f-lehti 06/12/2010

22 www.freedoms.fiwww.freedoms.fi

Rajat lapsen suojana

Aluksi rajojen tarkoitus on konkreettisesti suojella lasta vahingoittumasta. Niin kauan kuin rajoilla selvästi tähdä-tään lapsen suojelemiseen, niin ettei hän putoa portailta, mene järveen tai loukkaa itseään, ei ole vaikeaa mieltää niitä lapsen edun mukaisiksi. Rajat ovat lapsen suoja ja tur-va kuitenkin hänen jokaisessa ikävaiheessaan. Myös silloin, kun lapsi kapinoi niitä vastaan ja kun ne saattavat tuntua hänestä rajoituksilta.

Emme voi peilata itseämme kuin menneeseen ja tässä kohtaa nimenomaan menneenajan kasvatukseen. Oli ne paljon puhutut rajat oikeasta ja väärästä, mitä sai ja mitä ei saanut tehdä. Piti totella vanhempia, opettajaa ja yleensä vanhempia ihmisiä. Syömään mentiin vanhempien ja vie-raiden jälkeen. Vanhemmille avattiin ovi, tehtiin tilaa, an-nettiin istumapaikka, yleensäkin tiedettiin mitä tuli tehdä ja miten käyttäytyä.

Jos rajoja rikottiin, niin selkään tuli. Eipä tuo selkä siitä kasvanut ja uudelleen niitä rajoja kokeiltiin ja selkään saa-tiin taas. Mutta joka kerta jotain kuitenkin opittiin, kasvat-ti se ainakin luontoa. Koivuniemen herra jokaisen torpan oven pielessä oli muistuttumassa siitä, että olkaa lapset kiltisti tai muuten Koivuniemen herra suuttuu. Ja se remmi, olihan se aika kova paikka, kun isät kunnolla suuttuivat, siinä peppulihakset saivat tuta.

Näin itsepäisyys, sorry itsenäisyyspäivänä voi hiukan muistella niitä sotasankareiden kasvatusmetodeja. Olihan ne hiukan toisenlaisia kuin tänä päivänä. Selkään saatiin, vitsaa ja remmiä ei säästelty ja tällaisia meistä tuli. Ei se to-siasiassa sittenkään niin hurjaa ollut. Ei se jättänyt mitään traumoja, pikemminkin päinvastoin. Tuli ainakin selväksi se, että tiedettiin mitä pahanteosta seuraa. Monta kolttos-ta jäi siksi toteuttamatta.

Tänä päivänä kasvattaminen ei olekaan ihan niin yk-sinkertaista. Vanhemmilta kysytään enenevässä määrin, miten sen nyt sanoisi, taitoa, sillä se mikä toimi ennen, ei toimi tänään. Tämän päivän normiston mukaan vitsa ja muut kuritusmuodot ovat pannassa, miten siis tarvittaessa kuritetaan? Tosin, taitaapa olla koko kuritus-sanakin pan-nassa, vaikka vanha sanonta kuuluu: Joka kuritta kasvaa se kunniatta kuolee ja kuka vitsaa säästää, se lastaan vihaa.

Lasten kasvatus, sitä tarvitaan. Oikean ja väärän opetus-ta, sitäkin tarvitaan puhumattakaan rajojen asettamisesta. Kuten edellä tuli ilmi, kasvatus vaatii vanhemmilta enem-män kuin koskaan ennen, koska perinteisiä ja yksinkertaisia kasvatussysteemejä ei saa käyttää. Jos mikä, niin vanhem-muus on taitolaji tämän ajan keskellä ja siihen vanhemmat tarvitsevat meidän isovanhempien ja kaikkien tukea.

Hyvää itsenäisyyspäivää, rauhaisaa joulun aikaa ja onnekasta uutta vuotta 2011

EteenpäinELämä oN TäyNNä valintoja. Laitanko aamulla pitkät kal-sarit, vaihdanko autonrenkaat heti kun kehotetaan, vai vasta sitten kun lumi on jo maassa, kaksi työtarjousta – kumpaan tarttua? Oikean valinnan te-keminen on vaikeaa sekä pe-lottavaa. Helpottaisi, kun joku toinen voisi tehdä päätökset puolestasi.

Olisi hienoa omistaa kristal-lipallo, josta näkisi tulevaisuu-teen, ja näkisi minne valintani minut lopulta johtavat. Olen joutunut valitsemaan täysin erilaisten vaihtoehtojen välillä. Hermoni ovat olleet riekaleina ja stressi on tuntunut uuvutta-van minut täysin. Jos valitsen sen niin saan tämän, mutta jos valitsen kuitenkin tuon, niin voin ehkä saada jotain vielä enemmän... ehkä.

Kannattaako aina olla re-hellinen ratkaisuja ja valintoja tehdessä, jos on kyse omasta tulevaisuudesta? Elämä on kamppailua ja taistelua jokai-nen omaa voittoaan tavoitel-len.Taistelua kukkulan kunin-

kuudesta. Sanotaan kuitenkin, että rehellisyys palkitaan aina. Ainakin se on helpompaa kuin totuuden värittäminen muil-le mieluisammaksi. Et voi olla mitään enempää tai vähempää kuin mitä olet juuri tällä hetkel-lä. Se on kaikki mitä sinulla on ja millä sinun on mentävä eteen-päin leuka pystyssä ja mieli korkealla. Ehkä kannattaa olla ennemmin sillanrakentaja kuin polttaa sillat mennessään.

Rauhallista joulunaikaa ja aivan mahtavaa uutta vuotta 2011!

Niko

Freedomsilmestyy Kouvolan Sanomienliitteenä6.12.2010

VastaavapäätoimittajaMarkku Hatara

Ulkoasu ja taittoKouvolan Sanomat,mainospalvelu

PainopaikkaLehtikanta Oy

Freedoms-tiimikiittää yhteistyö-kumppaneitaanja toivottaarauhallista jouluaFreedoms-hengessä!

Yhdessäyhteisellä asialla:huumeista japäihteistävapaa nuoruus.

Poliittisesti jauskonnollisestiriippumatontatoimintaa.

SeuraavaFreedoms ilmestyykeväällä2011

Itselleen ei saa antaa periksiERääLTä uRHEiLiJALTA kysyt-tiin haastattelussa, miten hän jaksaa treenata monta kertaa viikossa ja elää niin tiukkojen sääntöjen ja ohjeiden mukaan. Hän vastasi, ettei häntä aina huvitakaan esimerkiksi herätä aamulla aikaisin treenaamaan mutta itselleen ei saa antaa pe-riksi. Niin, itselleen ei saa antaa periksi…

Jäin miettimään tätä am-matikseen urheilevan miehen haastattelua. Ihailemme helpos-ti urheilijoita, ja syystäkin. Ovat-han he kauniita ja komeita niin kasvoiltaan kuin vartaloiltaakin. Heillä on kaikki mahdollisuudet menestyä ja tehdä työkseen sitä, mistä he nauttivat yli kaiken. He pystyvät kurinalaiseen elämään ja heillä on voimaa tavoitella haaveitaan. Toki urheilussa on varjopuolensa mutta nykyis-ten ja aloittavien urheilijoiden määrän perusteella voitaneen sanoa, että varjo ei ole levinnyt urheilun auringon eteen.

Ihailemme fyysistä kauneut-ta mutta emme kykene tavoit-telemaan sitä itse. Valvomme liikaa, syömme väärin, juomme liikaa viinaa tai poltamme liikaa tupakkaa, emme jaksa lähteä salille tai lenkille, stressaamme itseämme koulu/työjutuilla ja harrastuksilla, täytämme päi-vämme monilla asioilla, jotka eivät tee meille hyvää. Veikkaan, että moni meistä osaisi kannus-taa kaveria, joka päätti aloittaa liikunnan harrastaminen toden teolla. Osaamme kertoa hänel-le mitä terveellinen ruokavalio sisältää tai kuinka paljon lepoa hän tarvitsee.

Tiedämme, miten tsempa-ta kaveria mutta emme pysty tsemppaamaan sitä kaveria, joka katsoo peilistä takaisin. Hautaudumme ennemmin omaan surkeuteemme, löysään vyötäröön, suklaapatukkaan, epäonnistumiseen joka asiassa. Miten potkia itseään takapuo-lelle? Se on helppo sanoa toiselle ”ota ny itteäs niskasta kii!”. Mut-ta miten niskasta saadaan ote? Tässä kohtaa palaan tuon urhei-lijan haastatteluun, itselleen ei saa antaa periksi. Niinpä. Minä olen itselleni kaikista laiskin ja rasittavin tsempattava ja se, joka tarvitsee sitä melkein päivittäin. Mutta jos itseään osaa tsempata niin varmasti osaa aika montaa muutakin!

Hymy tarttuu, näin sanotaan. Hymyile itsellesi väkisin aamui-sin, jonain aamuna kaveri pei-lissä hymyilee takaisin. Älä anna valtaa negatiivisille ajatuksille ja surkeudelle. Etsi jokaisesta päivästäsi jotain kivaa. Opette-le näkemään elämäsi tapahtu-missa positiivista ja opettavais-ta. Potki itsesi lenkille ja ajoissa nukkumaan. Sinulla on samat mahdollisuudet olla kaunis, ko-mea ja menestynyt kuin niillä urheilijoilla, joita ihailet. Kaikille ei ole tilaa huipulla, se on totta. Mutta miksi halutakaan muiden kanssa samalle huipulle, kun voi löytää oman huipun ja valloittaa sen aivan itse?Satu

33www.freedoms.fiwww.freedoms.fi

uudEN, suuREN ja mielipitei-täjakavan Kouvolan kaupun-gin syntymäpäivänä koottiin vanhojen nuorisovaltuustojen rippeistä kasaan uusi ja eheä Kouvolan Nuorisovaltuusto. Jokaiseen entiseen kuntaan jätettiin kuitenkin oma alue-ryhmä, joista kustakin valittiin viisi onnekasta edustajaa sii-hen aitoon ja oikeaan NuVaan. Onni ei kuitenkaan odottanut tuoreita nuvalaisia tarjotti-mella valmiina, vaan kaikki oli rakennettava omien halujen ja taitojen mukaan.

HETi kAudEN alkuun tehtiin kysely nuorisovaltuuston tun-nettuudesta nuorten keskuu-dessa, jonka tuloksen pohjalta lähdettiin kehittämään NuVan kuuluvuutta ja näkyvyyttä. Eli siis paljon työtä, paljon kan-nanottoja, paljon tapahtumia, paljon mainoksia, uusi logo. Ja tietenkin hyvä maine puskara-diossa.

miTä siis sAA kahdessa vuo-dessa aikaan? NuVan edus-tajia on kaikissa Kouvolan kaupungin lautakunnissa. Elimäen lukiota ei lakkautet-tu. Kouluruoka parani, edes vähäsen. Nuorille oli tarjolla lukuisia tapahtumia ja kon-sertteja. Ja ennen kaikkea NuVan pää nousi pimeydestä. Muutaman kömmähdyksen ja useamman onnistumisen myötä nuorisovaltuusto on nyt iskostunut päättäjien, virkamiesten ja nuorten tie-toisuuteen.

HommA Ei oLE kuitenkaan vie-lä valmis, ja siksi uusi NuVa astuukin parrasvaloihin vuo-den 2011 alkumetreillä, entis-tä parempana ja innokkaam-pana.

Taavi TihkanKouvolan Nuorisovaltuuston puheenjohtaja

Almgren Emma Valkealan yläkouluBenyamin Patrik Kymintehtaan kouluEkman Eveliina Sippolan kouluEllonen Ville Kuusankosken lukioHeinola Jouni Elimäen yläasteKankainen Susanna Lyseon lukioKomonen Eveliina Valkealan yläkouluKorpinen Taru Valkealan lukioKoskinen Julia Inkeroisten yhteiskouluKotiranta Veikko Sippolan kouluLaine Linda Elimäen yläasteMatila Emmi Naukion kouluMoilanen Atte Eskolanmäen kouluNatunen Ira KSAO liiketalousPasanen Eetu Ei opiskele Kouvolan koulussaPehkonen Sinna KSAO tepaPesonen Oliver Eskolanmäen kouluPollari Paavo Naukion koulu Pöllänen Arto Ei opiskele Kouvolan koulussaRahikainen Henna Kouvolan yhteiskouluRajala Matti Kymintehtaan kouluRuponen Iita-Mari KSAO kulttuuriRämä Hanna Kouvolan yhteiskouluRämä Mikko KSAO tepaSalakka Juuso Kuusankosken lukioSavolainen Ville Lyseon lukioSoinlahti Essi Inkeroisten yhteiskouluTihkan Taavi Valkealan lukioHenttu Anette Elimäen lukioPalomäki Aleksi Elimäen lukio

Kaksi vuotta NuVaa

Summer Party järjestettiin Kouvolan Tykkimäellä.

KuVa TaaVi TihKaN

kouvoLAN Nuorisovaltuuston 2011–12 jäsenet ovat valittu 19.11.2010 mennessä. Ehdok-kaiksi ovat voineet asettua 13–20-vuotiaat Kouvolassa kirjoilla olevat nuoret.

OPPILaSKUNtIEN halli-tukset valitsivat koulunsa oppilaista nuorisovaltuuston jäsenet seuraavasti:

jokaiselta yläasteelta •kaksi oppilasta

jokaisesta lukiosta •kaksi oppilasta

ammattikorkeakoulusta •kaksi opiskelijaa

Kouvolan seudun •ammattiopistosta neljä opiskelijaa

lisäksi on valittu kaksi •jäsentä, jotka eivät opiskele Kouvolan kouluissa

Terttu (Tepa) RuohomäkiNuorisovaltuuston vastaava ohjaaja

Kouvolan nuorisovaluusto 2011-2012(22.11. mennessä ilmoitettu)

KuVa TaaVi TihKaN

Nuorisovaltuusto järjesti mm. kuvan Friday Night Party -tapahtuman.

Freedoms-tiimin löydät myös

Facebookista!

Kouvolan NuVa:n jäsenet 2011

Kymmenet ihmiset pelastuisivat vuosittain käyttämälläturvavyötä, kypärää ja heijastinta

AutossA matkustettaessa kuljettaja vastaa kyydin turvallisuudesta. Mat-kustajalla ei juurikaan ole vaikuttamisen mahdollisuuksia, etenkin jos hän jättää turvavyönsä kiinnittämättä. Jalankul-kija, pyöräilijä, mopoilija ja moottori-pyöräilijä voivat itse vaikuttaa omaan turvallisuuteensa paremmin kuin auton matkustaja, ja myös heillä turvalaittei-den käytöllä on suuri merkitys. Liiken-nevahinkojen tutkijalautakuntien mu-kaan kymmenet ihmiset pelastuisivat vuosittain käyttämällä turvavyötä, ky-pärää ja heijastinta.

Liikennevahinkojen tutkijalauta-kunnat, jotka Suomessa tutkivat kaikki kuolemaan johtaneet liikenneonnetto-muudet, tulivat viimevuotisia kuolon-kolareita tutkiessaan siihen tulokseen, että esimerkiksi turvavyön käyttö olisi voinut pelastaa jopa 34 ihmisen hengen. Onnettomuuksissa kuolleista 23 pyöräili-jästä kypärän käyttö olisi pelastanut joka toisen hengen. Hämärällä ja pimeällä menehtyneistä jalankulkijoista heijastin olisi pelastanut kolme jalankulkijaa kuo-lemalta. Melkoinen joukko ihmisiä!

Turvavyö on tehokas pelastajaNuorten kohdalla turvalaitteen käytöstä päättää valitettavan usein kaveri. Nuo-ren miehen autokyytiin lähteneet ovat mukana vauhdikkaassa menossa, ja usein turvavyöt riippuvat toimettomi-na ripustuksissaan. Etupenkillä vyö on useammin kiinni kuin takana. Liiken-neturvan seurannasta selviää, että joka neljäs nuori tai aikuinen ei käytä tur-vavyötä takapenkillä matkustaessaan. Joidenkin alueellisten tarkkailujen mukaan nuorten turvavyön käyttö on ollut paikoin vain 50 prosentin luokkaa. Kun kaveri ei vyötään pistä kiinni, niin porukan muut jäsenetkään eivät kehtaa turvavyötä käyttää.

Viime vuonna Liikennevahinkojen tutkijalautakuntien tutkimien onnet-tomuuksien perusteella 34 ihmistä olisi voinut jäädä henkiin turvavyötä käyt-tämällä. Lisäksi 19 onnettomuuksissa vammautunutta henkilöä olisi voinut selvitä lievemmin vammoin tai vam-moitta. Turvavyön arvioidaan pelasta-neen viime vuonna EU-maissa 12 400 onnettomuuteen joutuneen ihmisen

hengen, kerrotaan Liikennevakuutus-keskuksesta.

Liikenneturvan viimevuotisen ky-selyn mukaan yleisimmin turvavyön käyttämättömyyteen vaikuttaa unoh-taminen. Toiseksi yleisempänä syynä kyselyssä kerrottiin, että vyöt koetaan epämukaviksi, hankaliksi tai vaikeiksi kiinnittää. Kevään kyselyssä 34 pro-senttia uskoi siihen, että mitään vaa-rallista ei satu, ja noin joka kymmenes turvavyön käyttämättä jättänyt ei us-konut turvavyön suojaavaan vaikutuk-seen. Oikein kiinnitetty turvavyö pitää ihmisen istuimellaan ja estää häntä iskeytymästä auton koviin sisäosiin törmäystilanteessa. Turvavyön kudos venyy ja jakaa hidastumisesta aiheutu-vat voimat tasaisesti niille kehon osille, jotka kestävät parhaiten rasitusta.

Löysät pois kypärästäMoottoripyöräilijät ja mopoilijat ovat pääosin sisäistäneet kypärän käytön tärkeyden. Moottoripyöräilijöillä ky-pärän käytön tyypillisin virhe on liian löysä kiinnittäminen, jolloin kypärä lentää päästä pois jossakin vaiheessa törmäystä. Kunpa motoristien kypärät saataisiin vielä hyvin erottuviksi ja nä-kyviksi, niin se lisäisi heidän havaitta-vuuttansa liikenteessä!

Myös mopoilijoiden vakavimmissa onnettomuuksissa näkyy kypärän huo-no kiinnitys, jonka johdosta mopoi-lija menehtyy päävammaan. Vuosina 2006–2008 liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat 35 mopoi-lijan kuolemaan johtanutta onnetto-muutta. Kaikki kuolleet olivat kuljet-tajia. Onnettomuuksissa oli mukana kaksi matkustajaa, jotka molemmat loukkaantuivat. Mopoilijoista kolme neljästä käytti kypärää.

Moottoripyöräilijän ja mopoilijan kypärältä vaaditaan hyviä iskunsuoja-usominaisuuksia. Onnettomuudessa kypärä vaimentaa iskuvoimaa ja levit-tää pistemäisen kuormituksen laajalle alueelle. Lisäksi kypärä suojaa päätä ajossa sateelta, kuumalta, kylmältä, melulta ja kiveniskuilta.

Kaveri vaikuttaa nuoren pyöräilykypärän käyttöönPyöräilijän menehtymisen liikenne-onnettomuudessa aiheuttaa usein päävamma. Kypärän suojavaikutus on kiistaton. Nuorten kypärän käyttöön vaikuttaa erityisesti kavereiden asetta-ma paine. Liikenneturvan selvityksen

www.freedoms.fiwww.freedoms.fi44

Turvalaite ei ole turha laite

Hämärällä ja pimeällä heijastimen käytön merkitys on suuri.

Kypärä tulee kiristää kunnolla.

ku

vat ju

ha

tuo

mi, r

od

eo

kuva liikenneturvan kuva-arkisto

Turvavyö tahtoo unohtua takapenkillä.

- Jos fiksusti tekisin, niin ekaks opet-telisin laskettelemaan ja vasta sitten menisin rinteeseen. Tätä mieltä on Mielakassa lumitykkien äärellä touhu-ava Ville Nousiainen, rinnepäällikön oikeaksi kädeksi itseään tituleeraava nuori mies. Ville sanoo, että sinä ai-kana, mitä hän on ollut töissä Miela-kassa, ei näin aikaisin ole rinteeseen päästy. - Jos säät ovat suosiollisia, niin tulee pitkä ja hyvä laskettelukausi.

Vanhemmille, jotka miettivät voi-siko laskettelua suositella harras-tukseksi lapselleen, Ville sanoisi, että totta kai. - Tämä on hieno talviurheiluharrastus monessa suhteessa. Tässä saa muun muassa olla ulkona raikkaassa ilmassa.- Nuorille harrastuksen aloittaville meillä on se käytäntö, että kypärä täy-tyy olla päässä alle seitsemän vuotiailla ja rinteeseen pääsee vain yhdessä van-hempien seurassa. Lapsille laskettelu ei maksa mitään, samoin naperohis-sin käyttö on kaikille ilmaista. Siinä on hyvä myös aloittelevan aikuisen ope-tella laskettelun aakkosia. Aluksi tämä ei välttämättä maksa siis mitään, paitsi tarvittaessa varusteiden vuokran. - Tänne voi tulla kuka tahansa, jota vähänkin kiinnostaa lasketteluhar-rastus. Meiltä löytyy opastusta jopa monojen jalkaan laitosta tai siteiden kiinnityksestä aina upeisiin liukuihin saakka. Hiihtokoulu löytyy napero-rinteestä, jossa pystyy kokeilemaan ja harjoittelemaan suurempia rintei-tä varten. Jos ei halua ostaa heti omia varusteita, niin tänne voi tulla ilman

sen kummempia varusteita. Uudis-tetusta varustevuokraamosta löytyy kaikki tarvittavat varusteet. Puku ja laskettelulasit tulee olla itsellä. Asuksi riittää ihan normaalit talvivarusteet: toppapuku, pipo päähän ja lämpimät hanskat. Olosuhteet pitää muistaa huomioida eli pukeutua lämpimästi.

- Ankkurihissi on sellainen paikka, johon aloittelijan kannattaisi ottaa joku jo kokemusta omaava kaveri mukaan. Vieressä olevasta kaveris-ta saa apua ja näin kulkeminen ylös rinteeseen luonnistuu paremmin.- Rinnekahvilassa otetaan alkavalla laskettelukaudella uudet arvot käy-täntöön, eli kaikki myytä-vät tuotteet tu-levat olemaan reilunkaupan tai luomutuot-teita. Kahvi-lassa voi istua katselemassa rinteessä las-kettelevia las-kijoita ja sa-malla nauttia kahvilan tuot-teista. Että ei muuta kuin kaikki jou-kolla ylös, ulos ja lasket-tele-maan.

Liu lau laskettelemaan

mukaan yläkoululainen tai lukioikäinen nuori ei hevin laita pyöräilykypärää pää-hänsä, ellei kaverien esimerkki tai hei-dän mielipiteensä tue kypärän käyttöä. Myöskään vanhempien vakuuttelut ky-pärän käytön tärkeydestä eivät uppoudu nuoreen pyöräilijään.

Kodilla on kuitenkin paras mahdolli-suus saada pyöräilykypärä myös nuo-ren päähän. Vaikka juuri tällä hetkellä vaikutus näyttää valuvan hiekkaan, niin esimerkin voima ja mallin vahva vai-kutus ymmärretään vähän myöhem-

min, jolloin myös omasta terveydestä huolehtiminen saa uudet mittasuhteet nuoren mielessä. Vanhempien oman pään suojaus on tärkeää koko perheen hyvinvoinnin kannalta, sillä pyöräily-kypärän käyttö vähentää aivovamman riskiä onnettomuustilanteissa jopa 90 prosenttia.

YhteyspäällikköAnna-Maija HinkkanenLiikenneturvan aluetoimistoKouvola

Ville Nousiainen

Mitä lemmikkieläimiä voi yli-päätään hankkia, myymälä-vastaava Virpi Salminen?Koirat, kissat, kanit, jyrsijät, ak-vaariokalat, liskot, käärmeet, linnut ja hämähäkit ovat var-maan yleisimpiä.

Tilauksesta saa erilaisia eläi-miä, juuri kyseltiin esimerkiksi aavikkoiguaania, mutta niitä ei ollut saatavilla tällä hetkellä. Yhdelle asiakkaalle tilattiin juu-ri harvinaisempi papukaija.

Mitä tulee ottaa huomioon lemmikkieläintä hankkiessa?Kannattaa miettiä tarkkaan, onko sinulla oikeasti aikaa lemmikille ja varaa huoltaa ja

hoitaa sitä. Hetken mielijoh-teesta ei kannata ottaa mitään lemmikkiä!

Jos harkitsee esimerkiksi koiraa tai kissaa, niin tulee et-siä hyvä kasvattaja, jolla on kokemusta ja tietoa rodusta. Rotuja on niin monia, ettei yksi ihminen voi tietää kaikkea. In-ternetistä saa hyvin tietoa eri roduista ja siellä pääsee myös eri rotujärjestöjen sivuille. Toki kaikista eläimistä voi tulla kysy-mään meiltä.

Onko asuintiloissa rajoitteita?Totta kai asuintiloissa on rajoit-teita. Jos asuu pienessä yksiös-sä, niin useampi koira tai kissa

voi tuottaa ongelmia. Sen takia usein opiskelijat ottavat pien-eläimiä, lemmikin johon riittää aika ja resurssit – esimerkiksi jyrsijän.

Voiko lapselle hankkia oman lemmikin?Vanhemman on aina sitoudut-tava lemmikin hoitoon sekä ol-tava valmis huolehtimaan siitä tarvittaessa. Vastuu kuuluu aina vanhemmalle. Lemmikkiä ei voi ottaa pelkästään lapselle ja odot-taa vain lapsen sitä hoitavan, lap-silla mieli muuttuu yleensä aika nopeasti. Eläintä ei myydä alle 18-vuotiaalle, alaikäisellä pitää olla huoltajat mukana.

Miten tulee ottaa huomioon lemmikin odotettu elinikä?Kilpikonnat voivat elää useam-man kymmenen vuotta ja suu-rikokoisille linnuille 50 vuotta ei ole ennätysmäistä.

Hamsterit elävät 2–4 vuotta, koirat ja kissat noin 10–15 vuot-ta, eli pelkän suloisuuden takia ei pidä ottaa lemmikkiä. Pitää miettiä pystyykö sitoutumaan pitkäikäiseen lemmikkiin.

Nuorilla vaihtelevat elämän-tilanteet melko nopeastikin. Lähdetään esimerkiksi opiske-lemaan toiselle paikkakunnalle, eikä sitten välttämättä voikaan ottaa lemmikkiä mukaan.

Miten helppohoitoinen on akvaario?Tärkeintä on saada akvaario kypsymään eli saada sinne oi-kea bakteerikanta. Aloitus on kaikista vaativin. Ensin laite-taan hiekka, vesi, kasvit ja sen

jälkeen annetaan akvaarion muutaman päivän kypsyä ja bakteerikannan muodostua. Jos laitat kalat vesijohtoveteen suoraan, niin käy ikävästi.

Nykyään akvaariota ei tarvit-se puhdistaa siten, että kaikki otetaan pois ja vedet tyhjen-netään, vaan nykysuodattimet puhdistavat akvaarion hyvin ja osittainen vedenvaihto ja poh-jan puhdistus riittää perushoi-doksi.Mitä isompi akvaario sitä helpompi se on hoitaa.

Voiko pieneläimiä kouluttaa?Voihan ne oppia. Esimerkiksi kanien ja marsujen kanssa har-rastetaan agilitya ja käytetään näyttelyissä. Ne oppivat kyllä, jos niitä vaan jaksaa opettaa.

Ruoka ja makupalat ovat hy-viä keinoja opettaa eläimille uusia temppuja.

Nico Hatara


Ammatillista psykiatristakuntoutusta elämän kriiseihinratkaisukeskeisin menetelmin.

Nuorten parhaaksi.www.kasvunportaat.fi

Jaana Vihavainenpsyk.sh/sosiodraamaohjaaja

p.0400-545 853

� ��

KYMEN IV-VALMISTUS

Teollisuustie 14-1645360 VALKEALAPuh. 05-325 0268

www.kymenivvalmistus.fi

Vain Sinä itse voit päättää, käytätkö päihteitä.Tämän päätöksen teossa emme voi Sinua auttaa.

Jos joudut vaikeuksiin lain kanssa esim. päih-teiden käytön vuoksi, voimme olla tukenasi ja autamme Sinua parhaankykymme mukaan ja ehdottoman luottamuk-sellisesti.

VaratuomaritHarri Lehto ja Leena Lehto

LakiasiaintoimistoLehto & LehtoKouvolankatu 9,45101 KOUVOLApuh. 05-5422 550telefax 05-375 7248Sähköposti:[email protected]

KOUVOLA • Puhelin (05) 371 3631 • www.optiikkaasema.fi

Lemmikkieläimeksi hiiri, kala, kissa...

Nico Hatara haastattelemassa myymälävastaava Virpi Salmista kouvolalaisessa lemmikkieläinliikkeessä.

Värikkäät kiekkokalat ovat kauniita mutta hoidon ja olosuhteiden osalta melko vaativia akvaarion asukkeja.

Ville Nousiainen

Kenen etu ja kenen paras, vaiko vain syyllistämistä tai syyllisen etsintää? Kun kulkee, niin nä-kee ja kuulee. Allekirjoittaneel-le elämä on antanut mahdolli-suuden nähdä ja kuulla monta ihmeellistä elämän tarinaa, joista näillä sivuilla pari.

Halusin tuoda nämä tarinat meidän kaikkien luettavaksi siitä yksinkertaisesta syystä, että kun vanhemmat kertoi-vat minulle kuinka kaikki oli käynyt, en voinut uskoa sitä todeksi. Ei päihteitä, lääkkeitä, eikä mitään sen kummempaa ongelmaa. Vain tavallisia lap-siaan rakastavia vanhempia, kuin meistä vanhemmista kuka tahansa. Eikä mistään toiselta aikakaudelta, vaan tätä päivää meidän rakkaassa isänmaas-samme ja kaiken lisäksi aivan lähellä.

Vapauden riisto, kuten toinen isä kuvasi tapahtumaa omalla kohdallaan. En voi olla heittä-mättä ilmaan kysymystä, että miten tällaista voi ylipäätään tapahtua ja kaiken lisäksi hy-vinvointivaltiossamme?

YleensäHän ongelmien il-maantuessa, missä asiassa ta-hansa, lähdetään hakemaan apua. Mutta kuinka voi olla mah-dollista, että avun hakija joutuu-kin tuomituksi. Väkisinkin tulee mieleen, että jossain kohdin mennään pieleen ja pahasti.

olen joutunut katselemaan kuolemaa silmästä silmään, kuullut kaikenlaisia moniongel-maisia tarinoita, joihin ihmiset ovat ajautuneet, sattumalta ja joiden kohdalla apu on tullut lii-an myöhään. Siksi en voi sivuut-taa olan kohautuksella näitä täl-

laisia tarinoita, joissa ensin hut-kitaan ja sitten vasta tutkitaan.

on HYVä asia, että tänä päi-vänä niin vanhemmilla kuin lapsillakin on mahdollisuus saada apua, ainakin teoriassa. Nämä kaksi tarinaa kuitenkin osoittavat, että homma ei aina aivan kivuttomasti toimikaan käytännössä. Nämä tarinat eivät välttämättä ole mitään suuria poikkeuksia. Olen myös itse joutunut kohtaamaan sen kuinka yhdellä virkahenkilöllä on valtaa päättää ihmisten asi-oista, jopa kohtaloista.

YHdessä tuoKiossa, kuun-telematta ja tutkimatta sen kummemmin taustoja, sosi-aali-hemmo möläytti minul-le aikoinaan huoltajuusasiaa käsiteltäessä: - Sinulla ei ole mitään oikeuksia, sinulla ei ole

kuin velvollisuuksia. Nämä ovat kovia päätöksiä, yksi ihminen päättää virkamiehenä lapsen ja vanhempienkin tulevaisuudes-ta. Voit itse kelata, miltä van-hemmasta, isästä tuntuu, kun isän oikeudet lastaan kohtaan viedään ja tämän pitäisi olla oi-keusvaltio.

näitä tarinoita on varmasti muitakin. Toivotaan, että nämä tarinat olisivat kuitenkin ylivoi-mainen vähemmistö, sillä en usko, että kukaan toivoisi ke-nellekään muulle samaa koke-musta. Toivottavasti voisimme kaikki oppia näiden perheiden tilanteista ja muistaa vastata ih-mistä huomioiden avunpyyn-töön, kun sellainen esitetään. Päätöksillä, joita teemme, on kauaskantoiset seuraukset. Perhe on meidän ydinyksikkö, se tärkein ja rakkain, jota yhteis-

kunnan pitäisi suojella ja tukea. Lapset ovat meidän vanhempi-en vastuulla, he ovat vasta kas-vamassa ja opettelemassa elä-mää. Eikö tärkeintä ole huoleh-tia ensisijassa lapsista? Kyllä me aikuiset osaamme vastuumme kantaa ja itsestämme huoleh-tia senkin jälkeen, kun lasten tilanne on kunnossa. Emmekö osaakin?


Herää kysymys: Kuka ajattelee ja ketä?

Tyyneysrukous ”God grant me the serenity to accept the things I cannot change; courage to change the things I can; and wisdom to know the difference.”

Jumala, anna minulle tyyneyt-tä hyväksyä asiat, joita en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa ne jotka voin ja viisautta erot-taa nämä kaksi toisistaan.

Äiti itki ja isä meni shokkiinpäiVäKodin aloitteesta Leevi vietiin 5-vuotiaana kasvatus- ja perheneuvolaan aggressiivi-suuden vuoksi. Päiväkodin hoi-tajat sanoivat 5-vuotiaan Leevi -pojan kiukun hallinnan olevan 3-vuotiaan tasolla ja kehottivat viemään jonkinlaisiin tutkimuk-siin selvittämään, että kaikki on kunnossa.

Leevillä oli aina välillä kaiken-laisia kummallisia tempauksia: hän saattoi piilotella tavaroita ja uhkailla muita lapsia sekä päiväkodin ohjaajia. Vanhem-mat veivät pojan 5-vuotiaana kasvatus- ja perheneuvolaan, jossa asiat äkkiä kääntyivät vain vanhempiin ja heidän välisen suhteesensa tarkasteluun.

missään VaiHeessa kukaan am-mattilainen ei ehdottanut, että pitäisikö pojalle tehdä ADHD-tutkimukset. Arki oli raskasta, nukkumaanmeno oli todella vaikeata, sillä opittuaan kä-velemään Leevi tuli aina pois sängystä. Hänen oli todella vaikea saada itsensä rauhoittu-maan. Leevi on ollut pienestä asti todella impulsiivinen. Van-hemmat kokivat kasvatus- ja perheneuvolan pettymyksenä. Mitään konkreettista apua sieltä ei tullut, joitain keinoja yhdessä mietittiin: miten toimia jämä-kästi, palkitsemis- ja rangais-tuskeinoja, joista ei kuitenkaan ollut apua.

äiti tYYtYi tilanteeseen, ettei mitään testejä tarvitse tehdä. Vanhemmat hyväksyivät, että poika on vähän erilaisempi kuin muut – niinhän sitä kaik-ki on omanlaisia yksilöitään. Heillä oli silti koko ajan epäilys ADHD:sta. Koulun alettua al-koi tulla jo muutaman vuoden jälkeen ilmoituksia kotiin pojan aggressiivisesta käytöksestä: hän

suuttui helposti ja tuli tappeluja. Opettaja ehdotti lopulta, että jotain apua täytyy hakea, kos-ka Leevin käytös alkoi mennä koko ajan huonommaksi. Myös kotona on ollut todella rankkaa, mutta äiti kertoo, että kaikkeen tottuu ja jotkin päivät ovat hel-pompia.

lopulta VanHemmat meni-vät lastenpsykiatriselle Leevin kanssa. Siellä kerrattiin miten tilanteet kehittyvät perheessä ja kartoitettiin tilannetta. Ensim-mäisellä kerralla vanhemmat pyysivät konkreettista apua tai neuvoja miten toimia vaikeissa tilanteissa. Sieltä tarjottiin lääk-keitä mutta vanhemmat toivoi-vat testejä ennen lääkitsemistä.

VanHemmat KertoiVat miten he ovat vaikeissa tilanteissa Lee-vin kanssa toimineet, kun hän hermostuu eikä häntä saada rauhoitettua. Silloin koko perhe alkaa pian hermostua. Isä ker-toi tukistaneensa ja ottaneensa poikaa niskasta kiinni. Tässä yhteydessä lastenpsykiatrisen hoitajien kanssa mietittiin mi-ten vastaavissa tilanteissa tulisi toimia. Poika oli kuitenkin jo nyt 10-vuotias, koko ja voimat olivat kasvaneet. Seuraavassa tapaa-misessa vanhemmille sanottiin, että tästä asiasta halutaan tehdä lastensuojeluilmoitus lastenpsy-kiatrisen hoitajien toimesta. Sen myötä voitaisiin miettiä erilaisia tukitoimia ja miten sosiaaliviran-omaisilta voitaisiin saada apua.

Lastensuojeluviranomaisilta tuli viesti, että heidän on pak-ko tehdä tästä ilmoitus poliisil-le, koska lapsen koskematto-muutta oli loukattu. Tämä tuli vanhemmille täytenä shokkina. Äiti itki koko palaverin ajan ja isä meni omien sanojensa mukaan koomaan.

- Tämäkö auttaa perheen hy-vinvointia? Minkä takia meitä täällä pyöritetään ja nyt syyte-tään? Me haimme apua, koska meiltä oli keinot loppu, kertoo äiti sanoneensa palaverissa vir-kailijoille.

muutaman KuuKauden kulut-tua tuli viesti, että Leeville on valittu edunvalvoja eli asianaja-ja, koska vanhempia epäiltiin väkivaltaisuudesta. Vanhempi-en huoli oli kääntynyt vanhem-pien syyttämiseen. Äiti kertoi, että tuntemukset olivat hirveät. Tämän jälkeen isälle tuli postis-sa syyte poliisilta ja kutsu kuu-lusteluihin.

Kuulusteluissa virkahenkilö sanoi isälle, ettei usko tällaisen jutun menevän oikeuteen asti. Kuulustelujen jälkeen vanhem-mat elivät siinä toivossa, että ehkä tulee jokin pieni sakko. Tämä prosessi kesti syyskuusta seuraavan vuoden huhtikuu-hun asti. Samana vuonna ke-säkuussa tuli viesti, että syyttäjä on haastanut isän oikeuteen ja istunto olisi elokuussa. Äiti otti yhteyttä lastenpsykiatriselle, koska mitään ei ollut tapahtunut pojan suhteen ja perheen voimat alkoivat loppua. Leevi otettiin tutkimuksiin kuuden viikon tut-kimusjaksolle, mutta vain sen takia koska äiti sanoi: - Nyt on jotain tapahduttava!Samaan aikaan oli isän kuu-lustelut. Isä sai oikeudessa kaikkein lievimmän tuomion, sakkoja.

Tämän kuuden viikon tut-kimusjakson jälkeen sovittiin, että perheeseen tulee kaksi perhetyöntekijää, joista toinen oli ADHD-valmentaja. Hänen mielestään Leevi pitäisi saa-da neurologisiin tutkimuksiin mahdollisimman nopeasti, sil-

lä yläkoulun alkaessa hommat leviäisivät käsiin.

äidin aloitteesta tehtiin nä-mäkin testit, ja niiden mukaan ADHD-kriteerit täyttyivät sekä Leevillä on viitteitä neurolo-giseen häiriöön, eli hän saat-taa jumittua johonkin asiaan ja hermostua sen takia. Koko prosessi on siis alkanut vuon-na 2005. Tutkimukset jatkuvat tämän vuoden eli 2010 joulu-kuussa. Äiti kertoo tilanteen olevan todella turhauttavaa, koska taas yksi syyslukukausi menee hukkaan testejä odotel-lessa. -Tämä on jatkuvaa taistelua, pojalle tulee koko ajan raivo-kohtauksia. Hän rikkoo tava-roita ja läksyjen teke-minen on lähes mahdotonta, kertoo äiti tä-mänpäiväises-tä tilanteesta.

VanHem-mat oVat pyytä-neet poliisilta ohjeita mi-ten lapsen kanssa pitäisi käyttäytyä ja mitä saa tehdä? Tähän ei ole osattu sanoa mi-tään. Miten siis kasvatat lasta? Perhetyöntekijät ovat neuvo-neet terapeuttista kiinnipitä-mistä mutta se vaatii molem-pien vanhempien läsnäolon. Perhetyöntekijä onkin sano-nut, että pojan saadessa rai-varin pitää soittaa poliisille. Mutta nyt on nähty mitä apua poliisilta saa.

VanHemmat neuVoVat vastaa-vassa tilanteessa olevia: vaati-kaa, vaatikaa ja vaatikaa. Itse

pitää ottaa selvää minne voi ottaa yhteyttä, jotta voi tietää mitä erilaisia hoitomuotoja on ja vaatia niitä. Muuten häviää potilasmassaan.

Nimi muutettu

Perhe lähti hakemaan apua yhteis-kunnalta. Apua tuli sen verran, että isä joutui syytetyksi ja tuo-mittiin maksamaan sakkoja. Apua lapsen suhteen ei ole tullut vieläkään.

sosiaaliViranomaiset saa-vat nimettömän puhelinsoi-ton, jonka mukaan isä on vä-kivaltainen ja pahoinpitelee perheen kymmenvuotiasta Marja-tytärtä. Tämän soiton perusteella isä ja äiti kutsutaan sosiaaliviranomaisten kuulta-vaksi. Tapaaminen on puolilta päivin sattumalta juuri tyttären syntymäpäivänä. Tapaamisessa vanhemmille ilmoitetaan, että heillä on viisi tuntia aikaa tuo-da tyttö viranomaisille tai tyttö haetaan viranomaisten toimes-ta. Tämän oli päättänyt yksi henkilö, sosiaaliviranomainen, nimettömän puhelinsoiton pe-rusteella, ilman mitään tutkin-taa. Tästä alkoi pitkä ja raskas vaihe tyttärelle ja perheelle.

marrasKuun lopulla perheen äidille soitettiin sosiaaliviras-tosta ja sanottiin, että heille on

tehty lastensuojeluilmoitus ja he haluaisivat keskustel-

la sen sisällöstä. Tapaami-nen sovittiin seuraavan

viikon maanantaille, joka sattui olemaan tyttären syntymäpäi-

vä. Palaverin aikana vanhempien käytöstä

arvioitiin ja tarkkailtiin. Pa-laverissa ilmoitettiin, että lapsi otetaan kuukauden ajaksi pois. Vanhemmat kertoivat olleensa shokissa, ei mitään varoitusta vaan asia tuli täytenä yllätykse-nä. - Kaikki tunteet heittivät laidasta laitaan eikä voinut käsittää mitä tässä oikein tapahtuu. Ja kaiken lisäksi meille sanottiin, että kun Marja tulee koulusta kotiin, niin hänet on tuotava tai hänet tul-laan hakemaan, muistelee äiti tuota palaveria.

Kun marja tuli kotiin, vanhem-mat kertoivat, että heidän on

pakko viedä tytär kuukaudek-si pienryhmäkotiin tutkinnan ajaksi. Tytär itse muistaa tilan-teen hämmästyttävänä:- Mä olin aika järkyttynyt, koska en olisi voinut ikinä uskoa, että jotain tällaista voisi tapahtua. Mulla on kotona aina ollut niin hyvä olla.

VanHemmat VeiVät Marjan kehotuksen mukaan pienryh-mäkotiin. Asiaa alettiin tutkia. Seuraava palaveri vanhemmilla ja sosiaaliviranomaisilla oli parin viikon päästä ja tässä vaiheessa perheellä oli jo asianajaja muka-na. Asianajaja kysyi viranomaisil-ta, mitä on lapsen hyväksi tehty tämän kahden viikon aikana. He vastasivat, että tämä pari viikkoa oli luonnosteltu poliisin tutkin-tapyyntöä eli miten isää saatai-siin rangaistua. Lapsen hyväksi ei ollut tehty mitään. Perheen isä koki, että oli tapahtunut va-pauden riisto, joka kohdistui lap-seen. Lapsen hyvinvointi pitäisi olla aina etusijalla – näin ei kui-tenkaan näyttänyt tapahtuvan käytännössä.

asianajaja oli KoKo ajan pro-sessissa mukana, ja hän otti jutun sydämenasiakseen. Hän piti kiinni faktoista, koska van-hemmat olivat niin tunteiden myllerryksessä, että he joutuivat miettimään jo omaa jaksamis-taan. Äidin piti jäädä välillä pois töistä sekä turvautua lääkäriin ja syödä lääkkeitä jaksaakseen eteenpäin, samoin oli isällä jak-saminen raskasta. marjan piti päästä pienryh-mäkodista jouluksi kotiin. Van-hemmat kutsuttiin sosiaalivi-rastoon, isä kuulusteltiin ensin. Vastaava sosiaaliviranomainen sanoi isälle, ettei ole mitään syy-tä miksei tytär pääsisi kotiin, en-

sin pitäisi kuitenkin konsultoida lastenpsykiatria. Vanhemmat odottivat kutsua tyttärensä ha-kemiseen.

Tämä sama sosiaaliviran-omainen soitti isälle ja kertoi lapsen jäävän huostaan vielä kahdeksi kuukaudeksi. Miksi? Tytär oli oman sähköpostilaa-tikon saatuaan laittanut isälle sähköpostiviestin, jossa sanoi rakastavansa isäänsä ja haluaisi antaa tälle pusun ja halauksen. Vanhemmat ja asianajaja esit-tivät viestin palaverissa todis-taakseen isän ja tyttären läm-pimiä välejä. Lastenpsykiatri oli tulkinnut viestin siten, että sanoi viranomaisille epäilevän-sä seksuaalista hyväksikäyttöä, koska normaali 10-vuotias lapsi ei kirjoita tällaista viestiä.

Lastenpsykiatri ei ollut ta-vannut lainkaan lasta tai isää. Tulkinta oli tehty vain tämän sähköpostiviestin perusteella. Viranomaisille oli nyt tärkeintä saada tuomio isälle. Tyttärelle sanottiin, että hänen on parasta olla pienryhmäkodissa.

tYttären ollessa pienryhmä-kodissa kaikkea kuunneltiin ja joku oli aina läsnä arvioi-massa vanhempien ja tyttären kanssakäymistä. Miten tässä tilanteessa voi käyttäytyä nor-maalisti kun kaikkea koko ajan tarkkaillaan? Tämän tutkinnan aikana tyttärellä ei ollut yhtään kotilomaa pienryhmäkodista ja hänen puhelimensa otettiin pois, koska lapsi oli liikaa yhte-ydessä vanhempiinsa. Tyttäreltä katkaistiin samalla myös mah-dollisuus tavata kavereitaan.

Vanhemmat saivat nähdä Marjaa neljä tuntia viikossa – kaksi tuntia lauantaina ja kak-si tuntia sunnuntaina. Äidin mukaan pienryhmäkodissa oli kylmä ilmapiiri ja rakkaus

puuttui. Vanhemmille annet-tiin soittoajat ja kaikki puhelut nauhoitettiin. Vanhemmille ja tyttärelle sanottiin, että jos vanhemmat eivät käyttäydy kunnolla, niin Marja voidaan sijoittaa toiseen kaupunkiin lastenkotiin. Huostaanotto oli tyttärelle todella raskasta aikaa. Kun häneltä kysyi miten jaksoi koko kolme kuukautta, niin hän vastaa:

- Rukoilin joka päivä ja luin Raamattua, se antoi minulle todella paljon lohtua – en ollut yksin.

VanHemmat HaKiVat hallinto-oikeudesta suullista käsittelyä, mikä ei ole yleinen käytäntö tämän kaltaisissa tapauksissa. Kaikissa kuulusteluissa tark-kailtiin isän ja tyttären välistä suhdetta, vanhemmilla oli mu-kana neljä todistajaa suullises-sa käsittelyssä. Kaikki käsittelyt nauhoitettiin ja nauhat menivät Helsinkiin seksuaalirikos (SERI) -erikoisosaamisyksikköön tut-kittavaksi. Sieltä tuli päätös kahden kuukauden kuluttua käsittelystä. Tutkinnanjohtaja ilmoitti, ettei syytettä tule, koska siihen ei ole mitään aihetta.

tYtär tai VanHemmat eivät ole saanet minkäänlaista anteeksi-pyyntöä tai pahoittelua proses-sin aiheuttamista vammoista, puhumattakaan vahingonkor-vauksista. - Me uskomme kuitenkin, että Jumala tekee työnsä jokaisessa ihmisessä, joka tässä asiassa on hyökännyt meitä vastaan ja aiheuttanut meille trauman. Olemme jättäneet asian suuren Jumalan hoidettavaksi, mutta jatkamme edelleen asioiden ju-ridista selvittelyä.

Nimi muutettu


Lapsen hyvinvointi etusijalla?

”Mä olin aika järkyttynyt, koska en olisi voinut ikinä uskoa, että jotain tällaista voisi tapahtua. Mulla on

kotona aina ollut niin hyvä olla.- Marja

kuvat futureimagebank

��

��

��

Vuonna 2004 käynnistynyt Netari.fi-hanke tekee valta-kunnallista ja moniammatil-lista nuorisotyötä verkossa. Hankkeen tarkoituksena on saada nuorisotyöllinen kon-takti netissä aikaansa viettä-viin nuoriin. Toiminnan koor-dinoinnista vastaa Helsingin kaupungin nuorisoasiankes-kus opetus- ja kulttuuriminis-teriön sekä sosiaali- ja terveys-ministeriön tuella.

Netari-toiminta lähti liik-keelle vuonna 2004 pääkau-punkiseudun kuntien yhteis-työhankkeena. Syksyllä 2007 toiminta laajeni valtakunnalli-seksi hankkeeksi. Kouvola liit-tyi Netariin syksyllä 2008, jos-kin työntekijöiden koulutus al-koi jo keväällä 2008. Valtakun-nallisessa Netari-toiminnassa oli keväällä 2010 mukana 29 kunnan nuorisotoimet.

Netari tekee säännöllistä ja reaaliaikaista nuorisotyötä verkossa. Verkkokeskusteluja järjestetään neljässä nuorten suosimassa verkkoyhteisössä: Habbo Hotellissa, IRC-Galle-riassa, Facebookissa ja Demi.fissä. Niissä nuoret voivat jutella toisten nuorten sekä nuorisotyön ammattilaisten kanssa. Tavattavissa on myös terveydenhoitajia, poliiseja ja sosiaalialan ammattilaisia.Netari-TV käynnistyi keväällä 2010. Netari-TV on ohjelma, jossa yhdistyvät suora netti-TV ja chat.

Vuoden 2009 aikana Netari-palveluiden kävijämäärä oli yhteensä 159 206 nuorta.

Kouvolassa Netaria tekee kolme nuoriso-ohjaajaa, yksi erityisnuorisotyöntekijä sekä yksi ehkäisevä päihdetyönte-kijä.

Lisätietoja www.netari.fi

Netari.fi


Jyrki Hyttinen on isä, intohi-moinen urheilija, poliitikko ja optikkoyrittäjä, jonka työpaikan hyllyt ovat täynnä pehmoleluja. Pehmolelut hän on ostanut eri-laisilta avustustyötä tekeviltä yh-distyksiltä. Ensimmäinen Jyrkin ostama pehmonalle oli Lasten-klinikoiden Kummit Ry:ltä. - Minusta on kiva tukea tällaista hyvää toimintaa. Se on mukavaa ja tarpeellista, kertoo Jyrki kym-menistä hankkimistaan pehmo-nalleista.

nuorena mieHenä Jyrki harrasti intohimoisesti urheilua. Hänen lajinsa oli pituushyppy, jota hän harrasti ihan maajoukkuetasolla. Vuonna -85 Jyrki oli Tukholman Ruotsi-Suomi-maaottelussa, jos-sa hyppäsi oman ennätyksensä 7,57 metriä. Hän harrasti urhei-lua siihen aikaan tosissaan: - Se oli henki ja elämä, kertoo Jyr-ki hymyillen.

Lukion abivuoden jälkeen hän kävi pääsykokeissa Helsingin kauppakorkeakoulussa, jonne hän ei kuitenkaan päässyt si-sään. Tämä ei haitannut Jyrkiä, koska hän oli menossa armei-jaan urheilupuolelle. Armeijan aikana Jyrki kallistui enemmän kauppakorkeakoulun puoleen. - Armeija oli itselleni jonkin-laista muuttumisen aikaa, koin jonkinlaista kasvamista. Mietin armeijassa ollessani, että onko-han näissä urheiluhommissa sittenkään järkeä. Armeijan ai-kana hain sitten toisen kerran kauppakorkeakouluun, on-nistumatta. Armeijan jälkeen olin muutaman vuoden töissä työllistymistuella. Sinä aikana vahvistui, että minähän menen sinne kauppakorkeakouluun.

kaksi kuukautta ennen kaup-pakorkeakoulun pääsykokeita, Jyrki päätti jäädä pois töistä ja satsata vain kouluun sisäänpää-syyn. - Treenasin kaksi kertaa päivässä ja kaiken muun ajan vain luin pääsykokeita varten, kertoo Jyrki. Tämä kannatti ja hän pääsi kaup-pakorkeakouluun sisään niin

hyvillä pisteillä, että hän hyötyi niistä pitkälle opintojen edetes-sä. Koulutuksessa hän ajautui pienten ja keskisuurten yritysten johtamisen runko-ohjelmaan, jonne oli vaikein päästä. Jyrki on yrittäjäsuvun lapsi ja myös koto-na hänellä oli yritystaustaa. Isä oli optikko, jolla oli yhtiökump-paninsa kanssa optiikka-alan yritys. Jyrki ei kuitenkaan pitänyt nuorempana yrittäjyyttä vaihto-ehtona itselleen.

opiskeltuaan kaksi vuotta Hel-singissä Jyrki lähti tyttöystävän, urheilun ja kavereiden vetämänä harjoitteluun isänsä silmäoptik-kayritykseen kotikaupunkiinsa Kuusankoskelle, sillä hän koki kuitenkin olevansa ”pikkukau-pungin poika”. Harjoittelun aikana tuli eteen tilanne, jossa piti päättää mitä tehdään: myy-däänkö yritys vai haluaisiko Jyrki jatkaa yrityksessä. Hänellä oli sil-loin opinnot noin puolessa välis-sä kauppakorkeakoulussa. - Voinhan minä nyt tuotakin tehdä, tuumasi Jyrki isänsä eh-dotuksesta. Hän teki päätöksen ja aloitti työt siellä vuonna -86.

Elämä ei ollut pelkästään työn opettelua ja gradun tekemistä, vaan Jyrki meni naimisiin ja vai-mo alkoi odottaa heidän esikois-taan. Esikoinen syntyi vuonna -87. Sukupolven vaihdos tapah-tui sitten vuonna -93.

Jyrkillä itsellään ei ole optiik-ka-alan koulutusta. Miten siis tällaisella ”erikoisalalla” pärjää ilman alan koulutusta? - Ihminen oppii kaikki asiat, jos on vaan viitseliäs - oppimiseen ei aina tarvita koulunkäyntiä, Jyrki vastaa.

Kauppakorkeakoulu on joh-tamisen koulu. Johtamisessa pitää olla näkemys miten asioi-den pitää mennä. Jos on jo kaksi tai kolme alaista, niin vaaditaan johtamista – joku johtaa aina. Johtajuus vaatii kouluttautumis-ta. Jollei ole osaamista tai asiat eivät ole hallussa, niin millä sitä johtaa? Johtajalla on näkemys ja muut pitää saada menemään

sen mukaan. Onko näkemys aina välttämättä oikea, niin se on jo toinen asia.

Jyrkin mielestä johtamisessa on kolme tärkeää ominaisuutta. Ensimmäisenä ominaisuutena hän pitää oivaltamista ja tilan-netajua. Toisena sitä, että oival-luksen takana pitää olla todella kova tietotaito. Kolmantena ja ehkä kaikkein tärkeimpänä omi-naisuutena hän pitää sitä, että on vakuuttava. Vaikka olisi tietoa, muttei kykyä esittää sitä, niin se ei toimi.

yrittäJyys on Jyrkin mielestä yksi tapa tienata leipänsä mel-ko joustavalla tavalla. Yrittäjyys on aina osa jotain isompaa ko-konaisuutta. Omakotitaloon tai omaan yritykseen ei pidä kiintyä. Ne ovat tärkeitä asioita, mutta eivät ole maailman tärkeimpiä. Maailma on mennyt Jyrkin mie-lestä kovin yksilökeskeiseksi. - Meitä on kuusi miljardia ihmis-tä täällä - mikä on yhden ihmisen merkitys, ellei olla osana jotain isompaa kokonaisuutta. Kyse on antamisesta ja jakamisesta. Yritys on yleensä vain yrittäjälle elämäntapa, mutta itse yrittäjyys on yhteiskunnalle suuri voima.

Jyrkiä on oHJannut aina tietyn-lainen systemaattisuus ja selkeät tavoitteet. Urheillessa häntä ei kiinnostanut osallistua kuin isoi-hin kisoihin. Urheilu on edelleen suuri osa hänen elämäänsä, vaik-ka se on vuosien myötä muuttu-nut pelkäksi harrastukseksi. - Näin talvisaikaan pelaan sään-nöllisesti squashia, lentopalloa, jääkiekkoa, käyn punttisalilla, juoksen ja hiihdän. Viikonlop-puisin käyn urheilemassa kaksi kertaa päivässä, jos vain on aikaa. Urheiluharrastukseni on mennyt vain hullumpaan suuntaan van-hetessani. Viime kesänä pyöräi-lin yksin Kouvolasta Inariin, 1100 kilometriä, teltta pyöräntarakal-la. Liikunta on ehdoton asia mi-nulle. Itseään ei pidä uuvuttaa, mutta ajan voi käyttää monella eri tavalla, kertoo Jyrki.

Ihminen oppii, jos vain tahtoo

Jyrkin motto: Joka haluaa, keksii keinot. Joka ei halua, keksii selitykset.

- nyt tuli sellainen haaste, jo-hon halusin tarttua. Aivan uusi kauppa, jossa pääsi näkemään ja tekemään uuden kaupan raken-tamista aina perustuksista lähti-en, toteaa kauppias Jukka Pekka Järvinen, joka siirtyi Kuusankos-kelta Kouvolan Kankaroon vetä-mään uutta K-Supermarkettia.

Jukka pekkaa voi luonnehtia siniveriseksi K-ryhmäläiseksi. Hänellä on takanaan K-ryhmän koulutukset sekä Lahdessa Ci-tymarketin elintarvikeosaston päällikkyys. Jossain vaiheessa alkoi muodostua ajatus itsenäi-sen kauppiaan urasta.- Päätöstä ryhtyä kauppiaaksi edesauttoi K-kaupan vapaa il-mapiiri ja se, että kauppias on aina itsenäinen yrittäjä. Vahva kuusikymmentäluvulta saak-ka hyvin hoidettu organisaatio, kauppiaan takana vahva tuki, ei sidonnaisuuksia mihinkään sidosryhmiin, tietynlainen toi-minnan vapaus itsenäiseen työskentelyyn ovat olleet aina hienoja juttu K-ryhmässä.

- ensimmäinen kauppa oli viisi henkilöä työllistävä lähikaup-pa. Seuraava oli yksitoista hen-kilöä työllistävä samantyylinen kauppa kuin tämä nykyinen. Kuusankoskella Koskituulessa reilut seitsemän vuotta. Koko kauppiasura on kestänyt viisi-toista vuotta, joka on kulkenut Heinolan, Lahden ja Kuusan-kosken kautta tänne Kouvolan Kankaroon.- Kun viime heinäkuussa katse-lin tyhjää kauppatilaa, niin mie-tin, että tavaramäärä ei riitä mil-lään täyttämään tätä tilaa. Oli se kiehtovaa nähdä miten kauppa valmistui. Henkilökunnan va-linta oli myös mielenkiintoinen vaihe. Hakijoita oli paljon, täm-möinen uusi kauppa oli suosit-tu juttu. Oli hienoa saada valita kokonaan uusi henkilökunta ja miettiä kullekin henkilölle parhaiten sopiva paikka. Hen-kilökunnan määrä vuositasolla

keskimäärin on noin kaksikym-mentäviisi henkilöä.

siitä, kun Jukka Pekka Järvinen itse aloitti aikanaan, vaatimuk-set henkilökunnan suhteen ovat kasvaneet hurjasti. Täytyy olla ympäristö- ja turvallisuuskou-lutus ym. koulutusta. Tietojär-jestelmät ovat tuoneet kaupan alalle aivan uudenlaista osaa-mista sekä osaamisen tarvetta varsinkin tilaustoimintaan. Oma valvonta on yksi tärkeä juttu. Se on iso paketti, sillä siihen liittyy yleensä kaikki kaupan sisällä. - Pyrin siihen, että oikeat ihmi-set ovat oikeilla paikoilla. Luot-tamus henkilökuntaan ja hyvät välit ovat tärkeitä, näin pystyy jakamaan omaa aikaansakin paremmin. Kyllä se oma panos oli alussa pienessä kaupassa ai-van hurja. Isommassa kaupassa, kun on enemmän henkilökun-taa, ehtii miettiä omia rajojaan ja ajankäyttöään paremmin.- Kokonaisuutena kauppiaan ura on vastannut odotuksiani, myös tämän uuden kaupan kohdalla. Paikka on loistava tällaiselle myymälälle, tämä on hyvänmal-linen ja sopivan kokoinen.

nuorelle, Joka poHtii, että voi-sikohan minusta tulla kauppi-as, Jukka Pekka Järvinen pitää tärkeimpänä hakeutua hyvän K-kauppiaan juttusille, kysellä ja ottaa selvää kaikista mahdol-lisista asioista.- Siitä se homma parhaiten lähtee käyntiin. Kaupallinen peruskou-lutus on hyvä, mutta ei välttämä-tön, sillä K-ryhmällä on itsellään hyvä koulutussysteemi.

Kauppiashomman lisäksi Juk-ka-Pekka Järviseltä riittää aikaa myös K-kaupan luottamusteh-täviin. - On hyvä olla mukana, koska sieltä avautuu näköalat nähdä laajemmin kuin vain omasta kaupasta käsin. Ainahan nämä hommat ovat mielessä, lomalla, kaikkialla, mutta sehän kuuluu tähän juttuun.

Kiehtovaa nähdä

”Enoni sanoi myös hyvin aikanaan, että aina pitää olla kiva lähteä. Lähdetään sitten kotiin, putkaan tai töihin, niin aina pitää olla kiva lähteä.

- Jyrki Hyttinen


Puh. (05) 311 5050

Hallituskatu 5,KOUVOLA, Matkakeskuksen vieressä

Avoinna:Ma-pe 9.00-17.00, la 9.00-14.30

Royal Canin 12-15 kg koiranruokasäkin ostajalle –6 % ovh:sta (alk. 61,30) + 10� Tavaralahjakortti myymälään!

(Voimassa 23.12. Saakka)

Royal canin kasvattajakortilla –25 %:n lisäksi vielä -6 %

LEMMIKKIKESKUKSENjoulunavajaiset!

AQUAEL 98 L. 139,- (199,-) + 20 �:LLA KALOJA JA KASVEJA KAUPANPÄÄLLE!Sis. Akvaario, valaisin T5 putkella, suodatin ja lämmitin

JUWEL RIO 180 L. 419,- (490,-) + 40 �:LLA KALOJA JA KASVEJA KAUPANPÄÄLLE!

JUWEL RIO 240 L. 527,- (619,-) + 50 �:LLA KALOJA JA KASVEJA KAUPANPÄÄLLE!Sis. Akvaario, valaisin T5 putkilla, suodatin, lämmitin ja kaapisto

TOIMI NOPEASTI, NÄITÄ EI KAIKILLE

RIITÄ!

AKVAARIOPAKETTIEN HULLUT HINNAT!

VALIKOIMISSA MYÖS MUITA AKVAARIOMALLEJA

JA KOKOJA!

Toivotamme kaikille asiakkaillemme hyvää jouluaja onnellista uutta vuotta!

Joka päivä kanssasi

Kasvun Portaat oy sijaitsee Iitin kun-nassa Kausalassa. Kasvun Portaat tarjo-aa psykiatrista kuntoutusta sekä jälki-huoltoa 10–21-vuotiaille lapsille ja nuo-rille. Kasvun Portaat on linkki sairaalan ja nuoren oman kodin välillä. Tämän porrastetun kuntoutuksen jälkeen nuo-ri on valmis siirtymään omaan kotiinsa turvallisesti.

Kasvun Portaat aloitti toimintansa vuonna 2000, jolloin Mankalaan pe-rustettiin ensimmäinen kuntoutusko-ti ja heti seuraavana vuonna toiminta laajeni Kouvolan Rekolaan. Toiminnan johtajana toimii Jaana Vihavainen, psy-kiatrinen sairaanhoitaja. Jaana muutti Jyväskylästä Kouvolaan töihin Kuusan-kosken sairaalaan nuorisopsykiatriselle suljetulle osastolle.

- idea Kasvun Portaiden perustamiseen lähti siitä, kun minulla oli aikaisem-man työpaikan, Kellokosken sairaalan, hyvät käytännöt mielessäni. Ehdotin sairaanhoitopiiriin, että olisiko tänne myös mahdollista perustaa avo-osasto suljetun osaston rinnalle Kuusanmäel-le. Suljetulla osastolla oli paljon nuoria, joilla ei ollut tarvetta suljetulle osastolle, mutta jotka eivät kuitenkaan pärjänneet kotona. Oli tarve saada välimaasto kodin ja sairaalan välille, jokin psykiatrinen laitospaikka, kertoo Jaana Vihavainen.

yKsityisiä laitoKsia, jotKa tarjoavat psykiatrisia palveluita, ei vuonna 2000

ollut Suomessa kuin muutama. Alussa Jaana sai kielteisen vastaanoton ideal-le resurssien puutteen vuoksi. Kasvun Portaat otti kuitenkin suhteellisen äk-kiä tuulta purjeisiin, koska toiminnalle oli todellinen tarve. Jaana teki paljon pohjatyötä ja kartoitusta ennen toi-minnan aloittamista. Marraskuussa vuonna 2000 Kasvun Portaat saikin läänin luvat ja joulukuussa Mankalan kuntoutuskodissa oli jo kuusi nuorta. Toiminnan alettua nuorten tarve täl-laiselle hoidolle oli niin suuri, että seu-raavana vuonna oli jo pakko perustaa toinen ryhmäkoti Kouvolan Rekolaan. Nyt oli siis jo kaksi ammatillista kotia ja yhteensä 12 nuorta.

vuonna 2005 Kasvun Portaat keskitti toimintansa Kausalaan, koska toimintaa laajennettiin enemmän jälkihuoltoon ja soluasumiseen eli itsenäisempään asumiseen. Tämä ei Kouvolan omako-titalossa tilojen puolesta onnistunut. Kausalassa on nyt kolmekerroksinen vanha pankkirakennus, jossa on yläker-rassa enemmän hoidollinen ryhmäkoti ja keskikerroksessa itsenäistymissolu-asuntoja, joissa nuoret harjoittelevat turvallisesti ”saman katon alla” itsenäis-tymistaitoja ennen omaan kotiin muut-tamista. Toiminnassa pyritään portait-taiseen itsenäistymiseen. Ensin asutaan ryhmäkodissa, jonka jälkeen siirrytään soluasuntoon. Tämän jälkeen pyritään etsimään nuorelle asunto ulkopuolelta, jonne hän muuttaa.

toiminnan alKuvuosina oli poikia enemmän ja tyttöjä vähemmän. Nuo-rimmat asukkaat olivat useimmiten poikia, kun taas itsenäistymisvaiheessa olevat nuoret olivat pääosin tyttöjä. Nyt tilanne on erilainen, poikia ei ole ollut lainkaan viimeiseen vuoteen. Syynä Jaa-na näkee sen, että poikien oirehtiminen on näkyvämpää kuin tyttöjen. Pojat juo-vat alkoholia ja riehuvat kylillä, johon viranomaiset puuttuvat nopeasti. Tytöt oirehtivat taas eri tavalla. Tytöillä voi olla helpommin itsetuhoisia ajatuksia, he eristäytyvät ja jättävät menemättä kouluun. Pojat taas menevät kouluun, mutta käyttäytyvät siellä huonosti ja ai-heuttavat ongelmia.

- vuosien varrella on muuttunut myös se, että nykyään perheiden hyvinvoin-nista voidaan puhua avoimemmin. En-nen se oli tabu, jota piiloteltiin, eikä sii-

tä puhuttu. Tämän kymmenen vuoden aikana ongelmat ovat pysyneet lähes samana, mutta avoimuus niistä puhu-miseen on kasvanut. Jaana kertoo, että yhdeksän kymmenestä nuoresta oireh-tii perheen sosiaalisista tai taloudellis-ta ongelmista, mutta on myös sellaisia perheitä, joissa on hyvin taloudellisesti toimeen tulevat vanhemmat. Näissä perheissä on kääntöpuolena puolestaan se, että uraa uurtavilla vanhemmilla työ vie aikaa perheeltä.

työsKennellessään nuorten kanssa Jaana on huomannut että, yhteiskun-nassa tapahtuvat murrokset heijastuvat nuorissa. Kun on taloudellinen taantu-ma tai lama ja tulee irtisanomisia, niin vanhemmat saattavat masentua ja ra-hasta on tiukkaa. Tämä kaikki vaikuttaa heti nuoren elämään ja näkyy pahoin-vointina.


Kasvun Portaat

raKasta, Kärsi ja unhoita, mutta ei se vaan niin yksinkertaista olekaan, ei rakastaminen eikä kärsiminen. Puhu-mattakaan unohtamisesta, vaikka kuin-ka olen suomalainen mies. Laidalta on aina helppo huudella ja huutaa neuvoja kuinka pulaan joutuneen kaverin pitäisi tehdä. Mutta kun itse on suonsilmässä, niin monen miehen kohdalla ääni tor-vessa vaikenee avunhuudoiksi.

täällä Pohjantähden alla on lauluja, kertomuksia, elokuvia. Monenlaista ta-rinaa suomalaisen miehen taistelusta tuulta ja viimaa vastaan, kun routa ran-koo miestä. Siitä on muotoutunut kuva suomalaisesta miehestä, että se kestää mitä vaan, vaikka istua kusiaispesässä.

mutta miten on tänä päivänä suoma-laisen miehen laita? Onko vain jotain menneen talven lumia, että mennään vaikka läpi harmaan kiven, jos ei muul-la niin suomalaisella sisulla. Pastilli pos-keen ja ei kun: S’on menoks, sano Annie Lennox!

saarijärven Paavo Kerran suota kuok-ki miehen verran. Suo, kuokka ja Jussi, siinä sitä on suomalaista miestä. Totta, ennen oli ennen ja nyt on nyt, mutta kyllä sitä joutuu väkisinkin kysymään suomalaiselta mieheltä, että minkälai-sen miehen mallin sitä on penskoilleen antanut?

jos usKaltaa olla rehellinen itselleen, niin paikka paikoin hiukka huimaa, kun katselee suomalaisten miesten sanka-

rihautoihin hakattuja nimiä ja sitä minkä puolesta he taistelivat. Koti, uskonto, isänmaa. Joutuu kysymään tänä päivänä sankarihautojen äärellä, minkälainen on tämän päivän suoma-lainen mies ja minne hän matkalla.

Kulunut vuosi on koetellut suoma-laisen miehen miehisyyttä aika taval-la. Sitä on joutunut kukin tahollaan kysymään itseltään, että minkälainen se mies oikein on? Minkälaisen ihmis-kuvan, miesmallin, haluamme antaa lapsillemme? ’Teurasta, tapa’, näin huudetaan kuin mielipuolet laukoen suustamme mitä häijyimpiä ilmaisuja lastemme kuullen toisen joukkueen pelaajia ja kannattajiakin kohtaan, kun homma ei kulje mielemme mu-kaan.

eiKö meillä miehillä todella ole vielä-kään kykyä ilmaista niitä aitoja miehi-syyden tunteita rakastavina aviopuo-lisoina ja isinä? Miksi emme osaa käsi-tellä ongelmiamme niin, että meidän ei tarvitsisi ratketa dokaamaan tai päätyä niinkin lopulliseen ratkaisuun, että päi-väni ovat tässä.

mistä johtuu, että kasvavassa määrin me miehet päädymme itsetuhoisiin ajatuksiin, umpikujaan itsemme ja ym-päristömme kanssa? Eihän tämä maalli-nen taaperrus aina mitään helppoa ole, on monenlaisia vaikeita asioita, päivällä leivästä ja yöllä... mutta aina on olemas-sa joku muu vaihtoehto kuin itsetuho.

Kyllä se vaan on niin, että kun kuulee näistä suomalaisen miehen lopullisista valinnoista, se on piikki jokaisen suoma-

laisen miehen rinnassa. Olemme kaikki suomalaisia miehiä ja joudumme jokai-nen kysymään itseltämme: Mitä minä olisin voinut tai voisin tehdä toisin?

totta, että aina ei pystytä toinen tois-tamme auttamaan. On kuitenkin myös monta kohtaa, jossa siihen pystymme, jos vain tahdomme niin. On monia kei-noja meidän miestenkin kohdalla, on erilaisia miesryhmiä, joihin voimme kutsua mukaan toisia miehiä, heitä jotka jäävät syrjään. Lisäksi voimme aina pe-rustaa uusia erilaisia miessakkeja, jois-sa voimme jakaa iloja ja murheitamme, joissa miehisyyden mittareina on jotain muuta kuin raha ja valta, joissa mies on oikeasti mies. Suomalainen mies, meillä ei ole varaa unohtaa sitä minkä puolesta tänään hautakynttilät syttyvät sankari-haudoilla, siellä on jokaisen suvusta joku muistuttamassa meitä siitä, että kertokaa...

Rannalle himmeän lahdenaurinko laskenut on.Kutsu jo soi iltahuudon,taakka jo laskettu on.Taattoa muista sa silloin,askel jo uupunut on,lapset ja lastemme lapset,teidän nyt vuoronne on. Hoivatkaa, kohta poissa on veljet,muistakaa, heille kallis ol’ maa.Kertokaa lasten lapsille lauluin,himmetä ei muistot koskaan saa!

Suomalainen mies


Kauppakatu 1 KUUSANKOSKI Puh. 374 8271Avoinna ma-pe 9-18, la 9-14, su 12-15Kotkankallionkatu 23

45120 KouvolaPuh. (05) 752 5700Fax (05) 371 3995

www.kouvolanlukko.fi

Katajaharjuntie 3, Kuusankoskipuh. 363 1731

www.varisilma.fi

Ortodoksia-keskus

SypressiSypressiVaruskuntakatu 14

45100 Kouvola

LVI-TYÖT

[email protected] , fax 05-379 1022

Aki Relander 0400 945 538

Tuomas Ellonen 040 702 0922

Rengasliike joka erottuu

massasta jo sijainnillaan!

Varastokatu 5, 45200 Kouvola, puh. 355 7256 [email protected]

www.kouvolanrengasteam.fi

Porvoo p. 05-317 2571

Ritva Piipari

Hallituskatu 7B, 4 krs040-5009 199

LYMFATERAPIASairaanhoitaja

Seuraavat kurssimmeKouvolassa 3.1. sekä

Myllykoskella 13.12. ja 3.1.Tervetuloa!

näkönne palveluksessa

Kymen Parketti Parketit, laminaatit, listat,

kattopaneelit myös asennettuna.Parkettien hionnat ja lakkaukset.

Torvitie 3, 45130 KouvolaPuh. 0400 806 402

www.kymenparketti.fi

Mika Rahkonen 0400 [email protected]

Kotipiha kivituotteetja asennuspalvelu


www

1359 1490 1290 325Oman paistonUUNITUOREETTÄHTITORTUTirtomyynnissä

HerkkutoriltaMATJEES-SILLIFILEirtomyynnissä

HerkkutoriltaNAUDANTAKUUMUREASISÄPAISTIpalana irtomyynnissä

SunsweetLUUMU200 g

Nyt ennakkomyynnissä suomalaiset tuoresuolatut kinkut

K-supermarket Kankarosta!(Näitä kinkkuja ei tarvitse sulatella)

Voit varata tuoresuolatun kinkun myöspuhelimitse p. 010 321 0753

PAKASTEKINKKUVALIKOIMA PARHAIMMILLAAN

JOULUSUKLAAVALIKOIMA PARHAIMMILLAAN

Pauligin alkuperämaa kahvit, monta makua

K-SUPERMARKET KANKARON KAUTTA JOULUUN!

Kouvola, Kartanokatu 2-6,p. 010 321 0750

ark. 8-21, la 8-18 ja su 12-21

Tarjoukset voimassa 24.12. asti, tai niin kauan kuin tavaraa riittää!

870

kg(n.0,80 kpl)

kg kg 2 ps(8,13 kg)

Ilman korttia yksittäin1,90 ps

3 rs(8,28-9,06 kg)ilman korttia

yksittäin 3,55 rs

pss(19,96 kg)

PandanJUHLA-PÖYDÄNKONVEHTI300 g

AtriaJUHLAKINKKUPOTKALLAkeskipainon. 7 kg

AtriaJUHLAKINKKULUUTONkeskipainon. 5 kg

PirkkaJUHLARULLALUUTONkeskipainon. 3 kg

FazerBOXLAJITELMA320-350 g

FazerPRESENTSUKLAA-KOHVEHTI3x300 g 499Erikoiskahvit

Pauligalkuperämaa kahvit

Etu K-Plussa-kortilla-23,07%



-KORTILLA -KORTILLA

-KORTILLA

359rs

(11,97 kg) 7503-pack

(8,33 kg)ilman korttia

yksittäin 3,25 rs

kg kg kg kg

(myymme vainsuomalaisia kinkkuja)

595495 569 595HKPIENI VILJA-JUHLAKINKKULUUTONkeskipainon. 3 kg

f-lehti 06/12/2010

Documents