaisemmin jos-sain muualla. Marriott-hotelliketjun 40 mil-joonan dollarin markkinointibudjetista me-

nee 20 miljoonaa dollaria Googlelle, minkä kautta suuri osa asiakkaista löytää heidän palvelunsa.

Toinen mielenkiintoinen aihealue liit-tyi arvon luomiseen ja Customer Lifeti-me Value (CLV) -ajatteluun. Lähtökohtana oli filosofinen muutos tuotekeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen: ymmärtää asiakkaat taloudellisena pääomana, jota yritysten tulisi mitata, johtaa ja maksimoida. Kysy-mys kuului, miten luot lisäarvoa asi-akkaalle, sillä lopulta asiakkaan menestys mahdollistaa sinun menestyksesi. Toisaalta asia-kasarvoa täytyisi mitata myös usealta kantilta ja pohtia kriit-tisesti niitä asiakkuuksia, jotka eivät synnytä arvoa kummalle-kaan osapuolelle. Tällaisia asiakas-suhteita löytyy lähes jokaisesta yrityksestä, mutta monesti niistä on vaikea luopua, jos niillä on suuri merkitys jonkun tuotteen vo-lyymiin tai yrityksen liikevaihtoon. Brändit ovat yritykselle pääomaa ja tärkeä osateki-jä myös asiakasarvon luomisessa. Brändin rakentamisessa on tärkeää, ettei tuotteen

hintaa alenneta brändin kustannuksella, vaan arvo ja volyymit luodaan muulla ta-voin. Tässä voin helposti yhtyä P. K. Kan-nanin näkemykseen brändistä pääomana ja sen merkityksestä asiakasarvon luomisessa.

Kannan puhui myös toimitusketjuista ja -kanavista, ja informaatio- ja tuotevirroista sekä niiden merkityksestä liiketoimintaan; kustannusten muodostumisesta perintei-sessä kanavassa ja online-kanavan kautta,

niin asiakkaan kuin toimittajan näkö-kulmasta.

Professori P. K. Kannanin lu-ento oli kaiken kaikkiaan mie-lenkiintoinen. Aiheet olivat ajankohtaisia ja oli avartavaa saada amerikkalainen näke-

mys asiakaslähtöisyydestä ja asia-kasarvon tuottamisesta. Nämä olivat

varmasti tärkeitä näkökulmia, jotka on hyvä huomioida oman organisaation toiminnan kehittämisessä.

Opintomatka sai Professori P. K. Kanna-nin luennolta hyvän startin. Marylandin yli-opistossa oli lämmin vastaanotto ja siitä jäi erittäin positiivinen fiilis.

Customer Equity Management

Marketing 2.0

GeMBA-opintomatkan

akateeminen osuus

alkoi tiistai-aamuna

Marylandin yliopistossa

markkinoinnin professori

P. K. Kannanin

luennolla, jonka aiheena

oli Customer Equity

Management.

Jari Niitynperä



Heti luennon aluksi ryhmäämme ryh-disti tieto luennoitsijan uunituoreesta nimityksestä Marylandin yliopiston

professoriksi, jossa hän aiemmin toimi apu-laisprofessorina. Nimityksen johdosta luen-tomme käynnistyi professori Joshille osoite-tuilla onnitteluaplodeilla.

Professorin mukaan menestyvät yritykset kiinnittävät voimakkaasti huomiota tuottei-den ja palveluiden uudistamiseen. Innovaa-tiot auttavat yrityksiä tuotteiden ja palve-luiden erilaistamisessa ja tukevat samalla strategisten tavoitteiden toteutumista. Inno-vointiiin tulee suhtautua kuitenkin kriittises-ti markkinoiden tarpeiden ja markkinoilla jo olevien palveluratkaisujen näkökulmasta. On varmistettava, että uudelle ajatukselle ja ratkaisulle on todellista kysyntää. Lisäksi on arvioitava hahmotetun ratkaisuvaihtoehdon taloudellista toteuttamiskelpoisuutta.

Professori Joshi esittää innovaatioiden arviointityökaluksi porttimallia, joissa in-novaatioprosessin vaiheittainen eteneminen varmistaa hahmottuvan uuden ratkaisun hioutumisen asiakastarpeita vastaavaksi. Samalla innovaatioon liittyvien kilpailevi-en ratkaisuiden suorituskyky tulee aidosti

huomioiduksi. Vain pieni osa innovaatiois-ta jalostuu markkinoilla menestyksiksi, mut-ta onnistumisesta saatava hyöty on merkit-tävä ja tavoittelemisen arvoinen.

Tehokkaan innovaatioprosessin esimerk-kinä katsoimme videon vähittäiskaupan tuotekärryä koskevasta suunnitteluproses-sista edistyksellisessä muotoilutoimistossa. Videon viestin perusteella vaihtelevan osaa-mistaustan omaavien henkilöiden avoin vuorovaikutus ja kehitystyön määrätietoi-nen aikataulutus tukevat laadukkaan inno-vaatioprosessin toteutumista. Suomalaisesta näkökulmasta videon henkilöiden keskuste-lu ja toimintamallit eivät ehkä olleet samalla tavoin mullistavia kuin Uudella mantereel-la. Toisaalta, osapuolten avoimelle keskuste-lulle ja asiakkaan näkökulmien arvioimisel-le on varmasti sijansa myös suomalaisessa innovaatiokeskustelussa.

Asiakkaiden tarpeiden ja arvostusten määrittämisen työkaluksi Joshi esitteli con-tjoint (concidered jointly) -analyysin, jol-la voidaan selvittää asiakkaan eniten ar-vostamat ominaisuudet rajatusta joukosta. Tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi tuotesuunnittelussa ja ominaisuuksien ra-

kentamisessa. Ideo-menetelmässä keskity-tään asiakaslähtöiseen suunnitteluun, jossa innovointi on keskeisessä roolissa.

Esimerkkiharjoituksessa valitsimme ku-kin itsellemme puolisoa vaihtelevin tarjolla olevin yhdistelmin kauneuden, varallisuu-den ja koulutustason perusteella. Amerik-kalaishenkinen ominaisuussisältö aiheutti ryhmässämme hieman porinaa mm. läm-minhenkisyyden puuttuessa profiililistalta kokonaan. Arvioperusteet kirkastivat kui-tenkin analyysin toimintaperiaatetta riittä-vän provokatiivisen sisällön tukemana. Har-joitusanalyysin tuloksia emme uskaltaneet tarkemmin arvioida.

Professori Joshin luennon myötä GeMBA -ryhmämme palveluinnovaatioiden määrit-tämisen sekä johtamisen osaaminen nousi-vat jälleen uudelle, aiempaa korkeammalle tasolle. Muun muassa contjoint-analyysin myötä asiakkaiden todelliset preferenssit voidaan selvittää ja tarjotut palvelut mää-rittää esille tuotujen todellisten arvopaino-tusten perusteella.

Jarkko Mäki &Tami Koivuniemi

Perjantaina 16.5. GeMBA-ryhmämme

iltapäivän ohjelmassa oli Yogesh Joshin

erinomaiseksi osoittautunut luento

palveluiden kehittämisen tarpeista,

työtavoista ja työkaluista.

Innovatiiviset toimintamallitpalvelujen kehittämisessä

Vesa Härkönen

Siinä missä Tampereella pohditaan näiden vesien einsteinien vapautta-mista luontoon, Baltimoren Natio-

nal Aquariumissa asiassa ollaan jo varsin

Tampereella ja Baltimorella

on ainakin yksi yhteinen tekijä

– delfiinit.

pitkällä: siellä on tultu tulokseen, että del-fiinien pitäminen vankeudessa ei ole enää perusteltua.

Ryhmämme kävi tutustumassa isoon akvaarioon ja sen markkinointiin. Natio-nal Aquarium on yksityinen ja voittoa ta-voittelematon organisaatio. Se ei saa liitto-valtiolta rahoitusta ja siksi markkinoinnin merkitys varainkeruussa korostuu. Akvaa-rio jakaa mediastrategiansa neljään lähes-tymistapaan: maksettu, omistettu, ansaittu ja sosiaalinen. Näistä jokaisella on oma roo-linsa ja keinonsa varainkeruussa ja mieliku-van luomisessa sekä lahjoittajien että spon-sorien tavoittamisessa.

Visiitin luennot antoivat vakuuttavan ku-

van National Aquariumin kyvyistä tavoittaa kohderyhmänsä, tuoda esille vesiensuoje-lumissiotaan ja saada vierailijat ja sponso-rit sitoutumaan mielekkään sisällön avulla.

Näyttely oli useassa eri kerroksessa: al-haalta löytyivät mm. haikalat ja ylimpä-nä törmäsimme sademetsän kosteuteen ja apinoihin. Rakennus, kuten näyttelykin, oli monikerroksinen, mutta ehkä hieman pieni omiin odotuksiini nähden. Visiitin päätteek-si saimme nauttia lounasbokseista ja koulu-bussikyydistä takaisin Marylandin yliopistol-le. Sade oli lakannut.

Mediastrategiaaja delfiinejä


Stanford on yksityinen ylipisto, jon-ka perustivat Leland ja Jane Stanford vuonna 1886. Heidän ainoa poikan-

sa Leland Jr. oli menehtynyt 15 vuoden ikäi-senä, minkä johdosta Leland ja Jane halusi-vat jakaa oman varallisuutensa Kalifornian nuorten hyväksi yliopiston kautta. Yliopis-to perustettiin Stanfordien maatilan alueel-le ja peruskirjassa määrättiin, että maatilan 3 200 hehtaarin maa-aluetta ei saa koskaan myydä. Alueen alkuperästä johtuen, opis-kelijoiden keskuudessa yliopistoa kutsutaan myös Farmiksi.

Stanfordin kampusalue on laaja. Yliopis-ton alueella on noin 700 rakennusta, joiden yhteinen pinta-ala on noin 1,35 miljoonaa neliömetriä: tämä vastaa noin kymmentä Tampereen yliopiston kampusta. Kampu-salueen maamerkkinä ovat 85 metriä kor-

kea Hoover-torni sekä oma kirkko. Muis-ta rakennuksista voidaan mainita myös 50 000 katsojan jalkapallostadion, 18 reiän gol-fkenttä ja uimahalli.

Stanfordin ensimmäisellä vuosikurssil-la 1891 aloitti 51 opiskelijaa. Kuluneena syksynä perustutkinto-opinnot aloitti 1677 opiskelijaa. Stanfordin yliopisto pystyy va-litsemaan opiskelijansa isosta joukosta, sillä vuosittain hakijoita on lähes neljäkymmen-tätuhatta. Heistä keskimäärin joka kahdes-kymmenes hyväksytään. Hyväksytyksi tule-miseen ei riitä hyvä aiempi koulumenestys: valintaperusteissa arvostetaan myös harras-tustoimintaa sekä yhteiskunnallista aktiivi-suutta.

Stanfordiin valitut opiskelijat pääsevät nauttimaan yksilöllisestä opetuksesta. Opis-kelijoiden ja opetushenkilökunnan suhde on

Stanford University

Jukka Korhonen

Stanfordin yliopisto on yksi

maailman arvostetuimmista

opinahjoista. Vuodesta

toiseen Stanford on kuulunut

maailman yliopistojen

kärkiryhmään: Shanghain

listalla Stanford on toisena,

Harvardin ollessa kaikkein

arvostetuin yliopisto.


5:1. Tampereen yliopistolla vastaava suhde-luku on 10:1. Opiskelu Stanfordissa on kui-tenkin kallista. Vuoden opiskelu Stanfordis-sa maksaa noin 60 000 dollaria. Opetuksen lisäksi vuosimaksuun sisältyy majoitus kam-puksen alueella. Lähes kaikki opiskelijat asuvatkin kampuksen opiskelija-asuntolois-sa. 85 % opiskelijoista saa taloudellista tu-kea yliopistolta.

Lukukausimaksut muodostavat vain 16 % yliopiston vuosibudjetista. Yksityisenä yliopistona Stanford ei saa julkista tukea toiminnalleen ja tulot muodostuvat useas-ta lähteestä. Yksittäisistä lähteistä suurin on yliopiston säätiön pääomatulot. Stanfordin yliopiston vuosibudjetti on uskomaton 4,8 miljardia dollaria. Opiskelijamäärältään vas-taavan kokoisen Tampereen yliopiston vuo-sibudjetti on 180 miljoonaa euroa.

Stanfordin yliopistolla on seitsemän tiede-kuntaa, joista opiskelijamäärältään selkeäs-ti suurin on tekninen tiedekunta. Yliopistolla on ollut merkittävä rooli Piilaakson synnyssä. Piilaakson tarinan ensimmäinen luku katso-taan kirjoitetun vuonna 1939, jolloin Stanfor-din jatko-opiskelijat William Hewlett and Da-vid Packard perustivat yrityksen, jonka tänä päivänä tunnemme nimellä HP.

Perinteisen opetuksen rinnalla Stanford on ollut etujoukossa tarjoamassa myös kai-kille avoimia verkkokursseja. Kurssit tun-netaan lyhenteellä MOOC (Massive Open Online Courses). Yhdellä kurssilla voi olla kymmeniä tuhansia osallistujia. Avointa verkko-opiskelua on pidetty merkittävänä ylempään ammattikoulutukseen vaikuttava-na innovaationa.

TIESITKÖ SEURAAVAT SEIKAT STANFORDISTA?

• Yliopiston henkilökunnassa on 22 Nobel-palkittua henkilöä.

• Yliopistolla oli merkittävä rooli internetin perustana olevan TCP/IP-protokollan synnyssä

• Yliopiston urheilijat voittivat 12 kultamitalia Lontoon olympialaisissa.

• Yliopiston varainkeruukampanja vuonna 2012 tuotti 6,2 miljardia dollaria.

• Yliopiston jatko-opiskelijat Sergey Brin and Larry Page kehittivät

Google-hakukoneen algoritmin vuonna 1996 ja perustivat Googlen.


Presidentti Barack Obama koettaa sellaista voimallisesti rakentaa. Täl-lä hetkellä akuutit hätätapaukset toki

hoidetaan sekä julkisissa että yksityisissä sairaaloissa, mutta hengenvaaran poistut-tua hoitovelvoite lakkaa.

Suurimmalla osalla ihmisistä on yksityi-nen terveysvakuutus. Näistä valtaosa tulee työnantajan kautta ja ne kattavat myös työn-tekijän perheenjäsenet. Työnantajat saavat vakuutuksista verovähennyksiä. On huo-mioitava, että työsuhteen päättyessä myös vakuutuksen voimassaolo lakkaa. Täten ih-miset ostavat myös itse itselleen kalliita yk-sityisiä terveysvakuutuksia. Terveysvakuu-tusten sisällöt ja kattavuus ovat vaihtelevia, ja lisäksi ne vaativat säännöllistä uusimista.

USA kuluttaa terveydenhuoltoon ab-soluuttisesti enemmän rahaa kuin mikään muu maa, suhteessa niin bruttokansantuot-teeseen kuin per asukaskin. Hoitovirheistä maksetaan potilaille miljoonakorvauksia ja niiden välttämiseksi potilaat pyritään aina

Anu Mustila

Terveydenhuoltojärjestelmä USA:ssa on täysin pohjoismaisista poikkeava. USA on toistaiseksi

ainoa läntinen teollisuusmaa, jolta puuttuu kaikille kansalaisille saatavilla oleva julkinen

terveydenhuoltojärjestelmä.

The School of Medicine Terveydenhuoltoa ja lääketiedettä USA:ssa

tutkimaan mahdollisimman tarkoin. Labo-ratorio- ja kuvantamistutkimuksia tehdään enemmän ja löyhemmin perustein kuin Pohjoismaissa. Lääkäreiden palkat ovat huippukorkeita, sillä maassa on lääkärei-den koulutusmäärien sääntelystä johtuen lääkäripula.

Lääketieteellinen tutkimus ja koulutus ovat kuitenkin USA:ssa maailman huippu-tasoa, mikä on ristiriitaista suhteessa maan terveydenhuoltojärjestelmän toimivuuteen. Pääsimme opintomatkamme aikana tu-tustumaan Stanfordin yliopiston Medical Schooliin. Stanfordin yliopisto on vuosit-tain sijoittunut maailman yliopistojen koko-naisvertailussa (Academic Ranking of Wor-ld Universities) sijoille 2 tai 3 heti Harvardin jälkeen. Lääketieteen osalta se oli vuonna 2013 sijalla 9.

Varsinaiset lääketieteen opinnot aloite-taan nelivuotisen yliopistotasoisen perus-tutkinnon suorittamisen jälkeen. Perustut-kinnon pääaine voi olla melkeinpä mikä tahansa, mutta vaaditut kurssit luonnontie-teistä ja englannista pitää olla suoritettuina. Keskiarvon tulee olla huipputasoa. Varsinai-sia pääsykokeita ei ole, vaan opiskelijan ar-viointi tehdään haastattelujen perusteella, joita voi olla jopa parikymmentä. Lääke-tieteen perusopinnot suoritetaan Medical Schoolissa ja ne kestävät noin neljä vuot-ta. Perusopintojen jälkeen erikoistutaan 3

– 7 vuotta tehden harjoittelua sairaalassa. Oikeita potilaita stanfordilaiset lääketieteen opiskelijat pääsevät tapaamaan heti ensim-mäisenä opiskeluvuotenaan, aivan kuten Suomessakin.

Stanfordin Medical Schooliin hakee vuo-sittain n. 7 000 opiskelijaa, joista vain 90 hyväksytään sisään. Nämä onnekkaat pää-sevätkin sitten nauttimaan mahtavista fasi-liteeteista – tosin noin 65 000 dollarin luku-vuosimaksua vastaan.

Pääsimme käymään myös harjoitustilois-sa, joissa opiskelijat opettelevat sydänään-ten kuuntelua. Sekä normaaleja että erilai-siin sydänvikoihin liittyviä sydänääniä pystyi kuuntelemaan tietokoneavusteisesti poti-lasnuken rinnalta. Äänet kuuluivat voimak-kaina niiden luontaiselta kuuntelualueelta ja vaimenivat aidon oloisesti stetoskoop-pia rintakehällä siirreltäessä. Vian saattoi samanaikaisesti visualisoida ultraääniku-van avulla, mikä vahvisti oppimiskokemus-ta. Omana opiskeluaikanani metsästimme erilaisia sydänvikoja oikeilta potilailta yli-opistosairaalassa ja kun sellainen joltakul-ta potilasparalta löytyi, kuuntelemassa oli opetuslääkärin lisäksi liuta kandeja jonossa. Kaikkein harvinaisimpia sydänvikoja saat-toi päästä kuuntelemaan vain yhden ainoan kerran. Stanfordin harjoitustiloissa sydänää-niä on tekniikan avulla mahdollista kuunnel-la niin monta kertaa kuin on tarvis.


William "Bill" Redington Hewlett ja Dave Packard perustivat HP:n vuonna 1939 Packardin pienes-

sä yhden auton autotallissa. Standfordin yliopiston professori Frederick Terman oli innoittamassa yrittäjiä alkuun. Terman kan-nusti oppilaitaan perustamaan yrityksiä sen sijaan, että nämä olisivat menneet työsken-telemään jo olemassa oleviin firmoihin.

HP:n ensimmäinen tuote oli audio-os-killaattori ja yksi ensimmäisistä asiakkaista Walt Disney Productions.

Noista ajoista HP on muuttunut paljon ja matkan varrella tuotealueisiin on mah-

Hewlett-PackardPiilaakson ankkuriyritys

Johannes Lindell

Piilaakson vierailumme

toisena päivänä meillä oli ilo

päästä tutustumaan yhteen

Piilaakson ankkuriyrityksistä,

Hewlett-Packardiin.

HP mielletään yritykseksi,

josta Piilaakso on saanut

alkunsa.

tunut kaikenlaista, muun muassa maanvil-jelyä. Nykyisin yrityksellä on yli 300 000 työntekijää. Suurimmat tuotealueet ovat printterit, skannerit, digitaalikamerat, laski-met sekä PDA:t, palvelin- ja tallennusratkai-sut sekä tietokoneet.

Varsinainen vierailukohteemme oli HP:n tutkimusyksikkö HP Labs. Sen tarkoituksena on etsiä uusia liiketoimintamahdollisuuksia nykyisen strategialinjauksen ulkopuolelta. HP Labs keskittyy voimakkaasti tulevaisuu-teen: aikaikkuna heidän katsonnassaan on 5–20 vuotta nykyhetkestä eteenpäin.

Vierailu toimistolla oli kaksijakoinen ko-kemus. Daniel Tretterin esitys avasi näkymiä HP:n tutkimusosaston työskentelyyn, mutta itse rakennus ja toimistotilat henkivät men-neisyyttä. Osa rakennuksesta olikin muse-oitu, tai ainakin aika oli pysäytetty mennei-syyteen.

Tretterin esitys, kuten lähes kaikki Pii-laaksossa kuulemamme esitykset, korosti innovatiivisuutta. HP Labsin osalta innova-tiivisuus sen 48-vuotisen taipaleen aikana on ilmennyt muun muassa taskulaskimen, laser- sekä mustesuihkukirjoittimen ja uu-delleenkirjoitettavan DVD-levyn keksimi-sessä.

Esityksessään Tretter nosti vahvasti esil-le datan määrän kasvua maailmassa ja sen merkitystä liiketoiminnalle. HP:n mukaan datan määrä maailmassa vuonna 2005 oli 0,1 Zb ja vuonna 2020 se tulee ole-maan 40 Zb. Zb tarkoittaa zettabittiä, eli

1 000 000 000 000 000 000 000 bittiä, joka on paljon.

HP:n mukaan data auttaa yrityksiä ym-märtämään liiketoimintaansa reaaliaikaises-ti. Datan määrä vaikuttaa myös siihen, mit-kä liiketoiminnan avainkysymykset nousevat datasta sekä siitä saatavasta tiedosta.

Pian vierailumme jälkeen HP ilmoitti, että HP Labsin tärkein hanke kuluvalla vuo-sikymmenellä tulee olemaan uuden suku-polven tietokoneen, The Machinen, kehit-täminen. 75 % HP Labsin panoksista tullaan käyttämään kyseiseen hankkeeseen.

Esityksen jälkeen tutustuimme Bill Hewlettin ja Dave Packardin museoituihin työhuoneisiin. Herroilla oli toimistot vie-rekkäin ja suora näkyvyys toistensa työ-pöydille. Toimistot henkivät säästäväisyyttä ja nuukuutta – nämä ovat varmaankin ol-leet edellytyksiä yrityksen pitkälle olemas-saololle.

Toimistoympäristö oli muutenkin men-neestä maailmasta, jollaista Suomessa ny-kyisin harvemmin näkee. Avokonttori oli täynnä miehen korkuisia kuutioita eikä ih-misiä näkynyt missään: tutkijat kuulemma keskittyvät työhönsä. Dilbertiä emme kui-tenkaan avokonttorilla nähneet.

Myös HP:iin päti eräs Piilaakson ominais-piirre: Piilaaksossa insinööri on kuningas, myynti ja markkinointi ovat tukitoimintoja. Tämä tieto lämmitti useita matkalaisiamme.


USA vs. Suomimyynnin maaottelu

Miellän USA:n myynnin ja

markkinoinnin Mekaksi.

Kun jokainen muslimi on

velvoitettu käymään Mekassa,

niin jokaisen myyntimiehen

tulisi yhtä lailla käydä

Yhdysvalloissa.

Ari Tanni


Vertailemalla myynnin ja markki-noinnin eroja USA:n ja Suomen kulttuurien välillä ensimmäisenä

mieleeni tulee se, että ”jenkkien” gee-neissä ei pelätä esiintymistä. Myös ihmi-set, jotka ovat maahanmuuttajina tulleet Amerikkaan, ovat omaksuneet hyvin sel-västi amerikkalaisten esiintymiskyvyn ja ulospäinsuuntautuneisuuden. Puolitosis-saan vitsailimmekin matkalla sitä, että suomalainen introvertti katselee palave-reissa omia kengänkärkiään – ekstrovertti katseleekin sitten jo vieressä istuvan ken-gänkärkiä! Monessa tilanteessa kotimaas-sa tämä ei, surullista kyllä, ole edes vitsi. Tässä suomalaisilla on isoin oppimisen ja itsensä likoon laittamisen paikka.

Amerikkalainen asettaa tavoitteet korkealle

Amerikkalaisessa yrityselämässä suomalai-seen verrattuna myös tavoitteet ovat huo-mattavasti korkeammalla. Suomessa liian monessa yrityksessä tyydytään tavoittele-maan vaatimattomia asioita. Kuten ame-rikkalaiset sanovat: ”Dream BIG”. Kovat tavoitteet auttavat saavuttamaan kovem-pia tasoja, niin työelämässä kuin yksityis-elämässäkin.

Oikeat yritysmaailman menestyjät eivät ole koskaan olleet niitä, jotka ovat tyyty-neet tavanomaiseen. Varsinkin Piilaakson yrityksissä tavoitteet ovat hyvin korkeal-la. Jos Suomessa 100 M€ taso on kova, Pii-laaksossa tavoitellaan miljardeja. Kyseisil-lä markkinoilla pärjäävät vain kovimmat tekijät. Armoa ei anneta – eikä sitä pyy-detäkään.

Amerikkalainen luo verkostoja

Piilaaksossa myyjät eivät lähde tavoittele-maan pieniä asiakkaita, joiden kanssa ”ei voi muuttaa maailmaa”. Pitää marssia suo-raan isoimpien yritysten johtajien pakeil-le ja tehdä myyntiä ja luoda verkostoja ni-men omaan heidän suuntaansa. Turhan usein Suomessa myyntihenkilö lähtee liik-keelle myyntitoimissaan yrityksen alem-milta tasoilta ja tämä on väärä toiminta-tapa.

USA:ssa panostetaan verkostoitumi-seen erityisen paljon ja siihen on tarjol-la luontaisesti erilaisia sähköisiä työkalu-ja, mutta myös verkostoitumistapahtumat ovat hyvin tavallisia. Suomessa valitetta-van usein erilaisten yhteisöjen asiakasta-pahtumat ovat enemmän juopottelua kuin systemaattista verkostoitumista varten.

Suomalainen on rehellinen

Jotta kehut eivät mene yksinomaan ame-rikkalaisille, meissä Suomalaisissa on erin-omainen piirre, rehellisyytemme. Ame-rikkalaisten myyntipuheissa jää kuulijan vastuulle huomattavan iso osa. Jollei pu-heissa nyt suoranaisesti valehdella, niin ai-nakin vahvasti liioitellaan. Tämä nyt sattuu olemaan Amerikan tapa: isosti ja leveällä pensselillä. Kuten aina, tässäkin on hyvät ja huonot puolensa.


Mallit auttavat suunnittelemaan, to-teuttamaan ja arvioimaan ope-tusta, oppimateriaaleja ja opetus-

suunnitelmia terveydenhuoltoalalla. Toinen

vaativien tilanteiden opiskeluun

Heli Ruokamon esittelemän

tutkimuksen tavoitteena

on simulaatiopedagogiikan

kehittäminen mielekästä

oppimista tukevaksi.

Päämääränä on kehittää

pedagogisia malleja

simulaatioperusteiseen

oppimiseen.

Keijo Kontiainen

Simuloinnista apuapäämäärä on arvioida viiden simulaatioon pohjautuneen kurssin mielekkyyttä koulut-tajien ja opiskelijoiden näkökulmasta. Ar-vioitavat kurssit toteutettiin keväällä 2010. Oppimisessa simuloinnilla jäljitellään todel-lisuutta. Tapahtumat pohjautuvat suunnitel-tuihin skenaarioihin ja ne valmentavat toimi-maan reaalimaalimassa johdonmukaisesti. Simuloimalla voidaan harjoitella vaikkapa toimintaa ennalta-arvaamattomissa virhe- tai vaaratilanteissa. Esimerkiksi ensiapukou-lutuksessa simuloinnilla voidaan harjoitella onnettomuustilanteissa toimimista.

Oppija on yleensä auttajan roolissa. Vaikka tilanteen tiedetään olevan kuvitteel-linen, toiminta tapahtuu kuten todellisessa onnettomuustilanteessa. Simulaatioon voi-daan lisätä myös harvoin esiintyviä ja vai-keasti reaalielämässä opetettavia tilanteita. Oppija saa palautetta toiminnastaan välittö-mästi simulaation jälkeen. Palautteen anta-ja auttaa oppijaa arvioimaan oppimistaan.

Ennen simulointia oppijalla tulee olla riit-tävä teoreettinen osaaminen oppimisalueel-

ta. Lisäksi palautteen antajan arvioinnin ja fasilitoijan rooli korostuu. Oppijan yksilöl-lisyys tulee ottaa huomioon simulaatiota suunniteltaessa. Opetusmetodit tulee valita siten, että ne tukevat oppimisen päämääriä.

Simuloinnilla kehitetään itsenäistä pää-töksentekokykyä, luovuutta, yhteistyötaito-ja ja loogista ajattelua. Simulaatio-oppimi-nen on tehokkuutensa lisäksi yleensä myös hauskaa ja motivoivaa. Tutkimuksen tulok-set osoittavat simulaatioiden tukevan hyvin suurinta osaa mielekkään oppimisen omi-naisuuksista.


Riitta Korte- Mäkiranta

Tunnemme Silicon Valleyn bisneksen ja IT-huippuosaamisen alueena. Mitä muita asioita olet herännyt ihmettelemään?

Minut on yllättänyt Piilaakson arjessa niin vapaaehtoistyön määrä, sen monet ulottu-vuudet kuin arvostus. Vapaaehtoistyö on yleisemminkin amerikkalaiseen elämän-muotoon kuuluva ilmiö, johon Piilaakson vauraus sekä kulttuurien ja osaamisen kirjo tuovat vielä oman mausteensa. Giving back, giving forward ja sense of community ovat niitä sanontoja, joita vapaaehtoistyön yhtey-dessä kuulen käytettävän.

Vapaaehtoistyötä tehdään kaikilla eri ta-soilla: jokaiselle löytyy omaa osaamista, arvomaailmaa ja elämäntilannetta vastaa-va mahdollisuus. Rikkaat rahoittajat mento-roivat startup-yrittäjiä, kokeneet johtajat tu-levaisuuden tekijöitä, opiskelijoita ja nuoria johtajia, eläkkeelle siirtyneet asiantuntijat avustavat sairaaloissa vastaanoton apuna, museoissa oppaina ja vaikkapa perheiden rahoitusneuvojina ja lukiolaiset vanhusten-talon musiikkihetkissä ja ulkoiluapuna.

Vapaaehtoistyöllä ei korvata asiantunti-jaosaamista, vaan sen kautta ajatellaan va-pauttavan palkattuja asiantuntijaresursseja niihin ydintehtäviin, joissa he pystyvät osaa-mistaan tehokkaimmin hyödyntämään. Esi-merkiksi kirjastoissa vapaaehtoiset voivat ot-taa vastaan palautettavat kirjat ja viedä ne

Vapaaehtoistyöon tulonsiirtoa

Haastattelussa

opintomatkamme Palo

Alton osuuden paikallisia

järjestelyjä ansiokkaasti

hoitanut koulutuspäällikkö

Paula Salomaa, joka asuu

tällä hetkellä Kaliforniassa.

hyllyihin, päällystää uusia kirjoja jne. Tällöin koulutetun kirjastohenkilökunnan aika voi-daan käyttää neuvontatyöhön, lukupiirien ohjaamiseen ja lasten innostamiseen kirjal-lisuuden maailmaan.

Kouluissa vapaaehtoistyö rakentaa su-juvan sillan kotien ja koulujen välille, kun opettajien lisäksi myös lapset ja koko kou-lun ilmapiiri tulee vanhemmille tutuiksi. Esi-merkiksi kuntamme Los Altosin peruskou-lun koulupiirissä on noin 4 500 lasta, joiden vanhemmat – ja jopa isovanhemmat – te-kevät yhdessä noin 200 000 tuntia vuosit-taista vapaaehtoistyötä koulussa ja kouluun suoraan liittyvissä tapahtumissa. Vanhem-mat ovat osa koulujen arkea: mukana kirjas-tossa, liikuntatunneilla, taidekasvatuksessa, retkillä, jakamassa lounaita, osana näytel-mäprojekteja ja kirjamessuja.

Piilaaksossa on suurta vaurautta, ja va-paaehtoistyö on myös eräänlaista tulonsiir-toa. Tulonsiirto voi tapahtua suorien lah-joitusten ja rahastojen kautta, mutta myös ilmainen työvoima on yksi tapa jakaa hyvin-vointia. Kun yliopistotutkinnon suorittaneet kotirouvat tai työelämästä jo eläköityneet panostavat omistautumisellaan, verkostoil-laan ja osaamisellaan vapaaehtoisprojektei-

hin, niille asetetut korkeat tavoitteet saavu-tetaan tehokkaasti.

Aluksi ihmettelin, mikä motivoi teke-mään palkatonta työtä, mutta sitä arvoste-taan näkyvästi ja kuuluvasti. Myös saman-henkisen yhteisön löytäminen on tärkeää, vapaaehtoisfoorumin kautta haetaan oma-henkinen olohuone. Lapset ja nuoret näke-vät mallin vapaaehtoistyöhön kotoaan, lu-kiolaisten elämään kuuluu tietty tuntimäärä vapaaehtoistyötä ja kaikenikäisten harras-tuspiireistä tehdään myös omia vapaaeh-toisprojekteja. Ihmiset hakeutuvat sellaiseen vapaaehtoistyöhön, jossa saavat toteuttaa omaa paloaan arvomaailmansa mukaises-ti. Ja suuri motiivi on aina myös se tunne, jonka vapaaehtoistyöstä saa.

Terveisesi vapaaehtoistoiminnan näkökulmasta GeMBA-opiskelijoille Tampereelle?

Näiden kokemusten jälkeen ajattelen, että Suomessa vapaaehtoistyön käsite ansaitsi-si uudistamista: sisällön ja toteutustapojen monien ulottuvuuksien ja tasojen huomaa-mista sekä vahvempaa linkkiä yhteisöllisyy-den positiiviseen voimaan.

Toivoisin GeMBA-opiskelijoiden pohti-van niitä mahdollisuuksia, joita vapaaeh-toistoiminta ja yhteisöllisyys voisivat tar-koittaa heidän omissa organisaatioissaan ja toimialoillaan, sekä laajemmin koko yhteis-kunnassa. Olemme pikkuruinen kansa, jol-le vapaaehtoistyö on vielä monin osin hyö-dyntämätöntä kansallisvarantoa. Tämän varannon innovatiivinen kanavointi olisi potentiaalinen energiaruiske maallemme.

Vapaaehtoistyötä tehdään kaikilla eri tasoilla, jokaiselle löytyy

omaa osaamista, arvomaailmaa ja elämäntilannetta vastaava

mahdollisuus.

Paula Salomaa Koulutuspäälliköt Salomaa, Mesiä ja Majuri vastasivat opintomatkan käytännön järjestelyistä.


Pekka Savolainen

Marianne Poulsen SRI:ltä vieraili myös meidän GeMBA-kurssillam-me aikaisemmin antamassa

lyhyen rautaisannoksen heidän kehittämästään NABC-proses-sista.

Siirtyminen School of Me-dicineltä SRI:lle Menlo Par-kiin kävi shuttle bussilla, jon-

ka Paula opasti viemään meidät tarkalleen määränpäähän. Yllätys olikin melkoinen,

kun bussikuski SRI-tienviitan opas-tama kääntyi parkkipaikalle ja

päästi meidät purkautumaan bussista SRI:n ovelle. Sisään-käynti oli varsin vaatimaton, pieni ja karu; tuskin mah-

duimme koko joukolla sisälle.

Paikka oli aivan kuollut. Kun ketään ei ol-lut edes paikalla vastaanotossa, kuva SRI:stä koki jo hienoisen kolauksen. Melko nopeas-ti oivalsimme, ettei tämä voi olla oikea paik-ka ja kun siirryimme kävellen nurkan taak-se, niin löytyihän se paraatisisäänkäyntikin. Ilmeisesti bussikuski jätti meidät jollekin sii-voojien sisäänkäynnille; lienemmekö olleet sen verran duunarin näköistä porukkaa?

GeMBA IX – SRI International

The WAY we work is our MOST important innovationMaanantaina, toukokuun 19. päivänä, HP Labsiin

ja School of Medicineen tutustumisen jälkeen

päätimme innovaatiopäivämme tutustumalla SRI

Internationaliin, josta olimme jo aikaisemmin

kuulleet puhuttavan tutkimuksen ja innovaatioiden

merkittävänä kaupallistajana.


Vastaanotosta nimikyltit otettuamme Tampereen “oma poika”, Jarmo Viteli, otti meidät vastaan ja ohjasi suureen neuvotte-luhuoneeseen, jossa Dennis Tsu (Executi-ve Director, Innovations Programs) ja Ste-phen Ciesinski (Vice President & General Manager) kertoivat SRI:sta. Itse asiassa se oli pitkälti Dennisin show ja Stephen vastai-li lähinnä joihinkin kysymyksiin. SRI:llä on melko pitkä historia voittoa tavoittelemat-

tomana yksikkönä; ensin osana Stanfordin yliopistoa perustamisvuodestaan 1946 ja sitten yliopistosta erillisenä vuodesta 1970 lähtien, toimien nimellä Stanford Research Institute. Vuonna 1977 nimi vaihdettiin ny-kyiseksi (SRI International). Yritysostojen ja toiminnan laajentumisen myötä nykyisin yritys toimii yli 20 toimipisteessä ja henki-lökuntaa on noin 2 400. SRI:n kautta synty-neet ja kaupallistuneet innovaatiot kosketta-vat jollakin tavalla varmaan meitä kaikkia, kuuluuhan niiden joukkoon ensimmäinen tietokonehiiren prototyyppi sekä melko äs-kettäin käyttöön ja tunnetuksi tullut SIRI-so-vellus, Applen iPhonen älykäs virtuaalinen henkilökohtainen avustaja. Näiden välille mahtuu paljon bio- ja lääketieteeseen sekä materiaaliteknologioihin liittyviä innovaa-tioita.

SRI toimii siltana akateemisen perustut-kimuksen ja yritysten kaupallisen toimin-nan välillä. Tsu ja Ciesinski korostivat, että SRI ei saa yhtään valtiollista rahoitusta (taat-tua perusrahoitusta) vaan kaikki heidän toi-mintansa perustuu kilpailtuun rahoitukseen: joko yritysten kanssa tehtäviin kahdenväli-siin hankkeisiin tai konsortiohankkeisiin, joi-ta rahoittavat esim. NSF (National Science Foundation, mikä on Suomen Akatemiaa vastaava rahoittaja USA:ssa), NIST (National Institute of Standards and Technology) tai Darpa (Defence Advanced Research Pro-

grams Agency, mikä on USA:n asevoimien tutkimusorganisaatio). Kun heidän vuosi-budjettinsa oli 550 miljoonan dollarin luok-kaa vuonna 2013, niin jokainen voi päätel-lä, kuinka rahoituksen ja uusien projektien hakeminen ja meneillään olevien menes-tyksekäs hoitaminen pitää heidät kiireisinä. Vaikka yritin itse kysyä, että miten heidän rahoitus jakautuu eri rahoittajien kesken, niin hyvin tarkoituksellisesti he jättivät mai-nitsematta, että yli 60 % siitä tulee ilmei-sestikin Darpan ja vastaavien asevoimien ja puolustusteollisuuden toimeksiannoista (Vi-telin mukaan). Nämä ovat tyypillisesti erit-täin mittavia ja rahakkaita tutkimushank-keita. Tsu oli varsin osaava ja innostunut myyntimies kertoessaan SRI:n viidestä tie-donhaarasta innovaatioihin liittyen ja hei-dän NABC -prosessistaan. Hänen esityk-sensä jälkeen on helppo uskoa, että heidän toimintatapansa on heidän tärkein innovaa-tionsa! Yllä laatikossa vielä tiivistettynä nuo opit, joilla pärjääkin sitten pitkälle.

INNOVATIONUuden asiakasarvon tuottaminen ja jakelu tietyllä markkina-alueella siten, että sen valmistaminen on

yritykselle kannattavaa

NABC VALUE PROPOSITIONneed, approach, benefits/costs,

competition

FIVE DISCIPLINES OF INNOVATION

Important customers & markets

High value creationInnovation champions

Innovation teamsOrganizational alignment

Market Success


Peter Lindberg

Transfluent on saanut omenafirman-kin jo asiakkaakseen ja Multitouch taasen rakentanut vaikuttavan tuo-

tantokoneiston ja logistiikkamallin Chica-gon suuntaan siirtyvälle älynäyttöliiketoi-minnalleen.

Kokosin yhteen ohjeet, joilla ei voi epä-onnistua. Tai no, tiedä häntä. 10 % hakijois-ta saa rahaa ja niistäkin alle puolet on hen-gissä vielä kahden vuoden jälkeen.

Pivot, pivot, pivot

Lean-ajattelu on voimissaan ja ”pivotoin-ti” edellä mennään. Ajatuksena on oppia markkinasta ja asiakkaista mahdollisimman nopeasti ja siirtää opittu nopeasti kehitettä-vään tuotteeseen. Yrityksen rahoittaminen itse tuoteprotoon ja kassavirtaan asti kulkee nimellä “bootstrapping”.

Idea is nothing, execution is everything

”Laser focus” -termi oli myös yleinen: ratkai-sujen pitää keskittyä tunnistetun ongelman (pain) ratkaisuun. Samoin sanonta ”Fail early, fail often” tuntui olevan mantra, jota toistet-tiin. Ideoilla ei ole mitään merkitystä ja asiois-ta keskustellaan vapaasti. Ainoastaan kyky to-teuttaa ideoita nopeasti merkitsee.

Isoa pitää olla

Suomalaisen vaatimaton “tavoittelemme 1 – 2 % markkinaosuutta” ei toimi. Täh-täimessä pitää olla dominoiva, vähintään 30 %:n markkinaosuus tai ainakin miljar-din liikevaihto. Piilaakso on ylikuumentu-nut ja yritysten hinta-arviot (evaluaatiot) ovat epärealistisia. Yritysten arvo määritel-lään Exit-arvon (pörssi tai myyntihinta) pe-rusteella, eikä nykyarvoin, kuten meillä.

Kasva tai kuole

Ensimmäisten vuosien kasvun täytyy olla ai-nakin 100 % vuodessa. Erona Eurooppaan on, että jos tunnetulta rahoittajalta menee usko, se on nopeasti kaikkien tiedossa ja rahaa on turha hakea muualta. Väli-Exit tarkoittaa tilannetta, jossa rahoittaja me-nettää uskonsa ja järjestetään näennäinen yrityskauppa. Työntekjijät siirtyvät vaikka Googlelle, rahaa ei juurikaan liiku ja aloitta-vat yrittäjät saavat ensimmäisen ”Exittinsä”.

Visionäärinen johtaja kotonaan parrasvaloissa

Amerikka haluaa sankarinsa. Valovoimai-nen ja energinen johtaja, joka vakuuttaa

omistajat ja asiakkaat sekä pystyy kannus-tamaan tiiminsä selviytymään mahdotto-masta, on edellytys uskottavuudelle. Maas-sa, jossa itsevarmaa esiintymistä koulitaan ihmisiin jo esikoulusta asti, ei pärjää tup-pisuuna.

Turpaan tulee

Tuntemattomien kanssa ei keskustella, joten verkostoituminen on oleellista. Aloittavan yrityksen täytyy varata aikaa markkinan ym-märtämiseen ja turhauttavaan jalkatyöhön. Täytyy siis omaksua amerikkalainen asen-ne ja ottaa jokainen ”EI” kannustuksena ko-vempaan yrittämiseen.

Suomalaisilla hyvät eväät verkostoitumiseen

Tekesillä, FinProlla ja Suomen kunniakonsu-lilla on kokemusta ja kontakteja pitkälle yli kymmenen vuoden ajalta. Rovio ja Super-Cell ovat luoneet mahtavan maineen suo-malaiselle osaamiselle ja kokemuksia on myös koottu Tekesin mainioon oppaaseen: http://www.tekes.fi/Julkaisut/silicon_valley_journey.pdf

Meillä oli ilo kuulla tarinoita hieman sovelletun “Team

Finlandin” ja rohkeiden yrittäjien suusta, kun FinPro ja Tekes

kertoivat, miten Suomi tukee Piilaaksossa omiaan. Transfluent

ja Multitouch taas edustivat menestyneitä yrittäjiä, jotka

olivat kuin kalat vedessä Sand Hill Roadilla (paikallisten

riskirahoittajien Teslojen parkkipaikka).

Menestyksen reseptit


Reittejä maahan ja leveämmän lei-vän ääreen on useita. Osa maahan-tulijoista, varsinkin etelän suunnalta,

saapuu tavoittelemaan onneaan maanalai-sia tunneleita pitkin. Osa valitsee tavakseen leikellä valtakunnan rajalla olevaan aitaan reikiä öiseen aikaan ja tulla sitä kautta. Osa tulee rekan tai junan kyydillä tavaroiden joukossa.

Kaikki nämä ovat ihan oivia käytäntöjä, mutta ongelmaksi muodostuu vakinaisen kunniallisen työpaikan saaminen. Matkam-me aikana tosin opimme, että myös luvatta maahan saapuneet otetaan mieluusti mu-kaan verotuksen piiriin – tämä kuulostaa niin kotoisan suomalaiselta!

Kunniallista työpaikkaa tavoittelevalle työntekijälle vaihtoehtoina ovat joko Green Card -lottoon osallistuminen tai viisumin

GeMBA IX can tell you the answer

How to get into the country of milk and honey?

anominen. Green Card -loton kautta py-syvän oleskeluluvan saa vuosittain 50 000 henkilöä perheineen. Arvontaan voi osal-listua kuka tahansa ja onnekkaat valitaan tietokoneen avulla kuuden maantieteellisen alueen pooleista. Euroopan poolissa onnis-tumisen mahdollisuus on yhden ja kahden prosentin välissä.

Jos päätös on viisumin anominen, vaihto-ehtoja on useampia. Mahdollisesti helpoin vaihtoehto on tulla yhtiön sisäisesti siirretty-nä työntekijänä L-1-viisumilla. Vaatimuksena on, että sekä lähtö- että kohdemaassa työs-kentelet esimies- tai johtajatasolla. Toinen vaatimus on, että olet työskennellyt työnan-tajasi palveluksessa vähintään yhden vuo-den yhtäjaksoisesti anomuksen jättämistä edeltävien kolmen vuoden aikana.

Seuraavana vaihtoehtona on koulutetun ammattiosaajan H-1B-viisumi. Tällöin edel-lytyksenä on, että tulet toimimaan ennalta sovittuun ammattitason vakinaiseen työteh-tävään. Työpaikka pitää löytää ennen maa-han saapumista.

Ammattilaisen viisumi on myös H-2B-vii-sumi, joka myönnetään väliaikaiseen oles-keluun tapauksessa, jossa myös työsuhde

Hyvinkin moni eri alan

ammattilainen miettii,

miten päästä vuolemaan

kultaa bisneksen luvat-

tuun maahan, Ameri-

kan Yhdysvaltoihin. Vas-

taavaa kysymystä pohti

myös useampi opinto-

matkamme osanottaja.

on väliaikainen. H-viisumia havittelevan tu-lee tiedostaa, että viisumeita myönnetään vuodessa vain ennalta määrätty määrä ja ne loppuvat tyypillisesti jo vuoden alkukuu-kausina.

Huippuammattilaisten, kuten Nobel-pal-kittujen, elokuva- ja urheilutähtien ja miksei myös kovan luokan GeMBA-kurssilaisten, viisumi on O-viisumi. Viisumiin on kova seula, mutta jos sen onnistuu läpäisemään, saa kaupan päälle Green Cardin vuoden Yhdysvalloissa olon jälkeen.Näin helppoa se on, eli ei muuta kuin unel-mia toteuttamaan!

Johannes Lindell


Jussi KoivusaloThe Isäntä

Itärannikon opinnot

Washingtonin vierailumme alkoi Marylan-din yliopistosta, jossa suoritimme Service Marketing Program -sertifikaatin kolmessa päivässä Robert H. Smith School of Busi-ness -kampuksella. Kuuntelimme luennot asiakasarvon kasvattamisesta ja asiakas-palveluiden kehittämisestä, jotka pidettiin meille vahvalla intialaisella aksentilla. Ame-rikka on todella maapallon sulatusuuni. Vai onkohan niin, että kaikki viisaus tulee jos-tain muualta ja täällä se vain omitaan ame-rikkalaiseksi?

Asiaa tuli paljon ja aiheiden ympärillä käytiin vilkasta ajatustenvaihtoa. Oli mu-kava huomata, että joukkomme osoitti kii-tettävää aktiivisuutta ja pystyi hyvinkin ta-sapäisesti haastamaan suuren yliopiston viimeisimmän osaamisen ja taitotiedon. Kova uurastuksemme palkittiin hienolla sertifikaatilla, joka koristaa jatkossa jokai-sen meidän työhuoneen – tai pahimmas-

sa mielenhäiriön tapauksessa makuuhuo-neen – seinää.

Opiskeluakin intensiivisempää oli Washingtonin liikenne. Paikasta toiseen siir-tyminen kesti joka kerta vähintään tunnin, joskus jopa kaksi. Tämä täysin riippumatta siitä, oliko paikka kymmenen vai 50 kilo-metrin päässä. Ei voi kuin ihailla amerikka-laisten kärsivällisyyttä heidän viettäessään joka päivä pari tuntia suuntaansa työmat-kaliikenteen syövereissä. Siinä on ainakin aikaa olla omien ajatustensa kanssa ja ih-metellä elämän menoa. Muuten joka päi-vä menee 4 tuntia ohi autossa kököttäessä.

Agentti Koivusalo

Vierailu kansallisten monumenttien luokse oli mieleenpainuva. Valkoisen talon ympä-ristöä kuulemma partioi jatkuvasti yli 40 sa-laisen palvelun agenttia. Tämä siis tarkoittaa sitä, että lähestulkoon kaikki näkemämme ihmiset Valkoisen talon liepeillä tarkkailivat meitä. Katollakin kuulemma oli näitä yleisen

turvallisuuden valvojia 14. Meillä kaikilla oli aurinkolasit, suorat housut ja pikkutakit. Pa-nikohan kukaan salaisen palvelun edustaja sitä merkille noin rekrytointimielessä? Suo-malaisella sisulla ja talvisodan hengellä olisi varmaan käyttöä niissäkin piireissä.

Washington monumentti ja Lincoln-mo-numentti olivat henkeäsalpaavia. Siinä sitä vain istuttiin Lincoln monumentin portailla Washington monumenttia katsellen. Näky-mä oli tullut tutuksi monista amerikkalaisista elokuvista ja tv-sarjoista. Siinä pystyi kuvit-telemaan itsensä osaksi sitä todellisuutta ja koko ajan odotti, että joku tv-tuottaja bon-gaisi minutkin leveämmän leivän ääreen. Ja pianhan se taputus olkapäälle tulikin, mut-ta työtarjous jäi silti saamatta. Se oli kurs-simme emäntä, joka pyysi talutusapua jyrk-kiä portaita alas, ennen matkaa kipeytyneen jalkansa vuoksi. Että se siitä George Cloo-neyn jalanjälkien seuraamisesta! Minä, kä-velykeppi.

Monumentaalinenmatka

Amerikassa kaikki on suurta: osavaltiot, kaupungit, yliopistot, autot ja

erityisesti kansallistunne sekä itsetunto. Suuri on myös kaipuu takaisin.


Ei nimittäin mennyt kauaa, kun Fe-dEx oli noutanut puhelimeni bus-sista, jonne olin sen unohtanut.

Minulle toimitettiin seurantakoodi, jonka avulla pystyin seuraamaan puhelimeni sijaintia maailmalla. Samalla ilmoitettiin seuraavan päivän tarkka toimitusaika. Palvelun ydin oli yksinkertaisesti luotet-tavuus ja vaivattomuus asiakkaalle.

Yhden yön kestävä toimitus oli niin nopea ja aikataulu tarkka, että lopuksi löysimme puhelimen kanssa toisemme taas samasta osoitteesta. Paketti nimit-täin saapui täsmällisesti hotellihuoneeni ovelle toimitettuna tarkalleen siihen ai-kaan, jonka FedEx oli jo ensihetkellä il-moittanut.

Arto Kohtala

FedExFedExin palvelu oli näppärä.

Se oli asiakaslähtöinen

ja toimiva kokonaisuus,

joka ylitti kaikki

palvelukokemuksille

asettamani kriteerit.

Teknologiataivas

Siirtyminen matkamme toiseen kohde-kaupunkiin San Franciscoon sujui mu-kavasti sisäisellä lennolla, jonka kesto oli lähes kuusi tuntia! On siinä lentämistä kertaalleen yhden valtion sisäisesti. Juu-ri kun olimme alkaneet tottua seitsemän tunnin aikaeroon kotoiseen Suomeen nähden, paiskattiin siihen kerta heitol-la kolme tuntia lisää. Kyllä oli Pohjolan miehillä ja naisilla pönttö sekaisin kaikes-ta tästä suuruudesta: Suomesta kun len-tää kuusi tuntia esimerkiksi etelään päin, päätyy toiselle mantereelle – täällä Ameri-kassa vain toiseen kaupunkiin saman val-tion sisällä.

Piilaakso ja Stanford

Piilaakso ja Stanfordin yliopisto olivat ihan oma lukunsa. Tälle suhteellisen pienelle alueelle keskittyy maailman kaikesta innovaatio- ja mobiiliteknolo-giaosaamista suurin osa – noin 98,95 prosenttia!

Jos oikein tarkkaan kuunteli vieraidem-me ja tapaamiemme henkilöiden esityk-siä ja puheenvuoroja, saattoi jopa vetää johtopäätöksen, ettei muualla paljon mi-tään merkittävää ole keksitty eikä tulla keksimäänkään. Joitain tällainen asenne

saattaisi häiritä ja tuntua jopa ylimielisel-tä, mutta todellisuudessa se on yksi syy, miksi täällä luodaan suuria asioita.

Ja millä panostuksilla! Bisnesenke-lit investoivat startuppeihin summia, jot-ka vastaavat pienen afrikkalaisen valtion vuosibudjettia. Ja jos ei homma toiminut odotetusti, otettiin tappiot nopeasti kotiin ja siirryttiin seuraavaan innovaatioon. Sii-nä sitä on tekemisen mallia meille säästö-talkoo-tallukoille.

San Francisco oli kaupunkina huikea. Jyrkät kadut, Golden Gate, Alcatrazin vankilasaari sekä avoin ja hyväksyvä il-mapiiri ovat luoneet tästä länsirannikon kaupungista kuuluisan. Nähtävää olisi riit-tänyt moneksi päiväksi, mutta tällä kertaa oli tyytyminen pikaiseen maisemakierrok-seen amerikkalaisella Suburban-luokan maasturilla. Katsellessani sitä maailmaa muun liikenteen yläpuolelta valtasi minut tunne: ”tänne on päästävä uudestaan”.

Kaupunki jätti kaipuun jäyhän suoma-laismiehen sydämeen. Seuraavalla kerral-la matkaan on lähdettävä hippihengessä ja ”flower power” -asenteella. Kyllä siinä työstressi ja arkiset huolet karisee kuin hil-se sinisen puvuntakin olkapäiltä.


Matkallamme näimme myös nämä...


general executive mba ix - taalain maalla

Documents