energia-alan energiansäästösopimusten vuosiraportti 2007 · 9 1 johdanto 1.1 sopimukseen...

1

Energia-alan energiansäästösopimusten vuosiraportti 2007

2

Energia-alan energiansäästösopimusten vuosiraportti 2007

Saara Elväs Pertti Koski

Motiva Oy

Sirpa Leino Mirja Tiitinen

Energiateollisuus ry

Copyright Motiva Oy, Helsinki, 2008

3

Alkusanat

Kauppa- ja teollisuusministeriö ja teollisuutta, energian tuotanto- ja jakelualaa sekä kuntia edustavat järjestöt allekirjoittivat energiansäästösopimukset marraskuussa 1997. Myöhemmin vastaavat sopimukset tehtiin kiinteistö- ja rakennusalalle, kuorma- ja pakettiautokuljetuksista ja linja-autoalalle. Sopimuskäytäntöä laajennettiin vuonna 2002 asuinkiinteistöihin. Ympäris-töministeriö koordinoi asuinkiinteistöalan energiansäästösopimusta ja liikenne- ja viestintämi-nisteriö ohjelmamuotoista kuorma- ja pakettiautokuljetuksia koskevaa sopimusta samoin kuin maaliskuussa 2005 allekirjoitettua sopimusta joukkoliikenteen energiansäästöohjelmasta. Vuonna 2001 aiempi öljylämmityskiinteistöjen energiansäästöohjelma (Höylä I) uusittiin (Höylä II) ja samalla sen kattavuutta laajennettiin. Sopimustoiminnan kokonaisarvioinnin ja organisaatioilta saadun palautteen perusteella vuonna 2005 päättyneitä sopimuksia jatkettiin kahdella vuodella. Arvioinnin tulosten pohjalta kehitettiin uusia työkaluja ja toimintatapoja uutta sopimuskautta varten. Nyt on käsillä sopimuskauden 1997–2007 viimeinen vuosiraport-ti. Vuoden 2008 alusta startanneet energiatehokkuussopimukset aloittavat uuden aikakauden myös toiminnan seurannassa ja raportoinnissa. Samalla energia-alan sopimustoiminta organi-soitiin päästökaupan piirissä olevan energiantuotannon toimenpideohjelman ja energiapalve-ludirektiivin piirissä olevan energiapalvelujen toimenpideohjelman kautta. Energiapalvelut käsittävät kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä loppukäyttäjille toimittavat sekä sähkön siirtoa, jakelua ja vähittäismyyntiä harjoittavat yritykset.

Tähän energiansäästösopimuksen vuosiraporttiin on koottu jo yhdeksännen kerran yh-teenveto energian käytön kehityksestä sopimusalalla ja sopimukseen liittyneiden yritysten energiansäästösopimusten toteuttamisesta ja toimien energiansäästövaikutuksista sekä sopi-mukseen liittyvistä hankkeista. Tietoja ja tuloksia on esitetty sekä vuodelta 2007 että koko sopimuskaudelta.

Uusien, joulukuussa 2007 allekirjoitettujen energiatehokkuussopimusten 2008–2016 valmistelu eteni hyvässä yhteistyössä sopimusosapuolten kesken. Elinkeinoelämän toimialalii-tot ovat nyt laajalla rintamalla vastuussa uuteen elinkeinoelämän sopimusjärjestelmään liitty-vien toimenpideohjelmiensa käyntiinajosta.

Elinkeinoelämän lisäksi käynnistyivät samaan aikaan kunta-alan uudet sopimukset sisäl-täen sekä suuremmille kunnille suunnatun energiatehokkuussopimuksen että pienemmille kunnille suunnatun energiaohjelman. Uusi öljyalan energiatehokkuussopimus (Höylä III), joka kattaa öljylämmityskiinteistöjen lisäksi lämmitys- ja liikennepolttonesteiden jakelun, on myös lähtenyt hyvin käyntiin. Tavarankuljetusten ja logistiikan energiantehokkuussopimus sekä joukkoliikennettä koskeva uusi sopimus käynnistyivät vuonna 2008 liikenne- ja viestin-täministeriön ohjauksessa.

Kaikilla sopimusalueilla on toimien tehokas ja tuloksiin tähtäävä käynnistäminen tärke-ää, jotta saamme riittävästi näyttöä sopimusten toimivuudesta myös energiapalveludirektiivin energiansäästötavoitteen toteuttamisessa.

Helsingissä lokakuussa 2008

Taisto Turunen Ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

5

Sisällysluettelo

Alkusanat 3 Sisällysluettelo 5 Tiivistelmä 7 1 Johdanto 9

1.1 Sopimukseen liittyneet yritykset 9 1.2 Vuosiraportoinnin kattavuus 11

2 Yritysten raportoimat tulokset 12 2.1 Voimalaitosala 14

2.1.1 Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet 14 2.1.2 Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit 17 2.1.3 Muut toimenpiteet 17

2.2 Kaukolämpöala 20 2.2.1 Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet 20 2.2.2 Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit 23 2.2.3 Omakäyttöenergia 23 2.2.4 Asiakkaiden kaukolämmön ominaiskulutus ja kaukolämpöveden

jäähtyminen 24 2.2.5 Muut toimenpiteet 26

2.3 Sähkön siirto- ja jakeluala 27 2.3.1 Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet 27 2.3.2 Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit 30 2.3.3 Muut toimenpiteet 30

2.4 Ympäristöjärjestelmien yleisyys sopimukseen liittyneissä yrityksissä 32 3 Muuta aihepiiriin liittyvää 34

3.1 Energia-alan energiakatselmukset 34 3.1.1 Kaukolämpötoiminnan katselmukset 34 3.1.2 Voimalaitosten energia-analyysit 35 3.1.3 Katselmustoiminta sähkön siirto- ja jakelualalla 35

3.2 Katselmustuet ja energiankäytön tehostamistoimenpiteiden investointituet 35 3.2.1 Energiakatselmustuet 35 3.2.2 Investointituet energiankäytön tehostamistoimenpiteisiin 40

3.3 Säästöinvestointien toteutus ja rahoitus 43 3.4 Energiansäästösopimuksen johtoryhmä 44 3.5 Palkitut energiansäästösopimusyritykset 44 3.6 Uuden sopimusjärjestelmän valmistelu 45

Liite 1 Voimalaitosalan energiansäästösopimusyritykset 47 Liite 2 Kaukolämpöalan energiansäästösopimusyritykset 48 Liite 3 Sähkön siirto- ja jakelualan energiansäästösopimusyritykset 49

6

Liite 4 Voimalaitosalan energiansäästön toimenpideluettelo 50 Energiantuotanto 50 Oma toiminta 55

Liite 5 Kaukolämpöalan energiansäästön toimenpideluettelo 59 Tuotanto 59 Verkosto 61 Asiakkaat 62 Oma toiminta 62

Liite 6 Sähkön siirto- ja jakelualan energiansäästön toimenpideluettelo 63 Verkosto 63 Asiakkaat 65 Oma toiminta 66

7

Tiivistelmä

Tämä vuosiraportti liittyy kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) sekä Energia-alan Keskus-liitto ry Finergyn (Finergy), Sähköenergialiitto ry Senerin (Sener) sekä Suomen Kaukolämpö Sky ry:n (Sky) 10.11.1997 allekirjoittamiin sopimuksiin energiatehokkuuden edistämiseksi voimalaitos-, kaukolämpö- sekä sähkön siirto- ja jakelualalla. Vuoden 2005 alussa yhdistysten toiminta siirtyi uuteen liittoon, Energiateollisuus ry:een (ET) ja vuoden 2008 alusta vastuumi-nisteriönä toimii työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). Vuosiraportti on laadittu Energiateolli-suus ry:n, TEM:n ja Motiva Oy:n yhteistyönä. Vuosiraportissa kuvataan sopimuksen tuloksia vuosilta 1998–2007.

Sopimukseen liittyneet yritykset raportoivat vuosittain toimialajärjestölleen tiedot omasta energiankäytöstään sekä energiankäytön tehostamiseksi tehdyistä toimenpiteistä ja niillä saa-vutetuista ja saavutettavista säästöistä. Tässä raportissa esitetyt tulokset perustuvat näihin vuo-siraportointitietoihin. Esitetyt tulokset ovat pääasiassa arvioituja energiansäästövaikutuksia ja säästöpotentiaaleja.

Energia-alan energiansäästösopimusten vuosiraportointi toteutettiin nyt yhdeksännen kerran. Vuosiraportointi koski sopimukseen vuosien 1997–2007 aikana liittyneitä yrityksiä ja tietoja kysyttiin vuodelta 2007. Tuloksia käsittelevät tiedot sisältävät myös niiden yritysten tietoja, jotka eivät ole raportoineet vuonna 2006 tai 2007.

Vuonna 2007 yritysten raportoimien toteutettujen toimenpiteiden säästövaikutus on lämmön ja polttoaineiden osalta ollut 270 GWh/a ja sähkön osalta 39 GWh/a. Arvioidut sääs-töt liittyivät noin 66 miljoonan euron investointeihin. Useissa tapauksissa energiansäästöt on saavutettu investoinneilla, joiden pääasiallinen syy on ollut muu kuin energiansäästö. Yrityk-siä on viime vuosina kannustettu ilmoittamaan kaikki energiansäästöä synnyttäneet investoin-tinsa. Tämä on johtanut siihen, että myös aikaisempien vuosien säästöarvioihin on tehty kor-jauksia.

Yritykset raportoivat jo toteutettujen toimenpiteiden lisäksi toimenpiteitä, joiden osalta toteutuspäätös on jo tehty tai joiden toteutusta harkitaan. Näiden päätettyjen ja harkittavien toimenpiteiden säästöarvio on lämmön ja polttoaineiden käytössä 320 GWh/a ja sähkön käy-tössä noin 126 GWh/a. Nämä luvut sisältävät ydinvoimalaitosten energiatehokkuuden paran-tamistoimenpiteitä, mutta eivät tehonkorotuksiin liittyviä toimenpiteitä.

Vuonna 2007 toteutetuiksi raportoitujen energiatehokkuuteen suoraan vaikuttaneiden toimenpiteiden säästövaikutus on voimalaitosalalla edellisestä vuodesta kasvanut lämmön ja polttoaineiden osalta, mutta sähkön osalta pienentynyt. Kaukolämpöalalla toteutetuiksi rapor-toitujen toimenpiteiden arvioitu energiansäästövaikutus ei ole juuri muuttunut edellisestä vuodesta. Sähkön siirto- ja jakelualan vuonna 2007 raportoima energiansäästövaikutus on lisääntynyt edellisestä vuodesta.

Edellisten lisäksi energia-ala on raportoinut asiakkaisiin kohdistuneista energiankäytön tehokkuutta edistävistä säästöneuvonta-, tiedotus- ym. toimista. Näiden säästövaikutusta ei ole pyritty vuosiraportoinnissa arvioimaan. Säästösopimustoiminnan keväällä 2005 valmistuneen arviointiraportin mukaan alan yritykset itse näkevät tämän työn imagohyödyn merkittävänä. Yrityksissä uskotaan myös näiden usein mittavienkin panostusten asiakkaiden energiankäytön tehostamiseksi vaikuttavan loppukulutukseen.

8

Energiateollisuus ry ja kauppa- ja teollisuusministeriö allekirjoittivat 19.12.2005 sopi-muksen energia-alalle vuonna 1997 solmittujen sopimusten jatkamisesta. Ministeriö ja Ener-giateollisuus aloittivat myös kokonaan uuden sopimusjärjestelmän valmistelun. Vuoden 2008 alussa alkaneella uudella sopimuskaudella (2008–2016) energia-alan nykyisten sopimusten alueella oleva toiminta sisältyy elinkeinoelämän energiatehokuusiosopimukseen siten, että energiatuotannolla on oma toimenpideohjelma ja energiapalveluilla, sisältäen energian siir-ron ja jakelun sekä kaukolämpöalan, omansa. Uudella energiatehokkuussopimuksella pyri-tään energiapalveluja koskevalta osalta vastaamaan myös energiapalveludirektiivin Suomelle tuomiin velvoitteisiin.

9

1 Johdanto

1.1 Sopimukseen liittyneet yritykset

Voimalaitosala

Vuoden 2007 lopussa voimalaitosalan energiansäästösopimuksessa oli mukana 23 yhtiötä (liite 1). Kuvassa 1 on viivalla esitetty kumulatiivinen sopimukseen liittyneiden yritysten mää-rä ja pylväillä sopimukseen tarkasteluvuonna liittyneet yritykset sekä sopimuksessa tarkaste-luvuonna mukana olevat yritykset. Kumulatiivinen yritysten määrä ei vastaa kunakin vuonna sopimuksessa mukana olevien yritysten määrä johtuen mm. yritysjärjestelyistä ja sopimukses-ta irtautumisista.

56

56

1 1 2 1 0 2 0

5

11

16

22 22 2223 23 23

2423

5

11

16

2223

24

2627 27

29 29

0

5

10

15

20

25

30

35

1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Yrity

ste

n lu

kum

ää

rä

Tarkasteluvuonna liittyneet Sopimusyrityksiä tarkasteluvuonna Kumulatiivinen liittyneiden yritysten määrä

Kuva 1. Voimalaitosalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten

lukumäärä vuosina 1997–2007.

10

Kaukolämpö

Vuoden 2007 lopussa kaukolämpöalan energiansäästösopimuksessa oli mukana 29 kauko-lämpöä myyvää yritystä, mikä on noin kolmasosa ET:n kaukolämpötoimialan jäsenistä (liite 2). Sopimuksessa mukana olevien yritysten kaukolämmön myynti oli 18,6 TWh, joka vastasi 62 % ET:n jäsenistön lämmönmyynnistä. Kuvassa 2 on viivalla esitetty kumulatiivinen sopi-mukseen liittyneiden yritysten määrä, ja pylväillä sopimukseen tarkasteluvuonna liittyneet yritykset sekä sopimuksessa tarkasteluvuonna mukana olevat yritykset. Kumulatiivinen yritys-ten määrä ei vastaa kunakin vuonna sopimuksessa mukana olevien yritysten määrä johtuen mm. yritysjärjestelyistä ja sopimuksesta irtautumisista.

5

8

15

8

4 1 2 0 0 05

13

28

36

3937 37

3635

29 29

5

13

28

36

4041

43 43 43 43 43

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007


Kuva 2. Kaukolämpöalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten luku-

määrä vuosina 1997–2007.

11

Sähkönsiirto ja -jakelu

Vuoden 2007 lopussa sähkön siirto- ja jakelualan sopimuksessa oli mukana 33 yritystä (liite 3). Kuvassa 3 on viivalla esitetty kumulatiivinen sopimukseen liittyneiden yritysten määrä, ja pylväillä sopimukseen tarkasteluvuonna liittyneet yritykset sekä sopimuksessa tarkastelu-vuonna mukana olevat yritykset. Kumulatiivinen yritysten määrä ei vastaa kunakin vuonna sopimuksessa mukana olevien yritysten määrä johtuen mm. yritysjärjestelyistä ja sopimukses-ta irtautumisista.

3

26

13

61 0 1 0 0 2 03

29

42

45

4240 39

37 3634 33

3

29

42

48 49 49 50 50 5052 52

0

10

20

30

40

50

60

1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007


Kuva 3. Sähkönsiirto ja -jakelualan energiansäästösopimukseen liittyneiden yritys-

ten lukumäärä vuosina 1997–2007.

1.2 Vuosiraportoinnin kattavuus

Voimalaitosalan energiansäästösopimuksessa oli vuoden 2007 lopussa kaikkiaan 23 vuosira-portointivelvollista yritystä, joista 19 yrityksen vuosiraportointitiedot saatiin käyttöön tämän raportin laatimiseen mennessä.

Kaukolämpöalan energiansäästösopimuksessa oli vuoden 2007 lopussa kaikkiaan 29 vuosiraportointivelvollista yritystä, joista 22 yrityksen vuosiraportointitiedot saatiin käyt-töön tämän raportin laatimiseen mennessä.

Sähkön siirto- ja jakelualan energiansäästösopimuksessa oli vuoden 2007 lopussa kaikki-aan 33 vuosiraportointivelvollista yritystä, joista 25 yrityksen vuosiraportointitiedot saatiin käyttöön tämän raportin laatimiseen mennessä.

12

2 Yritysten raportoimat tulokset

Sopimukseen liittyneet yritykset raportoivat Energiateollisuus ry:lle tiedot omasta energian-käytöstä sekä energiankäytön tehostamiseksi tehdyistä toimenpiteistä ja niillä saavutetuista tai saavutettavista säästöistä.

Yritys- ja tuotantoyksikkökohtainen vuosiraportointi toteutettiin nyt yhdeksännen kerran. Vuosiraportointi koski sopimukseen vuosina 1997–2007 liittyneitä yrityksiä ja tietoja kysyttiin vuodelta 2007. Tulokset aiemmilta vuosilta sisältävät kaikki sopimuskaudella raportoidut toimenpiteet myös niiltä yrityksiltä, jotka eivät vuonna 2007 olleet enää sopimuksessa muka-na.

Tässä luvussa esitetyt tulokset perustuvat yritysten toimialajärjestölleen toimittamiin vuo-siraportointitietoihin. Esitetyt säästövaikutukset ovat yritysten omissa selvityksissä tai energia-katselmuksissa todettuja laskennallisia energiansäästöarvioita eivätkä yleensä mittauksiin pe-rustuvia todennettuja säästövaikutuksia.

Yritykset raportoivat energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet jaoteltuna kahteen ryhmään: toimenpiteisiin, joiden säästövaikutus voidaan arvioida laskennallisesti tai mittaamalla (omaan toimintaan kohdistuneet investoinnit ja käyttötekniset toimenpiteet) sekä toimenpiteisiin, joiden säästövaikutuksen arvioiminen on vaikeaa (oman henkilökunnan kou-lutus/motivointi, asiakkaille suunnattu energiansäästöneuvonta, jne.).

Vuosiraportin taulukoihin ei ole otettu mukaan sellaisia energiatehokkuusinvestointeja, joihin ei ole tehty säästöarvioita. Sen sijaan investoinnit, joissa on esitetty pienikin säästövai-kutus, ovat mukana taulukoissa, vaikka ilmeinen syy investointiin olisi ensisijaisesti jokin muu kuin energiansäästö. Esimerkkinä tällaisesta voidaan mainita sähkön siirto- ja jakelualalla teh-ty 52 miljoonan euron verkon perusparannusinvestoinnit, joiden sähkönsäästövaikutuksiksi on arvioitu 16 GWh/a. Vuonna 2008 alkavan uuden energiatehokkuussopimuskauden alka-essa kehitetään alan toimesta säästötoimenpiteiden raportoinnin ohjeistusta ja raportointita-paa.

Yritykset ovat myös vuoden 2007 raportoinnissa täsmentäneet aiemmin ilmoittamiaan edellisinä vuosina toteutettuja energiansäästötoimien ja investointien kustannus- tai säästövai-kutuksia. Tässä vuosiraportoinnissa ilmoitettuja täsmennyksiä ennen vuotta 2007 tehtyjen toimenpiteiden säästö- tai investointiarvoihin ei enää ole tehty. Asiaa on tarkemmin käsitelty seuraavissa alakohtaisissa raportointikohdissa.

Yhteenveto kaikista energia-alan säästösopimuksen piirissä raportoiduista toteutetuista, päätetyistä tai harkittavista toimenpiteistä on esitetty taulukossa 1. Voimalaitosalan ydinvoi-malaitosten ennen vuotta 2001 toteutetut sekä tulevina vuosina toteutettaviksi päätetyt tehon-korotuksiin liittyvät säästötoimenpiteet on jätetty tästä raportoinnista pois kuten edellisinäkin vuosina. Sen sijaan ydinvoimalaitoksissa raportoidut tavanomaiset säästötoimenpiteet on otet-tu mukaan taulukkoon.

Vuonna 2007 toteutetuiksi raportoitujen toimenpiteiden säästövaikutuksiksi oli ilmoitettu polttoaineiden ja lämmön osalta yhteensä 269,6 GWh/a (vuonna 2006: 73,7 GWh/a, v. 2005: 42,3 GWh/a, v. 2004: 126,7 GWh/a, v. 2003: 78 GWh/a, v. 2002: 135 GWh/a). Säh-kön toteutetuiksi raportoitujen toimenpiteiden säästöarvio on vuonna 2007 yhteensä

13

38,8 GWh/a (vuonna 2006: 161,9 GWh/a, v. 2005 143,5 GWh/a, v. 2004: 20 GWh/a, v. 2003: 63 GWh/a, v. 2002: 106 GWh/a).

Valtaosa raportoidusta toteutuneesta säästöstä vuonna 2007 kuten myös aiemmin, on saavutettu voimalaitosalalla.

Kaukolämpö- ja sähkön siirto- ja jakelualoilla vuonna 2007 toteutettujen toimenpiteiden raportoidut säästövaikutukset ovat samaa suuruusluokkaa kuin edellisenä vuonna. Rapor-toinnin pääpaino on näissä sopimuksissa asiakkaille suunnatussa energian loppukäyttöön vai-kuttavissa toimenpiteissä, joiden säästövaikutusta on vaikea arvioida.

Taulukko 1. Yhteenveto kaikkien energia-alan sopimuksiin liittyneiden yritysten rapor-

toimista energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä, joille

säästövaikutus on voitu arvioida laskennallisesti tai mittaamalla.

Toimenpiteet Investointi Säästövaikutus

milj. euroa Lämpö+polttoaineet Sähkö

GWh/a GWh/a

Toteutetut 65,7 269,6 38,8

toimenpiteet

vuonna 2007

Toteutetut 137,8 613,2 695,5

toimenpiteet

ennen vuotta 2007

Kaikki toteutetut 203,5 882,8 734,3

yhteensä

Toteutettaviksi 40,6 114,8 60,7

päätetyt

toimenpiteet

Harkittavat 12,6 205,2 64,9

toimenpiteet

Toteutetut, 256,7 1202,8 859,9

päätetyt ja

harkittavat

toimenpiteet

yhteensä

Energia-alan energiansäästösopimuksen piirissä vuosina 1998–2007 toteutettuja ja myöhem-min toteutettaviksi päätettyjä energiansäästötoimenpiteitä on listattu raportin liitteissä 4–6. Toimenpiteiden nimityksinä on käytetty yritysten raportoinnissa käyttämiä nimityksiä. Toi-menpiteet ovat aakkosjärjestyksessä luokiteltuina energian tuotantoon, verkostoon, asiakkai-siin ja omaan toimintaan.

14

2.1 Voimalaitosala

2.1.1 Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet

Voimalaitosalalla raportoitiin tuotantoyksikkökohtaisissa vuosiraporteissa kaikkiaan 26 ener-gian tuotantoon liittyvää toimenpidettä, jotka oli toteutettu vuonna 2007 ja joille voitiin esittää laskennallinen tai mitattu säästövaikutus. Lisäksi on raportoitu voimalaitoskiinteistöihin liitty-viä säästötoimenpiteitä. Yhteenveto kaikista energiansäästösopimuksen piirissä raportoiduista tehdyistä, päätetyistä tai harkittavista toimenpiteistä on esitetty taulukossa 2.

Vuonna 2007 toteutetuiksi raportoiduista toimenpide-ehdotuksista noin puolet on rapor-toitu toteutetuissa energia-analyyseissä. Toimenpiteistä merkittävin on erään laitoksen kattilan höyrymäärän säätötavan muutos, jossa 50 000 euron investoinnilla on arvioitu saavutettavan 18 GWh/a polttoaineen ja 10 GWh/a sähkön säästö. Takaisinmaksuajaksi on arvioitu 0,1 vuotta.

Muista toimenpide-ehdotuksista suurin säästö on arvioitu saavutettavan erään laitoksen turbiinin säätöjärjestelmän uusimisella. Tässä arvioitu polttoaineen säästö on 200 GWh/a ja toimenpiteen takaisinmaksuajaksi on laskettu 0,3 vuotta. Merkittävät säästöt (lämpö: 24 GWh/a; polttoaine: 22 GWh/a) on saavutettu myös yhden laitoksen savukaasulauhdu-

tininvestoinnilla (11 milj. €), jossa takaisinmaksuajaksi on laskettu ja ilmoitettu 8 vuotta. Kaksi yritystä on tehnyt vuoden 2007 raportoinnissa kahdessa toimenpiteessä merkittä-

viä muutoksia aiemmin arvioituihin säästöihin. Molemmat toimenpiteet on ilmoitettu toteute-tuiksi vuonna 2001 ja muutokset koskisivat siis säästöjä vuodesta 2001 eteenpäin. Toinen toimenpide on koskenut kaukolämpökeskuksen saneerausta ja aiempi säästöarvio oli 11 GWh/a kun se nyt on ilmoitettu 226 GWh/a:ksi. Toisen, höyryakkuinvestoinnin säästöiksi oli vuonna 2001 arvioitu 5 GWh/a:ksi, mikä nyt vuoden 2007 raportoinnissa on muutettu 106 GWh/a:ksi. Näitä, eikä muitakaan pienempiä täsmennyksiä aikaisemmilta vuosilta ole otettu huomioon tämän vuoden raportoinnissa.

Vuonna 2007 toteutetuiksi raportoidut säästöt ovat lämmön ja polttoaineiden osalta run-saat kolminkertaiset edelliseen vuoteen verrattuna. Sähkön toteutetuiksi raportoidut säästöt sen sijaan ovat selvästi pienemmät kuin edellisenä vuonna.

Todettakoon lisäksi, että jo vuonna 2003 on raportoitu toteutetuksi 27 miljoonan euron biokattilainvestointi. Koska energiansäästöarviota ei ollut raportointiin tehty, toimenpide ei tänäkään vuonna ole mukana taulukon 2 luvuissa.

15

Taulukko 2. Yhteenveto energiansäästösopimuksen piirissä olevien voimalaitosalan yri-

tysten energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä, joille




GWh/a GWh/a

Toteutetut 12,8 269,2 22,5

toimenpiteet

vuonna 2007

Toteutetut 72,4 525,5 612,7

toimenpiteet

ennen vuotta 2007


yhteensä


päätetyt

toimenpiteet

Harkittavat 12,3 140,2 64,9

toimenpiteet

Toteutetut, 104,6 946,2 758,9

päätetyt ja

harkittavat

toimenpiteet

yhteensä

Kuten edellisten vuosien raportoinneissa todetaan, uudessa sopimuskaudessa säästötoimenpi-teiden määrittelyn ja kirjaamisen ohjeistukseen on syytä kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota. Tämä koskee erityisesti peruskorjaus- ja uudistamishankkeita, jotka eivät ole sel-keitä energiatehokkuustoimia.

Luettelo voimalaitosalalla raportoiduista säästötoimenpiteistä on esitetty raportin lopussa liitteessä 4.

16

4 10 3 25

98

182

17

122151

238 2 49

96

147

48 65 3673

269

1742

140

339

613635

59

155

302

416452

525

795

461

322

14

350

10

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

500

550

600

650

700

750

800

850

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Ene

rgia

nsä

äst

ö, G

Wh/a

Säästö sähkö Säästö lämpö+PA Säästö sähkö, kumulat. Säästö lämpö+PA, kumulat.

Kuva 4. Voimalaitosalan säästösopimuksen piirissä saavutettu energiansäästö

vuosina 1998–2007.

795

11

140

635

59

65

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1 000

Polttoaineet+Ostolämpö Sähkö

Sä

äst

öp

ote

ntia

ali,

GW

h/a

Toteutettu Päättetty toteuttaa Toteutusta harkitaan

Kuva 5. Yhteenveto voimalaitosalan säästösopimukseen liittyneiden yritysten rapor-

toimista energiankäytön tehostamistoimenpiteiden vaikutuksista (vuosina

1998–2007 toteutetut toimenpiteet sekä vuoden 2007 lopussa päätetyt ja

harkittavat toimenpiteet.

17

0,2 3,3 1,210,0 11,0

13,511,1 10,6 11,5 12,83,5 4,7

14,7

25,7

39,2

50,3

60,9

72,4

85,2

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Inve

sto

inti, m

ilj.

€

Investointi Investointi, kumulatiivinen

Kuva 6. Voimalaitosalan säästösopimuksen piirissä tehdyt energiankäytön tehos-

tamisinvestoinnit vuosina 1998–2007. Pylväillä esitetty vuosittaiset inves-

toinnit ja yhdysviivalla kumulatiivinen investointi.

2.1.2 Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit

Yrityksiä on pyydetty erikseen raportoimaan toteuttamansa energiankäyttöön vaikuttavat ympäristönsuojeluinvestoinnit. Vuonna 2007 toteutetuiksi on ilmoitettu seitsemän tällaista investointia.

2.1.3 Muut toimenpiteet

Voimalaitosalan sopimukseen liittyneiltä yrityksiltä kysyttiin vuosiraportoinnissa myös käyttö-talouden valvontaan ja kunnonvalvontaan liittyviä toimenpiteitä. Näitä olivat mm. hyötysuh-demittausten säännöllisyyteen sekä tuotantoyksiköissä valvonnan yhteydessä seurattaviin suu-reisiin liittyvät kysymykset.

Käyttötalouden valvonnan toimenpiteistä saatujen vastausten perusteella (kuva 7) valta-osalla (yli 90 % voimalaitoksista) on käytössään käyttötalouden seurannan mahdollistava las-kentajärjestelmä. Lähes 80 prosentilla on käytössä tulospalkkio, joka on sidottu esim. hyö-tysuhdetta kuvaaviin suureisiin. Yli 70 prosentilla voimalaitoksista on käyttötalouden suureille laadittu myös tavoitearvot. Käyttömittareiden tarkistus on tarkasteluvuonna suoritettu lähes 60 prosentilla voimalaitoksista.

Muina käyttötalouden valvontaan liittyvinä toimenpiteinä mainittiin jatkuvatoimiset kunnonvalvontamittaukset suurille käytöille, mittaava värähtelylaitteisto kriittisille laitteille sekä voiteluaine ja muuntajaöljyanalyysit laitteille. Lisäksi mainittiin prosessin hallintaan liit-tyvät päästömittausjärjestelmät sekä yleisesti laatujärjestelmän vaatimukset käyttötalouden valvonnalle.

18

91

72

57

78

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Seurannan mahdollistavalaskentajärjestelmä

Suureille laadittu tavoitearvot

Käyttömittareiden tarkistussuoritettu

Tulospalkkio käytössä

%

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Kuva 7. Yhteenveto käyttötalouden valvontaan liittyvistä raportoiduista

toimenpiteistä.

Yleisimmin seurattavia kunnonvalvonnan suureita ovat omakäyttöenergia ja käytettävyys (yli 90 % voimalaitoksista). Turbiinihyötysuhdetta seurataan myös yleisesti (yli 70 %). Laajempi hyötysuhdemittaus suoritetaan sen sijaan valtaosalla yrityksistä harvemmin kuin joka toinen vuosi. Hyötysuhdetta mitataan useimmiten tarvittaessa ja revisioiden yhteydessä. Muita kun-nonvalvonnan yhteydessä seurattaviksi mainittuja asioita olivat mm. tuotannon ja laitoksen hyötysuhde, tärkeimpien pyörivien koneiden jatkuva kunnonvalvonta, koneiston kombinoin-nin seuranta, jatkuva mittaus turbiineilla ja generaattoreilla, kattilan ja syöttöveden massatase, voiteluöljyn lämpötilamittaukset sekä suurimpien sähkömoottoreiden, turbiinien, generaatto-reiden, pumppujen ja puhaltimien jatkuva tärinävalvonta. Lisäksi mainittiin tärkeimpien pro-sessilaitteiden määräaikaiset tärinämittaukset.

19

44

41

43

74

93

94

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Lisäveden kulutus

Kattilahyötysuhde

Polttoaineiden laatu

Turbiinihyötysuhde

Käytettävyys

Omakäyttö

%

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Kuva 8. Yhteenveto kunnonvalvontaan liittyvistä raportoiduista toimenpiteistä.

Yhtiöillä oli mahdollisuus raportoida myös sellaisia energiansäästötoimenpiteitä, joiden vai-kutusta energiankulutukseen on vaikea arvioida. Toimenpiteet on jaoteltu energiantuotan-toon ja omaan toimintaan. Energiantuotantoon liittyvät toimenpiteet on listattu liitteen 4 lop-puun. Omaan toimintaan liittyen kysyttiin mm. henkilökunnan motivointiin, koulutukseen ja hankintojen energiatehokkuuteen liittyviä kysymyksiä. Reilu kolmasosa ilmoitti, että henkilös-tölle on järjestetty palautejärjestelmä energiansäästöideoiden antamiseksi. Myös henkilökun-nan kouluttaminen ympäristöasioissa ja henkilöstölle järjestetty taloudellisen ajotavan koulu-tus oli melko yleistä. Useat yritykset olivat myös osallistuneet Energiansäästöviikon viettämi-seen.

20

2.2 Kaukolämpöala


Kaukolämpöyritysten vuosiraporteissa raportoitiin 7 energiansäästötoimenpidettä, jotka oli toteutettu vuonna 2007. Näistä kuudelle oli esitetty vuotuinen säästöarvio ja viisi näistä on invertteri-investointeja.

Kaukolämpöalan vuonna 2007 toteutetuiksi raportoitujen toimenpiteiden säästövaikutus on arvioitu lähes yhtä suureksi kuin edellisenä vuonna toteutetuiksi raportoitujen.

Yhteenveto kaikista energiansäästösopimuksen piirissä raportoiduista tehdyistä, pääte-tyistä tai harkittavista toimenpiteistä on esitetty taulukossa 3.

Taulukko 3. Yhteenveto kaukolämpöalan sopimukseen liittyneiden yhtiöiden rapor-

toimista energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä, joille




GWh/a GWh/a

Toteutetut 0,5 0,4 0,1

toimenpiteet

vuonna 2007

Toteutetut 14,8 (1 83,7 5,1

toimenpiteet

ennen vuotta 2007


yhteensä

Toteutettaviksi 32,4 (2 103,5 (2 0,1

päätetyt

toimenpiteet

Harkittavat 0,3 (3 65,0 (4 0

toimenpiteet

Toteutetut, 48,0 252,6 5,3

päätetyt ja

harkittavat

toimenpiteet

yhteensä

1) Tähän sisältyy yksi 7,5 miljoonan euron investointipäätös, jonka polttoaineen säästövaikutukseksi on raportoitu 200 MWh.

2) Sisältää jo edellisvuonna toteutettavaksi päätetyn 32 milj. €:n lämpöpumppuinvestoinnin 91 MWh/a:n säästöarviolla.

3) Lisäksi harkittu 5 milj. €:n kotimaisen polttoaineen kattilalaitosinvestointia, jonka säästövaikutuksia ei ole arvioitu.

4) Sisältää säästötoimenpiteen 50 GWh:n vuotuisella polttoaineen säästöarviolla ilman investointiarviota.

21

Yhteinen sopimuskaudella raportoitu toteutunut sähköenergian säästö on nyt 5,2 GWh/a ja lämpöenergian ja polttoaineiden yhteensä 84,1 GWh/a.

Luettelo kaukolämpöalalla toteutetuista säästötoimenpiteistä on esitetty raportin lopussa liitteessä 5.

0,0 0,1 0,4 0,6 0,4 0,1 3,4 0,1 0,10,48,3

5,0

15,0

22,725,5

6,3 0,5 0,40,01,1 1,5 1,6

5,0 5,1 5,28,6

13,7

28,7

51,4

76,9

83,2 83,7 84,1

0,5

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

55

60

65

70

75

80

85

90

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Ene

rgia

nsä

äst

ö, G

Wh/a


Kuva 9. Kaukolämpöalan säästösopimuksen piirissä saavutettu energiansäästö

(GWh) vuosina 1998–2007.

22

84,1

103,5

65,0

5,20,10,0

0

50

100

150

200

250

300


Sä

äst

öp

ote

ntia

ali,

GW

h/a

Toteutettu Päätetty toteuttaa Toteutusta harkitaan

Kuva 10. Yhteenveto säästösopimukseen liittyneiden yritysten raportoimista energi-

ankäytön tehostamistoimenpiteiden vaikutuksista yksikössä GWh/a (vuosi-

na 1998–2007 toteutetut toimenpiteet sekä vuoden 2007 lopussa päätetyt ja

harkittavat toimenpiteet).

0,2 0,2 0,7

2,1

0,3 1,3

2,6

7,5

0,0 0,5

1,1

3,1 3,4

4,7

15,4

0,40,2

7,3

14,8 14,9

0,0

2,0

4,0

6,0

8,0

10,0

12,0

14,0

16,0

18,0

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Inve

sto

inti, m

ilj.

€


Kuva 11. Kaukolämpöalan säästösopimuksen piirissä tehdyt energiankäytön tehos-

tamisinvestoinnit vuosina 1998–2007. Pylväillä esitetty vuosittaiset inves-

toinnit ja yhdysviivalla kumulatiivinen investointi.

23


Yrityksiä on pyydetty erikseen raportoimaan toteuttamansa energiankäyttöön vaikuttavat ympäristönsuojeluinvestoinnit. Vuonna 2007 toteutetuiksi on kirjattu kaksi tällaista investoin-tia. Toinen näistä koski maakaasun korvaamista biopolttoaineilla.

2.2.3 Omakäyttöenergia

Omakäyttösähköllä tarkoitetaan sähköä, joka kuluu tuotantolaitoksella mm. polttoaineen kul-jetuksessa, puhaltimissa ja pumpuissa. Varsinainen kaukolämpöveden pumppaussähkö ei sisälly tähän lukuun. Omakäyttölämmöllä tarkoitetaan lämpöä, joka kuluu mm. palamisil-man, öljysäiliöiden, öljyn, lisäveden ja kattilahuoneen lämmittämiseen.

Käyttöteknisillä toimenpiteillä tai pienillä taloudellisesti kannattavilla investoinneilla saa-vutettavissa olevan säästön on omakäyttöenergiassa todettu olevan merkittävä. Omakäyttöjen määrittäminen säästösuunnitelman pohjana olevan energia-analyysin yhtenä osana olisi olen-naista. Säästösopimusten eräänä tavoitteena onkin kehittää omakäyttöjen seurantatasoa.

Omakäyttöenergia suhteutettuna lämmön nettotuotantoon vaihtelee välillä 2–8 % riippu-en mm. käytetystä polttoaineesta. Kuvissa 12 ja 13 on esitetty kaukolämpöyritysten raportoi-mia omakäyttöenergioiden määriä sekä lämmön että sähkön osalta. Suuret vaihtelut oma-käyttöenergian kulutuksissa johtuvat osin tuotantotavoissa tapahtuneista muutoksista.

0

10

20

30

40

50

60

70

1 2 3 4 5 6 7 8 9

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Kuva 12. Lämmön omakäyttöenergia MWh/ lämmöntuotanto GWh eräissä säästö-

sopimukseen liittyneissä kaukolämpöyrityksissä.

24

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Kuva 13. Sähkön omakäyttöenergia / lämmöntuotanto MWh/GWh eräissä säästö-

sopimukseen liittyneissä kaukolämpöyrityksissä.

2.2.4 Asiakkaiden kaukolämmön ominaiskulutus ja kaukolämpöveden jäähtyminen

Kaukolämpöyritykset auttavat asiakkaitaan kaukolämmön tehokkaaseen käyttöön antamalla energiankulutuksen palauteraportteja, koulutusta ja ohjeita laitteiden käytöstä sekä energian-säästövinkkejä. Toimenpiteillä voidaan vaikuttaa asiakkaiden kaukolämmön kulutukseen ja asia-kaslaitteissa tapahtuvaan kaukolämpöveden jäähdytykseen. Kaukolämpöveden hyvä jäähtyminen parantaa energiantuotannon ja lämmönjakelun tehokkuutta. Jäähtymiseen voidaan vaikuttaa saat-tamalla rakennusten lämmönjakojärjestelmä toimimaan oikein. Jäähtymistä voidaan lisätä myös hyödyntämällä entistä enemmän matalalla lämpötilatasolla toimivia lämmitystapoja. Mikäli asiak-kaiden laitteet toimivat hyvin ja suunnitellusti, on jäähtyminen noin 45–50 °C.

Kuvassa 14 on esitetty kaukolämpöveden keskimääräinen jäähtyminen sopimukseen liit-tyneiden kaukolämpöyritysten asiakaslaitteissa niiltä osin kuin tieto on ollut käytössä. Kuvasta voidaan todeta, että noin 45 prosentilla yrityksistä keskimääräinen jäähtyminen jäi alle 40 °C:een vuonna 2007. Keskimäärin jäähtyminen oli 39,7 °C.

25

0

10

20

30

40

50

60

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14

Ka

uko

läm

pö

ved

en jä

ähty

min

en

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Kuva 14. Kaukolämpöveden keskimääräinen jäähtyminen asiakaslaitteissa eräissä

säästösopimukseen liittyneissä kaukolämpöyrityksissä.

Lämpöenergian ominaiskulutus on laskenut 35 % 1970-luvun alusta lähtien kiinteistöissä, jotka on lämmitetty kaukolämmöllä. Kuvassa 15 on esitetty säästösopimukseen liittyneiden yritys-ten asiakkaiden lämpöindeksit (sääkorjattu ominaiskulutus) vuosina 1999–2007.

0

10

20

30

40

50

60

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20

Sä

äko

rja

ttu o

min

ais

kulu

tus

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 ka*

*keskiarvo, koko ET:n

Kuva 15. Säästösopimukseen liittyneiden yritysten asiakkaiden lämpöindeksit

vuonna 1999–2007.

26


Muita kaukolämpöalan sopimukseen liittyneiltä yrityksiltä vuosiraportoinnissa kysyttyjä asioi-ta olivat mm. toimenpiteet, joilla pyritään tehostamaan asiakkaiden energiankäyttöä sekä li-säämään oman henkilökunnan koulutusta ja motivointia energiankäytön tehokkuuteen liitty-vissä asioissa.

Vuotta 2007 kuvaavien vastausten perusteella lähes kaikki yritykset antavat asiakkaille energiansäästöneuvontaa ja energiankäytön palautetietoa. Yli 70 prosenttia opastaa asiakkaita kaukolämpölaitteiden käytössä ja jakaa asiakkaille energiansäästöesitteitä. Kaukolämpöener-gian kulutuksen seurantaraportin antaa noin 70 prosenttia yrityksistä, yli kolmasosa yrityksistä tarjoaa mahdollisuuden kulutuksenseurantaan myös internetin kautta. Yli puolella kauko-lämpöyrityksistä on energiansäästöasiaa myös internetissä ja energiankäytön neuvontaa kulu-tustietojen tarkkailun perusteella. Yli puolet yrityksistä osallistuu valtakunnalliseen Energian-säästöviikkoon.

Kaukolämpöyrityksissä toteutetut suosituimmat asiakkaille suunnatut energiansäästöä edistävät toimenpiteet, joiden vaikutusta energiankulutukseen on kuitenkin vaikea arvioida, on esitetty kuvassa 16.

32 %

36 %

23 %

32 %

32 %

59 %

55 %

55 %

73 %

68 %

73 %

86 %

77 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Kaukolämpölaitteiden huolto

Kaukolämpölaitteiden katselmukset

Energiansäästömateriaalin toimittaminen kouluille

Energiansäästöviikkoon osallistuminen

Energiansäästöesitteitä asiakkaille

Kaukolämpöenergian kulutuksen seurantaraportti

Energiansäästöneuvonta puhelimessa

2003 2004 2005 2006 2007

Kuva 16. Kaukolämpöalalla asiakkaille suunnatut suosituimmat toimenpiteet, joiden

vaikutusta energiankulutukseen on vaikea arvioida.

Raportoinnin antamien tietojen pohjalta vajaa puolet kaukolämpöyrityksistä pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan myös oman toiminnan energiatehokkuuteen. Monissa yrityksissä seurataan omien kiinteistöjen ja ajoneuvojen energian kulutuksia. Myös henkilökuntaa aktivoidaan energiansäästöön. Yritysten toimenpiteet ja aktiivisuus näyttäisi jonkin verran vähentyneen edellisiin vuosiin verrattuna.

27

Suosituimmat yrityksen henkilökunnan energiankäytön tehokkuutta edistävät toimenpi-teet on esitetty kuvassa 17.

5 %

9 %

9 %

5 %

9 %

27 %

41 %

36 %

45 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Taloudellisen ajotavan koulutus henkilöstölle

Suositukset hankintojen energiatehokkuudesta käytössä

Henkilökunnan kouluttaminen energiansäästöasioissa

Omien kiinteistöjen energiakatselmukset

Henkilökunnan tuottamat energiansäästöideat

Henkilöstön kouluttaminen ympäristöasioissa

Henkilökunnan motivointi nergiansäästöön

Omien ajoneuvojen polttoaineenkulutusseuranta

Omien kiinteistöjen kulutuseuranta

2003 2004 2005 2006 2007

Kuva 17. Omaan toimintaan suuntautuvat toimenpiteet (suosituimmat), joiden vaiku-

tusta energiankulutukseen on vaikea arvioida.

2.3 Sähkön siirto- ja jakeluala


Sähkön siirto- ja jakelualan vuosiraporteissa raportoitiin 11 toimenpidettä, jotka oli toteutettu vuonna 2007 ja joille yritykset esittivät säästövaikutuksen. Raportoiduista vuonna 2007 toteu-tetuista toimenpiteistä määräävä on yhden yrityksen yhtenä toimenpiteenä raportoima 52 milj. euron investoinneilla ja perusparannuksilla arvioitu 16 GWh:n sähkönsäästö (”Toi-mintavuoden investoinnit ja perusparannukset”).

28

Yhteenveto kaikista energiansäästösopimuksen piirissä raportoiduista tehdyistä, pääte-tyistä tai harkittavista toimenpiteistä on esitetty taulukossa 4. Taulukossa ei ole esitetty alan yritysten asiakkaille toteuttamien toimenpiteiden säästövaikutuksia. Monet sähkön siirto- ja jakelualan yritykset panostavat asiakkaiden energiansäästöneuvontaan, jonka säästövaikutuk-sia ei ole arvioitu. Tässä vuosiraportoinnissa yritysten tekemiä täsmennyksiä ennen vuotta 2007 tehtyjen toimenpiteiden säästö- tai investointiarvoihin ei ole tehty.

Taulukko 4. Yhteenveto energiansäästösopimuksen piirissä olevien sähkön siirto- ja

jakelualan yritysten energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimen-

piteistä, joille säästövaikutus on voitu arvioida laskennallisesti tai mittaa-

malla.



GWh/a GWh/a

Toteutetut 52,4 0 16,2

toimenpiteet

vuonna 2007

Toteutetut 50,6 4,0 77,7

toimenpiteet

ennen vuotta 2007


yhteensä


päätetyt

toimenpiteet

Harkittavat 0 0 0

toimenpiteet

Toteutetut, 104,1 4,0 95,7

päätetyt ja

harkittavat

toimenpiteet

yhteensä

Luettelo sähkön siirto- ja jakelualalla toteutetuista säästötoimenpiteistä on esitetty raportin lopussa liitteessä 6.

29

0,4 0,7 1,310,1

22,0

15,417,3 16,2

10,4

0,1 0,13,5 0,00,00,00,20,00,1

12,6

34,6

50,0

67,3

77,7

3,5 3,61,20,4 2,5

93,9

3,74,03,8 4,04,04,03,8

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Ene

rgia

nsä

äst

ö, G

Wh/a


Kuva 18. Sähkön siirto- ja jakelualan säästösopimuksen piirissä saavutettu

energiansäästö vuosina 1998–2007.

4,0

93,9

1,8

0

20

40

60

80

100

120


Sä

äst

öp

ote

ntia

ali,

GW

h/a

Toteutettu Päätetty toteuttaa

Kuva 19. Yhteenveto säästösopimukseen liittyneiden yritysten raportoimista energi-

ankäytön tehostamistoimenpiteiden vaikutuksista (vuosina 1998–2007 to-

teutetut toimenpiteet sekä vuoden 2007 lopussa päätetyt ja harkittavat toi-

menpiteet).

30

0,1 1,3

20,6

7,712,5

52,6

0,91,8 0,4 5,21,9 2,2 3,1 4,4

25,0

32,7

45,2

50,4

103,0

0

20

40

60

80

100

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Inve

sto

inti, m

ilj.

€


Kuva 20. Sähkön siirto- ja jakelualan säästösopimuksen piirissä tehdyt energiankäy-

tön tehostamisinvestoinnit vuosina 1998–2007. Pylväillä esitetty vuosittaiset

investoinnit ja yhdysviivalla kumulatiivinen investointi.


Sähkön siirto- ja jakelualan sopimukseen liittyneiden yritysten vuosiraporteissa esiin on nos-tettu viisi ympäristönsuojeluinvestointia vuodelta 2007.


Muita sähkön siirto- ja jakelualan sopimukseen liittyneiltä yrityksiltä vuosiraportoinnissa ky-syttyjä asioita olivat mm. toimenpiteet, joilla pyritään tehostamaan asiakkaiden energian käyt-töä.

Saatujen vastausten perusteella kaikki yritykset antavat energiansäästöneuvontaa puhe-limessa. Valtaosa yhtiöistä (noin 90 %) lainaa asiakkaille kulutusmittareita ja antaa energian-säästöneuvontaa omissa toimitiloissa. Yli 80 prosentilla on tuntitehomitattuja asiakkaita. Noin 80 prosenttia neuvoo asiakkaita kulutustietojen perusteella, toimittaa kouluille energiansääs-tömateriaalia ja ylläpitää internetissä energiansäästölinkkejä. Hyvin yleisesti pidetään myös energiansäästöesitteitä asiakkaille, ylläpidetään energiansäästöasiaa internetissä sekä kirjoite-taan energiansäästöstä mm. asiakaslehdissä. Kahdelta kolmasosalta yrityksistä löytyy myös sähkötuote, joka edistää energiansäästöä. Kuvaan 21 on kerätty yleisimmin käytössä olleet toimenpiteet vuosina 2003–2007.

31

40 %

44 %

52 %

60 %

76 %

80 %

68 %

68 %

84 %

68 %

64 %

72 %

76 %

88 %

92 %

96 %

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 120 %

Henk.koh. lämmitysjärjestelmäm käytön opastus (uudetasiakkaat)

Sähkönkulutuksen laskenta- ja seurantapalvelu internetissä

Energiansäästölinkkejä internetissä

Energiansäästöstä kirjoittaminen

Tuntitehomittaus käytössä

Energiansäästöviikkoon osallistuminen

Energiansäästömateriaalien toimittaminen kouluille

Kulutusmittarin lainaus

2003 2004 2005 2006 2007

Kuva 21. Sähkön siirto- ja jakelualalla asiakkaille suunnatut suosituimmat toimen-

piteet, joiden vaikutusta energiankulutukseen on vaikea arvioida.

Muita melko yleisesti (noin 60 % yhtiöistä) toimenpiteitä ovat Energiansäästöviikkoon osallis-tuminen sekä energiankulutuksen seurantaraportin toimittaminen kotitalousasiakkaille. Noin puolella yhtiöistä on internetissä kulutuksen seuranta ja laskentapalvelu. Lisää asiakkaille suunnattuja toimenpiteitä löytyy liitteestä 6 (kohta asiakkaat).

Lisäksi yritykset raportoivat toimenpiteitä, joilla pyritään vaikuttamaan yhtiön omaan energiankulutukseen sekä henkilöstön aktiivisuuteen energiansäästöasioissa. Näiden toimen-piteiden yleisyys yrityksissä on esitetty kuvassa 22. Vastausten perusteella lähes 60 % seuraa omien kiinteistöjen kulutusta ja yli 40 % yhtiöistä seuraa omien ajoneuvojen polttoaineenkulu-tusta. Melko yleistä on myös henkilöstön kouluttaminen ympäristö- ja energiansäästöasioissa. Suurin kasvu edelliseen vuoteen verrattuna on hankintojen energiatehokkuuteen liittyvien suositusten käyttöönotossa. Lisää omaan toimintaan liittyviä toimenpiteitä on kirjattu liittee-seen 6 (kohta oma toiminta).

Asiakkaisiin ja omaan toimintaan kohdistettujen toimenpiteiden määrällisiä arvioita on erittäin vaikea tehdä, sillä hyvin usein on kyse laadullisista, vaikeasti mitattavista asioista. Myös yrityksen omat seurantajärjestelmät ovat usein puutteellisia. Vuosiraportoinnin perus-teella näyttäisi kuitenkin siltä, että lähes kaikissa yhtiössä pyritään myös näitä tässä luvussa käsiteltyjä toimenpiteitä seuraamaan ja entistä useammassa yhtiössä on näille toimenpiteille asetettu myös mittarit.

32

12 %

24 %

8 %

32 %

16 %

36 %

40 %

44 %

56 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 %

Taloudellisen ajotavankoulutus henkilöstölle

Henkilökunnan tuottamatenergiansäästöideat

Omien kiinteistöjenenergiakatselmukset

Suositukset hankintojenenergiatehokkuudesta

Henkilökunnan motivointienergiansäästöön

Henkilökunnan kouluttaminenenergiansäästöasioissa

Henkilöstön kouluttaminenympäristöasioissa

Omien ajoneuvojenpolttoaineenkulutusseuranta

Omien kiinteistöjenkulutusseuranta

2003 2004 2005 2006 2007

Kuva 22. Omaan toimintaan liittyvät toimenpiteet (suosituimmat), joiden vaikutusta

energiankulutukseen vaikea arvioida.

2.4 Ympäristöjärjestelmien yleisyys sopimukseen liittyneissä yrityksissä

Ympäristöjärjestelmän ensisijainen tavoite on ympäristökuormituksen vähentäminen, missä energiankäytön tehostaminen on myös keskeisessä asemassa. Yhteisenä tavoitteena sekä energiansäästösopimusmenettelyssä että ympäristöjärjestelmissä on kustannustehokkuuden parantaminen energia- ja raaka-ainesäästöjen avulla. Energiansäästösopimus ja energia-analyysit tukevat ympäristöjärjestelmän tavoitteiden asettamista. Yrityksen energiansäästötyö (ja säästösopimukseen kuuluva energiansäästösuunnitelma) voidaan liittää osaksi ympäristö-järjestelmää, jolloin energiansäästösuunnitelma tulee osaksi yrityksen johtamisjärjestelmää. Säästösopimusmenettelyn mukainen energiankulutuksen sekä säästötoimenpiteiden toteutu-misen ja vaikutusten seuranta palvelee myös ympäristöjärjestelmän toteuttamista.

Aikaisempina vuosina saatujen vastausten perusteella voidaan olettaa, että ympäristöjär-jestelmä on käytössä yli 90 %:lla voimalaitosalan sopimukseen liittyneiden yritysten tuotanto-yksiköistä. Vuonna 2007 lähes 15 % jätti vastaamatta tähän kysymykseen. Pääsääntöisesti käy-tössä oleva järjestelmä on ISO 14001 -standardin mukainen ympäristöjärjestelmä (tai sen mu-kaelma). Muutamalla tuotantoyksiköllä on lisäksi EMAS-asetuksen mukainen järjestelmä.

Sähkön siirto- ja jakelualan sopimukseen liittyneistä yrityksistä arvioidaan noin 80 prosentilla olevan ympäristöjärjestelmä käytössä (20 % jätti vastaamatta). Yleisin järjestelmä on ISO 14001, vain muutamalla yrityksellä oli jokin muu oma järjestelmä.

Kaukolämpöalan sopimukseen liittyneistä yrityksistä yli 70 %:lla arvioidaan olevan ym-päristöjärjestelmä. Pääsääntöisesti järjestelmä on ISO 14001 -standardin mukainen (noin 30 % jätti vastaamatta kysymykseen).

33

Energiansäästösopimusten voimassaoloaikana ympäristöjärjestelmät ovat yleistyneet huomat-tavasti energiansäästösopimusyrityksissä. Vuonna 1999 voimalaitosalan sopimuksen piiriin kuuluvista tuotantoyksiköistä vain 35 %:lla oli ympäristöjärjestelmä. Vastaavasti siirto- ja jake-lualan sekä kaukolämpöalan sopimusyrityksistä vain reilulla 10 %:lla oli ympäristöjärjestelmä käytössään.

64 %

64 %

81 %

16 %

5 %

5 %

20 %

32 %

14 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Siirto- ja jakeluala

Kaukolämpöala

Voimalaitosala

Kyllä Ei Ei tietoa

Kuva 23. Ympäristöjärjestelmien yleisyys energiansäästösopimukseen liittyneissä

yrityksissä.

Energiansäästösopimus osana ympäristöjärjestelmää

Sopimukseen liittyneiltä yrityksiltä kysyttiin myös, onko energiansäästösopimus kytketty osak-si ympäristöjärjestelmää ja/tai sen raportointia. Reilu 80 % voimalaitosalan sopimukseen liitty-neiden yritysten tuotantoyksiköistä, joilla on ympäristöjärjestelmä, ilmoittivat liittäneensä sen osaksi ympäristöjärjestelmää tai sen raportointia. Siirto- ja jakelualan sopimukseen liittyneistä yrityksistä reilu 60 % ilmoitti liittäneensä sopimuksen osaksi ympäristöjärjestelmää. Lisätietoa aiheesta löytyy vuoden 2005 alussa valmistuneesta selvityksestä ”Energiansäästöasioiden lin-kittäminen osaksi yrityksen ympäristöjärjestelmätyötä” (Adato Energia Oy, Sirpa Leino ja Minna Laitinen).

Kaukolämpöalan sopimukseen liittyneistä yrityksistä reilu kolmasosa ilmoitti energian-säästösopimuksen olevan kytketty osaksi ympäristöjärjestelmää.

34

3 Muuta aihepiiriin liittyvää

3.1 Energia-alan energiakatselmukset

KTM:n tukemissa energiakatselmuksissa selvitetään kohteen energiankäytön kokonaistilanne, omakäyttöenergian säästömahdollisuudet ja tuotannon tehostamismahdollisuudet. Energia-katselmuksissa noudatetaan TEM:n katselmustoiminnan yleisohjeita ja toimialakohtaisia kat-selmusmalleja ja määrittelyjä, joilla pyritään mm. auttamaan katselmuksen suunnittelua ja toteutusta ja yhtenäistämään katselmustoimintaa.

Tavoitteet CO2-päästöjen rajoittamiseksi ovat nousseet entistä tärkeämmiksi energian-säästötavoitteiden ohella. Energiansäästötoimenpiteillä on yleensä CO2-päästöjä vähentävä vaikutus, mutta erityisesti siihen tähtäävät uusiutuvien energiamuotojen edistämispyrkimyk-set. Vuodesta 2003 lähtien on energiakatselmuksissa osatehtävänä säästöjen rinnalla ollut sel-vittää uusiutuvien energiamuotojen käyttömahdollisuus ja laskea toimenpide-ehdotusten CO2-päästövaikutukset.

Uudessa ympäristönsuojelulaissa energiankäytön tehokkuus on nostettu keskeiseen asemaan. Toiminnanharjoittajalta vaaditaan, että tuotannossa käytetään parasta käyttökelpois-ta ilmansuojelutekniikkaa, ympäristövaikutuksista selvillä oloa sekä energiankäytön tehok-kuutta. Energiansäästösopimusmenettelyyn liittyvä TEM:n tukema kokonaisvaltainen ener-giakatselmus raportointeineen antaa osaltaan ympäristöviranomaisille tarvittavaa dokumen-taatiota energiankäytön tehokkuudesta.

Energiakatselmustoiminnan on tarkoitus olla osa jatkuvaa prosessia, jossa kohteen ener-giatehokkuudesta varmistutaan ja sen muutoksia arvioidaan ja seurataan ja jossa sitä entises-tään tehostetaan ottamalla huomioon toimintaympäristömuutokset ja investoimalla uusiin kehitettyihin energiatehokkaisiin ja päästöjä vähentäviin ratkaisuihin.

3.1.1 Kaukolämpötoiminnan katselmukset

Energiansäästösopimukseen liittyen valmistui keväällä 2001 malli kaukolämpötoiminnan kat-selmukselle. Katselmusmallissa tarkastellaan aluksi energian hankinnan, jakelun ja käytön kokonaisuutta, jonka jälkeen on mahdollista keskittyä niille alueille, joissa ko. kohteessa mer-kittävimmät säästö- ja tuotannon tehostamisvaikutukset tai CO2-päästövähenemät voidaan saavuttaa.

Kaukolämpöalalla on tehty yritysten oman ilmoitusten mukaan energiaselvityksiä ilman ministeriön tukea. Tällaisten omalla rahoituksella tehtyjen selvitysten laajuudesta ja sisällöstä ei kuitenkaan ole yleisesti tarkkaa tietoa, koska raportit eivät ole yleisesti käytettävissä.

TEM:n tukemissa katselmuksissa edellytetään nimettäväksi kaksi Motivan hyväksymää vastuuhenkilöä. Kaukolämpöyrityksen omat henkilöt voivat toimia vastuuhenkilöinä omien laitostensa katselmuksissa, jos näin on etukäteen Motivan kanssa sovittu, tai vastuuhenkilö voi olla Motivan auktorisoima ulkopuolinen energiakatselmoija. Katselmustoiminnan tulokselli-suuden kannalta oleellista on se, että katselmus organisoidaan ja suunnitellaan niin, että yri-tyksen oma asiantuntemus tulee hyödynnetyksi ja tarvittavia lisäresursseja ja mittaus- ym. asi-antuntemusta hankitaan katselmukseen tarpeen mukaan.

35

3.1.2 Voimalaitosten energia-analyysit

Vuoden 2002 keväällä julkaistiin energiakatselmusmalli ”Voimalaitosten energia-analyysi”. Katselmusmallia sovelletaan niin teollisuuden kuin yhdyskuntienkin voimalaitoksiin. Voima-laitosten energia-analyyseistä on saatu hyviä tuloksia.

Voimalaitosten oma henkilöstö voi toimia vastuuhenkilöinä TEM:n tukemissa omien lai-tostensa katselmuksissa, jos asiasta ja vastuuhenkilöiden perehdyttämisestä on etukäteen en-nen tuen hakemista Motivan kanssa sovittu. Yksistään resurssitarpeiden johdosta käytännössä voimalaitosten analyysit toteutetaan yleensä yhteistyönä, jossa osallisina voivat olla laitoksen omat asiantuntijat, ulkopuoliset energiakatselmustoimintaan perehtyneet energia- ja kauko-lämpöasiantuntijat sekä muut tarvittavat laite-, mittaus- ja järjestelmätoimittajat ja asiantuntijat. Analyysiä käynnistettäessä on tärkeää suunnitella työ niin, että yrityksen oma asiantuntemus tulee hyödynnetyksi ja tarvittavat lisäresurssit ja mittaus- ym. asiantuntemus hankitaan kat-selmukseen tarpeen mukaan.

3.1.3 Katselmustoiminta sähkön siirto- ja jakelualalla

Yhtenäistä katselmusmallia sähkön siirron ja jakelun teknisten järjestelmien energiatehok-kuuden analysoimiseksi ja tehostamiseksi ei toistaiseksi ole laadittu. Taustalla lienee pääl-limmäisenä ollut yleinen arvio ko. sektorin suhteellisen pienestä taloudellisesta oman käytön tehostamispotentiaalista.

3.2 Katselmustuet ja energiankäytön tehostamistoimenpiteiden investointituet

3.2.1 Energiakatselmustuet

Voimalaitosala

Taulukossa 5 on esitetty yhteenvetona KTM:n myöntämä energiakatselmus/-analyysituki voimalaitosalan säästösopimukseen liittyneille yrityksille sopimuskaudella sekä käynnistynei-den hankkeiden määrä ja kustannukset.

Vuosittaisten yhteenvetotietojen lisäksi taulukossa 5 on eritelty voimalaitoksilla tehdyt energia-analyysit omaksi ryhmäksi (Analyysi) ja kiinteistökatselmukset ja ns. muut erillisselvi-tykset omaksi ryhmäksi (Muu). Kohta ”Analyysit” sisältää siis myös ennen vuotta 2002, jol-loin voimalaitosalalle tuli oma katselmusmalli, teollisuuden energia-analyysimallin mukaan tehdyt hankkeet. Kohtaan ”Muu” kirjatut hankkeet ovat vuoden 2002 yhtä virtaamahäviösel-vitystä lukuun ottamatta sopimusyritysten kiinteistöissä tehtyjä kiinteistökatselmuksia tai ener-giakatsastuksia.

36

Taulukko 5. Voimalaitosalan energiansäästösopimukseen liittyneet KTM-tuetut

katselmus ja selvityshankkeet 1998–2007.

Vuosi Katselmus- Hankkeiden Kohteiden Hankkeiden KTM

tyyppi lukumäärä lukumäärä kustannukset milj. €

tukimilj. €

98 Analyysi * 2 5 0,224 0,105

98 Muu ** 0 0 0 0

1998 Yhteensä 2 5 0,224 0,105

99 Analyysi * 2 2 0,105 0,053

99 Muu ** 0 0 0 0

1999 Yhteensä 2 2 0,105 0,053

00 Analyysi * 4 4 0,143 0,072

00 Muu ** 0 0 0 0

2000 Yhteensä 4 4 0,143 0,072

01 Analyysi * 4 6 0,166 0,08301 Muu ** 4 35 0,391 0,192

2001 Yhteensä 8 41 0,557 0,275

02 Analyysi * 1 2 0,015 0,006

02 Muu ** 1 1 0,020 0,008

2002 Yhteensä 2 3 0,035 0,014

03 Analyysi * 3 3 0,221 0,088

03 Muu ** 0 0 0 0

2003 Yhteensä 3 3 0,221 0,088

04 Analyysi * 2 2 0,109 0,044

04 Muu ** 1 1 0,015 0,006

2004 Yhteensä 3 3 0,124 0,050

05 Analyysi * 5 7 0,490 0,196

05 Muu ** 0 0 0 0

2005 Yhteensä 5 7 0,490 0,196

06 Analyysi * 4 4 0,361 0,144

06 Muu ** 0 0 0 0

2006 Yhteensä 4 4 0,361 0,144

07 Analyysi * 1 1 0,037 0,015

07 Muu ** 0 0 0 0

2007 Yhteensä 1 1 0,037 0,015

98-07 Analyysi * 28 36 1,871 0,805

98-07 Muu ** 6 37 0,425 0,206

1998-2007 Yhteensä 34 73 2,296 1,011

** Kiinteistökatselmus tai muu energiansäästösopimustoimintaan liittyvä selvityshanke

* Analyysi on ennen vuotta 2002 käynnistyneissä hankeissa KTM tukeman teollisuuden energia-analyysimallin mukaan ja sen

jälkeen voimalaitosten energiaanalyysimallin mukainen katselmus.

Kohteiden määrä eroaa hakemusten määrästä, koska samalla hakemuksella yritys voi hakea tukea usean erillisen kohteen energiakatselmukselle tai -analyysille. Tämä on tyypillistä erityi-sesti kiinteistökatselmuksia sisältävissä hankkeissa, joka taulukossa näkyy selvästi esim. vuo-den 2001 kohdalla.

Energia-alan analyysien ja katselmusten rahoituspäätökset tehtiin alkuvaiheessa KTM:ssä, kun analyysejä ei ollut vielä mallinnettu ja hinnoiteltu. Mallintamisen myötä voima-laitosalan katselmusten ja energia-analyysien rahoituspäätökset siirtyivät TE-keskuksiin vuon-na 2002.

37

0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Ene

rgia

kats

elm

ust

uki

milj

. e

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

Ka

tse

lmus-

/ana

lyys

iko

hte

ide

n lu

kum

ää

rä

Myönnetty tuki, milj. e Katselmuskustannus, milj. e Kohteiden lukumäärä

Kuva 24. Voimalaitosalan säästösopimukseen liittyvät KTM:n tukemien energiakat-

selmus- ja analyysihankkeiden katselmuskustannukset sekä katselmuksiin

myönnetty KTM-tuki 1998–2007.

Kaukolämpöala

Taulukossa 6 on esitetty yhteenvetona KTM:n myöntämä energiakatselmus/-analyysituki kaukolämpöalan säästösopimukseen liittyneille yrityksille sopimuskaudella sekä käynnisty-neiden hankkeiden määrä ja kustannukset. Vuosittaisten yhteenvetotietojen lisäksi taulukossa on eritelty varsinaiset kaukolämpökatselmukset omaksi ryhmäksi (Analyysi) ja ns. muut eril-lisselvitykset, joille KTM on myöntänyt tukea omaksi ryhmäksi (Muu), joita oli kaukolämpö-alalla vuonna 1998. Kohta ”Analyysit” sisältää myös ennen vuotta 2001, jolloin kaukolämpö-alalle tuli oma katselmusmalli, teollisuuden energia-analyysimallin mukaan tehdyt hankkeet.

Energia-alan analyysien ja katselmusten rahoituspäätökset tehtiin alkuvaiheessa KTM:ssä, kun analyysejä ei ollut vielä mallinnettu ja hinnoiteltu. Mallintamisen myötä kauko-lämpöalan katselmusten rahoituspäätökset siirtyivät TE-keskuksiin vuonna 2001.

38

Taulukko 6. Kaukolämpöalan energiansäästösopimukseen liittyneet KTM-tuetut

katselmus- ja selvityshankkeet 1998–2007.

Vuosi Katselmus- Hankkeiden Kohteiden Hankkeiden KTM

tyyppi lukumäärä lukumäärä kustannukset milj. €

tukimilj. €

98 Analyysi * 0 0 0 0

98 Muu ** 3 5 0,098 0,049

1998 Yhteensä 3 5 0,098 0,049

99 Analyysi * 4 6 0,222 0,111

99 Muu ** 0 0 0 0

1999 Yhteensä 4 6 0,222 0,111

00 Analyysi * 5 11 0,194 0,097

00 Muu ** 0 0 0 0

2000 Yhteensä 5 11 0,194 0,097

01 Analyysi * 2 2 0,072 0,03601 Muu ** 0 0 0 0

2001 Yhteensä 2 2 0,072 0,036

02 Analyysi * 0 0 0 0

02 Muu ** 0 0 0 0

2002 Yhteensä 0 0 0 0

03 Analyysi * 3 8 0,088 0,035

03 Muu ** 1 1 0,042 0,017

2003 Yhteensä 4 9 0,130 0,052

04 Analyysi * 0 0 0 0

04 Muu ** 0 0 0 0

2004 Yhteensä 0 0 0 0

05 Analyysi * 1 3 0,066 0,026

05 Muu ** 0 0 0 0

2005 Yhteensä 1 3 0,066 0,026

06 Analyysi * 2 3 0,035 0,014

06 Muu ** 1 1 0,050 0,020

2006 Yhteensä 3 4 0,085 0,034

07 Analyysi * 0 0 0 0

07 Muu ** 0 0 0 0

2007 Yhteensä 0 0 0 0

98-07 Analyysi * 17 33 0,677 0,320

98-07 Muu ** 5 7 0,190 0,086

1998-2007 Yhteensä 22 40 0,867 0,405 Kohteiden määrä eroaa hakemusten määrästä, koska samalla hakemuksella yritys voi hakea tukea usean erillisen kohteen energiakatselmukselle tai -analyysille.

39

0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Ene

rgia

kats

elm

ust

uki

milj

. e

0

2

4

6

8

10

12

Ka

tse

lmus-

/ana

lyys

iko

hte

ide

n lu

kum

ää

rä


Kuva 25. Kaukolämpöalan säästösopimukseen liittyvät KTM:n tukemien energiakat-

selmus- ja analyysihankkeiden katselmuskustannukset sekä katselmuksiin

myönnetty KTM-tuki 1998–2007.

Sähkön siirto ja -jakeluala

Taulukossa 7 on esitetty yhteenveto KTM:n myöntämästä energiakatselmustuesta sähkönsiir-to- ja jakelualan säästösopimukseen liittyneille yrityksille sopimuskaudella sekä käynnistynei-den hankkeiden määrä ja kustannukset.

Kohteiden määrä eroaa hakemusten määrästä, koska samalla hakemuksella yritys voi hakea tukea usean erillisen kohteen energiakatselmukselle tai -analyysille.

Taulukko 7. Sähkönsiirto- ja jakelualan energiansäästösopimukseen liittyneet

KTM-tuetut katselmushankkeet 1998–2007.

Vuosi Hankkeiden Kohteiden Hankkeiden KTM

lukumäärä lukumäärä kustannukset milj. €

tukimilj. €

1998** 1 1 0,010 0,005

1999 2 2 0,009 0,005

2000 1 1 0,007 0,003

2001 3 6 0,012 0,006

2002 0 0 0 0

2003 3 9 0,022 0,009

2004 1 2 0,009 0,004

2005 1 1 0,032 0,013

2006 0 0 0 0

2007 0 0 0 0

Yhteensä 12 22 0,101 0,044

** Muu energiansäästösopimustoimintaan liittyvä selvityshanke

40

Energia-alan analyysien ja katselmusten rahoituspäätökset tehtiin alkuvaiheessa KTM:ssä, kun analyysejä ei ollut vielä mallinnettu ja hinnoiteltu. Mallintamisen myötä kaukolämpöalan kat-selmusten rahoituspäätökset siirtyivät TE-keskuksiin vuonna 2001 ja voimalaitosalan analyysit vuonna 2002, jonka yhteydessä myös sähkön siirto- ja jakelualan katselmustuet haetaan ny-kyisin TE-keskuksista.

0,000

0,005

0,010

0,015

0,020

0,025

0,030

0,035

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Ene

rgia

kats

elm

ust

uki

milj

. e

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

Ka

tse

lmus-

/ana

lyys

iko

hte

ide

n lu

kum

ää

rä


Kuva 26. Sähkönsiirto- ja jakelualan säästösopimukseen liittyvät KTM:n tukemien

energiakatselmus- ja -analyysihankkeiden katselmuskustannukset sekä

katselmuksiin myönnetty KTM-tuki 1998–2007.

3.2.2 Investointituet energiankäytön tehostamistoimenpiteisiin

KTM:n energiatuen pääpaino on uuden energiaa säästävän ja uusiutuvia energialähteitä edis-tävän tekniikan käyttöönotossa. Energiansäästösopimuksiin liittyneillä yrityksillä ja yhteisöillä on kuitenkin tietyin edellytyksin mahdollisuus saada energiansäästötoimiin kohdistuvaa in-vestointitukea KTM:n käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa myös tavanomaisen energiansäästötekniikan hankkeisiin. Tuettavien investointien tulee olla raportoiduissa ener-giakatselmuksissa, -analyyseissa tai muissa vastaavissa selvityksissä todettuja.

Tavanomaisten säästöinvestointien tukiprosentti on vuodesta 2002 lähtien ollut enintään 15–20 %. Ennen vuotta 2002 tuki oli enimmillään 10 %. Tuettavan hankkeen minimikoko on 25 000 euroa ja maksimituki yhdelle yritykselle on pääsääntöisesti 150 000 euroa vuodessa. Pienempiä säästöinvestointeja on mahdollisuus yhdistää siten, että edellä mainittu hankkeen minimikoko täyttyy.

Etusijalla tuettavissa tavanomaisissa energiansäästötoimenpiteissä ovat sähköä säästävät hankkeet. Tehonsäästöön tukea saa vain, jos samalla saavutettava energiansäästö on merkit-tävä tai ympäristöpäästöjen väheneminen on muuten merkittävä. Tukea ei myönnetä lämmi-tystavan muutoksiin, mikäli kyseessä ei ole vaihto uusiutuvien energialähteiden käyttöön.

41

Tukea myönnetään investoinneille, joiden koroton takaisinmaksuaika on yli 2 vuotta. Kuten energiakatselmustukea niin myös investointitukea on haettava aina ennen hankkeen aloittamista.

Voimassa olevan energia- ja ilmastostrategian linjausten mukaisesti päästökauppasekto-rille myönnetään tukea uuden teknologian hankkeisiin ja koehankkeisiin. Muille tukea myönnetään tapaus kohtaisesti myös tavanomaisen energiansäästötekniikan hankkeisiin.

Voimalaitosala

Kuvassa 27 on esitetty KTM:n voimalaitosalan sopimusyrityksille myöntämä energiatuki in-vestointihankkeisiin sopimuskaudella 1998–2007.

Voimalaitosalalla käynnistyvät hankkeet ovat aaltoilleet sopimuskaudella ja vuonna 2007 käynnistyi jälleen vain kaksi investointitukea saanutta hanketta. Nämä hankkeet kattoi-vat noin 6 % energiansäästösopimusten piirissä vuonna 2007 myönnetystä investointituesta yhteensä.

Voimalaitosalan osuus käynnistyneistä hankkeista koko sopimuskaudella 1998–2007 on ollut noin 7 %. Toisaalta hankkeet ovat yleensä suuria ja tuella mitattuna koko sopimuskau-della myönnetystä tuesta on voimalaitosalalle myönnetty lähes neljännes.

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

4,0

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Inve

sto

intitu

ki m

ilj. e

0

1

2

3

4

5

6

7

8

Ha

nkk

eid

en lu

kum

ää

rä

Myönnetty tuki, milj. e Hankkeiden lukumäärä

Kuva 27. KTM-investointituet voimalaitosalan energiansäästöhankkeisiin säästö-

sopimukseen liittyen.

Taulukossa on esitetty yhteenveto KTM:n energiansäästöinvestoinneille myöntämistä inves-tointituista sopimuskaudella voimalaitosalan energiansäästösopimukseen liittyneille yrityksille sekä käynnistyneiden hankkeiden lukumäärä.

42

Taulukko 8. Voimalaitosalan energiansäästösopimukseen liittyneet KTM:n myöntämät

investointituet sopimuskaudella 1998–2007.

Vuosi Hankkeiden KTM

lukumäärä tukimilj. €

1998 0 0

1999 1 0,0055

2000 1 0,026

2001 1 0,042

2002 2 0,049

2003 4 0,610

2004 3 3,786

2005 0 0

2006 7 2

2007 2 0,173

Yhteensä 21 6,341

Kaukolämpöala

Kuvassa 28 on esitetty KTM:n kaukolämpöalan sopimusyrityksille myöntämä energiatuki investointihankkeisiin sopimuskaudella 1998–2007.

Kaukolämpöalalla on koko sopimuskaudella myönnetty investointitukea yhdeksälle energiansäästöhankkeelle. Hankkeet ovat olleet pääsääntöisesti laajuudeltaan myös hyvin pieniä. Vuosina 2005–2007 ei investointitukipäätöksiä ole tehty. Vuoden 2003 selvästi suurin investointituki johtui yhdestä suuresta investointihankkeesta, joka kattoi noin 30 % vuonna 2003 myönnetystä investointituesta ja yli 80 % koko sopimuskaudella kaukolämpöalalle myönnetystä investointituesta.

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Inve

sto

intitu

ki m

ilj. e

0

1

2

3

4

5

6

7

Ha

nkk

eid

en lu

kum

ää

rä

Myönnetty tuki, milj. e Hankkeiden lukumäärä

Kuva 28. KTM investointituet kaukolämpöalan energiansäästöhankkeisiin säästö-

sopimukseen liittyen.

43

Taulukossa on esitetty yhteenveto KTM:n energiansäästöinvestoinneille myöntämistä inves-tointituista sopimuskaudella kaukolämpöalan energiansäästösopimukseen liittyneille yrityksil-le sekä käynnistyneiden hankkeiden lukumäärä.

Taulukko 9. Kaukolämpöalan energiansäästösopimukseen liittyneet KTM:n myöntämät

investointituet sopimuskaudella 1998–2007.

Vuosi Hankkeiden KTM

lukumäärä tukimilj. €

1998 0 0

1999 1 0,0049

2000 1 0,0012

2001 1 0,0070

2002 1 0,029

2003 3 0,780

2004 2 0,102

2005 0 0

2006 0 0

2007 0 0

Yhteensä 9 0,924

Sähkön siirto- ja jakeluala

Sähkön siirto- ja jakelualalla ei ole sopimuskaudella käynnistynyt yhtään KTM:n tukemaa investointihanketta.

3.3 Säästöinvestointien toteutus ja rahoitus

Yleensä yritykset itse toteuttavat ja rahoittavat säästöinvestoinnit. Joskus toimenpiteen toteu-tuksen vaatimien resurssien puute tai yritysten säästöinvestoinneilta edellyttämä lyhyt ta-kaisinmaksuaika ovat vaikeuttaneet järkevien ja taloudellisten säästötoimenpiteiden toteutus-ta. Erityisesti tällaisissa tapauksissa yksi mahdollisuus energiansäästöinvestoinnin toteuttami-seksi on tilata se kokonaispalveluna kolmannelta osapuolelta (ns. ESCO-palvelu).

ESCO-palvelussa säästötoteutuksesta vastaa asiantuntijaorganisaatio (ESCO = Energy Service Company). ESCO-palvelua tarjoava yritys vastaa tällöin toteutuksesta, säästön toteu-tumisesta ja usein myös hankkii rahoituksen. Näissä tapauksissa investointi maksetaan sopi-muksen mukaan takaisin toimenpiteen tuottamilla säästöillä palvelukauden aikana, jolloin se ei sido yrityksen henkilöstö- tai investointiresursseja.

ESCO-palvelua on tehty tunnetuksi Suomessa ja palvelua tarjoavien yritysten määrä on kasvussa. Tämä mahdollistaa aikaisempaa paremmin myös ESCO-hankkeiden kilpailuttami-sen. Tiedot toteutetuista ESCO-projekteista ovat olleet myönteisiä. Hyvä esimerkki energia-alan ESCO-sovelluksesta on yhden kaukolämpöyrityksen yhteistyö alueen teollisuusyrityksen kanssa yrityksen sekundäärilämmön hyödyntämiseksi kaukolämmityksessä (ks. myös kohta 3.2.1). Tässä hankkeessa sovelletaan ESCO-mallia kaukolämpöyrityksen rahoittaessa teolli-suuslaitoksessa toteutettavaa lämmöntalteenottoinvestointia. Menettelyn laajemmaksi hyödyn-tämiseksi Motiva on tiedottanut hankkeesta ja ko. sopimuksen rakenne on esitetty Motivan

44

internet-sivuilla. ESCO-periaatteella toteutetuista säästöprojekteista ja yrityksistä on tietoja Motivan verkkosivuilla ESCO-hankerekisterissä.

TEM on myöntänyt investointitukea ESCO-palveluna toteutetuille energiatehokkuusin-vestoinneille. Ko. investointitukea ovat voineet saada myös ne yritykset, jotka eivät ole liitty-neet energiatehokkuussopimukseen. Energiatehokkuussopimukseen liittyneet yritykset ovat voineet saada tuen energiatehokkuusinvestointeihin 5 %-yksiköllä korotettuna, jos hanke on toteutettu ESCO-yrityksen toimesta.

Energia-alan yritykset voivat olla ESCO-palvelun kohteina tai palveluntuottajina, mihin erityisesti energiapalveludirektiivikin kannustaa. Edellä mainittu kaukolämpöyrityksen hanke on hyvä esimerkki energiayhtiön toteuttamasta ESCO-palvelutoteutuksesta.

3.4 Energiansäästösopimuksen johtoryhmä

KTM on asettanut johtoryhmän, jonka ohjaa ja seuraa energia-alan säästösopimusten toi-meenpanoa. Johtoryhmän kokoonpano vuoden 2007 lopussa oli seuraava:

• Sirkka Vilkamo, kauppa- ja teollisuusministeriö (puheenjohtaja) • Pentti Puhakka, kauppa- ja teollisuusministeriö • Teija Lahti-Nuuttila, Tekes • Veikko Hokkanen, Helsingin Energia • Juha Lindholm, Vatajankosken Sähkö Oy • Jari Kostama, Energiateollisuus ry • Jukka Leskelä, Energiateollisuus ry • Pekka Salomaa, Energiateollisuus ry • Mirja Tiitinen, Energiateollisuus ry • Sirpa Leino, Energiateollisuus ry (sihteeri)

Johtoryhmän asiantuntijoina toimivat Pekka Ahtila ja Pertti Koski Motiva Oy:stä.

Johtoryhmän tehtävänä on mm.:

• käsitellä sopimusten piirissä käytettävät menetelmät energiatehokkuuden seuraamiseksi ja arvioimiseksi

• käsitellä vuosiraportit yhdessä energia-alan järjestöjen ja Motivan kanssa • tehdä vuosiraportin pohjalta toiminnan kehittämisehdotuksia.

Johtoryhmä kokoontui vuoden 2007 aikana kaksi kertaa.

3.5 Palkitut energiansäästösopimusyritykset

Energia-alan energiansäästöyrityksiä on palkittu vuodesta 2001 lähtien aina vuoteen 2006 asti. Vuonna 2007 ei enää erikseen palkintoja jaettu, koska vuoden 2006 palkitsemisessa huomioi-tiin yritysten ansioituminen alkuperäisen sopimuskauden 1998–2005 aikana. Palkitsemisella

45

kannustettiin yritysten energiansäästötoimintaa sekä aktivoitiin yrityksiä raportoimaan tehdyis-tä toimenpiteistä ja saavutetuista tuloksista energiansäästösopimuksen vuosiraportoinnissa.

Palkitsemiskriteerit tärkeysjärjestyksessä ovat olleet seuraavat:

1) Yrityksessä on tehty kokonaisvaltainen toiminnan katselmointi tai vas-taava lähtötilanteen selvitys.

2) Yrityksessä on laadittu energiansäästösuunnitelma ja sitä on lähdetty toteuttamaan.

3) Vuosiraportointilomakkeet on palautettu aikataulussa. 4) Yrityksessä on tehty konkreettisia energiansäästötoimenpiteitä, joilla on

selkeä säästövaikutus. Säästötoiminta kohdistuu tasapainoisesti eri toi-minta-alueille.

5) Yrityksessä on tehty energiakatselmuksia tai vastaavia energiansääs-töselvityksiä.

6) Energiansäästösopimuksen vuosiraportoinnissa on arvioitu toimenpi-teiden vaikutuksia (säästö, investoinnit).

7) Energiansäästösopimusmenettely on liitetty osaksi ympäristöjärjestel-mää (tavoitteet ja toimenpiteet, seuranta), mikäli yrityksessä sellainen on joko valmiina tai valmisteilla.

8) Innovatiivisuus. Vuosina 2001–2005 sähkön siirto- ja jakelualalla palkinnon ovat saaneet Kainuun Sähkö Oy, Vattenfall Oy, Haminan Energia Oy, Parikkalan Valo Oy ja Vaasan Sähkö Oy. Lisäksi säh-kön siirto- ja jakelualalla on myönnetty kunniamaininnat Koillis-Satakunnan Sähkö Oy:lle ja Fingrid Oy:lle. Voimalaitosalalla palkinnon ovat saaneet Fortum Power and Heat Oy, Kemi-joki Oy, Lahden Lämpövoima Oy, Teollisuuden Voima Oy ja Kainuun Voima Oy. Voima-laitosalalla on myös myönnetty kunniamaininta Pohjolan Voima Oy:lle. Kaukolämpöalalla on palkittu Salmi Voima Oy, Kotkan Energia Oy, Kuopion Energia, Hyvinkään Lämpövoi-ma Oy ja Vattenfall Jokilaaksojen Lämpö Oy. Kaukolämpöalalla on myönnetty lisäksi kun-niamaininta VS Lämpö Oy:lle ja Kuusankosken Aluelämmitys Oy:lle. Lisäksi laaja-alaisesta aktiivisuudesta kaikilla kolmella sopimusalalla on myönnetty palkinto Helsingin Energialle ja Atro Oyj:lle.

Vuonna 2006 kaukolämpöalan palkinto annettiin Ekenäs Energille ja Helsingin Energi-alle. Sähkön siirto- ja jakelualan palkinnon saivat Vatajankosken Sähkö Oy ja Helsingin Energia. Voimalaitosalan palkinto annettiin Tampereen Sähkölaitoksen Energiantuotannolle ja Helsingin Energialle, kunniamaininnan sai Kokkolan Voima Oy. Vuoden 2006 palkitse-missa kiinnitettiin huomioita koko sopimuskauden aikana (1997–2005) tehtyyn energiansääs-tötyöhön.

3.6 Uuden sopimusjärjestelmän valmistelu

Energia-alalle vuonna 1997 solmittujen energiansäästösopimusten oli määrä päättyä vuoden 2005 lopussa. Energiansäästösopimustoiminnasta teetetyn kokonaisarvioinnin perustella yri-tyksissä oli kuitenkin halukkuutta jatkaa sopimustoimintaa. Sopimusosapuolet päättivät yh-

46

dessä jatkaa sopimuskautta ja allekirjoittivat jatkosopimuksen enintään vuoden 2007 loppuun. Samalla sovittiin kokonaan uuden sopimusjärjestelmän valmistelun aloittamisesta.

Uusi sopimus astui voimaan vuoden 2008 alusta. Vuoden 2008 alussa alkaneella uudella sopimuskaudella (2008–2016) energia-alan vanhojen sopimusten alueella ollut toiminta sisäl-tyy elinkeinoelämän energiatehokuusiosopimukseen siten, että energiatuotannolla on oma toimenpideohjelma ja energiapalveluilla, sisältäen energian siirron ja jakelun, sähkön myyn-nin sekä kaukolämpöalan, omansa. Uudella energiatehokkuussopimuksella pyritään energia-palveluja koskevalta osalta vastaamaan myös energiapalveludirektiivin Suomelle tuomiin vel-voitteisiin. Uuden sopimuksen valmistelu jatkui tiiviissä yhteistyössä koko vuoden 2007 ja vuoden lopussa oli uusi elinkeinoelämän puitesopimus ja toimenpideohjelmat sisällöllisesti hyväksytty. Osapuolet allekirjoittivat uuden puitesopimuksen vuosille 2008–2016 4.12.2007 Säätytalolla.

47

Liite 1 Voimalaitosalan energiansäästösopimusyritykset

Voimalaitosalan energiansäästösopimukseen liittyneet yritykset 31.12.2007

1. Etelä-Savon Energia Oy

2. Fingrid Oyj

3. Fortum Power and Heat Oy

4. Helsingin Energia

5. Kainuun Voima Oy

6. Kemijoki Oy

7. Kokkolan Voima Oy

8. Kotkan Energia Oy

9. Lahti Energia Oy

10. Lappeenrannan Lämpövoima Oy

11. Leppäkosken Sähkö Oy

12. Oulun Energia

13. Oy Alholmens Kraft Ab

14. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy

15. Pori Energia Oy

16. Porvoon Energia Oy

17. PVO-Lämpövoima Oy

18. Savon Voima Lämpö Oy

19. Savon Voima Myynti Oy

20. Tampereen Sähkölaitos, Energiantuotanto

21. Teollisuuden Voima Oy

22. Vantaan Energia Oy

23. Vapo Oy

www.motiva.fi – lisätietoa energiansäästösopimuksista ja ajankohtaisesta liittymistilanteesta.

48

Liite 2 Kaukolämpöalan energiansäästösopimusyritykset

Kaukolämpöalan energiansäästösopimukseen liittyneet yritykset 31.12.2007

1. Ekenäs Energi

2. Etelä-Savon Energia Oy

3. Fortum Power and Heat Oy

4. Fortum Power and Heat Oy, Joensuu


6. Hyvinkään Lämpövoima Oy

7. Joutsenon Energia Oy

8. Jyväskylän Energia Oy

9. Jämsän Aluelämpö Oy

10. Kajaanin Lämpö Oy

11. Keravan Energia Oy

12. Keuruun Lämpö Oy

13. Kotkan Energia Oy

14. Kuopion Energia

15. Kuusankosken Aluelämmitys Oy

16. Leppäkosken Energia Oy

17. Mäntsälän Sähkö Oy

18. Outokummun Energia Oy

19. Pori Energia

20. Porvoon Energia Oy

21. Pyhäjärven kaupunki, lämpölaitos

22. Savon Voima Lämpö Oy

23. Suur-Savon Sähkö Oy

24. Tampereen Sähkölaitos

25. Oy Turku Energia – Åbo Energi Ab


27. Vari Oy, Kouvola

28. Vatajankosken Sähkö Oy

29. Vattenfall Jokilaaksojen Lämpö Oy


.

49

Liite 3 Sähkön siirto- ja jakelualan energiansäästösopimusyritykset

Sähkön siirto- ja jakelualan energiansäästösopimukseen liittyneet yritykset 31.12.2007

1. ESE Verkko Oy

2. Fingrid Oyj

3. Fortum Sähkönsiirto Oy

4. Haminan Energia Oy


6. JE-Siirto Oy

7. Joutsenon Energia Oy

8. Järvi-Suomen Energia Oy

9. Kainuun Energia Oy

10. Karhu Voima Oy

11. Keuruun Sähkö Oy

12. KSS Energia Oy

13. Kuoreveden Sähkö Oy

14. Kymenlaakson Sähkö Oy

15. Lahti Energia Oy

16. Leppäkosken Sähkö Oy

17. Oulun Energia, sähkön siirto ja jakelu

18. Outokummun Energia Oy

19. Parikkalan Valo Oy

20. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy

21. Porvoon Sähköverkko Oy

22. Rovakaira Oy

23. Sallila Energia Oy

24. Savon Voima Oyj

25. Tampereen Sähköverkko Oy

26. Tornionlaakson Sähkö Oy

27. Turku Energia Sähköverkot Oy

28. Vaasan Sähköverkko Oy

29. Valkeakosken Energia Oy


31. Vatajankosken Sähkö Oy

32. Vattenfall Sähkönmyynti Oy

33. Ääneseudun Energia Oy


50

Liite 4 Voimalaitosalan energiansäästön toimenpideluettelo

Liitteeseen on kerätty voimalaitosalan energiansäästösopimuksen piirissä vuosina 1998–2007 toteutettuja ja tulevina vuosina toteutettaviksi päätettyjä energiansäästötoimenpiteitä. Toi-menpiteiden nimityksinä on käytetty yritysten raportoinnissa käyttämiä nimityksiä. Toimenpi-teet ovat aakkosjärjestyksessä luokiteltuina energiantuotantoon, omaan toimintaan ja tehtyihin selvityksiin. Tähän luetteloon on pyritty keräämään sellaisia toimenpiteitä, joille voidaan ar-vioida energiansäästövaikutus.

Energiantuotanto

Käyttötalouden valvontaan ja kunnonvalvontaan liittyviä toimenpiteitä löytyy raportin kappaleesta 2.1.3.

Toteutetut 1998–2006

Ajotapamuutosinvestointi (autom. järjestelmän virittäminen / rakennusasteen nosto)

Ajotavan optimoinnin kehittäminen (PTK)

Ajotavan optimointijärjestelmän kehittäminen

Apujäähdytinkehitys

Apukat. savukaasukanavan sulkupellin uusinta

Apukattilan savukaasujen johtaminen omaan savupiippuun

Autom. peruskorjaus

Automaatio- ja säätöjärjestelmän uusinta

Blokin paineaseman paineen pudotus

Ejektorialtaan vesien jäähdytys RO-merivedellä

Ekon ja Luvon ääninuohous

Energiantuotannon optimointi- ja raportointijärjestelmän uusinta

Energiantuotannon optimointiin liittyen Exce.-pohjaisen toimintamallin kehittäminen

Generaattorin kaapeleiden uusinta

Generaattorin jäähdytysaukon luukut

Generaattorin peruskorjaus

Generaattorin revisio

Glykolipiirin kesätyhjennyksen välittäminen

GT:n säännölliset pesut

Hammaskehäpumppujen vaihto sähköisiin pumppuihin

Hiilen siirtojärjestelmän invertterikäytöt

Hiilenpolton tehostaminen

Högforskattilan lämmitys väliottohöyryllä

Högforskattilan savukaasujen LTO

Höyryakkuinvestointi

Höyrykattilan ulospuhallusvesien talteenottoinvestointi

Höyryluvon lauhdepuolen parannukset

Höyryn korvaaminen lauhteenjäähdytyksen lämmöllä raakaveden esilämmityksessä

Höyrynuohointen ja automatiikan uusinta

Höyryturbiinien kunnon vertailu

Ilmanpaineen säätötavan muutos

51

Jatkuva ulospuhalluksen veden johtaminen kaukolämpöverkkoon

Jatkuvan ulospuhalluksen vesien hyödyntäminen

Juoksupyöräperuskorjausinvestointi (parempi hyötysuhde + lisäteho)

Jäähdytysvesipumppauksen optimointi

Jäähdytysvesipumpun pysäyttäminen GT:n seisokissa

Jäähdytysvesipumpun pysäyttäminen laitoksen käynnin aikana

Kaasukattilan tulistuksen parantaminen

Kaasuturbiinien vanheneminen ja seuranta

Kaasuturbiinin voiteluöljyn lämmön talteenotto

Kannatuslaakerin jäähdytyspiirin muutostyö, jossa hukkalämpö laitoksen lämmittämiseen

Kattilahiekan seulontajärjestelmä

Kattilamuurauksen pienentäminen hyötysuhteen parantamiseksi

Kattilan helmapellin muutos

Kattilan lämpöeristeiden korjaus

Kattilan nurkka- ja poltinmuutokset

Kattilan painerungon muutokset käytettävyyden parantamiseksi

Kattilan pohjatuhkan poistojärjestelmän jäähdytys suljetuksi

Kattilan tulistuslämpötila

Kaukolämmönvaihtimen lauhdutinimulinjan kuristuslaippa

Kaukolämmönvaihtimen putkien vaihtaminen

Kaukolämpöakkuinvestointi

Kaukolämpöakun käytön optimointi ja siihen liittyvä koulutus

Kaukolämpöpumppujen muutos taajuusmuuttajakäyttöisiksi

Kaupunkiveden esilämmityksen muutos

Kehittyneet kaasuturbiinien kunnonvalvonnan menetelmät

KL:n pumppaustehon pienentäminen

KL-ekon ja -höyrynvaihtimien käytön tehostaminen

KL-kattilan nuohouksen optimointi

KL-keskuksen saneerausinvestointi

KL-laitoksen hukkalämmön käyttö kattilan paloilman esilämmitykseen

KL-piirin pitopumpun jäähd.veden talteenotto

Konesalin valaistuksen muutokset. Muut valaistuksen muutokset.

Korkeapaineturbiinin muutos/uusinta

Korvattiin turbiinien vuotovesikanaalien sulanapitolämmitys

KT1 vaihdelaatikon modifiointi

KT2 vaihdelaatikon modifiointi

KT4 ja KT5 pesulaiteuusinta

Kuivaus- ja poistokaasun kalibrointimittaukset kantokaasumittausten testaus

Kuorikattilan nuohointen uusinta

Käynnistysöljyn määrän vähentäminen

Käyttöveden lämpötilan lasku

Käänteisosmoosilaitos

Lauhdeturbiinin jäähdytyshöyryn pienentäminen

Lauhduttimen puhdistustavan parantaminen

Lauhteenpoistimien uusinta

Lihaluujauhoinvestointi

Lisälauhteen vähentäminen höyryakulla

Lisäveden pumppauksen muutos

Lisävesipumpun säätömuutos

Luukkulämmityksen uusiminen

Luvon tiiveys

Luvojen korjaus

Luvojen nuohouksen muutos ääninuohoukseksi

52

Luvojen vuotojen korjaus

Luvon tiivistyksen muutos

Luvon tuhkalähettimen korjaus

Luvon uusiminen

Luvon vuodon tiivistäminen

Lämmitysjärjestelmän uusiminen

Lämmön talteenottokattilan kemiallinen peittaus

Lämmön talteenottokattilan lämpöeristeiden korjaus

Lämpökeskuksen lämmitysten säätö

Maakaasun esilämmittimen kytkentä

Maakaasun poltto hiilen rinnalla

Magneettisuodattimen käytön rajoitus

Matalapaine-esilämmittimen uusinta

Matalapainestarttiventtiilien uusinta

Merivesipumppujen invertterikäytöt

Merivesipumppujen käyntiautomatiikan muutos

Muuntajan uusinta

Muuttajien (666-muuttaja) korvaaminen UPS:lla

NA2:n Hydraulisen KL-järjestelmän muutos

Nuohointen lämmitys => osa ääninuohoukseksi

Nuohouksen optimointi

Nuohousautomatiikan uusinta

Nuohousvaihtoehtojen lisääminen

Omakäyttöhöyryjärjestelmien muutokset

Omakäyttöhöyryn tuottaminen apukattilalla

Omakäyttömuuntajien uusinta

Optimointi (automaatiomuutoksen yhteydessä)

Paineilmakohteiden analysointi

Paineilmakompressorin ilmanoton muutos

Paineilmakompressorin tutkiminen

Paineilmasyynin toteuttaminen

Paineilmavuotojen korjaukset

Pakokaasukattilan glykolipiirin muutos kaukolämmölle

Palaturpeen käytön vaatimat investoinnit

Palautettu turbiinin poistettuja siipiä

Paluulauhteiden lämmön talteenottoinvestointi

Patolaitteistojen sulanapitolämmityksen muutostyö (termostaattiohjaus)

Peruskunnostusinvestointi (parempi hyötysuhde+lisäteho)

POK-säiliön lämmitys

Poltinkohtaisten kuristinten asentaminen

Polttoaineen korkeuden optimointi varastosiilossa

Puun käyttö Bio-kattilassa (korvaa Eckrohr-kattilan)

Puupolttoaineen kylmäkuivaus aumassa

Päämuuntajan uusinta (parempi hyötysuhde)

Päämuuntajan huolto

Pölyputkimuutos ja kantokaasun määrämittaukset

Raakavesialtaan vedensäästö

RD10 Kp-esilämmittimet

RD50 Kp-esilämmittimet

Reaktorin tehonnoston 1 375->1 500 MW hyötysuhdevaikutus (6,75 MW)

Reaktorin tehonnoston hyötysuhdevaikutus (6,65 MW)

Reduktioasemien uusiminen ja käyttöönotto

Reduktioiden vuoto

53

Reduktiolämmönvaihtimen lauhdevesilinjan kytkentä KLV1:een

Reduktiolämmönvaihtimen lauhdevesilinjan kytkentä lauhduttimeen

Rikinpoiston hapetusilmapuhallin

Ristikytkentä- ja pk.huoneen ilmanvaihdon muutos

RT-kattilan kaukolämpöeko

Ruiskutusvesipumpun korvaus syvepumpulla

SA10 Kp-,SA50 Kp- ja SA50 Mp turbiinien modifiointi (6,65 MW)

SA10,50 Kp-turbiinien modifiointi (2,9 MW)

SA50 Mp turbiinin modifiointi (3,75 MW)

SaRin paineaseman paineen pudotus

Savukaasujen loppulämpötilan säätö

Savukaasujen lämmöntalteenotto

Savukaasujen lämpötilan laskeminen pesurilla, lämmön johto KL-verkkoon

Savukaasujen poistolämpötilan optimointi

SD50 titaanilauhdutin (2 MW)

Seinä- ja keihäsnuohointen sekä nuohousautomatiikan uusinta

Seinänuohointen testaus (kaasuimpulssinuohoimet)

Sivujäähdytyspumppujen uusinta

Starttiventtiileiden uusinta

Sulj. jäähd.järj. hukkalämmön hyväksikäyttö

Syvepumppujen käyttöjen muutokset

Syvepumpun paine-ero

Syve-säiliöiden hönkähöyrylauhteiden talteenotto

Syve-säiliön höyryn korvaaminen kumin ylivuodon lämmöllä lisäveden esilämmityksessä

Syöttöveden esilämmittimen uusinta

Syöttövesijärjestelmän muutos

Syöttövesipumppujen modifiointi , 4:n ajosta 3:lla ajoon

Syöttövesipumpun taajuusmuuttaja

Syöttövesisäiliön ylivuotojen johtaminen apulauhdesäiliöön

Sähkösuodattimen käytön muutos

Sähkösuodattimen ohjausyksikön uusinta

Sähkösuodattimen termostaatin asettelun muutos

Taajuusmuuttajan asennus lauhdepumpun säätöön

TAI3:n generaattorin lämmön talteenoton jatkokanavointi muuntajakäytävään

ja TAI4:n turbiinikuiluun

Toisen jäähdytysvesipumpun pysäyttäminen baseloadilla

Tuhka- ja kattilahuoneiden lämmityksen kehittäminen

Tuhkalähettimen aikaohjaus

Tuhkan palamattoman uudelleenpolton tarkastelu

Tulipesän muurausten pienennys

Tulipesän äänipulssinuohous

Tuotannonsuunnittelujärjestelmän rakentaminen ja käyttöönotto

Turbiini muutos kaukolämpöturbiiniksi

Turbiinikuiluihin termostaattiohjatut lämpöpuhaltimet

Turbiinin ajotavan muutos

Turbiinin kp-pesän uusinta

Turbiinin revisio

Turbiinin tiivisteiden uusinta

Turbiinin välipainepesän vuotohöyryn korj.

Turbiinisäätäjä uusittu

Turvekattilan LUVOn kahden alimman paketin uusinta

Tyhjiöpumppujen tiivistevesien talteenotto

Ulospuhallussäiliön lauhteen talteenotto

54

USC-muuutosselvitys

Uuden biolinjan rakentaminen

Uuden energiantuotannon optimointijärjestelmän rakentaminen

Uusi turpiinisäätäjä

Valaistuksen uusinta, osa-aikainen sammutus

Valvomon ilmastoinnin kehittäminen

Vanhan Luvon vuotojen korjaus

Veden käytön tehostamistoimenpiteet

Vesitykki-nuohoin höyrystimen seinämien nuohoukseen

VG-jäähdytysjärjestelmän pumppujen uusinta

Voimalaitoksen koneiston uusinta

Voimalaitosk. tston ja sähk.korj.ilmanvaihd. muutos

Voiteluöljyn lämmönvaihtimen muutostyöt koneistot 1 ja 2

VP-säädön optimointi

Välitulistimien muutos/uusinta

Välppäpumppujen invertterikäytöt

Yksikön peruskorjaus

Ääninuohous TMP-kattilan 2-vetoon

Öljyn varastosäiliön muutokset

Öljysäiliön lämmönkulutukseen vaikuttaminen

Toteutetut, 2007

Apukattilan toiminnan tehostaminen / poltinten uusinta

Flotaatioaltaiden pinnannosto

Gavon pakettien vaihto

Hiekkasuodinten huuhtelu

Invertterikäyttöjä asennettu

Kattilan katon tiiveys ja eristys parannettiin

Kattilan tuorehöyryn lämpötila ja paine

Kaukolämpöpumppujen uusinta tai säätötavan muutos

Kompressorien uusi ohj.järj. hankittu

KP-esilämmittimen korjaus

Kuljettimelle taajuusmuuttajan lisäys

Luvon nuohoimen vaihto

Luvon ohituskanavan tiivistäminen

MRT2 apujäähdytysvesipumput

Paineilmatoimisten varoventtiilien paineilman sulkeminen kesäaikana

Pisaranerottimen kennojen vaihto

Projekti LUVOn toiminnan tehostamiseksi

Prosessitietojärjestelmän kehittäminen

Päämuuntajan uusinta

RT-kattilan CO-säätö palamisilman jako ja ilman vaiheistus

RT-kattilan starttipoltinten käyttö käynnistyksen yhteydessä

RT-kattilan tuorehöyryn ja kaukolämmön asetusarvojen pitäminen

RT-kattilan vakiohöyrymäärän säätötavan muutos

Savukaasulauhdutin voimalaitokselle

SV-linjan säätöventtiilin toiminnan optimointi

Syöttövesipumpun kytkinmuutos

Sähkösuodattimen säätäjien muutokset

Turbiinin säätöjärjestelmän uusinta

Vesijohtoveden lämmitys suljetulla kierrolla

55

Päätetyt

Hiilen jauhatusprosessin tarkastelu

Kattilarakennuksen tiiveystarkastelu

Kaukolämmön menolämpötilan alentaminen

Kiertoilmakojeiden lämpötilasäädön korjaus

KL-lauhdepumpun taajuusmuuttaja

Korkeapaineturbiinin 1. vaiheen kehätiivistys

Korkeapaineturbiinin poistopuolen höyrynohjain

Lauhdepumppujen säätötavan muutos

Lauhduttimen jäähdytuksen muutos

Letkusuodattimen optimointi

Paluulauhteiden lämmön talteenotto

Polttoaineen kuivaus

Polttoaineenkäsittelyn tehostaminen

Primääripuhalitimen säätö taajuusmuuntajalla

REF-polttoaineiden käyttö biokattilassa

Staattorin jähdytysjärjestelmä: lämmöntalteenotto lauhteeseen

Syöttöveden lämpötilatason nosto

Syöttövesipumppujen ajotapa ja ajojärjestys

Syöttövesipumppujen säätöventtiilien paine-eron pienennys

Säätävän kompressorin hankinta SaRiin

Taajuusmuuttajakäyttö keskip. ylläpitopump.

Taajuusmuuttajakäyttö lisävesipumpuille

Taajuusmuuttajakäyttö paineenkorotuspumpuille

Taajuusmuuttajakäyttö paisuntapumpuille

Toisen vesiturbiinin ja generaattorin uusiminen

Toisen vesiturbiinin ja generaattorin vaihto

Tuorehöyryn lämpötilan nosto

Ulospuhallussäiliön lämmön hyödyntäminen

VKW-kattilahuoneen valaistus

Voiteluöljyn lämmöntalteenotto kaasuturpiineilta

Yksi uusi kompressori vanhan tilalle

Oma toiminta

Toteutetut

Autolämmityspistorasioiden kello-ohjaus

Blokkimuuntajien toiminnan kehittäminen (päältä pois kytkeminen)

Kaarihallin lämmitys Kattilarakennuksen tiiveys

Kaukolämpöjärjestelmän automatisointi

Käänteisosmoosilaitteen hankinta vedenkäsittelyyn

Laitoksen seisoessa pysäytetty jäähdytysvesipumput

LVI-järjestelmän optimointi

Lämmityksen ja ilmastoinnin lisäykset

Muuntajan tyhjäkäyntiajan vähentäminen

Omakäyttöhöyryn valvonnan kehittäminen

Pihavalaistuksen vähentäminen tarpeettomilta osin

Poltettavan jätepaperin varasto

Turbiinihallin lämmitys

Turbiinin vesityslinj. ja KP-sivulauhdelinj. vent. tark ja kunn., (tehon lasku)

Valaistuksen järjestäminen VKW

56

Valaistusenergian säästö

Öljyluolien tarpeettoman kaukolämmityskierron sulkeminen

Tehdyt selvitykset

Energiansäästöselvitys

Hyötysuhteen vuosiraportti

Kartoitus omakäyttösähkön säästökohteista

KTM:n tukema selvitys energiatehokkuuden parantamiseksi

KTM:n tukema selvitys koskien voimalaitosta ja valvomoa

KTM:n tukema virtaushäviöselvitys (vesivoima)

Kunto- ja suorituskyky-yhteenveto

Kunto- ja suorituskykykatselmus

Kuorikattilan tehonnostoselvitys

Laadittiin ilmastointijärjestelmiin liittyvä jatkoselvitys

Laitoksen hyötysuhdeselvitykset vuosittain

Laskelmat välitulistusruiskun vaikutuksen selvittämiseksi

Lietteenpolttokonseptin laadinta (selvitys)

Luvojen kunnossapitokonseptin kehittäminen (selvitys)

Lämpöhäviöiden merkitys käyttötalouteen (selvitys)

Maakaasun esilämmityksen kannattavuus

Mittaus- ja säätötekniikan taloudellinen merkitys vl:lla (selvitys)

MP-esilämmittimen muutosten vaikutus laitoksen käyttötalouteen

NA2:n ja NA3:n kattilaputkiston mitoitusselvitys

NA2-tehonnostoselvitys

NA3:n kattilan säätöjen optimointiselvitys

NA3-tehonnostoselvitys

Nuohousjärjestelmäselvitys

Omakäyttösähkönkulutuksen pienentäminen -selvitys

Painehäviöiden vaikutus vl:ksen käyttötalouteen (selvitys)

Paineilman käytön optimointi (selvitys)

Paineilmaverkon selvitys

Pesun vaikutus kaasuturbiinin suorituskykyyn

Pesurin vaikutus voimalaitoksen hyötysuhteen kannalta

Piilevät tehonnosto- ja hyötysuhdepotentiaalit voimalaitoksilla (selvitys)

Pumppujen energiansäästön ja kunnonvalvontamenetelmien kehittäminen (selvitys)

Pääöljysäiliön lämmönkulutusselvitys

Raakaveden kulutuksen kasvun selitys

Säätöjen toiminnan katselmus

Tehonnosto- ja prosessimuutoshankkeet voimalaitoksilla (selvitys)

Tehopotentiaalien ja hyötysuhteen kartoitus

Tehopotentiaalien ja säästövaran kartoitus

Vesivoiman ajotapaoptimoinnin kehittäminen (selvitys)

Vesivoiman tehonnosto- ja hyötysuhdepotentiaalin hyödyntäminen (kokonaisselvitys)

Voimalaitoksen hyötysuhteeseen vaikuttavat tekijät (selvitys)

Vuotohäviöiden merkitys käyttötalouteen (selvitys)

57

Toimenpiteet (ja selvitykset), joiden energiansäästövaikutusta on vaikea arvioida

Ajotavan optimoinnin kehittäminen jatkuu

Alueellisen jätehuollon ja energiantuotannon yhteensovittamisen kehittämistä

Alueen jätehuollon ja energiantuotannon yhteensovittamisen kehittäminen

Aumakuivurin että ruokohelven käsittelyjärjestelmä

Energia-analyysi Motivan systeemin mukaisesti

Erillinen Motivan pitämä energiansäästökoulutus

Esiauditointi liittyen uuteen ETJ-järjestelmään (Motiva-pilot)

Generaattorin ja kannatuslaakerin jäähdytysjärjestelmän uusinta

Generaattorin uraeristysten korjaus

Hammaskehäpumppu vaihdettu sähkömoottorikäyttöisiin pumppuihin G3

Hankittu kaasupulssinuohoimet, joilla voidaan korvata jossain määrin kattiloiden höyrynuohousta

Hankittu kattiloiden tehonsäätöautomatiikan palamisestimaattori

Hiekkasuotimien huuhtelun parantaminen

Hydro-Efficiency-project (Efficiency optimization and need of site measurements)

Hyötysuhteen/Energiatehokkuuden parantamisselvitys

Höyrynkuivaimen ja välitulistuksen vaikutus hyötysyhteeseen

Höyrynuohousta korvattu ääninuohoimilla kattiloiden luvoilla.

Höyryturbiinin modernisointi

Höyryturbiinin modernisointi vuosihuollon yhteydessä

Ilmastoinnin kehittämisen selvittelyä

Jätehuollon ja energiantuotannon yhteensovittamisen kehittämistä

Jätevesien johtaminen viemäriverkkoon järven sijasta

Kaasuturbiinien automaation uusinta

Kattilakuljettimen ryöstöruuvin uusinta

Kaukolämpöpumpun muuttaminen taajuuskäyttöiseksi

Kehitetty automaattinen turpeen näytteenotin

Kunnon tilaseuranta (on-line) Tempo- ja Topi-ohjelmia hyödyntäen

Käynnistetty projekti CO2:n talteen ottamiseksi

Lämmitysjärjestelmän tehostamisselvitys

Lämmöntalteenottopesuriselvitys

Matalapaineturbiinien viimeisen lohkon modernisointi (selvitys vaikutuksesta)

Myyntimittauksille tehty laadussapitosuunnitelma

Omakäyttölämmönvaihtimen uusinta

Omegatulistimen korjaus

Paineilmajärjestelmäselvitys (Motivan PATE-pilot)

Paperinkeräyslava pienemmän keräysastian tilalle

Parantaa hyötysuhdetta tarkemman p-a säädön avulla

Poltinmuutosprojekti, jossa myös hyötysuhde hieman nousee

Projekti Efficiency optimization and need of site measureemnts

Projekti: Hydro Efficiency optimization and need of site measurements

Prosessin säätöjen toiminnan tutkiminen

Prosessitietojärjestelmän kehittäminen

Puunkäytön lisäämismahdollisuuksien selvitystyö

Päästömittausten uusinta LCP-asetuksen mukaiseksi

Selvitetty turbiinin poistettujen siipien palauttamista

Selvitys ilmastoinnin kehittämisestä

Selvitys jätteen käyttömahdollisuuksien lisäämisestä

Selvitys kivihiilen ja biopolttoaineiden yhteispoltosta

Selvitys lauhduttimen hyötysuhteeseen vaikuttavista tekijöistä

Selvitys lietteen vaihtoehtoisista käyttötavoista

58

Selvitys syöttövesipumppujen hyötysuhteen parantamisesta

SK 1 juoksupyörään vesinapa. Vesi korvaa öljyn

Staattori uusittu G3 2006.

Sähkösuodattimen kunnostus

Tavoitteena turbiinin hyötysuhteen parantuminen ja sen myötä saatava lisäsähköteho.

Tehonnosto ja peruskorjaus toteutettu koneistolle

Tehonnostot toteutettu G2 2005, G3 2006

Tekninen selvitys puunpoltosta

Tuhkasiilon purkauslaitteiston uusinta

Turbiini modernisointihanke

Turbiinisäätäjän uusinta

Turbiinit uusittu G2 2005, G3 2006

Turpiini- ja generaattorirevisio

Turvekattilan ilman esilämmittimen osittainen uusiminen

Turvekattilan omegatulistimen uusiminen

Turvekattilan veden esilämmittimen osittainen uusiminen

Uuden PTK-järjestelmän käyttöönotto on osittain alkanut

Uuden ympäristö-, laatu- ja turvallisuusjärjestelmän sertifiointi

Uusi päämuuntaja

Uusia LUVO-paketteja hankittu

Uusittu kattilahallin valaistus

Venttiilikorjaukset

Vesiensuojelu

Vesivoiman ajotapaoptimoinnin kehittämistä

Vesivoiman ajotavan optimoinnin kehittäminen jatkuu

Voimalaitoksen lämmitysjärjestelmää parannettu

59

Liite 5 Kaukolämpöalan energiansäästön toimenpideluettelo

Liitteeseen on kerätty kaukolämpöalan energiansäästösopimuksen piirissä vuosina 1998–2007 toteutettuja ja tulevina vuosina toteuttavaksi päätettyjä energiansäästötoimenpiteitä. Toimen-piteiden nimityksinä on käytetty yritysten raportoinnissa käyttämiä nimityksiä. Toimenpiteet on lueteltu aakkosjärjestyksessä luokiteltuina tuotantoon, verkostoon, kaukolämmön asiakas-toimintoihin ja omaan toimintaan.

Tuotanto

Toteutetut

Alipainepumpun vuotovesi

Aurinkolämpöjärjestelmän mittaus ja tiedonhallinta

Automaation uusiminen, osateholla hyötysuhteen parantaminen

Byggd 700 m3 ackumulator för att jämna ut tillgången på värme av

Ekonomaiserien lämpötilan asetusarvon alentaminen

Eristyksien parantaminen (putkistot, säiliötila yms.)

Eristämättömät kattilan huoltoluukut

Höyryn mittauksen painehäviö

Ilmanottoaukon sulkupelti

Invertterin uusinta

Kaasumoottorin lämmöntalteenoton parantaminen

Kaatopaikkakaasun hyötykäyttö

Kattilahuoneen tuloilmapuhaltimen nopeudensäätö

Kattilahuoneen vaipan saneeraus

Kattilan kesäkäyttö

Kattilan kiertoilmakojeiden puhdistus

Kattilan konvektio-osan virtauksen suunnan muutos vastavirtaperiaatteelle

Kattilan läpivirtaushäviön pienentäminen

Kattilan sekoituspumppujen pysäytys

Kattilaveden lämpötilan säätö kaukolämmön menoveden mukaan

Kattilaveden omatoiminen säätöventtiili

Kattiloiden läpivirtaushäviöiden pienentäminen

Kattiloiden, automaation ja sähköistyksen uusinta

Kaukojäähdytyksen toimituksen aloittaminen

Kaukolämpöpumpun taajuusmuuttajakäyttö

Kesäaikainen lämmityskattila

Kiertoilmakojeiden lämmitysveden rajoitus

Kiertoilmakoneiden lämminvesikierto

Kiertoöljyputkiston muutos

KPA-kattilan palamisilmamäärien suhteiden tarkistus

Kuumavesikattilaan kaukolämpö-ekonomaiserin asentaminen

Lisäveden pumppauksen muutos

LTO-pesurilaitteen hankinta

Lämminilmapuhaltimen termostaattisäätö

Lämmitys- ja raskasöljyputkien eristäminen

Lämmönvaihdinaseman uusinta

Lämpökeskukseen tilan lämmittämistä varten erilliset lämmönsiirtimet

60

Lämpökeskuksen ekonomaiserin katselmus ja korjaus

Lämpökeskuksen energiakatselmus

Lämpökeskuksen jatkuvan ulospuhalluksen parannettu LTO

Lämpökeskuksen kattilakohtainen säätöjärjestelmä

Lämpökeskuksen kaukolämpöpumppu muutettu taajuusmuuttaja käytölle

Lämpökeskuksen modernisointi

Lämpökeskuksen omakäytön säätöjärjestelmän uusinta

Lämpökeskuksen seisontalämpötilan säätö

Lämpökeskuksen tuloilmakojeen lämmityskierron säätäminen

Lämpökeskuksen vesikaton uusiminen

Lämpökeskuksen öljyn pumppaus muutettu taajuusmuuttajan käyttämäksi

Lämpökeskus kaasukäyttöiseksi ja saneeraus

Lämpökeskusten omakäyttölämmön vähentäminen

Lämpökeskusten putkien eristystyöt

Lämpökeskusten sähköpatterien term.asetusten alentaminen

Lämpökeskusten sähköpatterien termostaattien asetusten alentaminen

Muuntajien käyttö kesällä

Omakäyttölämmön mittauksen käynnistäminen

Paineilmakompressorin ilmanoton muutos

Palamisilma-aukon pienentäminen

Palamisilma-aukon sulkeminen

Palamisilmanlämmityksen mittausten tarkentaminen

Palamisilmapuhaltimen sulkupelti

Palamisilmapuhaltimen säätötapamuutos

Palamisilmapuhaltimet TAMU-käyttöisiksi

Poistoilmapuhaltimen aukon tukkiminen

Poistoilmapuhaltimen termostaattisäätö

Polttoaineen korkeuden optimointi varastosiilossa

Polttoaineen kulutuksen kuukausittainen seuranta

Putkien ja laitteiden eristyksiä

Rakenteiden tiivistäminen

Raskasöljysäiliön lämmitys

Ristikytkentä- ja pk.huoneen ilmanvaihdon muutos

Savukaasupeltien asentaminen

Savukaasupeltien kunnon tarkastus

Savukanavan sulkupelti

Siirtyminen raskasöljystä kevyeen polttoöljyyn varakattiloiden öljysäiliöissä

Sulkupeltien asennus

Syöttövesipumpun jäähdytysveden pienennys

Syöttövesipumpun poksinkiristys

Sähkösuodattimen käytön muutos

Sähkösuodattimen termostaatin asettelun muutos

Säätöventtiilin lisäys

Taajuusmuuttajan asennus lauhdepumpun säätöön

Termostaattiohjauksen käyttöönotto sähkös.läm.

Tuloilmapatterien lämpötilan säädön tarkistus

Tuloilmapuhaltimen säleikön jäätymisen esto

Turbulenttielementtien lisäys

Turpeen korvaaminen puhtaalla puulla Pyroflow-kattilassa

Valaistuksen käyttötavan muutos

Valvomon IV-muutos

Varakattiloiden säilöntälämmön alentaminen

Yhteistyömahdollisuus paikallisen sahan kanssa

61

Öljy- ja KPA kattilahallin muutos

Öljykattilan hyötysuhteen mittaus

Öljykoneikon lämmityksen muutos

Öljyn esilämmittimen lämpötilan asettelun muutos

Öljysäiliön lämmityksen poiskytkentä

Öljysäiliön lämmitys

Öljysäiliön lämpötilan alentaminen

Öljysäiliön varastointilämpötilan alentaminen

Päätetyt

Driftstörningar 3x1v och 10x 1/2-1 dygn, förhöjd oljeförbr. Drift med flis sänker oljeförbr

Jäteveden lämmön hyödyntäminen kaukolämpöön lämpöpumpulla (myös kaukojäähdytys)

Kattilan automaattinen savukaasu ja ilmansulkupelti

Kattilan käyttömittarien säännöllinen kalibrointi

Kattiloihin säätöventtiilit

Koneikon lämmityksen käyttömuutos

Loistehon kompensoinnin asennus

Loistehon kompensoinnin uusiminen

Loistehon kompensointipariston asentaminen

Lto-järjestelmä

Lämpökeskusten energiakatselmoinnit

Omakäyttöenergiamittauksen lisääminen

Raskasöljysäiliöiden lämmitys

Raskasöljysäiliön putkien eristäminen

Rökgasfläkt höjt elförbrukning p.gr.a. föreg.

Sulkupellin asentaminen savukanavaan

Taajuusmuuntajan asennus primääripuhaltimelle

Tuhkahuoneen lämpötilan lasku

Vid mätning konstaterades för höga rökgastemperaturer. Förorsakar hög bränsleförbrukning

Verkosto

Toteutetut

Höyryn käytön lopetus paineenpidossa

Johto-osuuden avartaminen

Johtorakenteen muutos

Kaivojen lämpöeristäminen

Kattila- ja poltinautomatiikka uusinta

Kaukolämmön lisäveden kulutuksen pienentäminen

Kaukolämmön pumppauspaineiden lasku

Kaukolämpöjohtojen peruskorjaus

Kaukolämpöjohtojen peruskorjaus (x km)

Kerrostaloryhmän liitäntätavan muutos

KL-verkoston pumppauskoulutus

Koko verkoston pumppauksen optimointi

Lämpökeskuksen poltinlogiikka

Lämpökeskuksen savukaasujen O2-mittaukset

Lämpökuvaus -> verkon korjaukset ja uusinta

Maksimimenolämpötilan pudotus 115-110 C

Menoveden lämpötilan alentaminen kesäaikaan

Optimoitu kaukolämpöpumppujen käyttö

Pumppaamon saneeraus

62

Pumppaamon säätöventtiiliin uusiminen

Pumppaamon taajuusmuuttajien vaihto

Pumppujen käytön optimointi ja automatiikkamuutokset

Rengasverkon rakentaminen

Verkon paisuntasäiliön kesäaikaisen sähkölämmityksen lopettaminen

Verkoston jäähtymän parantaminen

Välipumppaamon rakentaminen

Välipumppaamon tehonkorotus

Yleissuunnitelman päivitys

Päätetyt

Eri menolämpötilat eri alueille

Kylningen på nätet 25–30 C, ej återgärder tillsvidare

Mittauskeskusten lämpöhäviöselvitys

Siirtojohdon vahvistus

Uusi 500 m putkiyhteys

Asiakkaat

Toteutetut

Asiakkaiden energiankulutuksen seuranta

Asiakkaiden lämmönsiirtimien tarkastuksia, lianerottimien puhdistuksia

Energiakatselmukset

Kaukolämpöhinnaston maksuperusteiden uusinta energiansäästöä suosivaksi

Kehotuksia asiakkaille ljk-saneerauksista jäähdytyksen parantamiseksi

Pientaloja liitetty yhdistetyn lämmön ja sähkön tuotannon piiriin

Oma toiminta

Toteutetut

Energiakatselmukset

Huoltoautojen vaihtaminen aikaisempaa taloudellisimmiksi

Korjaamorakennuksen energiakatselmus

Lämpimän veden lämpötilan lasku

Pääkonttori liitetty kaukojäähdytykseen

Sisäänpuhalluslämpötilan lasku

Sähkön siirtotariffin muuttaminen

Tuloilmakoneiden käyntiaikojen lyhentäminen

Tuloilmakoneiden sisäänpuhalluslämpötilan lasku

Voimalaitoksen toimiston ja korjaamon ilmanvaihdon muutos

Yhtiön autokannan uusiminen (n. 10 % vuodessa)

Yhtiön parkkipaikan lämmityspistorasioihin ajastimet

Päätetyt

Ohjeet kattiloiden ajoparametrien vakioasetuksista

Toimistotilojen katselmoinnit

Toimitalon IV-koneen puhaltimet

Valaistuksen ohjauksen muutos

Laitoksen raportoinnin kehittäminen

63

Liite 6 Sähkön siirto- ja jakelualan energiansäästön toimenpideluettelo

Liitteeseen on kerätty sähkön siirto- ja jakelualan energiansäästösopimuksen piirissä vuosina 1998–2007 toteutettuja ja tulevina vuosina toteutettaviksi päätettyjä energiansäästötoimenpitei-tä. Toimenpiteiden nimityksinä on käytetty yritysten raportoinnissa käyttämiä nimityksiä. Toimenpiteet ovat aakkosjärjestyksessä luokiteltuina verkostoon, asiakkaisiin ja omaan toi-mintaan. Tähän luetteloon on pyritty keräämään sellaisia toimenpiteitä, joille voidaan arvioi-da energiansäästövaikutus.

Verkosto

Toteutetut, 1998–2006

10 kV:n jakeluverkon jännitteenvaihto

110 kv siirtojohto rakennettu kaksoisjohtimilla (yhden sijaan)

110/20 kV-muuntaja uusittiin

20 kV:n syöttölinjan vahvistus

45 kV:n johdon vaihto

45 kV:n muuntaja uusittiin, häviöitä pienemmäksi

6 kV:n jakeluverkon jännitteenvaihto

Aktiivista jakorajojen tarkistusta verkostossa

AMKA -> AMKA3x70 +95

Aurinkosähköjärjestelmän kytkentä verkkoon ja sen mittaus- ja tiedonhallintajärjestelmä

Avojohdon vaihto Amka 3x70

Avojohto -> AMKA 3x70 +95

Diplomityö verkostohäviöiden määrittämisestä

Häviölaskentojen oikeellisuus tarkastettu

Häviöraportti muuntopiirien osalta tehty

Häviösarja 2 jakelumuuntajien hankinta

Ilmajohdon vaihto -> Raven

Ilmajohdon vaihto -> Sparrow

Ilmajohdon vaihto AI 132

Jakelumuuntajien korvaaminen pienihäviöisillä

Jakelumuuntajien kuormitustarkastelu, kuormituksen optimointi

Jakelumuuntajien vaihto pienempihäviöisiin

Jakeluverkostojen vahvistuksia

Johdinvaihto 20 kV, 1 km

Katuval. Hg-lamppujen korv sp-Na-lampuilla

Katuvalaistuksen uusi ohjausjärjestelmä

Kaukolämpöpumppaukseen asennettu taajuusmuuntaja. Paluulämpötilatason valvonta

ja alentaminen

Keskijänniteverkon jakorajaoptimointi

KL-verkoston varauksen olevien liittymien ohituksien purkaminen

Kompensoidaan loistehoa sähköasemilla

Korjaukset lämpökuvauksen perusteella

Kulutustietojen päivitysohjelma ATJ/VTJ

Kytkennän muutos 20 kV verkossa

Kytkentätilojen optimointi (siirtohäviöiden minim.)

64

Loistehon kompensointi 110 kV:n sähköasemilla

Lämpökeskuksen kattilaveden lämpötilan säätö ulkolämpötilan perusteella

Lämpökeskuksen palamisilma-aukkojen mitoitus ja madaltaminen

Maakaasun paineenvähennysaseman lämpötilan pudotus

Muuntajavaihdot

Muuntajien häviölämmön hyväksikäyttö

Muuntajien vaihto pienempihäviöisiin

Muuntajien ym. Kojeiden koon optimointi

Muuntamoita pitkiin pj-johtohaaroihin

Optimoidaan jakorajat

Osallistutaan kuormituskäyrien kehittelyyn

Pienjänniteverkon vahvistuksia

Pj-Amka 35-johdon vaihto Amka 70

Pj-johtohaaroihin

Pj-Sparrow-johdon vaihto Amka 70

Sj-Bantam-johdon vaihto Sparrow

Sj-Swan-johdon vaihto Pigeon

Sj-Swan-johdon vaihto Raven

Sj-Swan-johdon vaihto Sparrow

Staattisien energiamittareiden hankinta

Sähköaseman ajaminen yhdellä päämuuntajalla

Sähköaseman kuormituksen jakaminen molemmille päämuuntajille,

optimointi häviöiden suhteen

Sähköaseman kytkinrakennus

Sähköaseman laajennus

Sähköaseman vanhojen lämmittimien vaihto parempi hyötysuhteisiin

Sähköasemien kojekaappien lämmitys

Sähköverkon lämpökuvaus

Sähköverkon saneeraus - poikkipinta-alan suurennus

Sähköverkon saneeraus siirtohäviöiden pienentämiseksi

Taloudelliset kaapelipoikkipinnat

Toimintavuoden energiansäästöinvestoinnit ja perusparannukset

Toimintavuoden investoinnit ja perusparannukset

Tuotantolaitoksen sisäilman turhan lämmittämisen poisto TK-kojeen parametroinnilla

Uusi sähköasema taajamaan

Uusi sähköasema: paksummat lämpöeristeet, siirrettävän sähkön matka lyheni

Uusien tekniikoiden seuranta (energiatehokkuus)

Verkkoanalysaattorin hankinta

Verkkotietojärjestelmän kehitystyö

Verkostohäviöprosentti pysyy ennallaan

Verkostojen kojeiden mitoituksen tarkistaminen

Verkostolaskennan käyttö, joka johtaa sähköverkon optimointiin

Verkostolaskennan tehostettu käyttö

Verkoston kojeiden mitoituksen tarkistaminen

Verkoston seurantalaskenta (häviöt, mitoitus)

Toteutetut, 2007

Avojohdon vaihto -> AMKA 3x70 +95

Ilmajohdon vaihto -> Raven

Ilmajohdon vaihto -> Sparrow

Jakelumuuntajien korvaaminen pienihäviöisillä

Jakelumuuntajien kuormitustarkastelu, kuormituksen optimointi

65

Johdinvaihto 20 kV, 2 km

Johdon vaihto: AMKA -> AMKA3x70 +95

Muuntajavaihdot, 11 kpl

Toimintavuoden investoinnit ja perusparannukset

Uusi lähtö 20 kV

Päätetyt

110 kV:n sähkölinjan rakentaminen

20 kV:n rengasjohdon rakentaminen

Asentajien taukokoppeihin kWh-mittarit

Energiamittareiden kaukoluenta

Jakorajojen optimointi

Sähköaseman laajennus

Asiakkaat

Asiakkaille suunnattuja toimenpiteitä (suosituimmat) löytyy raportin kappaleesta 2.3.3 Muut toimenpiteet.

Toteutetut

3-yliaallon suodatin asiakkaalle

Asiakastilaisuuksia konttorilla

Climbus-tutkimushanke etäluennan energiansäästömahdollisuuksista

Energiaa Länsi-suomessa koululaiskuljetuksiin osallistuminen

Energiabonus koulun oppilaskunnalle

Energiakatselmuksia kunnille (mm. koulurakennukset)

Energiakatselmuksia palvelusektorille (mm. liikerakennukset)

Energiakatselmuksia tuotantolaitoksille (mm. elintarviketeollisuus)

Energiansäästötuotteiden myynti ja markkinointi

Energiansäästövinkkejä taloyhtiön TV:ssä

Energiansäästöön liittyvät luennot asiakkaille

Energiansäästöön liittyvät oppitunnit kouluissa

Etäluettavien mittareiden lisääminen

Henkilökohtainen lämmitysjärjestelmän käytön opastus

Kosteusmittarin ja pintalämpömittarin lainauspalvelu

Koulujen "tokaluokkalaiset" aineiston toimittaminen kouluille

Koululaisryhmien vierailut energiayhtiössä

Loistehon kompensointipalvelut

Loistehon mittauksia asiakkaille

Lukemalaskun käyttöönotto

Lämpökuvaus (terveys- ja koulukeskus)

Sähkölämmittimien vaihtopalvelu

Sävel-raportoinnin käyttöönotto ja jatkokehitys

Säätö- ja ohjauspalvelut asiakkaan luona

Tievalaistuksessa valaisinten vaihto

Valaistusmittarin lainauspalvelu

Päätetyt

Energiakatselmuksia yrityksille

Energiakatselmus kaupungintaloon

66

Tievalaistuksessa valaisinten vaihto

Yrityksille suunnattu koulutus

Oma toiminta Omaan toimintaan liittyviä toimenpiteitä (suosituimmat) löytyy raportin kappaleesta 2.3.3 Muut toimenpiteet.

Toteutetut ja päätetyt

Ajoneuvojen ja työkoneiden polttoainekäytön optimointi

Ajoneuvojen polttoaineenkulutuksen vähentäminen

Ajotapakoulutuksen ohjelma laadittu

Ajotapakoulutus

Anal.ohjelmisto energ.käytölle ja sähkönlaadulle (pääkonttorin lv-koneiden käyntiaik. optimointi)

Autolämmityspaikkojen kello-ohjaus

Autonlämmityksen tehon ohjaus

Energiansäästösuunnitelman laadinta ja henkilöstön motivointi energiansäästöön

Ikkunoiden ja ovien tiivistys aseman ohjaamossa

Ilmalämpöpumppujen toimittaminen toimitilaan, 2 kpl

Ilmalämpöpumpun asentaminen

Ilmastoinnin/jäähdytyksen oikea käyttö ( ohjeistus)

Ilmastoinnin tarkistukset

Johtokatujen puujätteen poltto voimalaitoksessa

Kaukoluennan lisääntyminen vähentää auton käyttöä

Keskustoimipaikkakiinteistön ikkunoiden uusinta

Keskustoimipaikkakiinteistön ilmanvaihtojärjestelmä

Kiinteistöjen energiankulutuksen vähentäminen

Kiinteistöjen energiankulutusseuranta

Kiinteistöjen katselmointi (henkilö osallistunut koulutukseen)

Kiinteistön energiankulutuksen seurantajärjestelmän luominen

Korvataan suoraa.sähkölämmitystä kaukolämmöllä

Kuluttajaneuvonta

Lämmityksen ja ilmastoinnin säädön tarkistus

Materiaalin uudelleenkäyttö ja kierrätys

Muuntajan häviölämmön hyväksikäyttö kiinteistön lämmityksessä

Patteritermostaattien säätö

Pääkonttori liitetty kaukojäähdytykseen

Pääkonttorin asiakaspalveluaulan lattialämmityksen kello-ohjaus

Pääkonttorin loistehojen kompensointi

Pääkonttorin patteriventtiilien uusiminen

Pääkonttorin teknisen siiven lv:n lt- ja käynt.aika muutokset

Pääkonttorissa vaihdettiin energiansäästölamput

Päärakennuksen eteläsivun ikkunoihin UVA-säteilysuojalasit (Eclipse-lasitus)

Päärakennuksen seinärakenteen osittainen uusiminen (mm. kylmäsillat pois)

Päärakennuksen sokkelin vesieristys

Räystäslämmitys ajoissa pois päältä

Sisäisten prosessien energiansäästön ja laatujärjestelmän kehittäminen

Sähköaseman toimistokiinteistö hyväksytty Green Officeen

Sähköasemarakennusten kuntoselvitykset

Sähköiseen arkistointiin siirtymisen jatkuminen

Tietoliikennetilojen ilmastoinnin automatisointi

Toimipisteen iv-uusiminen + kulutusseuranta

67

Toimiston ympäristöasioiden hallinta green office-konseptilla (käynnistys)

Toimitalon IV:n käyntiaikamuutokset

Toimitalon loistehon kompensointi

Toimitalon lämmitys- ja ilmastointijärjestelmän saneeraus

Toimitilojen ikkunoiden uusiminen ja autotallien ulko-ovien muutokset

Tukikohdan sisälämpötilan pudotus

Valojen sammuttaminen (tarrat kytkimien vieressä)

Viiden kiinteistön kuntoarvio ja katselmointi

Vuokrarivitalon huoneistokohtaisten mittausten asennus

Yhtiön autokannan uusiminen vuosittain n. 10 prosentilla

Öljy/sähkökattilan korvaaminen maalämmöllä

energia-alan energiansäästösopimusten vuosiraportti 2007 · 9 1 johdanto 1.1 sopimukseen...

Documents