Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta

Faculty of Science and Forestry

ENERGIATEHOKKUUDEN NYKYTILA STORA ENSO METSÄLLE URAKOIVISSA

PUUNKORJUU- JA PUUTAVARAN KAUKOKULJETUSYRITYKSISSÄ

Miikka Hourula

METSÄTIETEEN MAISTERIN TUTKIELMA

JOENSUU 2018

2

Hourula Miikka. 2018. Energiatehokkuuden nykytila Stora Enso Metsälle urakoitsevissa puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetus yrityksissä. Itä-Suomen yliopisto. Luonnontieteiden ja metsätiedeteiden tiedekunta, Metsätieteiden osasto. Metsätieteen pro gradu, erikoistumisala metsä-, energia- ja puuteknologian erikoistumisala. 76s.

Tiivistelmä

Puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetusyritysten energiatehokkuus tunnetaan heikosti. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Stora Enso Metsälle urakoitsevien korjuu- ja kaukokuljetusyritysten energiatehokkuuden nykytila. Kokonaiskuva muodostettiin yrittäjien energiatehokkuuden tietämyksestä ja suhtautumisesta sekä energiatehokkuuden roolista yrityksissä. Tutkimuksen taustalla oli Stora Enso Metsän energiatehokkuuden johtamisjärjestelmä (ISO 500001), jonka tavoitteena on 4 % ominaisenergiankäytön tehostaminen vuoteen 2020 mennessä vuoden 2015 lähtötasoon nähden. Tutkimusta varten haastateltiin 25 puunkorjuu- ja 25 puutavaran kaukokuljetusyrittäjää marras-joulukuussa 2017. Aineistoa luokiteltiin toimialaryhmiä sekä korjuu- ja kuljetusmääräluokkia käyttäen ja saatujen tulosten merkitsevyyttä testattiin ei-parametrisille aineistoille soveltuvilla Mann-Whitneyn U-testillä sekä Kruskall-Wallis -testillä. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan energiatehokkuudella on kohtalaisen tärkeä rooli puunkorjuu ja puutavaran kaukokuljetusyritysten toiminnan taustalla. Vastausten perusteella energiatehokkuuden teemaa sivutaan keskusteluissa jopa viikoittain molemmissa toimialaryhmissä. Kalustohankintojen yhteydessä energiatehokkuus nähtiin puunkorjuuyrityksissä kymmenenneksi tärkeimpänä ja kaukokuljetusyrityksissä viidenneksi tärkeimpänä tekijänä. Tutkimuksen keskeisimpiä havaintoja oli, että puutavaran kaukokuljetuksissa energiatehokkuudella on puunkorjuuta keskeisempi rooli. Tulosten tulkinnassa havaittiin, että käsite energiatehokkuus on erityisesti puunkorjuun yhteydessä vielä vierasta, mutta moni energiatehokkuuden osatekijä, kuten tuottava hakkuutyö ja polttoaineen kulutus, ovat tuttuja. Energiatehokkuuskoulutuksia koskevien tulosten perusteella polttoainetaloudellinen työskentely ei toistaiseksi kuulu keskeisesti puunkorjuualan koulutukseen, toisin kuin puutavaran kaukokuljetuksessa. Lisäksi vastauksien perusteella tietoa energiatehokkuudesta ja energiatehokkuuden kehittämiskeinoista kaivattiin useissa yrityksissä. Energiatehokkuuteen suhtauduttiin positiivisesti Stora Enso Metsän yrittäjäkunnassa. Puunkorjuuyrityksistä 84 % ja puutavaran kaukokuljetusyrittäjistä 100 % oli samaa mieltä, että energiatehokkuutta parantamalla on mahdollista parantaa yrityksen kannattavuutta. Lähes kaikki yrittäjät olivat valmiita osallistumaan energiatehokkuuden kehitystyöhön yhdessä Stora Enso Metsän kanssa, mikä luo positiivisen pohjan kehittää puunhankinnan energiatehokkuutta. Avainsanat: Energiatehokkuus, Puunkorjuu, Puutavaran kaukokuljetus, Polttoainetehokkuus, Puunhankinta

3

Hourula Miikka. 2018. Current state of energy efficiency in wood harvesting and timber-trucking contracting companies of Stora Enso. University of Eastern Finland. School of Forest Sciences. Master’s thesis in Forest Science in specialization forest, energy and wood technology. 76p

ABSTRACT

Wood harvesting and timber-trucking company’s energy efficiency is poorly known. The aim of this research was to find out current state of energy efficiency in logging and timber-trucking contracting companies of Stora Enso. Whole picture was summarized from entrepreneur’s knowledge and attitudes towards energy efficiency and energy efficiency’s role in companies. Stora Enso Wood Supply Finland has energy efficiency management system which aim is to increase 4 % of energy efficiency till 2020 from 2015 level. 25 logging and 25 timber-trucking entrepreneurs contracted to Stora Enso Wood Supply Finland were interviewed in November and December 2017. Half structured interview form included five sections (background, education, machines, monitoring and energy efficiency of logging and timber-trucking). Material were categorized by using business of enterprises and volume of operations. Non-parametric tests Mann-Whitney U-test and Kruskall-Wallis -test were used to test the significance of results. Energy efficiency have relative high role on the background in wood harvesting and timber-trucking companies. The result shows that energy efficiency theme is part of discussion even weekly. In machine investments energy efficiency was tenth important factor in wood harvesting and fifth important in timber-trucking. Entrepreneurs estimated that energy efficiency is going to have bigger role in investments both in logging (76 % agreed) and timber-trucking (84 % agreed). The one of the most significance observation was that energy efficiency is more significance in timber-trucking than in wood harvesting. Deeper look of results showed that energy efficiency is unfamiliar especially in logging companies but its parts such as efficient harvesting and fuel consumption are familiar. According to entrepreneur’s energy efficiency does not have major role in wood harvesting operator education such as it has in timber-trucking. In addition, answers marked out there is need for extra information about energy efficiency in companies. The entrepreneurs had positive attitude towards energy efficiency among Stora Enso contracting companies. 84 % of logging and 100 % of timber-trucking companies agreed that improvements in energy efficiency improve profitability of their business. Furthermore, almost all of entrepreneurs were willing to take part on development work together with Stora Enso Wood Supply Finland which makes positive basement to continue energy-effective work. Keywords: Energy efficiency, Wood harvesting, Timber-trucking, Fuel consumption, Wood supply

4

ALKUSANAT

Pro gradu -tutkielma toteutettiin yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja Stora Enso Metsä Oyj:n

kanssa. Tutkielma on osa väitöskirjaprojektia, jossa selvitettiin Stora Enso Metsän kanssa

sopimuksessa olevien puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetusyritysten energiatehokkuutta

ja energiatehokkuuden kehittämismahdollisuuksia. Hanna Haavikon väitöskirja on

kolmiosainen, jonka ensimmäiseen osaan tämä Pro Gradu -tutkielma sisältyy. Haluaisin

osoittaa erityiskiitokset Hanna Haavikolle joustavasta ja tuloksellisesta yhteistyöstä. Kiitokset

arvokkaasta tuesta kuuluvat ohjaajille Stora Enso Metsän kehitypäälikölle Kalle Kärhälle sekä

Itä-Suomen yliopiston metsäteknologian professorille Teijo Palanderille. Lisäksi haluan

mainita Krista Lapin ja Tuomas Viskarin, jotka toimivat tärkeänä taustatukena.

5

Sisällysluettelo

1 JOHDANTO .......................................................................................................................... 6

2 TUTKIMUKSEN AINEISTO JA MENETELMÄ ....................................................................... 11

2.1 Haastattelulomake ..................................................................................................... 11

2.2 Aineiston keruu .......................................................................................................... 13

2.3 Aineisto ...................................................................................................................... 14

2.4 Aineiston tilastollinen analysointi .............................................................................. 18

3 TULOKSET ......................................................................................................................... 20

3.1 Koulutus ..................................................................................................................... 20

3.2 Keskustelu .................................................................................................................. 23

3.3 Tuottavuuden seuranta ............................................................................................. 25

3.4 Kalustohankinnat ....................................................................................................... 27

3.5 Energiatehokkuustoimenpiteet ................................................................................. 30

3.6 Energiatehokkuuteen vaikuttavat asiat ..................................................................... 34

3.6.1 Yrityskoon vaikutus ............................................................................................. 38

3.7 Väittämät ................................................................................................................... 43

3.7.1 Yrityskoon vaikutus ............................................................................................. 45

4 TARKASTELU ..................................................................................................................... 48

4.1 Tulosten luotettavuus ................................................................................................ 48

4.2 Erot toimialojen välillä ............................................................................................... 49

4.3 Erot yrityskokojen välillä ............................................................................................ 50

4.4 Tietämys, suhtautuminen ja rooli .............................................................................. 51

4.4.1 Tietämys energiatehokkuudesta ........................................................................ 51

4.4.2 Suhtautuminen energiatehokkuuteen ............................................................... 52

4.4.3 Energiatehokkuuden rooli yrityksissä ................................................................. 54

4.5 Energiatehokkuuden nykytila .................................................................................... 56

KIRJALLISUUS ............................................................................................................................ 57

LIITE 1 ENERGIATEHOKKUUDEN MÄÄRITELMÄ ....................................................................... 61

LIITE 2 HAASTATTELULOMAKE PUUNKORJUUYRITTÄJILLE ...................................................... 62

LIITE 3 HAASTATTELULOMAKE AUTOKULJETUSYRITTÄJILLE .................................................... 69

6

1 JOHDANTO

Energiatehokkuus on ajankohtainen teema metsätaloudessa. Puun kokonaiskäytön on

arvioitu kasvavan metsäteollisuuteen kohdistuvien investointien seurauksena ja yhtä lailla

puunkorjuun sekä puutavaran autokuljetusten kokonaisenergiankulutus tulee kasvamaan.

Kuitenkin samaan aikaan ilmastonmuutoksen vaikutukset alkavat näkyä kiihtyvällä tahdilla ja

fossiilisten polttoaineiden kustannukset nousevat (TEM 2014a). Järjestelmiä ja toimintatapoja

on pystyttävä viemään kohti energiatehokkaampaa ja ilmastoystävällisempää yhteiskuntaa

kestävästi. Huomiota tulee kiinnittää siihen, että ratkaisut ovat toimintavarmoja ja

kustannustehokkaita kilpailukyky säilyttäen. Lisäksi suunnittelussa tulee huomioida Suomen

erityisolosuhteet, kuten kylmä ilmasto sekä pitkät etäisyydet, jotka luovat

energiatehokkuuden ratkaisuille omat haasteensa (TEM 2017).

Suomi on sitoutunut niin kansallisissa kuin kansainvälisissäkin sopimuksissa hillitsemään

ilmastonmuutosta ja energian käytön kasvua. Osana ilmastopolitiikkaa Eurooppa neuvosto

vahvisti vuoteen 2030 ulottuvat ilmastotavoitteet Brysselissä 23–24.10.2014 (Eurooppa

neuvosto 2014). Euroopan Unionin tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä vähentää

kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 40 % vuoden 1990 tasoista, saada uusiutuvan energian

osuudeksi energiankulutuksesta vähintään 27 % sekä pyrkiä parantamaan energiatehokkuutta

vähintään 27 % verrattuna tilanteeseen, jossa toimenpiteitä ei tehdä (Eurooppa neuvosto

2014). Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman tavoitteet ovat vielä Euroopan Unionin

yleisiä tavoitteitakin kunnianhimoisempia, esimerkiksi uusiutuvien energialähteiden osuus

pyritään kasvattamaan yli 50 %: iin jo vuoteen 2030 mennessä (TEM 2017). Kokonaisuuden

kannalta kyseiset tavoitteet ovat kuitenkin vasta välitavoitteita matkalla kohti täysin

hiilineutraalia yhteiskuntaa (TEM 2017).

Vuoden 2030 energiatehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi Euroopan komissio loi vuonna

2012 energiatehokkuusdirektiivin (EED), joka määrittelee tavoitteen saavuttamisen keinot

yksityiskohtaisemmin. Puolestaan energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanoa säädellään

Suomessa energiatehokkuuslailla (TEM 2014b). Energiatehokkuuslaki velvoittaa suuria

yrityksiä tekemään energiakatselmuksen, jossa tulee raportoivat energiatehokkuus

tavoitteista ja kehityksestä (TEM 2014b). Neljän vuoden välein suoritettavalta lain vaatimalta

7

katselmukselta voi vapautua, mikäli yritys raportoi energiatehokkuudesta jollekin

sertifioidulle standardille (TEM 2014a). Stora Enso Metsän käytössä oleva ISO 50001 -

energiahallintajärjestelmä on yksi näistä standardeista.

Paine kasvihuonekaasupäästöjen määrän vähentämiseksi ja energiatehokkuuden

parantamiseksi kasvaa jatkuvasti. Polttomoottoreiden kautta vapautuu merkittäviä määriä

hiilidioksidia ilmakehään ja tehokkain keino laskea näitä päästöjä olisi korvata fossiiliset

polttoaineet uusiutuvilla (TEM 2014a). Kuitenkin uusiutuvien polttoaineiden osuutta on vaikea

nostaa asetettuihin tavoitteisiin, mikäli polttoaineiden globaali kokonaiskysyntä jatkaa

kasvuaan (EU 2009/28/EY). Tästä syystä Euroopan Unionin direktiivissä (EU 2009/28/EY) on

linjattu, että energiankokonaiskulutusta on rajoitettava energiatehokkuutta parantamalla.

Energiatehokkuuden on yleisesti tunnustettu olevan kustannustehokkain keino ratkaista

energiankäyttöön liittyviä ongelmia (IEA 2014). Suomi on edelläkävijä älykkäissä

sähköverkoissa ja -mittareissa sekä energiatehokkaassa sähkönkäytössä, mikä perustuu

pitkäjänteiseen tutkimus- ja kehitystoimintaan (TEM 2017). Panostamalla

energiatehokkaaseen ja raaka-ainetehokkaaseen teknologiaan ja toimintatapoihin voidaan

polttoaineen kulutusta ja hiilidioksidipäästöjä laskea. Energiatehokkaiden sähköjärjestelmien

ja energiatehokkuuden ympärillä on myös hyvät olosuhteet uuden liiketoiminnan synnylle

(TEM 2017). Kehitystyöllä ja riittävillä investoinneilla energiavarojen käytön tehokkuudesta

voi syntyä Suomelle kilpailuetu muihin markkinoihin nähden.

Fossiilisten energiavarojen riittävyydestä on tullut globaali ongelma. On arvioitu, että

runsaiden ja halpojen resurssien aikakausi on jäämässä taakse ja luonnonvaroista tulee

kasvava pula (Euroopan komissio 2011). Tämä puolestaan johtaa fossiilisten polttoaineiden

maailmanmarkkinahintojen nousuun, mikä tekee taloudesta entistä epävakaamman

(Euroopan komissio 2011). Puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetusyritysten kannalta

ongelmallista on se, että yritysten kustannukset ovat erittäin kytkeytyneitä raakaöljyn

hintaan. Vaihtoehtoisia energiamuotoja on toistaiseksi vielä hyvin vähän ja tästä syystä

raakaöljyn hinnan vaihteluilla on erittäin suuri rooli yritysten kustannusrakenteessa.

Metsäkoneyrityksissä polttoainekustannukset muodostavat vajaa 12 % ja puutavara-

autoyrityksissä reilu 30 % kustannuksista, riippuen kulloisesta polttoaineen hintatasosta

(Metsäalan kone- ja autokustannusindeksi 2018). Toimialojen väliseen eroon vaikuttaa

8

merkittävästi se, että metsäkoneissa voidaan hyödyntää kevyemmin verotettuja

moottoripolttoöljyjä (Polttoaineverolaki 1472/1994). Esimerkiksi puutavara-autoyrityksissä

polttoainekustannukset ovat suurin yksittäinen kustannuserä (Metsäalan kone- ja

autokustannusindeksi 2018). Tällä hetkellä raakaöljyn Brent-laadun hinta on noin 70 $/barreli

(Oilprice.com 2017). Mikäli raakaöljyn hinta on nykyistä korkeammalla tasolla, on

todennäköistä, että yrityksillä on mielenkiintoa kehittää heidän yrityksensä

energiatehokkuutta (Rohdin & Thollander 2006, Rohdin ym. 2007, Trollander & Ottosson

2008, Thollander ym. 2013, Brunke ym. 2014).

Suomen puunhankintaa operoi pienet metsäkone- ja puutavara-autoyritykset. Yritysten

tuloksentekokyky on ollut tällä vuosikymmenellä heikko (Soirinsuo 2012, Hourunranta ym.

2013). Vaihtoehtoisia keinoja tuloksen parantamiseen on lähdetty hakemaan, ja yhtenä

keinona on energiatehokkuuden parantaminen. Yleisesti ottaen pienissä yrityksissä

polttoaine- ja energiatehokkuus ei useinkaan ole yhtä pitkälle vietyä verrattuna suurempiin

yrityksiin (Zhang 2016). Näissä yrityksissä energiatehokkuuden päätöksentekoprosessin ja

jalkauttamisen esteeksi muodostuvat usein taloudellinen kyvyttömyys sekä omien

kehityskohteiden tunnistamattomuus (Trianni ym. 2015). Puunkorjuu- ja puutavaran

kaukokuljetusyrityksien keskikoko on kasvanut viime vuosina, kun Stora Enso Metsä ja useat

muut puunhankintaorganisaatiot ovat siirtäneet toimintoja urakoitseville yrityksille yhä

enemmän. Samalla vastuu ja resurssit toiminnan kehittämiseen ovat kasvaneet. On todettua,

että yrityskoon kasvaessa myös energiatehokkuuteen liittyvien päätöksentekoprosessien

esteet pienentyvät (Trianni ym. 2015). Puunkorjuu ja kaukokuljetusyritysten tuleekin nykyisin

pystyä huomioimaan yritystoiminnassaan niin ekologinen, ympäristöllinen, sosiaalinen,

kulttuurillinen kuin myös taloudellinen kestävyys (Sustainability guidelines of Stora Enso

2018). Yritysimagoltaan vastuullisten toimijoiden voidaan ennustaa olevan yhä halutumpia

metsätalouden yhteistyökumppaneita lähitulevaisuudessa. Energiatehokkuudella yritysten on

mahdollista luoda lisäarvoa omalle yritystoiminnalleen.

Energiatehokkuutta ja energiankulutusta tulee tarkastella osa-alueittain. Energiankulutus

voidaan jakaa suoraan energiankulutukseen, kuten polttoaineen kulutukseen, sekä

epäsuoraan energiankulutukseen, joka syntyy esimerkiksi tuotantopanosten ja työvälineiden

valmistuksesta (Nyholm ym. 2005). Tätäkin tärkeämpää on kuitenkin hahmottaa koko

9

toimintaketjun energiankulutus ja -tehokkuus, sillä yhden osa-alueen optimointi voi vaikuttaa

muihin osa-alueisiin heikentävästi (Kallionpää ym. 2010).

Yhteiskunnan ohjaustoimenpiteillä on merkittävä rooli energiatehokkuuden kehityksessä.

Energiaverotuksella on säätelevä vaikutus esimerkiksi nestemäisten polttoaineiden hintaan,

mikä vaikuttaa yritysten käyttäytymiseen. Pelkillä säädöksillä, direktiiveillä ja sertifikaateilla ei

kuitenkaan energiatehokkuutta yksistään paranneta, vaan muutosta tarvitaan myös ihmisten

asenteisiin. Energiatehokkuusajattelu tulisi olla osa jokapäiväistä toimintaa, jolloin

yksittäisistä energiatehokkuuden projekteista syntyy jatkuvia prosesseja. Koulutuksella

voidaan opettaa oikeaoppisia työskentelytapoja sekä lisätä ymmärrystä energiatehokkuuden

merkityksestä. On myös hyvä huomata, että yrityksen energiatehokkuus ei koske pelkästään

konekuljettajan työskentelyä, vaan siihen tulee yhtä lailla osallistua niin yrityksen

toimihenkilöt, palvelujen tilaajat, palvelujen ostajat, kaluston valmistajat sekä infrastruktuuria

ylläpitävät tahot (Väkevä ym. 2004).

Stora Enso Oyj Metsä on sitoutunut ISO 50001 –standardin ehtoihin. ISO 50001 on sertifioitu

energianhallintajärjestelmä, joka määrittelee reunaehdot ja vaatimukset energiatehokkuuden

johtamisjärjestelmän luomiselle, ylläpidolle ja kehittämiselle (ISO 2011). Se edellyttää, että

energiatehokkuustason osalta keskeisten toimintojen ominaisuuksia tulee määritetyin

aikavälein seurata, mitata ja analysoida (ISO 2011). Lisäksi Stora Enso Metsän ja sen

sopimusyritysten työntekijöiden tulee tietää ja ymmärtää konsernin energiaperiaatteet sekä

heillä tulee olla riittävä osaaminen toimia näiden periaatteiden mukaan (ISO 2011).

ISO 500001 energiahallintajärjestelmän pohjalta Stora Enso Metsä on luonut oman

energiatehokkuuden johtamisjärjestelmän. Energiapäämääriä ja -tavoitteita määriteltäessä

Stora Enso Metsä on huomioinut energiatehokkuutta ohjaavat sitoumukset ja velvoitteet,

kuten esimerkiksi energiatehokkuuslain. Stora Enso Metsä tavoittelee 4 %

ominaisenergiankäytön tehostamista vuoden 2015 tasosta vuoteen 2020 mennessä.

Energiapäämäärien toteuttamiseksi on muodostettu toimenpidesuunnitelma, jossa

hyödynnetään eri katselmusten tuloksia energiantehostamispotentiaalien mallintamiseksi.

Toimenpidesuunnitelma sisältää toimenpideohjelmat Stora Enso Metsän kaikkien toimintojen

10

osa-alueille: yksityismetsien osto, toimituskaupat, metsänhoitopalvelut, energiapuun

hankinta, korjuu, kuljetus ja terminaalit. (Stora Enso Oyj Metsä 2015)

Metsäkoneiden ja puutavara-autojen polttoaineen kulutusta on tutkittu melko runsaasti niin

kansainvälisesti kuin Suomessakin (Koskinen & Pennanen 1986, Brunberg ym. 2000, Rieppo &

Örn 2003, Nordfjell & Athanassiadis 2003, Brunberg ym. 2005, Jönsson 2007, Brunberg 2013,

Manner ym. 2016). Kuitenkaan puunkorjuun ja puutavaran kaukokuljetuksien

energiatehokkuuteen liittyvää tutkimusta ei löydy. Energiatehokkuuden merkitys yritysten

kannattavuuteen on toistaiseksi ollut suhteellisen pieni; raakaöljyn hinta on pysytellyt

kohtuullisella tasolla eikä yhteiskunnan ohjaustoimenpiteillä ole saatu riittäviä taloudellisia

kannustimia puunkorjuun ja puutavaran autokuljetusten energiatehokkuuden kehittämiselle.

Lisäksi energian kulutusta hillitsevä kansainvälinen politiikka on etupäässä kohdistunut

sähköenergian käyttöön eikä niinkään polttoainetehokkuuteen (Zhang 2016). Tutkimuksen

tekemistä on osaltaan hidastanut energiatehokkuuden raportoinnin standardien määrittelyn

vaikeus. Kvantitatiivisen tutkimuksen tekeminen edellyttää käsitteiden operationalisointia eli

määrittämistä mitattavissa oleviksi analyyttisiksi käsitteiksi (Paaso 2004). Operatinalisointiin

ei ole toistaiseksi kuitenkaan lähdetty.

Aiheen tutkimattomuuden johdosta tutkimuksella on vähintään kohtalainen rooli

tieteellisessä ympäristössä. Lisäksi energiatehokkuus on yksi ajankohtaisimmista

puunhankintaan kohdistuvista muutosvoimista tällä hetkellä. Vastataksemme globaaleihin

haasteisiin, tietoa nykyisestä energiankäytöstä ja potentiaalisista keinoista sen käytön

vähentämiseksi tarvitaan yhteiskunnan kaikilta osa-alueilta. Jo pienellä energiatehokkuuden

parannuksella voidaan saada aikaan koko yhteiskunnan tasolla merkittäviä vähennyksiä

päästöjen määrän sekä muodostamaan kustannussäästöjä yrityksille. Tuloksia on mahdollista

hyödyntää myös metsäalan energiatehokkuuden mittaroinnin kehittämisessä.

Stora Enso Metsän keskeisiin periaatteisiin kuuluu vanhojen ajatusmallien kyseenalaistaminen

ja toiminnan kehittäminen. Pienyritysvaltaisilla puunkorjuu- ja puutavaran

kaukokuljetusaloilla on toistaiseksi ollut heikosti resursseja ja osaamista tutkimuksen

toteuttamiseen. Tässä suhteessa Stora Enso Metsällä on paremmat edellytykset ja sen

periaatteisiin kuuluu tutkimustiedon tuottaminen, mikä voi konsernin lisäksi hyödyttää

11

sopimusyrityksiä, kuin myös joiltain osin koko metsäalaa. Sidosryhmien välinen yhteistyö

onkin välttämätöntä alan kehityksen kannalta.

Metsäkone- ja puutavara-autoyritysten energiatehokkuus tunnetaan heikosti. Tämä

huomattiin Stora Enso Metsässä ja asiaa haluttiin lähteä tutkimaan. Tutkimustavoitteena

onkin selvittää (1) energiatehokkuuden nykytaso Stora Enso Metsälle urakoivissa puunkorjuu-

ja puutavaran kaukokuljetusyrityksissä, (2) puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetusyrittäjien

suhtautuminen energiatehokkuutta kohtaan sekä (3) yrittäjien tietämys energiatehokkuuteen

liittyen. Saadun tiedon pohjalta voidaan luoda parempia toimintamalleja, mikä mahdollistaa

puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetusyrityksille paremmat edellytykset kehittää

energiatehokkuutta ja tätä kautta karsia turhia kulueriä pois. Toiminnan tehostaminen luo

kestävämmän pohjan liiketoiminnalle ja mahdollistaa kilpailukyvyn säilymisen yhä

tiukentuvassa toimintaympäristössä. Tutkimusprojektilla sekä haastattelutilanteella halutaan

lisäksi saada yritykset käsittelemään energiatehokkuutta osana muita keskeisiä teemoja,

kuten turvallisuutta ja ympäristöä. Muuttuneen arvomaailman pohjalta yrityksissä on valmius

vaatia energiatehokkaampia ratkaisuita myös heidän yhteistyöyrityksiltä.

2 TUTKIMUKSEN AINEISTO JA MENETELMÄ

2.1 Haastattelulomake

Haastattelulomakkeen kysymykset käsittelivät energiatehokkuutta hyvin laaja-alaisesti, sillä

tarkoituksena oli kerätä pohjatietoa energiatehokkuuden nykytilasta puunkorjuuyrityksissä

(liite 2) ja puutavaran kaukokuljetusyrityksissä (liite 3). Henkilöhaastatteluilla selvitettiin

yrittäjien suhtautumista ja asennoitumista energiatehokkuutta kohtaan sekä keskeisiä

tekijöitä, joita puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetusyrittäjät pitivät tärkeinä

puunhankinnan energiatehokkuuden kannalta. Lisäksi haastatteluilla selvitettiin

energiatehokkuuden roolia yritysten toiminnassa ja päätöksissä sekä energiatehokkuuden

seurannan tasoa.

Aiemman vastaavan tutkimuksen puuttuessa tuli kysymyksien asiasisältöä ja oikeaa muotoilua

miettiä erityisen tarkasti. Puunkorjuun ja puutavaran kaukokuljetusten toimialakohtaisia

12

asiantuntijoita kuultiin niin Stora Ensosta kuin myös muistakin asiantuntijaorganisaatioista.

Haastattelulomake verifioitiin suorittamalla yhteensä neljä koehaastattelua Stora Enso

Metsän puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetusyrittäjille. Verifioinnin avulla tehtiin

korjauksia kysymysten muotoiluun ja asiasisältöön. Muutokset olivat kuitenkin luonteeltaan

sellaisia, että koehaastatteluissa kerätty aineisto voitiin valtaosin hyödyntää tutkimuksessa.

Huomattiin, ettei hakkuukoneiden ja kuormatraktorien vastaukset eronneet paljoakaan

toisistaan ja toisaalta lomake oli kokonaisuudessaan pitkä ja raskas. Lisäksi koehaastatteluissa

täsmentyi loputkin haastattelun läpivientiin ja kysymysten esittämiseen liittyneet periaatteet

siten, että eri haastattelijoiden vaikutus tuloksiin minimoitui. Haastattelulomake valmistui

marraskuussa 2017 ja se lähetettiin haastateltaville etukäteen tarkasteltavaksi noin kaksi

viikkoa ennen itse haastattelua.

Puunkorjuuyritysten ja kaukokuljetusyritysten lomakkeet olivat sisällöltään hyvin pitkälti

samanlaiset. Pieniä eroja esiintyi kysymysten tematiikassa sekä strukturoitujen kysymysten

vastausvaihtoehdoissa. Kysymyslomake muodostui pääpiirteissään seuraavista osioista:

taustatiedot, koulutus, kalusto, toiminnan seuranta sekä puunkorjuu energiatehokkuus.

Lisäksi metsäkoneyrittäjiltä kysyttiin erikseen keskimääräistä leimikon keskikokoa harvennus-

ja uudistushakkuu kohteilla sekä kaluston keskimääräistä siirtomatkaa ja keinoja vähentää tai

organisoida konesiirtoja energiatehokkaammaksi. Kaikkiaan puunkorjuuyritysten

lomakkeessa oli 17 kysymystä ja kaukokuljetusyritysten lomakkeessa 14 kysymystä.

Haastattelu oli luonteeltaan puolistrukturoitu haastattelu. Kaikki esitetyt kysymykset ja niiden

järjestys oli määritelty etukäteen. Kysymykset koostuivat niin strukturoiduista kuin myös

avoimista kysymyksistä. Strukturoiduissa kysymyksissä vastausvaihtoehdot oli annettu

valmiiksi ja vastaajan tehtäväksi jäi valita parhaiten hänen mielipidettään kuvaava vaihtoehto.

Strukturoitujen kysymysten etuna oli, että niiden testauksessa voitiin hyödyntää tilastollisia

testejä. Kaikkia kysymyksiä ei kuitenkaan voitu esittää strukturoidussa muodossa. Tämä johtui

siitä, että tutkimusaihe oli entuudestaan tutkimaton ja tästä syystä tutkittavasta aiheesta

haluttiin muodostaa ennen kaikkea mahdollisimman kokonaisvaltainen käsitys. Avoimet

kysymykset soveltuivat erinomaisesti tällaiseen pohjatiedon keruuseen.

13

Haastattelulomakkeen lisäksi yrittäjille jaettiin haastattelutapaamisen yhteydessä lyhyt

määritelmä energiatehokkuudesta (liite 1). Kooste sisälsi energiatehokkuuden

yksinkertaistetun ja helppotajuisen määritelmän (saadun tuotoksen suhde kulutettua

energiayksikköä kohden) sekä tiivistelmän siitä, mitä energiatehokkuus tarkoittaa

puunkorjuussa ja puutavaran kaukokuljetuksissa. Määritelmä käytiin huolella läpi yhdessä

haastateltavan kanssa ennen virallisen haastatteluosuuden alkua.

2.2 Aineiston keruu

Stora Enso Metsän puunkorjuuyrittäjien sekä kaukokuljetusyrittäjien kanssa käydyt

haastattelut toteutettiin marras-joulukuussa 2017. Haastatteluista noin kaksi kolmasosaa

toteutti Miikka Hourula ja loput Hanna Haavikko. Haastattelututkimuksen kohderyhmä

koostui 25 puunkorjuuyrityksestä ja 25 kaukokuljetusyrityksestä. Kaikkiaan Stora Enson kanssa

sopimuksessa oli 34 metsäkoneyritystä ja 34 puutavara-autoyritystä eli kohderyhmä kattoi

73,5% metsäkoneyrityksistä ja 73,5% puutavara-autoyrityksistä. Tutkimukseen kutsutut

yritykset valittiin mahdollisimman tasaisesti kolmen eri hankinta-alueen (etelä, itä ja

pohjoinen) välillä siten, että molemmista ryhmistä yhdelle hankinta-alueelle tuli yhdeksän

yritystä ja kahdelle muulle kahdeksan yritystä. Puunkorjuuyritysten hankinta-alueittainen

lukumäärä rajasi haastatteluiden määrän kyseisen kaltaiseksi. Mikäli hankinta-alueella oli

yrityksiä vähimmäisvaatimusta enemmän, voitiin haastateltavien valinnassa tehdä pientä

subjektiivista valintaa. Valinnan kriteereinä käytettiin yritysten laajavastuisuutta sekä

yhteistyökykyä Stora Enso Metsän kanssa. Valinnan tukena hyödynnettiin paikallisten yrittäjä-

ja kuljetusesimiesten asiantuntemusta.

Haastatteluihin osallistuneista metsäkoneyrityksistä 96 % oli laajavastuisia

puunkorjuuyrityksiä eli niin kutsuttuja tähtiyrityksiä. Stora Enson toimintamalliuudistus

kaukokuljetusten osalta kohti laajavastuisempia kuljetusyritysten yhteenliittymiä oli vielä

vaiheessa. Näin ollen osa haastatteluihin kutsutuista kuljetusyrityksistä oli jo

lähtökohtaisestikin niin sanottuja perinteisiä yrityksiä. Tämän lisäksi monen vastikään

perustetun laajavastuisen kuljetusyrityksen kohdalla haastattelu päätettiin tehdä

haastateltavan oman yrityksen osalta, joka oli siis samalla yksi laajavastuisen kuljetusyrityksen

osayrityksistä. Näin varmistettiin, että haastateltavalla oli riittävä tuntemus yrityksestä, jota

14

hän edusti. Loppujen lopuksi noin puolet (52 %) haastatelluista kuljetusyrityksistä oli

laajavastuisia yrityksiä.

Haastatteluun osallistuneita yrittäjiä lähestyttiin yrittäjä- ja kuljetusesimiesten kautta

saatekirjeellä, jossa oli kerrottu energiatehokkuushaastatteluiden taustoista sekä

toteuttamisesta. Saatekirjeellä pyrittiin ennakkotiedottamaan yrittäjiä tulevista

haastatteluista sekä helpottamaan haastatteluiden sopimiseen ja aikataulujen

yhteensovittamiseen liittynyttä haastetta.

2.3 Aineisto

Yritysten ja yrittäjien taustatietoja kysyttiin kattavasti haastattelulomakkeen alkupuolella.

Molempia toimialaryhmiä koskevat taustatiedot (haastateltavan asema, yhtiömuoto,

hankinta-alue, korjuu/kuljetusmäärä, kalustomäärä, metsäasiakasmäärä) sekä pelkästään

korjuuyrityksiä koskevat taustatiedot (leimikon koko, siirtomatkat) olivat pohjana aineiston

myöhemmälle tarkastelulle ja luokittelulle.

Haastattelut pyrittiin järjestämään yrityksen strategisesta ja operatiivisesta toiminnasta

vastaavan henkilön kanssa. Tällä pyrittiin varmistamaan, että vastaajalla oli mahdollisimman

hyvä kuva yrityksen toiminnasta ja kyky vastata kysymyksiin luotettavasti. Yritysten

toiminnasta vastaavien (toimitusjohtaja, hallituksen puheenjohtaja, vastuunalainen

yhtiömies, elinkeinoharjoittaja ja hallituksen jäsen) osuus haastateltavista oli suuri

puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetusyrityksissä (80 % / 96 %) (kuva 1). Aikataulujen

yhteensovittamiseen liittyneistä ongelmista johtuen osa (20 % / 4 %) haastatteluista

toteutettiin yrityksen muun henkilöstön (työnjohtaja ja toimihenkilö) kanssa. Heidän kohdalla

varmistettiin etukäteen, että vastaajalla oli esitettyjen kysymysten näkökulmasta riittävä

tietämys yrityksen toiminnasta. Myöhemmin tutkimuksessa haastatteluun osallistuneista

käytetään nimitystä yrittäjät.

15

Kuva 1. Haastatteluun osallistuneiden henkilöiden asema puunkorjuu- ja kaukokuljetusyrityksissä.

Selkeästi yleisin yhtiömuoto tutkimukseen osallistuneiden metsäkone- ja puutavara-

autoyritysten keskuudessa oli osakeyhtiö (92 % / 76 %) (kuva 2). Muiden yhtiömuotojen määrä

oli huomattavasti alhaisempi ja ne jakautuivat kommandiittiyhtiöön (8 % /12%), avoimeen

yhtiöön (0 % / 8 %) ja toiminimeen (0 % / 4 %).

Kuva 2. Tutkimukseen osallistuneiden puunkorjuu- ja kaukokuljetusyrityksien yhtiömuoto.

Yrityksien koko hakattujen ja kuljetettujen kiintokuutiometrien suhteen vaihteli suuresti

molemmissa toimialaryhmissä, sillä kaikki yritykset eivät vielä olleet uuden toimintamallin

mukaisia yhteenliittymiä. Toimintavolyymiin laskettiin kaikille metsäasiakkaille, eli myös

52%

12%4% 0%

12% 16%

4%

56%

20%12%

4% 4% 4% 0%0%

10%20%30%40%50%60%70%80%90%

100%

Osu

us

(%)

Puunkorjuuyritykset Kaukokuljetusyritykset

92%

8%

0% 0%

76%

12%8%

4%

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%

100%

Osakeyhtiö Kommandiittiyhtiö Avoin yhtiö Toiminimi

Osu

us

(%)

Puunkorjuuyritykset Kaukokuljetusyritykset

16

muille urakanantajille kuin Stora Enso Metsälle, toteutettu toiminta. Yritykset jaettiin vuosien

2016 - 2017 toimintavolyymin keskiarvon eli korjattujen ja kuljetettujen kuutiometrien

mukaan viiteen luokkaan (kuva 3). Puunkorjuuyrityksissä keskimmäiset luokat 150 000 –

299 999 m³ ja 300 000 – 449 999 m³ korostuivat ääriryhmiä enemmän siten, että otosryhmän

keskiarvo oli likimain 300 000 m³. Kaukokuljetusyritysten toimintavolyymi jakaantui selkeästi

korjuuyrityksiä tasaisemmin ja yritysten määrä kaikissa luokissa oli noin 20 %. Keskimääräinen

toimintavolyymi kaukokuljetusyrityksissä oli liki 370 000 kuljetettua kiintokuutiometriä

vuodessa.

Kuva 3. Haastatteluihin osallistuneet puunkorjuu- ja kaukokuljetusyritykset luokiteltuna korjuu ja kaukokuljetus määrien pohjalta.

Vuosien 2016 - 2017 kalustomäärien keskiarvot noudattelivat hyvin pitkälle puunkorjuu- ja

kaukokuljetusmääriä. Metsäkoneyrityksissä kalustonmäärään laskettiin vain täydet

korjuuketjut (hakkuukone + kuormatraktori). Puunkorjuuyrityksissä suurimmat frekvenssit

syntyivät 6 – 13 korjuuketjun välillä ja puolestaan kaukokuljetusyrityksissä hieman alemmas 1

– 8 puutavara-auton välille kuitenkin siten, että yli puolet yrityksistä jäi alle kymmeneen

korjuuketjuun tai puutavara-autoon (kuva 4). Korjuuketjujen määrä vaihteli yhdestä ketjusta

27 ketjuun ja puutavara-autojen hajonta oli likimain sama, 1-23. Keskimääräinen

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

< 150 000 m³ 150 000 - 299 999 m³ 300 000 - 449 999 m³ 450 000- 599 999 m³ ≥ 600 000 m³

Osu

us

(%)

Puunkorjuuyritykset Kaukokuljetusyritykset

17

korjuuketjujen määrä metsäkoneyrityksissä oli vajaa 10 ja puutavara-autokaluston määrä

kaukokuljetusyrityksissä noin 8.

Kuva 4. Haastatteluihin osallistuneet puunkorjuu- ja kaukokuljetusyritykset luokiteltuna puunkorjuuketju ja puutavara-auto määrien mukaan.

Metsäasiakkaiden määrä eli asiakkaat, joille yritys oli sitoutunut suorittamaan puunkorjuuta

tai puutavaran kaukokuljetusta, vaihteli paljon toimialajoukkojen sisällä. Sen sijaan

toimialojen jakauma sekä keskiarvo (1,92 / 1,96) olivat lähes identtiset. Yritysten osuus tippui

tasaisesti metsäasiakasmäärien kasvaessa (kuva 5). Vuosina 2016 - 2017 48 % yrityksistä

suoritti puunkorjuuta vain Stora Enso Metsälle, 24 % kahdelle toimijalle, 16 % kolmelle

toimijalle ja 12 % neljälle tai useammalle toimijalle. Kaukokuljetusyritysten

metsäasiakasmäärät noudattivat hyvin samanlaista jakaumaa: 44 % vain Stora Enso Metsälle,

28 % kahdelle asiakkaalle, 16 % kolmelle asiakkaalle ja 12 % neljälle tai useammalle asiakkaalle.

4 4 4 4

20 20

4

8 8

12

4 4 4

16

12

4

12

8

12

4 4 4 4 4 4 4 4 4

0

5

10

15

20

25

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27

Osu

us

(%)

Puunkorjuuyritykset Kaukokuljetusyritykset

18

Kuva 5. Metsäasiakkaiden määrä puunkorjuu- ja kaukokuljetusyrityksissä vuonna 2017.

Leimikon koko erosi vastaajaryhmän korjaamien harvennusleimikoiden (290 m³/leimikko) ja

uudistusleimikoiden (450 m³/leimikko) välillä selkeästi. Puolestaan puunkorjuukaluston

keskimääräinen siirtomatka leimikolta toiselle oli keskimäärin 27,2 km. Siirtomatkojen pituus

vaihteli 15 – 40 km välillä. On kuitenkin huomioitava, että vain harvalla yrityksellä oli tiedossa

tarkkaan gps-seurantaan tai kirjanpitoon pohjautuvaa tietoa siirtomatkoista, ja näin ollen

siirtomatkat pohjautuivatkin valtaosin haastateltavien arvioihin.

2.4 Aineiston tilastollinen analysointi

Tulosten luotettavan tulkinnan kannalta tuli aineiston luotettavuus ja yleistettävyys varmistaa

tilastollisilla testeillä. Aineiston analysointi suoritettiin IBM SPSS Statistics 24 –tilasto-

ohjelmalla. Havaintoaineisto jakautui luokittelu, järjestys, välimatka ja suhdeasteikollisiin

muuttujiin. Kunkin kysymyksen muotoilu oli mietitty etukäteen siten, että tilastollinen testaus

olisi mahdollisimman helppoa sekä luotettavaa, ja tulokset kuvaavat mahdollisimman hyvin

tutkittuja ilmiöitä.

4844

2428

16 16

12 12

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

Puunkorjuuyritykset Kaukokuljetusyritykset

Osu

us

(%)

Vain Stora Enso 2 asiakasta 3 asiakasta 4 asiakasta

19

Tilastollinen testaus jakautuu pääpiirteissään kahteen ryhmään: korrelaatio- ja

varianssianalyyseihin (Metsämuuronen 2002a). Tässä tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita vain

eri ryhmien välisistä variansseista. Varianssianalyysit voidaan edelleen jakaa

normaalijakautuneiden aineistojen parametriseen testaamiseen sekä ei-

normaalijakautuneiden aineistojen ei-parametriseen testaamiseen (Metsämuuronen 2002a).

Ei-parametrisilla testeillä ei ole parametristen testien tavoin jakauma- ja mitta-

asteikkovaatimuksia (Metsämuuronen 2002a). Tässä tutkimuksessa sovellettiin kahta ei-

parametrista tilastollista testiä: Mann-Whitneyn U-testiä ja Kruskall-Wallis -testiä. Mann-

Whitneyn u-testi soveltui kahden ryhmän vertailuun ja Kruskal-Wallis –testi kolmen tai

useamman ryhmän vertailuun (Nummenmaa, 2004). Mann-Whitneyn u-testin ja Kruskal-

Wallis –testin tulokset kuvasivat saadun eron luotettavuutta eli toisin sanottuna sitä, kuinka

suurella todennäköisyydellä ero johtuu pelkästä sattumasta tai otantavirheestä

(Nummenmaa, 2004). Saadun p-arvon pohjalta voitiin päätellä kuinka suurella

todennäköisyydellä nollahypoteesi, ryhmien välisten jakaumien samankaltaisuudesta, voitiin

hylätä (Nummenmaa, 2004).

Mielipideasteikot ovat aina lähtökohtaisesti järjestysasteikoita. Tämän tutkimuksen

kysymykset ja mielipideasteikkojen vastausvaihtoehdot olivat kuitenkin luonteeltaan sellaisia,

että mielipideasteikkojen vastausvaihtoehdot voitiin nähdä määrällisinä. Mielipideasteikkojen

sanamuodot oli valittu siten, että vastausten merkitys olisi mahdollisimman yksitulkintainen

ja vastausten välinen kvantitatiivinen ero olisi mahdollisimman saman suuri. Ehkä parhaiten

tässä onnistuu niin kutsuttu Likert-asteikko, joka perustuu viisiportaiseen luokitteluun, ”Täysin

eri mieltä”, ”Jokseenkin eri mieltä”, ”Ei samaa eikä eri mieltä”, ”Jokseenkin samaa mieltä” ja

”Täysin samaa mieltä”. Mielipideasteikkojen määrällinen luonne mahdollisti keskiarvojen

laskemisen vastauksista sekä niiden tilastollisen testauksen ei-parametrisillä testeillä (Mann-

Whitneyn U-testi ja Kruskall-Wallis –testi).

Avoimia kysymyksien analysointi jätettiin tietoisesti hyvin pääpiirteiselle tasolle.

Menetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Haastateltavien vastaukset purettiin

asiasisällöltään pieniin osiin kokonaiskuvan ymmärtämiseksi. Asiasisällöltään eriävistä

vastauksista muodostettiin kustakin oma luokkansa. Lopulta jokaiselle luokalle laskettiin

20

havaintojen lukumäärä sen mukaan, kuinka moni vastaaja oli asian maininnut. Tämän pohjalta

muodostetuille luokille voitiin laskea frekvenssi.

Tutkimuksen tulosten luotettavuuden esittäminen toteutettiin käyttämällä testien todellisia

p-arvoja sekä niin kutsuttuja merkitsevyystasoja. Merkitsevyystasot kuvaavat sitä, kuinka

luotettava tulos on (Metsämuuronen 2002a). Merkitsevyystasoiksi valittiin yleisesti paljon

käytetyt ”tilastollisesti melkein merkitsevä” (p = 0,05), ”tilastollisesti merkitsevä” (p = 0,01)

sekä ”tilastollisesti erittäin merkitsevä” (p = 0,001) (Metsämuuronen 2002a).

Merkitsevyystasojen ansiosta tulokset voitiin esittää ymmärrettävässä ja helppolukuisessa

muodossa myös tekstin sisällä.

3 TULOKSET

Stora Enso Metsän kanssa urakointisopimuksessa olevien puunkorjuu- ja

kaukokuljetusyrityksille suunnatun haastattelututkimuksen tulokset esitellään teemoittain

tässä osiossa. Tulokset on kuvattu prosentuaalisina frekvenssiosuuksina ja keskitunnuslukuina

(keskiarvo ja mediaani). Lisäksi saatujen tulosten tilastollinen luotettavuus on raportoitu.

Tulokset poikkesivat ennakko-odotuksista erityisesti vastaajajoukon homogeenisuuden

suhteen. Erot toimialaryhmien sekä muiden luokitteluasteikkojen tuloksissa jäivät hyvin

pieniksi.

3.1 Koulutus

Oli tiedossa, ettei Stora Enso Metsä ollut järjestänyt energiatehokkuus koulutuksia. Tässä

tutkimuksessa oltiin kuitenkin kiinnostuneita siitä ovatko yritykset itse järjestäneet tai onko

heidän henkilöstö osallistunut energiatehokkuuskoulutuksiin. Suoranaisia

energiatehokkuuskoulutuksia, joissa toimintaa olisi tarkasteltu puhtaasti energiatehokkuuden

näkökulmasta, ei oltu järjestetty tai niihin ei oltu osallistuttu tutkimukseen osallistuneissa

puunkorjuu- ja kaukokuljetusyrityksissä vuosien 2016 – 2017 aikana. Sen sijaan yritysten

henkilöstö oli järjestänyt ja ennen kaikkea osallistunut ulkopuolisten tahojen järjestämiin

koulutuksiin, joissa koulutetut asiat olivat joko suoraan tai välillisesti liittyneet toiminnan

energiatehokkuuteen. Energiatehokkuuskoulutuksiin osallistumista selvitettiin avoimella

21

kysymyksellä. Valmiita vastausvaihtoehtoja ei annettu, vaan tulokset koostettiin

haastateltavien kertomusten pohjalta.

Kaikkiaan metsäkone- ja puutavara-autoyrittäjistä suuri osa (80 % / 96 %) oli järjestänyt tai

heidän henkilöstö oli osallistunut energiatehokkuutta kehittäneeseen koulutukseen. Yleisin

energiatehokkuuskoulutus oli kaluston käyttökoulutus (kuva 6). Vajaassa puolessa

metsäkoneyrityksiä (48 %) ja neljä viidesosassa puutavara-autoyrityksiä (80 %) oli osallistuttu

kaluston käyttökoulutukseen. Kaluston käyttökoulutukset olivat metsäkone- ja puutavara-

autovalmistajien järjestämiä koulutuksia kaluston oikeaoppiseen ja energiatehokkaaseen

käyttöön sekä kaluston säätöjen tarkistamiseen ja korjaamiseen. Ennakoivan ajon koulutukset

olivat kaukokuljetusyritysten kuljettajille (72 %) pakollinen koulutus, joka jokaisen kuljettajan

tulee käydä vähintään viiden vuoden välein säilyttääkseen ammattipätevyyden (Laki kuorma-

ja… 2007). Monissa yrityksissä (12 % / 12 %) oli järjestetty yrityksen omiin tarpeisiin

räätälöityjä taloudellisen työskentelyn koulutuksia. Haastateltujen kuljetusyrittäjien mukaan

näillä koulutuksilla voitiin hyväksilukea ennakoivan ajon direktiivikoulutus. Toimialaryhmistä

20 % / 12 % vastasi järjestäneensä sisäistä opastusta yrityksessään sellaisiin osa-alueisiin, joilla

oli ollut kehittävää vaikutusta myös toiminnan energiatehokkuuteen. Edellä mainittuihin

koulutusluokkiin sopimattomat koulutukset laskettiin kohtaan muu koulutus (8 % / 0 %).

Tähän luokkaan sijoitettiin muut puunhankinnan energiatehokkuutta edesauttaneet

koulutukset, kuten esimerkiksi katkontakoulutukset.

Kuva 6. Toiminnan energiatehokkuutta kehittäneet koulutukset, joihin puunkorjuu- ja kaukokuljetusyrittäjät mainitsivat henkilöstönsä osallistuneen vuosina 2016 ja 2017.

0

12

12

72

80

8

20

12

0

48

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90

Muu koulutus

Yrityksen sisäinen opastus

Pyynnöstä järjestetty taloudellisen työskentelyn koulutus

Ennakoivan ajon koulutus (direktiivikoulutus)

Kaluston käyttökoulutus

Osuus (%)

Puunkorjuuyritykset Kaukokuljetusyritykset

22

Yrittäjiltä kysyttiin, olisiko heidän yrityksellään tarvetta energiatehokkuuskoulutukselle tai –

opastukselle seuraavan kahden vuoden aikana 2018 - 2019. Yrittäjillä oli mahdollisuus kertoa

avoimena kysymyksenä esitettyyn kohtaan useampiakin kohdealueita, joihin heidän

yrityksessään olisi tarve kohdentaa energiatehokkuuskoulutusta. Kaikista kyselyyn

vastanneista puunkorjuuyrittäjistä 84 % vastasi energiatehokkuuskoulutukselle olevan

tarvetta. Kun eri koulutusalueiden saamat havainnot laskettiin yhteen, eniten havaintoja

keräsi energiatehokkaat työskentelytavat (28 %) ja koneen säädöt (28 %). Useampi kuin yksi

haastateltava mainitsi myös energiatehokkuutta parantavat toimintatavat (8 %),

energiatehokkaan työmaan toteutusjärjestyksen (8 %) sekä seurantajärjestelmien

hyödyntämisen ja käytön (8 %).

Kuva 7. Puunkorjuuyrittäjien mainitsemat osa-alueet, joihin kohdistuva energiatehokkuuskoulutus olisi tarpeellista seuraavina kahtena vuotena 2018 ja 2019. Kaukokuljetuksien kohdalla energiatehokkuuskoulutuksille nähtiin tarvetta lähes kaikissa

kaukokuljetusyrityksissä (92 %) hieman puunkorjuuyrityksiä useammin, mutta hajonta eri

koulutuskohteisiin oli huomattavasti pienempää kuin korjuuyrityksissä (kuvat 7 ja 8).

Taloudellisen ajotavan mainitsi 56 % yrittäjistä, mitä selittää se, että haastateltavien mukaan

puutavara-autoyritysten kuljettajien on uusittava kyseinen ammattipätevyys vähintään viiden

vuoden välein. Yrittäjistä 16 % näki tarvetta autojen säätöihin liittyvälle koulutukselle ja yhtä

suuri osa yrittäjistä (16 %) mainitsi myös ajojärjestelyjen suunnittelun osa-alueena, jossa olisi

kehittämisen tarvetta.

4

4

8

8

8

28

28

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Minimirunkojen katkonta

Ketjutusten optimointi

Seurantajärjestelmien käyttö ja hyödyntäminen

Energiatehokas työmaan toteutusjärjestys

Energiatehokkuutta parantavat toimintatavat

Koneen säädöt

Energiatehokkaat työskentelytavat

Osuus (%)

23

Kuva 8. Kaukokuljetusyrittäjien mainitsemat osa-alueet, joihin kohdistuva energiatehokkuuskoulutus olisi tarpeellista seuraavina kahtena vuotena 2018 ja 2019.

3.2 Keskustelu

Haastatteluilla selvitettiin energiatehokkuus teeman esiintymistä yritysten keskustelussa

vuoden 2017 aikana. Keskusteluiden yleisyys oli pohjatietoa arvioitaessa energiatehokkuuden

nykytilaa puunkorjuu- ja kaukokuljetusyrityksissä. Sanan energiatehokkuus ei itsessään

vaadittu esiintyvän keskustelussa, vaan esimerkiksi polttoaineen säästämiseen liittyvä

keskustelu hyväksyttiin energiatehokkuudesta keskustelemiseksi. Puunkorjuu- ja puutavaran

kaukokuljetusyritysten frekvenssit olivat keskenään hyvin samansuuntaiset kaikkien kolmen

keskusteluryhmän kohdalla (kuvat 9 ja 10), kuitenkin siten, että kaukokuljetusyrityksissä

vastausten ääripäät (energiatehokkuudesta ei ole keskusteltu / päivittäin) korostuivat

puunkorjuuyrityksiä enemmän.

Selkeästi eniten energiatehokkuus oli esillä oman henkilöstön kanssa käydyissä keskusteluissa,

sillä yli puolet korjuu – ja kuljetusyrittäjistä (64 % / 56 %) kertoi henkilöstönsä käyneensä

keskustelua viikoittain tai jopa päivittäin. Yrittäjäkolleegoiden kanssa vähintään viikoittaista

keskustelua kävi noin kolmannes metsäkone- ja puutavara-autokuljetusyrityksistä (36 % / 32

%). Puolestaan Stora Enson toimihenkilöiden kanssa teema oli hyvin harvoin esillä, sillä

vähintään viikoittaista keskustelua oli vain viidesosassa yrityksistä (20 % / 20 %).

16

16

56

0 20 40 60 80 100

Ajojärjestelyjen suunnittelu

Auton säädöt

Taloudellinen ajotapa

Osuus (%)

24

Kuva 9. Puunkorjuuyrittäjien arvio, energiatehokkuuskeskusteluiden yleisyydestä vuonna 2017.

Kuva 10. Kaukokuljetusyrittäjien arvio, energiatehokkuuskeskusteluiden yleisyydestä vuonna 2017.

Kolmen keskustelun kohderyhmän (oma henkilöstö, yrittäjäkolleegat ja Stora Enson

toimihenkilöt) väliset vastaukset poikkeavat toisistaan tilastollisesti erittäin suurella

todennäköisyydellä niin puunkorjuuyrityksissä (χ2 = 12.8; p = 0,002) kuin myös

kaukokuljetusyrityksissä (χ2 = 11.6; p = 0,03). Testin nollahypoteesina oli, että testattujen

0

4

0

44

16

8

36

44

28

16

32

48

4

4

16

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Energiatehokkuudesta keskustelu StoraEnson toimihenkilöiden kanssa

Energiatehokkuudesta keskusteluyrittäjäkolleegoiden kanssa

Energiatehokkuudesta keskustelu omanhenkilöstön kanssa

Osuus (%)

Energiatehokkuudesta ei ole keskusteltu Harvemmin kuin kuukausittainKuukausittain ViikoittainPäivittäin

20

4

4

44

28

16

16

36

24

20

16

44

0

16

12

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Energiatehokkuudesta keskustelu Stora Ensontoimihenkilöiden kanssa

Energiatehokkuudesta keskusteluyrittäjäkolleegoiden kanssa

Energiatehokkuudesta keskustelu omanhenkilöstön kanssa

Osuus (%)

Energiatehokkuudesta ei ole keskusteltu Harvemmin kuin kuukausittain

Kuukausittain Viikoittain

Päivittäin

25

ryhmien jakauma oli sama kaikkien kolmen ryhmän välillä. Tulos oli kuitenkin alle asetetun

merkitsevyysrajan (p = 0,05), joten nollahypoteesi voitiin hylätä.

Sen sijaan vertailtaessa kahta eri toimialaryhmää, puunkorjuuyrityksiä ja

kaukokuljetusyrityksiä, toimialaryhmien väliset erot muodostuivat niin pieniksi, ettei

tilastollisen merkitsevyyden raja alittunut yhdenkään keskustelujoukon (oma henkilöstö,

yrittäjäkolleegat, Stora Enson toimihenkilöt) osalta. Keskustelujoukoista vain Stora Enson

toimihenkilöiden kanssa käytyjen keskusteluiden p-arvo (p = 0,100) oli edes lähellä

merkitsevyysrajaa (p = 0,05).

3.3 Tuottavuuden seuranta

Puunkorjuu ja kaukokuljetustyöhön liittyvien energiatehokkuuden kehityskohteiden

löytämistä ja tunnistamista auttaa, mikäli tukena on järjestelmien tuottamaa tietoa. Tiedon

avulla energiatehottomat kohteet voidaan selkeästi osoittaa ja tietoa voidaan käyttää

vertailuaineistona kehitystä tukemassa. Energiatehokkuuden mittaamiseen edellytetään niin

tietoa tuotoksesta kuin myös energiankulutuksesta. Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää

tuottavuuden seurantayksiköitä. Tieto tukee energiatehokkuuden mittareiden luontiin

liittyvää tutkimusta. Haastatteluiden yhteydessä kävi ilmi, että tuottavuuden tarkastelu

yrityksissä oli luonteeltaan jatkuvaa, eikä ajallisen ulottuvuuden mukana pito ollut näin ollen

järkevää.

Puunkorjuuyrityksissä yleisin tuottavuuden seurantaan käytetty yksikkö oli m3/yritys, jota

lähes kaikki yrittäjät (96 %) vastasivat seuraavansa (kuva 11). Yli puolet vastaajista valitsivat

vaihtoehdoista myös m3/kone (72 %), m3/kuljettaja (68 %) ja m3/hakkuutapa (60 %).

Kiintokuutiometri pohjaiset tunnusluvut muodostavat siis puunkorjuuyritysten toiminnan

seurannan pohjan.

26

Kuva 11. Haastateltujen puunkorjuuyrittäjien valitsemat yksiköt, joilla heidän yrityksensä on seurannut konetyön tuottavuutta vuonna 2017. Tuloksista rajattu pois vain yhden havainnon saaneet yksiköt.

Puutavaran kaukokuljetusyrityksissä seurattujen tunnuslukujen määrä oli puunkorjuuyrityksiä

laaja-alaisempi. Kiintokuutiometrien lisäksi tuotoksen valtayksikköinä oli myös kuljetetut

tonnit (tn) sekä kuormien määrä (kuorma) (kuva 12). Yrittäjien vastausten pohjalta yleisin

seurattu tunnusluku (72 %) puutavaran kaukokuljetusyrityksissä oli sama kuin

puunkorjuuyrityksissäkin, m3/yritys. Toiseksi yleisin (56 %) tuottavuuden seurantayksikkö

(tn/kuorma) nousi esiin valmiiden vastausvaihtoehtojen ulkopuolelta. Kolmanneksi yleisin

tunnusluku oli kuorma/auto (40 %). Loput yli yhden havainnon saaneet vaihtoehdot

sijoittuivat tasaisena joukkona 36 % ja 12 % välille.

96

7268

60

44 4440

36

20

8

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

Osu

us

(%)

27

Kuva 12. Haastateltujen kaukokuljetusyrittäjien valitsemat yksiköt, joilla heidän yrityksensä on seurannut puutavarakuljetusten tuottavuutta vuonna 2017.

3.4 Kalustohankinnat

Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena oli selvittää energiatehokkuuden roolia osana yritysten

päätöksentekoa. Osana tätä haluttiin tietää, kuinka suuri merkitys energiatehokkuudella on

ollut kalustohankinnoissa viimeisen kahden vuoden aikana. Luotettavien ja vertailukelpoisten

vastausten kannalta energiatehokkuutta kysyttiin yhdessä muiden kaluston hankintaan

vaikuttavien tekijöiden kanssa. Vastausten jakautuminen on esitetty kuvissa 13 ja 14.

Metsäkoneyrittäjät arvostivat kalustohankinnan yhteydessä eniten kaluston luotettavuutta ja

toimintavarmuutta (kuva 13). Kaikki vastaajat (100%) pitivät luotettavuuden ja

toimintavarmuuden merkitystä tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Huoltoverkoston kattavuuden

merkitystä isona piti 96 % vastaajista ja hakkuukoneen sopivuutta eri hakkuutavoille pidettiin

tärkeänä 86 %:ssa yrityksiä. Vähiten merkitystä koettiin olevan urakanantajan toiveella ja

päästöillä, joilla valtaosa yrittäjistä arvioi olevan vain vähän tai ei lainkaan merkitystä.

72

56

4036 36 36

3228 28

2420 20

12

0

10

20

30

40

50

60

70

80

Osu

us

(%)

28

Kuva 13. Haastateltujen puunkorjuuyrittäjien näkemys, miten eri tekijät ovat vaikuttaneet heidän yrityksensä metsäkoneiden hankintapäätöksiin vuosina 2016 ja 2017.

Puutavara-autokuljetusyritysten eniten arvostamat asiat kalustohankintojen yhteydessä ovat

nähtävissä kuvasta 14. Akselien määrä kohosi vastauksista lasketun keskiarvon perusteella

merkityksellisemmäksi (100 %) tekijäksi puutavara-autoyrityksissä. Näin siitä huolimatta, että

osa vastaajista arvioi sillä olevan vain vähän merkitystä. Kuten metsäkoneyritystenkin

tapauksessa, puutavara-autoyrityksissä kaluston luotettavuus ja toimintavarmuus sijoittui

listan kärkipäähän. Luotettavuus ja toimintavarmuus arvioitiin kokonaisuudessaan likimain

yhtä merkitykselliseksi kuin akselien määrä ja sen kohdalla 100 %:a yrittäjistä kertoi sillä

olevan joko paljon tai erittäin paljon merkitystä. Erittäin paljon merkitystä vastausten määrä

oli kuitenkin ”akselien määrä” -kohtaa alhaisempi. Sen sijaan muiden yrittäjien suositukset (20

%) sekä urakanantajan toiveen (8 %) vain harva vastaaja näki merkityksellisenä asiana

kalustovalintoja tehdessään.

40

28

12

4

0

0

4

0

0

4

0

0

0

0

0

0

0

0

36

32

32

24

8

16

4

16

16

8

8

0

12

12

8

4

0

0

16

24

48

36

64

40

40

32

32

32

36

40

16

16

8

4

4

0

8

16

8

32

24

40

40

36

40

32

24

40

52

40

64

68

24

32

0

0

0

0

4

4

8

12

12

24

28

20

20

28

12

20

72

68

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Päästöt (CO2, HC, PM, NOx, NH3)

Urakanantajan toive

Muiden yrittäjien suositukset

Paino

Moottoriteho

Polttoaineen kulutus

Kuljettajan toivomus

Merkki

Energiatehokkuus

Hankintahinta

Soveltuvuus pehmeille maille

Pyörien lukumäärä

Huoltokustannukset

Varaosien hinta

Ergonomia

Sopivuus eri hakkuutavoille

Huoltoverkoston kattavuus

Luotettavuus/toimintavarmuus

Osuus (%)

Ei lainkaan merkitystä Vähän merkitystä Jonkin verran merkitystä

Paljon merkitystä Erittäin paljon merkitystä

29

Kuva 14. Haastateltujen kaukokuljetusyrittäjien näkemys, miten eri tekijät ovat vaikuttaneet heidän yrityksensä autokaluston hankintapäätöksiin vuosina 2016 ja 2017.

Tämän tutkimuksen kannalta mielenkiintoinen muuttuja kaluston valinnassa oli

energiatehokkuus. Energiatehokkuuden arvostuksen välillä oli selkeä ero metsäkone ja

puutavara-autoyritysten välillä. Puutavara-autoyrittäjät näkivät energiatehokkuuden

huomattavasti merkityksellisempänä asiana (4,2) kalustohankinnoissa kuin

metsäkoneyritykset (3,5). Puutavara-autoyrityksissä energiatehokkuus sijoittui yrityksille

esitettyjen tekijöiden joukossa kärkipäähän, kun metsäkoneyrityksissä se oli keskivaiheilla.

Eroa testattiin Mann-Whitneyn u-testillä ja tulos osoittautui tilastollisesti erittäin

merkitseväksi (p = 0,001) valituilla merkitsevyystasoilla.

Metsäkone- ja puutavara-autoyritysten välisten erojen tarkastelua jatkettiin muihin

muuttujiin. Tässä tarkastelussa metsäkone- ja puutavara-autoyrittäjien antamien vastausten

keskiarvot erosivat toisistaan tämän tutkimuksen keskiarvoa enemmän (kuva 15). Yli yhden

yksikön erot olivat yleisiä. Yrityksen toimiala vaikutti tuloksiin tilastollisesti merkitsevästi,

32

8

16

12

0

8

8

4

0

4

0

4

0

0

0

0

0

0

0

0

0

36

36

20

28

24

20

12

16

8

4

0

0

4

4

4

0

0

0

0

0

4

24

36

24

16

48

28

36

40

28

32

36

28

20

12

8

16

4

8

4

0

0

4

20

36

36

16

36

40

20

48

32

48

44

60

56

56

44

68

56

16

24

8

4

0

4

8

12

8

4

20

16

28

16

24

16

28

32

40

28

36

80

76

88

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Urakanantajan toive

Muiden yrittäjien suositukset

Päästöt (CO2, HC, PM, NOx, NH3)

Alamäkihidastin

Kuljettajan toivomus

Tiestön mukaan mukautuva vakionopeudensäädin

Sopivuus mahdollisimman monenlaiseen ajoon

Merkki

Ergonomia

Automaatiojärjestelmät

Varaosien hinta

Akseliväli

Hankintahinta

Huoltokustannukset

Moottoriteho

Huoltoverkoston kattavuus

Energiatehokkuus

Polttoaineen kulutus

Enimmäispainorajoitus

Luotettavuus/toimintavarmuus

Akselien määrä

Osuus (%)

Ei lainkaan merkitystä Vähän merkitystäJonkin verran merkitystä Paljon merkitystäErittäin paljon merkitystä

30

kuudessa kohdassa viidestätoista. Raja (p =0,05) alittui pyörien lukumäärän, huoltoverkoston

kattavuuden, moottoritehon, polttoaineen kulutuksen, päästöjen ja jo aiemmin mainitun

energiatehokkuuden osalta (kuva 15).

Kuva 15. Haastateltujen puunkorjuu- ja kaukokuljetusyrittäjien näkemys, miten eri tekijät ovat vaikuttaneet heidän yrityksensä kaluston hankintapäätöksiin vuosina 2016 ja 2017.

3.5 Energiatehokkuustoimenpiteet

Kokonaiskäsityksen muodostamiseksi energiatehokkuuden nykytilasta oli olennaista tietää,

mitä toimenpiteitä energiatehokkuuden eteen oli yrityksissä tehty ja mitä toimenpiteitä oli

tarkoituksena toteuttaa. Toimenpiteistä kysyttäessä monet yrittäjät kertoivat, ettei

energiatehokkuus näkökulmasta toimenpiteitä oltu tehty, sillä käsite oli hyvin monelle

yrittäjälle vielä vieras ennen haastattelua. Energiatehokkuusmääritelmän mukaisesti

vastaajille annettiin vapaus käsitellä energiatehokkuutta hyvin laaja-alaisesti eri näkökulmista.

Vastaamisen helpottamiseksi ja kattavan aineiston varmistamiseksi oli toimenpiteet jaettu

aihealueryhmittäin (taulukot 1 ja 2). Tarkastelujakso rajattiin kahteen menneeseen vuoteen

(2016-2017) ja kahteen tulevaan vuoteen (2018 – 2019). Toisaalta vastausten määrä haluttiin

pitää kohtuullisena. Tästäkin huolimatta vastauksia kertyi paljon, ja aineiston järkevän

4,7

3,53,8

4,7

3,9

3,23,6

3,53,9

3,3 3,5

1,9

2,5

3,8

2,3

4,8

3,2

4,8

4,2

3,7

4,23,9

3,4

3,8

4,3 4,2

2,92,7

4,1

2,1

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

4,0

4,5

5,0

Arv

osa

na

Puunkorjuuyritykset Kaukokuljetusyritykset

31

esittämisen takia taulukoihin koostettiin vain useamman kuin yhden havainnon saaneet

toimenpiteet.

Viimeisen kahden vuoden aikana oli tehty paljon toimenpiteitä energiatehokkuuden eteen

puunkorjuu- ja kaukokuljetusyrityksissä. Selkeää eroa tarkastelujaksojen välillä ei ollut

toimenpiteiden määrässä, vaan haastateltavilla riitti energiatehokkuuden kehityskohteita

yhtä lailla menneille kuin tulevillekin vuosille. Yleisimpiä energiatehokkuuden eteen tehtyjä

toimenpiteitä viimeisen kahden vuoden aikana (2016 – 2017) metsäkoneyrityksissä oli

leimikon suunnittelun siirtyminen yritykseen (16 havaintoa), uusien korjuukaluston

huoltosopimusten solmiminen (15 havaintoa), seurantajärjestelmien hyödyntäminen (5

havaintoa) sekä urakointisopimusten solmiminen uusien metsäasiakkaiden kanssa (5

havaintoa). Haastateltavien mukaan seuraavan kahden vuoden (2018 – 2019) aikana

energiatehokkuutta tullaan erityisesti kehittämään etsimällä uusia korjuutoiminnan asiakkaita

(15 havaintoa), hankkimalla seurantajärjestelmiä yritysten koneisiin (6 havaintoa) sekä

hyödyntämällä jo olemassa olevien seurantajärjestelmien tuottamaa tietoa paremmin (6

havaintoa). Kysymyksen vastaukset on koottu taulukkoon 1.

32

Taulukko 1. Puunkorjuuyrittäjien mainitsemat vuosina 2016 ja 2017 toteutetut energiatehokkuustoimenpiteet sekä vuosille 2018 ja 2019 suunnitellut energiatehokkuustoimenpiteet. Tuloksista rajattu pois vain yhden havainnon saaneet toimenpiteet. H = havaintojen määrä.

Suunnittelun kehittäminen sekä seurannan kehittäminen olivat yleisimmät osa-alueet, joihin

kaukokuljetusyrityksien kehitys toimenpiteet kohdistuivat (taulukko 2). Selkeästi

keskimääräistä useampi puutavara-autoyrittäjä mainitsi kiinnittäneen huomiota viimeisen

kahden vuoden aikana (2016 – 2017) seuraaviin kehityskohteisiin: Ajosuunnittelu vastuun

siirtyminen yrityksiin (11 havaintoa), uusien huoltosopimusten solmiminen autokalustoon (8

havaintoa), uusille metsäasiakkaille operointi (7 havaintoa) sekä kuljetusyhtymien

Suunnittelun kehittäminen 16-17 H Suunnittelun kehittäminen 18-19 H

Leimikon suunnittelu yritykseen 16 Huolellisempi leimikon suunnitteleminen 4

Gps-seurantajärjestelmien hyödyntäminen konesiirtojen suunnittelussa 2 Metsäkeskuksen maaperäkarttojen hyödyntäminen 2

Seurannan kehittäminen 16-17 H Seurannan kehittäminen 18-19 H

Seurantajärjestelmien hyödyntäminen 5 Seurantajärjestelmien hankkiminen 6

Konetyön tuotoksen yleinen seuraaminen 2 Olemassa olevien seurantajärjestelmien hyödyntäminen 6

Mexin seurantatietojen hyödyntäminen 2

Laadun parantaminen 16-17 H Laadun parantaminen 18-19 H

Jakaumatavoitteiden toteutumisiin panostaminen 2 Jakaumatavoitteiden toteutumisiin panostaminen 2

Katkontatarkkuuteen panostaminen 2

Kuljettajien sitouttaminen 16-17 H Kuljettajien sitouttaminen 18-19 H

Työilmapiirin kehittäminen 3 Tulosbonuksen käyttöönottaminen 3

Hyvät työvälineet ja -edut 2

Työllisyyden ja työolosuhteiden tasaaminen 2

Koneiden ja niiden laitteiden uusiminen 16-17 H Koneiden ja niiden laitteiden uusiminen 18-19 H

Suovarustuksien hankkiminen 4 Suovarustuksien hankkiminen 4

Kuormatraktorin jatkoperien hankkiminen 3

Kuormatraktorin lajittelupankkojen hankkiminen 2

Kahdeksan pyöräisien ajokoneiden hankkiminen 2

Koneiden ja niiden laitteiden säätöjen optimoiminen 16-17 H Koneiden ja niiden laitteiden säätöjen optimoiminen 18-19 H

Koneiden paineiden säännöllisempi säätäminen 4

Teknisen toimintavarmuuden kehittäminen 16-17 H Teknisen toimintavarmuuden kehittäminen 18-19 H

Uusia huoltosopimuksia 15 Uusia huoltosopimuksia 4

Toimintavarmempien koneiden hankkiminen 2 Koneiden tiheämpi päivittäminen 2

Moniasiakkuuden lisääminen 16-17 H Moniasiakkuuden lisääminen 18-19 H

Uusia metsäasikkaita 5 Uusia metsäasikkaita 15

Toimintatapojen kehittäminen 16-17 H Toimintatapojen kehittäminen 18-19 H

Polttoainepalvelu leimikolle 2 Pinttyneiden tapojen uudistaminen 3

Pikaviestiryhmät eri sidosryhmien välille 2 Työvuorojen vaihtaminen metsässä 2

Viestinnän parempi kohdistaminen 2

Työskentelymenetelmien kehittäminen 16-17 H Työskentelymenetelmien kehittäminen 18-19 H

Rätt metod koekäytössä 2 Työmenetelmien kehittäminen seurantajärjestelmien avulla 3

Energiatehokkaampien työtapojen käyttöönottaminen 2

33

perustaminen (5 havaintoa). Seuraavan kahden vuoden aikana (2018 – 2019) tehtävistä

toimenpiteistä nousi esiin kaksi toimenpidettä muita useammin. Moniasiakkuuden lisääminen

mainittiin 16 kertaa ja kuljetusmääriin pohjautuva ajonsuunnittelu 11 kertaa. Muita usein

mainittuja tulevia kehityskohteita kuljetusyrityksissä olivat oman ajoreitittäjän palkkaaminen

(6 havaintoa) sekä yhteistyön tiivistäminen puunkorjuun kanssa (4 havaintoa).

Taulukko 2. Kaukokuljetusyrittäjien mainitsemat vuosina 2016 ja 2017 toteutetut energiatehokkuustoimenpiteet sekä vuosille 2018 ja 2019 suunnitellut energiatehokkuustoimenpiteet. Tuloksista rajattu pois vain yhden havainnon saaneet toimenpiteet. H = havaintojen määrä.

Suunnittelun kehittäminen 16-17 H Suunnittelun kehittäminen 18-19 H

Ajosuunnittelun vastuuta siirtynyt yritykseen 11 Määräpohjaiseen suunnitteluun siirtyminen 11

Mepojen tarkempi suunnitteleminen 3 Oman ajonsuunnittelijan rekryäminen 6

Oman ajonsuunnittelijan rekryäminen 2 Korjuu+kuljetus yhteistyön tiivistäminen 4

Mepojen tarkempi suunnitteleminen 2

Seurannan kehittäminen 16-17 H Seurannan kehittäminen 18-19 H

Seurantajärjestelmien hankkiminen 3 Olemassa olevien seurantajärjestelmien hyödyntäminen 3

Kuormakokojen tarkempi seuraaminen 2 Seurantajärjestelmien hankkiminen 2

Automallien tuotoksen vertaileminen 2 Kuljettajakohtainen seuranta 2

Kuljettajien sitouttaminen 16-17 H Kuljettajien sitouttaminen 18-19 H

Henkilöstön eläketili 3

Kilpailukykyisempi palkkaus 3

Autojen ja niiden laitteiden uusiminen 16-17 H Autojen ja niiden laitteiden uusiminen 18-19 H

Kaluston kokonaispainojen kasvattaminen 4 Z-nostureiden hankkiminen 3

Pienempikulutuksempien autojen hankkiminen 3 HCT-autojen hankkiminen 2

Autovaakojen hankkiminen 3 Vientiautojen hankkiminen 2

Ilmaohjaimien hankkiminen 2

Autojen ja niiden laitteiden säätöjen optimoiminen 16-17 H Autojen ja niiden laitteiden säätöjen optimoiminen 16-17 H

Säännöllisempi akselien suuntaaminen 4

Teknisen toimintavarmuuden kehittäminen 16-17 H Teknisen toimintavarmuuden kehittäminen 18-19 H

Uusia huoltosopimuksia 8 Uusia huoltosopimuksia 2

Toimintavarmempien autojen hankkiminen 4 Oman huollon kehittäminen 2

Ennakoivaan huoltoon panostaminen 3

Oman huollon kehittäminen 2

Moniasiakkuuden lisääminen 16-17 H Moniasiakkuuden lisääminen 18-19 H

Uusia metsäasikkaita 7 Uusia metsäasikkaita 16

Toimintatapojen kehittäminen 16-17 H Toimintatapojen kehittäminen 18-19 H

Kuljetusyhtymien perustaminen 5

"Leimikolta aina täyskuorma ja puskurissa lajipuhtaaksi" -toimintatapa 2

34

3.6 Energiatehokkuuteen vaikuttavat asiat

Yrittäjiltä kysyttiin kattavasti, millainen merkitys puunkorjuun ja puutavaran kaukokuljetuksen

tekijöillä on ollut yritysten toiminnan energiatehokkuuteen viimeisen kahden vuoden aikana

(2016 – 2017). Vastausvaihtoehtojen ulkopuolisia vastauksia tuli yhteensä kahdeksan

kappaletta, mutta niiden vähäisen toistuvuuden takia niitä ei voitu ottaa mukaan

tarkasteluun.

Niin puunkorjuu- kuin kaukokuljetusyrittäjien vastaukset painottuivat hyvin pitkälle

vastausvaihtoehtoihin ”paljon merkitystä” ja ”erittäin paljon merkitystä”, eikä negatiivisimpiä

vastausvaihtoehtoja paljoakaan käytetty. Korjuuyrityksien osalta voidaan todeta, että eniten

merkitystä puunkorjuun energiatehokkuuden kannalta oli kuljettajan ammattitaidolla.

Yhdessä kuljettajan ammattitaidon (100 %) kanssa olennaisimpina tekijöinä nähtiin

puunhankinta organisaatioiden hankintapolitiikkaan keskeisesti liittyvät tekijät, leimikon koko

(96 %) sekä varannon määrä (96 %) (kuva 16). Vuorokaudenaika (28 %) sekä kuljettajan

koulutustausta (24 %) jäivät vastaajajoukon arvioinnissa vähiten merkitystä olevien tekijöiden

joukkoon.

35

Kuva 16. Haastateltujen puunkorjuuyrittäjien arvio, mikä on ollut eri tekijöiden vaikutus heidän yrityksensä energiatehokkuuteen vuosina 2016 ja 2017.

Kaukokuljetusyrityksissä polttoainetehokkuus ja auton maksimipainojen hyödyntäminen

saivat molemmat yhtä paljon arvostusta yritysten keskuudessa (kuva 17). Yrittäjistä 76 % näki,

että niillä oli erittäin paljon merkitystä ja loput 24 % koki niillä olevan paljon merkitystä.

Näiden kahden jälkeen tuli ajonsuunnittelu, kuljettajan ammattitaito sekä kuljettajan

motivaatio ja asenne, joita kaikkia 60 % vastaajista piti erittäin merkityksellisenä ja loput 40 %

merkityksellisenä. Viidelle merkityksellisempänä pidetylle asialle, ei yhdellekään annettu

”jonkin verran merkitystä” tai sitä kriittisempää vastausta. Tärkeimpinä pidettyjen asioiden

8

0

4

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

28

16

16

4

8

12

4

8

0

0

0

0

4

0

8

0

0

4

0

4

4

4

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

40

52

24

36

28

28

36

32

28

28

24

24

20

28

16

20

24

20

16

16

4

12

8

8

4

12

12

0

8

8

4

0

4

4

4

0

24

28

40

44

24

44

40

40

52

52

52

56

56

52

52

60

56

44

56

40

68

40

60

60

68

48

40

60

36

40

36

40

32

24

24

24

0

0

12

4

12

16

16

16

12

16

12

12

12

20

24

16

16

28

24

36

24

36

28

28

28

40

44

32

52

52

52

52

64

72

72

76

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Kuljettajan koulutustausta

Vuorokaudenaika

Koneen koko suhteessa poistuman järeyteen

Telojen käyttö

Moniasiakkuus

Koneen tyhjäkäynti

IT-järjestelmät

Hakkuutapa

Puomin ulottuvuus

Sääolosuhteet

Puutavaran laatu (oksaisuus)

Tienvarsivaraston alueen koko

Maaston pinnanmuodot

Työn ennakkosuunnittelu toimistolla

Kuljettajan työkokemus

Johtamiskulttuuri

Kourakasojen laatu ja koko

Vuodenaika

Ajourien sijainti

Maastomerkinnät

Katkonnan ohjaustiedostot

Työn ennakkosuunnittelu maastossa

Puutavaran katkontapituus

Poistuman järeys

Koneen ja sen laitteiden säädöt

Koneen polttoainetehokkuus (l/m3)

Konesiirrot

Maaston kantavuus

Puutavaralajien lukumäärä

Koneen ja sen laitteiden tekninen kunto

Metsäkuljetusmatka

Alikasvoksen määrä

Kuljettajan motivaatio ja asenne

Varannon koko

Leimikon koko

Kuljettajan ammattitaito

Osuus (%)

Ei lainkaan merkitystä Vähän merkitystä Jonkin verran merkitystä

Paljon merkitystä Erittäin paljon merkitystä

36

lisäksi voidaan esiin nostaa ääripää eli vähiten merkitystä saaneet asiat. Puunkorjuuyritysten

tapaan vähiten arvostusta sai kuljettajan koulutustausta, jolla vain 12 % kuljetusyrittäjistä

tunsi olevan paljon / erittäin paljon merkitystä ja loput vastaajista näkivät koulutustaustan

olevan epäolennainen tekijä. Toiseksi vähiten arvostusta sai puskuroinnin määrä (40 %), joka

erottui arvostukseltaan kuitenkin jo selvästi koulutustaustasta. Haastateltavat kertoivat

puskuroinnin määrän olevan monitulkinnallinen asia, mikä näkyy myös vastausten

hajonnassa. Jokainen kuormaus- ja purkukerta heikentää energiatehokkuutta, mutta toisaalta

huonoa energiatehokkuutta oli myös se, että kuljetusten kausiluonteisuus lisääntyy, kaluston

määrä ylimitoittuu ja epäsuoran energiankulutuksen osuus lisääntyy.

37

Kuva 17. Haastateltujen kaukokuljetusyrittäjien arvio, mikä on ollut eri tekijöiden vaikutus heidän yrityksensä energiatehokkuuteen vuosina 2016 ja 2017.

Metsäkone- ja puutavara-autoyrittäjien vastausten oletettiin eroavan selkeästi toisistaan, kun

yrittäjäryhmiltä kysyttiin tiettyjen tekijöiden merkitystä energiatehokkuuteen yrityksen

omassa toiminnassa (kuva 18). Ennakko-oletuksesta huolimatta erot puunkorjuu- ja

kaukokuljetusyritysten välillä olivat verrattain pieniä ja molempien ryhmien keskiarvot (3,96 /

4,03) kohosivat huomattavan korkeiksi. Toimistolla tehtävän työn ennakkosuunnittelun,

sääolosuhteiden, puutavaran järeyden, puutavaran katkontapituuden, puutavaralajien

lukumäärän sekä kaluston polttoainetehokkuuden osalta erot ryhmien välillä olivat selvästi

havaittavissa ja näiden kohdalla erot muodostuivat myös tilastollisesti merkitseviksi.

0

0

4

0

4

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

28

20

20

4

12

24

8

16

0

16

8

4

4

16

0

0

0

4

4

0

0

0

4

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

60

40

32

56

36

24

36

24

40

20

32

32

32

4

32

28

24

8

4

16

16

16

4

0

16

8

0

0

4

8

4

0

0

0

0

0

12

36

28

40

40

24

48

40

44

40

40

52

48

20

36

44

40

60

64

48

48

48

52

68

36

44

52

52

44

32

36

40

40

40

24

24

0

4

16

0

8

20

8

20

8

24

20

12

16

36

32

28

36

28

28

36

36

36

40

28

48

48

48

48

52

60

60

60

60

60

76

76

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Kuljettajan koulutustausta

Puskuroinnin määrä

Renkaiden kunto

Vuorokaudenaika

Renkaiden määrä

Nosturin jättäminen matkalle

Puutavaran järeys (tukki / kuitupuu)

Puutavaralajien lukumäärä erällä

Varastoalueen koko

Puutavaran laatu (oksaisuus)

Rengaspaineet

Auton tyhjäkäynti

IT-järjestelmät

Moniasiakkuus

Tienvarsivarastopinojen laatu

Auton ja sen laitteiden säädöt

Kuljettajan työkokemus

Johtamiskulttuuri

Keräilyerien määrä

Merkinnät (kääntöpaikat, sähkölangat)

Vuodenaika

Tiestön mäkisyys

Meno-paluukuljetusten määrä

Sekakuormat

Auton ja sen laitteiden tekninen kunto

Varastoerän koko

Sääolosuhteet

Tiestön kunto

Tyhjänä ajon määrä

Puutavaran katkontapituus

Matka erältä tehtaalle/sahalle/puskuriin

Kuljettajan motivaatio ja asenne

Kuljettajan ammattitaito

Ajonsuunnittelu

Auton maksimipainojen hyödyntäminen

Kaluston polttoainetehokkuus (l/tn)

Osuus (%)

Ei lainkaan merkitystä Vähän merkitystä Jonkin verran merkitystäPaljon merkitystä Erittäin paljon merkitystä

38

Mielenkiintoisena havaintona oli erityisesti kaluston polttoainetehokkuus, joka yleisesti

yhdistetään vahvasti energiatehokkuuteen. Kaluston polttoainetehokkuuden arvostus oli

kaukokuljetusyrityksissä (4,8) huomattavasti suurempaa kuin puunkorjuuyrityksissä (4,3) ja

tulos oli tilastollisesti hyvin merkitsevä (p =0,007).

Kuva 18. Haastateltujen puunkorjuu- ja kaukokuljetusyrittäjien arvio, mikä on ollut eri tekijöiden vaikutus heidän yrityksensä energiatehokkuuteen vuosina 2016 ja 2017.

3.6.1 Yrityskoon vaikutus

Tutkimuksessa testattiin yrityskoon vaikutusta energiatehokkuuteen vaikuttaviin asioihin.

Puunkorjuuyritysten osalta luokittelu tehtiin vuotuisten korjuumäärien mukaan ja aineistona

käytettiin vuosien 2016 ja 2017 korjuumääriä (kuva 19). Kolmiosaisella jaottelulla pienimpien

ja suurimpien yritysten vastauksia pyrittiin saamaan esille, sillä kuten jo aiemmin on todettu,

haastateltu yritysjoukko oli kokonaisuudessaan hyvin homogeeninen. Korjuumääriltään

pienet (<210000 m³), keskisuuret (210000 – 340000 m³) ja suuret (>340000 m³) yritykset olivat

keskenään varsin yksimielisiä (kuva 19). Silmämääräisesti tarkastellen, korjuumääriltään

keskisuurissa yrityksissä arviot eri tekijöistä olivat kauttaaltaan muita ryhmiä kriittisempiä.

4,6

2,8

3,9

4,8

3,9

3,73,9

4,1 4,0

3,1

3,9 3,9

2,8

4,2 4,24,4

3,9

4,54,2

4,4

3,6

4,3

4,6

2,8

4,1

4,6

4,1

3,8

4,6

4,2 4,2

3,4

4,5

3,7

3,3

3,6

4,5

3,6 3,7

4,6

4,0

4,3

3,7

4,8

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

4,0

4,5

5,0

Arv

osa

na

Puunkorjuuyritykset Kaukokuljetusyritykset

39

Merkityksellisimmiksi arvioitujen tekijöiden joukossa korjuumäärä luokkien vastaukset

poikkesivat erityisesti leimikon koon kohdalla. Korjuumääriltään pienet ja suuret näkivät

leimikon koon olevan lähes yksinomaan erittäin merkityksellisenä (4,9) kun taas

korjuumääriltään keskisuuret näitä useammin paljon merkitystä olevana (4,3).

Verrattaessa korjuumääriltään pienien, keskisuurien ja suurien yrityksien vastauksia,

havaittiin pieniä jakaumaeroja kaikkien ryhmien väliltä, mutta Kruskall-Wallis –testin

osoittamia tilastollisesti merkitseviä eroja löytyi vain työn ennakkosuunnittelusta maastossa

(p = 0,029), moniasiakkuudesta (p = 0,039) sekä koneen ja sen laitteiden säädöistä (p = 0,035)

(taulukko 3). Testausta jatkettiin pareittain vertailuun, joka osoitti tarkemmin ryhmät, joiden

välillä ero todellisuudessa esiintyi (taulukko 3). Korjuumääräluokkien kohdalla ero esiintyi

varsin usein nimenomaan pienten ja keskisuurien yritysten välillä, ja esimerkiksi

polttoainetehokkuus nousi tilastollisesti merkitseväksi (p = 0,010) juuri kyseisesten ryhmien

välillä (taulukko 3).

40

Kuva 19. Vuotuisten korjuumäärien mukaan luokiteltujen ryhmien arvioiden keskiarvot korjuutyön energiatehokkuuteen vaikuttavissa muuttujissa vuosina 2016 ja 2017.

Taulukko 3. Puunkorjuun energiatehokkuuteen vaikuttavien tekijöiden mediaanit sekä tilastollisen merkitsevyyden tarkastelu korjuumääräluokittain. M = mediaani, a = korjuu määriltään pienet yritykset (<210000m³), b = korjuu määriltään keskisuuret yritykset (210000 – 340000 m³), c = korjuu määriltään suuret yritykset (>340000 m³). a b c a - b a - c b - c a - b - c

M M M P-arvo P-arvo P-arvo P-arvo

Työn ennakkosuunnittelu maastossa 5 4 4,25 0,032 0,295 0,189 0,029

Sääolosuhteet 3,5 4 4 0,199 0,445 0,257 0,151

Maaston pinnanmuodot 3,5 4 4 0,120 0,101 0,944 0,090

Leimikon koko 5 4 5 0,175 0,731 0,139 0,069

Moniasiakkuus 1 3 4 0,261 0,035 0,056 0,039

Kourakasojen laatu ja koko 4 4 4 0,075 0,181 0,909 0,088

Koneen ja sen laitteiden säädöt 5 4 4 0,027 0,101 0,862 0,035

Koneen polttoainetehokkuus (l/m3) 5 4 4,5 0,010 0,836 0,306 0,136

1

1,5

2

2,5

3

3,5

4

4,5

5

Ku

ljett

ajan

mo

tiva

atio

ja a

sen

ne

Ku

ljett

ajan

ko

ulu

tust

aust

a

Ku

ljett

ajan

työ

koke

mu

s

Ku

ljett

ajan

am

mat

tita

ito

Joh

tam

isku

lttu

uri

IT-j

ärje

ste

lmät

Kat

kon

nan

oh

jau

stie

do

sto

t

Työ

n e

nn

akko

suu

nn

itte

lu m

aast

oss

a*

Työ

n e

nn

akko

suu

nn

itte

lu t

oim

isto

lla

Maa

sto

mer

kin

nät

Vu

od

enai

ka

Vu

oro

kau

den

aika

Sääo

losu

hte

et

Maa

sto

n p

inn

anm

uo

do

t

Maa

sto

n k

anta

vuu

s

Leim

iko

n k

oko

Var

ann

on

ko

ko

Tien

vars

ivar

asto

n a

luee

n k

oko

Mo

nia

siak

kuu

s*

Hak

kuu

tap

a

Ko

nee

n k

oko

su

hte

essa

po

istu

man

järe

yte

en

Po

istu

man

järe

ys

Pu

uta

vara

n k

atko

nta

pit

uu

s

Pu

uta

vara

lajie

n lu

kum

äärä

Pu

uta

vara

n la

atu

(o

ksai

suu

s)

Ko

ura

kaso

jen

laat

u ja

ko

ko

Alik

asvo

ksen

mää

rä

Ajo

uri

en s

ijain

ti

Met

säku

ljetu

smat

ka

Pu

om

in u

lott

uvu

us

Ko

nee

n ja

sen

lait

teid

en

sää

dö

t*

Ko

nee

n ja

sen

lait

teid

en

te

knin

en k

un

to

Ko

nee

n t

yhjä

käyn

ti

Ko

nee

n p

olt

toai

ne

teh

okk

uu

s (l

/m3

)

Ko

nes

iirro

t

Arv

osa

na

Korjuu määriltään pienet yritykset (<210000m³) (n = 8)

Korjuu määriltään keskisuuret yritykset (210000 - 340000m³) (n = 9)

Korjuu määriltään suuret yritykset (> 340000m³) (n =8)

41

Kuljetusyritykset jaettiin vuosien 2016 ja 2017 kuljetusmäärien keskiarvon pohjalta kolmeen

yrityskokoluokkaan: kuljetus määrältään pienet (<210000m³), keskisuuret (210000 –

410000m³) ja suuret (>410000m³) (kuva 20). Ryhmien välisiä eroja voitiin käyttää ryhmien

piirteiden havainnollistamiseen. Ryhmien vastausten keskiarvot noudattivat hyvin pitkälti

koko aineiston keskiarvoa ja täten erot ryhmien jakaumissa jäivät pieniksi. Tuloksista

mielenkiintoisena erottui moniasiakkuus, jota tulosten mukaan arvostetaan nimenomaan

kuljetusmääriltään suurissa yrityksissä ja ero kuljetusmääriltään pieniin oli jo huomattava

(1,3). Kiinnostavaa oli myös huomata, että erityisesti keskisuurissa kuljetusyrityksissä nähtiin

kaluston polttoainetehokkuus tärkeänä tekijänä puutavarakuljetusten energiatehokkuudessa.

Näistä yrityksissä kaikissa (n = 8) koettiin kaluston polttoainetehokkuudella olevan erittäin

paljon merkitystä (arvosana 5), kun muissa ryhmissä iso osa vastaajista arvioi kohdan kuitenkin

vain paljon merkitystä (arvosana 4) olevana asiana.

Näiden kolmen ryhmän (kuljetusmäärältään pienet, keskisuuret, suuret) välillä tutkittiin

tilastollista merkitsevyyttä. Kuten todettua, eroja ryhmien välillä oli vain muutamissa

kohdissa. Kruskal-Wallis –testin perusteella voitiin todeta, että valitun merkitsevyystason (p =

0,05) puitteissa kolmen ryhmän välille syntyi tilastollisesti merkitseviä eroja moniasiakkuuteen

sekä tilastollisesti melkein merkitseviä eroja tienvarsivarastopinojen laatuun, renkaiden

kuntoon sekä nosturin jättämiseen matkalle (taulukko 4). Taulukkoon 4 koostettu pareittain

vertailu Mann-Whitneyn u-testillä osoitti, että selkeää trendiä puunkorjuuyritysten tapaan ei

ollut, vaan tilastollisesti merkitsevät erot syntyivät satunnaisesti eri ryhmien välillä.

42

Kuva 20. Vuotuisten kuljetusmäärien mukaan luokiteltujen ryhmien arvioiden keskiarvot kuljetusten energiatehokkuuteen vaikuttavissa muuttujissa vuosina 2016 ja 2017.

Taulukko 4. Puutavaran kaukokuljetuksen energiatehokkuuteen vaikuttavien tekijöiden mediaanit sekä tilastollisen merkitsevyyden tarkastelu kuljetusmääräluokkien välillä. M = mediaani, kuljetus määriltään pienet yritykset (<210000m³), b = kuljetus määriltään keskisuuret yritykset (210000 – 410000m³), c = kuljetus ääriltään suuret yritykset (>410000m³).

a b c a - b a - c b - c a - b - c

M M M P-arvo P-arvo P-arvo P-arvo

Varastoalueen koko 3 4 4 0,121 0,232 0,232 0,174

Moniasiakkuus 2 4 5 0,038 0,004 0,004 0,009

Tienvarsivarastopinojen laatu 4 5 3 0,015 0,606 0,059 0,031

Renkaiden kunto 2,5 4 3 0,007 0,114 0,606 0,033

Auton ja sen laitteiden tekninen kunto 4 5 4 0,195 0,606 0,606 0,124

Tyhjänä ajon määrä 4 5 5 0,161 0,114 0,114 0,138

Kaluston polttoainetehokkuus 4,5 5 5 0,105 0,370 0,370 0,071

Nosturin jättäminen matkalle 3 4 2 0,083 0,606 0,021 0,045

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

4,0

4,5

5,0

Ku

ljett

ajan

mo

tiva

atio

ja a

sen

ne

Ku

ljett

ajan

ko

ulu

tust

aust

a

Ku

ljett

ajan

työ

koke

mu

s

Ku

ljett

ajan

am

mat

tita

ito

Joh

tam

isku

lttu

uri

IT-j

ärje

ste

lmät

Ajo

nsu

un

nit

telu

Mer

kin

nät

(kä

äntö

pai

kat,

säh

köla

nga

t)

Vu

od

enai

ka

Vu

oro

kau

den

aika

Sääo

losu

hte

et

Ties

tön

mäk

isyy

s

Ties

tön

ku

nto

Mat

ka e

rält

ä te

hta

alle

/sah

alle

/pu

sku

riin

Var

asto

erän

ko

ko

Var

asto

alu

een

ko

ko

Mo

nia

siak

kuu

s**

Au

ton

mak

sim

ipai

no

jen

hyö

dyn

täm

inen

Pu

uta

vara

n jä

reys

(tu

kki /

ku

itu

pu

u)

Pu

uta

vara

n k

atko

nta

pit

uu

s

Pu

uta

vara

n la

atu

(o

ksai

suu

s)

Pu

uta

vara

lajie

n lu

kum

äärä

erä

llä

Tien

vars

ivar

asto

pin

oje

n la

atu

*

Ker

äily

erie

n m

äärä

Ren

kaid

en m

äärä

Ren

kaid

en k

un

to *

Ren

gasp

ain

eet

Au

ton

ja s

en la

itte

iden

sää

dö

t

Au

ton

ja s

en la

itte

iden

tek

nin

en k

un

to

Tyh

jän

ä aj

on

mää

rä

Au

ton

tyh

jäkä

ynti

Kal

ust

on

po

ltto

ain

eteh

okk

uu

s (l

/tn

)

No

stu

rin

jätt

ämin

en

mat

kalle

*

Men

o-p

alu

uku

ljetu

sten

mää

rä

Pu

sku

roin

nin

mää

rä

Seka

kuo

rmat

Arv

osa

na

Kuljetus määriltä pienet yritykset (<210000m³) (n = 8)

Kuljetus määriltä keskisuuret yritykset (210000 - 410000m³) (n = 8)

Kuljetus määriltä suuret yritykset (>410000m³) (n = 9)

43

3.7 Väittämät

Toimialaryhmien suhtautumista energiatehokkuuteen pyrittiin selvittämään kattavammin

kyselylomakkeeseen sisältyneen väittämäosion avulla (kuva 21). Väittämät olivat samat

kummallekin toimialajoukolle, mikä mahdollisti ryhmien välisen tarkastelun ja myöhemmän

käytön luokittelevana aineistona. Väittämien vastausvaihtoehdot perustuivat viisiportaiseen

Likert-asteikkoon. Molemmat vastaajaryhmät suhtautuivat väittämiin hyvin positiivisesti, eikä

tilastollisesti merkitsevää eroavaisuutta syntynyt yhdenkään väittämän kohdalla 5 %

merkitsevyystasolla, kun ryhmiä verrattiin Mann-Whitney u-testillä (taulukko 5).

Kuva 21. Metsäkone- ja kaukokuljetusyrittäjien likert-asteikollisten vastausten frekvenssi erilaisissa energiatehokkuuteen liittyvissä väittämissä.

0

0

4

0

20

8

64

88

12

4

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Kaukokuljetusyritykset

Puunkorjuuyritykset

Osuus (%)

1) Energiatehokkuus on hyvällä tasolla yrityksessäni

Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä

Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä

0

0

4

0

8

16

72

76

16

8

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Kaukokuljetusyritykset

Puunkorjuuyritykset

Osuus (%)

2) Yritykseni kuljettajilla on hyvät tiedot ja taidot toimia energiatehokkaasti

Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä

Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä

Täysin samaa mieltä

0

0

0

4

0

12

28

32

72

52

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Kaukokuljetusyritykset

Puunkorjuuyritykset

Osuus (%)

4) Energiatehokkuutta parantamalla on mahdollista parantaa yritykseni kannattavuutta

Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä

Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä

Täysin samaa mieltä

0

0

0

4

16

20

40

60

44

16

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Kaukokuljetusyritykset

Puunkorjuuyritykset

Osuus (%)

7) Kun hankin jatkossa yritykseeni uutta kalustoa, energiatehokkuus painottuu tulevissa

kalustoinvestoineissani

Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä

Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä

0

0

0

0

12

8

52

60

36

32

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Kaukokuljetusyritykset

Puunkorjuuyritykset

Osuus (%)

6) Energiatehokkuus korostuu nykyisestä yritykseni toiminnassa tulevina vuosina

Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä

Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä

Täysin samaa mieltä

0

0

12

0

8

28

68

72

12

0

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Kaukokuljetusyritykset

Puunkorjuuyritykset

Osuus (%)

3) Yritykseni kuljettajat toimivat energiatehokkaasti

Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä

Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä

0

0

8

12

24

36

44

44

24

8

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Kaukokuljetusyritykset

Puunkorjuuyritykset

Osuus (%)

5) Energiatehokkuuteen liittyvää tietoa on riittävästi saatavilla

Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä

Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä

0

0

0

4

4

4

44

56

52

36

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Kaukokuljetusyritykset

Puunkorjuuyritykset

Osuus (%)

8) Olen halukas kehittämään yritykseni energiatehokkuutta yhdessä Stora Enson kanssa

Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä

Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä

Täysin samaa mieltä

44

Vaikka yksittäisissä väittämissä tilastollisesti merkitsevää eroa ei metsäkone- ja puutavara-

autoyritysten jakaumien välille saatu, niin tarkasteltaessa tuloksia tarkemmin voitiin havaita,

että kaukokuljetusyrittäjät antoivat keskimäärin positiivisempia (4,10) vastauksia väittämiin

kuin puunkorjuuyrittäjät (3,97). Kuten kuva 21 osoittaa, eniten vastauksia jakoi väittämä

”energiatehokkuuteen liittyvää tietoa on riittävästi saatavilla”. Metsäkone- ja puutavara-

autoyrittäjistä alle puolet (48 % / 32 %) oli väittämän kanssa jokseenkin erimieltä tai ei samaa

eikä eri mieltä ja riittävänä tietoa pidettiin (52 %:ssa / 68 %:ssa) yrityksiä. Kyseinen väittämä

oli myös ainoa, jossa erimielisyys väittämän kanssa voitiin nähdä positiivisena tai ainakin

uteliaana suhtautumisena energiatehokkuuteen.

Väittämien (1,2,3) perusteella energiatehokkuus vaikuttaisi olevan hyvällä tasolla puunkorjuu-

ja kaukokuljetusyrityksissä. Yrityksien edustajista (92 % / 76 %) ilmoitti, että energiatehokkuus

on hyvällä tasolla heidän yrityksessään. Näin siitäkin huolimatta, että esimerkiksi

metsäkoneyrittäjien mukaan energiatehokkuusteema oli varsin uusi korjuualalla. Toisaalta

kehitystyötä kustannus- ja resurssitehokkuuden eteen ja tätä kautta myös

energiatehokkuuden eteen on tehty jo pitkään. Noin viisi kuudesosaa vastaajista (84 % / 88 %)

arvioi olevansa jokseenkin tai täysin samaa mieltä väittämän ”yrityksen kuljettajilla on hyvät

tiedot ja taidot toimia energiatehokkaasti” kanssa. Puolestaan motivaatiota toimia

energiatehokkaasti kysyttiin väittämällä ”yritykseni kuljettajat toimivat energiatehokkaasti”.

Vastaajista (72 % / 80 %) oli samaa mieltä väittämän kanssa. Aineistoa syvemmin

tarkasteltaessa voitiin huomata, että kuljettajien tietoja ja taitoja hyvänä pitäneistä

korjuuyrittäjistä 24 % ja kuljetusyrittäjistä 14 % ei ollutkaan enää sitä mieltä, että kuljettajat

itseasiassa toimisivat energiatehokkaasti, vaikka heillä osaaminen siihen olisikin.

Yritysten hyvästä energiatehokkuuden nykytilasta huolimatta yrityksissä uskottiin, että

energiatehokkuus tulee entisestään korostumaan (väittämät 6, 7). Vastausten pohjalta voitiin

huomata, että korjuuyrityksissä oltiin kuljetusyrityksiä (92 % / 88 %) useammin sitä mieltä,

että energiatehokkuus korostuu yrityksen toiminnassa tulevaisuudessa. Ero ryhmien välillä ei

kuitenkaan ollut niin suuri kuin monissa muissa väittämissä. Lisäksi lähes yhtä suuressa osassa

yrityksiä energiatehokkuuden nähtiin jatkossa olevan suuremmassa roolissa myös

kalustohankinnoissa (76 % / 84 %).

45

Yrityksissä uskottiin energiatehokkuuden potentiaaliin parantaa yritysten kannattavuutta,

sillä toimialaryhmät (84 % / 100 %) olivat pääsääntöisesti jokseenkin samaa mieltä tai täysin

samaa mieltä väittämän ”energiatehokkuutta parantamalla on mahdollista parantaa yrityksen

kannattavuutta” kanssa. Puunkorjuuyrittäjät olivat kuitenkin väittämää kohtaan hieman

skeptisempiä. Viimeisenä yrittäjiltä kysyttiin, olivatko ne halukkaita kehittämään yrityksensä

energiatehokkuutta yhdessä Stora Enson kanssa. Väittämään 8 yrittäjät suhtautuivat kaikista

myönteisimmin ja lähes kaikki yrittäjät (92 % / 96 %) olivat valmiita tekemään yhteistyötä.

Taulukko 5. Väittämiin annettujen vastausten mediaanit toimialoittain sekä Mann-Whitneyn u-testin p-arvo kahden ryhmän välille. M = mediaani.

Puunkorjuuyritykset Kaukokuljetusyritykset

M M P-arvo

1) 4 4 0,499

2) 4 4 0,442

3) 4 4 0,318

4) 5 5 0,830

5) 4 4 0,137

6) 4 4 0,948

7) 4 4 0,590

8) 4 5 0,234

3.7.1 Yrityskoon vaikutus

Korjuumääriltään pienien (<210000 m³), keskisuurien (210000 – 340000 m³) ja suurien

(>340000 m³) yrityksien frekvenssien erot olivat hyvin pieniä, kun haastateltavia pyydettiin

valitsemaan parhaiten omaa mielipidettään kuvaava vastausvaihtoehto jokaisen

energiatehokkuusväittämän kohdalla (taulukko 6). Korjuumääriltään pienet ja keskisuuret

yritykset olivat eniten samaa mieltä väittämän 4 ”Energiatehokkuutta parantamalla on

mahdollista parantaa yritykseni kannattavuutta” kanssa (kuva 22). Korjuumääriltään suuret

olivat myötämielisimpiä väittämää 8 ”Olen halukas kehittämään yritykseni

energiatehokkuutta yhdessä Stora Enson kanssa” kohtaan. Puolestaan korjuumääriltään

pienet ja keskisuuret yritykset olivat vähiten samaa mieltä väittämän viisi (5)

”Energiatehokkuuteen liittyvää tietoa on riittävästi saatavilla” kanssa ja korjuumääriltään

suuret väittämän ”Energiatehokkuuteen liittyvää tietoa on riittävästi saatavilla” osalta.

46

Kuva 22. Vuotuisten korjuumäärien mukaan luokitellut puunkorjuuyritysryhmät ja ryhmien vastausten mediaanit kahdeksassa väittämässä. Taulukko 6. Puunkorjuuyritysryhmien vastausten mediaanit kahdeksassa eri väittämässä sekä tilastollisen merkitsevyyden tarkastelu korjuumääräluokittain. M = mediaani, a = korjuu määriltään pienet yritykset (<210000m³), b = korjuu määriltään keskisuuret yritykset (210000 – 340000m³), c = korjuu määriltään suuret yritykset (>340000m³).

a b c a - b a - c b - c a - b - c

M M M P-arvo P-arvo P-arvo P-arvo

1) 4 4 4 0,481 1,000 0,481 0,276

2) 4 4 4 0,321 0,721 0,481 0,326

3) 4 4 4 0,277 0,721 0,541 0,348

4) 4,5 5 4 0,481 0,442 0,167 0,255

5) 3 3 4 0,541 0,279 0,139 0,207

6) 4 4 4 0,888 1,000 0,888 0,966

7) 4 4 4 0,673 1,000 0,606 0,773

8) 4 4 4 0,815 0,959 0,743 0,898

Kuljetusmääriltään pienien, keskisuurien ja suurien yritysten kohdalla erot olivat yhtä lailla

pieniä kahdeksan väittämän kohdalla (kuva 23). Kuljetusmääriltään pienten yritysten

antamien vastausten keskiarvo oli kolmesta ryhmästä pienin kaikkien väittämien kohdalla.

Kuljetusmääriltään pienet yritykset olivat eniten samaa mieltä väittämän neljä (4) kanssa ja

vähiten samaa mieltä väittämän (1) ”Energiatehokkuus on hyvällä tasolla yrityksessäni”

1

1,5

2

2,5

3

3,5

4

4,5

5

1) 2) 3) 4) 5) 6) 7) 8)

Arv

osa

na

Korjuu määriltään pienet yritykset (<210000m³) (n = 8)

Korjuu määriltään keskisuuret yritykset (210000 - 340000m³) (n = 9)

Korjuu määriltään suuret yritykset (> 340000m³) (n =8)

47

kanssa. Väittämä neljä oli väittämistä se, joka sai eniten myötämielisyyttä myös keskisuurissa

ja suurissa yrityksissä. Sen sijaan keskisuurissa yrityksissä oltiin vähiten samaa mieltä

väittämän kolme ”Yritykseni kuljettajat toimivat energiatehokkaasti” kanssa ja

kuljetusmääriltään suurissa yrityksissä väittämän viisi (5) kanssa (kuva 23).

Kuva 23. Vuotuisten kuljetusmäärien mukaan luokitellut kaukokuljetusyritysryhmät ja ryhmien vastausten mediaanit kahdeksassa väittämässä.

Jakaumien vähäisen poikkeavuuden johdosta tilastollisesti merkitsevän eron raja (p = 0,05) ei

ylittynyt väittämissä yhdenkään yrityskoon vaikutusta testanneen tarkastelun kohdalla

(taulukko 7). Lähellä tilastollista rajaa oli kuljetusmäärä luokittainen tarkastelu väittämässä

yksi (p =0,074) ja kyseisessä tarkastelussa ero esiintyi erityisesti kuljetusmääriltään pienien ja

keskisuurien välillä.

1

1,5

2

2,5

3

3,5

4

4,5

5

1) 2) 3) 4) 5) 6) 7) 8)

Arv

osa

na

Kuljetus määriltä pienet yritykset (<210000m³) (n = 8)

Kuljetus määriltä keskisuuret yritykset (210000 - 410000m³) (n = 8)

Kuljetus määriltä suuret yritykset (>410000m³) (n = 9)

48

Taulukko 7. Kaukokuljetusyritysryhmien vastausten mediaanit kahdeksassa eri väittämässä sekä tilastollisen merkitsevyyden tarkastelu kuljetusmääräluokittain. M = mediaani, a = kuljetus määriltään pienet yritykset (<210000m³), b = kuljetus määriltään keskisuuret yritykset (210000 – 410000m³), c = kuljetus ääriltään suuret yritykset (>410000m³).

a b c a - b a - c b - c a - b - c

M M M P-arvo P-arvo P-arvo P-arvo

1) 3,5 4 4 0,083 0,114 0,743 0,074

2) 4 4 4 0,279 0,200 0,743 0,182

3) 4 4 4 1,000 0,673 0,673 0,808

4) 4,5 5 5 0,234 0,370 0,743 0,234

5) 4 4 4 0,721 0,606 0,963 0,856

6) 4 4,5 4 0,234 0,606 0,481 0,356

7) 4 4,5 5 0,382 0,277 0,888 0,405

8) 4 5 5 0,161 0,114 0,888 0,138

4 TARKASTELU

4.1 Tulosten luotettavuus

Haastattelututkimuksien tuloksiin liittyy aina epävarmuutta. Haastattelulomakkeen muotoilu

ja asiasisältö voivat olla virheellisiä ja harhaanjohtavia, jolloin haastateltavat saattavat

ymmärtää kysymyksen toisella tavoin kuin haastattelija on tarkoittanut, minkä johdosta

tulokset kuvaavat jotain muuta kuin alun perin oli tarkoitus. Myös haastattelijan esiymmärrys

aiheesta sekä haastattelutekniset taidot vaikuttavat pienissä määrin haastattelun luonteeseen

sekä käydyn keskustelun syvällisyyteen. Tämän tutkimuksen tulokset olivat yleisesti ottaen

luotettavia. Haastattelututkimuksen tutkimusjoukko oli haastattelututkimukseksi hyvä, mutta

tilastollisesta näkökulmasta kuitenkin pieni. Suhteellisen pienestä havaintojen määrästä sekä

vastausten vähäisestä hajonnasta johtuen tilastollisen merkitsevyyden rajan alittaneiden

tulosten osuus jäi vähäiseksi. Tutkimusjoukon kohdalla tulokset toimivat siis hyvin, mutta

yleistäminen sen ulkopuolelle ei kaikissa tapauksissa ole järkevää, sillä se johtaisi helposti

virhepäätelmiin.

Tutkimusjoukko kuvaa erinomaisesti Stora Enso Metsälle urakoitsevia puunkorjuu- ja

kaukokuljetusyrityksiä, sillä peräti 73 % Stora Enso Metsälle urakoitsevista puunkorjuu- ja

kaukokuljetusyrityksistä osallistui tutkimukseen. Sen sijaan haastatellut yritykset eivät vastaa

49

kaikilta osin Suomen puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetusyrityksiä. Suurin osa

haastatteluihin osallistuneista yrittäjistä oli laajavastuisia puunkorjuu- ja

kaukokuljetusyrityksiä. Kyseinen yrittäjämalli on useilla puunhankintaorganisaatiolla käytössä,

mutta siitä huolimatta Stora Enson yrityskoko on valtakunnallisesti varsin suuri.

Tuloksia tarkastellessa tulee huomata, että muutaman mielipideasteikollisen kysymyksen

kohdalla (energiatehokkuuteen vaikuttavat asiat, väittämät) vastaukset olivat painottuneet

vastausvaihtoehtojen positiivisimaan päähän (kuvat 16, 17 ja 21). Tulosta selittää osaltaan

energiatehokkuus käsitteen laajuus. Energiatehokkuus on yksi laaja-alaisimmista käsitteistä,

jolla puunkorjuun ja kaukokuljetuksen toimintaa voidaan tarkastella. Se ottaa huomioon niin

välittömän kuin myös välillisen tuotoksen sekä energiankulutuksen. Voikin olla, että yrittäjät

ymmärsivät energiatehokkuuden kaikessa siinä moninaisuudessaan, mitä se

todellisuudessakin käsittää, jolloin on luonnollista, että vastaajien mielessä hyvin monella

asialla on keskimääräistä (3) suurempi merkitys tarkasteltavaan asiaan. Esimerkiksi väittämien

kohdalla kyse ei välttämättä ollut siitä, että energiatehokkuus itsessään ”olisi hyvällä tasolla”,

”parantaisi kannattavuutta” tai ”korostuisi jatkossa”. Kyse voi olla siitä, että

energiatehokkuuden alle osittain jäävät käsitteet, kuten kustannustehokkuus ja

polttoainetehokkuus, olivat vastaajien mielestä hyvällä tasolla. Tämä heijastui siten, että

yrittäjät kokivat myös energiatehokkuuden olevan hyvällä tasolla heidän yrityksessään.

4.2 Erot toimialojen välillä

Hypoteesina oli, että ryhmien välille muodostuu selkeitä eroja. Toimialakohtaisen vertailun

tulokseksi saatiin juuri vastakkainen kuin odotettiin. Tulokset osoittivat, etteivät toimialat

sittenkään eronneet niin paljoa toisistaan, erityisesti kun kyse oli eri tekijöiden

vaikuttavuudesta energiatehokkuuteen, energiatehokkuuteen suhtautumisesta ja

asennoitumisesta sekä joiltain osin myös kalustohankinnoista (kuvat 15, 18 ja 21).

Oli myös yllättävää, kuinka samansuuntainen vaikutus toiminnan eri tekijöillä oli toimialojen

energiatehokkuuteen (kuva 18). Vaikka toimialojen työnkuva oli eri, toimintaan vaikuttavat

muuttujat olivat alojen kesken hyvin samanlaiset ja tuloksista voitiin havaita, että myös niiden

vaikutus toiminnan energiatehokkuuteen oli samansuuntaista. Tulos oli jossain määrin

50

yhdensuuntainen myös kalustohankinnoissa. Asia, millä puunkorjuuyrittäjät kokivat olevan

paljon merkitystä energiatehokkuuteen tai kalustovalintaan, nähtiin usein myös

kaukokuljetusyrityksissä hyvin merkityksellisenä (kuva 18). Joidenkin tekijöiden kohdalla

toimialaryhmät poikkesivat toisistaan ja energiatehokkuuden näkökulmasta mielenkiintoinen

tulos oli, että polttoaineen kulutus ja polttoainetehokkuus nostettiin tärkeimpien tekijöiden

joukkoon nimenomaan kaukokuljetusyrityksissä.

Tutkimuksen keskeisimpiä tuloksia oli, että kaukokuljetusyrityksissä energiatehokkuus

korostui ja sitä arvostettiin puunkorjuuyrityksiä enemmän. Kaukokuljetusyrittäjät näkivät

energiatehokkuuden puunkorjuuyrittäjiä merkityksellisempänä asiana kalustohankinnoissa ja

kaukokuljetusyrityksissä sen tarjoamiin mahdollisuuksiin suhtauduttiin myönteisemmin

(väittämät 6, 7, 8) (kuva 21). Ehkä keskeisin selitys energiatehokkuuden korostumiselle oli se,

että polttoainekustannuksien osuus kokonaiskustannuksista on huomattavasti suurempi

puutavaran kaukokuljetusalalla (30 %) kuin puunkorjuualalla (12 %), jolloin on luonnollista,

että polttoainetehokkuuteen ja edelleen energiatehokkuuteen kiinnitetään suurempaa

huomiota (Metsäalan kone- ja… 2018). Myös polttoainetehokkuuden keskeisempi rooli

puutavarankuljettajien koulutuksessa on epäilemättä keskeisiä tekijöitä tuloksen taustalla

(Opetushallitus 2008, 2012, 2013).

4.3 Erot yrityskokojen välillä

Tulokset osoittivat, ettei yrityskoolla näyttäisi olevan vaikutusta siihen, mitä asioita

puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetusyritykset pitivät tärkeinä energiatehokkuuden

kannalta (kuvat 19 ja 20). Ainoiksi poikkeuksiksi tästä havaittiin, että yrityskoon kasvaessa

myös moniasiakkuuden merkitys energiatehokkaassa puunkorjuu- ja

kaukokuljetustoiminnassa kasvoi (puunkorjuu ja kaukokuljetusyritykset) ja että koneen ja sen

laitteiden säätöjä arvostettiin nimenomaan pienissä yrityksissä (puunkorjuuyritykset) (kuvat

19 ja 20). Tulokset olivat loogisia.

Tuloksien mukaan myöskään energiatehokkuuteen suhtautumisessa ja

energiatehokkuustoimenpiteiden implementoimiseen ei puunkorjuu- ja puutavaran

kaukokuljetusyritysten koolla näyttäisi olevan merkittävää vaikutusta. Tulos oli poikkeava

51

muiden alojen tutkimukseen nähden, sillä useissa tutkimuksissa on havaittu, että suurissa

yrityksissä energiatehokkuus toimenpiteitä on todennäköisemmin toteutettu kuin pienissä

yrityksissä (Kortelainen ym. 2012, Hrovatin ym. 2016, Zhang 2016). Tulee kuitenkin huomata,

että näissä tutkimuksissa yritysten kokoerot olivat suuria verrattuna tähän tutkimukseen,

jossa kohderyhmä muodostui absoluuttisesti mitattuna suhteellisen saman suuruisista

pienyrityksistä. Lisäksi tutkimuksissa tarkasteltiin yrityksiä laajemmin eri liike-elämän

toimialoilta, kun taas tässä tutkimuksessa keskityttiin kohdennetusti puunhankinnan

operaatioista vastaaviin puunkorjuu- ja kaukokuljetusyrityksiin.

4.4 Tietämys, suhtautuminen ja rooli

4.4.1 Tietämys energiatehokkuudesta

Vuonna 2015 Stora Enso Metsän energiatehokkuuden toimenpideohjelmassa asetettiin

tavoitteeksi ottaa energiatehokkuus osaksi korjuuyrittäjien kanssa käytäviä

kehityskeskusteluita. Kehityskeskusteluiden tavoitteena oli korostaa polttoaineen merkitystä

korjuun ja metsänhoidon tehtävissä. Taustalla oli tieto siitä, että erityisesti

puunkorjuuyrityksissä energiatehokkuuteen on kiinnitetty vain vähäisesti huomiota.

Energiatehokkuuden tuominen osaksi kehityskeskusteluita on kuitenkin vielä vaiheessa ja

viitekehyksessä osoitettujen lähtökohtien ja tämän tutkimuksen tuloksien perusteella isolle

osalle puunkorjuuyrityksiä energiatehokkuus oli oman toimintansa osalta vielä vieras käsite,

kuten on jo useaan otteeseen todettu. Kaukokuljetusyrityksissä tietämys

energiatehokkuudesta oli hieman parempaa ja haastatteluissa kävi ilmi, että

energiatehokkuus termi oli ollut yleisesti kuljetusalalla jo pitkään. Energiatehokkuudella ja

tarkemmin polttoainetehokkuudella oli merkittävämpi rooli myös puutavaran autokuljettajien

koulutuksessa kuin metsäkoneenkuljettajien koulutuksessa (Opetushallitus 2008, 2012,

2013). Tämän tutkimuksen tulokset vahvistivat tätä (kuva 6), ja vaikutti siltä, että

energiatehokkuuden puuttuminen metsänkoneen kuljettajien koulutuksesta olisi selkeä

pullonkaula puunkorjuun energiatehokkuuden kehitystyölle.

Energiatehokkuuden määritelmän läpikäynnin yhteydessä käydyissä keskusteluissa korostui,

että moni yrittäjä yhdisti energiatehokkuuden vahvasti ympäristöarvoihin, toiset taas

52

synonyymin kaltaisesti polttoainetehokkuuteen. Vaikka termin määritelmä käytiin huolella

läpi, niin näytti siltä, että vasta haastattelun edetessä käsite alkoi hahmottumaan yrittäjille.

Konkreettisemmissa asioissa ymmärrys energiatehokkuudesta tuntui olevan hieman

parempaa. Vaikka yrittäjien itsensä käsitys energiatehokkuudesta vaikutti vielä rikkonaiselta,

niin hieman yllättäen valtaosa puunkorjuu- ja kaukokuljetusyrittäjistä (84 % / 88 %) arvioi, että

heidän kuljettajillansa on hyvät tiedot ja taidot toimia energiatehokkaasti (kuva 21).

Energiatehokkuuteen liittyvää tietoa kaivattiin monissa yrityksissä ja siihen tämäkin tutkimus

osaltaan auttaa. Kuten väittämä viisi (5) osoittaa, tietoa kaivattiin erityisesti

puunkorjuuyrityksissä ja toimenpide osiossa sekä haastattelun lopun vapaassa

kommenttiosiossa useampi korjuuyrittäjä mainitsi, että heitä kiinnostaisi tiivis ja ytimekäs

tietopaketti siitä, miten energiatehokkuutta voidaan yrityksissä kehittää. Selkeitä

painopistealueita, joihin koulutuskysymysten perusteella tietoa ja osaamista kaivattiin, olivat

energiatehokkaat työskentelymenetelmät ja ajotavat sekä oikeaoppinen kaluston säätö (kuva

7 ja 8). Kaiken kaikkiaan voi olla, että energiatehokkuuteen liittyvä tietämyksen puute saattaa

olla yksi merkittävimmistä rajoitteista energiatehokkuuden kehitystyölle tällä hetkellä.

4.4.2 Suhtautuminen energiatehokkuuteen

Haastattelijan näkökulmasta katsottuna suhtautuminen energiatehokkuutta kohtaan oli ensi

alkuun varauksellista, eikä energiatehokkuus käsitteen imago vaikuttanut olevan kovinkaan

arvostettu metsäkone- ja puutavara-autoyrityksissä. On vaikea sanoa tarkkaa syytä

varautuneisuudelle; kyseessä saattoi olla esimerkiksi muutosvastarinta uutta kehitystä

kohtaan. Toisaalta muutamissa keskusteluissa mainittii pelko siitä, että energiatehokkuuden

johdosta yritysten toimintaan liittyviä vaatimuksia ja rajoitteita voi muodostua entistä

enemmän. Tutkimuksen taustojen selvittäminen haastattelun alussa näytti kuitenkin

poistavan pahimmat ennakkoluulot ja noin kaksi tuntisen haastattelun aikana kysymysten

kautta käytiin läpi paljon energiatehokkuuteen liittyviä mahdollisuuksia. Samalla myös

asennoituminen energiatehokkuutta kohtaan muuttui positiivisemmaksi niin silmin nähden

kuin myös väittämienkin perusteella (kuva 21). Energiatehokkuuteen suhtautumista ja

asennoitumista mittaavien väittämien sijainnilla olikin merkittävä vaikutus niistä saatuihin

tuloksiin. Tulokset osoittivat, ettei metsäkone- ja puutavaran kaukokuljetusyrittäjien

53

kiinnostusta energiatehokkuutta kohtaan tulisi aliarvioida, kunhan yrittäjille tehdään selväksi,

mistä energiatehokkuudessa on kokonaisuudessaan kyse.

Energiatehokkuuteen suhtautumisesta kertoi se, että kuljettajien tietoja ja taitoja hyvänä

pitäneistä (väittämä 2) korjuuyrittäjistä 24 % ja kuljetusyrittäjistä 14 % ei ollut sitä mieltä, että

kuljettajat itseasiassa toimisivat energiatehokkaasti (väittämä 3), vaikka heillä osaaminen

siihen olisikin (kuva 21). Tulos voidaan tulkita siten, ettei kaikki tieto ja taito siirry käytäntöön

ja että motivaatio toteuttaa energiatehokkuutta ei välttämättä ole aivan maksimaalinen

kaikkien kuljettajien osalta. Vaikka osuudet olivatkin pieniä, niin asian merkitystä lisäsi se, että

niin puunkorjuu- kuin kaukokuljetusyrityksissäkin motivaatio ja asenne nähtiin tärkeimpien

energiatehokkuuteen vaikuttavien tekijöiden joukossa. Keskustelun ohessa haastateltavat

mainitsivat ongelmaksi paremmasta tuotoksesta tai energiankulutuksen pienemisestä

syntyvien hyötyjen valumisen yritykselle eikä niinkään kuljettajalle itselle.

Kaukokuljetusyrityksissä työnseurantajärjestelmät mainittiin yhtenä keinona kannustaa

kuljettajia energiatehokkuuteen, tosin ongelmallisena. Tämä johtui siitä, etteivät

työnseurantajärjestelmät kykene havainnoimaan olosuhteita riittävästi ja täten kuljettajien

vertaileminen koettiin haastavaksi. Työnseurantajärjestelmien kehittäminen on olennaista,

sillä puunkorjuu- ja kaukokuljetusyrityksissä ei ole riittävästi tietotaitoa hyödyntää koneiden

mittaamaa aineistoa energiatehokkuuden kehittämiseksi. Tämän vuoksi on tärkeää kehittää

energiatehokkuuden mittaristoa sekä automatisoida energiatehokkuutta mittaavia

järjestelmiä niin yrittäjän kuin myös puunhankintaorganisaationkin tarpeisiin. Täten

energiatehokkuuslain (Energiatehokkuuslaki 1429/2014) ja EU:n energiatehokkuusdirektiivin

(EED) vaatimuksiin voidaan yhä paremmin vastata.

Tuloksien suurin yllätys oli, kuinka myönteisesti energiatehokkuuteen suhtauduttiin. Yksi

parhaiten positiivista suhtautumista kuvaava tieto oli se, että väittämän neljä (4) perusteella

ylivoimainen enemmistö vastaajista uskoi energiatehokkuuden ja toiminnan kannattavuuden

väliseen positiiviseen yhteyteen (kuva 21). Energiatehokkuuden sekä vihreiden

toimitusketjujen (Green Supply Chain) onkin todettu olevan yksi keskeisistä keinoista parantaa

yritysten kilpailukykyä erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä (Rao & Holt 2005, Green

Jr. ym. 2012, Trianni ym. 2016). Kiinnostuneesta suhtautumisesta kertoo myös se, että

energiatehokkuuden uskottiin korostuvan yhä voimakkaammin yritysten toiminnassa

54

(väittämät 6 ja 7) (kuva 21). Vaikka osa yrittäjistä saattoi sisällyttää vastaukseensa myös

ulkoisten ajureiden vaikutuksen energiatehokkuuden korostumiseen, ei kyse ollut pelkästään

siitä, sillä iso osa yrittäjistä oli myös valmiita osallistumaan energiatehokkuuden kehitystyöhön

(väittämä 8) (kuva 21). Positiivinen suhtautuminen energiatehokkuutta kohtaan luo koko

toimintaketjulle hyvän pohjan viedä energiatehokkuusratkaisuja kohti käytännön

toimenpiteitä.

4.4.3 Energiatehokkuuden rooli yrityksissä

Iso osa tutkimuksen kysymyksistä mittasi energiatehokkuuden roolia yrityksien toiminnassa ja

päätöksenteossa. Tuloksista voitiin tehdä johtopäätös, että energiatehokkuuden rooli

yrityksissä oli keskeinen, vaikkei siihen kiinnitettykään kovin suurta huomiota. Puunkorjuu- ja

kaukokuljetusyritysten välillä oli nähtävissä selkeä ero energiatehokkuuden roolissa niin

koulutuksissa kuin myös kalustohankinnoissa. Energiatehokkuus ja tarkemmin

polttoainetehokkuus oli selkeästi keskeisemmässä roolissa nimenomaan

kaukokuljetusyritysten koulutuksissa (kuva 6). Taloudellinen ajo oli keskeinen osa niin

puutavara-autokuljettajien ammattitutkintoa kuin myös tasaisin väliajoin velvoitettuja

ammattipätevyyskoulutuksia. Tulos oli yhtenevä myös kalustohankintojen osalta.

Kaukokuljetusyrityksissä energiatehokkuus tunnistettiin tärkeimmiksi kaluston hankintaan

vaikuttaviksi tekijöiksi toisin kuin puunkorjuuyrityksissä.

Monilta osin energiatehokkuuden rooli oli hyvin samanlainen koko haastattelujoukon kesken.

Energiatehokkuuden rooli yritysten keskusteluissa oli koko tutkimuksen yleisten tuloksien

kaltainen; suoraa keskustelua energiatehokkuudesta ei ollut, mutta energiatehokkuuteen

vaikuttavaa keskustelua oli (kuvat 9 ja 10). Selkeimmin energiatehokkuuden rooli näkyi oman

henkilöstön kanssa käydyssä keskustelussa. Merkille pantavaa oli myös, että väittämien 6 ja 7

perusteella molemmat ryhmät uskoivat energiatehokkuuden roolin korostuvan niin yleisesti

toiminnassa kuin myös kalustohankinnoissa (kuva 21).

Tulokset herättävät kysymyksen, miten energiatehokkuus saataisiin keskeisempään rooliin

yrityksissä. Yritysten toiminnasta löydettiin haastatteluissa useita toisiinsa kytköksissä olevia

tekijöitä, joihin tulisi energiatehokkuuden roolin kasvattamiseksi kiinnittää huomiota.

55

Energiatehokkuuteen liittyvä informaation puute on mainittu monissa tutkimuksissa yhtenä

suurimpana esteenä energiatehokkuus toimille (Reddy & Shrestha 1998, Nagesha &

Balachandra 2006, Kostka 2013, Trianni ym. 2016). Myös tämän tutkimuksen tuloksien

tarkastelussa nousi esiin sama havainto; vain muutamissa yrityksissä oli toteutettu yrityksen

tarpeisiin räätälöityjä taloudellisen ajon koulutuksia (kuva 6). Koulutuksella voidaan parantaa

yritysten henkilöstön tietämystä energiatehokkuuden vaikutuksista, ja siten saada yritykset

toteuttamaan enemmän energiatehokkuustoimenpiteitä (Kojima & Ryan 2010, Trianni ym.

2016). Kaiken kaikkiaan tässä tutkimuksessa havaittiin, että yksi juurisyistä vaikuttaisi olevan

nimenomaan tarjolla olevan tiedon ja koulutuksen riittämättömyys, varsinkin

energiatehokkaaseen puunkorjuuseen liittyen.

Energiatehokkuuden mittareiden kehittäminen on muiden ohessa yksi keskeinen tekijä

energiatehokkuuden tulevaisuuden kehityksessä. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että

käytetyt toiminnan tuottavuutta kuvaavat mittayksiköt vaihtelivat paljon yrityksissä (kuvat 11

ja 12). Yhtenäinen mittaristo mahdollistaisi energiatehokkuuden raportoinnin,

tarkasteluyksiköiden vertailun ja energiatehokkuuden kehittämisen. Olemassa olevia

työnseurantajärjestelmiä voidaan hyödyntää energiatehokkuuden mittaamiseen niin

puunkorjuussa kuin puutavaran kaukokuljetuksessakin. Yhtenäisten energiatehokkuuden

tunnuslukujen myötä on todennäköistä, että energiatehokkuudesta muodostuisi keskeinen

mittayksikkö niin puunkorjuun kuin puutavaran kaukokuljetuksienkin seuraamiseen ja yhä

keskeisempi osa alojen koulutussisältöä.

Tieto itsessään ei aina kuitenkaan välttämättä tarkoita, että kehitysprojekteja

energiatehokkuuden eteen voidaan isommassa mittakaavassa toteuttaa, vaan yhtä lailla

tarvitaan osaamista toteuttaa niitä. Osaamisen ja kokemuksen puute rajoittaakin usein

energiatehokkuus toimenpiteiden toteuttamista (Thollander ym. 2007, Sardianou 2008, Ren

2009, Trianni ym. 2013a, 2013b). Sidosryhmien tarjoamalla tiedolla ja tuella on ensiarvoisen

tärkeä asema, jotta nämä kehitystyön esteenä olevat ongelmat voidaan ratkaista pienissä

yrityksissä ja viedä energiatehokkuuttaan eteenpäin (Trianni ym. 2016). Jatkossa arvoketjussa

toimivien kumppanien, kuten Stora Enso Metsän, on kyettävä tarjoamaan tietoa ja osaamista

yhä enemmän puunkorjuu- ja kaukokuljetusyrityksiin, jotta energiatehokkuuteen liittyvää

merkittävää potentiaalia voidaan toteuttaa.

56

4.5 Energiatehokkuuden nykytila

Energiatehokkuuteen liittyvä tietämys, suhtautuminen ja rooli olivat pohjana

muodostettaessa kokonaiskuvaa energiatehokkuudesta. Energiatehokkuuden nykytilalle on

vaikea antaa yhtä yleispätevää kuvausta kummankaan toimialajoukon osalta, sillä selkeitä

kriteeristöjä arvioinnille ei ole toistaiseksi luotu. Itse puunkorjuu- ja kaukokuljetusyrittäjät

arvioivat valtaosin (92 % / 76 %) energiatehokkuuden nykytilan olevan hyvällä tasolla (kuva

21). Herääkin kysymys, tarvitseeko energiatehokkuutta siinä tapauksessa enää kehittää.

Lisäksi yllättävää oli, että puunkorjuuyritykset arvioivat energiatehokkuuden nykytason jopa

kaukokuljetusyrityksiä korkeammalle, vaikkakaan ero ryhmien välillä ei ollut järin suuri. Tulos

oli vastoin sitä lähtökohtaa, että energiatehokkuuteen on jo pidemmän aikaan kiinnitetty

huomiota kuljetusalalla. Vastausten välistä oli kuitenkin mahdollista tehdä havainto, että

kaukokuljetusyrityksissä vaikutti olevan parempi ymmärrys energiatehokkuuden

merkityksestä. Käsitys perustui siihen, että kysymyksiin vastaaminen oli paljon nopeampaa ja

helpompaa kaukokuljetusyrittäjille ja kyseistä havaintoa tuki vastaukset siitä, että

energiatehokkuus ja polttoainetehokkuus olivat suuremmassa roolissa nimenomaan

kaukokuljetusyrityksissä. Tätä taustaa vasten kaukokuljetusyritysten kriittisempi

suhtautuminen oman yrityksensä energiatehokkuuden nykytilaan voi viestiä vain

tietoisemmasta ja totuudenperäisemmästä suhtautumisesta energiatehokkuutta kohtaan.

Puunkorjuuseen energiatehokkuus on vasta tulossa ja esimerkiksi Stora Ensossa teema ollaan

ottamassa osaksi kaikkia yrittäjien kanssa käytäviä kehityskeskusteluja. Yrittäjien listaamat

toteutetut energiatehokkuustoimenpiteet osoittivat, että paljon oli asioita

energiatehokkuudenkin eteen tehty (taulukko 1 ja 2). Kuitenkin niin puunkorjuuyrityksissä

kuin myös kaukokuljetusyrityksissä oli vastausten perusteella vielä paljon suunniteltuja

kehitystoimenpiteitä tuleville vuosille, mikä kertoo hyvin myös energiatehokkuuden

nykytilasta.

57

KIRJALLISUUS

Brunberg, T., Erikson, G., Granlund, P., Löfgren, B., Löfroth, C. & Nordén, B. 2000. Test av åtta mellanstora skotare – tekniska data och bränsleförbrukning [Eight medium-duty forwarders tested – technical data & fuel consumption]. Skogforsk, Resultat nr. 20. 4 p. Brunberg, T., Granlund, P. & Nordén B. 2005. Standardiserad bränslemätning för skotare och skördare [Standardized fuel metering on harvesters and forwarders]. Skogforsk, Resultat nr. 10. 4 p. Brunberg, T. 2013. Bränsleförbrukningen hos skogsmaskiner 2012. [Fuel consumption in forest machines 2012]. Skogforsk, Arbetsrapport nr. 789. 10 p. Brunke, J.-C., Johansson, M. & Thollander, P. 2014: Empirical investigation of barriers and drivers to the adoption of energy conservation measures, energy management practices and energy services in the Swedish iron and steel industry. Journal of Cleaner Production 84: 509–525. Euroopan komissio. 2011. Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle: Etenemissuunnitelma kohti resurssitehokasta Eurooppaa, Bryssel 20.9.2011, KOM(2011/571/lopullinen). 28s. http://eurlex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2011:0571:FIN:FI:PDF (Viitattu 21.03.2018.) Eurooppa-neuvosto. 2014. Eurooppa-neuvosto (23. ja 24. lokakuuta 2014) ‒ Päätelmät. EUCO 169/14. Green, Jr., K.W., Zelbst, P.J., Meacham, J. & Bhadauria, V.S. 2012: Green supply chain management practices: Impact on performance. Supply Chain Management 17(3): 290–305. Heikkilä, T. 2014. Kvantitatiivinen tutkimus. EDITA. http://www.tilastollinentutkimus.fi/1.TUTKIMUSTUKI/KvantitatiivinenTutkimus.pdf (Viitat-tu: 25.7.2017) Hervani, A., Helms, M. & Sarkis, J. 2005. Performance measurement for green supply chain management. Benchmarking: An International Journal, Vol. 12 No. 4, 2005 s. 330- 353. Hourunranta, P., Kettunen, A. & Partala, S. 2013. Metsäkoneyritysten suorituskyvyn johtaminen. TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 9/2013. IEA. 2014. Energy efficiency indicators: Essentials for policy making. Retrieved from http://www.iea.org/publications/freepublications/publication/IEA_Energ yEfficiencyIndicators_EssentialsforPolicyMaking.pdf. (Viitattu 25.03.2018.) ISO. 2011. ISO 50001:2011 Energianhallintajärjestelmät – Vaatimukset ja käyttöohjeet. International Organization for Standardization.

58

Jönsson, P. & Löfroth, C. 2007. Stor besparingspotential med bränslesnål skotning [Great potential savings from fuel efficient forwarding]. Skogforsk, Resultat nr 12. 4 p. Kallionpää, E., Rantala J. & Kalenoja, H. 2010. Energiatehokkuus logistiikassa - logistiikan energiatehokkuuden mittaaminen ja parantaminen. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 25/2010. Kojima, K. & Ryan, L., 2010: Transport energy efficiency. Implementation of IEA Recommendations since 2009 and next steps. International Energy Agency (IEA), Information Paper. Kortelainen, J., Ratinen, M. & Linnanen L. 2012. Attitudes towards energy efficiency and renewable energy in European small and medium- sized enterprises Koskinen, O. & Pennanen, O. 1986. Puutavara-auton polttoaineen kulutus. Metsätehon tiedotus 395. 14 s. Kostka, G., Moslener, U. & Andreas, J. 2013. Barriers to increasing energy efficiency: evidence from small-and-medium-sized enterprises in China. J Clean Prod 2013;57:59–68. Laki kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä (Act on the Professional Qualifications of Truck and Bus Drivers) 273/2007., 2007. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070273. (Viitattu 11.03.2018.) Manner, J., Nordfjell, T. & Lindroos, O. 2016a. Automatic load level follow-up of forwarders fuel and time consumption. International Journal of Forest Engineering, 27(3), pp. 151-160. Metsämuuronen, J. 2002a. Tilastollisen kuvauksen perusteet. Metodologia -sarja 2. Interna-tional Methelp Ky. 80s. Nagesha, N. & Balachandra P. 2006. Barriers to energy efficiency in small industry clusters: multi-criteria-based prioritization using the analytic hierarchy process. Energy 2006;31(12):1969–83. Nordfjell, T., Athanassiadis, D. & Talbot, B. 2003. Fuel consumption in forwarders. Int J Forest Eng. 14:11–20. Nummenmaa, L. 2004. Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät. Tammi, Helsinki Nyholm, A., Risku-Norja, H. & Kapuinen, P. 2005. Maaseudun uusiutuvien energiamuotojen kartoitus. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. MTT:n selvityksiä 89. 33s. Oilprice.com. 2018. https://oilprice.com. (Viitattu 13.04.2018.) Opetushallitus. 2008. Puutavaran autokuljetuksen ammattitutkinto 2008. Määräys 27/011/2008. http://www.oph.fi/download/111079_puutavaran_autokuljetus_ammattitutkinto.pdf. (Viitattu 10.03.2018.)

59

Opetushallitus. 2012. Metsäkoneenkuljettajan ammattitutkinto 2012. Näyttötutkinnon perusteet. Määräys 43/011/2012. http://www.oph.fi/download/144774_Metsakoneenkulj_at_2012.pdf. (Viitattu 10.03.2018.) Opetushallitus. 2013. Puunkorjuun erikoisammattitutkinto 2013. Näyttötutkinnon perusteet. Määräys 8/011/2013. Saatavilla: http://www.oph.fi/download/178102_Puunkorjuun_erikoisammattitutkinto_8_011_2013.pdf. (Viitattu 10.03.2018.) Paaso., E. 2004. Menetelmäopetuksen tietovaranto. Verkko-oppimisympäristön tekstiosio 28.1.2004. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto FSD, Tampereen yliopisto. Polttoaineverolaki 1472/1994. Annettu Helsingissä 01.01.1995

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19941472. (Viitattu 09.03.2018.) Rao, P. & Holt, D. 2005: Do green supply chains lead to competitiveness and economic performance? International Journal of Operations & Production Management 25(9): 898–916. Reddy, BS. & Shrestha RM. 1998. Barriers to the adoption of efficient electricity technologies: a case study of India. Int J Energy Res 1998;22(3):257–70. Ren T. 2009. Barriers and drivers for process innovation in the petrochemical industry: a case study. J Eng Technol Manage 2009;26:285–304. Rieppo, K. & Örn, J. 2003. Metsäkoneiden polttoaineen kulutuksen mittaaminen - esitutkimus. Metsätehon raportti nro 148. 23 s. Rohdin, P. & Thollander, P. 2006: Barriers to and driving forces for energy efficiency in the non-energy intensive manufacturing industry in Sweden. Energy 31(12): 1836–1844. Rohdin, P., Thollander, P. & Solding, P. 2007: Barriers to and drivers for energy efficiency in the Swedish foundry industry. Energy Policy 35(1): 672–677. Saaranen-Kauppinen, A. & Puusniekka, A. 2006. KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/. (Viitattu 10.03.2018.) Sardianou, E. 2008: Barriers to industrial energy efficiency investments in Greece. Journal of Cleaner Production 16(13): 1416–1423. Soirinsuo, J. 2012. Growth and profitability of logging and transportation in wood procurement companies in Finland: What strategies and entrepreneurs are needed for profitable growth? Department of Economics and Managment. University of Helsinki. Stora Enso Oyj Metsä. 2015. Energiatehokkuuden johtamisjärjestelmä ISO 50001. Stora Enso Metsä, Tavoitteet ja toimenpiteet.

60

Stora Enso Oyj Metsä. 2018. Sustainability guidelines of Stora Enso 2018. http://www.storaenso.com/sustainability/policies-and-guidelines. (Viitattu 21.12.2017.) Thollander, P., Danestig, M. & Rohdin, P. 2007: Energy policies for increased industrial energy efficiency: Evaluation of a local energy programme for manufacturing SMEs. Energy Policy 35(11): 5774–5783. Thollander, P. & Ottosson, M. 2008: An energy efficient Swedish pulp and paper industry – exploring barriers to and driving forces for cost-effective energy efficiency investment. Energy Efficiency 1(1): 21–34. Thollander, P., Backlund, S., Trianni, A. & Cagno, E., 2013: Beyond barriers – A case study on driving forces for improved energy efficiency in the foundry industries in Finland, France, Germany, Italy, Poland, Spain, and Sweden. Applied Energy 111: 636–643. Tilastokeskus. 2018. Metsäalan kone- ja autokustannusindeksi 2015 = 100, Käsikirja (Machine and truck cost index in forestry, 2015 = 100, Handbook)., 2018: Tilastokeskus. Trianni, A. Cagno, E., Thollander, P. & Backlund, S. 2013a. Barriers to industrial energy efficiency in foundries: a European comparison. J Clean Prod 2013;40(2): 161–76. Trianni, A., Cagno, E., Worrell, E. & Pugliese, G. 2013b: Empirical investigation of energy efficiency barriers in Italian manufacturing SMEs. Energy 49(1): 444–458. Trianni, A., Cagno, E & Farne´, S. 2016. Barriers, Drivers and Decision-Making Process for Industrial Energy Efficiency: A Broad Study Among Manufacturing Small and Medium-sized Enterprises. Applied Energy 162:1537–1551. Työ- ja elinkeinoministeriö. 2014a. Energiatehokkuuslaki 1429/201. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141429 (Viitattu 10.12.2017.) Työ- ja elinkeinoministeriö. 2014b. Energia- ja ilmastotiekartta 2050. Parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean mietintö 16. päivänä lokakuuta 2014. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Energia ja ilmasto 31/2014. Työ- ja elinkeinoministeriö. 2017. Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmasto-strategiasta vuoteen 2030. Helsinki: Työ-ja elinkeinoministeriön julkaisuja 4/2017. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79189/TEMjul_4_2017_verkkojulkaisu.pdf?sequence=1)11. (Viitattu 10.12.2017.) Väkevä, J., Pennanen, O. & Örn, J. 2004. Puutavara–autojen polttoaineen kulutus. Metsätehon raportti 166. 32s. Zhang, S. 2016. Energy Efficiency and Firm Performance. Evidence from Swedish Industry. Acta Universitatis agriculturae Sueciae. Faculty of Forest Science, Department of Forest Economics, Umeå.

61

LIITE 1 ENERGIATEHOKKUUDEN MÄÄRITELMÄ

Energiatehokkuus on haastava määriteltävä, sillä sen määritelmä riippuu pitkälti

asiayhteydestä. Energiatehokkuuden yleismääritelmänä pidetään saadun tuotoksen

suhdetta kulutettuun energiayksikköä kohden.

Määritelmän mukaan puunhankinnassa tuotosta voidaan kuvata seuraavilla asioilla.

Katkotut kiintokuutiometrit, kuljetetut tonnit jne.

Rahalliset yksiköt

Tuotos tulee aina olla suhteutettuna johonkin energiayksikköön nähden.

Polttoaineen kulutus (esim. l/h, l/m3)

Henkilötyöhön kuluva energia (Kcal)

Olennaista on, että tuotos ja panos ovat selkeästi määriteltyjä sekä määrällisesti että

laadullisesti ja lisäksi ne ovat mitattavissa. Energiatehokkuuden parantaminen ei

välttämättä edellytä energian kokonaiskulutuksen pienentämistä. Energiatehokkuuden

parantaminen voi olla myös tuottavuuden nostamista nykyisellä energian

kokonaiskulutuksella.

62

LIITE 2 HAASTATTELULOMAKE PUUNKORJUUYRITTÄJILLE

TAUSTATIEDOT

Nimi:

Syntymävuosi:

Yrityksen nimi:

Asema yrityksessä:

1. Stora Enso Metsän hankinta-alue, jolla yrityksesi pääsääntöisesti tekee puunkorjuuta.

1. Etelä-Suomen hankinta-alue

2. Itä-Suomen hankinta-alue

3. Pohjois-Suomen hankinta-alue

2. Yrityksesi yhtiömuoto 11/2017.

1. Toiminimi

2. Avoin yhtiö

3. Kommandiittiyhtiö

4. Osakeyhtiö

5. Muu yhtiömuoto, mikä?

3. Yrityksesi toiminta keskimäärin viimeisen 2 vuoden (2016-2017) aikana.

2016 arvio 2017

Kuinka paljon yrityksesi korjasi

puuta yhteensä? m3 m3

Kuinka monta hakkuukonetta

yrityksessäsi oli käytössä?

kpl kpl

Kuinka monta kuormatraktoria

yrityksessäsi oli käytössä?

kpl kpl

Kuinka monta metsäasiakasta

yritykselläsi oli?

kpl kpl

63

4. Mikä on ollut keskimäärin yritykselläsi työmaiden koko (=yhdellä kertaa korjattava puumäärä)

viimeisen 2 vuoden (2016-2017) aikana uudistushakkuilla ja harvennushakkuilla?

Hakkuutapa Keskimäärin m3/työmaa

Uudistushakkuu

Harvennushakkuu

5. Mikä on ollut yrityksesi puunkorjuukaluston keskimääräinen siirtomatka työmaalta toiselle

viimeisen 2 vuoden (2016-2017) aikana?

Keskimäärin_________________ km

KOULUTUS

6. Kuinka usein yrityksesi henkilöstö on keskustellut energiatehokkuudesta seuraavien

osapuolten kesken viimeisen vuoden (2017) aikana?

Oma

henkilöstö

Yrittäjäkolleegat Stora Enson

toimihenkilöt

1. Päivittäin

2. Viikoittain

3. Kuukausittain

4. Harvemmin kuin

kuukausittain

5. Energiatehokkuudesta ei

ole keskusteltu

7. Ovatko yrityksesi koneenkuljettajat osallistuneet energiatehokkuuskoulutukseen tai saaneet

energiatehokkuusopastusta viimeisen 2 vuoden (2016-2017) aikana?

1. Kyllä, minkälaista

koulutusta/opastusta?

2.

Ei

8. Olisiko yrityksesi koneenkuljettajille suunnatulle energiatehokkuuskoulutukselle tai -

opastukselle tarvetta seuraavan 2 vuoden (2018-2019) aikana?

1. Kyllä, minkälaista

koulutusta/opastusta?

2.

Ei, miksi ei?

64

KALUSTO

9. Arvioi, miten seuraavat asiat ovat vaikuttaneet uuden puunkorjuukaluston hankintaan

yrityksessäsi viimeisen 2 vuoden (2016—2017) aikana?

Ei lainkaan

merkitystä

Väh

än m

erkitystä

Jon

kin verran

me

rkitystä

Paljo

n m

erkitystä

Erittäin p

aljon

me

rkitystä

1. Luotettavuus/toimintavarmuus 1 2 3 4 5

2. Kuljettajan toivomus 1 2 3 4 5

3. Pyörien lukumäärä 1 2 3 4 5

4. Huoltoverkoston kattavuus 1 2 3 4 5

5. Paino 1 2 3 4 5

6. Polttoaineen kulutus 1 2 3 4 5

7. Ergonomia 1 2 3 4 5

8. Soveltuvuus pehmeille maille 1 2 3 4 5

9. Moottoriteho 1 2 3 4 5

10. Hankintahinta 1 2 3 4 5

11. Merkki 1 2 3 4 5

12. Varaosien hinta 1 2 3 4 5

13. Energiatehokkuus 1 2 3 4 5

14. Päästöt (CO2, HC, PM, NOx, NH3) 1 2 3 4 5

15. Muiden yrittäjien suositukset 1 2 3 4 5

16. Huoltokustannukset 1 2 3 4 5

17. Urakanantajan toive 1 2 3 4 5

18. Sopivuus eri hakkuutavoille 1 2 3 4 5

19. Joku muu, mikä? 1 2 3 4 5

65

TOIMINNAN SEURANTA

10. Millä työkaluilla yrityksessäsi seurataan puunkorjuun energiatehokkuutta ja miten hyödynnät tietoa tällä hetkellä (11/2017)? (Esim. omat seurantajärjestelmät ja/tai konevalmistajan analysointipalvelut)

Työkalu Tiedon hyödyntäminen

11. Mitä tunnuslukuja olet käyttänyt yrityksesi tuottavuuden seurantaan kuluneen vuoden (2017)

aikana? Entä millä tasolla toteutat seurantaa?

tun

ti

päivä

viikko

kuu

kausi

vuo

si

m3

m3/ha

m3/leimikko

m3/työvuoro

m3/kuljettaja

m3/kone

m3/hakkuutapa

Koneiden käyttöaste %

Joku muu, mikä?

66

PUUNKORJUUN ENERGIATEHOKKUUS

12. Arvioi seuraavien asioiden merkitystä energiatehokkaan puunkorjuun kannalta yrityksessäsi

viimeisen 2 vuoden (2016–2017) aikana.

Ei lainkaan

me

rkitystä

Väh

än m

erkitystä

Jon

kin verran

me

rkitystä

Paljo

n m

erkitystä

Erittäin p

aljon

me

rkitystä

1. Kuljettajan motivaatio ja asenne 1 2 3 4 5

2. Kuljettajan koulutustausta 1 2 3 4 5

3. Kuljettajan työkokemus 1 2 3 4 5

4. Kuljettajan ammattitaito 1 2 3 4 5

5. Johtamiskulttuuri 1 2 3 4 5

6. IT-järjestelmät 1 2 3 4 5

7. Katkonnan ohjaustiedostot 1 2 3 4 5

8. Työn ennakkosuunnittelu maastossa 1 2 3 4 5

9. Työn ennakkosuunnittelu toimistolla 1 2 3 4 5

10. Maastomerkinnät (leimikon rajat, ympäristökohteet) 1 2 3 4 5

11. Vuodenaika 1 2 3 4 5

12. Vuorokaudenaika 1 2 3 4 5

13. Sääolosuhteet 1 2 3 4 5

14. Maaston pinnanmuodot 1 2 3 4 5

15. Maaston kantavuus 1 2 3 4 5

16. Leimikon koko 1 2 3 4 5

17. Varannon koko 1 2 3 4 5

18. Tienvarsivaraston alueen koko 1 2 3 4 5

19. Moniasiakkuus 1 2 3 4 5

20. Hakkuutapa 1 2 3 4 5

21. Koneen koko suhteessa poistuman järeyteen 1 2 3 4 5

22. Poistuman järeys 1 2 3 4 5

23. Puutavaran katkontapituus 1 2 3 4 5

24. Puutavaralajien lukumäärä 1 2 3 4 5

25. Puutavaran laatu (oksaisuus) 1 2 3 4 5

26. Kourakasojen laatu ja koko 1 2 3 4 5

27. Alikasvoksen määrä 1 2 3 4 5

28. Ajourien sijainti 1 2 3 4 5

29. Metsäkuljetusmatka 1 2 3 4 5

30. Puomin ulottuvuus 1 2 3 4 5

31. Koneen ja sen laitteiden säädöt 1 2 3 4 5

32. Koneen ja sen laitteiden tekninen kunto 1 2 3 4 5

33. Koneen tyhjäkäynti 1 2 3 4 5

34. Koneen polttoainetehokkuus (l/m3) 1 2 3 4 5

35. Konesiirrot 1 2 3 4 5

36. Telojen käyttö 1 2 3 4 5

37. Joku muu, mikä? 1 2 3 4 5

67

13. Onko yrityksessäsi toteutettu toimenpiteitä energiatehokkuuden parantamiseksi viimeisen 2

vuoden (2016–2017) aikana tai suunniteltu toteutettavan seuraavan kahden vuoden (2018–

2019) aikana? Kuvaa keinot ja valitse viisi olennaisinta keinoa. Käytä asteikkoa 1-5: 1=tärkein,

2= toiseksi tärkein, 3= kolmanneksi tärkein, jne.

14. Miten vähentäisit tai organisoisit yrityksesi konesiirtoja energiatehokkaammaksi?

__________________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________________

Tärkeys

Viimeisen 2 vuoden (2016-2017)

aikana

Tärkeys

Seuraavan 2 vuoden (2018-2019)

aikana

1. Suunnittelun kehittäminen

2. Seurannan kehittäminen

3. Laadun parantaminen

4. Kuljettajien osaamisen

kehittäminen

5. Kuljettajien sitouttaminen

6. Koneiden ja laitteiden

uusiminen

7. Koneen ja sen laitteiden

säätöjen optimoiminen

8. Teknisen toimintavarmuuden

kehittäminen

9. Moniasiakkuuden lisääminen

10. Toimintatapojen

kehittäminen

11. Työskentelymenetelmien

kehittäminen

12. Jotain muuta, mitä?

68

15. Onko korjuuohjeella saatava leimikon ennakkotieto ollut riittävää energiatehokkaan

puunkorjuun näkökulmasta viimeisen 2 vuoden (2016–2017) aikana?

1. Kyllä

2. Ei, miksi?

16. Arvioi seuraavat väittämät.

Täysin e

ri mieltä

Jokse

enkin

eri

mieltä

Ei samaa e

ikä eri

mieltä

Jokse

enkin

samaa m

ieltä

Täysin sam

aa

mieltä

1. Energiatehokkuus on hyvällä tasolla yrityksessäni. 1 2 3 4 5

2. Yritykseni koneenkuljettajilla on hyvät tiedot ja taidot toimia

energiatehokkaasti.

1 2 3 4 5

3. Yritykseni koneenkuljettajat toimivat energiatehokkaasti. 1 2 3 4 5

4. Energiatehokkuutta parantamalla on mahdollista parantaa

yritykseni kannattavuutta.

1 2 3 4 5

5. Energiatehokkuuteen liittyvää tietoa on riittävästi saatavilla. 1 2 3 4 5

6. Energiatehokkuus korostuu nykyisestä yritykseni toiminnassa

tulevina vuosina.

1 2 3 4 5

7. Kun hankin jatkossa yritykseeni uusia puunkorjuukoneita,

koneiden energiatehokkuus painottuu tulevissa

koneinvestoineissani.

1 2 3 4 5

8. Olen halukas kehittämään yritykseni energiatehokkuutta yhdessä

Stora Enson kanssa.

1 2 3 4 5

17. Haluatko vielä kommentoida jotain energiatehokkuuteen tai tähän kyselyyn liittyvää asiaa?

__________________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________________

69

LIITE 3 HAASTATTELULOMAKE AUTOKULJETUSYRITTÄJILLE

TAUSTATIEDOT

Nimi:

Syntymävuosi:

Yrityksen nimi:

Asema yrityksessä:

1. Stora Enso Metsän hankinta-alue, jolla yrityksesi pääsääntöisesti tekee puutavaran

kaukokuljetusta.

1. Etelä-Suomen hankinta-alue

2. Itä-Suomen hankinta-alue

3. Pohjois-Suomen hankinta-alue

2. Yrityksesi yhtiömuoto 1/2017.

1. Toiminimi

2. Avoin yhtiö

3. Kommandiittiyhtiö

4. Osakeyhtiö

5. Muu yhtiömuoto, mikä?

3. Yrityksesi toiminta keskimäärin viimeisen 2 vuoden (2016-2017) aikana.

2016 arvio 2017

Kuinka paljon yrityksesi kuljetti puuta yhteensä? m3 m3

Kuinka monta puutavara-autoa yrityksessäsi oli käytössä? kpl kpl

Kuinka monta metsäasiakasta yritykselläsi oli? kpl kpl

70

KOULUTUS

4. Kuinka usein yrityksesi henkilöstö on keskustellut energiatehokkuudesta seuraavien

osapuolten kesken viimeisen vuoden (2017) aikana?

Oma

henkilöstö

Yrittäjäkolleegat Stora Enson

toimihenkilöt

1. Päivittäin

2. Viikoittain

3. Kuukausittain

4. Harvemmin kuin

kuukausittain

5. Energiatehokkuudesta

ei ole keskusteltu

5. Ovatko yrityksesi kuljettajat osallistuneet energiatehokkuuskoulutukseen tai saaneet

energiatehokkuusopastusta viimeisen 2 vuoden (2016-2017) aikana?

1. Kyllä, minkälaista

koulutusta/opastusta?

2.

Ei

6. Olisiko yrityksesi kuljettajille suunnatulle energiatehokkuuskoulutukselle tai -opastukselle

tarvetta seuraavan 2 vuoden (2018–2019) aikana?

1. Kyllä, minkälaista

koulutusta/opastusta?

2.

Ei, miksi ei?

71

KALUSTO

7. Arvioi, miten seuraavat asiat ovat vaikuttaneet uuden puutavara-autokaluston hankintaan

yrityksessäsi viimeisen 2 vuoden (2016-2017) aikana?

Ei lainkaan

merkitystä

Väh

än

merkitystä

Jon

kin

verran

merkitystä

Paljo

n

merkitystä

Erittäin p

aljon

m

erkitystä

1. Kuljettajan toivomus 1 2 3 4 5

2. Akselien määrä 1 2 3 4 5

3. Alamäkihidastin 1 2 3 4 5

4. Polttoaineen kulutus 1 2 3 4 5

5. Enimmäispainorajoitus 1 2 3 4 5

6. Automaatiojärjestelmät 1 2 3 4 5

7. Luotettavuus/toimintavarmuus 1 2 3 4 5

8. Varaosien hinta 1 2 3 4 5

9. Huoltoverkoston kattavuus 1 2 3 4 5

10. Huoltokustannukset 1 2 3 4 5

11. Merkki 1 2 3 4 5

12. Energiatehokkuus 1 2 3 4 5

13. Päästöt (CO2, HC, PM, NOx, NH3) 1 2 3 4 5

14. Muiden yrittäjien suositukset 1 2 3 4 5

15. Hankintahinta 1 2 3 4 5

16. Urakanantajan toive 1 2 3 4 5

17. Ergonomia 1 2 3 4 5

18. Akseliväli 1 2 3 4 5

19. Pankkojen väli 1 2 3 4 5

20. Moottoriteho 1 2 3 4 5

21. Tiestön mukaan mukautuva vakionopeudensäädin 1 2 3 4 5

22. Sopivuus mahdollisimman monenlaiseen ajoon 1 2 3 4 5

23. Joku muu, mikä?

1 2 3 4 5

24. Joku muu, mikä?

1 2 3 4 5

72

TOIMINNAN SEURANTA

8. Millä työkaluilla yrityksessäsi seurataan puutavaran kaukokuljetusten energiatehokkuutta ja

miten hyödynnät tietoa tällä hetkellä (11/2017)? (Esim. omat seurantajärjestelmät ja/tai kalustovalmistajan analysointipalvelut)

Työkalu Tiedon hyödyntäminen

9. Mitä tunnuslukuja olet käyttänyt yrityksesi tuottavuuden seurantaan kuluneen vuoden (2017)

aikana? Entä millä tasolla toteutat seurantaa?

tunti päivä viikko kuukausi vuosi

m³

m³/ajovuoro

m³/kuljettaja

m³/auto

tn

tn/ajovuoro

tn/kuljettaja

tn/auto

kuorma

kuorma/ajovuoro

kuorma/kuljettaja

kuorma/auto

Kaluston käyttöaste %

Joku muu, mikä?

73

PUUTAVARAN KAUKOKULJETUSTEN ENERGIATEHOKKUUS

10. Arvioi seuraavien asioiden merkitystä energiatehokkaan puutavaran kaukokuljetuksen

kannalta yrityksessäsi viimeisen 2 vuoden (2016-2017) aikana.

Ei lainkaan

merkitystä

Väh

än

merkitystä

Jon

kin verran

merkitystä

Paljo

n

merkitystä

Erittäin p

aljon

m

erkitystä

1. Kuljettajan motivaatio ja asenne 1 2 3 4 5

2. Kuljettajan koulutustausta 1 2 3 4 5

3. Kuljettajan työkokemus 1 2 3 4 5

4. Kuljettajan ammattitaito 1 2 3 4 5

5. Johtamiskulttuuri 1 2 3 4 5

6. IT-järjestelmät 1 2 3 4 5

7. Ajonsuunnittelu 1 2 3 4 5

8. Merkinnät (kääntöpaikat, sähkölangat) 1 2 3 4 5

9. Vuodenaika 1 2 3 4 5

10. Vuorokaudenaika 1 2 3 4 5

11. Sääolosuhteet 1 2 3 4 5

12. Tiestön mäkisyys 1 2 3 4 5

13. Tiestön kunto 1 2 3 4 5

14. Matka erältä tehtaalle/sahalle/puskuriin 1 2 3 4 5

15. Varastoerän koko 1 2 3 4 5

16. Varastoalueen koko 1 2 3 4 5

17. Moniasiakkuus 1 2 3 4 5

18. Auton maksimipainojen hyödyntäminen 1 2 3 4 5

19. Puutavaran järeys (tukki / kuitupuu) 1 2 3 4 5

20. Puutavaran katkontapituus 1 2 3 4 5

21. Puutavaran laatu (oksaisuus) 1 2 3 4 5

22. Puutavaralajien lukumäärä erällä 1 2 3 4 5

23. Tienvarsivarastopinojen laatu 1 2 3 4 5

24. Keräilyerien määrä 1 2 3 4 5

74

25. Renkaiden määrä 1 2 3 4 5

26. Renkaiden kunto 1 2 3 4 5

27. Rengaspaineet 1 2 3 4 5

28. Auton ja sen laitteiden säädöt 1 2 3 4 5

29. Auton ja sen laitteiden tekninen kunto 1 2 3 4 5

30. Tyhjänä ajon määrä 1 2 3 4 5

31. Auton tyhjäkäynti 1 2 3 4 5

32. Kaluston polttoainetehokkuus (l/tn) 1 2 3 4 5

33. Nosturin jättäminen matkalle 1 2 3 4 5

34. Meno-paluukuljetusten määrä 1 2 3 4 5

35. Puskuroinnin määrä 1 2 3 4 5

36. Sekakuormat 1 2 3 4 5

37. Joku muu mikä? 1 2 3 4 5

75

11. Onko yrityksessäsi toteutettu toimenpiteitä energiatehokkuuden parantamiseksi viimeisen 2

vuoden (2016–2017) aikana tai suunniteltu toteutettavan seuraavan kahden vuoden (2018–

2019) aikana? Kuvaa keinot ja valitse viisi olennaisinta keinoa. Käytä asteikkoa 1-5: 1=tärkein,

2= toiseksi tärkein, 3= kolmanneksi tärkein, jne.

Tärkey

s Viimeisen 2 vuoden (2016-

2017) aikana

Tärkey

s Seuraavan 2 vuoden (2018-

2019) aikana

1. Suunnittelun kehittäminen

2. Seurannan kehittäminen

3. Laadun parantaminen

4. Kuljettajien osaamisen

kehittäminen

5. Kuljettajien sitouttaminen

6. Autojen ja laitteiden

uusiminen

7. Auton ja sen laitteiden

säätöjen optimoiminen

8. Teknisen

toimintavarmuuden

kehittäminen

9. Moniasiakkuuden

lisääminen

10. Toimintatapojen

kehittäminen

11. Työskentelymenetelmien

kehittäminen

12. Jotain muuta, mitä?

76

12. Onko erätiedoilla saatava erän ennakkotieto ollut riittävää energiatehokkaan

kaukokuljetuksen näkökulmasta viimeisen 2 vuoden (2016-2017) aikana?

1. Kyllä

2. Ei, miksi?

13. Arvioi seuraavat väittämät.

Täysin eri

mieltä

Jokse

enkin

eri m

ieltä

Ei samaa eikä

eri mieltä

Jokse

enkin

samaa m

ieltä

Täysin sam

aa

mieltä

1. Energiatehokkuus on hyvällä tasolla yrityksessäni. 1 2 3 4 5

2. Yritykseni kuljettajilla on hyvät tiedot ja taidot toimia

energiatehokkaasti.

1 2 3 4 5

3. Yritykseni kuljettajat toimivat energiatehokkaasti. 1 2 3 4 5

4. Energiatehokkuutta parantamalla on mahdollista parantaa

yritykseni kannattavuutta.

1 2 3 4 5

5. Energiatehokkuuteen liittyvää tietoa on riittävästi saatavilla. 1 2 3 4 5

6. Energiatehokkuus korostuu nykyisestä yritykseni toiminnassa

tulevina vuosina.

1 2 3 4 5

7. Kun hankin jatkossa yritykseeni uusia puutavara-autoja, kaluston

energiatehokkuus painottuu tulevissa kalustoinvestoineissani.

1 2 3 4 5

8. Olen halukas kehittämään yritykseni energiatehokkuutta yhdessä

Stora Enson kanssa.

1 2 3 4 5

14. Haluatko vielä kommentoida jotain energiatehokkuuteen tai tähän kyselyyn liittyvää asiaa?

___________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________