eurokriisin taustat

www.helsinki.fi/yliopisto

Eurokriisin taustat

Lauri Holappa

Eurokriisi ja demokratia -seminaari

1.11.2013

1

www.helsinki.fi/yliopisto 10.04.2023 2Valtiotieteellinen tiedekunta / Lauri Holappa/ Eurokriisi

1. Miten eurokriisiin ajauduttiin?

2. Miten kriisiä on yritetty ratkaista?

3. Mitä pitäisi tehdä?

Luennon sisältö

www.helsinki.fi/yliopisto 10.04.2023 3Valtiotieteellinen tiedekunta / Lauri Holappa/ Eurokriisi

• Eurokriisin taustalla kolme syytä

• Välittömänä syynä globaali finanssikriisi

• Rakenteellisina tekijöinä euroalueen sisäiset epätasapainot sekä EMU-järjestelmän institutionaalinen perusta

Miten eurokriisiin ajauduttiin?

www.helsinki.fi/yliopisto 4

Kriisin syyt I: finanssikriisi ja budjettialijäämät

• Globaali finanssikriisi johti kokonaistuotannon laskuun ja työttömyyden lisääntymiseen euroalueella

• Valtioiden verotulot ehtyivät

• Valtioiden menorakenne ei muuttunut, joten valtioiden budjettialijäämät ja julkinen velkaantuminen kasvoivat

• Budjettiautomatiikka

www.helsinki.fi/yliopisto 10.04.2023 5Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

• Saksan talouspolitiikan perustana on ollut vientivetoinen kasvumalli aina toisesta maailmansodasta lähtien

• Mallista entistä aggressiivisempi Gerhard Schröderin kaudella (Agenda 2010)

• Suomi, Itävalta ja Alankomaat muita vientivetoisuuteen nojanneita euromaita

Kriisin syyt II: euroalueen epätasapainot (1)


• Yksityisen sektorin rahoitustase + ulkomaansektorin rahoitustase + julkisen sektorin rahoitustase = 0

• Kaikki euroalueen kriisitaloudet ovat kärsineet pitkittyneistä vaihtotaseiden alijäämistä

• Jos vaihtotaseen alijäämän vallitessa valtio toteuttaa budjettiylijäämiä, on seurauksena yksityisen sektorin nettovelkaantuminen




-10

-8

-6

-4

-2

0

2

4

6

8

10

GRC PRT ESP IRL ITA FRA BEL AUT FIN DEU NLD LUX

%

Keskimääräiset vuotuiset vaihtotaseet euroalueella 2002–2009



• Osassa euromaista vaihtotaseen alijäämät johtivat ennen kaikkea yksityisen sektorin nettovelkaantumiseen (Espanja, Irlanti, Portugali), osassa euromaista taas ennen kaikkea julkisiin alijäämiin (Kreikka, Italia)

• Yksityisen sektorin nettovelkaantuminen kääntyi kuitenkin finanssikriisissä julkiseksi velkaantumiseksi, joten myös Espanjan, Irlannin ja Portugalin valtiot ajautuivat velkakriisiin


• On epätodennäköistä, että kaikilla euromailla voisi samanaikaisesti olla ylijäämäinen vaihtotase vahvasti integroitunut talousalue

• 57 prosenttia Saksan nettoviennistä kohdistuu euroalueelle

• 54 prosenttia Kreikan (negatiivisesta) nettoviennistä kohdistuu euroalueelle



• Kriisimaat voivat yrittää saattaa vaihtotaseensa tasapainoon vähentämällä kotimaista kysyntää ja parantamalla vientikilpailukykyään

• Jos euroalueen kriisimaat haluavat parantaa kilpailukykykään, niiden olisi vähennettävä tuotantokustannuksia (esim. heikennettävä reaalipalkkoja)

• Kriisivaltiot ovat toimineet koko euroalueen kysyntäpumppuina palkanalennukset voivat romahdutta koko euroalueen kysynnän

• Näin myös on käynyt



Kriisin syyt III: rahapoliittisen suvereniteetin menetys (1)

• Rahapoliittisesti suvereenina voidaan pitää valtiota, joka laskee liikkeelle oman valuuttansa, jonka velka on pääasiassa omassa valuutassa ja jolla on kelluva valuuttakurssi

• Rahapoliittisesti suvereenien valtioiden lainakorot eivät ole koskaan kapitalismin historiassa nousseet kriisitasolle

• Rahapoliittisesti suvereeni valtio voi milloin tahansa suorittaa kaikki haluamansa maksut

• Rahapoliittisesti suvereenin valtion politiikkarajoitteena ei ole maksukyvyttömyys vaan inflaatio

• EMU-jäsenyys poisti EMU-mailta rahapoliittisen suvereniteetin

• Eurovaltiot eivät ole euron liikkeellelaskijoita, vaan ainoastaan sen käyttäjiä


Kriisin syyt III: rahapoliittisen suvereniteetin menetys (2)

• Valtion kulutuksen suora keskuspankkirahoitus ei ole sen inflatorisempaa kuin kulutuksen rahoittaminen luottomarkkinoiden kautta

• Inflaatio ei ole seurausta rahamäärän kasvusta, vaan siitä että kokonaiskysyntä ylittää talouden tuotantokapasiteetin

• Vaihtoehto 1:

• Keskuspankki ostaa valtion velkakirjoja

• Valtion kulutusmahdollisuudet lisääntyvät

• Valtio tekee alijäämäisen budjetin yksityisen sektorin nettorahavarallisuus kasvaa

• Vaihtoehto 2:

• Valtio myy velkakirjojaan yksityiselle sektorille

• Yksityinen sektori menettää velkakirjojen edestä rahavarallisuuttaan, mutta saa tilalle vastaavan arvoisen valtion velkakirjan, joka on vaihdettavissa valuuttaan milloin tahansa

• Velkakirjojen myynnin seurauksena valtion kulutusmahdollisuudet lisääntyvät

• Valtio tekee alijäämäisen budjetin yksityisen sektorin nettorahavarallisuus kasvaa

• Molemmissa tapauksissa kokonaiskysyntä lisääntyy joko kokonaistuotannon kasvu tai hintatason nousu


• Kriisin syyksi on määritelty ennen kaikkea kriisimaiden liian löysä talouspolitiikka, mikä on johtanut budjettialijäämien kasvuun

• Velkaantuminen on yritetty saada kuriin menoleikkauksilla ja veronkorotuksilla

• Kriisivaltioiden maksukykyä on samaan aikaan ylläpidetty hätälainoilla, EKP:n velkakirjojen osto-operaatiolla ja OMT-ohjelmalla

• Ongelmana kuitenkin se, että euroalueen rakenteellisiin ongelmiin ei olla puututtu

Miten eurokriisi on yritetty ratkaista? (1)

10.04.2023 15Valtiotieteellinen tiedekunta / Lauri Holappa/ Eurokriisi

10.04.2023 17Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi


Työttömyysasteet euroalueen kriisimaissa 2005–2014


• Maltillinen ratkaisu voisi perustua vaihtotaseiden epätasapainojen tasaamiseen tarvitaan järjestelmä, jossa estetään sekä liian suuret yli- että alijäämät

• Federatiivinen ratkaisu poistaisi maksukykyongelman, mutta sille ei ole poliittista kannatusta

• EMUn purkaminen poistaisi myös maksukykyongelman ja lisäisi eurovaltioiden talouspoliittista autonomiaa, mutta voisi olla ainakin lyhyellä aikavälillä epävakautta lisäävä ratkaisu

• Välittömän kriisin ratkaisu edellyttäisi kokonaiskysynnän merkittävää kohentamista euroalueella

Mitä pitäisi tehdä?


Yhteenveto

• Eurokriisin välittömänä syynä oli finanssikriisistä seurannut valtioiden velkaantumisen kasvu

• Kriisi on koetellut erityisen paljon maita, joissa julkinen velkaantuminen oli jo ennen kriisiä mittavaa sekä maita, joissa yksityisen sektorin nettovelkaantuminen oli voimakasta

• Julkisen tai yksityisen sektorin alijäämien taustalla ovat pitkäkestoiset vaihtotaseen vajeet

• Julkinen velkaantuminen aiheutti eurovaltioille mittavia ongelmia, koska ne ovat luopuneet rahapoliittisesta suvereniteetistaan

eurokriisin taustat

News & Politics