49© Sahlbergia Vol. 8: 49-54, 2003

Etelänukonkorennon (Aeshna mixta Latreille, 1805) vaellukset Suomeen2002-2003 (Odonata, Aeshnidae)Matti Hämäläinen, Larry Huldén & Sami Karjalainen

Hämäläinen, M., Huldén, L. & Karjalainen, S. 2004: Etelänukonkorennon (Aeshnamixta Latreille, 1805) vaellukset Suomeen 2002-2003 (Odonata, Aeshnidae). –Sahlbergia 8: 49-54. Helsinki, Finland, ISSN 1237-3273.Migrant individuals of Aeshna mixta were recorded for the first time in Finland inAugust-September 2002 and again in August-October 2003. Confirmed observa-tions from several sites along the southern coast of the country (in N: Porvoo, N:Helsinki, N: Espoo, N: Kirkkonummi, Ab: Pohja, Ab: Karjaa) and from Ålandarchipelago (Al: Lemland) are listed. Most records were made in bays by the sea,but a few also at a distance of 4-6 km from the coast. The distribution A. mixtaand its migratory tendency are briefly discussed. The nearest autochthonouspopulations occur in the Riga region in Latvia, and this area might be the source ofthe migration to Finland. Records made by Doppler weather radar show that verylarge insects flew from Estonia towards Helsinki in many occasions at the end ofJuly and the beginning of August in 2002, in afternoons when southeastern windsprevailed; apparently these insects were migrant A. mixta.Matti Hämäläinen, Department of Applied Biology, P.O. Box 27, FIN-00014University of Helsinki, Finland.Larry Huldén, Finnish Museum of Natural History, P.O. Box 17, FIN-00014University of Helsinki, Finland.Sami Karjalainen, Tyrskykuja 3 B 15, FIN-02320 Espoo, Finland.

Kuva 1. Aeshna mixta koiras — Fig. 1. Aeshna mixta male. [Matti Hämäläinen]

50 Hämäläinen, Huldén & Karjalainen: Aeshna mixta

Sami Karjalaisen keväällä 2002 ilmestynyt kirja”Suomen sudenkorennot”, joka sai hyönteis-kirjaksi poikkeuksellisen paljon positiivista jul-kisuutta eri tiedotusvälineissä, on lyhyessä ajassalisännyt huomattavasti kiinnostusta sudenko-rentoihin maassamme. Kirjan ansioksi voidaanmyös lukea Suomessa ensi kertaa havaitun Aeshnamixta -vaelluksen toteaminen, sillä kahdenensimmäisen löydön tekijät ovat vasta samanakesänä korentoharrastuksen aloittaneita. Vastaheidän havaintojensa jälkeen osasimme me ryhtyäselvittämään esiintymän laajuutta.

Pari viikkoa aiemmin sudenkorentokirjanhankkinut luontoharrastaja Johan Andersson ku-vasi korentoja digitaalikameralla pihapiirissäänPellingissä, Porvoon saaristossa 7.8.2002.Tähtäimeen sattui puunoksalla lepäävä ukonko-rentokoiras, jonka kuvaaja kirjan lähialueen lajejaesittelevien kuvien perusteella määritti alustavastiAeshna mixtaksi. Lajinmääritys oli helppovarmistaa jo samana päivänä Sami Karjalaisellelähetetyistä kuvista. Myöhemmin elo- syyskuunaikana Aeshna mixta havaittiin Suomessa useiltapaikoilta etelärannikon tuntumasta. Vuonna 2003vaeltaneita yksilöitä tavattiin jälleen elo-syys-kuussa, lähes kaikilta edellisvuoden löytöpaikoiltaja myös uusilta paikoilta; ensimmäiset Pellingistä8 elokuuta.

mäläinen & S. Karjalainen).Ab: Pohja, Rånäs (666:31): 28.8.2002, 1 ©, P. Virta leg.Löytöpaikka on pieni puutarhalammikko 4 km rannikosta.Lisäksi paikalta on 3 näköhavaintoa; viimeisin 4.9. (2 yk-silöä).Ab: Karjaa, Lepinjärvi (666:31): 4.9.2002, 1 © , P. Virta leg.Löytöpaikka on rehevä lintujärvi, 8 km pohjoiseen Suo-menlahden rannikosta ja 6 km itään Pohjanpitäjänlah-desta.N: Kirkkonummi, Espoonlahti, Morn (667:36): 4.9.2002, 2©, M. Hämäläinen leg. 5.9.2002 (Larry Huldén & M.Hämäläinen) ja 11.9.2002 (M. Hämäläinen) paikalla nähtiinmolemmilla kerroilla 4-6 yksilöä lentelemässä ranta-ruovikon reunassa tai läheisillä niityillä.N: Espoo, Espoonlahti, Lasilahti (667:36): 5.9.2002, 2 ©,M. Hämäläinen & L. Huldén leg. ja muutamia muita nähty.Myöhemmin alueella havaittiin lajia 12.9.2002 (M.Hämäläinen), 25.9. (M. Hämäläinen) ja 29.9. (S. Karjalainen& M. Hämäläinen). Yleensä rantaniityn reunassa tai lä-heisillä niityillä havaittiin yhteensä 5-6 yksilöä, 29.9. enää1 © ja 1 ª.N: Espoo, Laajalahti (667:37): 7.9. 2002, näköhavainto 2© (L. Huldén); 13.9.2002, 2 ©, M. Hämäläinen leg. 26.9.2002(S. Karjalainen) ja 28.9.2002 (M. Hämäläinen) havaittiinkummallakin kerralla yksi ©.N: Helsinki, Viikki, Vanhankaupunginlahti (667:39):9.9.2002, havaittu 4-5 koirasta rannassa ja 1 ª läheisessäpellonreunassa (M. Hämäläinen).N: Espoo, Finnoviken, näköhavaintoja 3-4 yksilöäsyyskuussa L. Huldén & Anders Albrecht.

2003. Laji havaittiin useimmista edellisvuoden löytöpai-koista, mutta myös uusilta paikoilta. Ensimmäiset havain-not tulivat jälleen Pellingistä, jossa nähtiin runsas-lukuisesti nuoria yksilöitä täsmälleen samassa paikassakuin v. 2002.N: Porvoo, Pellinki (667:43): 8.8.2003, useita nuoria yk-silöitä (©, ª ) nähty ja valokuvattu (J. Andersson) samallaaukiolla kuin v. 2002; 9.8. yhteensä peräti n. 60 nuortayksilöä nähty samassa paikassa (J. Andersson). Näkö-havaintoja vielä 2.10. saakka.Ab: Pohja, Fiskars, Trindsjö (667: 30): 21.8. 2003, 1 nuori© , K. Virta leg. Pohja, Fiskars (667:30): 27.8.2003, 1 ©sekä syyskuussa 2003 1 ©, P. Virta leg. Pohja, Gennäs,Rånäs useita yksilöitä, P. Virta leg.Al: Lemland, Lågskär (665:10): 20-25.8.2003, useita koiraitanähty ja 4 © (2 nuorta ja 2 värittyneempää) pyydystetty20-21.8. (Petro Pynnönen & Vienna Setälä leg., näytteetLuonnontieteellisessä keskusmuseossa). Lågskär on pie-nehkö avoin ulkosaari, 20 km lounaaseen Lemlannin pää-saarelta.N: Helsinki, Tähtitorninmäki (667: 38): 27.8.2003 1 ©, DenizBilici leg. (Vesa Varis det.; näyte Luonnontieteellisessäkeskusmuseossa).N: Kirkkonummi, Espoonlahti, Morn (667:36): 6.9.2003,muutamia yksilöitä (©, ª) nähty (M. Hämäläinen); yksi

Suomessa tehdyt havainnotAlla on lueteltu tiedossamme olevat havainnotSuomessa v. 2002-2003. Jokaisen löytöpaikanensimmäinen tai toinen havainto on varmistettupyydystettyjen näyteyksilöiden tai valokuvienperusteella. Uusintahavaintoina on otettu mukaanmyös lähietäisyydeltä tehtyjä luotettavia näkö-havaintoja.2002. Elo- syyskuun aikana Aeshna mixta havaittiin Suo-messa ainakin seuraavilta paikoilta.N: Porvoo, Pellinki (667:43): 7.8.2002, 1 © (valokuva) met-sän reunustamalla, suojaisella ja aurinkoisella aukiolla,saaren sisäosissa, Johan Andersson; 15.8. 2002, 1 ª, J.Andersson leg. (M. Hämäläisen kokoelmassa); 17.8.2002, 1 ©, Matti Hämäläinen & Sami Karjalainen leg. Nämäyksilöt olivat nuoria, ei vielä täysin värittyneitä.Näköhavaintoja samassa paikassa vielä 18.8., 25.8. ja2.9. (J. Andersson).Ab: Pohja, Pohjanpitäjänlahti (666:30): 25.8. 2002, 1 ª,Kimmo Virta leg.; 26.8. – 20.9. välisenä aikana havaittiinkymmeniä yksilöitä (©, ª) viidessä eri paikassa Pohjan-pitäjänlahden rannalla (Kimmo & Pertti Virta); 3.9.2002,muutama yksilö (©, ª) Pohjan venesatamassa (M. Hä-

51Hämäläinen, Huldén & Karjalainen: Aeshna mixta

pyydystetty koiras oli vielä melko nuori, muut nähdytkoiraat täysin värittyneitä.N: Espoo, Keskuspuisto (667: 37): 7.9.2003, 4-5 © nähtylentelemässä suojaisella ja aurinkoisella, osittain pen-sastuneella niityllä (1 ©, M. Hämäläinen leg.). Samallapaikalla näkyi 10.9. 4 © yhdessä lentelemässä l niityn ylläja 1 ª pensaikossa; 16.9. 1 ©, mutta 22.9. ei enää nähty,vaikka sää oli suotuisa (M.Hämäläinen)N: Espoo, Laajalahti (667:37): 9.9.2003, 3-4 © nähty ja 1 ©valokuvattu Villa Elfvikin luona (M.Hämäläinen); 16.9.useita yksilöitä samassa paikassa (S. Karjalainen). 1.10.muutamia yksilöitä Villa Elfvingin lähellä (M.Hämäläinen).3.10. 1 © Otaniemen Servinniemessä (M. Hämäläinen).Lajia ei näkynyt Laajalahdella vielä 9.8. (L. Huldén).N: Espoo, Finnoviken (667:37): 10.9.2003, 2 © nähty (M.Hämäläinen).N: Kirkkonummi, Espoonlahti, Edesviken (667:36):13.9.2003, 1 © valokuvattu (Juhani Apunen).N: Espoo, Espoonlahti, Lasilahti (667:36): 14.9.2003, 3 ©nähty ja valokuvattu (Tuomo Lehikoinen). Samalta pai-kalta myös 5.9. tehdyt hieman epävarmaksi jääneet näkö-havainnot (M.Hämäläinen ja S. Karjalainen). 3.10 vielä 1© (S. Karjalainen). Lajia ei näkynyt alueella vielä 9.8.,12.8. eikä 19.8. (M.Hämäläinen).N: Helsinki, Viikki, (667-668: 39): 17.9.2003, 2-3 koirastanähty Vanhankaupunginlahden rannassa ja muutamayksilö Viikin koetilan pelloilla lähellä metsänreunaa (2 ©M. Hämäläinen leg.). 3.10. 1 yksilö Pornaistenniemessä(Tapio Taponen). Lajia ei havaittu alueella vielä 12.8. (M.Hämäläinen).

eivät ole lainkaan arkoja vaan niitä on helppolähestyä aivan viereen. Ne riippuvat pystysuorassatai hieman vinossa asennossa oksista, yleensä 0,5-4 m, mutta joskus kymmenenkin metrin kor-keudella. Yhtään lisääntymiseen liittyvää havaintoaei meillä ole tehty. Sen sijaan Espoonlahdella MattiHämäläinen havaitsi (12.9.) A. juncea koiraanyrittävän paritella A. mixta naaraan kanssa. Epä-onnistunut yritys kesti vain 30 sekuntia ja naaraslaskeutui oksistoon lepäämään.

Etelänukonkorentoja on tavattu yleensä vainiltapäivisin aurinkoisina päivinä, klo 13-17 välisenäaikana. Laji vaatii selvästi enemmän lämpöäaktiivisuuden alkamiseen kuin muut syyslajit. 1.10.2003 Laajalahdella etelänukonkorennot ilmestyivätpaikalle vasta klo 13.30, vaikka koko aamun oliollut aurinkoista ja Aeshna juncea, Sympetrumdanae ja S. vulgatum olivat lennossa jo klo 11jälkeen.

Syyskuun puolivälissä 2002 säätila muuttuietelärannikonkin tuntumassa parissa päivässä läheshelteestä yöpakkasiin ja tavallista kylmempäänsäähän. Kuun lopussa oli muutamia aurinkoisiapäiviä, 29.9. oli jopa 16 ºC lämmintä. Tällöin tehtiinEspoonlahdella viimeiset havainnot lajista.Lokakuun alussa oli jälleen jo koleampaa jaensilumi satoi jo aamuyöllä 5.10. Syyskuun alun2003 yöpakkaset eivät haitanneet A. mixtaa jakuukausi oli keskimääräistä aurinkoisempi javähäsateisempi. Lokakuun alussa oli vielä pariaurinkoista päivää ja korentoja näkyi vielä lennossa(ª 11-12 C varjossa).

Ensimmäinen A. mixta havainto julkistettiinHelsingin Sanomissa (Karjalainen 2002b). Muitalajiin liittyviä kirjoituksia, ks. Kauppinen (2002),Hämäläinen (2003) ja Karjalainen & al. (2003).

Lajin levinneisyys ja vaellustaipumusA. mixta esiintyy kautta koko Etelä- ja Keski-Euroopan ja Pohjois-Afrikan rannikkoalueenMarokosta Tunisiaan. Itään päin sen levinnei-syysalue ulottuu etelässä Turkin, Israelin, Siinain,Irakin ja Iranin kautta Kashmiriin saakka; poh-joisessa Moskovan eteläpuolitse yli koko Keski-Aasian Barabinskajan arolle ja Omskin ympä-ristöön saakka Lounais-Siperiassa ja sieltä Altainkautta Mongolian luoteisosaan ja eteläiseenTransbaikaliaaan, Amuriin, Mantsuriaan jaVladivostokin alueelle. Lisäksi laji esiintyyJapanissa pääsaaren (Honshu) pohjoisosassa ja

Helsingin ympäristön merenlahdilla A. mixta lenteliyleensä rantaruovikossa tai rantaniityllä lähellämetsänreunaa sekä läheisillä suojaisilla jaaurinkoisilla niittyaukeamilla saalishyönteisiäpyydystäen. Samoilla paikoilla esiintyi myös A.juncea ja A. grandis. Mixta on melko helppoerottaa niistä pienemmän kokonsa vuoksi.Lentäessään se pitää takaruumiinsa suorana, sensijaan lentävän juncean takaruumis on hiemankäyristynyt. Mixta lentelee tasaisesti kaarrellen 2-4 m korkeudella, usein 3-4 koirasta kaikessa rau-hassa samalla paikalla. Toisinaan koiraat lensivätmatalalla ”pyrähdyksittäin” kasvuston seassaravintoa pyydystämässä saalista. Useimmat myö-hään syyskuussa ja lokakuun alussa nähdyt yksilötlentelivät selvästi matalammalla kuin aiemmin elo-syyskuussa. Etelänukonkorennot laskeutuvat useinlepäämään lehtipuihin ja pensaisiin pitkiksi ajoiksi,jopa kymmeniksi minuuteiksi kerrallaan. Tällöin ne

52 Hämäläinen, Huldén & Karjalainen: Aeshna mixta

Hokkaidossa. Asahina (1988) erotti japanilaisetpopulaatiot alalajiksi A. mixta soneharai.

A. mixta on univoltiininen laji. Munat tal-vehtivat ja toukat kehittyvät yleensä nopeastiseuraavan alkukesän aikana (Corbet 1999,Norling & Sahlen 1997). Lajin vakituisen esiin-tymisalueen pohjoisosissa aikuiset kuoriutuvatvasta heinäkuun lopulla tai elokuun alussa jalentokausi jatkuu pitkälle lokakuuta. Lajinyksivuotinen kehitys vaikeuttaa sen vakiintumistapohjoisemmilla alueilla. Keski-Euroopassa lajikehittyy pääasiassa lammissa ja järvissä, joissa onrunsas reunakasvisto, mutta myös kanaaleissa jamuissa hitaasti virtaavissa vesissä.

A mixtalla on taipumus lähteä vaeltamaansopivien sääolosuhteiden vallitessa. Tätä kuvaamyös lajin englanninkielinen nimi on ”migranthawker”. Kirjallisuudessa on kuitenkin yllättävänvähän yksityiskohtaisia tietoja lajin vaelluksista.Vaeltamaan lähtevät yksilöt ovat pääasiassa nuoriaimmatureita yksilöitä (Fraser, 1936b, 1943b,Merrit & al. 1996), mutta myös vanhempien li-sääntymiskykyisten yksilöiden on todettu vaeltavan(Brown & al. 1958).

Keski-Euroopassa A. mixta on paikoin ylei-nen laji, joka on viime vuosikymmenien aikanalaajentanut esiintymisaluettaan länteen ja pohjoi-seen. Se kuuluu harvoihin tällä alueella selvästirunsastuneisiin sudenkorentolajeihin, ja se ei olemillään tavoin uhanalainen. Vielä 1940-luvun alussalajia pidettiin Brittein saarilla pääasiassa vaeltajana,ja sillä oli vain yksittäisiä lisääntyviä populaatiota.Nykyään se esiintyy vakituisena laajalla alueellaEnglannin etelä- ja kaakkoisosissa (Merrit & al.1996), mutta vaeltavia yksilöitä tavataan sään-nöllisesti myös pohjoisempana. V. 1998 laji tavattiinvaeltajana Man-saarella ja v. 2000 Irlannineteläosasta (Parr 2001). Myös Saksassa se onlevinnyt pohjoisemmaksi sekä selvästi yleistynytviimeisen 100 vuoden aikana (Sternberg &Buchwald, 2000). Hollannissa laji on hyvin yleinenja vuosittain kanta vahvistuu idästä tai etelästävaeltaneilla yksilöillä (Nederlanse Vereniging voorLibellenstudie, 2002). Itämeren länsipuolella lajielää vakituisena Tanskan eteläosissa, muttalämpiminä kesinä vaeltaneita yksilöitä tavataanusein koko maassa (Nielsen, 1998). Ruotsissalajilla on lisääntyviä populaatiota ainakin Skånessa,mutta lajia on tavattu myös maan länsiosassaÖstergötlandiin saakka, Öölannissa ja Gotlannissa(Sahlen, 1996, Sahlen, in litt.). Puolassa laji esiintyyyleisenä ja vakituisena myös Itämeren rannikolla

ja maan pohjoisosissa (Rafal Bernard, in litt.).Liettuasta se tunnetaan 10 paikkakunnalta (Spuris1971, Stationyte, 1993, R. Bernard, in litt.) jaLatviasta on tiedossa yli 30 löytöpaikkaa (Spuris1956, Spuris 1963); yleisin se on Riikanympäristössä ja Kurzemen lounaisosassa. RafalBernard’in (in litt.) mukaan on varmaa, että lajillaon Liettuassa ja Latviassa vakituinen kanta, vaikkaosa havainnoista ilmeisesti koskee vaeltaviayksilöitä. Rintelen (1997) löysi A. mixtaa useidenmuiden sudenkorentolajien lisäksi Liepadanetäpuolella Latvian länsirannikolla pidetyistälintuverkoista.

Virossa on tehty vain muutamia havaintoja, il-meisesti kaikki vaeltaneita yksilöitä. Useimmathavainnot ovat länsirannikolta. Varhaisin havaintoon Puhdusta 7.10.1951, 1 ©, 1 ª (Remm, 1957).Kablissa pidetyistä lintuverkoista syyskuun alussa1994 tallennetuista 205 määritetystä suden-korennosta peräti 92 oli A. mixtaa (Ruusmaa,1995). Mati Martin (in litt.) näki sadoittain yksilöitälänsirannikolla 4.8. 2001 ja 5.8. 2002 hän löysi4-5 yksilöä 100 km päässä rannikolta.

On todennäköistä, että A. mixtaa on vael-tanut Suomeen jo aiempinakin lämpiminä kesinä,mutta korennot ovat jääneet havaitsematta. Pää-syynä kesällä 2002 Suomeen asti ulottuneellevaellukselle lienee ollut Etelä-Suomessa ja kokoBaltiassa vallinnut poikkeuksellisen lämmin ja kuivasää, etenkin koko elokuun ajan.

Matti Leskinen on vuodesta 1997 tehnythavaintoja mm. hyönteisistä Doppler säätutkallaHelsingissä (muistiinpanoja luettavissa osoitteestahttp://www.helsinki.fi/~mleskine/kaiku/vasu.html).Havaintojen mukaan vuoden 2002 ensimmäisenhavainnon aikaan (7.8) ei ollut etelävirtauksia,mutta 22.7 – 28.7. oli päivisin etelän ja lounaanvälisiä virtauksia, jolloin oli havaittu runsaasti suuriahyönteisiä. On arvioitu että osa oli tullut Suo-menlahden yli. Vuonna 2003 oli hyvin saman-tyyppinen tilanne: 31.7 – 3.8. vallitsi etelän ja idänvälisiä ilmavirtauksia (7-15 m/s) ja ensimmäisetmixta-havainnot saatiin 8.8 ja 9.8 Pellingissä. Onhuomattava etteivät nämä ilmavirtaukset edustatyypillisiä vaellustilanteita. Kuitenkin on tutkallasäännöllisesti havaittu runsaasti hyönteisiä 500-2000 metrin korkeudella kunhan lämpötila onriittävän korkea eikä ole merkittäviä sateita. Tämämerkitsee että kerätyistä hyönteisnäytteistä paljonsuurempi osuus kuin mitä aikaisemmin on arveltuedustaakin vaeltaneita yksilöitä, joko kotimaisiatai ulkomaisia lajeja.

53Hämäläinen, Huldén & Karjalainen: Aeshna mixta

On todennäköisintä, että korennot ovat kuo-riutuneet Latviassa Riian lahden eteläpuolella, jossaA. mixtan tiedetään esiintyvän melko yleisenä javakituisena lajina (Spuris 1956, Bernard, in litt.).Joka tapauksessa ne ovat tulleet etelästä Viron ran-nikkoa seuraten ja ylittäneet Suomenlahden jasaapuneet ensin mm. Pellinkiin. Sitten ne näyttävätvähitellen edenneen länteen päin, v. 2003 ainaAhvenanmaalle saakka. Itäiseltä Suomenlahdeltaei ole havaintoja. 11.9.2002 Larry Huldén jaAnders Albrecht etsivät lajia turhaan muutamiltasopivilta merenlahdilta Virolahdella, Haminassa jaPernajassa. Sää oli suotuisa ja muita ukonko-rentolajeja näkyi lennossa.

Myös kesällä 2003 oli hyvin lämmin sää hei-näkuussa. Elokuun alkupuolella 2003 Pellinkiinrunsaslukuisena ilmestyneet yksilöt olivat vielänuoria, hailean värisiä. Lågskärillä oli 20-25.8.2003 sekä nuoria, että värittyneempiä yksilöitä,samoin vielä Kirkkonummella 6.9.2003. Nuortenyksilöiden näkeminen lajin edellisvuotisilla esiin-tymispaikoilla voi helposti erehdyttää luulemaanyksilöiden olevan löytöpaikan lähellä kuoriutuneita.Kuitenkin kaikki Suomessa tavatut yksilöt ovatvarmasti tänne vaeltaneita. Laji lähtee vaeltamaan

nimenomaan pian kuoritumisen jälkeen. Lajinlöydyttyä runsaslukuisena Pellingistä 8.8.2003,nuoria yksilöitä etsittiin turhaan muutamilta Espoonja Helsingin edellisvuoden löytöpaikoilta 9-19.8.Merenlahdet, joissa valtaosa havainnoistamme ontehty, eivät edes teoriassa sovellu elinpaikaksi A.mixtan alkukesällä nopeasti kehittyville toukille,koska veden lämpötila on alkukesällä liian matala.A. mixta yksilöt tulevat sukukypsiksi melko hitaastiaikaisintaan 17 vrk kuluttua kuoriutumisesta(Corbet 1999, s. 263), mutta aika vaihtelee paljonylöspäin. Algeriassa lajin sukukypsyyden saavut-taminen kestää jopa 140 vrk, jonka ajan ne oles-kelevat ylängöillä kaukana lisääntymispaikoiltaankuuman ja kuivan kauden ajan (Samraoui & al.1998).

Suomeen vaeltaneet yksilöt näyttävät jäävänoleilemaan pienilmastoltaan suotuisiin lämpimiinpaikkoihin merenlahtien läheisyyteen. Kaukaisim-mat havainnot on tehty 5-6 km päässä rannikosta.Espoon keskuspuistossa ne esiintyivät metsä-maastossa ympäristöään hieman alempana olevalla2 hehtaarin niittyaukeamalla, tuulelta suojaisessaja aurinkoisessa paikassa kaukana vesistä.

Kuva 2. Aeshna mixta naaras ja koiras. — Fig. 2. Aeshna mixta female and male.[Matti Hämäläinen]

54 Hämäläinen, Huldén & Karjalainen: Aeshna mixta

LajituntomerkitSuomen lajeista A. mixta muistuttaa ulkonäöltääneniten siniukonkorentoa A. junceaa, mutta onpienikokoisempi (Kuvat 1-2). Keskiruumiin kel-taiset sivujuovat ovat mixtalla selvästi leveämmät,etummainen niistä yläpäästä voimakkaasti ka-ventunut. Olkajuovat ovat hyvin pienet, tai naaraallatoisinaan puuttuvat (vrt. A. caerulea). Molemmillasukupuolilla on selvä vaaleankeltainen kolmion-muotoinen tai T-kirjainta muistuttava kuviotakaruumiin 2. jaokkeen selkäpuolella. Koiraantakasiipien tyvikolmio on kolmisoluinen (junceallakaksisoluinen). Naaraan perälisäkkeet ovat hyvinpitkät.

Kiitokset: Kiitämme seuraavia henkilöitä saamistammeA. mixta havainnoista sekä lajin levinneisyyttä jaelintapoja koskevista tiedoista: Johan Andersson, JuhaniApunen, Rafal Bernard, Veronica Gustavsson, MikkHeidemaa, Vincent Kalkman, Tuomo Lehikoinen, MattiLeskinen, Mati Martin, Adrian Parr, Petro Pynnönen,Janika Ruusmaa, Göran Sahlén, Vienna Setälä, TapioTaponen, Kimmo Virta ja Pertti Virta.

Nyhetsbrev 8-9(1): 6-8.Kauppinen, J. 2002: Vipinää sudenkorento-

maailmassa. — Suomen Luonto 61(10): 16-17.Merrit, R., Moore, N.W. & Eversham, B.C. 1996:

Atlas of the dragonflies of Britain and Ireland.— xii ª 150 pp. HMSO, London.

Nederlandse Vereniging voor Libellenstudie, 2002:De Nederlandse Libellen (Odonata). — 440pp. Naturalis, Leiden.

Nielsen, O.F. 1998. De danske guldsmede. — 279pp. Apollo Books, Stenstrup.

Norling, U. & Sahlén, G. 1997: Odonata, dragon-flies and damselflies. — pp. 13-65 teoksessa:Nilsson, N. (Ed.), Aquatic insects of NorthEurope – A Taxonomic Handbook, Vol. 2.Apollo Books, Stenstrup.

Parr, A. 2001. Dragonfly news for 2000 – migrants& vagrants. — Dragonfly News 39: 13-15.

Remm, H., 1957. Eesti NSV kiilid. — AbiksLoodusevaatlejale 31, 50 pp.

Rintelen, T. von 1997. Eine Vogelreuse alsLibellenfalle: Beobachtungen in der VogelwartePape, Lettland. — Libellula 16: 61-64.

Ruusmaa, J. 1995: Kiilid linnuvorgus. — EestiLoodus 9/1995: 254-255 [in estonian].

Sahlén, G. 1996. Sveriges trollsländor. 160 pp.Fältbiologerna, Stockholm.

Samraoui, B., Bouzid, S., Boulahbal, R. & Corbet,P.S., 1998. Postponed reproductive maturationin upland refuges maintains life-cycle continu-ity during hot, dry season in Algerian dragon-flies (Anisoptera). — Int. J. Odonatol. 1(2):118-135.

Spuris, Z. 1956: Strekozy Latviyskoy SSR. — 95pp. Akademya Nauk Latviyskoy SSR, Riga.[latviaksi]

Spuris, Z. 1963: Neue Angaben über die Verbreitungder Odonaten in Lettland. – Latvijas Ento-mologs 7: 21-40. [Latviaksi, saks. yv.]

Spuris, Z. 1971: Zametki o rasprostranenii strekozv iuzhnoi Litve. — Latvijas Entomologs 13: 27-34. [in russian]

Stationyte, A. 1993: The check-list of dragonflies(Odonata) of Lithuania. — Pp. 50-60 in Newand rare for Lithuania insect species. Recordsand descriptions of 1993. Institute of Ecology,Vilnius.

Sternberg, K. & Buchwald, R. (Eds.), 2000. DieLibellen Baden-Württembergs. Band 2:Grosslibellen (Anisoptera). — 712 pp. VerlagEugen Ulmer.

KirjallisuusAsahina, S. 1988: A revisional study of Kashmir

and Japanese ”Aeschna mixta”. — Gekkan-Mushi 211: 11-20 [japaniksi, engl. yv.]

Brown, R.G.B., Ashmole, N.P. & Campbell, R.P.1958: Insect migrations in the Pyrenees in theautumn of 1955. — Entomol. Monthly Mag.94: 217-226.

Corbet, P.S. 1999: Dragonflies. Behaviour and ecol-ogy of Odonata. — 32ª 829 pp. Harley Books,Cholchester.

Fraser, F.C. 1936: Note on Aeschna cyanea (Müll.)(Odonata). — J. Soc. Brit. Entomol. 1: 116-118.

Fraser, F.C. 1943: A note on the 1941 immigrationof Sympetrum fonscolombii (Selys) (Odon.).— J. Soc. Brit. Entomol. 2: 133-136.

Hämäläinen, M. 2003: The rules work, or a storyhow Aeshna mixta was found in Finland. –Agrion 7(1): 9.

Karjalainen, S. 2002a: Suomen sudenkorennot. —222 pp. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki.

Karjalainen, S. 2002b: Suomelle uusi sudenkorento.— Helsingin Sanomat 24.8.2002, p. C18.

Karjalainen, S., Hämäläinen, M. & Huldén, L. 2003:Aeshna mixta funnen i Finland och annatintressant. — Nordisk Odonatologisk Forum