Esimerkkejä opettajien

ajattelusta ja salkkutehtävistäperusopetukseen

opettajille

2 Esimerkkejä opettajien ajattelusta ja salkkutehtävistä perusopetukseenAlla olevat esimerkit ovat opettajien ko-kemuksia Kielisalkun käytöstä eri vuosi-luokilla.

1. Tapausesimerkki kielisalkun toteutuksesta perusopetuksessa, Joensuun normaalikoulu

JOHDANNOKSIJoensuun normaalikoulussa alakou-lun kaikille opettajille suunnatussa EKS -esitteessä (http://jnor.joensuu.fi/) on mainittuna seuraavat näkökulmat kieli-salkusta alakoulun opettajan tukena:

Miten kielisalkku toimii?– Kielisalkku yhdistää koulussa ja kou-

lun ulkopuolella saadut opit ja koke-mukset vieraista kielistä ja tuo esille opiskelijan kohtaamiset eri kulttuurien kanssa,

– Yksi salkku sisältää kaikki opiskelijan osaamat kielet. Joensuun normaali-koulussa salkkuun kuuluu myös äidin-kieli,

– Itsearvioinnin kehittyminen ja vertais-palautteen antaminen ovat tärkeä osa salkkutyöskentelyä ja nämä taidot aut-tavat opiskelijaa kasvamaan entistä it-senäisemmäksi kielenkäyttäjäksi,

– Työkansioon voi kerätä monenlaista materiaalia, kuten kirjoitelmia, piirrok-sia, matkapäiväkirjoja ja videoituja esi-tyksiä.

Miksi käyttäisin kielisalkkua ope-tuksessani?– Salkkutyöskentelyssä oppilaan tietoi-

suus omasta oppimisestaan kasvaa,– Kielisalkku kehittää oppilaan positiivis-

ta kieliminää korostamalla myönteisiä kielenoppimiskokemuksia,

– Salkkutyöskentelyssä pyritään koh-ti autonomista opiskelua, jolloin oppi-laan oma vastuu opiskelusta korostuu,

– Opettajalle kielisalkku on myös arvi-oinnin apuväline, joka havainnollistaa osaamisen tason,

– Salkkutyöskentely edistää oppilaan-tuntemusta ja tuo oppilaasta esille puolia, jotka muuten eivät näkyisi kou-lussa,

– Opettajien keskinäinen yhteistyö li-sääntyy. Joensuun normaalikoulussa vieraiden kielten opettajat ovat yhdes-sä suunnitelleet kielisalkun käyttöä,

– Salkku antaa opettajalle tietoa op-pilaan aikaisemmista kieliopinnoista koulun tai kouluasteen vaihtuessa,

– Salkun avulla opetukseen saa vaihte-lua ja se helpottaa opetuksen liittämis-tä arkielämään ja autenttisiin kielen-käyttötilanteisiin.

KIELIOHJELMAJoensuun normaalikoulussa tavoitteena on lisätä kieltenopiskelua mahdollisim-man varhain sekä mahdollisimman mo-nessa kielessä. Venäjä ja saksa pyritään toteuttamaan englannin rinnalla joka vuosi A1-kielenä. Tavoitteena on saada venäjä A2-valintoja riittävästi vuosittain, lisätä venäjän, saksan ja ranskan B2-va-lintoja sekä edistää tietoista kielenoppi-mista soveltamalla kielisalkkua.

3

KIELISALKKUTYÖSKENTELYN AI-KATAULU ERI VUOSILUOKILLA A1-KIELESSÄ1 LUOKKA. Joulukuussa lähetetään en-simmäisen luokan oppilaiden huoltajille kielitaitoa, kodin kielikäytäntöjä, kieli-valinnan perusteita sekä kielenopetus-toiveita käsittelevä kysely. Opettajat (tai praktikum-töitään tekevät opiskelijat) haastattelevat ensimmäisen luokan op-pilaat ensimmäisen luokan joulukuus-sa. Näiden tulokset ovat kielenoppimis-kertomuksen pohjana. Kevätlukukauden alussa alkaa vieraan kielen opiskelu yh-dellä viikkotunnilla. Keväällä oppilaat suorittavat itsearvioinnin: osaan tietyt numerot, värit, vaatteet, eläimet, koulu-tavarat jne.

2 LUOKKA. Oppilaat arvioivat itse-ään yksinkertaistetun kielenoppimis-kertomuksen avulla sekä osan: Minä kielenopiskelijana. Keväällä oppilaat ar-vioivat omaa kielitaitoaan: osaan tietyn määrän numeroita, verbejä, ostoskes-kustelun, sääkeskustelun, paikkanimiä jne.

3 LUOKKA. Oppikirjan itsearvioinnin avulla harjoitellaan omien taitojen tark-kailua. Opettajat valitsevat kielipassiin keskeisimmät osattavat taidot.

4 LUOKKA. Oppilaat jatkavat oppikir-jan itsearviointeja opettajan ohjaama-

na. Opettajat valitsevat kielipassijunaan keskeisimmät taidot. Seuraavia aihepii-rejä lisätään itsearviointiin:

– tervehtiminen, hyvästely, anteeksi-pyyntö

– voinnin kysely– itsestä kertominen– omistaminen– osaaminen5 LUOKKA. Taitotasojen itsearvi-

ointi aloitetaan, lisäksi lisätään stra-tegiaosuutta arvioitavaksi. ”Minä kie-lenopiskelijana” täytetään ja verrataan kakkosluokalla täytettyyn paperiin. Lisä-tään rakennetietoutta.

6 LUOKKA. Oppilaiden kanssa yh-dessä asetetaan opiskelun tavoitteet. Strategia-arviointi suoritetaan syksyllä. Keväällä taitotason itsearviointipape-rit joko koulussa tai kotona. Kielisalkku kootaan seitsemättä luokkaa varten jo-ko kansioon tai nettikansioon.

KIELIJUNA (Joensuun normaalikou-lun käyttämä metafora) = KIELIPAS-SI.Junan veturissa on oppilaan henkilötie-dot, äidinkieli sekä vieraat kielet. Toisel-la sivulla junan ensimmäisessä vaunussa on kooste kaikista oppilaan opiskelemis-ta kielistä ja niiden opiskelun taitotasos-ta. Tämä täytetään kuudennen luokan keväällä.

A1 alku 1 lk ENGLANTI SAKSA VENÄJÄ A2 alku 5 lk ENGLANTI VENÄJÄ B1 alku 7 lk RUOTSI B2 alku 8 lk SAKSA RANSKA VENÄJÄ B3 lukion I vuosi SAKSA RANSKA VENÄJÄ, ITALIA,

KIINA

4A1-KIELI (kukin vuosiluokka eri sivulla)

1. luokka: Keväällä itsearviointi; osaan x määrän numeroita, värejä, vaat-teita, eläimiä, koulutavaroita jne.

2. luokka. Keväällä itsearviointi; osaan x määrän numeroita, verbejä, os-toskeskustelun, sääkeskustelun, paikka-nimiä jne.

3. luokka. Koostetaan tiivistelmä työ-kirjan työskentelytaitojen itsearvioinnis-ta. Lisäksi ”osaan”- kooste aihepiireistä jne.

4. luokka. Koostetaan tiivistelmä työ-kirjan työskentelytaitojen itsearvioinnis-ta. Lisäksi ”osaan”-kooste aihepiireistä rakenteista jne.

5. luokka. Koostetaan tiivistelmä työ-kirjan työskentelytaitojen itsearvioinnis-ta. Lisäksi ”osaan”-kooste aihepiireistä rakenteista jne. Lisäksi suoritetaan eri strategiataitojen arviointia.

6. luokka. Koostetaan tiivistelmä työ-kirjan työskentelytaitojen itsearvioin-nista. Lisäksi ”osaan”-kooste aihepiireis-tä rakenteista jne. Lisäksi arvioidaan eri strategiataitoja.

KOULUN ULKOPUOLELLA OPITUTKIELET

Havaintojani ja kokemuksiani eri maista ja kielistä irrallisena sivuna (esitäytetty tavaravaunu, jossa kolmionmuotoinen tila) Täytetään silloin, kun on oltu ulko-mailla.Oppilaan nimi luokka

Havaintoja eri maista ja ihmisistä• Oletko joskus käynyt ulkomailla? Mis-

sä?• Oletko asunut muualla kuin Suomessa?

Missä?• Oletko tavannut ihmisiä, jotka ovat ko-

toisin jostain muusta maasta kuin Suo-mesta? (Missä? Mitä te teitte?)

• Mitkä maat sinua kiinnostavat? Mikä/ Miksi?

• Missä haluaisit käydä? Miksi?

Havaintoja eri kielistä• Tiedätkö mitä erilaisia kieliä on ole-

massa?• Mikä on äidinkielesi? (Millä kielellä

ajattelet?)• Haluatko oppia jotain muita kieliä? Mi-

tä?• Osaatko sanoa jotain jollain muulla

kuin suomen kielellä? (muu kuin äidin-kieli / hyvää päivää, kiitos, näkemiin, minä rakastan sinua)

• Oletko kuullut täällä Suomessa erilai-sia kieliä kotona? Pihalla? Koulussa? Kuka? Mitä kieltä?

• Oletko kuullut jossain venäjän kieltä? (Televisiossa?)

Kieltenopiskelu• Mitä asioita haluaisit oppia sanomaan

venäjäksi? Miksi?• Mitä arvelet tunnilla tehtävän?• Oletko käynyt koulun venäjänkerhos-

sa? Mitä olet siellä tehnyt? Mitä asioi-ta olet kerhossa oppinut?

52. Opettajien suuntaviittoja ja opetuskäytänteitä

2.1 Mihin kielisalkkua voidaan käyttää, Tuija Dalmo

Kielisalkkua voi käyttää hyvin monipuo-lisesti opetuksessa. Jos haluaa erityises-ti syventää ja varmistaa jonkin uuden asian oppimista oli se sitten kielioppira-kenteen käyttäminen omassa tuotokses-sa (ks. imperfektikirjoitelma, osio 5.1, Esimerkki 2, 6.lk. tai eläintaulu, osio 5.1, Esimerkki 2, 3. lk.), kulttuurieroille her-kistyminen (ks. Esimerkki ”Tea time” artikkelista Jaatinen ym. 2011) tai vaik-ka narratiivinen/identiteettiä vahvista-va tavoite (ks. koulupolku, osio 5.2, Esi-merkki 2, 9.lk.), niin opettaja voi liittää salkkutyön osaksi opetustaan. Olen huo-mannut, että salkkutyön avulla toteutet-tu ja oppilaan omaan käyttöön annettu kielellinen väline, esim. yksikön ja moni-kon osaaminen englannissa kolmannel-la luokalla on osattu erityisen hyvin ko-keessa – useimmiten kaikki osaavat sen.

Oman työn ja sen tekoprosessin itse-arviointi/vertaisarviointi/opettajan ar-viointi sekä siihen johtaneiden seikko-jen reflektoiminen aivan kädestä pitäen opettaa oppilaalle vastuuta ja omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnista-mista ja tunnustamista. Se, että palaut-taa kirjoitelman myöhässä ja vaikeuttaa ryhmän työskentelyä prosessikirjoitel-matyössä, pudottaa arvosanaa, vaikka työ olisi miten hyvä.

Kielenoppimiskertomus ja omakoh-taisten asioiden tuominen kieltentun-neille vahvistaa motivaatiota ja yhteen-kuuluvuuden tunnetta kielenryhmässä. Oman opiskelun arvioiminen ja tutkimi-nen kirjallisesti tekee nämä asiat näky-

viksi oppilaalle ja antaa niille painoar-voa kiireisessä koulutyössä. Kulttuuriset kokemukset herättävät keskustelua ja rohkaisevat myös muista maista tulevia oppilaita kertomaan esim. omien vaa-riensa monista vaimoista ja muista jos-kus varsin yllättävistäkin asioista.

Itsearvioinneista ja palautteista opet-taja saa kullanarvoista tietoa siitä, mitä oppilaat ajattelevat ja se auttaa opetta-jaa katsomaan peiliin eli reflektoimaan ja suuntaamaan työtään. Näistä yh-teisistä palautteista ja niistä käytävis-tä keskusteluista syntyy aivan itsestään luokkaan omia pelisääntöjä ja ilmapii-ri tulee mukavammaksi ja arvostavam-maksi kaikkia kohtaan.

2.2 Ajatuksia salkkutöistä, Eeva Regan

• Luokka, joka ei ole tottunut salkkutöi-hin, saattaa luulla, että työskentely on vapaata ja kevyttä. Alun ryöpsähdyk-seen täytyy varautua ja sen jälkeen työskentely saa oman muotonsa ja ar-viointeja myöten toimintaan totutaan.

• Luokan jo totuttua asiaan ohjeetkaan eivät välttämättä tarvitse olla aivan pikkutarkat. Usein olemme siirtyneet kirjan tehtävästä salkkutyöhön oppi-laan idean ja ehdotuksen jälkeen. Sil-loin ohjeet syntyvät yhteisesti sopien.

• Tunnilla salkkutyöskentelyssä käyte-tään kaikkea mahdollista apua: kirjoja, sanakirjoja, kaveriapua, tiedonetsin-tää, yhdessä ajattelua.

• Vertaisarvioinnissa alaluokilla on hyvä aina pitäytyä positiivisessa kommen-tissa. Näin on myös nykyisessä arvi-ointilomakkeessa. Se on periaatteena ilmapiirin kannalta tärkeää. Ei edes pu-heissakaan tuoda esiin negatiivisia asi-

6 oita muiden töistä.• Vaikka nyt puhutaan verkkosalkus-

ta, pienten oppilaiden salkkutyöt ovat mielellään usein käsin tehtyjä. Väritys, koristelu, liimaaminen, leikkaaminen ovat arvoja sinällään. Heistä näkee, et-tä se on mukavaa.

• Kieliluokassa kuuluu olla erilaisia ma-teriaaleja ja välineitä saatavilla oppilai-den itse valittavana salkkutöitä varten. Keräilen värillisiä pahveja, vanhoja leh-tiä, kuvia.

• Minusta parhaita salkkutyön hetkiä syntyy lattialla maaten ja kaverin kans-sa omaan nurkkaan asettuen.

• Myös puhutuissa ja näytellyissä töissä suunnitteluvaihe tapahtuu parhaiten paperille luonnostellen omassa rau-hassa. Suunnitelmiin voi sitten lisätä itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin. Ne voi sitten monistaa kaikille ryhmässä työskenneille salkkuun liitettäviksi.

• Opettajan kannattaa aina olla jousta-va oppilaan ehdotuksissa, jotka koske-vat tehtävän suorittamista hiukan eri tavalla. Ne ovat usein hämmästyttävän hyviä. Joku osaa ajatella asian toisella tavalla ja suoriutuu silti ohjeiden mu-kaisesti.

• Salkkutöissä on muutenkin aina mu-kana opettajan hämmästyksen mah-dollisuus. Aika usein voi ihastuneesti hämmästyä salkkutöiden parissa, koe-papereita tarkastaessa ei niinkään. Se on arvo sinällään.

• Kahteen edelliseen kohtaan liittyen salkkutyöt sallivat ja mahdollistavat paljon enemmän luovuutta ja uutta ajattelua kuin tavallinen työskentely. Sekä oppilas että opettaja hyötyvät.

• Kotona tehtäviin työosuuksiin liittyy aina se, että äiti tai isosisko auttaa ko-vin pontevasti. Siihen täytyy vain va-rautua. Sen näkee tietysti heti. Se ei

aina prosessina ole näin pienillä niin kauheata. Aina se tietysti mainitaan.

• Joskus teemme niin, että useampi op-pilas antaa vertaisarvioinnin. Siinä näkee hymyn leviävän hyvän mielen kanssa.

• Vertaisarvioinnin voi myös tehdä esim. auringonsäteiden muotoon työn reu-naan. Se näyttää hienolta seinälle kiin-nitettynä ja tuo myös asian arvoa esiin hyvin.

• Olemme tehneet joskus pahvista as- karreltavia ruusukkeita kun valitaan parhaita töitä vuoden lopussa. Ne konkretisoivat sen asian taas arvok- kaasti. Saa aikaa ajatella ja tehdä itse.

• Joku saattaa olla työsään vaatimatto-mampi suorittaja mutta saada aikai-seksi aivan valtavan hienoja itsear-viointeja tai suunnitelmia. Yksi tyttö kuvasi prosessiaan kerran jotenkin näin: ”En meinannut millään keksiä aihetta. Koko päivän olin miettinyt. Pompin sohvalla, mietin asiaa ja sit-ten äkkiä keksin…” Joku saattaa kertoa suunnitteluvaiheesta puoli sivullista.

• Isomman työn suunnitteluvaihe on hy-vin omakohtainen. Usein etukäteen pyydetään oppilaita miettimään omia kokemuksiaan, elämänvaiheitaan ja hyödyntämään niitä työssä. Oma elä-mä ja identiteetti saavat siitä myös ar-vostusta.

• On ihan yhtä tärkeätä arvostaa kom-menteissaan myös kuvitusta, suunnit-telun perinpohjaisuutta, itsearviointia, jopa käsialaa. Jotain kehuttavaa aina löytyy. Arvokasta lahjakkuutta nekin ovat.

• Muutenkin kannustus on se oikea ote koko ajan.

• Salkkutöiden palautus sujuu parhaiten oppilas-opettaja-keskusteluna. Oppi-laat arvostavat niitä tilanteita muu-

7tenkin, ne ovat laadukkaita. Oppilas puhuu, opettaja kuuntelee. Arviointi sujuu silti.

• En osaa antaa arviointina salkkutyöstä mitään numeroa, opettajan arviointilo-makkeen asiat ovat oikein hyviä. Oppi-laat joskus ajattelevat osaamistaan lii-aksi numeroina ja juuttuvat niihin.

• Kannattaa puhua oppilaan omasta vas-tuusta, ajankäytön suunnittelusta ym. jos mitään ei tahdo syntyä. Ei niin, et-tä opettaja on jotenkin pahoillaan tai suuttunut.

• On aina niitä jotka eivät saa aikaisek-si mitään. Yrittävät, aloittavat uudes-taan, hukkaavat ym. On tärkeää, että arvioinnissa ja palavereissa töiden vä-häisyys tuodaan selkeästi esiin. Työ-kansio on hyvä väline silloin. Näkyy, että jotain on pielessä.

• Toisaalta on oppilaita, jotka eivät pär-jää missään perinteisessä työskentelyn muodoissa. Salkkutyöt voivat olla silti hienoja tai edes ovat olemassa jos ko-keet, läksyt, ym. ovat heikkoja. Tällöin salkkutyöt auttavat oppilasta ja tuke-vat itsetuntoa.

• Jos töitä ja esityksiä kuunnellaan yh-dessä, on yleisön arvostava asenne olennaista.

• Jos töitä asetetaan seinille muiden nähtäväksi, on niiden koskemattomuus tärkeätä.

• Itse salkut säilytän aina oppilaiden saa-tavilla. Muiden salkkuja ei ole kukaan koskaan tietääkseni tutkinut.

• Jos oppilas on hyvä jossain sellaisessa kuin vihkotyöskentely, pyydän liittä-mään niitäkin sivuja tai täysiä vihkoja salkkuun. Myös joku yksittäinen harjoi-tus saattaa olla erinomainen ja tallen-tamisen arvoinen.

• Kun esim. opetellaan epäsäännöllisiä verbejä, puhumme paljon eri tavoista

harjoitella sanoja. Joka vuosi käy niin, että joku oppilas keksii jonkin uuden tavan harjoitella sanoja. Paitsi, että li- säämme sen yhteiseen listaan, pyydän oppilasta laittamaan keksintönsä kuva- uksen kansioonsa.

Kielenoppimiskertomus:• Voi ottaa vain yhden ainoan kohdan,

sen ajatuksen ja pohtia sitä.• Sille kaikelle kuuluu antaa oma arvon-

sa. Opettaja voi monin tavoin näyttää, että tämä asia on arvokasta.

• Asialle kuuluu antaa runsaasti aikaa, niin että hitaammatkin saavat sen teh-tyä.

• Jos on jotain muuta ”ilmassa” ja luok-ka jo valmiiksi levoton, kannattaa yrit-tää seuraavalla kerralla uudestaan.

• Asiaan voi palata ja pohtia jo kirjoitta-maansa.

• Ajattelun kuuluu olla vähän tuskallista ja ”sattua päähän”.

• Tuijottaminen, voihkiminen ja ähkimi-nen ovat yrittämistä ja ajattelua.

• Luokka, jolle tämä on uusi asia, on hy-vinkin hämmentynyt.

• Luokka, joka on tottunut reflektoi-maan, aloittaa sujuvasti.

• Ajattelun ja pohtimisen kuuluu olla asia, joka kehittyy ja jota kehitetään.

• Käsiteltävistä asioista voi puhua ihan rauhassa etukäteen yhteisesti.

• Opettaja voi henkisesti valmistautua vastaamaan ”seitsemättä kertaa” sa-maan kysymykseen ” Mitä tarkoit-taa…?” Aina on joku, joka ei kuuntele.Seuraavalla kerralla se tulee jo aluksi selvitettyä paremmin.

• Oppilas, joka tekee nopeasti ” Ok, ok, ok, ok ”- tyyppisen tuotoksen voi aina jatkaa ajatustaan sanalla ” koska… ” tai ”siksi, että…”.

• Käytän paljon tarinoita selvittääkseni

8 kielenoppimiskertomuksen tyyppisiä työskentelyjä. Tarinat eivät ole mie-lestäni opettajan puhetta vaan elä-vät ihan itsenäisinä esim. piirustuksilla höystettyinä. Sadun tyyppisinä ilmiöi-nä tai kertomuksin yhdestä tytöstä jo-ka istui tuossa…

Tarina-aiheitani ovat olleet mm. seuraa-vat:Tavoitetarinat: Esim. lite bättre, jääkiek-koilijat ja voitto.

Esim. mäkihyppääjä ja kuinka hän hyppää kaksi metriä pitemmälle kes-kittymällä vain yhteen hypyn kohtaan. Esim. ojankaivaja, joka pohtii työtään suolla ja saa aikaiseksi sata metriä pi-demmän ojan. Jne...

Mitä hullumpia tarinoita, sitä parem-min oppilaat kuuntelevat ja pohtivat ”Miten se nyt sitten tämä höpötys liit-tyykään englannin opiskeluun? ”

Aktiivisen oppijan tarinat: Esim: Sil-loin kauan sitten ennen vanhaan kou-lussa opettaja vain puhui, ei koskaan kysynyt oppilaiden mielipidettä… Nyt te saatte itse ajatella ja sanoa mielipi-teenne opiskelunne osa-alueista ja sil-lä on myös väliä, se kehittää teitä, se on teidän oikeutenne tuoda julki, otetaan huomioon…

Kohtaamisen taidon tarinat: Esim: Ennen ihmiset asuivat koko elämänsä pienissä kylissä (Pekka, jonka piirrän ja kylän myös ja hänen kylänsä lapset). Ny-kyinen Pekka muuttaa koko ajan, joutuu uusiin ryhmiin, tapaa valtavasti ihmi-siä. Esim. Tarina pojasta, joka tuli uute-na luokkaan ja joutui tyttöryhmään. Hän pärjäsi kaikkien yllätykseksi siinä loista-vasti ja oli mallina muille pojille luokas-saan. Esim: Suomalainen, joka ei uskal-la kysyä ulkomailla keneltäkään kelloa ja myöhästyy lentokoneesta.

2.3 Käytänteitä opetustyön arjesta, Eeva Regan• Oppilaiden sosiaaliset taidot ovat en-

tisestään heikentyneet kaikkina näinä vuosina, jolloin olen aina pitänyt oppi-laat ryhmissään.

• Tietokoneen kanssa ajan viettäminen ei edistä sosiaalisia taitoja ollenkaan. Kieltäydyn virallisesti viemästä luokkia tietokoneluokkaan. “Tietokone ei voi tässä auttaa; oikeastaan se sulkee mei-tä inhimillisten kontaktien ulkopuolel-le.” (Timo Jantunen)

• Tekemisen muoto on samalla tavoite. Pohdittu, perusteltu tapa toimia.

• Yhteistoiminnallisuus ja toiminnalli-suus yleensä on keskeistä.

• Tunteet mukaan.• Opettajan ohje, opp. toimivat, ohje,

toiminta. Opettaja harjoittelee koko ajan vähemmällä puheella selviytymis-tä.

• Asetun virallisesti kannattamaan sosi-aalisten taitojen kehittämisen lisäksi paperin ja kynien käyttämisen tunteen arvostusta. Yksi toiminta on ollut tällä saralla erityisen miellyttävä:

3. lk:n oppilaat leikkaavat itselleen ja ka-vereilleen valtavasta paperirullasta 20 cm leveän ja 3 m pitkän paperikaista-leen , joka kieritetään rullaksi. Se on ni-meltään I like –rulla, johon kirjoitetaan lista asioista, joista pitää. Kuvittaen tai ilman kuvitusta. Ne rullataan kasaan ja säilytetään kaapissa. Seuraavana vuon-na jatketaan niillä asioilla, joista silloin pitää, seuraavana lisää taas. Kasvami-nen ja kehitys näkyy. Oppilaat loikoile-vat pitkin lattioita, juttelevat siitä mistä pitävät, auttavat toisiaan, etsivät tietoa, antavat tilaa toisilleen. Ne tunnit sujuvat aina todella hyvin.• Väsymys ja levottomuus on usein myös

9tietokoneen kanssa vietetyistä illois-ta ja öistä aiheutunutta. Yhä useam-min oppilas puhuu nukkumisvaikeuk-sistaan. Joku heräilee yöllä tai menee liian myöhään nukkumaan.

• Istumapaikkojen vaihtaminen on sit-keätä puuhaa. Teen sen arpomalla ker-ran kuussa. Melkein joka luokka saa aikaan yhden keskeytyksen ja keskus-telun aiheesta kuinka toisiin ihmisiin suhtaudutaan.

• Katariina Hakalan tutkimus Helsinki 2007: pedagoginen tila, järjestys sii-nä…..

• Luokan järjestykseen liittyen olen ai-na yrittänyt saada luokassa aikaan sen, että oma pöytäni on sivussa ja huo-maamaton. Sillä on paljon merkitystä.

• Opettaja ei laadi etukäteen jo valmiiksi uusia istumajärjestyksiä. Niistä neuvo-tellaan luokassa yhdessä tai ne arvo-taan. Pyrkimyksenä on, että kaikkien kanssa pitää oppia tekemään työtä.

• Luokan säännöt ovat usein puheenai-heena. Ne ovat aina siinä lähellä. Sään-nöt ovat oppilaiden kanssa yhdessä sovitut ja tulevat toimivammiksi vuosi vuodelta.

• Pelisääntöjen määrittelyä: ”Oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka on neuvoteltu yhdessä osapuolten kesken ja koskevat niin oppilaita kuin opettajiakin; muu-tettavissa olevia sopimuksia. Muo-toutuneet yhteisin neuvotteluin ja jo-kainen vastaa niistä omalta osaltaan; toimivat muistuttajina, joihin vedotaan rikkomusten sattuessa. Sanktioiden välttäminen, ihmisten muistuttami-nen tehdyistä sopimuksista; sisältävät “me” -muotoisia ilmauksia ja sanoja ”voi”, ”on mahdollista”, ”toivottavaa”. Ilmaistaan positiivisin tavoin ja sopi-muksiin ja periaatteisiin viitaten, ve-toavat keskinäiseen luottamukseen.”

(Kuinka hienosti tämä sitaatti kuvaa-kaan yhdessä toimimista luokan tai koulun sisällä!)

• Ystävällisyys sanana on hyvin kattava ja toimiva. Käytän sitä näinkin: “Esi-tä asiasi uudelleen ystävällisesti. Sano, että voisitko ystävällisesti siirtyä vähän kauemmaksi…” toimii hyvin monessa pulmatilanteessa. Kiteyttää sanana yh-dessä olemisen olennaisen sisällön.

• Koskaan aikaisemmin en ole istutta-nut oppilaita riveissä. Nyt muutamana viime vuonna olen niin tehnyt jonkin aikaa. Se ei edistä mitään. Sosiaaliset taidot eivät kehity yksin istuessa. Ol-laan kuin muinaisessa koulussa. Valta on opettajalla, alhaalla ovat oppilaat. Ei tilaa kohtaamiselle.

• Nyt keväällä 4-luokka istui noin kuu-kauden riveissä, pieni ryhmä, mahdol-lisimman kaukana toisistaan. Oli ollut tosi levotonta ja riitaisaa. Sitten huo-kaisten sovittiin, että kokeillaan, sujui-siko opiskelu nyt paremmin. Arvottiin paikat, tytöt ja pojat saatiin hienosti sekoitettua. Opettajalle tuli hieno het-ki: Taas heistä huokui se tyytyväisyys, tunti sujui paljon paremmin kuin ri-veissä istuen. Rauhallisten oppilaiden olo aktivoitui, levottomuus tasoittui. Taas tiesin ja näin suoraan edessäni, että näin sen pitää olla.

• Sama tapahtui toisen luokan kanssa. Ryhmissä he ovat sittenkin parhaim-millaan. Näin teimme viime viikolla.

• Kielen tunnilla on tapana puhetehtä-vän kohdalla nojautua lievästi vierus-toveria kohti ja puhua. Sitten äkkiä takaisin omaan tilaan. On siis hyvä is-tua jo valmiiksi ryhmässä, samoin kuin kaikkinainen kanssakäyminen on hy-vää. Tekemisen muoto on jo pysyvästi olemassa, ei väliaikaisena asiana.

• Kun on kerran nähnyt lukion tunnil-

10 la opettajan pyytävän oppilasta siir-tymään toisen viereen puhetehtävää tekemään ja tämä kieltäytyy ja jää pai-kalleen, tajuan toiminnan ohjaamisen tärkeyden jo alakoulun kielen tunneil-la.

• Puhumisen harjoittelu oli ennen van-haan tehtävä näin: Etsittiin aito Oxfor-din-englantia puhuva ihminen. Hänen kanssaan keskusteltiin. Nyt osataan jo neuvoa, että kaverin kanssa voi harjoi-tella puhumista oikein hyvin. Samalla tavoin voi harjoittaa kohtaamista sii-nä luokassa kaverin tai luokan oudom-man oppilaan kanssa.

• Olen antanut lukukauden viimeisillä, ei niin tehokkailla läksyntekoviikoilla seuraavan läksyn: Puhu kotona englan-tia esim. 15 min. Oppilaat kertovat te-kevänsä tehtävää vanhempien, kave-reiden, sisarusten kanssa. Hyvä tapa lisätä outoutta pärjäämiseen ihmisten kanssa tämäkin. Ne läksyt ovat aina mukavia, on hauska kuunnella erilaisia tapoja, joilla he selviävät niistä.

• Show and Tell toimii oikein hyvin. Op-pilaat tuovat jotain omaansa, itsestään kertovaa, leluja, tavaroita, kuvia lem-mikeistään, perheenjäsenistä Aluksi riittää 4 asiaa. Muut kuuntelevat hy-vin.

• Kun ryhdymme tekemään salkkutöitä,“omia töitä”, tunnen aina tekeväni hyvän teon. Oppilaat suun-tautuvat omalla tavallaan tekemiseen. He pohtivat omia oppimisen tehtävi-ään. Yhteistyö on mukavaa.

• Monena vuonna hyväksi havaitsemani

salkkutyö:Aihe: Kuvittele olevasi JOKU MUU. Voit olla kuka tahansa.

1. Suunnittele työ hyvin ja rauhallises-ti

2. Etsi tietoa ihmisestäsi.3. Kirjoita minä-muodossa4. Itsearviointi ja kaveriarviointi.5. Anna opettajalle suunnitelma, kir-

joitelma, itsearviointi ja kaveriarviointi.6. Arvioidaan kokeen arvoisena ja pa-

lautetaan keskustelemalla. Voi kuunnel-la / lukea muiden töitä. • Auta kaveria! -lausetta toistan koko

ajan. Samoin Ajatelkaa yhdessä! Neu-votelkaa ryhmässä! Ovat tehokkaita selkeitä pyyntöjä.

• Olen ottanut tavaksi sanoa aina oppi-laan kysyessä asiaa: Onpas hyvä ky-symys. Kuuntelen ja vastaan aina. Ih-mettelemme sitten yhdessä kielen ihmeellisyyksiä.

• Lukukauden lopussa käyn keskustelun kaikkien oppilaiden kanssa.

3. Strategioita kielen eri osataito-jen opiskeluun

3.1 Osataitojen harjoittelua 1, Jo-ensuun normaalikouluOppimaan_oppiminen 1.pdf

3.2 Osataitojen harjoittelua 2, Vii-kin normaalikouluOppimaan_oppiminen_2.ppt

114. Kulttuurienvälisen oppimisen ja kulttuuritaitojen opiskelusta 1-9 luokilla, Tuija Dalmo, Eeva ReganKulttuurisen kohtaamisen kyvyt: empa-tia, erilaisten tunteiden havaitseminen ja niihin reagoiminen, monimerkityksi-syyden käsittely, erojen ja yhtäläisyyksi-en havaitseminen, oman käytöksen sää-tely ja joustavuus, kommunikatiivinen kompetenssi, herkkyys käyttää kieltä oikein eri tilanteissa, tieto toisesta ihmi-sestä ja hänen elämästään eri kulttuu-reissa, tiedon tulkinta ja suhteuttaminen omaan kokemukseen sekä arvojen ja moraalin arvioiminen suhteessa omaan kulttuuriin.

Nämä kyvyt voidaan avata oppilaal-le käsitettävään muotoon, esim. seuraa-vasti:

• Pystyn säätelemään käytöstäni: SUUTUTTAA, MUTTA SANON: HUOMEN-TA!

• Olen ystävällinen toisilleKIITOS! OLE HYVÄ ISTU SIIHEN VAANSINÄ VOIT ALOITTAA TULE MEIDÄN RYHMÄÄN

• Otan toiset huomioonHALUAISIKO JOKU MUUKIN KIRJOITTAA TAULULLE? HALUATKO ISTUA TÄHÄN?

• Mietin miltä toisesta tuntuu• Pystyn näkemään, miltä toisesta tun-

tuu• Jos huomaan, että toisesta tuntuu pa-

halta, yritän auttaa tai pyydän opetta-jaa

• Haluan, että kaikilla on tunneilla hy-vä olla ja että kaikki pystyvät opiskele-maan

• Ymmärrän, että ihmiset näkevät asiat eri tavalla, esim. samat asiat eivät ole kaikista hauskoja

• Ymmärrän, että kaikki eivät ole saman-laisia, mutta silti yhtä tärkeitä

• Ymmärrän, että englantia puhuessani minun täytyy käyttää erilaisia ilmauk-sia kuin puhuessani omaa kieltäni

PLEASETHANK YOU DO YOU MIND

• Huomaan, että toisten elämä on eri-laista kuin omani

• Haluan tietää muista maista ja ihmisis-tä ja verrata tietoja omaan maahani ja elämääni

• En aina pidä omia tapojani parhaina, vaan voin oppia uusia tapoja

HAPPY HALLOWEEN HAPPY VALENTINE

125. Salkkutehtävistä hyvin toimivia esimerkkejä

5.1 Vuosiluokilla 1-6

Esimerkki 1. Eeva Regan

Kerro itsestäsiKielellinen tavoite: Sopii tehtäväksi mil-loin vain. On taitotasoista riippumaton. Osoittaa osaamista. Voi olla kirjoitettu, puhuttu tai molempia.Oppimisstrateginen tavoite: Yksilötuo-tos. Jos tuotokset säästetään vuosia, näkyy kehitys. Suullisesti toteutettu-na arvokas tapa harjoitella puhumista, kuuntelua.Kulttuurinen tavoite: osaa hahmottaa oman kulttuurin.Identiteettiä tukeva tavoite: Pohtii itse-änsä, arvostaa itseänsä, vertaa muihin. Toteutus: Voi olla monenkin tunnin työ, mutta myös vain nopeasti tehty. Kuvi-teltukin. Toimii myös hyvin niin, että kuvittelee kertovansa itsestään vuosi-kymmenten päästä. Voi tehdä kaikilla kielillä. Voi olla myös puhuttuna / kai-kille muille yhdessä / vain parille / vain ryhmälle / kaikille muille jokaiselle erik-seen /Itsearviointi, suunnitelma ja vertaisarvi-ointi sisältyvät tekemiseen.

Ole joku muuSama kuin yllä. Pitää vain olla joku muu ihminen jossain muualla.Kulttuuriset tavoitteet mukana: Tuo asi-aan paljon uutta tietoa ja ymmärrystä toisesta ympäristöstä, vertailua omaan, toisena olemisen kuvittelua. Aivan lois-tava tehtävä parhaimmillaan. Lisätoteutus: Voi antaa itse valita per-

soonan oman ajattelun ja mielenkiinnon pohjalta tai arpoa nimiä ympäri maail-maa. Voi myös antaa arpomalla ne tie-dot, jotka pitää itsestä sitten kertoa.

I like Kielellinen tavoite: Sanaston laajennus Oppimisstrateginen tavoite: toisen aut-taminen, avun pyytäminen, tiedon etsi-minen, oman kehittymisen havainnointi, yhdessä työskentely, positiivisissa asi-oissa liikkuminen tuo ilmapiiriin hyviä hetkiä.Identiteettiä tukeva tavoite: Hahmottaa itseänsä, kerätä myönteisiä asioita it-sensä ympärille.Kohtaamisen taitojen tavoite: Työsken-tely synnyttää paljon kiinnostusta mui-den tekemisen suhteen. Erilainen teke-minen näkyy myös.Toteutus: Pitkä vahva paperi, joka on jo valmiiksi taivutettu neljään osaan. Tar-koitus on joka neljänä vuonna alaluokki-en koulussa listata asioita, joista pitää. Arvioinnit: Kommentteja tekemisestä ja sen sujumisesta voi lisätä samalla alu-eelle. Niin myös vertaisarviointeja

Please DrawKielellinen tavoite: Kuullunymmärtämi-nen, sanaston ja kieliopin harjoittelu, käy moneen kohtaan. Puhumisharjoitus. Kulttuurinen tavoite: Please -sanan käyt-tö, toisen kuuntelun harjoittelu, Pardon -sanan käyttökin.Oppimisstrateginen tavoite: Kuuntelu. Ymmärtäminen ja sen kuvaksi muutta-minen. Tekemisen hauskuus lisää aktiivi-suutta. Auttaminen ja avun pyytäminen. Itsearviointi ja toveriarviointi sopivat hyvin tämän tehtävän jälkeen toiselle puolelle paperia.Toteutus: Oppilaat istuvat neljän ryh-missä. Jokaisella oma tyhjä paperi. Jo-

13kainen sanoo vuorollaan esim.: Please draw a yellow cat on the house (3. lk.), Please draw an angry postman running on the fields with a broken box. (5.- 6. lk.) Muut piirtävät omaan paperiin. Jos-kus voi olla yhteinen paperi.

Show and TellKielellinen tavoite: Sopii jo pienille oppi-laille, sopii kaikille. Voi sisältää pakolli-sen kielioppiharjoituksen, sanastoa, ra-kenteita.Kulttuurinen tavoite: Käsitellään oman kulttuurin asioita. Kuunnellaan myös muiden asioita.Oppimisstrateginen tavoite: suunnitel-la sanomaansa, puhua, kuunnella muita. Identiteettiä tukeva tavoite: Kerrotaan omasta asiastaan muille. Kuunnellaan muita.Toteutus: Joku tavara/ kuva/muisto/etc. kouluun ja kerro siitä muille. Suunnitel-ma paperille, ainakin tuotoksen pääpiir-teet.Itsearviointi ja toveriarviointi mukaan.

Äänitys / tallenteetToteutus: Kaikki mahdollinen on hyvää. Oppilaat tekevät jo puhelimillaan esityk-siä ihan itsekseenkin.Itsearviointi ja toveriarvioinnit mukaan.

ImperfektitarinaKielellinen tavoite: Imperfektin harjoi-tus, tarinan laadinta, jopa tyylilajissa py-syminen. Kirjoittaen / puhuen / näytel-lenkinOppimisstrateginen tavoite: Tarinan ke-hittymisen hallinta ja mitoitus. Pitkäkes-toinen työskentely. Ajankäytön suunnit-telu.Kulttuurinen tavoite: Eri tyylilajit anta-vat mahdollisuuksia.Kohtaamisen tavoite: Tehdään yhdessä,

toimitaan yhdessä. Kiinnostus toisten tekemistä kohtaan.Toteutus: Kerro mikä tahansa tarina. Työn pituus ja työhön käytettävä aika sovitaan etukäteen.Suunnitelma, itsearvointi, toveriarvioin-ti.

My Best FriendsIdentiteettiä tukeva toteutus: Hahmot-taa itsensä myönteisessä valossa ystävi-en avulla.Oppimisstrateginen tavoite: Harjoitella ja osoittaa taitoaan.Kielellinen tavoite: Laajat mahdollisuu-det. Voi vaikka harjoitella He likes -ra-kennetta.Kohtaamisen tavoite: Nähdä itsensä ja ystävänsä yhdessä erilaisuudesta huoli-matta.Toteutus: Kirjoitetaan / puhutaan kyky-jen mukaan kavereistaan. Lemmikit ja sukulaiset mukaan lukien.Itsearviointi ja toveriarvioinnit mukaan sujuvasti

Etsi englantiaToteutus: Alkavassa englannissa heti aluksi kaikille tulee läksyksi etsiä kotoa tai ympäristöstään englantia. Yksi oppi-las palasi asiaan puolen vuoden jälkeen ja sanoi, että eikö voisi ottaa sitä uudes-taan läksyksi? Mikä ettei! Oppimisstra-teginen tavoite: Avata silmät englannin runsaudelle arkielämässä. Korostaa in-formaalisen oppimisen mahdollisuutta. Kuunnella muiden löytöjä, kertoa omis-ta.Kielellinen tavoite: Sanaston, rakentei-den harjoittelu, luetun- ja kuullunym-märtäminen, kirjoittaminen. Muille löy-döistä kertominen.Kulttuurisen kohtaaminen: Kuulla mui-den löydöistä ja heidän tavastaan etsiä

14 ja löytää tietoa omassa ympäristössään.

Ryhmän yhteinen esitysKielellinen tavoite: Laajat mahdollisuu-det, mikä tahansa kielioppiasia, sanasto, rakenne. Kahvilakeskustelu, ruotsin im-peratiivi-harjoitus ollut tosi hyvä, uuden ihmisen tapaaminen. Opiskelustrateginen tavoite: neuvotella, puhua, kuunnella, ideoida, harjoitella. Kohtaamisen tavoite: Loistava tapa sel-viytyä tehtävästä tietyssä ajassa ryhmä-nä. Menestyä muiden kanssa. Kulttuurinen tavoite: Aiheena voi olla vaikka erilaiset tavat eri maassa.Toteutus: Suunnittelu paperille, monis-tettuna lopuksi kaikkien ryhmäläisten salkkuihin. Harjoitteluhetki ja esitys kai-kille.Itsearvointi, toveriarviointi.

Esimerkki 2. Tuija Dalmo

1. salkkutyö Kolmannen luokan syksyllä, kun englantia on opiskeltu reilu kuukau-si

Seinätaulu ryhmätyönä eläimistäKasvatuksellinen tavoite: opettaa lap-

sille ryhmätyöskentelyä, esim. yhteis-tä päätöksentekoa, toisen vahvuuksien käyttämistä ryhmän tavoitteen saavut-tamiseen, esim. hyvä käsiala, toisten auttamista ja arvioimista, oman työs-kentelyn arvostamista oppimisvälinee-nä.

Kielellinen tavoite: oppia eläinten ni-miä ja yksikön ja monikon ilmaisemisen ero englannin kielessä

Oppimisstrateginen tavoite: lapset oppivat ryhmässä toimimisen ja yhdes-sä tekemisen ja keskustelemisen kautta positiivista riippuvuutta ja näin opitun

mieleen painamisen ja ymmärtämisen tehokkuutta. Visuaalisesti suuntautu-neet lapset oppivat alustavasti havaitse-maan tämän piirteen itsessään.

Toteutus: jokainen ryhmä saa ison vä-rillisen kartongin (ryhmä valitsee yhdes-sä värin) ja Lemmikki-lehtiä, joista jokai-nen valitsee yhden eläinkuvan ja leikkaa sen irti, yhdessä sovitaan eläinten si-joittelu ja nimeäminen sekä katsotaan, että kuvat tulevat katsottaessa oikein päin. Opettaja käy neuvomassa oikein-kirjoitusta ja sitä, miten kirjoitetaan, jos kuvassa on yksi eläin ja miten, jos eläi-miä on monta. Ohje on nähtävissä myös taululla, jonne on piirretty kuva, jossa on yksi eläin, esim. kissan kuva ja a cat ja toisaalta kuva, jossa on kaksi koiraa, dogs.

Koska seinätaulu on luokan seinällä, reflektointia varten tehdään moniste, jossa on eläinten kuvia ja ne on nimetty yksikössä ja monikossa. Lapset arvioivat työnsä sujumista ja kertovat, mitä ovat oppineet työstä. Työ talletetaan kan-sioon, jossa on jokaisella lapsella oma työsalkku eli muovitasku, jossa on hä-nen nimensä.

Salkkutyön ja reflektoinnin yhtey-dessä tehdään kielioppiharjoitus, jos-sa lasten on ympyröitävä monikot sanajoukosta, jossa esiintyy sekä yksik-kömuotoisia, että monikkomuotoisia sa-noja.

Jälkiseuranta: myös kokeessa oli teh-tävä, jossa ympyröitiin monikoita.

Huomio: kun reflektointi ja monikko-tehtävä lisättiin tähän salkkutyön yh-teyteen, asia oli opittu niin hyvin, että sellaisella luokalla, jossa oli paljon heik-kojakin oppilaita yksikään ei tehnyt ko-keessa virhettä tässä tehtävässä.

152. salkkutyö kolmannen luokan keväällä (tai myöhemmässä vai-heessa)

Lehdykkä Our Multicultural English Clas-sroom -puuhun luokan seinällä, jossa on lehdykkä jokaisesta ko. luokassa työs-kentelevästä oppilaasta.

Kasvatuksellinen tavoite: lapset oppi-vat ilmaisemaan itseään ja tuntemaan itseään sekä tuntemaan yhteenkuulu-vuutta toisten englantia koulussa opis-kelevien lasten kanssa. Tilanteessa on myös kielenkäytön autenttisuutta ja an-nos julkisuutta, koska kaikki luokassa käyvät lapset ja aikuiset näkevät nämä tuotokset heidän omilla nimillään ja kas-voillaan varustettuina. He oppivat pohti-maan, mitä haluavat itsestään julkisuu-teen ja asiallisuutta sitä kautta.

Kielellinen tavoite: oppilas oppii ker-tomaan itsestään, mikä on alakoulun opetussuunnitelman punainen lanka. Hän oppii tavallisimpia fraaseja itsestä kertomiseen ja mm. kielten nimiä.

Oppimisstrateginen tavoite: oppilas oppii käyttämään apuvälineitä tietyn ta-voitteen saavuttamiseksi, esim. malleja ja sanakirjoja.

Toteutus: lapsille leikataan valmiik-si n. 10x15cm lehden muotoinen kar-tonki (jokainen luokka-aste on oman-sa värinen). Lapsi saa kertoa itsestään englanniksi kaiken osaamansa, hän saa apua kalvolta I am… I live… I like… I can speak...

Jokainen saa koristella lehdykkänsä haluamallaan tavalla ja tuoda myös tar-rakuvan itsestään halutessaan lehdyk-käänsä.

Valmiit lehdykät ripustetaan puuhun omaksi oksakseen ja säilyvät siellä kun-nes lapsi lähtee yläkouluun tai muuten

vaihtaa koulua, jolloin hän saa työn mu-kaansa.

Reflektointi ja oman työn arviointi: koska työ on osa kokonaisuutta ja luo-kan seinällä, reflektointia ja arviointia varten otetaan kopio lehdykästä ja lap-si saa arvioida työn onnistumista ja sitä, mitä apuneuvoja hän käytti sekä omaa oppimistaan. Koska työssä ovat mukana myös kielet, hän voi myös oppia jotakin uutta myös oppilastovereistaan. Kos-ka koulussamme on paljon mm. maa-hanmuuttajaoppilaita, saattavat lapset osata hyvinkin monia kieliä virallisen kie-liohjelman ulkopuolelta. Arviointi ja kopio työstä talletetaan oppilaan salk-kuun.

3. salkkutyö neljännellä luokalla

An Invitation to a Party Kasvatuksellinen tavoite: lapset oppivat kohteliaita ilmaisumuotoja, ystävyyden merkitystä sekä tiedonvälityksen tärke-yttä.

Kielellinen tavoite: oppilas oppii koh-teliaan kutsun, ajan ja paikan ilmaisuja, leikkejä, ruokia ja ilmoituspyynnön es-teen sattuessa.

Oppimisstrateginen tavoite: oppilas oppii omia vahvuusalueitaan, kekseliäi-syyden hyväksikäyttöä, kuvallisen ilmai-sun käyttöä, apuvälineiden ja sanalisto-jen käyttöä, avunpyytämistä tovereilta ja opettajalta. Arvioimaan tuotoksen-sa käyttökelpoisuutta todellisessa tilan-teessa; viestin perillemenoa.

Kulttuuritaitojen harjoittelua: oppilas oppii herkistymään eroille ja samuuksil-le eri kulttuureissa, ruokien ja leikkien samankaltaisuuksia ja erilaisuuksia eng-lantilaisten ja muun maalaisten synty-mäpäiväjuhlien yhteydessä.

16 Toteutus: Lapset saavat värillisen A4- kokoisen paperiarkin. Ne taitetaan yh-dessä opettajan ohjeen mukaan korteik-si. Kalvolta katsotaan jokaiselle neljälle sivulle tulevat asiat 1)kutsu juhliin 2) oh-jelma: leikkejä ja kakunsyöntiä ym. oh-jelmaa 3) menu 4) aika ja paikka ja yhte-ystiedot.

Reflektointi ja oman työn arvioin-ti: arvioidaan erilliselle paperille, mitä työstä on opittu ja mikä siinä oli muka-vaa ja mikä hankalaa. Arvioinnit tallete-taan yhdessä tuotosten kanssa oppilaan salkkuun.

4. salkkutyö 4. luokalla

Welcome to HervantaOppilaat tekevät omasta asuinaluees-taan matkailumainoksen, jossa kuva-taan jokin keskeinen ja olennainen asia asuinalueelta ja toivotetaan tulija terve-tulleeksi.

Kasvatuksellinen tavoite: vahviste-taan oppilaiden yhteenkuuluvuutta ja yhtäläisyyttä asuinalueen kautta. Kos-ka oppilaiden taustat ovat hyvin erilai-set ja kulttuurisia eroja on paljon on hy-vä korostaa yhteistä asuinaluetta ja sitä kautta tuttuja paikkoja ja maamerkkejä. Koska työ on tarkoitus julkaista koulun nettisivuilla on julkisuus ja asiallisuusa-spekti taas mukana kuvassa vaatimas-sa vastuullisuutta ja tietty autenttisuus myös sitä kautta.

Kielellinen tavoite: kielellinen tavoite on vaatimaton tervetulotoivotuksen ja myönteisen lausuman muotoilu, mutta tärkeä.

Oppimisstrateginen tavoite: oppilaan omien vahvuuksien tarkastelu, joku on taitava kuvallisessa ilmaisussa, toinen

voi hyödyntää tietotekniikkaa tai teks-tiä.

Kulttuuritaitojen oppiminen: herkis-tyminen oman kautta toiseudelle, oman lähiympäristön arvostus.

Toteutus: voi toteuttaa vapaasti kar-tongille maalaamalla, vihkoon, tieto-koneella kotona tai koulussa. Kunhan lopputulos on omalle asuinpaikalle kun-niaksi oleva mainos ja tervetulotoivotus. Malleja on hyvä olla, esim. oppikirjassa tai opettajan tuomina.

Reflektointi ja oman työn arviointi: Arvioidaan sinne, missä työkin on teh-ty, vihkoon tai paperille. Arvioidaan omaa työprosessia, työn sujumista ja mitä siitä on opittu, myös lopputulosta ja apuvälineitä. Laitetaan salkkuun, jos mahdollista alkuperäinen työ, kopio ja reflektointi/arviointi. Julkaistaan työ ja saadaan palautetta myös muilta.

5. salkkutyö viidennen luokan ke-väällä

Ireland is the Green CountryTehdään jostakin viidennellä käsitellystä maasta salkkutyö vapaavalintaisella me-netelmällä.

Kasvatuksellinen tavoite: Oppilaat oppivat tekemään itsenäisesti työtä ja käyttämään internetiä tiedon hankin-taan ja käyttämään lähteitä asiallisella tavalla oman työn tukena, mutta ei ko-pioiden toisten tekstiä. Opitaan englan-tia puhuvista maista keskeisiä ja kiinnos-tavia asioita.

Kielellinen tavoite: Opitaan kerto-maan laajemmin muistakin asioista kuin itsestä ja lähipiiristä, esim. omaan har-rastukseen tai kiinnostukseen kohtee-seen liittyen. Opitaan lukemaan pidem-piä tekstejä englanniksi ja tiivistämään

17ja referoimaan ja etsimään olennaista tietoa opettajan avustuksella.

Oppimisstrateginen tavoite: käyte-tään hyväksi omia vahvuuksia, suullista, kuvallista tai tehdään jostakin maasta kuvaus tai esitelmä hyödyntäen interne-tiä ja muita tietolähteitä.

Kasvatuksellinen ja tiedollinen tavoi-te: opitaan käyttämään internetiä kir-jallista kerrontaa oman vahvuusalueen mukaan joko vahvistaen tai hyödyntäen maksimaalisesti. Opitaan käyttämään apuvälineitä laajasti, esim. internetiä, kirjoja, sanakirjoja jne.

Kulttuuritaidollinen tavoite: opitaan kiinnostumaan ja kertomaan toisista kulttuureista, etsimään yhtäläisyyksiä ja eroja ja kunnioittamaan vierasta kult-tuuria. Voi tietysti kertoa myös omasta maastaan katsoen sitä ulkoapäin.

Toteutus: valitaan vapaasti esitelmä, seinätaulu, kirjoitelma, samoin työtapa, parin kanssa, yksin tai ryhmässä. Käyte-tään vapaasti valittavia tietolähteitä, kir-joja, internetiä, haastatteluja tms.

Reflektointi/arviointi annetaan vih-jekysymyksiä ja arvioidaan ja kerrotaan omasta työskentelystä ja siitä opituista asioista.

Tallennetaan salkkuun ainakin selos-tus omasta työstä ja mahdollisesti sinne mahtuvat tuotokset.

Mahdollisesti myös luokkalehti ja et-sintäkuulutus viidennen luokan kevääl-lä.

6. salkkutyö kuudennen luokan keskivaiheilla

Imperfektikirjoitelma prosessikirjoituk-senaTyö ja sen toteutus:

• kirjoitetaan vapaasti valittavasta ai-heesta tarina imperfektissä – halutta-essa voi käyttää valmista kuvasarjaa apuna.

• korjataan kirjoitelma• kirjoitetaan kirjoitelma puhtaaksi teks-

tinkäsittelyohjelmalla• kursivoidaan imperfektit• lisätään kuva ClipArtista• tulostetaan kahtena kappaleena; itsel-

le ja salkkuun

Kasvatuksellinen tavoite: opitaan it-senäistä työskentelyä, opitaan viemään aloitettu työ loppuun ja tekemään si-tä pidemmällä aikavälillä ja etappeina. Opitaan oman työn arvostamista.

Kulttuurinen tavoite: opitaan kerto-maan omaa tarinaa ja sitä kautta hah-mottamaan omaa ja toisen identiteettiä.

Kielellinen tavoite: opitaan kerto-maan menneessä ajassa imperfektimuo-toja hyväksi käyttäen.

Oppimisstrateginen tavoite: opitaan käyttämään apuneuvoja, katsomaan im-perfektimuotoja tarvittaessa oppikirjas-ta. Nähdään käytännössä, että juuri opi-tusta on hyötyä.

Tietotekniikan opetuksellinen tavoi-te: opitaan tekstinkäsittelyä: otsikointia, leipätekstin kirjoittamista, kursivointia ja kuvan lisääminen tekstiin sekä tulos-tus.

Arvioidaan lopullinen tuotos/kir-joitusprosessi itsearviointina, toveri-arviointina ja opettajan arvioimana. Oppilaat saavat työn sekä kotiin näytet-täväksi vanhemmille, että salkkutyöksi kansioonsa. Kirjoitelmatyön sujumises-ta ja onnistumisesta keskustellaan myös kevään oppilas/opettaja -arviointikes-kusteluissa.

18Esimerkki 3, Ursula Viita-Leskelä

1) 3lk. kevät saksa: salkkutyö Hexenküche: noidan ravintolan ruokalis-taKielellinen tavoite: ruokasanaston opet-telu ja oman hassun ruokalistan laati-minen saksaksi, eli ruokasanojen kir-joittaminen. Ääntämisen harjoittelu lukemalla tuotos ääneen.

Toteutus: oppilaat laativat erilliselle paperille kotitehtävänä noidan ravinto-lan ruokalistan annetun mallin (Saft mit Salz) mukaisesti. Kaikkien yhdistelmien tulee olla jollain lailla inhottavia. Ruoka-listan voi myös kuvittaa.

Seuraavalla tunnilla jokainen oppi-las tulee dokukameralle esittelemään kammottavimman ruoka-annoksensa. Voidaan äänestää koko luokan inhok-ki. Ruokalistat laitetaan luokan seinäl-le kaikkien tutustuttaviksi ja siirretään lopuksi saksan kansioon, jossa olevista töistä oppilas valitsee kevätlukukauden lopussa mieluisimman ja perustelee va-lintansa.

2) 3 lk. kevät englanti: salkkutyöMessage in a bottleKielellinen tavoite: sanaston kertaus ja lauseiden tuottaminen

Kasvatuksellinen tavoite: harjoitel-la yhdessä toimimista ja puheenvuoron antamista jokaiselle

Toteutus: Tutkitaan oppikirjan kappa-leessa esiintyvää kuvaa pullosta, jossa oli viesti. Opetellaan sana Message in a bottle. Oppilaat jaetaan 3-4 hengen ryh-miin, joista jokainen saa oman pullon, jonka sisällä on viesti. Viestit on kirjoi-tettu osaksi kuvavihjeinä. Ryhmä selvit-tää viestinsä yhdessä ja kirjoittaa näky-viin kuvavihjeissä olleet sanat. Tekstin

ääneen lukemista harjoitellaan yhdessä.Jokainen ryhmä tulee vuorollaan luo-

kan eteen ja esittelee ratkaistun vies-tinsä kameralla koko luokalle. Jokainen ryhmän jäsen lukee vuorollaan yhden lauseen ääneen, oppilaat ovat itse päät-täneet järjestyksen.

Jatkotyöskentely: Oppilaat saavat tyhjän paperin, johon laativat oman pul-loposti-viestinsä englanniksi ja kuvitta-vat sen halutessaan. Viestit esitellään koko luokalle ja laitetaan lopuksi luokan seinälle.

Itse- ja toveriarvioinnin harjoittelu: Oppilas kirjoittaa viestinsä kääntöpuo-lelle suomeksi, mitä mieltä oli tehtäväs-tä ja mitä oppi sitä tehdessään. Sitten toinen luokkatoveri tutustuu viestiin ja kirjoittaa kääntöpuolelle, mikä hänen mielestään siinä oli hyvää.

3) 5lk. saksa A1/ englanti A2 kevätluku-kausi: salkkutyö Eläinesittely Kielellinen tavoite: opetella kirjoitta-maan eläimestä vieraalla kielellä, kuvai-lemaan sen ulkonäköä, elinympäristöä, kertoa mitä se syö ja osaa tehdä

Oppimisstrateginen tavoite: oppi-laat oppivat etsimään tietoa eläimistä ja kuuntelemaan toistensa tuotoksia

Toteutus: Kun on tutustuttu oppikir-jassa oleviin lyhyihin teksteihin eläimis-tä ja eläinsanoihin, jokainen oppilas kir-joittaa kotitehtävänä esittelyn kahdesta listassa olevasta eläimestä. Oppikirjas-sa esitellyistä eläimistä ei saa kirjoittaa. Oppilaat ohjataan etsimään tietoa eläi-mistä eri lähteistä. Tekstin voi kuvittaa.

Seuraavalla tunnilla jokainen oppi-las vuorollaan lukee yhden esittelynsä, mutta ei mainitse esitellyn eläimen ni-meä. Muu luokka yrittää arvata, mistä eläimestä on kyse. Lopuksi esittelyt lai-tetaan luokan seinälle kaikkien nähtävil-

19le.Mikäli opettaja haluaa, ne voidaan ar-

vioida samoin kuin 3. luokan pullopos-tit (ks. kohta 2), tai arvio voidaan jättää vuoden loppuun kaikkien salkkutöiden tarkastelun yhteyteen.

4) 6lk. kevätlukukausi: projektityöSaksa A1: kaupunkiesittely. Kaupunki voi olla mikä tahansa, kunhan esittelijä on itse käynyt siellä. Oppikirjassa esitellyt kaupungit eivät kelpaa. Esityksessä täy-tyy olla jokin henkilökohtainen havain-to.

Englanti A1: Suomi. Kerätään aluksi yhdessä käsitekarttaan englanniksi asi-oita, jotka liittyvät jotenkin Suomeen. Ne voivat olla vuodenaikoihin liittyviä, henkilöitä, Suomessa asuvia eläimiä, ruokia, Joulupukki, Muumit, jokin bändi tai urheilulaji ym. Jokainen oppilas valit-see itselleen yhden aiheen, josta kirjoit-taa n. 5-10 lauseen esittelyn englanniksi.

Englanti A2: Lontoo. Oppikirjassa ker-rotaan yleisesti Lontoosta, ja teks-tin käsittelyn jatkoksi kerätään yhdes-sä luet-telo Lontoon nähtävyyksistä ym. paikoista. Jokainen oppilas valitsee yh-den asian, josta laatii n. 5 lauseen eng-lanninkielisen esittelyn. Opettajalta saa tarvittaessa kuvia esitykseen. Ryhmäs-tä riippuu, esitetäänkö tuotoksia luokan edessä vai laitetaanko ne kollaasiin luo-kan seinälle.

Kielellinen tavoite: harjoitella vieraan kielen käyttöä asiatekstin tuottamisessa ja sen esittämisessä muulle ryhmälle

Oppimisstrateginen tavoite: opetella lähteiden kriittistä käyttöä ja itsenäistä työskentelyä, sekä harjoitella toveriarvi-ointia ja arvioinnin perustelemista

Kasvatuksellinen tavoite: oppia anta-maan palautetta rakentavalla tavalla ja päästä eroon mahdollisesta esiintymis-

pelosta.Toteutus: Oppilaat laativat projekti-

työnsä itsenäisesti kotona, kunhan se on ensin käynnistetty yhdessä tunnil-la. Työn tekemiseen annetaan aikaa n. viikko, jonka jälkeen puhtaaksikirjoitta-maton tuotos tuodaan opettajalle näh-täväksi. Opettaja käy läpi pahimmat kielelliset virheet ja antaa vihjeitä jatko-käsittelyyn. Oppilaat kirjoittavat työn-sä puhtaaksi ja esittelevät ne vuorollaan koko ryhmälle. Tähän varataan aikaa ryhmän koosta riippuen 3-4 tuntia, mut-ta esittelyihin ei käytetä koko tuntia.

Oppilas voi elävöittää esitystään ku-villa jne., ja esityksessä ei tarvitse maini-ta kaikkia kirjoituksessa olevia seikkoja.

Toveriarviointi: Muu ryhmä arvioi esi-tystä kirjallisesti vihkoonsa, kriteereinä ääntäminen, sanavarasto, sujuvuus (jo-ta ei saa sekoittaa puhenopeuteen!) ja esittäminen. Vihkoon kirjoitetaan esittä-jän nimi ja kaikista 4 kohdasta annetaan plussia yhdestä kolmeen. Yhden plussan saa, jos uskaltaa sanoa jotain. Esityksen jälkeen esittäjä saa aplodit ja opettaja kyselee eri oppilailta annettuja pistei-tä ja niiden perusteluja. Samalla voi an-taa vihjeitä siitä, mikä tekee esityksestä onnistuneen, ja varoittaa kopioimasta tekstiä suoraan netistä – yleensä se joh-taa ääntämisvaikeuksiin ja kuulijakunta protestoi, kun ei ymmärrä mitään.

Lopuksi työt laitetaan kielisalkkuun tai – Lontoo-esittelyjen ollessa kysees-sä – luokan seinälle koottavaan Lontoo-kollaasiin.

5) Puheprojekti luokat 3-6Kasvatuksellinen tavoite: oppilaiden esiintymispelon vähentäminen ja toisen kuuntelemisen oppiminen

Kielellinen tavoite: kielen suullinen käyttö, opittujen asioiden jatkuva esillä

20 pitäminenToteutus: Yksi oppilas tulee tunnin

alussa luokan eteen puhumaan jostain sovitusta asiasta. Järjestys sovitaan yh-dessä oppilaiden kanssa, ja oppilailla on näkyvissä kulloiseenkin tehtävään liitty-vä ohjeistus ja vihjeitä (lauseen alkuja, sanoja tms.).

Puheprojektin voi alkaa 3. luokan ke-väällä.

Englannintunnilla se alkaa Show and Tell -tuokiona: oppilas esittelee muille jonkin omistamansa esineen, usein ko-toa tuodun lelun, ja kertoo ensin viikon-päivän ja nimensä sekä kaksi lausetta esineestään: I’ve got a … It is …(adj). Jos ei ole muistanut tuoda esinettä kotoa, voi esitellä vihkonsa, kynänsä tms. – ke-väällä 2011 yksi oppilas riisui sukkansa ja esitteli sen!

Saksantunnilla aloitamme Sääsam-makko-aiheella: oppikirjassa esiintyvä sammakko pääsee televisioon meteo-rologiksi, ja kertoo päivän sään. Jokai-

sella oppilaalla on sammakkovuoronsa. Sammakko on pehmoeläin, ja televisio-na toimii pahvilaatikko, josta on taitettu pohja sisään. Kun yksi kierros on käyty läpi, oppilaat ovat oppineet kellonajat, ja säätiedotukseen liitetään seuraavalla kierroksella kellonaika.

Projekti jatkuu joka vuosi, puheenai-heet vaihtelevat opetettujen asioiden mukaan ja esitykset pitenevät: 6. luokal-la oppilaat kertovat esim. päiväyksen, kellonajan, sään ja 5 lauseella itsestään ja harrastuksistaan, tai menneen ajan ai-kamuotoa käyttäen mitä tekivät eilen/ viikonloppuna/joululomalla jne. Opet-taja auttaa tarvittaessa. Kun projektin aloittaa 3. luokalla, kukaan ei kyseen-alaista toimintaa, ja yleensä oppilaat kyselevät heti syksyn alussa vuorojaan. Tuotoksia ei arvioida eikä nauhoiteta, mutta tottuminen esiintymään luokan edessä auttaa projektitöiden esittämi-sessä.

21Esimerkki 4, Eila Kuokkanen ja Kaija Perho

Salkkutöiden aiheita vuosiluokittain /englantiLuokat 1-2• piirros itsestä/ ystävästä ja nimeämi-

nen• piirroksia opetelluista sanoista (kou-

luesineet, hedelmät, lelut luontoon liittyvät sanat jne.) ja sanojen kirjoitta-minen kuvien viereen

• erilaisia tuttuja asioita/ esineitä väri-tettäviksi ja värien kirjoittaminen

• lomakuvien piirtäminen, vuodenaiko-jen piirtäminen ja kuvien asioiden ni-meäminen

3. luokkaThis is me: oma kuva ja itsestä kertomi-nen, nimi, ikä, mistä pitää, mistä ei, mitä osaa tehdä, mitä ei … (kun edetään op-pimisessa niin kertomusta voi jatkaa ja laajentaa)

My Pet: lemmikkiaihe tulee aina esille 3. luokan aiheissa ja oppilas voi kertoa omasta lemmikistään ja ellei lemmikkiä ole voi kertoa lemmikistä, jonka haluai-si. Kertomukseen liitetään kuva (piirros, lehtikuva, valokuva).

Wild animals / Zoo: oppilaat piirtävät villieläimiä ja värittävät kuvat, sitten ku-vista kootaan oma eläintarha isolle kar-tongille. Eläintarhan aitoihin ja häkkien laitoihin kirjoitetaan eläinten nimet eng-lanniksi.

Family / MyFamily: oman perheen kuvaus, piirros, johon kirjoitetaan ketä kuvassa on, ja kun on opittu kertomaan myös millainen jokin henkilö on, kirjoi-tetaan kuvan viereen/alle (esim. mother – she is nice, father – he is tall jne.)

My home / My room: kotiin ja asumi-

seen liittyvän sanaston vahvistaminen kuvaamalla omaa kotiympäristöä. Voi-daan antaa apua kirjoittamiselle esim. I have ….in my room. jolloin oppilas kirjaa kertomukseensa mitä ja millaisia esinei-tä, tavaroita hänen kotonaan, huonees-saan on.

Food and drink: voidaan piirtää tai koota esim. lehtikuvista ”favourite food, drink”, tai tehdä esim. Favourite menu

4. luokkaItsestä ja perheestä kertomista voi sy-ventää, kun on sanavarasto karttunut oppilas pystyy laajemmin kertomaan ominaisuuksista ja tekemisistä, harras-tuksista jne. …

My hobby: kiitollinen aihe oppilaan salkkutyöksi. Antaa oppilaalle tilaisuu-den kertoa asiasta, joka on hänelle tär-keä ja kiinnostava.

Farm: maatilan elämää ja eläimiä. Työ voidaan tehdä pari- tai ryhmätyönä tai sitten oppilas tekee oman farminsa.

Ruokaaihe: Menu ja mahdollises-ti keskustelu ravintolassa / tarjoilijan ja asiakkaan keskustelu.

Invitation: kutsu syntymäpäiväjuhliin. Kutsuun kirjataan milloin, mihin kellon-aikaan ja missä kutsut ovat. Voidaan liit-tää kutsuun ”menu” eli mitä tarjoillaan ja myös ohjelma siitä, mitä juhlissa teh-dään (pelejä, leikkejä…)

Pulloposti: esim. avunpyyntö autiol-ta saarelta, vain viesti jollekin ja pyyntö vastauksesta jos ja kun viestin joku sat-tuu löytämään.

5.luokkaWanted / Missing: tehdään etsintäkuu-lutus tai katoamisilmoitus. Henkilöku-vauksessa sanavarastoa on jo paljon ja pystytään kuvaamaan ulkonäköä tar-kemmin (pitkä/lyhyt, tumma/vaalea, ki-

22 harat/ suorat hiukset, kalju, arpia, pisa-mia ja vaatteet jne..).

Hobbies: esitellään kuvin ja kertoen erilaisia harrastuksia.

Henkilökuvaus: esim. lehdestä ote-taan kuvia, joista oppilas valitsee itsel-leen mieluisan ja kertoo ko. henkilöstä.

Annetaan kuvan henkilölle nimi, am-matti, kuvaillaan perhe, harrastukset, lemmikit, mitä henkilö tekee/ ei tee, mistä pitää/ mistä ei, mitä hänellä on / ei ole jne… Harjoitellaan yleispreesen-siä.

Cartoon Characters: oppilas kuvaa omaa suosikkihahmoaan ja perustelee myös miksi pitää juuri siitä hahmosta.

Vaatesanasto: What is he/ she wea-ring? tai What are they wearing? Erilai-sia kuvia tai oppilaan piirtämiä kuvia, joista kirjoitetaan, mitä henkilöllä/ hen-kilöillä on yllään.

School Uniform: tämä esille kulttuuri-sena erona oman koulumme ja Britanni-an koulujen välillä.

Vaateaiheeseen liittyen on myös hyvä tehdä ostostilanteita, joissa käydään lä-pi tavalliset vaatteita/asusteita ostaes-sa tarvittavat sanonnat. (tervehdykset, hinnan, värin, sopivan koon tiedustelu, sovittaminen, mielipiteen kertominen, ostoksen maksaminen jne.) Ostostilan-teen voi tehdä myös sarjakuvana tai op-pilaat esittävät laatimansa tilanteen ja videointi tulee salkkuun.

The UK : maan esittely ryhmätöinä. England, Scotland, Wales, Northern Ire-land. Liput, pääkaupungit perusfaktat ja kuvia teksteineen.

Ireland: samoin esiteltynä kuin edellä. London: tavallisimmat nähtävyydet

Sopii hyvin ryhmätyöksi. Oppilaat esitte-levät jonkun kohteen joko yksin tai pa-rin kanssa. Kootaan julisteeksi tai esit-teeksi/lehdeksi.

Juhlapäivät : kootaan kulttuuritietoa esim. Halloween, Guy Fawkes, Christ- mas, Valentine’s Day, St. Patrick’s Day, Easter, May Day…

Sarjakuva: erilaisiin kertomuksiin ja legendoihin liittyen oppilas tekee sar-jakuvan aiheesta. Piirtää itse tarinan ja tekstittää puhekuplat.

6. luokkaAiheet laajenevat yhä etäisempiin mai-hin ja eri maiden ja niiden tärkeiden, tunnettujen paikkojen esittely on hyvä aihe salkkutyölle.

Australia: Australian animals, Ulu-ru (Ayer’s Rock), The Great Barrier Reef, Aborigines jne…

New Zealand: Maoris, Kiwis, ihmisten esittelyn lisäksi maan esittelyä.

Minkä tahansa maan esittely, missä englantia puhutaan äidinkielenä tai vi-rallisena kielenä.

This is me: kuudesluokkalainen voi-si kirjoittaa esittelyn itsestään (nimi, ikä, harrastukset, ajatukset englannin opiskelusta, mieliaineet, mistä pitää/ ei pidä, mitä tekee mielellään/ei tee…). Tämä voisi olla vaikka kirje tulevalle englannin opettajalle yläkouluun siirryt-täessä.

Kertomus mennessä ajassa: joko mie- likuvitustarina (esim. Halloween story) tai kertomus omasta lomasta. Missä oli, mitä teki, näki, koki…

5. 2. Vuosiluokille 7-9

Esimerkki 1, Arja KujansivuKielisalkusta keskusteltaessa olen usein kuullut epäileviä kommentteja siitä, et-tä salkkutyöskentely toisi vain ylimää-räistä, paljon aikaa vievää lisätyötä nor-maalin opiskelun lisäksi. Näin asian ei

23kuitenkaan tarvitse olla. Salkkutyöt voi-daan liittää luontevaksi osaksi normaa-lia tunti- ja kotiläksytyöskentelyä.

Olen koonnut tähän joitakin esimerk-kejä töistä, joissa oppilaani ovat hyö-dyntäneet juuri oppimaansa tai opis-keltavana olevaa asiaa joko tunnilla tai kotitehtävänä työstäen. Esimerkiksi työ-kirjoissa on runsaasti varsin mekaanisia-kin tehtäviä. Ne voidaan hyvin korvata paitsi oppilaan omina esimerkkilauseina myös aiheeseen sopivana salkkutyönä. Olen huomannut, että menettely lisää myös oppilaan motivaatiota.

Salkkutöitä suunniteltaessa vain mie-likuvitus on rajana. Esimerkkini eivät ole mitenkään kielisidonnaisia. Itse olen käyttänyt niitä yläkoulussa niin A- kuin B-kielissäkin.• Uutta kielioppiasiaa, aikamuodot, sivu-

lauseet, adjektiivin taivutus ym. har-joitellaan sisällyttämällä niitä omiin kertomuksiin. Tuotoksia tarkastellaan myöhemmin parin tai ryhmän kesken ja saadaan näin tarvittaessa korjaus-apua mahdollisiin virheisiin. Työt voi-daan laatia myös ryhmätyönä.

• Tekstikirja/työkirja: Tekstissä esiintyy esim. joku kuvitteellinen henkilö tai henkilöitä. Kuvittele, mitä heille kuu-luu 10-15 vuoden kuluttua (tai tietyn ikäisenä) ja kehittele siitä oma ”juttu”.

• Opiskeltavan kappaleen aihe histori-aan/tulevaisuuteen liittyvä. Kuvittele itsesi kyseiselle aikakaudelle johonkin rooliin ja kerro elämästäsi.

• Tekstikirja/työkirja: Aiheena esim. ra-vintolassa asioiminen. Kuvittele ja kuvaile ravintola-/kahvilaympäristö (tunnelma, sisustus, asiakkaat, mah-dollinen taustamusiikki jne.), miksi tie-tyt asiakkaat ovat paikalla, mitä tilaa-vat, mitä keskustelevat jne. Mm. tästä aiheesta ovat jotkut oppilaani laati-

neet ryhmätyönä näytelmän, joka on sitten esitetty luokalle tai isommalle kuulijakunnalle esimerkiksi koulun kie-livalintatapahtumassa. Matkustami-nen, kaupassa asiointi tai muu vastaa-va tilanne voidaan toteuttaa samalla tavalla. On oiva tapa harjoitella kirjoit-tamisen lisäksi myös suullista viestin-tää ja esiintymistä.

• Tekstikirjan kappale/ työkirjan juonel-linen tehtävä: Oma kertomus, jossa toisenlainen juoni tai loppu. Alkuase-telma siis sama, mutta juoni etenee ja päättyy eri tavalla. Oppilaat saavat ai-kaiseksi uskomattoman monta eri ver-siota. Kun kertomukset luetaan muulle ryhmälle, tulee lisäksi harjoiteltua se-kä suullisen kielen käyttöä että kuullun ymmärtämistä.

• Laadi runo tekstikappaleen aihepiiris-tä.

• Tekstikirja/työkirja: Tekstissä esiintyy joku henkilö. Kirjoita kirje tekstin hen-kilölle, tekstin sanastoa hyödyntäen.

• Kuvittele uusi identiteetti kirjassa esiintyvälle henkilölle ja kerro hänen elämästään.

• Teksti-/työkirjan kuva (henkilö/henki-löt): Keksi kuvan pohjalta kertomus. Kuka/keitä, ikä, perhesuhteet, miksi on/ovat juuri tällä paikalla, mihin me-nossa, mitä tekevät työkseen, tulevai-suuden suunnitelmat jne.

• Opiskeltava teksti käsittelee eri am-matteja tai on oltu TET-harjoittelussa: Jonkin ammatinharjoittajan haastatte-lu kirjallisena, suullisena, videointina.

• Laadi käsitellyn tekstin pohjalta sar-jakuva/sarjakuvia. Sopii hyvin myös ryhmässä toteutettavaksi. Esimerkik-si aiheesta liikenneonnettomuus eräs ryhmä laati laajan sarjakuvanomai-sen jatkokertomuksen, jota he työsti-vät aina sopivasti muun työskentelyn

24 lomassa. Seinälle kiinnitettynä tämä upeajuoninen ja kuvitettu kertomus oli sitten kaikkien tarkasteltavana.

• Lyhyt lehti-ilmoitus (treffi-ilmoitus, ka-donnut/löydetty tms.). Suunnittele sen pohjalta tarina.

• Maantieteellisten tekstien sanaston hyödyntäminen esim. laatimalla mat-kailumainos jostain muusta, itseä kiin-nostavasta kohteesta. Voi olla sekä kir-jallinen että suullinen, esim. oppaan roolissa tehty videotyö, jossa esitel-lään omaa kotipaikkakuntaa.

Esimerkki 2, Tuija Dalmo

1. salkkutyö 7. lk. syksylläPerinteinen My Summer -kirjoitelma Kielellinen tavoite: Käyttää alakoulussa opiskeltua imperfektiä omakohtaisessa tarinassa. Opettajalle erinomainen diag-nostinen väline kartoittaa oppilaiden kirjallista osaamista opetussuunnitel-man tavoitteiden saavuttamisessa: im-perfektin käyttö, päälauseiden/sivulau-seiden käyttö vrt. kirjallisen osaamisen kriteerit.

Psykososiaalinen tavoite: Opettaja saa usein uusia oppilaita seitsemännelle luokalle ja voi näin tutustua oppilaiden-sa elämään ja usein saada tietoa mah-dollisista ongelmakohdista. Oppilaat kertovat usein ns. rivien välistä union-gelmistaan, kaverisuhteistaan, suhteis-taan vanhempiinsa, asemastaan per-heessä jne. Tarvittaessa opettaja voi ohjata oppilaan terveydenhoitajan tai kuraattorin juttusille jo tässä vaiheessa. Myös erilaiset oppimisvaikeudet, kuten lukihäiriö tms. paljastuu opettajalle jo tässä varhaisessa vaiheessa.

Kulttuurinen tavoite: Opettaja voi kir-joitelmista lukea matkakokemuksista ym. kulttuurisista kokemuksista ja hyö-dyntää niitä vuorovaikutuksessa oppilai-den kanssa ja ottaa niitä esille opetuk-sessaan.

Oppimisstrateginen tavoite: Oppilas saa kokemuksen siitä, että hän pystyy käyttämään omaksumaan vierasta kiel-tä ja juuri oppimaansa rakennetta jon-kin hänelle merkityksellisen asian kerto-miseen. Oppilas saa kokemuksen työn saattamisesta loppuun ja saa siitä palau-tetta. Tähän palataan arviointikeskuste-lussa jakson lopussa.

Narratiivinen/oppilaan identiteettiä tukeva tavoite: Oppilaan elämään ja ylä-kouluun siirtymiseen liittyvät tuntemuk-set ja kokemukset liitetään ajalliseen jatkumoon sekä hänen elämässään, että kielenoppimispolussaan.

Toteutus: Syksyn ensimmäisillä eng-lannin tunneilla kirjoitetaan uuteen vih-koon kirjoitelma My Summer ja oppilai-ta kehotetaan käyttämään aikamuotoja monipuolisesti. Parhaat osaavat jo ha-paroiden kokeilla eri aikamuotoja halu-amiensa asioiden ilmaisemiseen, vaikka niitä ei vielä alakoulun opetussuunnitel-man mukaan ole opetettu. Tämä toimii hyvin johdantona uusien aikamuotojen opettamiseen.

Tämä sama toimii soveltuvin osin myös yhdeksännen luokan ruotsin ope-tuksessa, vaikka oppilaat usein tarvitse-vat hiukan enemmän tukea kirjoitelman kirjoittamiseen ja tällöin se toimii kerta-uksena kahdeksannella opetellusta im-perfektistä. Ruotsin opiskelu lähtee hy-vin liikkeelle, kun tavoitteena on jonkin merkityksellisen asian kertominen koh-dekielellä. Se lisää motivaatiota.

25Salkkutyö 2. 8. lk keväällä tai 9.lk syksyllä

Past Present FutureKielellinen tavoite: Pohtia aikaa ja sen il-maisemista eri aikamuodoin. Oppia eri aikaa ilmaisevat sanat englanniksi. Oppi-laiden aikakäsitys on vielä hatara. Ym-päristösanaston omaksuminen. Voidaan toteuttaa myös kirjoitelmana tai power point - esityksenä, jolloin painotukset eri tavoitteiden suhteen ovat hieman erilaisia. Opettaja tai oppilas voi valita toteutustavan.

Kulttuurisen kohtaamisen tavoite: Hahmottaa omaa elämää ja omien valin-tojen vaikutusta globaalisti.

Oppimisstrateginen tavoite: Yksilö-työnä - omien vahvuuksien hahmottami-nen ja lähteiden käyttö, esim. kuvallinen ja esteettinen esittäminen, vahvuus koh-dekielessä, ajattelullinen vahvuus jne..

Yhteistoiminnallisena työnä - omi-en ja oppilastoverien vahvuuksien hah-mottaminen, kuten edellä, neuvottelu, arvonäkökulmien valinta ja toteutuksen suunnittelu yhdessä.

Narratiivinen/oppilaan identiteettiä tukeva tavoite: Hahmottaa omaa elä-mää ja arvovalintoja ja omien valinto-jen vaikutusta omaa identiteet-tiä ilmaisevina elementteinä se-kä kaupallisuu-den vaikutusta omaan elämään ja arvovalintoihin (aikakaus- tai luonto-lehtien käyttö lähdemateriaalina kuvi-tukseen jne.).

Toteutus: Yksilö- tai ryhmätyönä. Va-litaan kaksi näkökulmaa 1) oma elä-mä menneisyys/nykyisyys/tulevaisuus

tai 2) ympäris-tönäkökulma menneisyys/nykyisyys/ tu-levaisuus tai molemmat. To-teutetaan sei-

nätyönä, johon leikataan kuvia ja kir-joitetaan sanastoa tai piirretään ja kirjoitetaan. Työt ripustetaan seinälle ja niistä keskustellaan.

Samantapainen työ on triptyyk-ki ideal life – real life – horror scenario, jossa myös voidaan ottaa individualisti-nen tai yhteiskunnallinen näkökulma ja toteuttaa se yksilö- tai ryhmätyönä. Ta-voitteet ovat samankaltaiset.

Salkkutyö 3. 9. lk. keväällä

Koulupolku englanniksiKielellinen tavoite: Oppia eri kouluastei-siin liittyvä sanasto ja kouluasteiden ni-met englanniksi.

Psykososiaalinen ja ohjauksellinen ta-voite: Oppilas kertoo tätä työtä tehdes-sään usein omista suunnitelmistaan ja tavoitteestaan elämässään ja seuraaval-le kouluasteelle siirtymisestään. Nämä asiat konkretisoituvat ja oppilas näkee itsensä koulutuksellisessa jatkumossa varhaiskasvatuksesta senioriasteelle as-ti. Myös koulupudokkuudesta keskustel-laan ja työelämään siirtymisestä ja tä-mäkin sanasto otetaan mukaan työhön.

Kulttuurisen kohtaamisen tavoite: Eri-laiset koulujärjestelmät eri maissa he-rättävät keskustelua. Eri maista ja eri paikkakunnilta muuttaneet nuoret tuo-vat oman lisänsä keskusteluun ja heille on erityisen tärkeää nähdä itsensä kou-lutuksellisessa jatkumossa. Myös eri ikä-kausien näkeminen jatkumossa ja oman itsen hahmottaminen eri ikäkausina ja

26 eri yhteisöjen sekä yhteiskunnan jäse-nenä ja eri viitekehyksissä kehittää kult-tuurista herkkyyttä ja toiseuden ymmär-tämistä oman itsen kautta.

Narratiivinen/oppilaan identiteettiä tukeva tavoite: Elämänkaari-tehtävä, jo-ka luo oppilaan omaa kertomusta ns. kehdosta hautaan. Erityisen tärkeä ja motivoiva eri maista ja kulttuureista se-kä muuten muista kouluista ja eri paik-kakunnilta tulleille nuorille.

Toteutus ja menetelmät: 1. vaihe: Tehdään yhdessä opetus-

keskustelussa koulupolku taululle tms. (myös vihkoon) elämänkaaren muodos-sa. Opettaja kysyy ja antaa lisää sanoja, joita ei löydy oppimateriaalista tai oppi-kirjasta, esim. drop out, curriculum tms. Keskustellaan oppilaiden toiveista, ko-kemuksista ja tulevaisuuden suunnitel-mista.

2. vaihe: Oppilasryhmille jaetaan kar-tongit (3–5 oppilasta). Jokainen oppilas-ryhmä valitsee yhden kouluasteen:• päiväkoti• esikoulu• alakoulu• yläkoulu• 2.aste lukio/ammattikoulu• yliopisto/ammattikorkeakoulu

• aikuiskoulutus/ammatillinen kasvu• ikäihmisten yliopisto

Oppilasryhmän koon mukaan voidaan yhdistellä tai tehdä useampi työ.

3. vaihe: Jokainen ryhmä toteuttaa valitsemastaan kouluasteesta seinätyön, jossa on kouluasteen nimi ja runsaasti kouluastetta kuvaavaa englanninkielis-tä sanastoa ja erilaisia kuvia. Muutoin toteutus on vapaa, esim. sarjakuvamai-nen, luettelonomainen, kollaasimainen tms.

4. vaihe: Työt ripustetaan kronologi-seen järjestykseen seinälle – niistä muo-dostuu koulupolku/elämänkaari. Työhön voidaan tällöin viitata ja palata opetuk-sessa ja tehdä esim. kirjoitelmia eri ai-kamuodoissa eri elämänvaiheista ja eri kouluasteista.

Salkkutyö voidaan toteuttaa myös digitaalisessa muodossa, esim. power point -esityksenä, mutta olisi tärkeää to-teuttaa myös vaihe 4, jotta elämänkaari jää näkyväksi tuotokseksi.

Powerpoint-esitys Kielisalkun esitte-lyyn, Tuija Dalmo, Anne-Marie Grahn-Saarinen, Eeva Regan

Kielisalkun esittely.ppt.