egypti ja faraoiden niili...2020/03/08 · kaupunkia 800-luvulla. egyptin (misr) fatimidien...
TRANSCRIPT
1/13
Näe Niilin, Egyptin elämän virran, merkittävimmät nähtävyydet Kairosta Abu Simbelin
temppeleille. Koe virta, jolla faraot matkasivat ennen ajanlaskun alkua ja joka veti
puoleensa väkeä kaikista ilmasuunnista.
Asiantuntijanamme toimii professori emeritus Jaakko Frösén, ja matkaseuranamme on
eri alojen alumneja. Kairossa yövymme viiden tähden hotelleissa. Niilin risteilylle on
varattu ylellinen viiden tähden jokialus.
EGYPTI JA FARAOIDEN NIILI Alumnimatka Kairoon ja risteily Luxorista Assuaniin 28.2.–8.3.2020
2/13
EGYPTI
Väkiluvultaan Lähi-idän suurin valtio Egypti saa käytännössä kaiken käyttövetensä Niilistä. Patojen
yhteydessä on sähkövoimaa tuottavia voimaloita. Egyptin lähes koko väestö, 97 miljoonaa ihmistä,
asuu joko Niilin laaksossa eli Ylä-Egyptissä tai sen suistossa eli Ala-Egyptissä. Joitakin läntisiä
keitaita lukuun ottamatta siellä sijaitsee Egyptin koko viljelykseen kelpaava maa-ala. Se on valtion
koko runsaan miljoonan neliökilomerin pinta-alasta vaivaiset 3,5 prosenttia.
Päiväntasaajan alueen Afrikassa Saharan kuivuessa ja autioituessa väki muutti idässä Niilin
jokilaaksoon ja alkoi muodostaa yhteisöjä, jotka siirtyivät keräys- ja metsästystaloudesta
maanviljelykseen (ns. neoliittinen vallankumous). Yhteisöt omaksuivat yhteisiä uskomuksia ja
olivat yhteydessä naapuriheimoihin lännessä, etelässä ja etenkin idässä Aasian puolella, missä
kulttuuri edistyi suurin piirtein samoin askelin. Niilin varrelle syntyi kaksi keskittymää, joiden
alueella keskinäinen kanssakäyminen oli vilkkaampaa, toinen Niilin laaksoon eli Ylä-Egyptiin ja
toinen suistoon eli Ala-Egyptiin. Yhteisen Egyptin historian katsotaan alkaneen näiden kahden alueen
heimojen yhdistämisestä n. 3000 eaa. Yhdistäjää alettiin kutsua faraoksi (”suuri talo”) ja hänen
kunniatitteleikseen annettiin mm. ”molempien maiden herra” ja ”auringonjumala Ran poika” eli ”elävä
Horus-jumala”. Hänen tunnuksenaan olivat haukka sekä Ylä-Egyptin korppikotka ja lotus ja Ala-Egyptin
kobra (ureus) ja papyrus.
Historiankirjoittajat ovat jakaneet Egyptin pitkän historian valtakuntien kausiin – vanha, keski- ja
uusi valtakunta – ja välikausiin. Faraot jaettiin dynastioihin, jotka eivät välttämättä merkitse
sukulaisuutta. Tärkeimmät pääkaupungit sijaitsevat Keski-Egyptin Memfisissä ja Etelä-Egyptin
Luxorissa eli Thebassa. Uuden valtakunnan aikana Egypti hallitsi myös laajoja alueita Lähi-idässä.
Useat faraot kävivät siellä sotia. Egyptin ns. myöhäiskauden aikana valtaa pitivät pääasiassa
3/13
aasialaiset imperiumit Assyria ja Persia. Vieraitten dynastioiden jälkeen Aleksanteri Suuri ”vapautti”
Egyptin persialaisten ikeestä ja aloitti kreikkalais-roomalaisen kauden 332 eaa.–395 jaa. Hän perusti
Egyptiin uuden pääkaupungin Aleksandrian ja asetti satraapikseen kenraalinsa Ptolemaioksen. Itse
hän jatkoi faraona. Kun hänen kuoltuaan kenraalit ja vallanperijät eli diadokit päättivät jakaa vallan ja
Aleksanterin valtaamat alueet keskenään, Ptolemaios jäi Egyptiin ja julistautui kuninkaaksi ja faraoksi
vuonna 304 eaa. Ptolemaiosten suku hallitsi Egyptiä faraoina viimeiseen Ptolemaiokseen Kleopatra
VII:een asti vuoteen 30 eaa. Rooman keisarit jatkoivat Egyptin faraoina, vaikka imperiumin provinssissa
Rooman ritariluokan käskynhaltijat eli prefektit hoitivat käytännössä koko hallinnon. Keisarit vierailivat
Egyptissä harvoin. Kristinusko levisi Egyptin kreikankielisten juutalaisten ja kreikkalaisten keskuuteen
jo ensimmäisellä vuosisadalla ja siellä syntyi luostarilaitos. Pian myös Egyptin kantaväestö kääntyi
kristinuskoon ja alkoi selittää sitä omalla kielellään koptilla. Myöhäisantiikin aikana Egypti kuului
vuodesta 395 jaa. lähtien Itä-Rooman keisarikuntaan, jota on myöhemmin alettu kutsua Bysantiksi.
Sen keskuspaikka oli Konstantinopoli. Khalkedonin ekumeenisessa kirkolliskokouksessa 451 Egyptin
monofysiittinen koptilainen kirkko erotettiin ekumeenisesta yhteydestä.
Profeetta Muhammad perusti islamin uskon ja pakeni Mekasta Medinaan 622. Hänen jälkeensä
arabit valtasivat Lähi-idän ja tulivat Egyptiin 640 Kalifi Omarin kenraalin Amr Ibn al-Asin johdolla.
Uusina hallitsijoina jatkoivat kalifi Othman ja kalifi Ali (profeetan vävy, shiiojen (”seuraajien”)
suuntauksen aloittaja) vuoteen 658. Sunnalaisten (”tradition noudattajien”) umaijadien aikana
hallinto oli Damaskoksessa ja siirtyi abbasidien ajaksi Bagdadiin 750. Abbasidien aika (750–969) oli
arabikulttuurin kukoistusaikaa myös Egyptissä. Välillä Egyptissä esiintyy itsenäistymispyrkimyksiä,
mutta Pohjois-Afrikan shiialaiset fatimidit, jotka saivat nimensä profeetta Muhammadin tyttären ja kalifi
Alin vaimon Fatiman mukaan käyttivät valtaa ristiretkiin asti (969–1171). Fatimidien kärsittyä tappioita
ristiretkeläisille kurdisyntyinen turkkilaiseen seldzukkien armeijaan värväytynyt voittoisa Saladin
otti Egyptin haltuunsa ja perusti uuden lyhytaikaisen aijubidien dynastian (1171–1250). Ristiretket
torjuttiin, mutta turkkilaisten armeijaan värväämät mamelukit kaappasivat vallan pitkäksi aikaa
1250–1517. He laajensivat valtaansa myös Lähi-itään ja pystyivät torjumaan mongolien hyökkäykset
1200-luvun lopulla. Vasco da Gaman Afrikan ympäripurjehdus (1497–9) avasi uuden meritien Intiaan
ja Kaukoitään, mikä merkitsi vakavaa kilpailijaa Egyptin valvomalle idänkaupalle. Osmaniturkkilaiset
ottivat Egyptin haltuunsa 1517–1798. Osmanit hallitsivat Lähi-itää ja sen kautta kulkevaa
pyhiinvaellusreittiä sekä idänkauppaa. Siksi he olivat esteenä europpalaisille, ennen muuta Ranskalle
ja briteille. Napoleon Bonaparte ilmestyi Aleksandrian edustalle 1798 ja voitti mamelukit pyramidien
taistelussa, mutta amiraali Horatio Nelson tuli perässä ja tuhosi Ranskan laivaston Abukirissa.
Napoleon ajoi mamelukit Egyptin etelärajalle asti ja voitti apuun lähetetyn osmanien sotajoukon, mutta
joutui luovuttamaan briteille 1801. Aleksandriaa piirittäessään britit kaivoivat kanavan Välimerestä
Aleksandrian eteläpuolella sijainneeseen suureen makean veden Mareotisjärveen ja pilatessaan
ranskalaisten ja koko Aleksandrian talousveden aiheuttivat ekokatastrofin, josta ei ole vieläkään
toivuttu. Ranskalaiset sen sijaan aloittivat Egyptin historian tutkimisen ja säilyttämisen, mikä johti
mm. hieroglyfien avaamiseen. Samoin Ranskasta saatiin paljon maatalouteen ja teknologiaan liittyvää
kehitysapua. Britannian teollinen vallankumous toi mukaan uusia tuulia.
Osmanien armeijaan oli värväytynyt Kreikan Kavallassa albanialaiseen sukuun syntynyt Mehmet
Ali, joka oli mukana jo apuun lähetetyssä turkkilaisessa sotajoukossa ja joka Ranskan ja brittien
tuella ryhtyi länsimaistamaan Egyptiä. Hän perusti Egyptin kuningaskunnan ja otti kunnianimekseen
Muhammad Ali Pasha (1805–48). Hän perusti kuningasdynastian ja yksi hänen seuraajistaan,
Ismail Pasha (1863–79), rakennutti Ranskan avulla Suezin kanavan kilpailevaksi idänkaupan
meritieksi. Kansannousujen vuoksi britit ottivat Egyptin protektoraatikseen (1882) ja jättivät paikalle
sotajoukkojaan vielä Egyptin itsenäistyessä 1922. Joukot poistettiin vasta 1956 kenraali Gamal Abdel
Nasserin vuoden 1952 Aleksandriassa alkaneen vallankumouksen ja kuningas Farukin karkoituksen
jälkeen. Uusi Egyptin arabitasavalta kääntyi Neuvostoliiton puoleen, josta se nyt sai teknologista
4/13
apua erityisesti armeijalleen ja uuden suuren padon rakentamiseksi Assuaniin. Suezin kriisin (1956)
jälkeen muodostettiin lyhytaikainen Yhdistynyt arabitasavalta Egyptin ja Syyrian kesken (1958–61).
Egypti käytti yksin sen nimeä vielä kymmenen vuotta. Sen sotajoukot kärsivät kirvelevän tappion
Israelille Nasserin aloittamassa kuuden päivän sodassa 1967, ja Egypti menetti Siinain niemimaan.
Pato valmistui 1970, kaksi kuukautta ennen Nasserin kuolemaa. Presidentti Anwar Sadat sai Siinain
takaisin Jom Kippur -sodan 1973 ja Israelin kanssa solmitun Camp Davidin rauhan jälkeen 1979. Egypti
suljettiin pois YK:n puitteissa toimivasta ja jo 1945 perustetusta Arabiliitosta, ja Sadat murhattiin 1981.
Liiton jäseneksi Egypti palasi 1990. Presidentti Hosni Mubarak johti maata arabikevääseen ja Egyptin
kansannousuun 2011 asti, jolloin hän joutui eroamaan. Sisäisten väkivaltaisten levottomuuksien jälkeen
presidentiksi valittiin Abdel Fatah al-Sisi 2014.
kAIRO
Kalifi Omarin kenraali Amr Ibn el-As perusti 641 uuden arabiankielisen ja islamilaisen Egyptin
pääkaupungin al-Fustat (”telttakaupunki”) kreikkalaisen ja kosmopoliittisen Aleksandrian tilalle.
Bagdadissa 750 vallan ottaneet abbasidit ja heidän jälkeensä itsenäistyneet tulunidit laajensivat
kaupunkia 800-luvulla. Egyptin (Misr) fatimidien dynastia kutsui sitä nimellä Kairo (al-Qahirah
”Voittoisa”) vuodesta 969 ja perusti sinne Al-Asharin moskeijan, josta tuli myös vanhin islamilainen
yliopisto 988. Sinne siirrettiin 1000-luvun alussa Aleksandriasta myös koptien patriarkaatti.
Kairo sijaitsee Niilin suiston eteläpuolella, paikalla, missä nykyiset Niilin kaksi suuhaaraa Rosetta ja
Damietta eroavat toisistaan. Paikalla oli aikaisemmin roomalaisten 300-luvulla perustama kaupunki
Babylon, josta osia on näkyvissä nykyisessä vanhassa eli koptilaisessa Kairossa. Alue on laajentunut
nopeasti ja se käsittää vanhat historialliset Heliopoliksen (Ain Shams), Memfisin (Mit Rahina) ja Gizan
kaupungit. Jo 1300-luvulla asukasmäärä ylitti puoli miljoonaa, mutta 1347 alkanut musta surma puolitti
väestön. Kaupungin länsimaistaminen alkoi toden teolla Muhammed Ali Pashan ja Ismail Pashan aikana
1800-luvulla. Kairoon rakennettiin Pariisin mallin mukaan mm. bulevardeja, katuvalot, teatteri, ooppera
ja museo. Aluetta laajennettiin erityisesti Niilin rannoille. Väestöstä n. 5% oli länsimaisia, erityisesti
ranskalaisia. He miehittivät keskus- ja aluehallinnon tärkeitä virkoja ja rakensivat Kairoon toimivan
hallintokulttuurin.
Nykyisen pääkaupungin alue on yksi Afrikan laajimmista ja Lähi-idän laajin. Se on käynyt liian pieneksi.
Siksi Kairon ulkopuolelle ollaan rakentamassa uutta hallinnollista pääkaupunkia, johon siirretään
ministeriöt ja ainakin keskushallinnon virastot. Kaoottinen liikenne on tullut mahdottomaksi, sillä 3000
neliökilometrin alueella asuu n. 10 miljoonaa ihmistä ja vielä toiset n. 10 miljoonaa lähietäisyydellä
pääkaupunkiseudulla. Moottoriliikenteen seassa tallustaa aaseja ja hevosia. Jalkakäytävät ovat korkeat,
koska sadevesiviemäröintiä ei yleensä ole ja sateella vesi tulvii valtoimenaan.
5/13
Esna
NIILI”Egypti on Niilin lahja”, tiivisti kreikkalainen historiankirjoituksen isä Herodotos lähes 2500 vuotta sitten ollessaan
itse siellä matkalla. Suuri virta mahdollisti kaupunki- ja viljelykulttuurin kehittymisen autiomaan keskellä jo
varhain vuosituhansia ennen ajanlaskun alkua. Se pitää sitä yllä edelleen, vaikka joki on valjastettu padoilla.
Pohjoisessa Välimereen laskeva vuolas virta ja aina pohjoisesta etelään purjeisiin puhaltava tuuli teki liikkumisesta
ja kuljetuksesta helppoa. Vuosittaiset Niilin tulvat levittivät hedelmällistä lietettä laajalle alueelle Niilin uomassa ja
avasivat kulkuväyliä kivilouhoksille itä-länsisuunnassa.
Joen murroskohtia kutsutaan katarakteiksi. Niissä joen virta murtuu maan pintaan nousevaa peruskalliota ja sen
irtokiviä vasten muodostaen putouksia ja koskia. Niilissä on kuusi suurta kataraktia. Ensimmäinen katarakti sijaitsee
Egyptissä Assuanin eteläpuolella, mihin britit rakensivat ensimmäisen suuren padon 1899–1902. Toinen katarakti
Sudanin pohjoisrajalla on jäänyt Nasserin tekojärven alle, kun Neuvostoliiton avulla rakennettiin Assuanin uusi suuri
pato 1960–1970 muutamaa kilometriä vanhan padon eteläpuolelle. Muut kataraktit ovat Sudanin puolella.
Niili on asiantuntijoiden mukaan
maailman pisin joki, lähes 7000
km. (Sen kanssa kilpailee vain
Amazon, jota jotkut arviot
pitävät vielä pidempänä. Tarkat
mittaukset vielä puuttuvat
molemmista.) Vesimäärältään
se on kuitenkin vain puolet
Amazonista. Sen päähaara,
Valkoinen Niili, saa alkunsa
Itä-Afrikan Victoria-järveen
laskevista joista. Sudanin
pääkaupungin Khartumin
kohdalla siihen liittyy Etiopian
Tanajärvestä laskeutuva
Sininen Niili. Jokihaarojen
varsille jää 3,2 miljoonan
neliökilometrin valuma-alue,
joka kattaa kymmenesosan
Afrikan pinta-alasta. Alueella ja
sen rajoilla sijaitsee kymmenen
valtiota.
1. PäIvä: hELsINkI–kAIRO (PE 28.2.2020)
Lennämme Helsingistä aamupäivällä, teemme välilaskun ja saavumme Kairoon illalla.
Kuljetus hotelliin omalla linja-autolla. Päivällinen hotellissa.
2. PäIvä: GIzAN TAsANkO – sAkkARA – mEmFIs (LA 29.2.2020)
Vierailemme aluksi suurilla pyramideilla, aurinkolaivalla ja vanhan valtakunnan ylhäisten ja
virkamiesten haudoilla Gizassa ja Sakkarassa.
Egyptin vanhassa pääkaupungissa ja uskonnollisessa keskuksessa Memfisisssä
(muinaisegyptiksi Hikuptah ”Ptah-jumalan lahja”, minkä kreikkalaiset väänsivät muotoon
Aigyptos) luojajumala oli usein sinisenä, kaljuna ja liikkumattomana jalat yhdessä kuvattu
Ptah. Näemme siellä Ramses II:n jättiläispatsaan. Mahtava farao on kuvattu elävänä ja
liikkuvana. Hän ottaa askelen vasen jalka edellä. Jalkojen juuressa on pienempänä reliefinä
hänen lempivaimonsa Nefertari, joka koskettaa kädellään hellästi miehensä pohjetta.
Yritämme myös ratkaista kuuluisan alabasterisfinksin arvoituksen. Miksi temppeliä
vartioineella sfinksillä on koukkuparta, mikä yleensä esiintyy vain hautausmaita
vartioivilla sfinkseillä ja vainajilla?
6/7
7/13
3. PäIvä: EGYPTILäINEN musEO – ”RIIPPuvA kIRkkO” – Abu sARGA – bEN EzRA (su 1.3.2020)
Tutustumme Kairon egyptiläisen museon Egyptin vanhan, keski- ja uuden valtakunnan
arkeologisiin löytöihin, mm. Tutankhamonin haudan siellä olevaan esineistöön (osa on
siirretty muihin museoihin tai on maailmaa kiertävässä näyttelyssä). Tutustumme myös
Kairon vanhaan kristilliseen kaupunginosaan ja sen koptilaisiin nähtävyyksiin, museoon,
Babylonin linnakkeen päällä ”Riippuvaan kirkkoon” ja Abu Sargan (Pyhään Sergiuksen)
kirkkoon. Pyhä perhe pakeni Jeesuksen syntymän jälkeen kuningas Herodeksen
lastensurmaa Egyptiin, ja kerrotaan, että se yöpyi paikalla, jonka päälle rakennettiin
myöhemmin kirkko.
Pistäydymme entisen juutalaisten korttelin Ben Ezran synagogassa, joka on rakennettu
700-luvulla kristillisen Mikaelin basilikakirkon tilalle. Sen luona Niilin rannalla faraon tyttären
kerrotaan löytäneen pienen Mooseksen kaislakorissa. Synagoga on restauroitu Egyptin
viranomaisten toimesta. Edellisten restaurointitöiden yhteydessä 1894 sen seinästä löytyi
geniza, eli käytöstä poistettujen kuluneiden juutalaisten pyhien kirjoitusten kätköpaikka.
Tämä kuuluisa ”Kairon Geniza sisälsi n. 200.000 varhaista pergamenttifragmenttia”
hepreaksi, arameaksi ja arabiaksi. Niistä suuri osa sisälsi Tanakin eli juutalaisten Vanhan
testamentin varhaisemman tekstimuodon kuin 800-ja 1000-luvulta peräisin oleva kanonisoitu
masoreettinen Vanhan testamentin hepreankielinen versio.
Otamme yöjunan uuden valtakunnan pääkaupunkiin Luxoriin eli kreikkalaisittain Thebaan,
(muinaisegyptiksi Waset tai Nut ”kaupunki”).
8/7
4. PäIvä: LuxOR – kuNINkAIDEN JA kuNINGATARTEN LAAksO (mA 2.3.2020)
Tutustumme koko päivän länsirannalla uuden valtakunnan faraoiden kuolintemppeleihin
ja kalliohautoihin. Ohjelmassa ovat farao Amenhotep III:n kuolintemppelin ”Memnonin
kolossit”, Ramses III:n ja Hatsepsutin temppelit sekä kuningatarten laakson prinssien
haudat. Kuninkaiden laaksossa käymme joissakin faraoiden haudoissa, joista viimeisenä
ohjelmassa on ainoa lähes koskemattomana säilynyt Tutakhamonin hauta. Kuningashautoja
on löydetty kaikkiaan 64. Muinaista arkea ja juhlaa meille esitellään aatelisten haudoissa.
Astumme jokilaivaan, jossa vietämme seuraavat neljä yötä, päivällinen laivassa. Illalla on vielä
mahdollisuus nauttia Karnakin temppelin tunnelmallisesta ’Ääni ja valo’-tapahtumasta.
5. PäIvä: LuxOR – RIsTEILY EDFuuN (TI 3.3.2020)
Aamulla perehdymme itärannan Egyptin uuden valtakunnan suurimpiin rakennuksiin Karnakin
ja Luxorin temppeleihin. Karnakin temppeliä kreikkalaiset kutsuivat Homeroksesta lähtien
sataporttiseksi Thebaksi. Se oli oma alun perin paikalliselle luojajumalalle Ammonille
pyhitetty uskonnollinen kaupunkinsa pääkaupungin sisällä. Ammon yhdistettiin eteläisen
Assuanin luojajumalaan Khnumiin, jolta hän sain tunnuseläimekseen oinaan eli pässin.
Myöhemmin Ammon yhdistettiin pohjoisen Heliopoliksen ylimpään kuolemattomaan jumalaan
ja auringonjumalaan (Ra) ja nimeksi annettiin Ammon-Ra. Karnakin temppelistä löytyi 1903
maanalainen kätkö, jonne oli haudattu 750 rikkoutunutta veistosta. Samanlainen kätkö löytyi
1989 Luxorin temppelistä. Siellä oli piilossa 26 täysin ehjää veistosta, jotka nyt ovat Luxorin
museossa. Luxorin temppelin pyloneissa eli porttirakennelmissa täytemaana käytetyistä
palasista Ehknatonin aikaisista rikotuista reliefeistä on tehty palapeli museon seinälle.
9/13
Jokilaivamme vie meidät Niilin varrella olevien suurten temppeleiden (Edfun Horuksen temppeli
ja Kom Ombossa sijaitseva Ra-Horakhten eli ”Ran – kahden horisontin Horuksen” ja Sobekin eli
krokotiilijumalan kaksoistemppeli) kautta Assuaniin. Risteilyn aikana on mahdollisuus auringosta
nauttien seurata rantatörmien pienten yhteisöjen arkipäiväistä elämää ja ihailla jokimaisemia.
Yöpyminen laivalla Edfussa.
6. PäIvä: EDFu – kOm OmbO – AssuAN (kE 4.3.2020)
Ptolemaiosten aikainen Horuksen temppeli Edfussa on parhaiten säilynyt egyptiläinen temppeli.
Horus kuului Heliopoliksen jumalperheeseen Ran lapsenlapsiin. Kuolemattoman auringonjumalan
lapsista Osiris oli naimisissa sisarensa Isiksen kanssa ja hallitsi järjestäytynyttä maailaa, kun
taas Seth oli naimisissa sisarensa Nefthysin kanssa ja hallitsi
kaaostilaa maailman ulkopuolella. Seth oli kateellinen ja
tyytymätön osaansa. Hän surmasi ja paloitteli veljensä
Osiriksen. Isiksellä oli taikavoimia, koska hän ainoana
tiesi isänsä Ran oikean nimen. Hän keräsi puolisonsa palat
yhteen ja puhalsi Osirikseen hengen. Uutena hääyönä
Isis tuli raskaaksi ja synnytti ainoan poikansa Horuksen
”haukan”. Kuollut Osiris siirtyi hallitsemaan vainajia.
Siksi hänet kuvataan koukkupartaisena Osiris-asennossa,
liikkumattomana jalat yhdessä ja kädet rinnalla. Horus kosti
isänsä murhan, tappoi ja paloitteli Sethin, joka kuvataan usein
myös krokotiilina tai virtahepona. Tapahtuma on kuvattu
sarjakuvana Edfun temppelin pitkällä sisäseinällä. Kukaan ei
ainakaan toistaiseksi ole kerännyt paloja yhteen, sillä Nefthys
hylkäsi pahan puolisonsa ja siirtyi järjestäytyneen maailman
puolelle. Kaaos oli siis voitettu, mutta se saattaa aika ajoin
tulla esiin, etenkin öisin.
10/13
7. PäIvä: AssuAN – PhILAEN TEmPPELI (TO 5.3.2020)
Perillä Assuanissa (muinaisegyptiksi Abu ”elefantti” tai Swenet, kreikaksi Elefantine tai Syene)
näemme sekä vanhan (1902, 2 km x 54 m.) että uuden suuren padon (1970, 4 km x 111 m.). Vanha
pato oli valmistuessaan maailman suurin ja uusikin kuuluu edelleen maailman suurimpiin.
Teemme lyhyen jokimatkan moottorialuksella Isis-jumalattaren Philaen temppeliin, joka on Egyptin
temppeleistä parhaiten säilyneitä. Se on veden noustua vanhan padon yläpuolella ja lähes peitettyä
temppelin siirretty kivi kiveltä viereiselle Agilkian saarelle 1972. Palatessamme kaupunkiin käymme
graniittilouhoksilla katsomassa keskeneräistä Egyptin suurinta obeliskia (42 metriä, yli tuhat tonnia)
ja käymme pienessä nubialaisessa museossa. Iltapäivällä teemme purjehduksen Niilillä paikallisilla
perinteisillä felukka-aluksilla. Veneen ja purjeen malli on tuhansien vuosien takaa muinaisesta
Egyptistä. Assuanin paikallinen luojajumala oli oinaspäiseksi kuvattu Khnum. Suuri suosio oli myös
Niilin jumalalla, joka tunnettiin nimellä Hapi. Hän edusti molempia sukupuolia. Yöpyminen laivassa.
8. PäIvä: AssuAN – kAIRO (PE 6.3.2020)
Assuanista käsin teemme kokopäivän retken bussilla autiomaan halki Egyptin etelärajalle, Abu
Simbelin temppeleille. Kaksi Ramses II:n kallioon koverruttamaa temppeliä, isompi hänelle itselleen
ja pienempi lempivaimo Nefertarille, on pala palalta (à 20 tonnia) nostettu turvaan suuren padon
nostattaman Nasser-järven tieltä. Temppelit perustettiin Egyptin etelärajalle varoitukseksi mahdollisille
maahan tunkeutujille, sen jälkeen kun Ramses II oli palannut ”voitokkaalta” Syyrian sotaretkeltään
heettiläisiä vastaan 1274 eaa. Antiikin suurimpiin kuuluva Kadeshin taistelu, johon osallistui 5000
sotavaunua ja joka on kuvattu suuren temppelin sisäseinälle päättyi kuitenkin muiden lähteiden
mukaan ratkaisemattomana. Jättiläiskokoisten Ramsesta esittävien patsaitten jalkoihin on kautta
aikain raapustettu kirjoituksia. Monet niistä ovat kreikkaa, Anatolian kaariaa ja Lähi-idän foinikiaa ja
11/13
ne sisältävät farao Psammetikhos II:n sotajoukossa palvelleiden palkkasotilaiden nimiä ja
joukko-osastoja. Ne kuuluvat vanhimpiin meille säilyneisiin kreikkalaisiin piirtokirjoituksiin
vuodelta 592. Tuolloin farao teki pitkän sotaretken etelään aikaisemmin Ylä-Egyptiä
hallinneita ”etiopialaisia” vastaan. Suuri temppeli on pyhitetty Ra-Horakhtelle (”Ra kahden
horisontin Horus”) ja pienempi haukkajumalan Horuksen puolisolle lehmäjumalatar Hathorille.
Johann Ludwig Burckhardt löysi temppelit länsimaailmalle vuonna 1813 (vuoden kuluttua
siitä, kun hän oli löytänyt Petran rauniokaupungin). Usean yrityksen jälkeen temppelit
kaivettiin lopullisesti esiin paksusta hiekkapeitosta vasta 1909. Ajomatka on pitkä n.
300 km. Sen aikana asiantuntijamme kertoo tarinoita muinaisen Egyptin historiasta ja
kulttuurista. Lennämme iltalennolla Kairoon.
9. PäIvä: kAIRO (LA 7.3.2020)
Matkan viimeisenä päivänä tutustumme islamilaisen Kairon nähtävyyksiin, Saladinin
1176–84 ristiretkeläisiä vastaan rakennuttamaan linnakkeeseen Citadeliin ja Muhammed
Alin 1828–48 rakennuttamaan osmanityyliseen Alabasterimoskeijaan. Tutustumme myös
alempana Vanhassa Kairossa sijaitseviin Sultan Hassanin 1361 valmistuneeseen suureen
mamelukkityyliseen madrasaan (moskeijakouluun) ja jo 879 valmistuneeseen abbasidien
samarratyyliseen Ibn Tulunin vanhaan moskeijaan. Lopun aikamme vietämme Khan el-
Khalilin sukissa eli basaarissa eli ’ostoskeskuksessa’, joka 1500-luvulla oli karavanserai eli
kauppakaravaanien levähdys- ja yöpymispaikka. Jäähyväisillallinen Kairon hotellissa.
10. PäIvä: kAIRO–hELsINkI (su 8.3.2020)
Aamiaisen jälkeen lähdemme kotimatkalle, lennämme välilaskullisella lennolla Helsinkiin.
12/13
hOTELLIT:Kairo: Steigenberger Pyramids Hotel tai vastaava ***** Meridien Airport Hotel tai vastaava *****
LENTOAJAT:Lentoajat ilmoitetaan huhtikuun 2019 aikana.
mATkAN hINTA:Matkan hinta on 2995 euroa/henkilö kahden hengen huo-neessa. Pyynnöstä järjestämme myös yhden hengen huoneita. Yhden hengen huoneen lisämaksu on 565 euroa. Yhden hengen huoneita on rajoitettu määrä. Hinta perustuu 1.2.2019 vaihtokurssiin. Pidätämme oikeuden hinnanmuutoksiin johtuen valuuttakursseista, veroista, lentojen hinnoista, polttoaineen hinnasta, maahantulomääräyksistä tai muusta vastaavasta meistä riippumattomista syistä. Lennot vahvistetaan maalis-kuussa 2019.
mATkAN hINTAAN sIsäLTYY:
•Lennot Helsinki–Kairo meno-paluu •Kaikki retket kuljetuksineen, sisäänpääsyt, paikallinen
englanninkielinen opas ja suomenkielinen asiantuntijaselostus
•Kuljetukset ohjelman mukaisesti•Junamatka Kairo – Luxor makuuvaunussa,
yhteinen wc.•Sisäinen lento Assuan – Kairo•Aamiaisbuffet kaikkina päivinä (junassa kevyt aamupala),
8 lounasta ja 9 päivällistä•Juomarahat varustamolle, hotelleihin, kuljettajille ja
paikallisoppaalle•Hotellit ja risteily egyptiläisellä 5 tähden luokituksella
– 2 yötä Cairo Pyramids hotellissa (Steigenberger Pyramids Hotel) tai vastaava – 4 yötä laivalla m/s Salima, m/s Farida tai vastaava, varustamon kotisivut: www.sabenagroup.com– 2 yötä hotellissa lähellä Kairon lentokenttää, Meridien Airport Hotel tai vastaava
•Matkanjohtaja ja asiantuntijaopas Alumniyhdistyksestä
mATkAN hINTAAN EI sIsäLLY:•Matkavakuutus ja peruutusturva•Ruokajuomat, henkilökohtaiset menot (esim. baarivirvokkeet)•Ruokailut, joita ei ole ohjelmassa mainittu•Viisumi•Ääni- ja valo iltashow Karnakissa•Menot, joita ei ole matkaohjelmassa mainittu
mATkAEhDOT:•Varataan oikeus matkaohjelman muutokseen•Osallistujien vähimmäismäärä 28 henkilöä•Ilmoittautumismaksu on 200 euroa, loppulasku erääntyy
noin 6 viikkoa ennen lähtöä
TIETOA mATkAsTA
13/13
PERuuTusEhDOT:Ilmoittautumisen jälkeen Ilmoittautumismaksu13.9.19–14.12.19 25% matkan hinnasta veloitetaan15.12.19–13.1.19 50% matkan hinnasta veloitetaan14.1.19-–27.1.20 75% matkan hinnasta veloitetaan28.01.20 jälkeen 100% matkan hinnasta veloitetaan
Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin sekä muutoksiin, jotka eivät johdu meistä, esimerkiksi paikalliset vero- tai valuuttakurssimuutokset, polttoaineen hinnat, maahantulo-määräykset, lentojen hinnat. Matkanjärjestäjän erityisehtojen vuoksi pyydämme tarkistamaan jo varausvaiheessa, että matkavakuutuksenne ja peruutusturvanne kattavat tämän matkan peruutusehdot.
vIIsumI JA PAssI:Suomen kansalainen tarvitsee Egyptiin matkustusasiakirjaksi passin, jonka tulee olla voimassa 6 kuukautta maasta poistumisen jälkeen. Egypti on ottamassa käyttöön elektro-nisen viisumin, jonka matkustaja hakee itse. Jos elektroniset viisumit eivät ole käytössä vielä helmikuussa 2020, järjeste-tään ”visa upon arrival” EU-kansalaisille, jonka kustannus on noin 25 euroa.
LIsäTIEDOT JA vARAuksET:Varaukset ensisijaisesti sähköpostitse [email protected] tai puhelimitse 040 483 4950.
Esitteen mustavalkoiset kuvat ovat Göran Schildtin Niilin matkalta. Lähde: Christine och Göran Schildts stiftelse.