WW

W.Y

LE.F

I/FRE

E

MEDIAN PYÖRTEISSÄ OMA KOTI KULLAN KALLIS

KOTISTUDION RAKENTAMISEN ALKEITA

ONKO YKSITYISYYTESI KADOKSISSA?

ARTISTIN KOTONA: ANSSI NORDBERG/LAPKO

KOMMUUNI

LAMPUN UUSI HENKI

NRO 3/2006

Varoitus: Rotanmyrkkyä!

Aamun viileys tuntuu koko kehossa, kun herää kesä-kämppänsä sängyltä ilman lattialle pudonnutta peit-toa. Ikkunoihin nousee maiseman peittävä kostea

huuru. Yöllä taivas on ollut tähtikirkas ja lämpötilat viileissä lukemissa.

Oma kylpyhuone ja vessanpönttö ovat luksusta. Sängyn petaaminen ja lämpimään suihkuun raahautuminen ovat silti pakonomaista suorittamista. Lämmintä vettä riittää vain viideksi minuutiksi, on siis syytä olla erityisen sääste-liäs.

Likaantuneet vaatteet on vietävä pyykkitupaan. Edellisen käyttäjän kosteat alusvaatteet makaavat pesukoneessa. Pe-suainetta on annosteltu pitkin ja poikin koneen reunaa. Jalat kastuvat. Joku on suihkutellut vettä sinne ja tänne.

Elämä kolmenkymmenen muun ihmisen kanssa samas-sa kerroksessa vaatii pitkää pinnaa. Keittiöön astuessaan ei voi olla varma siitä, missä liemessä puhtaiden astioiden joukkoon heitettyä lusikkaa on keitetty. On parempi pestä

astiansa uudemman kerran.Gluteeniton. Laktoositon. Maidoton. Edellisillan jäljiltä

pöydässä näkyvät mätitahnan jäljet. Vapaapäivää viettävä salapoliisiryhmä on jo aloittanut syyllisen etsimisen. Onko epäilty syypää kenties unohtanut myös pullonsa keittiön nurkkiin?

Ulkopuolinen tuholaispartio pitää huolen siitä, etteivät vikkelät nelijalkaiset juokse yhteisasujien nurkissa. “Vaa-rallista nautittavaksi. Pidä lapset ja eläimet loitolla”, lukee harmaan rakennuksen juureen viritetyn rottapyydyksen kyljessä.

Illalla yhteistalouteen palaa yhtä mielellään kuin sieltä on aamulla lähtenyt. Pitkän keittiönpöydän ääreen pääsee jakamaan päivän kokemukset muiden asukkaiden kanssa. Yhteiselämä väsyttää, mutta tekee myös riippuvaiseksi.

Matias Orola, toimituspäällikkö

Free Your Mind on Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen ja Yleisradion ylläpitämä nuorille suunnattu media-areena jonne nuoret luovat itse sisältöä.

TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA: Matias Orola, Petri Voutilainen, Eevi Savolainen, Matias Kapanen, Hele Levy, Heikki Nummi, Milla Kaikkonen, Seppo Lampela,Tomi Leikkari ja Sami Nurmi

Etu- ja takakannen kuvitus:Jessica Koivistoinen

SISÄLLYSLUETTELO:

3 PÄÄKIRJOITUS

4 MEDIAN PYÖRTEISSÄ 6 OMA KOTI KULLAN KALLIS

10 ASUNNON TULISI OLLA JOKAISEN IHMISEN PERUSOIKEUS

12 KOTISTUDION RAKENTAMISEN ALKEITA

14 ONKO YKSITYISYYTESI KADOKSISSA?

16 HYVINKÄÄLLÄ NÄKYI JA KUULUI NUORI KULTTUURI

18 TAIDETEOS ROIHUVUOREN VESITORNIIN

20 KYSYMYS- JA VASTAUSPALSTA PULMAKULMA

22 NO MAN S PAKINA: KOTIA KOHTI

24 ARTISTIN KOTONA: ANSSI NORDBERG/LAPKO

26 KOMMUUNI

28 LAMPUN UUSI HENKI

30 TULE TOIMITTAJAKSI

Pääkirjoitus

Free Your Mind nuorten media-areenayle.fi/free

Nuorten media Hattutehdas Käyntiosoite Lönnrotinkatu 30 c, 2 krsPostiosoite PL 5000, 00099 Helsingin kaupunki+358 9 3108 9091toimitus@toimitus.hattu.net

Nuorten media avoinna tiistaista perjantaihin klo 14 - 21

Toimintaan pääsee mukaan nuorisoasiainkeskuksen jäsenkortilla 5€

ToimituspäivätKeskiviikkoisin klo 14-21

Toimituskokoukset 2006 syksyla 18.11 ja la 16.12.

Nuorten mediakeskus Hattutehtaan perustiedot www.hattu.net

Vastaava päätoimittaja Antti Salminen

Lehden päätoimittajaReijo Jumppanen Radion päätoimittaja Seppo Lampela Toimituspäällikkö Matias Orola Nuorten median toiminnanjohtaja Jani Karppanen

KustantajaHelsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus PainopaikkaAksidenssi Oy

4-6 krt vuodessa - ilmaisjakelu

ISSN 1795-9322

Toisinaan mediassa on hetkiä, jolloin oman pään pitäminen kylmänä sekä kriittisyys ovat suositeltavia ominaisuuksia ja niiden käyttä-

minen palkitaan aina ruhtinaallisesti. Maailmalla ja ympäristössämme tapahtuu jatkuvasti asioita, joista mielemme muokkaa haluamattakin niin pienempiä kuin suurempiakin kokonaisuuksia ja muodostam-me niistä välittömästi omia mielipiteitä. Mielipi-teisiin ja niiden suuntaukseen vaikuttavat läheiset ihmiset, uutisointi ja monien muiden vaikuttajien mukana jopa mainokset.

Suurimpana vaikuttajana mielipiteen muodos-tumiseen toimii kuitenkin omat kokemukset, eten-kin jos sellaisia sattuu olemaan. Meissä jokaisessa asuu pieni kriitikko, halusimme tai emme, ja hänen avullaan osaamme muodostaa mielipiteemme riip-pumatta siitä tiedämmekö kyseisestä asiasta yhtään mitään.

Kriittinen medialukutaito avaa oven uuteen maailmaanKoillis-Helsingin lukion abiturienttina olen oppi-nut nauttimaan median olemassaolosta, suhtautu-maan siihen kriittisesti ja oppinut tunnistamaan siinä niin hyviä kuin huonojakin ominaisuuksia.

Koillis-Helsingin lukio on medialukio, jossa korostetaan viestintäsivistystä eli medialukutaitoa. Medialukutaito sisältää taidon hankkia, analysoi-da ja käsitellä tietoa kriittisesti. Kritiikki tarkoittaa arvostelua ja arviointia. Sana ymmärretään usein tarkoittamaan nimenomaan kielteistä, muttei sovi unohtaa sen tarkoittavan myös myönteistä arvos-telua. Hyvä kritiikki on laajojen kriteerien eli arvi-ointi- tai ratkaisuperusteiden esittämistä. Monesti

kritiikin esittäminen on puutteellista. Tällöin olisi hyvä esittää kysymyksiä kritiikin esittäjälle, miksi tämä on juuri sitä mieltä. Pelkkä ”se oli ihan hyvä” ei koskaan riitä, eikä siihen pidä koskaan tyytyä. Se ei kerro kuulijalleen mitään uutta tai merkittävää, millä hän voi itse oppia jotain uutta.

Median puolueeton vaikutusvalta?Yksiselitteisiä asioita on harvassa ja siksi kriittisyy-den lisäksi on tärkeää etsiä asioille mahdollisim-man monia näkökulmia. Niiden avulla voit avartaa käsityksiäsi tapahtumista ja ymmärtää osapuolten motiiveja toiminnalleen kyseisessä tilanteessa.

Mediakaan ei koskaan ole täysin mielipiteetön ja puolueeton, vaikka sitä kovasti yrittääkin. Monesti tapahtumissa näkee median edustajien toimivan suorastaan eläimellisesti, jotta saisivat juuri sellai-sen kuvan kuin haluavat. Mediatapahtumissa ei ole montaakaan minuuttia aikaa miettiä millainen kuva olisi hyvä ja informatiivinen. Kuvia räpsitään summamutikassa ja hyvän idean välähtäessä pää-hän, sitä lähdetään toteuttamaan keinoilla millä hyvänsä.

Lehtiin ja muuhun mediaan päätyvien kuvi-en täytyy olla tunteita herättäviä. Sillä ei ole väliä välittääkö kuva positiivisia vai negatiivisia ajatuk-sia, kunhan sen katsomisesta aiheutuu mieluiten voimakkaita tunteita ja kiinnostusta kyseistä asiaa kohtaan.

Myyntivaluuttana kuvat ja otsikotItsellä lehteä selaillessa huomio kiinnittyy vain ja ainoastaan itseä kiinnostaviin otsikoihin ja kuviin.

Otsikon tehtävä on saada lukija lukemaan artikke-li. Mikäli otsikko on kiinnostava, lukijan huomio kiinnittyy tekstiin siihen asti kunnes se on luettu loppuun ja ymmärretty tai huomaakin artikkelin olevan tylsä ja otsikon olleen harhaan johtava.Täl-löin lukeminen saa nopean lopun ja katse siirtyy seuraavaan otsikkoon, joka mahdollisesti herättää tunteita ja houkuttaa lukijaa lukemaan loppuun asti.

Mediassa on myös nähty niitäkin tapauksia, jol-loin otsikko on kertonut toista, mutta itse tekstiä luettaessa otsikon väite onkin kadonnut täysin ole-mattomiin ja kertoo otsikon olevan pelkkää valhet-ta. Näin ollen pelkkä otsikoiden selailu uutisointia seuratessa ei riitä, mikäli haluaa saada kunnollisen kokonaiskuvan tapahtumista.

Monet mediat tuovat useita näkökulmia esiin jutun yhteydessä ja se on myös yksi hyvä syy olla moniruokainen uutisoinnin ja median ruokkiessa meitä. Lisää näkökulmia saat esimerkiksi juttele-malla kaverin kanssa kyseisestä asiasta. Myötäily ei monien näkökulmien saavuttamiseksi kannata. Ihannetilanne olisi, jos tekisin mielipiteeni täysin omista johtopäätöksistä enkä ottaisi vaikutteita muualta. Silloin, kun tyrkytys on suurinta, ei sitä voi olla huomaamatta, ja tuskin myöskään olla ot-tamatta siitä vaikutteita. Laaja ruokavalio uutisten suhteen ja oman pään pitäminen palkitsee sinut jossain vaiheessa tiedollisesti. Tiedon jano ja vä-hään tyytymättömyys ovat kunnianhimoisia piirtei-tä, mutta mitä enemmän luet, sitä vähemmän sinua viedään narussa. Muistetaan ruokaympyrä jatkossa mediaa ja maailman menoa seuratessa.

Median pyörteissä

Varoitus! Tämän tekstin tarkoitus on olla spekuloiva ja sormella osoittava. Ota aivot narikasta ja lue tämä teksti ajatuksen kanssa. Jälkipuintikaan ei ole kovin huono idea.

Teksti: Eevi Savolainen

4 5

S opu sijaa antaa. ”Jos ei ihan pienestä jak-sa stressaantua, niin soluasuminen on jopa ihan viihtyisää”, insinööri opiskelija Kimmo

kertoo.Kimmo, 23, opiskelee Helsingin ammattikor-

keakoulu Stadiassa insinööriksi. Lukion ja armei-jan jälkeen Kimmo muutti ensin omaan vuokra-asuntoon asumaan. ”Jäin asumaan omilleni, kun äitini muutti pois pääkaupunkiseudulta. Kavereita ja tuttua ympäristöä en halunnut jättää, joten hom-masin oman luukun.” Omilleen muuttaminen on suuri askel. Vastuun kantaminen omista asioista kasvaa entisestään. ”Yksiöön muuttaminen oli mahtavaa. Tuntui niin vanhalta ja nyt kolme vuot-ta myöhemmin soluasuntoon muuttaminen tuntui ehkä nuorentavan. Vuokra puolittui ja musta tuli helsinkiläinen,” Kimmo kertoo elämän muutoksis-taan.

Nyt vajaan vuoden solukämpässä asuneena Kimmo kertoo ennen muuttamista ilmenneiden soluasumiseen liittyvien ennakkoluulojensa käy-neen asumisen myötä aika hyvin toteenkin. ”En-nakkoluulot vastasivat aika hyvin todellisuutta. Vessat ovat törkyisiä ja liesi on pilalla. Muuten ylei-nen siisteys säilyy aika mukavasti. Ei likaisia astioita esimerkiksi tiskipöydällä. Myös Hesarin tilaus po-rukalla on ollut ihan positiivinen juttu. Jos ei ihan pienestä jaksa stressaantua, niin soluasuminen on jopa ihan viihtyisää”, Kimmo kertoo. Neljän hengen solukämpästä löytyy Kimmon mielestä miinuspuo-lia. ”Yleinen siisteys on miinusta ainakin meikä-läiselle. Kun kukaan ei tee mitään yhteisten tilojen eteen, niin juuri siltä näyttää soluasunto.” Muiden soluhuoneiston kämppiksien kanssa ei Kimmo ker-tomansa mukaan tule juurikaan jutelleeksi pitkiä keskusteluita, vaikka toimeen huonetoverit kyllä muuten tulevatkin.

Omaan kämppään muutto heti, kun opiskelut loppuvat

Kimmo kertoo saaneensa soluasunnon suhteellisen nopeasti viime kevät-talvena: Alle kuukaudessa hänelle tarjottiin soluasuntoa Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiöltä eli HOAS:ilta. Asunto on hänen kertomansa mukaan mukavalla paikalla ja ihan hyvä kuntoinen, eikä ole mikään kauhean iäkäskään rakennus. Kimmon muuttaessa sinne, asunto oli jo valmiiksi kalustettu, jota tosin hän ei itse ollut HOAS:ilta edes etukäteen ennen asuntoon muuttoaan kuullut. Neljän henkilön kesken jaetta-vaksi tarkoitetusta koko soluasunnossa, jossa keit-tiö ja olohuone ovat kaikkien neljän yhteiskäytössä, 1 huone (13,5 neliötä) veloittaa Kimmon kukkaros-ta vuokran 255e/kk.

Kimmo kertoo elättävänsä itsensä saamillaan tuilla, joita hän saa 430 e/kk. Vuokran lisäksi mak-settavaksi tulee puhelinlasku. Ja tietysti näiden lisäksi tulee vielä muita omia rahamenoja. Lisätie-nestinä Kimmo ajaa taksia keikka hommana. Siitä hän saa mukavasti lisää ropposia tukien tueksi. Lai-naa hänen on tarkoitus ottaa ehkä ensi tai sitä seu-raavana vuonna rahoittaakseen elämisensä ja opis-kelunsa. Muidenkin opiskelijoiden tavoin Kimmo on kanssa tottunut jokaisen saamansa rahallisen sentin viilaukseen, jotta rahat riittäisivät elämiseen ja kaikkeen muuhunkin tarpeelliseen. ”Rahat ei-vät käytännössä lopu, koska rahat ovat aina loppu. Mutta joskus olen turvautunut äipän opintotukeen”, hän kertoo.

Kimmolla on opiskeluitaan Stadiassa jäljellä vielä ainakin 3 vuotta. Solusta tuleva insinööri kertoo muuttavansa heti pois, kun pääsee takaisin työelämään. ”Solukämpässä on ihan mukavaa asua, mutta tyttöystävän luona on mukavampaa”, Kimmo sanoo. (MK)

Asuminen on monien valintojen summa. Niihin vaikuttavat raha, elämän tilanne sekä omat mieltymykset. Ensiasuntoon muuttaminen ei ole aina ruusuilla tanssimista, mutta joskus voi käydä hyvinkin. Seuraava kolmikko kertoo omista kokemuksistaan ensiasuntoon muuttamisesta ja miten tähän tilanteeseen on päädytty.

Oma koti turhan kallis

Teksti: Milla Kaikkonen, Eevi Savolainen Kuvat: Eevi Savolainen

ASUNTO INFO NURKKAMISTÄ NUORI VOI HAKEA ASUNTOA? MINKÄLAINEN ON VUOKRASO-PIMUS? MITÄ KAIKKEA TULEE MUISTAA, KUN MUUTTAA?... Lisää tietoa asumisesta löytyy netistä mm. seuraavilta nettisivuilta:

Nuorisotiedotuskeskus Kompassin nettisivuilta löytyy laajasti tietoa niin opiskelija-asunnoista, nuorisoasunnoista, kuin muis-takin asumisvaihtoehdoista. Sivustolta löytyy paljon tietoa ja linkkejä nuorille myös liittyen opiskeluun, vapaa-aikaan, kuin työn tekoonkin.http://www.kompassi.info

Asumisesta kattavasti tietoja asuminen.fi sivuilla.http://www.asuminen.fi

Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiöwww.hoas.fi

Suomen opiskelija-asunnot Oyhttp://www.soa.fi

Nuorisoasuntoliitto ry vuokraa asuntoja 18-29 -vuotiaille, jotka eivät ole päätoimisia opiskelijoita. Asunnot vuokrataan määrä-aikaisella viiden vuoden vuokrasopimuksella.http://www.nuorisoasuntoliitto.fi

Nuorisosäätiön asuntoja voivat hakea 18-30 -vuotiaat työssä-käyvät ja työelämään pyrkivät nuoret. Asumisaika päättyy, kun vuokralainen täyttää 35 vuotta.http://www.nuorisosaatio.fi

Oranssi ry:n asuntoja voivat pääasiassa hakea alle 25-vuotiaat nuoret ja nuoret perheet. Asumisaikaa ei ole rajattu. Tärkeimpi-nä valintakriteereinä ovat ikä ja kiinnostus Oranssin omatoimis-ta asumismuotoa kohtaan.http://www.oranssi.net

“Suomi.fi on julkishallinnon verkkopalveluiden yhteinen osoite. Kansalaisten arkielämää helpottavaa tietoa on koottu eri aihealueisiin.”http://www.suomi.fi

6 7

Mira, 18, muutti syyskuun alussa yhteiseen asuntoon poikaystävänsä Henrin kanssa. Syy aikaiseen poismuuttoon kotoa perheen

huomasta, johtui siitä, ettei Mira tullut toimeen perheensä kanssa monista yrityksistä huolimatta. Sitä suurempi syy muuttoon oli kuitenkin halu itse-näistyä ja asua yhdessä poikaystävän kanssa. “Yksin asumiselta odotin erityisesti vapautta, itsenäisyyttä ja omaa rauhaa” Mira kertoo. “Mitään suurempia yllätyksiä asumisen suhteen ei ole ilmaantunut, vaan kaikki on mennyt suunnilleen niin kuin on pitänytkin.”

Omien pelisääntöjen kautta voittoonParasta yhdessä asumisessa on se, että saa tehdä omat pelisäännöt, eikä ole montaa ihmistä valitta-masta kaikesta. Vaikeudet tai mitkään muutkaan ongelmat eivät ole päässeet Miraa ja hänen poi-kaystäväänsä yllättämään. Laskut vaikeuttivat hie-man elämistä, eikä ylimääräistä rahaa jää pahem-min yli. Tiukan paikan tullen tingitään vapaa-ajan viihteestä, ruoasta, vaatteista tai muista virikkeistä. Sekä Mira, että hänen poikaystävänsä käyvät opis-kelujensa lomassa töissä. “Kotimme on lähellä poi-kaystäväni koulua, joten matkakustannuksia tulee nykyään vähemmän ja itselläni on paremmat kul-kuyhteydet kouluun”, Mira luokittelee hyviä puolia.

Keittiö vaatisi remonttia55 neliön suuruinen asunto tuntuu riittävän kaksikol-le hyvin. Vuokra (555 euroa/kk + vesi 10 euroa/kk) rahoitetaan Miran ja Henrin palkoilla. Mitään tukia ei ole apuna vuokran maksamisessa, mutta tarvittaessa turvaudutaan lisäansioihin tai opintolainaan.

Vuokran suuruuteen vaikuttaa se, että talo on ra-kennettu vuonna 1994. Talon sijainti ja hyvä kun-tokin ovat vuokraan vaikuttavia asioita. Hyvät kul-kuyhteydet ihmisten ilmoille ja kauppakeskuksen vieressä oleminen helpottavat jokapäiväistä elämää. Lisäherkkuina Mira mainitsee oman saunan ja par-vekkeen. Korjattavaa Mira löytää keittiöstä paljon-kin: “ Siellä on liian vähän kaappitilaa, tiskiallas on huonossa kunnossa ja työskentelytilaakin on aivan liian vähän”.

Susanna, 22, on nyt asunut kolme vuotta omas-sa lukaalissaan. Perhe muutti pois pääkaupun-kiseudulta ja Susanna päätti jäädä pääkaupun-

kiseudulle opiskelemaan. Ennen muuttoa omaan asuntoon Susanna odotti erityisesti sitä, että pääsee sisustamaan omaa asuntoaan, koska oma huone oli todella pieni, eikä voinut hankkia mitään sinne kuulumatonta, kuten keittiökalusteita.

Todellisuuden taju laskujen olemassaolosta ei tietenkään ollut kateissa missään vaiheessa, mutta ennen muuttoa tärkeintä oli vain päästä nopeasti pois. Laskujen ja muihin asumiseen liittyvien asi-oiden pohtimisen aika oli vasta sitten, kun se oli aiheellista.

Rahojen riittävyys aiheuttaa päänvaivaaSuurimmat yllätykset yksin asuessaan liittyivät ra-hojen riittämiseen. Vuokran ja laskujen jälkeen ei jää rahaa siten, että mitään turhaa tulisi ostettua. “Tärkeintä on, että saa ruokaa pöytään. Opiskeli-jana ei kyllä oikein kerkeä ajattelemaankaan mitään shoppailua, kun tekemistä riittää ympäri vuorokau-den.” Susanna kertoo.

Koulun lisäksi Susanna käy iltatöissä, sekä Kelan myöntämät opintotuki ja asumislisä helpottavat vuokraa ja muita rahallisia menoja. “Riippuen siitä mitä tekee työkseen, rahojen riittävyys täytyy kat-soa tilanteen mukaan. Joskus on otettava enemmän töitä, jotta pärjää. Minulle on tähän asti riittänyt yksi työpaikka.

Sinä aikana, kun on asunut omassa kämpässä, on muuttanut käsitystään rahasta. Nyt osaa arvos-taa enemmän rahan arvoa, kun opiskelijana pitää huolehtia että jokainen sentti riittää. Tuista on aina hyötyä, siihen asti kunnes Kela rupeaa vaatimaan

omiaan takaisin. Ilman tukia elämä olisi vaike-ampaa, koska täytyisi tehdä enemmän töitä. Kela ei ajattele sitä, että opiskelijoilla työsuhteet voivat vaihtua ja siksi on joskus erimielisyyksiä siitä kuin-ka paljon tukea pitäisi saada. Koen, että opintotuki ja asumislisä ovat erittäin tärkeitä opiskelun tuke-misen kannalta.”

Muuttopäätöstä ei ole tarvinnut katuaSusanna näki lehdessä ilmoituksen asunnosta, jo-ka oli kuitenkin suhteellisen halpa vaihtoehto ver-rattuna muihin. Muuttopäätös piti tehdä lyhyessä ajassa, sillä taivasalla olo ei oikein houkuttanut per-heen muuttaessa pois kaupungista. Ennen päätöstä hintojen vertailu oli tärkeää, koska Susanna ei ha-lunnut pihistää rahojaan kaikesta mahdollisesta ja rahaa pitäisi jäädä muuhunkin kuin asumiseen.

Asunnon hintaan vaikuttavia tekijöitä on monia. Talo, johon Susanna muutti, on kolme vuotta vanha talo ja muuttaessa se oli vastavalmistunut. Jo se, että talo on vapaarahoitteinen vuokratalo nostaa hintaa lompakossa tuntuvasti.

Talon asukkaat ovat lähinnä kolmekymppisiä ja nuoria pariskuntia ja perheitä. “Se on hiljainen ja rauhallinen asuinpaikka, jossa ei ole meteliä. Välillä joutuu jopa miettimään, että asuuko täällä edes ke-tään”, Susanna naurahtaa.

Sijaintikin vaikuttaa vuokran hintaan. Talo si-jaitsee kaupungin alueen uudella asuinalueella, josta on hyvät liikenneyhteydet kaikkialle. Myös kauppakeskus, koulut ja päiväkodit löytyvät käden ulottuvilta. Ei pahaa ilman hyvääkin: Taloyhtiössä on myös kiinteähintainen internetliittymä, televisio on kytketty kaapeliverkkoon sekä hintaan kuuluu myös vesi. Kokoa em. huoneistolle löytyy 42 neliötä

(1h + tupakeittiö) ja vuokran hinta on 594 euroa kuukaudessa.

Vastuu kuuluu täysi-ikäisyyteenParasta yksin asumisessa on Susannan mielestä vapaus, omista asioistaan päättäminen ja on lu-pa mennä ja tulla miten haluaa. Pelkkää ruusuilla tanssimista yksin asuminen ei kuitenkaan ole ollut. Se on tuonut mukanaan vastuuta, joka Susannan mielestä kuuluukin täysi-ikäisyyteen.

Asuessaan yksin myöskin karu todellisuus arki-askareista tuli ilmi. Roskat eivät kävelleet itsestään ulos, eivätkä tiskit tiskanneet itse itseään. Enää ei voinut istua vain koneella ja surffailla internetissä, kuten kotona asuessa. ”Alussa, vaikka oli iloinen muutosta ja omasta asunnosta, kyllä sitä kaipasi jonkun verran perhettään, mutta kun opiskelu tuli takaisin kuvioihin, ikävä kerkesi unohtua. Edelleen on kuitenkin hieman hiljaista.” Susanna sanoo.

Tulevaisuuden näkymät ovat valoisatTulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu omaan am-mattiin valmistuminen lähiaikoina. Valmistumisen jälkeen tarkoituksena olisi kokopäivätyön hankki-minen omalta alaltaan toivoen, että työ olisi miele-kästä ja hyväpalkkaista. “Sen jälkeen pääsisi myös ehkä asumaan hieman leveämmin. Asuntoa en kui-tenkaan ihan heti lähtisi vaihtamaan, mutta koko-päivätyön myötä rupeaisin säästämään rahaa omaa asuntoa varten.” Susanna valottaa. (ES)

Vuokra-asunnosta omistusasuntoon“Muuttoa ei todella ole jälkeenpäin tarvinnut ka-tua”, Mira kertoo ja jatkaa:” Toiveena olisi kuitenkin oma omistusasunto.” Tällä hetkellä Mira opiskelee lukiossa ja ylioppilaaksi valmistumisen on määrä tapahtua syksyllä 2007. Mira kohottaa katsettaan pidemmälle tulevaisuuteen ja kertoo, että perheen-lisäystäkin on odotettavissa. “Kaksi tai kolme lasta ja oma koira. Ammatiksi toivoisin jotakin sellaista, mistä saisi hyvää palkkaa ja jossa itse viihtyisin.” (ES)

8 9

Suomessa on arviolta ilman asuntoa noin 7 400 ihmistä, joista yli puolet asuu pääkaupunki-seudulla.Viime vuosina asunnottomien määrä

on laskenut. Valtion asuntorahaston mukaan vuo-den 2005 loppupuolella yksinäisiä asunnottomia oli 7400 ja heidän lisäkseen asunnottomia perheitä tai pariskuntia noin 350.

Noin viidennes asunnottomista oli naisia ja hie-man alle viidennes asunnottomista oli alle 25-vuo-tiaita.Kolme prosenttia yksinäisistä asunnottomista ja 14 % perheellisistä asunnottomista oli maahan-muuttajia.

Läheisistä tulisi pitää enemmän huolta Näin talven alla kylmä pakkanen ajaa asunnotto-mat etsimään lämmintä yösijaa. Luovuus on heille tällöin enemmän, kuin sallittua. Huonoilla yösija päätöksillä, kun saattaa olla myös kohtalokkaita seurauksia.

Monet kodittomat asustelevat mahdollisien tuttaviensa kotinurkissa, ulkovessoissa, rappukäy-tävissä, lehtiroskiksissa tai päihdehuollon yksiköis-sä. Kaikki asunnottomat eivät tosin ole päihde- tai mielenterveysongelmallisia, mikä usein on mones-ta kodittomasta heräävä ensimmäinen mielikuva. Asunnottomista on kuitenkin valtaosa monion-gelmaisia, jolloin tarvitaan kodittomuuden lisäksi myös muunlaista tukevaa ammattiapua.

Asunnottomuuteen johtavia syitä on monia: työttömyys, avioero, ylivelkaantuminen, päihdeon-gelmat ja mielenterveysongelmat.

Tyypillinenasunnoton on yksinäinen mies, mut-ta myös naisia ja nuoria on taivasalla vailla omaa kotia. Nuoria ja muita ikäluokkia voi olla myös “piilo asunnottomanakin”, mikä tarkoittaa sitä, että

heitä ei välttämättä tilastoissa näy, jos he majailevat tuttaviensa luona tai muussa tilapäismajoituksessa.

Asunnottomaksi joutuneilla on monta tarinaa, miten he ovat nykyiseen tilanteeseensa joutuneet.Esimerkiksi eräs tarina kertoo, että avioeron jälkeen yksin jäänyt mies oli masentunut tapahtuneesta ja oli tullut käyttäneeksi huolimattomasti kaikki ra-hansa alkoholin kulutukseen ja ajan saatossa hänet oli häädetty asunnostaan maksamattomien vuokri-en vuoksi. Niinpä kadut olivat kutsuneet kulkijaa.

Taloudelliset notkahdukset ihmisten henkilö-kohtaisessa elämässä ovat siis yksi polku ajautua näille teille.

Asunnottomille tukea ja turvaa Asunnottomille on olemassa kohtaamispaikkoja, minne voi mennä ja mistä hakea apua tilanteeseen-sa. Esimerkiksi Vaasankadulla Helsingissä sijaitsee Kalkkers-yökahvila ja kohtaamispaikka, joka on avoinna joka yö klo: 22-06. Siellä asunnottomalla on mahdollisuus saada yöaikaan neuvontaa sosi-aali-ja terveysasioissa, sekä ostaa pientä purtavaa edullisesti.

Yökahvila on päihteetön paikka ja sen yksi toi-minnan tarkoituksista on kaventaa kuilua asiak-kaan ja viranomaisen välillä.

Kalkkers-kahvilan kanssa samoissa tiloissa osoit-teessa Vaasankatu 5 toimivat myös Kohtaamispaik-ka ja Arskan pesula.Kohtaamispaikassa voi asun-noton hoitaa käytännön asioita ja sieltä saa tietoa ja ohjausta asunto- ja virannomaisioihin, sekä so-siaaliturvaan liittyviin asioihin. Siellä voi myös ni-melliseen hintaan ostettavan purtavan lisäksi lukea päivän lehdet. Arskan pesulassa asunnottomalla on mahdollisuus peseytyä, saada puhdas vaatekerta

ylleen ja jättää likaiset vaatteensa pesuun.Arskan pesula ottaa vastaan lahjoituksina ehjiä ja puhtaita miesten sekä naisten vaatteita.

Myös esimerkiksi Helsingin Munkkisaaresta löytyy asunnottomien naisten tukipiste Salli, joka tarjoaa korkeatasoisia palveluita asunnottomille naisille. Sallissa on asiakkaan mahdollisuus saada kokonaisvaltaista tukea arjesta selviytymiseen.

Asunnottomilla on myös oma yhdistys nimeltä Vailla vakinaista asuntoa ry, joka on asunnottomi-en itsensä vuonna 1986 perustama yhdistys, jonka tarkoituksena on asunnottomien ja asuntoloissa asuvien elinolojen parantaminen ja vaikuttaminen niin, että jokaiselle asunnottomalle järjestyisi mah-dollisuus itsenäiseen asumiseen. Lisätietoa Vailla vakinaista asuntoa ry:stä löytyy netistä: http://www.vvary.fi.

Asunnottomien yötä vietetään joka vuosi 17.10. Asunnottomien yö-kansalaisliikkeen* toimesta. Tapahtumalla halutaan muistuttaa niin päättäjiä, kuin muitakin ihmisiä siitä, ettei asunnottomuus ole näkymätön ongelma. Lisää tietoa vuosittain jär-jestettävästä asunnottomien yöstä sen nettisivuilla http://www.asunnottomienyo.fi.

Asunnottomuuden vähentämiseksi vireillä on asunnottomuuden vähentämisohjelmia, joissa val-tio, kunnat ja muuta tahot sopivat keinoista asun-nottomuuden vähentämiseksi. Asunnottomille tarvitaan halpojen asuntojen lisäksi myös uuden-tyyppisiä tuki- ja asumispalveluja.

(Lähteet:Yle24, Helsingin Sanomien Verkkoliite, Ympäristöministeriö,Valtion asuntorahasto)

Asunnon tulisi olla jokaisen ihmisen perusoikeus

Lämmin koti ja katto pään päällä.Useimmalle suomalaiselle tämä on joka päiväistä normaalia elämää. Kuitenkaan ihan kaikilla kattoa ei pään päällänsä ole.

Kuva: Milla Kaikkonen Valonvoima -kaupunkitapahtumasta

Teksti: Milla Kaikkonen

10 11

O let varmaankin nähnyt elokuvan “Hustle&flow”, jossa elokuvan räppärit si-sustavat studiotaan kananmunankennoilla.

Ne eivät toimi, usko minua. Kananmunankennot ovat tehty pahvista, eikä se vaimenna kuin kaikista korkeimmat, korvalle kuulumattomat värähtelyt. Matalammat taajuudet menevät siitä läpi kuin vettä vain. Syy, miksi harrastelijat käyttävät kennoja, on puhtaasti esteettinen. Kennot kun muistuttavat ul-konäöltään hyvin kalliita resonaattoreita, joita näet ammattilaisstudioiden seinillä.

Akustiikan ja äänieristyksen suunnittelussa kan-nattaakin paneutumaan aina mataliin taajuuksiin, koska ne kuuluvat läpi kaikista parhaiten. Ajattele esimerkiksi autoa, joka soittaa ovet kiinni musiik-kia kovalla voimakkuudella. Mitä kuulet parhaiten? Jep, bassohan se sieltä puskee!

Kipsilevyä ja kivivillaaNyt siis tiedämme, että bassotaajuudet tulee pysäyt-tää. Miten siis etenemme helposti ja halvalla saa-daksemme hyvänkuuloisen ja äänieristetyn tilan? Tämä vie hieman rahaa ja vaivaa, mutta pikkuhiljaa rakentamalla pääset hyviin tuloksiin uhraamatta kaikkea omaisuuttasi. Ensin marssi rautakauppaan ja osta huoneesi seinäpinta-alan verran kipsilevy-jä (105x250 cm), jotka voit ruuvata kipsiruuveilla seiniisi kiinni. Kipsilevy on tiheää ja edullista, se siis eristää ääntä aika mallikkaasti rahanmenoon nähden. Kun olet eristänyt seinäsi kipsilevyin, si-nun tulee ostaa peltistä väliseinärankaa. Tämäkin on hyvin edullista, koko huoneen rangoittaminen ei tule maksamaan hirveitä hintoja. Rautakaupasta

saat ohjeita rankojen asennusta varten. Se ei ole vai-keaa, vaikka se saattaisi siltä kuulostaa. Kun rangat on saatu asennettua, seinä eristetään eristysvillalla. Yksi paali kivivillaa (rock wool) maksaa noin 20€/pkt ja sillä eristät jo monta neliömetriä. Kivivilla toimii mahtavana bassoimurina myös sellaisenaan, ihan paaleissa. Päällystä villapaalit vaikka mustilla jätesäkeillä ja teipillä ja sijoita ne huoneesi nurk-kiin. Kuulet eron satavarmasti. Monet elokuvate-atterit käyttävät tätä keinoa hyväkseen akustiikka-suunnittelussa.

Kun villat ovat paikallaan, päällystät seinän vielä kerran kipsilevyillä, jotka maalaat haluamallasi vä-rillä. Pari kerrosta maalia tekee oikein hyvää, sillä ääni pääsee karkuun pienimmistäkin rakosista. Ääntä voi ajatella kuin vetenä. Kuvittele huoneesi täynnä vettä... Jos vesi pääsisi jostain ulos, niin sil-loin äänikin pääsee.

Taajuudet tasapainoon Nyt meillä on kotistudiota varten suhteellisen tasai-nen ja rauhallinen tila. Mitä seuraavaksi? Ammatti-laiset kutsuvat seuraavaa työvaihetta akustoinniksi. Kansankielellä se tarkoittaa huoneen taajuuksien tasaamista: Jos huoneesi on kirkas (korkeat äänet kuuluvat kovalla), miksauksestasi tulee tumma, eli hyvin bassovoittoinen. Sama tapahtuu tietysti toi-sin päin. Ideaalitilanne on siis saada huoneesta eri materiaaleja käyttämällä mahdollisimman neutraa-li niin, että korkeat ja matalat taajuudet ovat edes joten kuten tasapainossa. Ammattilaiset käyttävät tarkoitusta varten varta vasten tehtyjä mittamik-rofoneja, mutta kun meillä niitä ei ole, joudumme

keksimään jotain muuta. Teemme siis musiikkia. Kun olemme saaneet

huoneessa miksauksen valmiiksi, kuuntelemme sitä jokaisessa mahdollisessa vastaantulevassa pai-kassa, kuten kaverilla, musiikkiliikkeissä, autoissa, jne. Eri paikoissa kuunneltuasi voit päätellä, tar-vitseeko huoneesi lisää kirkkautta, vai tulisiko sitä vähentää. Jos huoneesi kirkkautta pitää vähentää, voit asentaa seinille kaikkea pehmeää. Patjat, ryi-jyt, vaatekasat ja välikattojen akustolevyt sopivat tarkoitukseen mainiosti. Määriä muuttelemalla voit vaikuttaa huoneesi äänenlaatuun. Jos huoneesi on liian tumma (eli bassovoittoinen), maalaamaton puu piristää äänen ylärekisteriä kummasti. Rauta- ja puutavarakaupoissa myytävä edullinen seinäpa-neeli on omiaan juuri tätä tarkoitusta varten. Myös huonekalujen määrä ja asettelu vaikuttavat huonee-si laatuun.

Tämä kaikki on siis suurimmalta osalta puh-dasta kokeilua, eikä kukaan voi loppujen lopuksi sanoa, minkälainen huone on paras mahdollinen. Pääasia on kuitenkin, että itse viihdyt luomassasi tilassa ja saat tehtyä sen kuuloista musiikkia, kuin haluat. Vanha miksaajien viisaus onkin, että mu-siikki on juuri niin hyvälaatuista kuin se huone, jossa se miksataan.

Lisätietoja löydät helposti netistä, esimerkiksi Wikipedia kertoo akustiikasta hyvinkin kattavasti.http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Akustiikka

Hyviä musiikintekohetkiä!

KOTISTUDION rakentamisen alkeita

Jep. Olet siis päättänyt rakentaa kotiisi oman musiikkinurkkauksen. Sinulla on tietokone, hyvät kaiuttimet ja musiikkiohjelmia, joilla herätät henkiin sielusi syvimmät tunnot. Kuitenkin tiukkapipoiset naapurisi hakkaavat seiniä heti, kun täydellinen komppi alkaisi olla hallussa. Sieluttomat kiusanhenget! Myöskin huoneen akustiikka temppuilee. Kaiku paiskaa saundit seinistä takaisin korviisi kieroutuneena kakofoniana, eikä ilmiömäiset ääniteknikon taitosi pääse oikeuksiinsa. Mikä nyt eteen? tähänkö kaatuu maailmanvalloitus? ei hätää. Tässä muutamia neuvoja, joilla saat oman musiikkinurkkauksesi hiljaiseksi ja miellyttäväksi.

Teksti: Seppo Lampela

12 13

T ietokoneen ruutuun ilmestyy useita uusia ikkunoita aukaistessasi Messenger-pikavies-tiohjelman. Ihmiset kyselevät kavereidensa

kuulumisia yksi toisensa perään. Hetken päästä keskustelijat avaavat webkamerat, josta välittyy re-aaliaikaista kuvaa. Osa vatkaa lannettaan esitellen muotojaan, kun toiset ovat kääntäneet kameran itsestään poispäin.

Pikaviestiohjelmat ovat tulleet entistä suositum-miksi muutaman vuoden sisällä. Anonyyminä py-symisen merkitys on vähentynyt, sillä tosi-tv-ohjel-mat ovat lisänneet nuorten julkisuudenhaluisuutta.

Reilu vuosi sitten Risc Monitori -asennetutkimus kertoi joka toisen suomalaisen nuoren haluavan julkkikseksi. Normaalia suuremman innokkuuden osoittivat 15-24-vuotiaat.

Sosiaaliset suhteet vähenevätInternet tarjoaa mahdollisuuden levittää pikkutuh-mia kuvia. Dynamoid Oy:n ylläpitämä Irc-Galleria

sai alkunsa yksittäisen ihmisen toimesta vuositu-hannen vaihteessa. Nykyisin sivustolla asioivien keski-ikä on 19-vuotta, enemmistö on naisia.

Useat bändit ovat ottaneet gallerian markkinoin-tivälineeksi. Saksassa suurta suosiota nauttivalta Sunrise Avenuen laulajalta Samu Haberilta löytyy kuvia kyseiseltä sivustolta.

”Galleriasta en todellakaan etsi vaimoa tai sek-siseuraa. Minulle tulleissa viesteissä kehutaan tai haukutaan musiikkiamme. Pikkutytöt lähettävät sydämiä, joka on aika suloista,” Haber kommentoi.

Pikaviestiohjelmat vaikuttavat negatiivisesti sosiaalisten suhteiden kehittymiseen. Teknologia helpottaa työskentelyä sen huonoista puolista huo-limatta.

”Mesen välityksellä keskustelemme yhtyeemme jäsenten kanssa. The Beatlesillä oli varmasti hanka-lampaa, kun jätkät joutuivat treffaamaan jokaisesta asiasta,” Haber pohtii.

Onko yksityisyytesi kadoksissa?

Turvakamerat kuvaavat sinua liikkuessasi öisillä kaduilla. Rauhoittumisesta on tehty vaikeaa. Nuorilla teetetyn tutkimuksen mukaan valokeilassa esiintyminen tarjoaa onnen.

Teksti: Petri Voutilainen

14 15

L asten ja nuorten taidekeskus järjesti yhteis-työssä Nuoren Voiman Liiton kanssa valta-kunnallisen Nuori Kulttuuri-tapahtuman

viikonloppuna 07. - 08.10.06 lastenkulttuurikeskus Villa Artussa Hyvinkäällä.

Osallistujat valittiin keväällä 2006 lähetetty-jen ennakkotöiden perusteella. Lasten ja nuorten taidekeskus vastasi sarjakuvan ja valokuvauksen lajeista, ennakkotöitä pyydettiin liittyen Eläimen tarina -teemaan. Kirjallisuuden ja puheilmaisun lajeista vastasi Nuoren Voiman Liitto ja ennakko-töiden teema oli Eksyksissä.

Viikonlopun ajan osallistujat kehitti taitojaan alan ammattilaisten ohjaamissa työpajoissa, jotka olivat suunniteltu osallistujien tarpeisiin. Nuoret saivat töistään palautetta ja mahdollisuuden teos-tensa esilletuontiin. Villa Artussa aukesi su 08.10. BLICK-näyttely, jossa on esillä tapahtumaan lähe-

Hyvinkäällä näkyi ja kuului Nuori Kulttuuri

tettyjä sekä viikonlopun aikana työpajoissa synty-neitä valokuva- ja sarjakuvateoksia.

Tapahtumaan lähetettyjen kirjallisuuden ennak-kotöiden pohjalta on koottu Eksyksissä –antologia jonka julkaisi Kustannusosakeyhtiö Tammi. Anto-logiaan liittyvää materiaalia voi tilata Kustannus-osakeyhtiö Tammesta.

Valtakunnallinen Nuori Kulttuuri -tapahtuma tarjoaa nuorille taiteenharrastajille mahdollisuu-den taitojensa esittämiseen ja vertaamiseen mui-den harrastajien kanssa. Keväällä 2007 tapahtuman teemana on musiikki ja syksyllä 2007 teemana on digitaide ja video.Tapahtuman koordinaatiosta vas-taa opetusministeriön nimittämä Nuori Kulttuuri –toimikunta.

Tapahtumassa työskenteli tapahtumatoimitus joka työsti reaaliajassa juttuja http://www.nuorikult-tuuri.fi sivuille.

Teksti ja kuvat: Free Your Mind toimitus

PANU MÄENPÄÄ VALITTU NUORI KULTTUURI -

TOIMISTON KULTTUURISUUNNITTELIJAKSI

Nuori Kulttuuri -toimistossa tapahtuu vah-dinvaihto kuluvan syksyn aikana. Fil.yo Panu Mäenpää (31 v) Seinäjoelta valittiin toimiston uudeksi työntekijäksi. Mäenpää aloittaa työt 16.10.2006.

Vuodesta 1974 tehtäviä hoitanut Helena Pel-tola-Yrjölä jää eläkkeelle 1.1.2007. Vahdinvaihto tapahtuu lokakuun loppupuolella.

Hyvinkäälle oli kutsuttu ympäri Suomen viitisenkymmentä sarjakuvan, valokuvan, kirjallisuuden ja puheilmaisun taitajaa, iältään 13-20-vuotiaita.

16 17

V esitorni sai nimittäin uuden koristuksen Heikki Kuulan vuonna 2002 tekemästä tai-deteoksesta. Tilaisuutta oli todistamassa usei-

ta kymmeniä juhlavieraita teoksen paljastusta. En-sin pidettiin kaksi puhetta koskien vesitornin his-toriaa ja taidetta, joiden jälkeen viisi Roihunvuoren ala-asteen 6.luokkalaista nuorta soittivat torvella syksy fanfaarin ja merimieslaulun. Tämän jälkeen pidettiin vielä yksi lyhyt puhe ja sitten nosturi nousi paljastaen teoksen.

Teoksessa vesiteemaTeoksesta huomasi jo puolessa välissä paljastusta, että siinä on selvä vesi-teema. Vesihanasta tulee ko-valla vauhdilla vettä jossa lojuu kala, huulet, itkevä silmä ja ihminen. Tätä kuvausta lukiessa teoksesta voisi saada melko anarkistisen kuvan, mutta teosta katsottaessa siitä saa positiivisen ja värikkään ku-

Taideteos Roihuvuoren vesitorniin

van. Kookas, noin 15 metrin korkuinen voittajatyö kuvaa vesihanaa ja sopii siten hyvin vesitorniin ja ympäröivään maisemaan. Kuvan vesiaihe viittaa paikallishistoriaan kertomalla ajasta, jolloin me-renlahti lainehti laaksossa vesitornikallion juurella.

Vesitorni sijaitsee korkealla mäen päälläTaideteos on 30 metrin korkeudessa ja se täyttää pituudeltaan lähes puolet vesitornin rungosta, kun taas vesitornin kokonaiskorkeus on 52 metriä. Ve-sitorni on rakennettu vuonna 1977. Juhla-tilaisuus päättyi vesitornin sisätiloissa olleeseen voikukkasi-ma- ja kaalipiirakkatarjoiluun. Teos näkyy vielä sel-keästi yli 100 metrin päähänkin poistuttaessa kohti Abraham Wetterin tietä. Teoksen on valmistuttanut Roihuvuoren Agenda 21 Ryhmä ry yhteistyössä Helsingin Veden kanssa.

Roihuvuoren vesitornilla järjestettiin taideteoksen paljastustilaisuus. Ohjelmassa oli mm. puheita ja torvisoittoa.

Teksti: Tomi Leikkari ja Sami Nurmi

18 19

Pulmakulmaan jätettyihin kysymyksiin vastaavat kolmen - viiden arki-päivän kuluessa pääsääntöisesti kuntien nuorisotiedotustyöntekijät ja nuoriso-ohjaajat. Myös muut käyttäjät voivat vastata muiden käyttäjien

jättämiin kysymyksiin ja antaa vinkkejä omista kokemuksistaan.Pulmakulma on Hessun, eli Helsingin seutukunnan nuorisotiedotuksen ke-

hittämishankkeen rakentama ja ylläpitämä palvelu. Se löytyy osoitteesta http://www.nuoret.info .Hanke on saanut rahoitusta opetusministeriöltä.

Nettisivu osana seutukunnallisen nuorisotiedotuksen kehittämistäPulmakulma on ensimmäinen osa seutukunnallisesti yhteistä nettisivustoa, jonka tarkoituksena on luoda tulevaisuudessa alueelle osittain yhtenäinen nuo-

risotiedotuksellinen nuorten sivusto.Helsingin seutukuntaan kuuluu 13 kuntaa, jotka ovat Espoo, Helsinki, Hy-

vinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Siuntio, Tuusula ja Vantaa.

“Helsingin seutukunnallisen nuorisotiedotuksen kehittämisen hankkeen ta-voitteena on kehittää alueen nuorisotiedotusta, niin että sitä olisi tarjolla koko seutukunnan alueella osana nuorisotyön peruspalveluita ja tarjottava palvelu olisi laadullisesti Euroopan nuorisotiedotus ja neuvontajärjestön (ERYICA) periaatteiden mukainen”, kertovat Pulmakulman nettisivut.

Nuorisotiedotus- ja -neuvontatyön keskeisenä arvona on nuoren oikeus tie-toon. Kaikilla nuorilla tulisi olla tasapuoliset mahdollisuudet tehdä tiedostettu-ja valintoja. Suomessa on useita paikallisia nuorten tieto- ja neuvontakeskuksia, seudullisia ja maakunnallisia verkkopalveluita sekä kehittämishankkeita.

Kysymys- ja vastauspalsta PULMAKULMA

Teksti: Milla Kaikkonen

Syyskuun alusta asti toiminut Pulmakulma -palsta on tarkoitettu Helsingin seutukunnan nuorille kysymys ja vastauspalstaksi. Kysyä voi mistä tahansa mieltä askarruttavasta asiasta nimettömänä.

20 21

Nykyään yhteiskunnan pohjasakka suljetaan pieniin yhteisöihin. Vankilassa tai mielisairaalassa on mitä helpoin asua. Vuokrasta ei tarvitse huolehtia ja ruoka tehdään valmiiksi. Jos asuminen tuntuu ahtaalta ahdistukseen saa lääkehoidon. Suurin osa lapsista asuu vanhempiensa luona. Tuhmille lapsille annetaan tukkapöllyä. Vartijat hämäävät epämuodollisilla univormuillaan. Minä muutin kotoa seitsemäntoista ikäisenä.

P arasta on vaeltaa: like a rolling stone, no direc-tion home. Junaan voi pummia ja liftaaminen on ilmaista. Maurice Blanchot’n päivän hul-

luudessa sankari aloittaa: olen harhaillut, kulkenut paikasta paikkaan. Jobin kirjassa Herra kysyy itse Saatanalta: Mistä sinä tulet? Saatana vastaa: Olen

kuljeksinut pitkin ja poikin maita mantereita. Lucky Luke ratsastaa auringonlaskuun. Vaeltamista ei ole romantisoitu turhaan. Sankarit sanovat: koko maailma on mun takapihaa, päätyn siihen mihin mun pisin ihokarva loppuu. Olen matkalla.

Kaikille vaeltaminen ei sovi. Asunnoista luukku on lähimpänä vapautta. Siellä pelataan pelejä, surf-faillaan netissä tai katsellaan televisiota. Syödään eineksiä ja pitsaa. Luukku on paikka johon paetaan ahdistavaa maailmaa ja ihmisten pälyileviä katseita. Niissä nukahdetaan stereot päällä, kirotaan työkkä-rin vaatimuksia ja haudataan haaveet suuruudesta. Luukuissa vieraat ovat yhtä vapaita kuin avainten haltija. Sekoilu ja sotkeminen sallitaan: huoneen nurkat, patjan toinen puoli tai mahdolliset ruumiin reiät eivät kuulu omistajiensa reviiriin. Kommuuni on luukun yhteisöllinen vaihtoehto.

Kämppään ei enää oteta kaikkia hengaamaan. Kämpällä voi syödä, nukkua ja hoitaa omia asi-oitaan. Siellä voi lukea läksyjä, soittaa kitaraa, sä-veltää populaarimusiikkia tai kirjoittaa pakinoita. Kämppä on omaa tilaa, rauhaa, harmoniaa ja työs-

kentelyhuone keskellä vilkasta kaupunkia ja sen ihanaa elämää. Kämpän ikkunasta katsellaan hai-keina ulos; lähdetään ulos etsimään muita ihmisiä; tai soitetaan seurustelukumppani kylään.

Kimppakämppä hankitaan halvemman asumi-sen ja hyvien juhlien toivossa. Kämppikset valitaan usein samojen kiinnostuksen kohteiden perusteella. On rokkiluolia ja opiskelijabokseja; bileissä on tee-ma ja olohuoneen biljardipöytään jaetaan vuoroja. Kestiystävällisyyttä osoitetaan niille joilla on jotain annettavaa: sosiaalisia suhteita ja vaikutusvaltaa.

Koti taasen on kultainen. Lähellä sydäntä kuin isänmaa. Koti tekee kumppanista puolison. Se tekee asukkaistaan äärimmäisen tylsiä ja onnellisia; liit-tää heidät osaksi kotien muodostamaa kaupunkia. Toisin sanoen koti on porvarillista kitschiä, yhteis-kunnan vallankäytön riemuvoitto, koneiston yksik-kö ja tavallisuuden tyyssija. Kodeista ei tule yhtään Bob Dylania; vain Robert Zimmermaneja. Joten jos minä joskus meinaan asettua kodiksi, pyydän, ampukaa mut ennemmin; ei ikinä sitä narrin pil-kettä silmäkulmaan.

No man´s pakina:KOTIA KOHTI?Teksti ja kuva: Matias Kapanen

22 23

Nordberg on viettänyt runsaasti aikaa studiolla levyttäen uusia kappaleita. Vaihtoehtorockia esittävä trio julkaisi tammikuussa Scandal-

albumin, jota edelsivät riitaisat vastoinkäymiset. Kolmannesta pitkäsoitosta pääsemme nauttimaan jo ensi vuoden puolella.

Anssi asuu Helsingin keskustassa sijaitsevassa asunnossa yksin. Vuoden verran samassa raken-nuksessa viihtynyt taiteilija paljastaa olevansa es-teetikko, jonka on mahdotonta saada huoneistonsa täydelliseen kuntoon.

”Kämpässäni on havaittavissa keskeneräinen tunnelma. Sisustus koostuu keräilemistäni esineis-tä, jotka muistuttavat minua menneisyydestä sekä kertovat minusta ihmisenä. Haluaisin ostaa kristal-likruunun, mutta se on liian kallis.”

Torniossa syntynyt Nordberg kertoo muutta-neensa pääkaupunkiseudulle yhdessä äitinsä kans-sa. Taiteilijan haaveissa siintää ajatus ”teollisuus-huoneistosta”, joka koostuisi vain yhdestä suuresta huoneesta.

”Tuntuisi kaukaiselta ajatukselta muuttaa maa-seudulle. Nykyisen kämppäni hinnalla voisin saada isomman asunnon maalta, mutta sieltä puuttuisivat virikkeet. Kulkuyhteydetkin muuttuisivat hanka-lammiksi.”

Pienessä huoneistossa tavaroiden sijoittelu vaatii luovuutta.

”Keittiöstäni löytyy pesukone, jonka päällä on irtoliesi.”

ARTISTIN KOTONAAnssi Nordberg / Lapko

Teksti ja kuvat: Petri Voutilainen

PUINEN LABYRINTTPELI”EN OLE PELANNUT PELIÄ VÄHÄÄN AIKAAN, MUTTA SE ON RAKENTEELTAAN ESTEETTISESTI KAUNIS. TÄMÄN TOIN KOTIIN KAVERIN INNOSTAMANA, SILLÄ HÄN SUUNNITTELI MUSIIKKIVIDEON ERÄÄLLE RUOTSALAISELLE YHTY-EELLE. VIDEOSSA ON “VIITTAHAHMO“, JOKA JUOKSEE MARMORIPALLOA KARKUUN.”

TAULU”TEOKSEN TEIN KOULUSSA JÄRJESTETTYÄ NÄYTTELYÄ VARTEN. PIKKUSISKONI SAI BACKYARD BABIES -YHTYEEN BASISTIN PLEKTRAN, JOKA OLI SYDÄMENMUOTOINEN. SIINÄ OLI KUVA, JONKA KOPIOIN TAULUUN. SAMANLAISEN IKONIN PYSTYI TILAMAAN KÄNNYKKÄÄN LOGOKSI. OLEN VALMISTANUT VASTAAVANLAISEN TAULUN OMALLA KUVALLA VARUSTETTUNA.”

http://www.freeyourmind.fi/toimittajat/voutve/2006/lapko_210806.php

Lapko-yhtyeen basisti Anssi

Nordberg esitteli yksiönsä.

Muusikon keittiöstä löytyy

kodinkone, joka sijoitetaan yleensä

kylpyhuoneen puolelle.

SAUMURI”KAVERINI JÄTTI KONEEN MINULLE LAINAAN, KUN LÄHTI OPISKELEMAAN ULKOMAILLE. REILU KUUKAUSI SITTEN YRITIN KAVENTAA HOUSUJA, MUTTA LAITE ALKOI JUMITTAMAAN. SAUMURILLA VOI KOHENTAA PAITOJA JA HOUSUJA UUTEEN USKOON. VAATTEITA TULEE KÄYTETTYÄ USEAMMIN UUDISTUKSEN JÄLKEEN.”

SKEITTILAUTA”ALOITIN SKEITTAUKSEN TORNI-OSSA, JOSSA ASUIN LAPSUUTENI. SE OLI HARRASTUS, JONKA KAUTTA SAIN KAVEREITA. EN OLE LÄHTENYT TEKEMÄÄN KAIKISTA HULLUIMPIA TEMPPUJA. TOISELLA LUOKALLA OPISKELLESSANI RAKENSIN HYPPYRIN KAVEREIDENI KANSSA. SORMET JÄIVÄT HYPPYRIN JA LAUDAN VÄLIIN, JONKA SEURAUKSENA KÄTEEN TULI HAAVA.”

24 25

Kommuuni

Teksti ja kuvat: Heikki Nummi

Kommuuni on asumisyhteisö, jossa asunto (ja vuokrat) jaetaan kaikkien asukkaiden kesken.

Kommuunin perustamista, tai sellaiseen muut-tamista kannattaa miettiä, jos tuntuu, ettei ole varaa tai halua asua yksin. ”Yksiön vuokra Helsingissä voi olla hyvinkin n. 500€, kun taas kommuunissa selviää yleensä 200-300 eurolla henkilöä kohden.

Talouden hoito“Kommuuneissa, joissa olen itse asunut on siivo-uksesta huolehdittu monella erilaisella tavalla. On ollut siivouslistoja, tiskivuoroja, yhteisiä siivouspäi-viä, kiukuttelua ja ärhäämistä. Hyväksi ontodettu tapa, jonka mukaan jokainen siivoaa omat sotkun-sa heti sotkettuaan.” Tiskejä ei siis jätetä keräänty-mään vuoreksi josta kukaan ei muka ole vastuussa, vaan jokainen tiskaa heti omat astiansa.

”Mitään vuoroja ei ole, vaan jokainen pyyhkii pöytiä ja vie roskia silloin tällöin, kuitenkin suht. säännöllisesti. Muut yleensä huomauttelevat jos jo-ku ei ole tehnyt mitään aikoihin. Joskus pidetään yhteisiä siivouspäiviä, jolloin siivotaan tarkemmin, pestään vessat ja imuroidaan. Tämä on toiminut melko hyvin, vaikka parantamisen varaa olisikin.”

Kommuuniin muuttaminenKommuunia ei välttämättä kannata perustamaa täysin vieraiden kanssa. Usein omista kavereista, tai kaverinkavereista löytyy innokkaita muuttajia. ”Joitain perusasioita, kuten vuokranmaksukyky, siivousjärjestelyt, ruokien ja tavaroiden jakami-nen, yms. kannattaa käydä läpi ennen kommuunin perustamista, jotta ongelmilta vältyttäisiin. Ongel-mallisinta on usein sopivan huoneiston löytämi-nen; riittävän suuria ja halpoja asuntoja voi joutua etsimään pidemmänkin aikaa. Täytyy myös päättää riittääkö että kaikilla on oma huone, vai halutaanko kommuuniin kaikille yhteinen olohuone.”

“ Se, viihtyykö kommuunissa riippuu suurilta osin kämppiksistä”, toteaa nelisen vuotta kom-munissa asunut Laura Nummi, 21. Hänen

mukaansa kommuuni kannattaa perustaa sellaisten ihmisten kesken, joilla on samansuuntaiset arvot, sekä ajatukset yhdessä asumisesta.

“Kenelle tahansa kommuunissa asuminen ei var-masti sovi, sillä se vaatii sosiaalisuutta, pitkää pin-naa ja kykyä tehdä kompromisseja; isolla porukalla asioita kun ei voi päättää oman pään mukaan. Jos porukka tulee hyvin toimeen, voi parhaimmillaan kommuuniasuminen on todella mukavaa. Useim-miten on hauskaa kun kotona on ihmisiä joiden kanssa voi puhua ja puuhastella.”

Ongelmia kuitenkin syntyy helposti, eikä niiltä varmasti vältytä missään kommuunissa. “Hanka-luuksia aiheuttaa se, jos kämppiksellä on esimer-kiksi erilainen käsitys siisteydestä. Joku on ehkä tottunut lähes kliiniseen ympäristöön, kun taas joku toinen ei pidä pahana villakoiria nurkissaan.” Myös erilaiset unirytmit tuottavat vaikeuksia: “Jos yhden täytyy herätä kuudeksi töihin, ja toinen tuo kaverilaumansa olohuoneeseen mekastamaan kes-kellä yötä, on riittävän pitkiä yöunia turha toivoa”. Yleisimmin ongelmatilanteita syntyy kuitenkin sii-vousasioista; “Siivoaminen ei vaan tunnu koskaan jakaantuvan tasaisesti, vaan aina joku tekee enem-män kuin muut. Kriisitilanteeseen voi myös joutua, jos alkaa seurustelemaan kämppiksensä kanssa”, Laura kertoo. “Välillä on hetkiä, jolloin tuntuu, että oma asunto olisi mukava, mutta toisaalta yksinasu-misessa olisi monia toisenlaisia haittapuolia.”

Kommuunissa tarvitsee harvoin olla yksin, vaikka omaankin huoneeseen voi sulkeutua mikäli kaipaa omaa rauhaa. “Kämppiksistä tulee kuiten-kin usein itselle todella tärkeitä henkilöitä, joille voi kertoa iloista, suruista, toiveista ja odotuksista. Heihin voi aina turvautua hädän hetkellä.”

Jos muuttaa kommuuniin, eikä tunne ennalta ketään, on mahdollista syrjäytyä porukasta. ”Joil-lekin voi olla vaikeaa löytää oma paikkansa kom-muunissa, ja aina kaikki eivät ole kiinnostuneita yhteisistä asioista. Vanhat kommuuniasukkaat kui-tenkin valitsevat lähes aina uuden asukkaan itse, jolloin kommuuniin yleensä muuttaa jo valmiiksi tuttuja ihmisiä, ja siksi porukasta on onneksi vaikea syrjäytyä, eikä tarvitse asua täysin tuntemattomien kanssa. Tutustuminenkin tapahtuu yleensä nope-asti, koska kotona oppii helposti toisten tavat ja rutiinit.”

Elämä kommuunissa on periaatteessa yhtä itse-näistä elämää siinä missä yksin asuessakin. Kukaan ei määrää milloin pitää tulla kotiin tai mennä nuk-kumaan. Muiden ihmisten tarpeet täytyy kuitenkin ottaa huomioon. ”Rajoitteita luo myös Kelan ja so-siaalitoimiston asumistukiin liittyvät kummalliset säädökset, joiden takia pahimmassa tapauksessa voi käydä niin, että kommuuniasujat saavat yhteis-tä asumistukea, joka joudutaan jakamaan kaikkien kesken. Käytännössä kuitenkin kaikille kuuluisi oma tuki. Tällaisia ongelmia ei yksinasuessa ilme-ne.”

Kommuunissa voi pitää ruokatarpeet yhteisi-nä, tai vaihtoehtoisesti itse ostaa omat ruokansa ja pitää ne itsellään. ”Meillä ruoat ovat yhteisiä, joka toimii suhteellisen hyvin. Koska teemme päivittäin ruokaa yhdessä (johon ainekset ostamme myös yhdessä) olisi vaikeaa pitää omia ruokia. Jos ostaa jotain hienompaa ja kalliimpaa, voi siihen kirjoittaa oman nimen ja toivoa etteivät muut syö sitä. Tie-tenkin käytäntö saattaa välillä ärsyttää, kun itse os-tettu ketsuppi on syöty loppuun ennen kuin itse on ehtinyt sitä käyttää. Joka tapauksessa yhteiset ruoat tulevat selvästi halvemmiksi.”

26 27

K irpputorit, kierrätyskeskukset ja sukulais-ten vintit voivat olla opiskelijan aarreaittoja. Toisen turha ja hylkäämä tavara voi hyvinkin

olla toisen kodin uusi sieluntekijä. Vanhoista, käyt-tämättömiksi jääneistä tavaroista saa pienellä ehos-tuksella varsin persoonallisia huonekaluja ja sisus-tuselementtejä kotiinsa. Esimerkiksi maalaamalla tai värjäämällä kankaita saa kotinsa ilmeen ja sävyn mieleiseksi. Kannattaa kuitenkin tarkistaa huone-kalujen yleiskunto, pienet naarmut saa muutamalla maalikerroksella peitettyä. Uusin villitys on pääl-lystää erilaisia tasoja kuvilla ja julisteilla tai sano-malehdillä. Ja miksei pöydän pintaan voisi vaikka

maalata mieleistään kuviota, kunhan vain muistaa lopuksi lakata taideteoksen tai kuvituksen.

Hauskoja ja mielikuvituksellisia sisustusele-menttejä voi keksiä lähes mistä vain. Vanhoista sarjakuvista tulee hauska ja värikäs seinätapetti. Keittiöpyyhkeet ja –välineet saa siististi seinille ruokailuvälineistä taivutettuihin koukkuihin. Ei-kä tämä niksi vaadi voimamiestä tai Üri Gelleriä. Tavalliset tylsät jakkarat saavat boheemin päällisen vanhoista vinyylilevyistä. Muista kuitenkin kertoa omistajalle, mihin käyttötarkoitukseen ne tulevat. Tuskin kukaan rohkenisi istua Beatlesin varhais-tuotannon päälle. Vanhan ja uuden yhdisteleminen on tällä hetkellä muodikasta, mutta se pitää tehdä harkitusti ja tyylillä. Kokonaan käyttökelvottomalle esineelle uuden hengen löytäminen voi olla haus-kaa puuhaa.

Anna hyvän kiertääJos sinulla on jäänyt tarpeettomaksi huonekaluja, käyttökelpoisia vaatteita, astioita tai kirjoja, pää-kaupunkiseudun kierrätyskeskusten autot hakevat

Lampun uusi henkiPienen vuokra-asunnon tai solukämpän sisustaminen saattaa usein olla haastavaa tilan puutteen ja ahtauden vuoksi. Opiskelijalla tilannetta hankaloittaa vielä kukkaron nyörien jäykkyys. Tässä tapauksessa sisustaminen vaatii hieman aikaa, kekseliäisyyttä ja mielikuvitusta, mutta lopputulos voi olla hyvinkin palkitsevaa.

KATSO MYÖS:WWW.KIERRATYSKESKUS.FI

WWW.PLAN-B.FIYLE TV2 KIRPPARINELONEN RETRO

Teksti ja kuvat: Hele Levy

niitä veloituksetta kotoa tai työpaikoilta. Kierrätys-keskuksen sivuilta löytyvät myymälöiden sijainnit sekä yhteystiedot. Lisäksi sivuilta voi käydä kat-somassa eri myymälöiden tuotevalikoimia, mutta kannattaa myös käydä paikan päällä tutustumassa.

Kierrätyskeskuksista voi löytää mitä tahansa käyttökelpoista toimistotarvikkeista kodinkonei-siin. Myytyjen tavaroiden kotiinkuljetus on mak-sullista, josta voi sopia kaupanteon yhteydessä. Muuttotarpeisiinsa voi pääkaupunkiseudulla vuok-rata peräkärryn 50 euron panttia vastaan, jonka saa takaisin palautettuaan kärryn lainauspisteeseen.

Myös hyvä kiertää kaupungilla: kierrätyskeskuk-sen autot kiertävät eri pisteissä noutamassa lahjoi-tuksia.

Suunnitelma BPlan B on Kierrätyskeskuksen, mainostoimisto Toukokuun ja muotoilija Anna Holopaisen yhtei-nen hanke. Tarkoituksena on kampanjoida kierrä-tyksen puolesta ja kuinka vanhasta voi tehdä uutta.

Hankkeen iskulause on ”Old is the new new”, jonka mukana lanseerattiin myös uusi ironinen termi, Trashion, roskamuoti.

Plan B –mallisto löytyy Kierrätyskeskuksen Lönnrotinkadun myymälästä. Tuotteet vaihtuvat menekin mukaan, ja jokainen kappale on varmasti uniikki. Mallisto pitää sisällään, huonekaluja, tau-luja, valaisimia, vaatteita ja laukkuja. Melkeinpä mitä vaan, mitä Kierrätyskeskuksen valikoimista voi löytyä. Vieraillessani kyseisessä myymälässä, oli nojatuoli saanut uuden päällisen vanhoista farkuis-ta sekä erilaisia pöytiä ja tasoja oli päällystetty ku-vakollaasein. Hinnat vaihtelivat noin 20-100 euron välillä. Kannattaa käydä katsomassa vaikka vain ihan uteliaisuuttaan tai hankkimassa uusia sisus-tusideoita.

28 29

V oit kirjoittaa artikkelin itseäsi kiinnostavasta aiheesta, matkakertomuksen, mielipidekir-joituksen, runon tai tarinan. Voit luoda va-

lokuvagallerian. Ääntä pääset käyttämään tehden lyhyitä haastatteluja tai pidempiä radiolähetyksiä. Toimituksen käytössä on mm. tietokoneita juttujen tekemiseen, editointiyksiköitä videon työstämiseen sekä lainattavaa kalustoa juttukeikoille.

Pääsääntöisesti voit napata hihasta ketä vaan jos juttuidea tai valmista materiaalia on taskussa. Jos sinulla on materiaalia, jonka näkisit kuuluvan Free Your Mindiin tai jos sinua kiinnostaisi tuottaa sisäl-töä Free Your Mindiin, älä epäile ottaa yhteyttä.

Tarvitset vain jäsenkortin ja innostuksenToimintaan pääsee mukaan hankkimalla Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen jäsenkortin. Vuonna 2006 kortin hinta on 5e ja sen voi hankkia mistä tahansa Helsingin nuorisotalosta.

Mitään ei tarvitse osata etukäteen, kaiken oppii tekemisen ohessa. Toimituksen henkilökunta opas-taa niin jutun teossa, kuin laitteiden käytössä.

Toimintaa niin nuorille, kuin vanhemmilleFree Your Mindin tekemiseen voi osallistua 12-25

-vuotiaat. Jokainen tekee omien vahvuuksien ja osaamisensa mukaan. Erilaisia tasoja on aloitteli-jasta harrastajaan, pro-harrastajasta apuohjaajaan. Vanhemmat sekä kokeneemmat tekijät toimivat neuvoen ja opastaen nuorempia. Toimitus muok-kaa aikataulunsa tuotantojen ja osallistujien mu-kaan. Kerran kuussa pidetään toimituksen isot ko-koukset ja keskiviikkoiltaisin on toimituspäivä.

Jos kiinnostuit, ota yhteyttä Antti Salmiseen.Nuorille 12-15vuotialle harrastajille on Junior

Free Your Mind ryhmä. Kirjoitamme mm. Free Your Mindiin juttuja, haastatteluja, kuunnelmia jne. Otamme itse valokuvia käsitellen niitä myös. Kokeilemme videokuvaamista ja editoimme tuo-toksemme. Ryhmässä opettelemme mm. video-, ääni- ja valokaluston käyttöä. Tietokoneiden pe-rusohjelmat opitaan tekemisen ohessa. Lisätietoa junior Free Your Mindista saa Tuomo Lahtivir-ralta.

Ota yhteyttä ja tule mukaanHenkilökunnan yhteystiedot löydät toimitussivulta. Saat meihin parhaiten yhteyden klo 14-17 välillä. Joskus kiireet painaa toimituksessa päälle, tällöin yhteys onnistuu esimerkiksi sähköpostilla.

TOIMITUSKOKOUKSET 2006 SYKSYToimituksen lauantain kokouksissa tehdään isot yhteiset

päätökset ja linjan vedot, työnjaot, jaetaan tietoa, sekä

konkreettisesti työstetään juttuja. Lauantaisin pidetään

koulutusta ammattilaisten näkökulmasta.

Kokous pidetään klo 13 - 15, jonka jälkeen käytännön

tekemistä klo 18 asti.

LA 18.11.

Aiheina mm.

- Tuleva lehti

La 16.12.

Aiheina mm.

- Toimituksen pikkujoulut

- Vuosi 2007

TOIMITUSPÄIVÄ

Joka keskiviikko tehdään juttuja

konkreettisesti yhdessä klo 14 - 21.

Nuoret luovat itse sivuston sisältöä. Free Your Mind hyödyntää monimediallisia mahdollisuuksia. Teksti, kuva, ääni ja video ovat kaikki samalla viivalla. Käytä mielikuvitustasi kun mietit mitä kaikkea voisit Free Your Mindiin tuottaa.

Tule toimittajaksi

30 31

Hatun filmikerho Free Your Mind esittää:Torstai 09.11.06Institute für Neue Medien Rostock Fish 04 elokuvafestivaalin filmisatoa 2004 Holz und Kohlen (puuta ja hiiltä) klo 18.20 Das Geschenk (Lahja)klo 18.40 Rosenrelgen (Ruususadetta)klo 18.55 Mr. Street klo 19.10 Peter und Klausklo 19.20 Klingelkarusell (soittokaruselli)

Torstai 16.11.06Institute für Neue Medien Rostock Fish 05 elokuvafestivaalin filmisatoa 2005klo 18.00 Nasse Zigarren für Berlin - Märkiä sikareja Berliinille klo 18.10 Lebenswert – Elämisenarvoistaklo 18.25 Wackelkontackt - Huojuva yhteysklo 18.55 Das Übliche - Se tavallinen tarina

Torstai 30.11.06Institute für Neue Medien Rostock Fish 05 elokuvafestivaalin filmisatoa 2005klo 18.00 Krossmediaklo 18.05 Abschied – Jäähyväisetklo 18.15 Biyikklo 18.35 Wie ich mich Traf (Kun kohtasin itseni)

Torstai 07.12.06 Ohjelma avoinTorstai 14.12.06 Ohjelma avoin

VAPAA PÄÄSY! Nuorisoasiainkeskuksen jäsenkortilla (muut 5€). Tilaisuus on yli 13-vuotiaille!

TERVETULOA!

Nuorten media, HattutehdasLönnrotinkatu 30 C, 2 krs00180 Helsinki Lisätietoja: Tuomo Lahtivirta, puh: 310 890 91, e-mail: tuomo.lahtivirta@nk.hel.fi