MAAHANMUUTON VAIKUTUKSET SUOMEN (JULKISEEN) TALOUTEEN

4.12.2015Jaakko Kiander

VÄESTÖENNUSTE JA MAAHANMUUTTO• Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan

Suomen väestö ikääntyy– Eläkeikäisten osuus väestöstä kasvaa– Työikäisen väestön osuus laskee ja myös lukumäärä

supistuu hieman– Taustatekijöinä eliniän pidentyminen, syntyvyys ja

maahanmuutto• Kantasuomalaisten joukossa työikäinen väestö

supistuu • Ilman maahanmuuttoa ikärakenteen muutos olisi

vielä rajumpi• Tilastokeskus ennustaa, että nettomaahanmuutto

on jatkossa 15 000 henkeä vuodessa– Vuonna 2015 tämä luku on kuitenkin ylitetty

TILASTOKESKUKSEN VÄESTÖENNUSTE: KASVU JATKUU KOHTI 6 MILJOONAA

1900

1910

1920

1930

1940

1950

1960

1970

1980

1990

2000

2010

2020

2030

2040

2050

2060

01000200030004000500060007000

Koko väestö, 1000 henk.

ENNUSTETTU VÄESTÖNKASVU ON MAAHANMUUTON VARASSA: NETTOMUUTTO-OLETUS 15000 HENKEÄ VUODESSA (TILASTOKESKUS)

1980

1990

2000

2010

2020

2030

2040

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

koko väestösuomalaisetulkomaistaustaiset

VÄESTÖENNUSTE: MAAHANMUUTTAJA-TAUSTAISTEN VÄESTÖOSUUS KASVAA

198019851990199520002005201020152020202520302035204002468

101214

Ulkomaalaistaustaisten osuus koko väestöstä, prosenttia

TYÖIKÄISTEN MÄÄRÄN KASVU LOPPUU, ELÄKEIKÄISTEN MÄÄRÄ JATKAA KASVUAAN

1900

1920

1940

1960

1980

2000

2020

2040

2060

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

15-6465-

JYRKÄSTI NOUSEVA VANHUSHUOLTOSUHDE

1900

1910

1920

1930

1940

1950

1960

1970

1980

1990

2000

2010

2020

2030

2040

2050

2060

0102030405060

65 vuotta täyttäneiden lukumäärän suhde 15-64 –vuotiaiden määrään, prosenttia

VÄESTÖKEHITYS JA JULKISEN TALOUDEN TASAPAINO• Vanhushuoltosuhteen nousu tarkoittaa sitä, että

eläkeläisten ja hoivaa tarvitsevien vanhusten määrä suhteessa työikäisten määrään kasvaa

• Ikärakenteesta riippuvat julkiset menot kasvavat absoluuttisesti mutta myös suhteessa bruttokansantuotteeseen ja veropohjaan

• Seurauksena on sosiaalimenojen bkt-osuuden kasvu

• Seurauksena on myös julkisen talouden alijäämä kasvu, ellei verotusta kiristetä tai menoja leikata … tai ellei työllisyysaste nouse voimakkaasti (=kestävyysvaje)

IKÄRAKENNE JA JULKINEN TALOUS

1990

1994

1998

2002

2006

2010

2014

2018

2022

2026

2030

20253035404550556065

Menot/BKT (toteuma)Menot/BKT (ennuste)Tulot

MITEN MAAHANMUUTTO KEHITTYY• Nettomaahanmuutto on ollut keskimäärin noin

15000 henkeä vuodessa 2000-luvulla– Toistaiseksi Suomeen on tullut eniten maahanmuuttajia

lähialueilta eli Virosta ja Venäjältä• Vuodesta 2015 muodostuu kuitenkin poikkeus

Välimeren yli tulleen muuttoliikkeen johdosta• Kukaan ei tiedä, miten maahanmuutto kehittyy

jatkossa• Maahanmuutto muista Euroopan maista voi

vähentyä, koska kantaväestöt supistuvat kaikissa Euroopan maissa ja maiden väliset elintasoerot kaventuvat

MITEN MAAHANMUUTTO KEHITTYY• Afrikan ja Lähi-idän maiden väestö jatkaa sen

sijaan nopeaa kasvuaan eivätkä kriisit ole päättymässä – Nuorten osuus väestöstä on korkea– Taloudet ovat heikossa kunnossa ja työttömyys korkealla– Sisällissotia: Syyria, Irak, Afganistan, Jemen, Libya,

Somalia, Sudan, Mali, Nigeria,…– Afrikan väestön ennustetaan nelinkertaistuvan vuoteen

21oo mennessä (4 miljardiin!!)• Seuraus: Eurooppaan vuonna 2015 kohdistunut

voimakas muuttopaine tulee jatkumaan• Vaikka muuttoliikettä pyritään rajoittamaan, sitä

ei kyetä estämään

MAAHANMUUTTOSKENAARIOITA• Eurooppaan kohdistuva voimakas muuttopaine

jatkuu usean vuosikymmenen ajan• Osa muuttoliikkeestä päätyy myös Suomeen• Jo nykyinen maahanmuuttajataustainen väestö

lisää maahanmuuttoa perheenyhdistämistenvuoksi• Maahanmuuttajista ei ole jatkossa pulaa• Suomi voi seurata Ruotsin

maahanmuuttokehitystä (noin 20 vuoden viiveellä)• Tilastokeskuksen oletus 15000 hengen

vuosittaisesta nettomuutosta voi osoittautua varovaiseksi – jatkossa tulijoita voi olla esim. 25000 vuodessa – Vuoden 2015 luku lienee noin 50 000

VÄESTÖKEHITYS, JOS NETTOMUUTTO 25000 HENKEÄ VUODESSA -> VÄESTÖ KASVAA YLI 6 MILJOONAAN

1980

1990

2000

2010

2020

2030

2040

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

koko väestösuomalaisetulkomaistaustaiset

VÄESTÖENNUSTE: MAAHANMUUTTAJA-TAUSTAISTEN VÄESTÖOSUUS KASVAA KOHTI 20 PROSENTTIA (=RUOTSIN NYKYINEN TASO)

198019851990199520002005201020152020202520302035204002468

1012141618

Ulkomaalaistaustaisten osuus koko väestöstä, prosenttia

SUUREMMAN MAAHANMUUTOS ANSIOSTA TYÖIKÄISTEN MÄÄRÄ KÄÄNTYY UUDELLEEN KASVUUN 2030-LUVULLA

1900

1920

1940

1960

1980

2000

2020

2040

2060

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

15-6465-

SUUREMPI MAAHANMUUTTO LOIVENTAA VANHUSHUOLTOSUHTEEN NOUSUA

1900

1910

1920

1930

1940

1950

1960

1970

1980

1990

2000

2010

2020

2030

2040

2050

2060

0102030405060

65 vuotta täyttäneiden lukumäärän suhde 15-64 –vuotiaiden määrään, prosenttia

MAAHANMUUTTO JA JULKINEN TALOUS• Kestävyysvajetta laskettaessa ratkaiseva muuttuja

on vanhushuoltosuhde• Jos maahanmuutto on oletettua suurempaa,

arvioitu kestävyysvaje pienenee– Samasta syystä Ruotsin kestävyysvaje on pienempi kuin

Suomen• Todellisuudessa vaikutus julkiseen talouteen

riippuu kuitenkin siitä, kuinka hyvin maahanmuuttajat työllistyvät ja integroituvat yhteiskuntaan

ETK:N ARVIO MAAHANMUUTON VAIKUTUKSISTA• Eläketurvakeskus teki arvion kohonneen

maahanmuuton vaikutuksista työeläkejärjestelmän talouteen

• Laskelmissa oletettiin, että maahanmuuttajien työllisyysaste on selvästi kantaväestöä matalampi

• Pysyvästi korkeampi maahanmuutto (+10000) mahdollistaisi työeläkemaksun alentamisen 0,7 prosenttiyksiköllä

19

TYÖELÄKEMAKSU SAATTAISI ALENTUA

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

% p

a lkk

a sum

mas

t a

2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060 2065 2070 2075 2080

TyEL-maksu% palkkasummasta

PRS MMT MMP MMY

Lähde: ETK

• PRS: peruslaskelma• MMT: tilapäinen

maahanmuuton kasvu• MMP: pysyvästi

korkeampi netto-maahanmuutto

• MMY: näiden yhdistelmä

ETK:n arvioita työeläkemaksun kehityksestä

MITEN MAAHANMUUTTAJAT TYÖLLISTYVÄT• Maahanmuuttajaryhmien työllisyysasteet

vaihtelevat• Korkein työllisyysaste virolaisilla – sama kuin

kantasuomalaisilla• Teollisuusmaista tulleilla muuttajilla selvästi

korkeampi työllisyysaste kuin kehitysmaista tulleilla

• Kriisimaista tulleilla kaikkein matalin työllisyysaste (Irak, Somalia)

• Sosiaaliset ongelmat kasvavat, jos koulutus jää kesken eikä työllistyminen onnistu

• Ratkaisevaa, miten työllisyysaste kehittyy ajassa ja mikä on seuraavan sukupolven koulutustaso ja työllisyysaste

JOHTOPÄÄTÖKSIÄ• Eurooppaan ja Suomeen tulee kohdistumaan

voimakas maahanmuuttopaine Afrikasta ja Lähi-idästä

• Maahanmuutto luo mahdollisuuden korjata väestön ikärakennetta ja turvata työvoiman tarjonta

• Jos maahanmuutto kasvaa ja jos muuttajat työllistyvät, julkisen talouden kestävyysvaje korjaantuu

• Maahanmuutto vähentää yhteiskunnan homogeenisuutta ja lisää sosiaalisia ongelmia

• Ratkaisevaa on integrointi ja työllistyminen• Maahanmuuton kasvuun on varauduttava myös

asuntopolitiikassa