Fyysisesti kuormittava työ –haittaa vai hyötyä kunnolle ja terveydelle?

Sirpa Lusa, vanhempi tutkijasirpa.lusa@ttl.fi

15.12.2018 Sirpa Lusa

Miksi puhun tästä aiheesta?

Fyysinen työ ei ole hävinnyt:

• 2000-luvun aikana runsas kolmannespalkansaajista on pitänyt työtään fyysisestiraskaana

• Miltei neljännes (23%) kokee työnsä sekäfyysisesti että psyykkisesti raskaaksi

• Oma työkyky suhteessa työn fyysisiinvaatimuksiin on huono/kohtalainen reilulla 10 %:lla (ylemmät toimihenkilöt 5% työntekijät22%)

• Noin kolmanneksella miehistä (usein yrittäjä/työntekijä) ja 12 %:lla naisista on useampi kuin 3 huonoa elintapaa

15.12.2018 Sirpa Lusa

• Elintavoilla on yhteys sairauspoissaoloihin

• “liikunnan harrastamattomuus” yhteydessä yli 9 pv sairauspoissoloihin erityisesti TULE-, masennus ja hengityselinten sairauksissa (Virtanen ym. 2018)

• Fyysisesti raskasta työtä tekevillä on enemmän pitkiä sairauslomia (>3vk) kuin kevyttätyötä tekevillä ja paljon vapaa-ajalla liikkuvilla vähemmän kuin vähän liikkuvilla(Holtermann 2012)

• Fyysistä työtä tekevillä on suurempi riski työkyvyttömyyteen

• Yli 32 000 20-65 vuotiasta norjalaista seurattiin noin 9 vuoden ajan: mitä raskaampi työ sitäsuurempi riski jäädä työkyvyttömäksi erityisesti tule-sairauksien vuoksi. Vapaa-ajan liikunnanharrastaminen lievensi vaikutusta, mutta ei poistanut sitä.

• Toisaalta kaikista suurin riski työkyvyttömyyteen mistä tahansa syystä oli niillä joilla työ oliraskasta eikä liikuntaa harrastettu lainkaan (Fimland 2017)

Tiedetään, että

15.12.2018 Sirpa Lusa

• Fyysisesti raskasta työtä tekevillä miehillä on 18 % suurempi riski kuolla

ennenaikaisesti kuin kevyttä työtä tekevillä (vakioituna monilla relvanteilla

tekijöillä mm vapaa-ajan liikunta-aktiivisuudella) (Coenen ym. 2018)

• Yli 193 000 koehenkilöä käsittelevien tutkimusten meta-analyysi, seuranta-aika keskim. 20 v (4-50 v)

• Muodostuuko tulevaisuudessa myös inaktiivinen työ riskiksi?

15.12.2018 Sirpa Lusa

Fyysisen aktiivisuuden paradoxi:

15.12.2018 Sirpa Lusa

Työn aikainen fyysinen aktiivisuus ei aiheuta samoja hyötyjä terveydelle ja

kunnolle kuin vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus, koska:

1. Työn aikainen aktiivisuus on liian matalatehoista tai liian pitkäkestoista

2. Työn aikainen fyysinen aktiivisuus nostaa koko vuorokauden aikaista keskisykettä

3. Työ, joka sisältää nostamista/kantamista tai staattisia työasentoja nostaa verenpainetta (työn

jälkeenkin)

4. Työpäivän aikana tai työpäivien välissä ei ole riittävästi palauttavia jaksoja (ylikunto?)

5. Työhön voi sisältyä vähäiset vaikuttamismahdollisuudet (tehtävät, tahti, aikataulut,

sääolosuhteet, suojavaatteet, psykososiaalinen kuormitus)

6. Korkea työn fyysinen kuormittavuus voi lisätä elimistön tulehduksellista tilaa

Vapaa-ajalla liikkuva voi vaikuttaa em. seikkoihin.

(Holterman A et al 2018 BJSM 2018)

15.12.2018 Sirpa Lusa

Sosioekonominen

asema, elintavat,

työn kontrolli

Vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus:

• Korkea intensiteetti

• Lyhyt kesto

• Dynaamiset ja muuteltavissa

olevat asennot

• Riittävä palautuminen

Fyysinen aktiviisuus työssä:

• Matala/kohtalainen

intensiteetti

• Pitkä kesto

• Staattiset ja rajoitetut

työasennot ja -liikkeet

• Riittämätön palautuminen

• Parantunut hengitys- ja

verenkiertoelimistön kunto

• Alentunut 24 tunnin

keskisyke ja verenpaine

• Pienentynyt tulehdusreaktio

• Ei muutosta hengitys- ja

verenkiertoelimistön

kuntoon

• Kohonnut 24 tunnin

keskisyke ja verenpaine

• Suurentunut

tulehdusreaktio

Parantunut heve:n

terveys

Huonontunut

heve:n terveys

Fyysisen aktiivisuuden piirteet: Fysiologiset vasteet: Vaikutus hengitys- ja

verenkirtoelimistöön:

Ehdotus paradoxin vaikutusmekanismiksi:

Holterman A et al 2018

BJSM 2017

15.12.2018 Sirpa Lusa

Mitä pitäisi tehdä:

Vietämme vuosittain työssä noin 1600 tuntia! Kannattaa miettiä, miten

sen käyttää!

Fyysistä työtä kannattaa tuunata terveellisemmäksi! Työn organisointi,

jakautuminen, määrä, tahti, tauotus, palautuminen, työpaikan kulttuuri,

työyhteisön hyödyntäminen: miten me yhdessä toimitaan jne.

Huomioiden:

• Epäsäännöllinen työaika ja vuoro- ja yötyötä

• Työpaikka, työyhteisö, työympäristö, yksilö huomioiden

Juuri se oikea työ ja sopivasti liikuntaa

Riskitekijöistä kokonaisvaltaisesti voimavaroihin

• 24/7/52 sääntö: Terveellistä työtä ja palauttavaa kotielämää suunniteltaessa

kannattaisi tarkastella kokonaisuutta: palautuminen työpäivien/vuorojen

aikana, niiden välillä ja lomilla

• ”Juuri oikeaa” (”Goldilocks principle”) kullekin työntekijälle, esim.

siivoustyöhön tehokkaampia jaksoja ja taukoja

• Työssä ja elämässä yleensä tapahtuu muutoksia, vaatii muuttumista!

• Ennaltaehkäisevä työterveysyhteistyö!

15.12.2018 Sirpa Lusa

• Työn aikainen fyysinen aktiivisuus ei välttämättä riitä tarpeeksi tehokkaan

ja/tai suositusten mukaisen liikkumisannoksen saavuttamiseen

• Liikuntaa työn vaatimusten mukaan ja sen vaikutuksia arvioiden: vahvistavaa,

eri tavoin rasittavaa kuin työn aiheuttama kuormitus

• On tärkeää kuunnella omaa kehoa ja muistaa, että niin työstä kuin

liikunnastakin pitää palautua

• Liikunnalla on ennen kaikkea oma mielihyvää ja virkistystä tuottava

itseisarvonsa, jota ei kannata unohtaa!

15.12.2018 Sirpa Lusa

Liikuntaa voi suunnitella työkykyä/työssä jaksamista tukevaksi:

Mitä vielä?

• Liikunta ja muut elintavat! (15-31% sairauspoissaoloista yleisimmistä syistä

voidaan ajatella johtuvan epäterveellisistä elintavoista ja erityisesti

lihavuudesta! Interventioiden vaikuttavuuden näyttö on kuitenkin

vaatimatonta) (Virtanen ym. 2018)

• Suunta mihin pitäisi mennä:

1. Total worker health (työolot, turvallisuus, elintavat)

2. Interventioiden suuntaminen siitä eniten hyötyville (korkean riskin ammatit)

3. Sisällön räätälöinti kohderyhmän mukaan

15.12.2018 Sirpa Lusa

15.12.2018

Virtanen ym. 2018

fyysiset kuormitustekijät: kuormittuminen/

palautuminen,huonot

työasennot

tapaturman vaarat

kemiallisetaltisteet:

palokohteiden savu, noki ja kem.jäämät

fysikaaliset altisteet: melu,

lämpöolot,

biologisetaltisteet:

kromi, nikkeli, tehostesavut

psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät: väkivalta, postraum.stressi

Keinoja hallita riskejä: riskeistä resursseihin ja voimavaroihin

(tieto)teknologiset ongelmat

fyysinen inaktiivisuus, istuminen

15.12.2018 Sirpa Lusa

• Näyttöön perustuvaa terveyden edistämistä työpaikoilla (Promo@Work) konsortiohanke tuottaa terveyden edistämisen suositukset työpaikoille

• Keskiössä terveellisten elintapojen edistäminentyöpaikalla työkykyä ja työstä palautumista sekätyöturvallisuutta edistäen

• Perustuvat tutkimustietoon ja asiantuntijatietoon

• Yhteiskehitetty työelämävaikuttajien kanssa

Mars matkalle! – Terveyttä työpaikoille -suositukset

https://www.ttl.fi/tutkimushanke/promo-at-work/

15.12.2018 Sirpa Lusa

• Suositus

• Vinkkilistat

• Suunnitelma työpaikoille (osaksityöterveyshuollon toimintasuunnitelmaa, työsuojelun toimintaohjelmaa tai työhyvinvointiohjelmaa)

• Räätälöimme mikroyrityksiin yhteiskehittäenmikroyrittäjien kanssa -> 2019

www.ttl.fi/mars-matkalle-terveytta-tyopaikoille

Mars matkalle! – Terveyttä työpaikoille

15.12.2018 Sirpa Lusa

Vinkkilistat työyhteisölle ja yksilöille

www.ttl.fi/mars-matkalle-terveytta-tyopaikoille

15.12.2018 Sirpa Lusa

Kaikilla työpaikoilla on keinoja edistää

terveyttä ja työstä palautumista

• Työstämme parhaillaan 7 systemaattista katsausta vaikuttavista työpaikkojen keinoista (1 julkaistu)

• edistää työstä palautumista (Verbeek, Jos; Ruotsalainen, Jani; Laitinen,

Jaana; Korkiakangas, Eveliina; Lusa, Sirpa; Mänttäri, Satu; Oksanen, Tuula: Interventions to enhance recovery in healthy workers, a scoping review. Occupational Medicine. Doi:10.1093/occmed/kqy141)

• vähentää istumista ja lisätä liikuntaa istumatyö/ fyysisesti raskas työ

• edistää terveellisiä ruokatottumuksia

• edistää hyvää ja riittävää unta

• edistää liikuntaa ja terveellisiä ruokatottumuksia pienyrityksissä

• pienyrittäjien työhyvinvointi

• tietoa pienyrityksiin ja työpaikoille terveyden edistämisen taloudellisten vaikutusten mittareista

15.12.2018 Sirpa Lusa

Lähteet:

Coenen P et al. Do highly physically active workers die early? A systematic review with meta-analysis of data from 193 696

participants. Br J Sports Med 2018;0;1-9. doi: 10.1136/bjsports-2017-098540

Fimland et al. Occupational and leisure-time physical activity and risk of disability pension: prospective data from the HUNT

Study, Norway. Occup Environ Med 2017;0:1-6. doi:10.1136/oemed-2017-104320

Holtermann et al. The physical acitivity paradox: six reasons why occupational physical activity (OPA) does not confer the

cardiovascular health benefits that leisure time physical activity does. Br J Sports Med, Feb 2018 Vol 52 No 3

Holtermann A, Hansen JV, Burr H, et al. The health paradox of occupational and leisure-time physical activity. Br J Sports Med

2012;46:291-295. http://dx.doi.org/10.1136/bjsm.2010.079582

Straker et al. The ”Goldilocks Principle”: designing physical acitivy at work to be ”just right” for promoting health. Br J Sports

Med 2017; http://bjsm.bmj.com/content/early/2017/06/28/bjsrports-2017-097765

Virtanen ym. 2018. Lifestyle factors and risk of sickness absence from work: a multicohort study. Lancet Public Health

2018;3:e545-54

Työ ja terveys haastattelututkimus, TTL https://www.ttl.fi/tutkimushanke/tyo-ja-terveys-haastattelututkimus/

Työolobarometri. Työ ja elinkeinoministeriön julkaisuja 32/2018 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160557/TEMrap_3_2018_Tyoolobarometri.pdf?sequence=1&isAllowed=y

15.12.2018 Sirpa Lusa

@tyoterveys

@fiohTyoterveyslaitostyoterveysttl.fi tyoterveyslaitos

Kiitos!