ETNA201Menetelmäopinnot II

Aloitus 3.2.2014H306

Diat Kirsi-Maria Hytönen ja Arja Turunen

ETNA202 Menetelmäopinnot II (tekstit ja visuaaliset dokumentit) 4 op

Molemmat opintojaksot suoritettuaan opiskelija

• osaa käyttää etnologian tutkimusmenetelmiä sekä valita niistä tutkimusaiheeseen soveltuvat,

• on perillä tutkijan roolin merkityksestä etnologisissa tutkimusmenetelmissä,

• tunnistaa erilaiset aineistotyypit ja tietää niiden syntyprosessit, säilytyksen ja käytön sekä

• hallitsee aineistoetiikan.

Kurssin sisältö

• Tapaamiset ma ja to klo 14-16 H306 helmikuun ajan

• Harjoitustehtävä• Kotitehtäviä• Vierailu• Arkistomatka 13.-14.3.2014Suoritus: läsnäolo, keskustelut, harjoitukset & tehtävät, arkistomatka + raporttiKurssin infosivu: http://etna202jy2014.wordpress.com

Luennot (huom! nämä päivät voivat muuttua, seuraa ilmoittelua!)

• 3.2. Aloituspaketti / arkistojärjestelmä / Tutkimusetiikka• 6.2. Harjoitustehtävän ohjeet / Muistitietotutkimus

Kotitehtävä• 10.2. Kotitehtävän purku / Muistitietotutkimus loppuun• 13.2. Vierailu• 17.2. Visuaalinen kulttuuri ja ”valmiit aineistot”• 20.2. Verkkoetnografia ja sähköiset aineistot• 24.2. Lukutapoja ja näkökulmia arkistoaineistoihin• 27.2. Kurssin koonti ja valmistautumista arkistomatkaan

Arkistomatka 13.-14.3.2014

• Ilmoittautuminen Korpissa HETI – sitova majoitusten ja Kansatieteen päivien järjestäjien tarpeiden vuoksi

• Kohteena 3 arkistoa Helsingissä sekä Kansatieteen päivät– Museoviraston kansatieteellinen arkisto– Työväen Arkisto– Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran

kansanrunousarkisto

• Hela maksaa matkat, majoituksen ja osallistumisen Kansatieteen päiville

Kenttätyö: Haastatteluja ja havainnointia– Haastattelupuhetta = haastattelunauhoja →

litteroitua tekstiä

– Havainnointi = kenttäpäiväkirja, muita muistiinpanoja, videokuvaa, valokuvia = tekstiä ja kuvia

– Ennen myös esineiden keruuta!

→ aineistoa säilytetään mahdollisesti arkistossa ja se tai sen luettelointitiedot voivat olla sähköisessä muodossa

– kenttätyöaineisto vanhenee joka tapauksessa; kun aikaa on kulunut tarpeeksi, kentälle ei voi enää palata tekemään täydentäviä haastatteluja

Arkistoaineisto:– Ns. valmiit aineistot

• viranomaisten tuottamat aineistot = tekstiä ja kuvia

• Lehdet, esitteet, mainokset, jne = tekstiä ja kuvia

– Muistitietoaineisto (oral history -aineisto)• Keruukyselyt = keruuvastaukset, haastattelunauhoja,

valokuvia = tekstiä ja kuvia

• Kenttätyöaineisto = muistiinpanoja, haastattelunauhoja ja niiden litteraatioita, valokuvia, videokuvaa = tekstiäja kuvia

→ aineisto pohjautuu mahdollisesti kenttätyöhön ja se voi olla sähköisessä muodossa

Sähköiset aineistot:– Sähköisessä muodossa olevaa arkistoaineistoa

(tietokantoja, digitoituja sanomalehtiä jne.) = tekstiä, valokuvia, videokuvaa

– Internet-aineistot• painetussa muodossa olevan tiedon / reaalimaailman

rinnakkaisversiot internetissä (esim. viranomaisten, järjestöjen ja yritysten nettisivut) = tekstiä ja kuvia; siirtyy myöhemmin (toivottavasti) arkistoon

• vain internetissä oleva aineisto /maailma (esim. keskustelupalstat, muistosivustot, facebook) = tekstiä ja kuvaa, jota voi tutkia ”perinteisen” tekstin ja visuaalisen tutkimuksen keinoin tai internetissä tapahtuvana kenttätyönä (verkkoetnografia)

Arkistolaitos Suomessa

• Hallinnolliset keskusarkistot

– Arkistolaitos

• Opetusministeriön alainen kansallisarkisto, piiriviranomaisina maakunta-arkistot

• Valtion viranomaisten arkistot

– Eduskunnan arkisto

– Tilastoarkisto

– Museoviraston arkistot

• Kunnalliset arkistot• Esim. Jyväskylän kaupunginarkisto

Erityisaineistoja kerääviä arkistojaEsimerkiksi:• Yliopistojen historian laitosten ja kirjastojen hallussa olevia

lähdekokoelmia (lähinnä mikrojäljenteitä) • Kansallinen audiovisuaalinen arkisto (KAVA) säilyttää kotimaista

elokuva-, televisio- ja radiokulttuuria. Sen kokoelmista löytyy elokuva-, radio- ja televisioaineistoja. Arkiston tarkoitus on kotimaisen audiovisuaalisen kulttuuriperinnön pelastaminen ja säilyttäminen.

• Yleisradion äänite- ja tv-arkisto• Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: aineisto on kerätty

kielentutkimusta varten, mutta esimerkiksi murreaineisto sisältää paljon vapaata kerrontaa puhujille läheisistä aiheista – hyvää aineistoa myös etnologille

• Kuva-arkistot ja kuvienhakukoneet• Kuvataiteen keskusarkisto: suomalaiseen kuvataiteeseen liittyvää

arkisto- ja kirjastoaineistoa.• Lehtileikekokoelmat

Yksityisluontoisia arkistoja• Yksityiset keskusarkistot (järjestöt,

ammattiyhdistykset, yritykset, SKS ym.)• Yritysarkistot• Valtakunnallinen yksityisarkistorekisteri:

Kansallisarkiston ylläpitämä viitetietokanta, johon kootaan rekisteriin osallistuvien laitosten omista tietokannoista perustiedot niiden säilyttämistä yksityisarkistoista eli pääasiassa henkilö-, perhe-, suku-, yhdistys- ja yritysarkistoista.

• Kotiseutuarkistot• Järjestöt• Suvut

Muista erityisesti:

• Turun yliopiston kulttuurien tutkimuksen laitoksen arkistot (folkloristiikka, kansatiede, uskontotiede)

– Mm. keruukyselyaineistoja, ääninauhoja, karttoja

• Tampereen yliopiston Kansanperinteen arkisto (etnomusikologia), säilytetään historian oppiaineessa

– äänite- ja valokuva-arkisto sekä käsikirjoitus- ja asiakirjakokoelmat

Keski-Suomen muistiarkisto– Arkiston toimenkuva nivoutuu saumattomasti

etnologiatieteiden kenttätyökoulutukseen ja sen metodologiseen kehittämiseen

– etnologiatieteiden toiminnan aikana kertyneitä ja kertyviä kenttätyö- ja keruuaineistoja (haastattelunauhoitukset, litteraatiot, manuaaliset muistiinpanot, piirrokset, kartat, valokuvat, diat, videot jne.).

– Myös ulkopuolisia toimintansa profiiliin liittyviä aineistolahjoituksia, joista esimerkkeinä professori Ahti Rytkösen laaja valokuva- ja negatiivikokoelma 1920-luvulta 1980-luvulle sekä professori emerita Päivikki Suojasen mittavat amerikansuomalaisia ja Keniaa koskevat haastattelu- ja valokuva-aineistot

Jyväskylän yliopiston museon arkisto

– Museon tehtävänä on tallentaa ja esitellä yliopiston tieteen ja kulttuurin vaiheita sekä keskisuomalaista luontoa ja tällä tavoin tukea yliopiston opetusta, tutkimusta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta

– museon kulttuurihistoriallinen osasto kerää, säilyttää, tutkii ja esittelee Jyväskylän yliopiston historiaan ja nykypäivään liittyvää aineistoa (esineitä, valokuvia, arkistoaineistoa)

Myös museoissa on arkistoja!

• Esine- ja valokuvakokoelmien lisäksi museoissa on aina myös arkistoaineistoa

• Esim. Keski-Suomen museon erikoisalaa on nuorisokulttuuri, ja Jyväskylän yliopiston museo tallentaa mm. opiskeluun ja opiskelijoiden elämään liittyvää aineistoa

• Museoissa kokoelmat ymmärretään laajemmin kuin arkistoissa – kulttuuriperinnön näkökulma

Tutkimusetiikka

Tieteellinen tutkimus tuottaa tietoa olennaisista kysymyksistä, mutta samalla edellytetään, että

- sen tekeminen ei loukkaa tutkittavien ihmisten yksityisyyden suojaa tai

- rajoita ihmisten oikeuksia olla ja toimia tasavertaisina yhteiskunnan jäseninä

Lähteet: Arja Kuula 2006: Tutkimusetiikka. Vastapaino;

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, http://www.fsd.uta.fi/fi/

Tutkimusaineiston keruuta ja tallentamista suunniteltaessa tulee pohtia seuraavia asioita:

• missä määrin aineiston aihepiiri on arkaluonteista

• onko aineistoa tarkoitus ja mahdollisuus anonymisoida

• aiotaanko sitä käyttää tutkimuksen päätyttyä jatkotutkimuksissa.

Informoinnin tavoite on antaa tutkittaville mahdollisuus tehdä tietoon ja asian ymmärtämiseen perustuva suostumus tutkimukseen osallistumisesta. Tiedot voi kirjata joko tutkimuksen esittelytekstiin, saatekirjeeseen tai tutkimussuostumuksen liitteeseen. Jos kyseessä ei ole arkaluonteinen aihe tai tiedot kerätään julkisella paikalla, myös suullinen informaatio riittää.

Lähde: http://www.fsd.uta.fi/tiedonhallinta/osa3.html#tarkistuslista

Arkaluonteinen tietoSuomen henkilötietolain 11 §:n mukaan arkaluonteista ovat tiedot, jotka kuvaavat:

– rotua tai etnistä alkuperää;– henkilön yhteiskunnallista, poliittista tai uskonnollista vakaumusta tai

ammattiliittoon kuulumista;– rikollista tekoa, rangaistusta tai muuta rikoksen seuraamusta;– henkilön terveydentilaa, sairautta tai vammaisuutta taikka häneen

kohdistettuja hoitotoimenpiteitä tai niihin verrattavia toimia;– henkilön seksuaalista suuntautumista tai käyttäytymistä; taikka– henkilön sosiaalihuollon tarvetta tai hänen saamiaan sosiaalihuollon

palveluja, tukitoimia ja muita sosiaalihuollon etuuksia.

Tieteelliseen tutkimuskäyttöön arkaluontoisia tietoja voidaan kerätä tutkittavien yksilöidyllä suostumuksella. Lisäksi viranomaisilta voi hakea lupaa arkaluonteisia tietoja sisältävien asiakirja- ja rekisteriaineistojen tutkimuskäyttöön.

Tutkimusaineiston säilytys muualla kuin arkistossa

Suomen lain mukaan henkilötietoja sisältävät aineistot pitää hävittää heti, kun niiden käyttötarkoitus – käytännössä tutkimushanke, jota varten aineisto on kerätty – on loppuun saatettu ja tutkimuksen oikeellisuus on tarkistettu.

MUTTA:Tutkittavilta kerättyä aineistoa ei tarvitse hävittää, jos jokin seuraavista ehdoista täyttyy:

– aineisto anonymisoidaan– tutkittavia on informoitu jatkokäytöstä ja he ovat siihen suostuneet– tutkittavilta haetaan erillinen suostumus aineiston jatkokäyttöön – Kansallisarkisto myöntää erillisen hakemuksen perusteella luvan

arkistoida aineisto pysyvästi

Tutkimusaineiston säilytys arkistossa

Yhteiskunnallisen tietoarkisto on nimennyt viisi yleistä perustetta tutkimusaineistojen arkistoinnille. Ne ovat: resurssit, kulttuuri, tutkimus, lainsäädäntö ja tietoteknologia.

Käytännössä tutkimusaineistojen arkistointi hyödyttää yksittäistä tutkijaa ja koko tiedeyhteisöä, sillä • tutkimusaineistojen saatavuus edistää tieteen avoimuutta• aineistojen yhteinen käyttömahdollisuus edistää tieteellistä keskustelua• useat aineistot sisältävät runsaasti vähälle huomiolle jäänyttä tai täysin

analysoimatonta materiaalia• aineistojen uudiskäyttö tehostaa tutkimusrahoituksen käyttöä• uusia tutkimusongelmia on mahdollista tarkastella ennen koottujen

tutkimusaineistojen valossa• arkisto säilyttää tutkimusaineiston käyttökuntoisena• arkisto huolehtii aineistojen vaatimista tietosuoja- ja

tietoturvallisuustoimenpiteistä.

Lähde: http://www.fsd.uta.fi/aineistot/arkistointi/index.html

Kurssin opettaja:

tohtorikoulutettava Kirsi-Maria Hytönen

Ota yhteyttä: H110 tai kirsi-m.hytonen[a]jyu.fi