Metafora ja kertomus ihmisenkokemuksen rakentajina –

metodologisia mahdollisuuksiaja ongelmia

Esko Johnsonesko.johnson@gmail.com

Centria-ammattikorkeakoulu

Teemaryhmä: Metodologia ja metodit kasvatustieteellisessä tutkimuksessa

Kasvatustieteen päivät 17-18.11.206

Sisältö

(1) Kahden tutkimusotteen yhdistäminen samassa tutkimuksessa

• Kerronnallinen tutkimus: narratiivinen eli kerronnallinen analyysi

• Metaforateoria ja metafora-analyysi

(2) Mitä metodologisia mahdollisuuksia? Mitä ongelmia ja niiden ratkaisutapoja?

Mitkä ovat MA:n ja KA:n metodologiset mahdollisuudet?

Kysymys palautuu viime kädessä tutkijan omaan käsitykseen siitä, mitä kertomus, kerronnallisuus ja metafora sekä kieli ja kielellisyys ovat pohjimmiltaan - tämä on ”ongelmien juuri”

• Tulokulmia aineiston tuottamiseen ja tulkintaan:

Kertomus ”kerättyä tekstiaineistoa”, jota voi

järjestellä ja käsitellä faktojen ja propositioiden

kokoelmana tai korpuksena? Vain onko se inter-

tekstualisuutta? Fiktiota? Performatiivisuutta/

itseyden esittämistä? Tai jotakin muuta?

(maailmankuva ja ihmiskäsitys; Rauhala 2005)

Olettamukset ihmisestä,

kertomuksesta, elämästä: narratiivi

Kertomus eli narratiivi: keskeinen ajattelun ja

elämän jäsentämisen tapa

- Ymmärrys itsestä, muista henkilöistä ja

elämästä muotoutuu kertomuksessa

- Portti omaan maailmaan ja elämän tulkintaan

- Erilaiset kerronnan asemoinnit, roolit ja

strategiat sekä symbolit, sanat, kielikuvat

(Clandinin & Connelly 2000; Ricoeur 2005)

Tutkimus (Johnson 2011) opettajan ammatillisesta oppimisesta ja kasvusta

� kerronnallisen/narratiivisen analyysin (Clandinin & Connelly 2000) ohella

� metafora-analyysia (käsitemetafora eli conceptualmetaphor; Lakoff & Johnson; Grady; Cameron; Gibbs) omaelämäkertaa rakentava ”oman” diskurssini tutkimisessa.

Metafora-analyysi vasta tutkimukseni viime vaiheessa� aineistona kirjoittamani tekstit ja omat osuuteni

haastattelu- ja keskustelulitteroinneista

TAPAUS 1: AUTOBIOGRAFINEN ELI OMAELÄMÄKERRALLINEN OPETTAJATUTKIMUS

TAPAUS 2: TUTKIMUS SOITON JA LAULUN HARRASTAMISESTA

• Haastattelututkimus harrastajasoittajien ja

–laulajien (n=5) kokemukseen omasta

musiikin harrastamisestaan ajassa ja paikassa

• Teoreettinen näkökulma: elämänlaajuisen

oppimisen ja harrastamisen yksilökokemus

• Musiikin harrastaminen dialogisessa

suhteessa: harrastaminen merkitykset

yksilöllisellä ja sosiaalisella perustalla

KA, T2: AINEISTON KÄSITTELY JA TULKINTA

• Kenttätekstistä kohti välitekstiä, ja tästä

tutkimustekstiin (ja takaisin välitekstiin)

– Haastattelutallenteiden kuuntelu pysähtymättä

ja tekemättä muistiinmerkintöjä (useaan kertaan)

– Sen jälkeen yksityiskohtaisen narratiivin

kirjoittaminen (narrative condensation, Kvale

1996; Lehtomaa 2005)

• Member checking-periaate: tutkimushenkilö

kommentoi ja täydentää haastattelun pohjalta

rakentunutta tekstiä/tarinaa

Clandinin & Connelly (2000)

Metaforat ja metonyymit pienoistarinoina

• Metafora: toiselta alueelta tuotu kielikuva (lähde), joka merkityksellistää asiaa (kohde) tietystä näkökulmasta, tietyssä kontekstissa

• ‘Meillä bändissä oli hyvä meininki ja soitonriemu

katossa’ 1

KOHDE: tunne tai tunnelma (”meininki”)LÄHDE: vertikaalisuus (orientational metaphor)

• Metonymia: samalla semanttisella alueella oleva asia (kohde) korvataan saman alueen sanalla/asialla (lähteellä)

• 'Aloin kuunnella joitain muitakin klassisia säveltäjiä’ 2

KOHDE: säveltäjä; LÄHDE: musiikki 1 Metallimies Jonne Järvelä osaa joikata, Kansanmusiikki 1/20152 Musiikki. Vuotava noidankattila. http://vuotis.net/index.php

Metafora-analyysin periaate (T2)

Aineisto: viisi narratiivista haastattelua

1 Haastattelulitterointien lähiluku => kielikuvientunnistaminen haastattelutekstistä

2 Mahdollisten metaforien ja metonyymientunnistaminen ja tarkastelu metaforakirjallisuudenvalossa (bottom-up –periaateella; Kövecses 2008)

3 Metaforien ja metonyymien hyväksyminen/ hylkääminen

4 Analyysin varmentaminen; vaiheiden 1-3 toistaminen mikäli tarpeen

5 Dialektiikka: metaforien ja metonyymientarkastelu osana tutkimushenkilön tarinaa

TAPAUS 1, TUTKIMUSKYSYMYKSET: Miten opin kohtaamaan opettajantyöni uudethaasteet työympäristöni globalisoituessa? Mitä metafora-analyysi kertoo opettajaksitulemisestani?

Vastaus: Metaforat/metonyymit sillanrakentajia itseymmärrykseni ja työtodellisuuteni välillä (hermeneuttinen/mimeettinen prosessi), tässä neljä pääteemaa:- keskeisin metaforien aihepiiri: ulkomaalaisopiskelijoiden kohtaamispulmat ja tapani ohjata ja opettaa heitä- muita metaforateemoja: kulttuurienvälinen oppiminen ja tulkinta; ulkomaalaisopiskelijoiden sopeutuminen ja integroituminen (Johnson 2011)

T1, Opiskelijan tutkimushaastattelu (2007)

Puhumme välikohtauksesta oppitunnilla, erään toisen opiskelijan kanssa. Mary sanoo: “The teacher has to usesome power. The teacher must be strict. And sometimes the teacher maybe feels angry, but can also pretend to be angry. But I don’t know if you were really angry.”

Olin ollut vihainen tuolle opiskelijalle. Meninkö punaiseksi kasvoiltani? Mary nauraa, sanoo, etten ollut punainen. “It’snormal,” hän lisää. Mutta en halunnut sen olevan normaalia.

Myöhemmin minulle selvisi, että käsitin sanan stricttarkoittavan vaativaa opettajaa, joka antaa tehtäviä, valvooniiden suorittamista. Aineistoa uudelleen tulkitessani huomaan, että kysymys oli opettajametaforasta: OPETTAJA ON ANKARA VANHEMPI. Minulta siis odotettiin tällaista kulttuurisen mallin noudattamista, ei vain tiukkojen vaatimusten ja tason ylläpitämistä.

Se oli epätyypillistä ja vierasta minulle. Meillä OPETTAJA ON YSTÄVÄ JA OPPIMISEN EDISTÄJÄ - ja jos on vanhempi, niin ei ainakaan ammattikorkeakoulussa voi olla ankara vanhempi (Johnson 2011, 114-115.)

TAPAUS 2, TUTKIMUSKYSYMYKSET JA –AINEISTO

Miten ja mitä aikuiset soiton ja laulun harrastajat kertovat harrastuksestaan? Mitä käsitemetaforia ja -metonyymejäsoiton ja laulun harrastajat käyttävät kertoessaan harrastuksestaan?

Viiden soiton ja laulun harrastajan teemahaastattelut (2014-15)

- Rumpali-laulaja Ville aloitti tanssiyhtyeissä 1961 ja keikkailee edelleen pari kertaa viikossa. - Hoitoalalla työskentelevä Tiina on harrastanut kansanmusiikkia yli 30 vuotta. Soittaa ja laulaa yhdessä miehensä kanssa. - Lasse on viulisti ja yksityisyrittäjä, soittaa pelimanni-yhtyeissä - Kulttuurialalla työskentelevä Matias on soittanut rokkia, poppia ja hengellistä musiikkia. - Jenny laulaa ja soittaa pianoa, rokkikoulun kasvatti, opiskelee luokanopettajaksi

LÄHES KAIKILLA, ERI TAVOIN, SAMA METAFORA: MUSIIKIN HARRASTUS ON ELÄMÄNPITUINEN MATKA (specialised/blended metaphor; esim. Kövecses 2002)

Lasse:Jag är ju så gammal att jag har kommit så långt som man siktarHaastattelija: Että korvakuulolla periaatteessa [kaappaleet opeteltiin]? Ville: Aika paljo siltä pohjalta joutu lähteen sitte.Tiina: Me ei jaksettu sitä vauhtia enää (…) Taas kusiihen [suomal.kansanmusiikkiin] palas niin se oli jotenki semmonen että palas vanhaan tuttuun.

Tähän kytkeytyviä käsitemetaforia : LIFE IS A JOURNEY; CHANGE IS MOTION; PROGRESS IS MOTION FORWARD (Grady 1997, 204; Kövecses 2002, 162-166)

KA, Villen tarina: Kysyn millainen käsitys Villelle on muodostunut itsestään ihmisenä ja soittajana.

Ville tunnustaa, että hänellä on jatkuvasti oppimista, sillä valmiiksi ei tule koskaan soittajan hommassa (…) ”turha kuvitellakaan että tässä ollaan kukkulan huipulla” (…) Nuoremmat soittajat saattavat olla tavattoman lahjakkaita, ja he ovat opiskelleet musiikin alaa, niin että saa vain ihmetellä miten ihminen moiseen kykenee.

Toisaalta Ville on jyrkästi sitä mieltä, ettei oikein niin huonoa soittajaa olekaan jolla ei olisi jotakin hyvää. Hän kertoo kehnona pidetystä rumpalista, jolla ” ei ollut tekniikka ollenkaan kohdallaan, mutta sillähän oli latinalais-amerikkalaiseen musiikkiin semmosia komppeja, että oksat pois, ja silti sitä kaveria ei kukaan arvostanut (…) Ei koskaan saisi mollata soittajaa, ettei tuo nyt mitään osaa”.

VILLEN METONYYYMI: YHTYE PORUKKANA

Haastattelija: Siinä on se sinun ydinohjelmisto?Ville: Kyllä se on. Siinä se liikkuu, ja siitä löytyy sanotaan joka porukalle [korost. E.J.] sitte, kun eri porukoillahan on eri kappaleet (…) Haastattelija: (…) mitkä ovat ne yhtyeet tai mikä on se yhtye joka on sulle tällä hetkellä tärkein tässä musiikinteossa?Ville: Tämä kysymys ensimmäisenä.. no se on oikeastaan Riku Mäkisen [pseud.] yhtye, joka kulkee sitte kans nimellä (…) , jos sinä on enemmän jäseniä paikalla soittamassa. Sitten (…) on yks toinen porukka, ja siinä on solistina [”Solisti”]. No sitten on (…), jossa on suunnilleen 15-20 henkeä soittamassa paikasta ja vähän päivästä riippuen.

Ville: [M]ä oon tullu siihen tulokseen, että kaikkein parhaat ystävyyssuhteet on soittokavereiden kanssa. Näin se vaan on. Se on semmosta porukkaa [korost. E.J.] että se on ollu reilua porukkaa mua kohtaan. Niitä kohtaan mä tunnen kunnioitusta, ja niitä on sieltä vuosikymmenten takaa (…) semmosia tuttuja täältä soiton piiristä, joitten kans mä oon aina vaan kavereita. (….) vaan soittajien kanssa mä oon tuolla tekemisissä, jos ei oman porukan kans niin sittenäkee sitte jossaki yöbaarissa kavereita aina (…) Paljon on tuolla aivan semmosia ammattiporukoitaniin ne tulee jutteleen”.

MA:N JA KA:N NIVOUTUMINEN: Villen kieli ja tarina korostavat pääsyä ja osallistumista yhtyeiden toimintaan, toisaalta soittajan jatkuvaa identiteettityötä

POLYSEMIAN HAASTE: PORUKKA ei ole tässä aina

metonyymi YHTYE PORUKKANA

ETU: Saavutetaan kokonaisvaltaisuus tutkittaessa kertomusta ja metaforia/metonyymejä (vs. kapea-katseinen analytiikka)

Mikä on ongelmallista tai mahdotonta?

Mennä tutkittavien “pään sisälle”

Tehdä tutkimusta ilman että paneetutkittaville “sanoja suuhun”

Kertoa tosi ja validoitu tarina

Ongelmien käsittely, MA:n ja KA:nmahdolliseksi tekeminen

• Johdonmukaisuus, aineistoläheisyys

• MA:n riskejä: metaforien yli- ja alitulkinnat;

reaktiivisuus ja valikoivuus (Low 1999; Gibbs 1999)

• Tutkittavien osallistaminen (member checking)

tulosten tarkasteluun (tai jopa tulkintojen

tuottamiseen, jos pystyvät)

• Tulkinnan auktoriteetin (interpretative authority,

Josselson 2007), tutkijan etiikan ja omien,

muuttuvien tutkijapositioiden periaatteet + toteutus

• Tutkimusprosessin ja tulosten kriittinen

tarkastelu/toteutus muiden perspektiivien ja

käsitysten näkökulmista

KIRJALLISUUS

Berger, R. 2013. Now I see, now I don’t: resarcher’s position and rexlexivity in qaulitative research. Qaulitative Research 15, 219-234.

Cameron, L. 2003. Metaphor analysis in educational discourse. London: Continuum.

Clandinin, D & Connelly, F. 2000. Narrative inquiry: experience and story in qualitative research. San Franciso, CA: Jossey-Bass.

Fludernik, M. 2009. The cage metaphor: extending narratology into corpus studies and opening it to the analysis of imagery. Teoksessa S. Heinen & R. Sommer (toim.) Narratologia: narratology in the age of cross-disciplinary narrative research. Berlin/Boston: De Gruyter, 109-128.

Gibbs, R. 2010. The wonderful, chaotic, creative, heroic, challenging world of researching and applying metaphor. Teoksessa G. Low, Z. Todd & A. Deignan (toim.) Researching and applying metaphor in the real world. Amsterdam: John Benjamins.

Gibbs, R. 1999. Researching metaphor. Teoksessa L. Cameron & G. Low (toim.) Researching and applying metaphor. Cambridge: Cambridge University Press, 29–47.

Grady, J., 1997. Foundations of meaning: primary metaphors and primary scenes. Ph.D. dissertation, University of California: Berkeley.

Johnson 2011. Kielenopettajaksi tuleminen ammattikorkeakoulun muutosmaisemassa A: Tutkimusraportteja - Forskningsrapporter. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu.

Johnson, E. & Kivioja, L. 2016. Autobiografinen opettajatutkimus ottaa ja antaa. Aikuiskasvatus 2/2016, 122–126.

Josselson, R. 2007. Narrative research and the challenge of accumulating knowledge. Teoksessa : M. Bamberg (toim.) Narrative –state of the art. Amsterdam: John Benjamins, 7–15.

Josselson, R. 2007. The ethical attitude in narrative research.

Principles and practicalities. Teoksessa: J. Clandinin (toim.) Handbook of

narrative inquiry. Mapping a metholodogy. Thousand Oaks, Sage

Publications: 537–566.

Juhila, K. 2016. Tutkijan positiot. Teoksessa A. Jokinen, K. Juhila & E

Suoninen (toim.) Diskurssianalyysi liikkeessä (2 painos). Tampere:

Vastapaino, 411–443.

Kvale, S. 1996. InterViews. An introduction to qualitative research

interviewing. Thousand Oaks, CA: SAGE.Kövecses, Z. 2008. Conceptual metaphor theorySome criticisms and

alternative proposals. Annual Review of Cognitive Linguistics 6, 168-184.Kövecses, Z. 2002. Metaphor: A practical introduction. Oxford: Oxford

University Press.

Lakoff, G. & Johnson, M. 2003/1980. Metaphors we live by. Chicago: Chicago University Press.

Lehtomaa, M. 2005. Fenomenologisen kokemuksen tutkimus: haastattelu, analyysi ja ymmärtäminen. Teoksessa J. Perttula (toim.) Kokemuksen tutkimus. Helsinki: Dialogia, 163–194.

Low, G. 2008. Metaphor and education. Teoksessa R. Gibbs (toim.) The Cambridge handbook of metaphor and thought. Cambridge: Cambridge University Press, 212-231.

Radden, G. & Kövecses, Z. 1999. Towards a theory of metonymy. Teoksessa K. Panther & G. Radden (toim.) Metonymy in language and thought. Amsterdam/Philadelphia: John Benjamins, 17–59.

Rauhala, L. 2005. Ihminen kulttuurissa – kulttuuri ihmisessä. Helsinki: Yliopistopaino.

Ricoeur, P. 2005. Mimesis, viittaus ja uudelleenhahmottuminen. Suomennos J. Tontti. Teoksessa J. Tontti (toim.) Tulkinnasta toiseen. Esseitä hermeneutiikasta. Tampere: Vastapaino, 164–174.

Ricoeur, P. 1981. Hermeneutics and the human sciences. Toimittanut ja kääntänyt by J. Thompson. Cambridge: Cambridge University Press.

Schmitt, R. 2005. Systematic metaphor analysis as a method of qualitative research. The Qualitative Report 10, 358–394.