elämää espanjassa
DESCRIPTION
Rocsport.com sivuilla julkaistut tekstit talvella 2003TRANSCRIPT
Kirjaudu sisään: Liity jäseneksi!
ROCsport.com Artikkelit Elämää Espanjassa, viimeinen luku
Elämää Espanjassa, viimeinen lukuROCtiimi
Teksti ja kuvat: Timo Martikainen
9.4.2003
Ay caramba,
tässä sitä nyt ollaan; projekti Iberian niemimaalla alkaa olla lopuillaan kun paluulento Suomeen on varattu
perjantaille. Homma on ollut muy bien pienistä alkuvaikeuksista huolimatta, ja tässä yhteydessä oleelliselta
mäkirintamalta voi todeta sen verran, että kaikki Suomen keskukset loppujen lopuksi kalpenevat Pyreneiden
tarjonnan rinnalla. Mutta jokaisella on paikkansa, ja kaikki Lapin keskukset voivat ottaa yhteyttä reportteriin
korjatakseen edellä mainitun repliikin vielä tämän kauden aikana.
Port-Aine
Kuvia Port-Ainesta
Aivan tyystin ilman suksimissessiota ei tämä loppuaikakaan ole mennyt.
Viime viikolla piipahdus Port-Ainen (www.port-aine.com) rinteillä kirvoitti
flunssan jälkeen mieleen lumisen luisuttelun hauskuuden. Tosin
hiihtopotenssin ollessa huipussaan säänhaltijat tekivät tehtävänsä ja
tuulisen kelin takia suurin osa hisseistä pistettiin kiinni. Kaikki rinteet
olivat laskukunnossa, ja kun niitä höyläsi vain kourallinen ihmisiä, eivät
rinteet päivän mittaan juuri ehtineet edes kulua. Seuraavana päivänä
seurannut lumisade tuskin pahensi Port-Ainen ja muiden lähiseudun
keskusten tilannetta; lunta tuli myös niin alhaalla kuin 600 metrin
korkeudessa (laskettelukeskukset sijaitsevat kuitenkin n. 1500 metristä
ylöspäin). Tyypilliseen kunnon vuoriston tapaan laaksoissa vallitseva
kesäkeli ei vastaa tilannetta ylempänä vuorilla, ja kutakuinkin kaikki
keskukset lupailevat hiihtokelien jatkuvan täälläkin pääsiäiseen ja jopa
toukokuun alkuun asti.
Kannattiko lähteä?
Mutta kannattiko tänne asti sitten lähteä? Kyllä ja lievästi ei. Totta on,
että Suomesta katsottuna lähempääkin löytyy parempia paikkoja
lasketteluharrastuksen toteuttamiseen. Espanjan (ja Andorran)
keskuksissa on oma viehätyksensä, epämääräistä amatöörimäisyyttä
mutta myös yritteliästä alamäkiasennetta. Hissiliput eivät ole erityisen
edullisia, mutta ruoka ja juoma on suhteellisen halpaa ainakin Suomen
mittapuun mukaan. Mäet ovat ihan laskukelpoisia, mutta viimeisen päälle
killeririnteitä ei vastaan ole tullut; niitä kannattaa hakea jostain muualta.
Runsaat offarit on kuitenkin pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Innokasta
laskijaa eivät jonotkaan juuri haittaa, varsinkin arkisin hissiin
jonottaminen on suhteellisen harvinaista läpi talven. Viikonloppuisin
kansaa on luonnollisesti enemmän liikenteessä, mutta yleensä paikallisten tapa on jäädä pyörimään ravintolaa ja
parkkipaikkaa lähinnä oleviin rinteisiin. Eli pois sieltä niin elintilaa löytyy.
Ranska jäi ensi kertaan
Muistutetaan myös, että Pyreneillä Ranskan puoleisella alueella on useita hiihtokeskuksia, mutta ne jäivät minulta
tällä kertaa täysin kokematta. Yleissilmäyksellä esitteisiin ja kuulopuheiden mukaan Ranskan keskukset ovat
pienempiä ja ruuhkaisempia kuin Espanjan ja Andorran paikat. Oli miten oli, palataan asiaan kun tarkempaa
faktaa löytyy. Hyvä Internet-sivusto taustatiedon hankintaan Ranskan Pyreneistä on www.lespyrenees.net.
Lopuksi vielä klassinen ja erittäin subjektiivinen ”Top5 Pyrennees skiresort” –listaus:
Pyreneiden parhaat á la Timo Martikainen
1) Baqueira Beret, Es
2) Pas de la Casa/Grau Roig, Ad
3) Pal-Arinsal, Ad
4) Soldeu El Tarter, Ad
5) Candanchu, Es
» Vinkkaa kaveria
» Tulosta artikkeli
Katso myös:
- Elämää Espanjassa #6
- Elämää Espanjassa #7
- Kuka Timo Martikainen?
- Elämää Espanjassa #1
- Elämää Espanjassa #2
- Elämää Espanjassa #3
- Elämää Espanjassa #4
- Elämää Espanjassa #5
Arvosanojen keskiarvo:
4.50
Äänien lkm: 4
Julkaistu: 11.4.2003
Muutettu: 24.6.2003
MAINOKSIA:
Homma hoidossa. Ya es hora de salir, adios!
2003-04-21 22:15:15 heikkil
Arvosana: 4
ehdottoman kiva kirjoitustyyli ! siitä 5+
itsekin useimmissa paikoissa käyneenä
mukavasti selostettu, joskin käytännön faktaa olisi voinut olla enemmän - saitithan
kyllä löytyvät kaikista paikoista esim.
http://www.skiwebs.com/welt/index.htm
2003-05-13 09:08:35 DudeB
Arvosana: 5
Luin kaikki "Elämää Espanjassa" -osiot ja pidin tuottamastasi textistä.
Myös tollanen reissailu kuulostaa todella hyvältä ja on riittävän kaukana arkipäivästä -siispä omakin fiilis
koheni huomattavasti (tuli oma Hupellus/Åre reissu mieleen), harmi, että täällä meillä Suomessa laskukausi on
jo ohi.
2003-06-24 15:06:44 Macbeth68
Arvosana: 5
Martinez, laittelepa seuraavastakin kohteesta juttua.
Mitä pidit?
Kirjaudu sisään, niin voit arvostella / kommentoida
Kirjaudu sisään
ROCsport.com © 1999-2003
Kirjaudu sisään: Liity jäseneksi!
ROCsport.com Artikkelit Elämää Espanjassa #7
Elämää Espanjassa #7ROCtiimi
Teksti: Timo Martikainen
23.3.2003
Talviurheilun aurinkoisen julkisivun raaka varjo kampitti reportterin viikoksi sängynpohjalle painimaan
vuoristobasilleja vastaan, ja vihdoin painiottelussa alkaa ihmisruumis päästä selkeästi voiton puolelle. Ruoto on
pari kiloa riutuneempi ja kunto kuin rusinapullalla rakennettu, mutta suunta on jyrkästi eteenpäin. Ennen
basillien ottamaa ylivaltaa ehdin viettää viikon mainioissa rinteissä mitä parhaimmissa olosuhteissa, joten niitä
tapahtumia kyllä kärsii muistella.
Baqueira
Baqueira
Beret
Beret
Baqueira Beret (www.baqueira.es)
Vall d’Aran-laakson päässä sijaitseva Pyreneiden suurin hiihtokeskus
Baqueira Beret muodostuu itse asiassa kolmessa osasta: Baqueira
(keskuspaikka, 1500 m – 2500 m), Beret (koillinen siipi, 1850 m – 2516 m)
ja Bonaigua (kaakkoinen osa, 2072 m – 2500 m). Kaikkiaan merkittyjä
rinteitä on 54 kpl (yht. 88 km) ja hissejä 28 kpl, jotka ovat enimmäkseen
uudehkoja ja nopeita tuolihissejä, mutta joukossa myös ensimmäinen
ankkurihissi johon olen Pyreneillä törmännyt. Hiihtoalueen laajuus on 1535
ha, mikä tarkoittaa, että merkittyjen rinteiden välissä ja ympärillä on
valtavasti offaria. Keskus laajenee ensi talveksi vielä muutamalla rinteellä ja
jokusella sadalla hehtaarilla Bonaiguan suunnalla, joka on käsittääkseni
Pyreneiden lumisinta aluetta. Tämän talven noteeraus siellä lumen suhteen
on n. 5 metriä.
Viikko mäessä kului aivan huomaamatta aurinkoisesta säästä, ilmavista
rinteistä ja ravintoloiden tarjonnasta nautiskellessa. Varsinaisesti
jonottamaan ei tarvinnut ryhtyä missään muualla kuin rinneravintolan
tiskillä, mutta kun huomasin joissakin juoma-automaateissa olevan tarjolla
myös mallasjuomaa sisältäviä tölkkejä, tarkastin jatkossa automaattien
tarjonnan ensimmäiseksi. Rinteet olivat kaikin puolin hyvin laskettavia ja
Pyreneiden mittakaavassa huomattavan pitkiä, ja jyrkkiä paikkoja tuli
yllättäen vastaan siniseksi merkityillä pätkilläkin. Runsas lumi ja lämmin sää
aiheuttivat alueella pienempiä ja suurempia lumivyöryjä päivittäin, mutta
hissittömille huipuille riitti innokkaita haikkaajia mahdollisesta lumipesusta
huolimatta. Laskut huipuilta olivatkin varmasti mahtavia, mutta itse en
puuhaan ominpäin uskaltautunut.
Baqueira Beret on uskomattoman mainio paikka, ja olin jo suunnittelemassa
uutta matkaa ennen kuin alkueläimien atakki kehossani pääsi valloilleen.
Hissilippu on sieltä hintavimmasta päästä (päivä 33 euroa), mutta kun ostaa
paketin, johon kuluu majoitus ja hissilippu, hinta tulee mielestäni ihan
kohtuulliseksi. Itselläni oli juuri tämmöinen internetin kautta ostettu setti.
Majapaikkani oli hiihtokeskuksesta n. 14 km:n päässä olevassa Vielhan
kylässä, josta pääsee nopeasti päivittäin liikennöivillä busseilla rinteisiin.
Sattumoisin käyttämässäni hotellissa oli asiakkaille ilmainen hiihtobussi;
paikka bussiin täytyi vain varata viimeistään edellisenä iltana.
Vielha (vielha.ddl.net)
Vielha on hyvä keskus myös vaelluksesta ja maastopyöräilystä
kiinnostuneille, sillä kylän läpi menee useita merkittyjä vaellus- ja pyöräilyreittejä. Huomasin
maastopyöräilyreittien olevan merkitty myös vaikeus-/rankkuusasteen mukaan, joten homma on kaikin puolin
hallussa.
Boi Taullwww.boitaullresort.com)
Matkalla Baqueira Beretiin kävin hiihtämässä myös keskuksessa nimeltä Boi Taull. Hiihtokeskus on hiukan
hankalassa paikassa Boin laakson ja syherön serpenttiinitien päässä, eikä kooltaan ole luonnollisesti kuin osa
Baqueira Beretistä. Keskuksen korkeusero on 730 metriä, rinteitä 43 km ja hissejä 15 kpl. Boi Taulissa on
» Vinkkaa kaveria
» Tulosta artikkeli
Katso myös:
- Elämää Espanjassa,
viimeinen luku
- Kuka Timo Martikainen?
Arvosanojen keskiarvo:
4.00
Äänien lkm: 1
Julkaistu: 27.3.2003
Muutettu: 13.5.2003
MAINOKSIA:
Boi Taull
Pyreneiden korkeimmalle menevä hiihtohissi (2750 m), joka käyntini aikana oli –yllätys yllätys– pois käytöstä.
Rinteet ovat ihan hyvin laskettavia, mutta muutamia turhan pitkiä tasaisia
osuuksia mahtuu myös sekaan. Merkittyjen rinteiden väliset ja ulkopuoliset
alueet ovat täälläkin mainiota off-pistettä. Lumiset vuorenkyljet jatkuvat
varsinaisen keskuksen ulkopuolella, ja hiihtojälkiä näkyikin uskaliaan
kaukana hisseistä. Lumiset kumpareet ovat kuin jokaisen piltti-ikäisen
laskettelijan alun päiväunista. Huomasin jonkun laskeneen myös keskuksen
huippujen toiselle puolelle, josta ei kyllä ole paluuta takaisin hisseille ilman
moottorikelkkaa tai koko päivän kestävää haikkausta. Asiallista seikkailua!
Boi Taull-keskuksen yhteydessä ei ole majoitustiloja, ja lähimmät hotellit
sijaitsevat usean kilometrin päässä keskukseen johtavan tien varressa tai Boin ja Taullin kylissä. Ainoastaan
viikonloppuisin keskukseen pääsee julkisella hiihtobussilla, joten muulloin oma kulkuneuvo on tarpeen. Bussia
käytettäessä on syytä varautua kersalauman kehittämään massiiviseen möykkään. Boin laakso on myös upeata
vaellusseutua, jossa on paljon Rooman vallan aikaisia ja kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennelmia.
Tämän aamun vilkaisu hiihtokeskusten www-sivuille osoitti, että hiihtokausi jatkuu vielä täysillä, vaikka lämpötila
iltapäivisin on +20 asteen luokkaa. Omalla kohdalla tilanne on avoin; terveystilanteen mukaan pyrin käymään
kerran tai kaksi jossakin kohteessa, vaikka tärkeimmät paikat olen jo kertaalleen kiertänyt. Katsotaan, kuinka
homma kehittyy, Suomeen paluu on edessä huhtikuussa joka tapauksessa. Tarkoituksena on raportoida
Espanjasta vielä ainakin kerran.
Hyvää kevään jatkoa,
Martinez
2003-05-13 09:06:04 DudeB
Arvosana: 4
hyvähyvähyvä
Mitä pidit?
Kirjaudu sisään, niin voit arvostella / kommentoida
Kirjaudu sisään
ROCsport.com © 1999-2003
Kirjaudu sisään: Liity jäseneksi!
ROCsport.com Lautailu-artikkelit Elämää Espanjassa #6
Elämää Espanjassa #6Aapo Virta
24.2.2003
Kaksi viikkoa matkustelua, lumileiritystä ja korkean paikan punnerrusta; nyt pitäisi hemoglobiiniarvot olla
kohdallaan. Tosin viime viikon kohteessa Jacassa muutama päivä meni hyväntekeväisyyteen, kun lumimyräkkä
pilasi laskusuunnitelmat. Mutta jotain sentään jäi kouraan siltäkin reissulta.
Ordino Arcalís (www.vallordino.ad)
Ensiksi kuitenkin palaan kahden viikon takaisiin tunnelmiin Andorrassa.
Kävin paremman tekemisen puutteessa uudelleen kahdessa Andorran
keskuksessa ja yhdessä (ja viimeisessä) ennestään kokemattomassa
paikassa eli Ordino Arcalísissa. Se on Andorran kohteista pienin,
rinnekilometrejä vain 26 km ja max. korkeusero 700 m (mitä ei tietenkään
taaskaan päässyt laskemaan). Käytännössä kolmella tuolihissillä ja parilla
sommalla hoitui koko hiihtoalue yhtä rinnettä lukuun ottamatta. Tarjolla
pientä sievää mäkeä, pari kunnon vääntöä mutta yleensä ottaen ei hirveän
pitkää rinnettä. Offaria on kaikkialla merkittyjen rinteiden välissä, ja
lautailijoille on pieni streetti. Ei ruuhkaa, vaikka kaikki kapasiteetti ei ollut
käytössä. Eikä oikeastaan mitään mieleenpainuvaa, yhden tehokkaan
päivän kohde.
Pas de la Casa/Grau Roig (www.pasgrau.com)
Nousin Encampin kylässä Funicamp-kabiiniin, joka oikoo vähän mutkia
Andorra la Vellan suunnasta tullessa ja vie hiihtoalueelle n. 15 minuutissa
(matkaa kabiinireissulle kertyy 6137 metriä). Ilma oli varsin epävakaa, ja
kun lipputiskin tyttö huomautti, että seuraavaksikin päiväksi on luvattu
harmaata joten kannattaa ottaa ennemmin vain päivän lippu kahden
sijasta, päätin noudattaa neuvoa. Kokemukset ensimmäisestä visiitistä
tammikuun alusta pitivät kutinsa. Enimmäkseen hyviä laskuja, ei juurikaan
jonoja, hitaita ja nopeita hissejä… Kärsii mennä vielä kolmannenkin kerran.
Jätin aamulla tullessani lenkkarit, jotka olivat jo kerran kadonneet La
Molinassa Espanjassa, Funicampin yläaseman ravintolan alakerran käytävään, josta ne sitten tällä kertaa
katosivat lopullisesti. Liekö joku ottanut tarkoituksella vai sitten epähuomiossa muiden lenkkareiden mukana. Ei
auttanut kuin päivän päätteeksi monot jalassa lompsia lähimpään urheiluliikkeeseen ja hommata uudet jalkineet.
Ne ovat pysyneet vielä omassa käytössä.
Pal-Arinsal (www.palarinsal.com)
Täälläkin edellisen käyntikerran toisinto. Pahimmat hissijonot ja ruuhkaiset
rinteet Arinsalissa, Palissa rauhallista ja rinteissä hyvin tilaa. Ja paljon hyviä
laskuja! Paluu iltapäivällä Arinsaliin pahimman härdellin jo laannuttua
tarjosi mainion laskun huipulta nousukabiinin yläasemalle; ihan alas
laskeminen ei ollut tietenkään mahdollista (ainakaan virallisesti). Tännekin
kärsii tulla vielä uudestaan.
Candanchu, Valle del Aragón, Espanja (www.candanchu.com)
Viime viikon vietin Jacassa ja hiihtokokemukset kertyivät Candanchun hiihtokeskuksesta. Se sijaitsee aivan
Ranskan rajan tuntumassa, n. 28 km Jacan kaupungista pohjoiseen. Keskuksen maksimi korkeusero on 840 m,
rinteitä on 58 km ja enimmäkseen ne ovat profiililtaan aika jyrkkiä. Rinteet levittäytyvät paljaille vuorenrinteille,
joten täältäkin löytyy paljon umpihankea siitä kiinnostuneille. Perjantai-iltapäivänä, lumituiskun lakattua
edellisenä iltana, hisseihin alkoi kertyä jonoja viikonloppumatkalaisten saapuessa paikalle. Rinteet olivat lopulta
myös varsinaista kukkakaalikumpareikkoa, kun kaikki löysä lumi oli kasaantunut erikokoisiksi töytäreiksi. Niiden
välissä puikkelehtiminen oli hyvää laskutekniikan treenausta. Candanchu on myös paikallisten
vuoristojääkäreiden keskus, ja varusmieslaskettelijoita pyyhältää rinteissä kelillä kuin kelillä. Havaintojeni
mukaan alkeellinen hiihtotaito riittää ainakin koulutuksen alkuvaiheessa. Onneksi varsinaisille hiihtokoululaisille
on varattu omat rinnealueensa, joten aivan aloittelijat eivät pyöri jaloissa itse rinteissä. Kilometri Candanchusta
tietä pitkin eteenpäin on Astun-niminen keskus (www.astun.com). Se on vähän pienempi kokonaisuus kuin
Candanchu, mutta jäi minulta sitten käymättä säätilan rajoittaessa vauhtia. Molempia keskuksia koluamalla saa
» Vinkkaa kaveria
» Tulosta artikkeli
Katso myös:
- Elämää Espanjassa,
viimeinen luku
- Kuka Timo Martikainen?
Arvosanojen keskiarvo:
4.50
Äänien lkm: 2
Julkaistu: 28.2.2003
Muutettu: 13.5.2003
MAINOKSIA:
hyvin kulumaan koko viikon. Hiihtobussi Jacasta vie kumpaankin paikkaan, ja kyydin hinta on n. 1,80 €/suunta.
Bussi on hyvä vaihtoehto myös pidemmille matkoille seudulla. Jacassa on toki rautatie ja asema, mutta
paluumatkaani edeltävänä iltana Huescan ja Jacan välisellä rataosuudella oli tapahtunut onnettomuus, joka oli jo
toinen ko. pätkällä lyhyen ajan sisällä. Ehkä jonkinasteiset kunnostustyöt olisivat paikallaan?
Seuraavaksi suunnitelmissa on käynti Pyreneiden suurimmassa, kauneimmassa, hienoimmassa, kalleimmassa
jne. keskuksessa nimeltään Baqueira-Beret. Keskuksen www-sivut ilmoittavat lumimääräksi 335-455 cm, joten
hiihtokelit jatkunevat taatusti vielä jonkun aikaa. Hyvä niin!
Tämä selvä. Kuulumisiin seuraavaan kertaan,
terv. Martinez.
2003-05-13 09:05:52 DudeB
Arvosana: 4
hyvähyvähyvä
Mitä pidit?
Kirjaudu sisään, niin voit arvostella / kommentoida
Kirjaudu sisään
ROCsport.com © 1999-2003
Kirjaudu sisään: Liity jäseneksi!
ROCsport.com Artikkelit Elämää Espanjassa #5
Elämää Espanjassa #5ROCtiimi
9.2.2003
Teksti ja kuvat: Timo Martikainen
Aurinkoista alkuviikkoa,
nyt on päässyt pari viikkoa lipsahtamaan tyystin ilman hiihtohommia, mutta
asia korjaantuu kahden seuraavan viikon aikana. Helmikuu on täällä
korkeasesongin aikaa, ja lyhyellä varoitusajalla kohtuuhintaista majoitusta
hiihtokeskuksista tai niiden lähettyviltä on ollut hankala buukata. Huomenna
suuntaan taas vaihteeksi Andorra la Vellaan, sieltä kun majoitus järjestyi
ilman suurempia ponnistuksia ja viikon päästä Jacaan, josta käsittääkseni
sain puhelimessa elegantilla espanjan murteellani varattua huoneen viikoksi
8. Siksi kirjoitan tässä välissä pikaraportin; seuraavan kerran olen kämpillä
ja koneen ääressä vasta tämän kuun viimeisellä viikolla.
Muutakin kuin hiihtoa
Jos ei rinteitä pääse koluamaan suksipelissä, niin patikoimalla ja pyöräilemällä homma hoituu tässä kotinurkilla.
Ja sukset olisivat lähinnä haitaksi, lunta kun on keskimäärin 0 cm. Eritasoisia polkuja, metsäteitä ja reittejä
risteilee vuorilla ihan riittävästi, ja jokamiehen oikeudella ja uskalluksella muuallakin maastossa voi liikkua.
Pidempiä reissuja varten on mahdollista varata yösija refugeista (en kyllä itse asiassa ole varma, ovatko ne
toiminnassa näin talvisaikaan). Muuten liikkuminen vuorilla on yleensä aika vaivatonta ja vaaratonta, mutta
kallioista irtoilevia kiviä ja kivivyöryjä on syytä tarkkailla: joissakin paikoin vuoret vaikuttavat pysyvän kasassa
lähinnä löysällä savella. Toistaiseksi olen selvinnyt vaelluksilta kotia kutakuinkin ehjin nahoin, ainoastaan
piikkipensaiden raapimat sääret vaivana.
Pyöräostoksilla
Polkupyöräostoksilla kävin Lleidassa, ja kun tiesin suunnilleen mitä halusin (etujousitettu MTB alumiinirungolla
ja –vanteilla sekä Deoren vaihteilla), oli kaupanteko loppujen lopuksi aika helppoa. Vertailin hintoja ja malleja
kaikissa kolmessa kaupungin varteenotettavassa pyöräliikkeessä, ja kun hinnoissa ei ollut juuri eroja, tein kaupat
liikkeessä, jossa oli miellyttävin palvelu. Pyöräksi valikoitui BH Jumper (espanjalainen merkki) kaikilla em.
ominaisuuksilla. Siltä osin toiveet täyttyivät, ja pyörä on ajanut asiansa.
Tässä tämä, ensi kerralla palaamme taas hiihtotunnelmiin. Adios!
2003-05-13 09:05:40 DudeB
Arvosana: 4
hyvähyvähyvä
Mitä pidit?
Kirjaudu sisään, niin voit arvostella / kommentoida
Kirjaudu sisään
» Vinkkaa kaveria
» Tulosta artikkeli
Katso myös:
- Elämää Espanjassa,
viimeinen luku
Arvosanojen keskiarvo:
4.00
Äänien lkm: 1
Julkaistu: 14.2.2003
Muutettu: 13.5.2003
ROCsport.com © 1999-2003
MAINOKSIA:
Kirjaudu sisään: Liity jäseneksi!
ROCsport.com Artikkelit Elämää Espanjassa #4
Elämää Espanjassa #4ROCtiimi
Teksti ja kuvat: Timo Martikainen
Pal-Arinsal
Pal-Arinsal
Pal-Arinsal
29.1.2003 Tuulen viemää
Tervehdys,
jos pari viikkoa sitten lunta tunki ovista ja ikkunoista, nyt
ongelmana seudulla on kevyet lämpöaallot.
Toissapäiväinen virallinen lämpönoteeraus Pobla de
Segurissa oli +22 astetta, eilen ja tänään vähän
vähemmän. Lähimmät hiihtokeskukset kuten Boi Taull,
Espot Esqui ja Port-Aine ovat olleet kokonaan tai osittain
suljettuina, mutta tilanne saattaa muuttua yhdessä yössä
tai päivässä: toissapäivänä Vielhassa lunta oli tullut
kertatäräyksellä n. 40-60 cm.
Lumen puute ja kova tuuli leimasivat viimeviikkoista
ohjelmaani Andorrassa ja Pohjois-Espanjassa. Ensiksi tein
sen minkä lupasin, eli suuntasin Pal-Arinsal –keskukseen
Andorrassa. Houkuttimena ollut yli 1000 metrin
korkeuseron laskeminen karahti kiville, sillä alaosa
Arinsalin puoleisista rinteistä oli poissa käytöstä. Että se
siitä tällä kertaa. Mutta muuten homma toimi mainiosti,
hyviä laskuja tuli paljon eikä varsinkaan Palin rinteissä
ruuhkista ollut tietoakaan.
Pal-Arinsal
Pal-Arinsal muodostuu kahdesta alueesta, jotka ovat isolla
kabiinilla yhteydessä toisiinsa. Suurin korkeusero löytyy
siis Arinsalin puolelta, Palin valttina ovat alueen laajuus ja
nopeammat hissit. Arinsalin päärinteet ovat aloittelevan
hiihtokansan suosiossa (sopivan rinneprofiilinsa ansiosta),
ja sekaan oli melkein vaikea mahtua tavallisena
arkipäivänäkin. Alueelta löytyy myös lautailijoille
rakennettu Freeride-area, jonne katseensa suuntaamalla
sai nähdä toinen toistaan komeampia mätkähdyksiä ja
lippoja. Tanakampaa ja rauhallisempaa hiihtomaastoa
löytää lähinnä alueen aivan yläosasta, mutta ainakin
minun vierailuni aikana kannatti siirtyä Palin puolelle.
Palin korkeusero on vain vajaat 400 metriä eivätkä rinteet
ole kovin pitkiä, mutta useimmat riittävän tiukkoja ja
hyvin laskettavia. Plussaa alueelle myös Doppelmayr-
hisseistä, jotka eivät kiihdytä vauhtiaan kun niihin pitäisi
nousta kyytiin tai kyydistä pois. Ja kuten sanoin, ruuhkista
ja jonoista ei ollut tietoakaan ja rinteessä saattoi jossain
välissä olla ihan yksikseen. Offareista kiinnostuneille
löytyy temmellyskenttää mäntymetsien siimeksestä. Muy
bien!
Tuulta Masellassa ja La Molinassa
Pitkä viikonloppu La Molinan ja Masellan alueilla
Espanjassa ei ollut aivan yhtä onnistunut. Keskuksia riepoi
koko visiittini ajan totinen tuuli, ja vain osa hisseistä oli
toiminnassa. Masellan alue on hiukan suojaisempi
(metsäisempi) alaosaltaan kuin La Molina, joten siellä
hiihdettävää tannerta oli enemmän käytössä. Keskukset
ovat kaksi erillistä aluetta, mutta molempien alueiden
» Vinkkaa kaveria
» Tulosta artikkeli
Katso myös:
- Elämää Espanjassa,
viimeinen luku
Arvosanojen keskiarvo:
4.00
Äänien lkm: 1
Julkaistu: 30.1.2003
Muutettu: 13.5.2003
MAINOKSIA:
Pal-Arinsal
Masella
hisseihin kelpaava yhteinen lippu (Alp2500) on myös
saatavissa. Lisäksi alueelta toiselle on mahdollista laskea.
Señora Serradellin avustuksella (¡Muchas gracias, Ona!)
tutustuin tarkemmin Masellan rinteisiin, ja paljon
vaihtelevia laskuja löytyikin. Kovan tuulen takia
huippuhissit eivät siis pyörineet, mutta kun sinne huipulle
oli jotenkin päästävä, niin sukset kiinni reppuun ja monoa
toisen eteen. Yläosasta kaikki irtolumi oli tuulen mukana
pyyhkiytynyt varmaan jonnekin puoliväliin Barcelonaa, ja
kova ja jäinen rinnepohja irtokivineen tekivät suksille ja
hiihtäjälle tehtävänsä. Eli baarin kautta hotelliin.
La Molina ja Masella ovat viikonloppuisin ruuhkaisia
paikkoja. Barcelonasta ajaa kohteisiin vain n. 1,5 tunnissa,
ja hissijonot ovat mainittavat, käyntipäivänäni keskimäärin
½ tunnin luokkaa. Kuulemani mukaan jengi käy
Barcelonasta viikolla aamupäivän mäessä ja palaa
iltapäiväksi kaupunkiin töihin… Myöskään espanjalaisten
laskutaito ei ole sitä parasta A-luokkaa, joten rinteet
aurautuvat nopeasti kuralle ja rinteessä saa tarkkailla
muiden laskijoiden liikkeitä tavallista enemmän.
Suuntana La Bomba
Englannista järjestetään hiihtomatkoja myös La Molinaan.
Tämä ilmeni, kun hiihtopäivän jälkeen menin hotellini
suksi- ja varusvarastoon hakemaan kenkiäni. No, eihän
niitä löytynyt, ja varaston valvoja sanoi englantilaisen
ryhmän matkanjohtajan ottaneen kaikki ryhmänsä
henkilöiden kengät omaan jemmaansa, ja minunkin siinä
sivussa. Ei auttanut kuin monot jalassa lompsia läheiseen
La Bomba -pubiin, ja kuinka ollakaan, sieltähän syylliset
löytyivät ja lenkkaritkin pienen sovittelun jälkeen. Muista
vastaavassa tilanteessa: suuntana La Bomba.
Bussit käyttöön, compañeros!
Vielä kommentti Andorrasta: jos olet majoittunut
pääkaupunki Andorra la Vellaan eikä käytössäsi ole autoa
(kuten ei minullakaan), ota selvää hiihtobussien
aikatauluista ja reiteistä. Busseja menee ja tulee pitkin päivää kaikkiin Andorran keskuksiin, eivätkä bussit
maksa paljoa. Itse liikuin pari kertaa myös ilmaisella keskuksen ”sisäänheitto”-bussilla, kun semmoinen sattui
kohdalle. Hotellivalikoima Andorra la Vellassa on laajempi, ja hotellit ovat myös useimmiten halvempia kuin
rinteiden vieressä. Ja valinnanvara muun touhun suhteen päihittää yleensä hiihtokeskusten omat kähinät.
Tässä tämän kertaiset tärinät, palaan asiaan parin viikon sisällä. Toivottavasti lunta riittää vielä pari kuukautta.
Lisätietoja edellä mainituista kohteista löytyy seuraavista linkeistä:
www.palarinsal.com, www.lamolina.com, www.masella.com, www.snowboardmasella.com
2003-05-13 09:05:28 DudeB
Arvosana: 4
hyvähyvähyvä
Mitä pidit?
Kirjaudu sisään, niin voit arvostella / kommentoida
Kirjaudu sisään
ROCsport.com © 1999-2003
Kirjaudu sisään: Liity jäseneksi!
ROCsport.com Artikkelit Elämää Espanjassa #3
Elämää Espanjassa #3ROCtiimi
Teksti ja kuvat: Timo Martikainen
12.1.2003
Buenos con todos,
huolimatta Pyreneitä ja lähialueita ravistelleista lumimyräköistä, on itse asiaan päästy käsiksi. Plakkarissa on 4 ja
½ aurinkoista hiihtopäivää, mikä kelpaa vaatimattomalle reportterille näin kauden avaukseksi.
Kohde numero uno (1): Espot Esquí, Espot (Lleida), Espanja
Espot Esquí –hiihtokeskus sijaitsee Espotin kylän takamaastossa. Ala-asema on 1500 metrin korkeudessa,
väliasema 2000 metrissä ja huippu 2500 metrissä. Muutaman aloittelijan rinteen lisäksi siniseksi, punaiseksi ja
mustaksi merkittyjä rinteitä on yht. 27 kpl (hiihtoalueen laajuus 28,5 km2) ja hissejä 7 kpl, joista muutama
hitaamman puoleinen tuolihissi ja nopeampia sompahissejä (osa vain experteille!).
Käyntipäivänä lumisateet eivät olleet ehtineet seudulle, ja ala-asemalle laskut olivat kaikki suljettu
rinnekunnostustöiden (ja huonokuntoisten rinteiden) vuoksi, joten käytössä oli vain yläarsenaali, joka kyllä
kattaa n. 80 % laskuista. Päivä oli lämmin, ylhäällä aurinko paistoi mutta rinteet pysyivät hyvässä kunnossa.
Tosin rinteiden kulutusaste ei ollut kummoinen; mäessä ihmisiä oli varsin vähän, hissiin pääsi käytännössä
laskemaan aina suoraan piikkipaikalle. Auringon paisteen puoleisilla rinteillä vetinen lumi luisti yllättävän hyvin,
eikä liisterituntemuksesta ollut tietoakaan.
Rinteiden luokitus oli pikemminkin hieman ala- kuin yläkanttiin, joten siltäkin osin mäet olivat käyttökelpoisia ja
hyvin laskettavia. Useimmat punaiset ja mustat rinteet olivat off-piste-tyyppisiä alueita, eli ylämerkiltä kun lähti
viitan suuntaan posottamaan niin alhaalla oli perillä. Lunta rinteissä oli hyvin, mutta offareissa kiviä riitti
kierreltäväksi asti.
Kaiken kaikkiaan laskettelu maistui, eikä hieman alkeellinen hissisysteemi juuri haitannut. Alas asti laskeminen
olisi lisännyt mielenkiintoa, olisihan korkeuseroksi tullut silloin 1000 metriä ja pituutta laskuille kertynyt 2500-
3500 metriä. Tänne uudestaan paremman lumen aikaan!
Kohde numero dos (2): Soldeu El Tarter, Andorra
Keskus muodostuu itse asiassa kolmen kylän kokonaisuudesta: Soldeu, (1800 m, suunnattu nuorille ja notkeille
kuten reportteri), Canillo (1500 m, perheille) ja El Tarter (1710 m, porukalle siltä ja väliltä). Eli paketti tarjoaa
palveluineen jokaiselle jotakin. Laskettavaa aluetta on n. 850 ha (eniten Andorrassa), hissit pääsääntöisesti
nopeahkoja tuolihissejä ja rinneväritys vaaleanpunainen. Max. korkeusero on 850 metriä.
El Tarter
Kohteeseen saapumispäiväni aikana lunta tömähti tantereeseen n. 30 cm, ja iltapäivällä sateen lakattua alkoivat
rinteiden kunnostustoimet. Koneet jyräsivätkin koko yön (hotellihuoneeni oli näkö- ja KUULOYHTEYDEN päässä
Soldeun eturinteestä), ja aamulla säntäsin innolla ensimmäisten joukossa mäkeen. Ja kaikki voi kuvitella loput!
» Vinkkaa kaveria
» Tulosta artikkeli
Katso myös:
- Elämää Espanjassa,
viimeinen luku
Arvosanojen keskiarvo:
4.50
Äänien lkm: 2
Julkaistu: 12.1.2003
Muutettu: 24.6.2003
MAINOKSIA:
Näin se homma eteni pari seuraavaakin päivää, yleensä auringon paistaessa suurimman osan päivästä. Toisena
iltapäivänä kesken parhaan laskumeiningin rymistelivät pilvet salakavalasti seudun ylle ja alkoivat luihuttaa lunta
kevyesti maisemaan. Mutta siitä ei ollut muuta kuin iloa seuraavana päivänä, kun kunnostamattomia rinteitä
peitti vajaan 10 cm:n paksuinen puuteri. Mukavaa, mutta kivutonta!
Suurin osa keskuksen turisteista tulee Espanjasta ja Portugalista, mutta tälläkin saralla britit ja venäläiset
näkyvät ja kuuluvat. Ihmettelen vain sitä (olivat ko. henkilöt sitten mitä kansallisuutta tahansa), kuinka n. 10
asteen pakkasessa ja kevyessä viimassa kärsii paljain päin kurvailla rinteessä. El locos!
Soldau
Kohde numero tres (3): Pas de la Casa/Grau Roig, Andorra
Soldeu El Tarterin naapurissa on hiihtokeskus nimeltä Pas de la Casa/Grau Roig. SET:llä ja PC/GR:llä ei ole
yhteistä hissilippua, vaan jos haluaa lasketella molemmilla alueilla, on ostettava lippu kummallekin alueelle
erikseen. Se on sinänsä harmi, kun alueet ovat kiinni toisissaan, ja toisen keskuksen alueelle on käytännössä
mahdollista laskea. Ja naapurikeskuksen rinteet ovat parin päivän jälkeen taatusti lumisemman ja
laskettavamman näköisiä kuin omassa keskuksessa.
Grauroig
Pas de la Casan/Grau Roigin alueella rinteet ovat vakavaa alamäkiaherrusta varten. Jos SET:n rinteissä on
sivullevetoja ja tasaisia osuuksia huomattava määrä, on PC/GR:n alueella mutkat enimmäkseen vedetty suoriksi.
Ehkä pienehköllä korkeuserolla (590 m) on osuutta asiaan. Rinteiden väritys on jostain punaisen ja mustan
väliltä. Molempiin alueisiin pätee se, että merkittyjen ja kunnostettujen rinteiden väliset ja ulkopuoliset alueet
ovat vapaata riistaa ja offareille hamuavien käytössä. Ja eipä montaa laskematonta lumista pätkää maisemassa
näy! Mutta vaara vaanii varomatonta: laskin jo jonkun koluamaa lumikenttää, kun karahdin kevyesti kiveen,
suksi syvyyksiin ja kärrynpyörää heittäen kierähdin kinokseen. Vaurio-osastolle jäi onneksi vain rannut suksen
pohjaan.
Vaurioista ja vaivoista vielä seuraavaa: itselläni paukkui että pamahti toisesta polvesta eturistiside vajaat kolme
vuotta sitten. Leikkauksen jälkeen polvi on ollut tukeva, mutta on ärtynyt ja turvonnut helposti esim. päivän
laskettelun jälkeen. Nyt hankin vähän tukevamman, kiristettävän ja metallivahvisteisen polvituen (espanjalaista
tekoa, päämateriaali neopreeni ja hinta n. 50 euroa), ja koko neljän päivän aikana ei ilmennyt mitään
jälkiseuraamuksia. Suosittelen vahvasti asianosaisille. Huomio: hankkimani tuen käyttöohjeessa luki, että ”do
not use while sleeping”…
Andorrassa on edellä mainittujen lisäksi kaksi muuta hiihtokeskusta: Pal-Arinsal ja Ordino-Arcalís. Ne jäivät
tällä kertaa kokematta, ja itse asiassa alueen suurin korkeusero löytyy Pal-Arinsalista (1010 m). Sinne suuntaan
sitten seuraavalla kerralla. Ja ehkä seuraavalla Andorran visiitillä hankin myös uudet sukset: päivän vertailun
tuloksena paras tarjous K2 Axisistä oli 355 euroa siteineen. Onko se paljon vai vähän?
Nyt on muutama päivä aika rentoutua ja miettiä tulevia siirtoja. Jos jotakuta kiinnostaa toiminta em. kohteissa
enemmän, laittakaa viestiä tai katsokaa seuraavat linkit:
www.espotesqui.es, www.soldeu.ad, www.pasgrau.com, www.skiandorra.ad
Hasta luego,
Martinez.
2003-05-13 09:05:16 DudeB
Arvosana: 4
hyvähyvähyvä
2003-06-24 15:05:44 Macbeth68
Arvosana: 5
Martinez säilyttää tyylinsä.
Mitä pidit?
Kirjaudu sisään, niin voit arvostella / kommentoida
Kirjaudu sisään
ROCsport.com © 1999-2003
Kirjaudu sisään: Liity jäseneksi!
ROCsport.com Artikkelit Elämää Espanjassa #2
Elämää Espanjassa #2ROCtiimi
Pobla de Segur, Espanja 30.12.2002
Teksti ja kuvat: Timo Martikainen
Buenos dias!
Vertikaalia on riittämiin.
Ja hyvää arkea kaikille. Kotiutuminen
Kataloniaan on osaltani sujunut
lennokkaasti. Alkuun oli hienoisia
ongelmia vesipumpun kanssa (joka itse
asiassa sanoi työsopimuksensa irti
ensimmäisenä yönä), mutta kun
pääsimme vihdoin Trempin Coronaan
(rautakauppa), saimme ansiokkaan
selvityksen avustuksella matkaamme
uuden Espan (pumppumerkki). Ja ei
muuta kuin kotia ja pumppu kaivoon ja
kas, vesi kerrassaan juoksi hanoista.
Lämpötilat joulusta tähän päivään ovat
pyörineet +3 ja +10 välillä, ja
auringossa on ollut lämpimämpääkin.
Aurinko on paistanut joka päivä yhtä
lukuunottamatta, jolloin vettä tuli
enemmän tai vähemmän maahan asti.
Eilisen päivän vietin tyypilliseen
joulukuun päivän tapaan pihatöissä
haravoimalla lehtiä. Nyt alkaa la casa
näyttää jo kovin asutulta.
Ohjelmassa on lähiaikoina ainakin reissu Andorraan laskettelemaan (ja suksiostoksille) ja kenties Ranskaan.
Mutta niistä tietoa myöhemmin.
Ei muuta kuin työiloa kaikille ja kuulumisiin!
2003-05-13 09:02:23 DudeB
Arvosana: 4
hyvähyvähyvä
2003-06-24 15:04:09 Macbeth68
Arvosana: 5
Helppoa luettavaa tämäkin!
Mitä pidit?
Kirjaudu sisään, niin voit arvostella / kommentoida
Kirjaudu sisään
» Vinkkaa kaveria
» Tulosta artikkeli
Katso myös:
- Elämää Espanjassa,
viimeinen luku
Arvosanojen keskiarvo:
4.50
Äänien lkm: 2
Julkaistu: 30.12.2002
Muutettu: 24.6.2003
ROCsport.com © 1999-2003
MAINOKSIA:
Kirjaudu sisään: Liity jäseneksi!
ROCsport.com Artikkelit Elämää Espanjassa #1
Elämää Espanjassa #1ROCtiimi
Pobla de Segur, Espanja 22.12.2002
Teksti ja kuvat: Timo Martikainen
Näin talvipäivän seisauksen kunniaksi pääsin määränpäähäni aurinkoisiin vuoristomaisemiin. Lämpötila sekä
sisällä talossa että ulkona oli n. + 10 astetta, mutta pienten lämmitystoimien jälkeen sisälämpötila nousi
normaaleihin lukemiin ja ”ohitti” kevyesti ulkoasteet. Olosuhteet ovat kuin Suomessa myöhäiskeväällä. Tosin
majapaikan lumettomien lähinyppylöiden välistä pilkottaa vitivalkoinen vuorenhuippu, jonka suuntaan täytyy
rientää jossain vaiheessa.
Tulomatkalla Toulousessa ihmettelin aluksi lasketteluvarusteet päällä junaan saapastelevia ranskalaishemmoja.
Mutta noin kahden tunnin junamatkan jälkeen äijät sinkosivatkin ulos junasta Ax-les-Thermesin rinteisiin
Ranskassa tai Andorran keskuksiin. Sehän selvitti perjantaisen oloasun.
Tältä pohjalta homma jatkuu. Joulunaika kuluu huilimalla ja tutustumalla lähiympäristöön, ja ehkä jopa pääsen
tositoimiin johonkin lähellä sijaitsevista hiihtokeskuksista.
2003-05-13 09:02:04 DudeB
Arvosana: 4
hyvähyvähyvä
2003-06-24 15:03:41 Macbeth68
Arvosana: 5
Helppoa luettavaa! Hyvä tyyli
Mitä pidit?
Kirjaudu sisään, niin voit arvostella / kommentoida
Kirjaudu sisään
» Vinkkaa kaveria
» Tulosta artikkeli
Katso myös:
- Elämää Espanjassa,
viimeinen luku
Arvosanojen keskiarvo:
4.50
Äänien lkm: 2
Julkaistu: 22.12.2002
Muutettu: 24.6.2003
ROCsport.com © 1999-2003
MAINOKSIA: