eduskunnan valiokuntaopas 2008

�

VALIOKUNTAOPAS�2008

Valiokuntien yleisohjeet

Puhemiesneuvosto on 11 päivänä joulukuuta 2007 antanut eduskunnan työjärjestyksen 6 §:n 1 momentin 10 kohdan nojalla seuraavat valiokuntien yleisohjeet.

Yleisohjeet tulevat voimaan 1 päivänä helmikuuta 2008.

�

Tämä PDF-tiedosto on tarkoitettu erityisesti näytöltä katsottavaksi.

Tiedosto avautuu Acrobat-ohjelmistolla.

Tiedostossa liikkumista helpottaa linkitetty sisällysluettelo (Bookmarks).

Luettelon saa näkyviin napsauttamalla näytön vasemmassa laidassa olevaa Bookmarks-välilehtikuvaketta. Paikasta toiseen siirrytään napsauttamalla kuvaketta. Pieni plussa ku-vakkeen edessä tarkoittaa, että kyseisessä luvussa on alaotsikoita, jotka aukeavat näkyviin plussaa nap-sauttamalla.

Mikäli tiedoston toimivuudessa on ongelmia, niistä voi ilmoittaa osoitteeseen

[email protected]

�

�

VALIOKUNTAOPAS

Eduskunta päättää asioista täysistunnossa, jossa käsittelyn pohjana on kussakin asiassa erikoisvaliokun-nan laatima mietintö. Erikoisvaliokuntien pääasiallisena tehtävänä on käsitellä asioita valmistelevasti va-liokuntien toimialajaon mukaisesti ja laatia asioista täysistuntoa varten mietintöjä. Erikoisvaliokunnat osallistuvat myös Euroopan unionin asioiden käsittelyyn antamalla asioista lausuntoja suurelle valio-kunnalle tai ulkoasiainvaliokunnalle. Lisäksi erikoisvaliokunnat antavat toimialaltaan lausuntoja asioita valmistelevasti käsitteleville mietintövaliokunnille. Perustuslakivaliokunnan erityisenä tehtävä on antaa lausuntoja sen käsittelyyn tulevien asioiden perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ih-misoikeussopimuksiin. Tarkastusvaliokunnalla ja tulevaisuusvaliokunnalla on niin ikään muista erikois-valiokunnista poikkeavia erityistehtäviä.

Tämä opas sisältää perustuslakia ja eduskunnan työjärjestystä tarkempia yleisiä ohjeita eduskunnan va-liokuntalaitoksesta ja valiokuntien työstä. Oppaassa on ohjeita muun ohella valiokuntien organisaatios-ta ja toimialajaosta samoin kuin valiokuntien kokouksista ja asioiden käsittelystä sekä mietintöjen ja lau-suntojen laatimisesta.

�

1� EDUSKUNNAN�VALIOKUNNAT

1.1� Valiokunnat�ja�niiden�asettaminen�

ValiokunnatEduskunnan valiokuntia ovat suuri valiokunta sekä pysyvät ja mahdolliset tilapäiset erikoisvaliokunnat (PL 35 §:n 1 ja 2 mom., TJ 7 §:n 1 ja 2 mom).

Suuri valiokunta on pysyvä valiokunta. Sen toimiala on yleinen. Suuren valiokunnan pääasiallisena teh-tävänä on lausua eduskunnan kanta eduskunnan toimivaltaan kuuluvista Euroopan unionin muista kuin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevista asioista. Suurella valiokunnalla on myös lakiehdotusten käsit-telyyn liittyviä joitakin tehtäviä.

Erikoisvaliokunnan toimiala on suuresta valiokunnasta poiketen erityinen. Toimiala osaltaan rajaa kun-kin erikoisvaliokunnan tehtäviä.

Tilapäinen valiokunta voidaan asettaa valmistelemaan tai tutkimaan erityistä asiaa.

Pysyvät valiokunnatPysyvät valiokunnat ovat suuri valiokunta (SuV) ja seuraavat erikoisvaliokunnat (PL 35 §:n 1 mom, TJ 7 §:n 1 mom.): perustuslakivaliokunta (PeV) ulkoasiainvaliokunta (UaV) valtiovarainvaliokunta (VaV) tarkastusvaliokunta (TrV) hallintovaliokunta (HaV) lakivaliokunta (LaV) liikenne- ja viestintävaliokunta (LiV) maa- ja metsätalousvaliokunta (MmV) puolustusvaliokunta (PuV)

1�Eduskunnan�valiokunnat

�

sivistysvaliokunta (SiV) sosiaali- ja terveysvaliokunta (StV) talousvaliokunta (TaV) tulevaisuusvaliokunta (TuV) työelämä- ja tasa-arvovaliokunta (TyV) ympäristövaliokunta (YmV).

Valiokunnan asettaminen ja toimikausiPysyvät valiokunnat asetetaan viipymättä eduskunnan kokoonnuttua vaalikauden ensimmäisille valtio-päiville. Valiokunnan jäsenten ja varajäsenten vaali toimitetaan suhteellisen vaalitavan mukaan, jollei eduskunta ole vaalista yksimielinen (PL 35 ja 37 §, TJ 17 §:n 2 mom.).

Valiokunnat on käytännössä asetettu vaalikauden ensimmäisten valtiopäivien 3. tai 4. täysistunnossa. Va-liokunnat on yleensä asetettu yksimielisesti ns. sopuvaalilla.

Pysyvät valiokunnat asetetaan koko vaalikaudeksi. Valiokunta voidaan kuitenkin asettaa puhemiesneu-voston ehdotuksesta uudelleen valtioneuvoston tultua eduskuntavaalien jälkeen nimitetyksi. Valiokun-nan uudelleen asettaminen voi vaalikauden alun järjestäytymistoimenpiteiden yhteydessä tulla kysymyk-seen lähinnä sellaisissa tilanteissa, joissa täydennysvaalia ei syystä tai toisesta saada aikaiseksi tai vaali ei muista syistä ole tarkoituksenmukainen keino muutosten tekemiseksi valiokunnan kokoonpanossa (TJ 17 §:n 1 mom., PeVM 11/2006 vp, s. 2/II).

Valiokunta voidaan puhemiesneuvoston ehdotuksesta asettaa uudelleen myös vaalikauden aikana. Tä-mä voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, jos valiokunnan tehtävät muuttuvat olennaisesti kesken vaali-kauden, kuten tapahtui suuren valiokunnan ryhtyessä joulukuussa 1993 käsittelemään ETA-asioita (PL 37 §:n 1 mom., HE 1/1998 vp, s. 90/I).


�

Tilapäinen valiokuntaEduskunta voi asettaa tilapäisen valiokunnan valmistelemaan tai tutkimaan erityistä asiaa (PL 35 §:n 1 mom., TJ 6 §:n 1 mom. 13 kohta, 7 §:n 2 mom., 8 §:n 2 mom.).

Tilapäinen valiokunta asetetaan tarvittaessa. Sen jäsenten ja varajäsenten määrästä päättää eduskunta. Pu-hemiesneuvoston tehtävänä on tehdä ehdotuksia tilapäisen valiokunnan asettamisesta sekä siitä, kuinka monta jäsentä ja varajäsentä tällaiseen valiokuntaan asetetaan. Valiokunnan jäsenten ja varajäsenten vaa-liin sovelletaan pysyvän valiokunnan vaalista annettuja säännöksiä, määräyksiä ja ohjeita. Tilapäisen va-liokunnan toimikausi jatkuu, kunnes valiokunta on saanut tehtävänsä suoritetuksi.

1.2� Valiokunnan�jaosto

Valiokunta voi asettaa keskuudestaan jaoston valmistelemaan käsiteltävänään olevaa asiaa sekä laatimaan siitä mietintö- tai lausuntoluonnoksen valiokuntaa varten (TJ 41 §). Jaosto voidaan asettaa pysyvästi tiet-tyä asiaryhmää tai tilapäisesti jonkin asian valmistelua varten.

Jaostoon sovelletaan valiokunnasta annettuja säännöksiä, määräyksiä ja ohjeita, jollei erikseen muuta sää-detä tai määrätä (ks. jakso 3.9 ja 7.5).

Valtiovarainvaliokunta työskentelee kahdeksaan pysyvästi asettamaansa jaostoon jakaantuneena. Val-tiovarainvaliokunnan jaostot ovat hallinto- ja turvallisuusjaosto (HtJ), verojaosto (VeJ), sivistys- ja tiede-jaosto (SitJ), maatalousjaosto (MaJ), liikennejaosto (LiJ), työ- ja elinkeinojaosto (TeJ), kunta- ja terveys-jaosto (KutJ) sekä asunto- ja ympäristöjaosto (AyJ).

Suuri valiokunta asettaa keskuudestaan työjaoston, joka tekee valiokunnalle ehdotuksia valiokunnan työn yleisestä suunnittelusta ja ohjauksesta sekä valmistelee muut valiokunnan sille osoittamat asiat (SuVTJ 3 §:n 1 mom.). Suuri valiokunta voi lisäksi asettaa muita pysyviä tai tilapäisiä jaostoja (SuVTJ 3 §:n 2 mom.).


�

1.�� Valiokunnan�järjestäytyminen

JärjestäytymiskokousValiokunta järjestäytyy viipymättä sen tultua asetetuksi (TJ 17 § 2 mom.).

Valiokunnan ensimmäisen kokouksen eli ns. järjestäytymiskokouksen kutsuu koolle valiokunnan iältään vanhin jäsen (ikäpuheenjohtaja). Hän johtaa kokouksessa puhetta, kunnes valiokunnan puheenjohtaja on valittu (TJ 17 § 4 mom.).

Ikäpuheenjohtajalle toimitetaan järjestäytymiskokousta varten ote eduskunnan päätöspöytäkirjasta, jo-ka sisältää luettelon valiokuntaan valituista jäsenistä ja varajäsenistä. Kokouksen nimenhuuto toimite-taan tämän otteen mukaan.

Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaaliValiokunnan järjestäytymiskokouksessa valitaan valiokunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Suuri valiokunta valitsee kuitenkin kaksi varapuheenjohtajaa (SuVTJ 2 §:n 1 mom.).

Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaalissa noudatetaan soveltuvin osin puhemiehen vaalista annet-tuja säännöksiä, jollei valiokunta yksimielisesti toisin päätä (TJ 17 § 3 mom.). Vaali toimitetaan näin ol-len umpilipuin (PL 34 § 2 mom. ja VS 5 §), jollei valiokunta yksimielisesti päätä käyttää muuta vaalitapaa. Vaalin toimittamista varten ikäpuheenjohtaja voi kutsua kaksi valiokunnan jäsentä ääntenlaskijoiksi.

Vaalissa valituksi tulee se valiokunnan jäsen, joka saa enemmän kuin puolet annetuista hyväksytyistä ää-nistä (ns. ehdoton enemmistö). Jos kukaan ei ole kahdessa ensimmäisessä äänestyksessä saanut tarvitta-vaa enemmistöä annetuista äänistä, valituksi tulee kolmannessa äänestyksessä eniten ääniä saanut valio-kunnan jäsen (PL 34 § 2 mom. ja TJ 17 §:n 3 mom.).

Valiokunnan puheenjohtajan tultua valituksi toimitetaan hänen johdollaan varapuheenjohtajan vaali.


8

Ilmoitus vaalistaPuheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaalien tuloksista ilmoitetaan eduskunnalle (TJ 17 §:n 3 mom.). Kokouksen sihteeri toimittaa ilmoituksen eduskunnan pääsihteerille heti valiokunnan järjestäytymis-kokouksen päätyttyä.

Järjestäytymiskokouksen muut asiatJärjestäytymiskokouksessa voidaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaalien lisäksi käsitellä valio-kunnan sihteerin määräämistä koskeva apulaispääsihteerin lausuntopyyntö, jos se on valiokuntaan saa-punut. Muita asioita ei järjestäytymiskokouksessa yleensä käsitellä eikä pidä käsitellä, ellei siihen ole jon-kin asian kohdalla välttämätöntä tarvetta.

Järjestäytymiskokouksessa ilmoitetaan valiokunnan seuraavasta kokouksesta, jos sen ajankohta tiede-tään.

Valiokunnan jaostoValiokunnan jaoston asettamisesta ja kokoonpanosta ks. jaksot 2.2 ja 3.9.

1.�� Erikoisvaliokuntien�tehtäväjaon�perusteet

MinisteriövastaavuusperiaateErikoisvaliokuntien tehtäväjaon lähtökohtana on väljähkösti sovellettava ministeriövastaavuusperiaate. Pyrkimyksenä on, että kunkin valiokunnan asiallinen toimiala muodostaisi sisällöllisesti selkeän koko-naisuuden ja vastaisi pääpiirteittäin jonkin ministeriön toimialaa. Tämän on tarkoitus edistää valiokun-nan jäsenten mahdollisuuksia perehtyä ja erikoistua valiokuntansa toimialan asioihin sekä kiinteyttää valiokunnan ja asianomaisen ministeriön välistä yhteydenpitoa. Ministeriövastaavuusperiaatteen yleises-tä lähtökohdasta on kuitenkin monia poikkeuksia.


�

Suomen kansainvälisten suhteiden kannalta merkittävät valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoit-teet kuuluvat ulkoasiainvaliokunnan toimialaan. Muut kuin merkittävät valtiosopimukset ja kansainväli-set velvoitteet käsitellään siinä erikoisvaliokunnassa, jonka toimialaan asianomainen sopimus tai velvoi-te sisältönsä puolesta kuuluu.

Valiokuntien tehtäväjaon perusteita sovelletaan eritellysti ja asiaperusteisesti. Siten esimerkiksi vi-ranomaisia tai valtionhallinnon muita yksiköitä tai niiden toimintaa koskevia asioita voidaan käsitellä useammassakin erikoisvaliokunnassa kustakin asiasta ja näkökulmasta riippuen. Esimerkiksi suojelu-poliisin toimintaan liittyviä asioita voidaan hallintovaliokunnan lisäksi käsitellä perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta perustuslakivaliokunnassa, ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta ulkoasiainvaliokunnas-sa, määrärahojen osalta valtiovarainvaliokunnassa sekä valtion taloudenhoidon laillisuuden ja tarkoituk-senmukaisuuden näkökulmasta tarkastusvaliokunnassa.

Tehtäväjaosta poikkeaminenVahvistettua erikoisvaliokuntien tehtäväjakoa sovelletaan joustavasti. Tehtäväjaosta voidaan poiketa tapauksittain, jos se on tarpeen esimerkiksi valiokuntien töiden tasaamiseksi tai ministeriöiden toimialo-jen muuttumisen vuoksi.

Valtioneuvoston piirissä mahdollisesti tehtävät päätökset ministeriöiden välisen toimialajaon muutoksis-ta eivät automaattisesti muuta erikoisvaliokuntien tehtäväjakoa. Ministeriöiden tehtäväjaon uudelleen-järjestelyt valtioneuvoston sisällä kuitenkin lisäävät tarvetta poiketa ministeriövastaavuusperiaatteesta.


10

1.�� Valiokuntien�toimialat

Suuri valiokunta (SuV)Suuren valiokunnan toimialaan kuuluvat Euroopan unionin asiat yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa lukuun ottamatta. Yleensä yksi tai useampi erikoisvaliokunta antaa niistä lausunnon toimialaltaan suu-relle valiokunnalle. Lisäksi suuri valiokunta käsittelee sellaiset lakiehdotukset, jotka tulevat täysistunnos-ta niiden ensimmäisestä käsittelystä suuren valiokunnan käsiteltäviksi.

Perustuslakivaliokunta (PeV)Perustuslakivaliokunnan toimialaan kuuluvat:

perustuslaki (TJ 32 §:n 4 mom.) ja sen kanssa läheisessä asiallisessa yhteydessä oleva lainsäädäntö, kuten vaaleja, ylimpiä valtioelimiä paitsi ministeriöiden välistä työnjakoa, Ahvenanmaan itsehallin-toa ja saamelaisia samoin kuin kansalaisuutta, kielioikeuksia, puolueita sekä uskonnon-, sanan- ja kokoontumisvapautta koskevat asiat,lausunnot käsiteltäessä perustuslainsäätämisjärjestyksessä säädettäviksi esitettyjä lakiehdotuksia se-kä valiokunnan käsiteltäviksi lähetettyjen muiden lakiehdotusten ja asioiden perustuslainmukaisuu-desta ja suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin (PL 74 §, TJ 38 §:n 2 mom.),eduskunnan työjärjestys, eduskunnan vaalisääntö ja eduskunnan kanslian ohjesääntö sekä eduskun-nan oikeusasiamiestä koskeva lainsäädäntö,hallituksen toimenpidekertomus ulko- ja turvallisuuspoliittista osaa lukuun ottamatta (TJ 32 §:n 4 mom.) ja kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta,valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen kertomukset,ns. ministerivastuuasiat (PL 114, 115 ja 117 §), valmiuslain ja puolustustilalain nojalla eduskuntaan toimitettavat säädökset,eduskunnan oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiehen (TJ 11 §:n 1 mom.) tehtävään ilmoittautu-neiden arviointi apulaisoikeusasiamiehen sijainen mukaan luettuna (eduskunnan oikeusasiamiehes-tä annetun lain 16 §),

•

•

•

•

••••


11

kannanotot käsiteltäessä edustajantoimesta erottamista tai edustajantoimen lakkaamista, eduskun-nan oikeusasiamiehen tai apulaisoikeusasiamiehen vapauttamista taikka tasavallan presidentin ri-kosoikeudelliseen vastuun toteutumista (PL 28 § 3 ja 4 mom., 38 ja 113 §, TJ 28 § 2 mom.) jamenettelytapakysymykset, jos eduskunta ei perustuslain 42 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauk-sissa tyydy puhemiehen menettelyyn.

Ulkoasiainvaliokunta (UaV)Ulkoasiainvaliokunnan toimialaan kuuluvat:

ulko- ja turvallisuuspolitiikka,Euroopan unionin yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka Euroopan turvallisuus- ja puolustuspoli-tiikka mukaan luettuna (PL 96 ja 97 §),kauppapolitiikka,kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö, merkittävät kansainväliset järjestöt ja niiden toiminta siltä osin kuin ne eivät kuulu muun valiokun-nan toimialaan,asiat, jotka koskevat Suomen kansainvälisten suhteiden kannalta merkittävien valtiosopimusten ja muiden kansainvälisten velvoitteiden hyväksymistä tai irtisanomista sekä tällaisten velvoitteiden voimaansaattamista, kriisinhallinta- ja rauhanturvaamispolitiikka sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetussa laissa sääde-tyt tehtävät mukaan luettuina,hallituksen toimenpidekertomus ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevalta osalta ja hallituksen ke-hitysyhteistyökertomus (TJ 32 §:n 4 mom.) jaPohjoismaiden neuvoston ja Euroopan neuvoston sekä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskuntien kertomukset.

•

•

••

•••

•

•

•

•


12

Valtiovarainvaliokunta (VaV)Valtiovarainvaliokunnan toimialaan kuuluvat:

valtion talousarvio- ja lisätalousarvioesitys sekä niihin liittyvät talousarvio- ja lisätalousarvio-aloit-teet,eduskunnan päätöksen valmistelu talousarvioesityksen noudattamisesta väliaikaisesti talousarviona (PL 83 §:n 5 mom. ja TJ 59 §:n 5 mom.),verot ja valtiolainan ottaminen sekä valtion liikelaitosten lainanottovaltuudet, valtiontakauksen antaminen, yleisten maksujen perusteet, avustukset, lainat ja korkotuet siltä osin kuin ne eivät kuulu muun valiokunnan toimialaan,valtion maaomaisuuden luovutus,kansainväliset rahoituslaitokset valiokunnan toimialaan kuuluvin osin jaeduskunnan tilisääntö sekä valtion henkilöstön palvelussuhteen ehtoja koskevan sopimuksen hy-väksyminen, jos sopimuksesta aiheutuu valtiolle sellaisia lisämenoja, joiden hyväksymiseen tarvi-taan eduskunnan päätös (PL 89 §).

Tarkastusvaliokunta (TrV)Tarkastusvaliokunnan toimialaan kuuluvat:

valtion taloudenhoidon laillisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden sekä valtion talousarvion noudat-tamisen valvonta (PL 90 §:n 1 mom.)valtion tilinpäätöskertomus, valtiontalouden tarkastusviraston kertomus ja eduskunnan tilintarkas-tajien kertomukset ja valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajan virkaa hakeneiden arviointi (TJ 16 §:n 3 mom.).

Tarkastusvaliokunnan tulee saattaa merkittävät valvontahavaintonsa eduskunnan tietoon (PL 90 §:n 1 mom.).

•

•

•

•••

•

•

•


1�

Hallintovaliokunta (HaV)Hallintovaliokunnan toimialaan kuuluvat:

valtionhallinnon yleinen organisointi, valtion alue- ja paikallishallinto läänijako mukaan luettuna, yleinen alue- ja rakennepolitiikka,yleishallintoasiat, kuten hallintomenettely, hallinnon julkisuus ja tietosuoja sekä väestöhallinto, virkamiesasiat ja muu valtion henkilöstöpolitiikka eläkkeitä ja osallistumisjärjestelmiä sekä valtion henkilöstön palvelussuhteen ehtoja koskevan sopimuksen hyväksymistä lukuun ottamatta, yleinen järjestys ja turvallisuus, pelastustoimi, onnettomuuksien tutkinta, rajavartiolaitos ja siviili-kriisinhallinnan kansalliset valmiudet,ulkomaalaisasiat, kunta-asiat, myös kuntajaotus, yleinen kuntatalous, kuntien erityisverot ja kunnallisia viranhaltijoi-ta koskevat asiat eläkkeitä ja osallistumisjärjestelmiä lukuun ottamatta jakirkollisasiat eläkkeitä ja osallistumisjärjestelmiä lukuun ottamatta.

Lakivaliokunta (LaV)Lakivaliokunnan toimialaan kuuluvat:

yksilön oikeusaseman perusteita koskeva lainsäädäntö siltä osin kuin se ei kuulu muun valiokunnan toimialaan sekä perhe- ja perintöoikeus,yleinen vahingonkorvausoikeus sekä velvoite- ja esineoikeus samoin kuin yleinen yhdistys- ja sää-tiölainsäädäntö,rikosoikeus, rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä ja rangaistusten täytäntöönpano,prosessioikeus, maksukyvyttömyyslainsäädäntö ja siviilioikeudellinen pakkotäytäntöönpano,hallintolainkäyttö ja hallinto-oikeudelliset seuraamukset hallintopakko mukaan luettuna jatuomioistuin-, syyttäjä- ja ulosottolaitos samoin kuin julkinen oikeusapu sekä asianajajia ja muuta oikeudenhoitoa koskevat asiat.

•••••

•

••

•

•

•

••••


1�

Liikenne- ja viestintävaliokunta (LiV)Liikenne- ja viestintävaliokunnan toimialaan kuuluvat:

tie-, rautatie-, ilma- ja vesiliikenne,merenkulku, kuljetusoikeus sekä kuljetusalan työaikasäännökset liikenneturvallisuutta koskevin osin,postitoimi, sähköinen viestintä, tietoliikenne, radio- ja televisiotoiminta ja muu viestintä sekä vies-tintäpalvelujen tietoturvallisuus, sääpalvelu jaYleisradio Oy sen hallintoneuvoston kertomus mukaan luettuna.

Maa- ja metsätalousvaliokunta (MmV)Maa- ja metsätalousvaliokunnan toimialaan kuuluvat:

maa- ja metsätalous sekä maaseudun elinkeinotoiminta, eläinlääkintätoimi, elintarvikehygienia ja -tarkastus, metsästys ja kalastus sekä riistanhoito- ja kalastusmaksut, poronhoito ja eläinsuojelu, maanmittaus, kiinteistönmuodostus, kartta- ja rekisterilaitos sekä geodeettinen tutkimus javesivarojen käyttö ja hoito.

••••

••

••••••


1�

Puolustusvaliokunta (PuV)Puolustusvaliokunnan toimialaan kuuluvat:

puolustuspolitiikka,sotilaallinen maanpuolustus,kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen,asevelvollisuus, sotilaskoulutus ja vapaaehtoinen maanpuolustustyö,kansainvälinen puolustusmateriaaliyhteistyö ja puolustustarvikkeiden vientivalvonta,yleinen poikkeusolojen lainsäädäntö jasotilaallinen kriisinhallinta- ja rauhanturvaamistoiminta puolustushallinnolle kuuluvin osin.

Sivistysvaliokunta (SiV)Sivistysvaliokunnan toimialaan kuuluvat:

koulutus ja tiede, taide ja yleinen kulttuuritoiminta,arkisto- ja museolaitos sekä yleinen kirjastotoimi, liikunta ja nuorisotyö, opintotuki,tekijänoikeus jaEduskunnan kirjasto ja sen kertomus.

•••••••

•••••••


1�

Sosiaali- ja terveysvaliokunta (StV)Sosiaali- ja terveysvaliokunnan toimialaan kuuluvat:

sosiaali- ja terveydenhuolto, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä ympäristöterveydenhuolto, sosiaalivakuutus sosiaalivakuutusmaksut mukaan luettuina,eläkelainsäädäntö,toimeentuloturva opintososiaalisia etuuksia ja yleistä asumistukea lukuun ottamatta jaKansaneläkelaitos ja sen valtuutettujen kertomus sekä sosiaali- ja terveyskertomus.

Talousvaliokunta (TaV)Talousvaliokunnan toimialaan kuuluvat:

kauppa ja teollisuus,yritysmuotoja ja elinkeinon harjoittamista koskeva lainsäädäntö,energia-asiat,teknologiaan ja tekniseen turvallisuuteen liittyvät asiat,kilpailu- ja kuluttajansuojalainsäädäntö,kirjanpito ja tilintarkastus,yksityinen vakuutustoiminta, rahoitus- ja arvopaperimarkkinalainsäädäntö,valtion omistajapolitiikkaa ja valtion yhtiöiden omistusta koskevat asiat,Suomen Pankki ja sen valtuutettujen kertomus jaSuomen itsenäisyyden juhlarahasto (Sitra) ja sen kertomus.

Talousvaliokunta toimii lisäksi perustuslain 91 §:n 2 momentissa tarkoitettuna valiokuntana.

•••••

•••••••••••


1�

Tulevaisuusvaliokunta (TuV)Tulevaisuusvaliokunnan toimialaan kuuluvat:

valtioneuvoston tulevaisuusselonteko,lausunnot pyynnöstä muille valiokunnille niiden toimialan asioista tulevaisuutta koskevin osin sekä valiokuntaan lähetettyjen muiden valtiopäiväasioiden valmistelu,tulevaisuuden kehitystekijöihin ja kehitysmalleihin liittyvät asiat,tulevaisuuden tutkimiseen liittyvä selvitystyö menetelmäkysymykset mukaan luettuina ja teknologiakehityksen ja teknologian yhteiskunnallisten vaikutusten arviointi.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta (TyV)Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan toimialaan kuuluvat:

työlainsäädäntö,työvoima- ja työllisyyspolitiikka työvoimapoliittinen aikuiskoulutus ja aikuiskoulutustuki mukaan luettuina,työympäristö, työsuojelu, työterveyshuolto, työelämän tietosuoja ja henkilöstön osallistumisjärjes-telmät,sukupuolten tasa-arvo sekä yhdenvertaisuus- ja syrjintälainsäädäntö,siviilipalvelus, säteily- ja kemikaaliturvallisuus työsuojeluun liittyvin osin jatyöllisyyskertomus.

••

•••

••

•

••••


18

Ympäristövaliokunta (YmV)Ympäristövaliokunnan toimialaan kuuluvat:

ympäristönsuojelu ja ympäristövahinkojen torjunta sekä jätehuolto,luonnonsuojelu, kaavoitus, rakentaminen ja maankäyttö, kemikaalilainsäädäntö ympäristön- ja luonnonsuojelun kannalta,vesien yleinen hallinto ja suojelu sekä vesilainsäädäntö siltä osin kuin se ei kuulu muun valiokun-nan toimialaan jaasumista koskevat asiat huoneenvuokralainsäädäntö ja asumistuki mukaan luettuina.

•••••

•

1�

2� VALIOKUNNAN�KOKOONPANO

2.1� Valiokunnan�jäsenmäärä

JäsenmääräSuuressa valiokunnassa on 25 jäsentä ja 13 varajäsentä (PL 35 §:n 2 mom., TJ 8 §:n 1 mom.).

Pysyvässä erikoisvaliokunnassa on 17 jäsentä ja 9 varajäsentä. Valtiovarainvaliokunnassa on kuitenkin 21 jäsentä ja 19 varajäsentä sekä tarkastusvaliokunnassa 11 jäsentä ja 6 varajäsentä (PL 35 §:n 2 mom., TJ 8 §:n 1 mom.).

Tilapäisen valiokunnan jäsenten ja varajäsenten määrästä päättää eduskunta (TJ 8 §:n 2 mom.).

Eduskunta voi tarvittaessa valiokunnan esityksestä päättää lisätä suuren valiokunnan varajäsenten taik-ka muun valiokunnan jäsenten tai varajäsenten määrää (TJ 8 §:n 3 mom.). Menettely mahdollistaa valio-kunnan päätösvaltaisuuden varmistamisen esimerkiksi tilanteessa, jossa merkittävä osa valiokunnan jä-senistä ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn.

Erityinen läsnäolo-oikeusPuhemies ja varapuhemiehet saavat olla läsnä valiokuntien kokouksissa (TJ 36 §:n 1 mom.).

Kaikilla edustajilla on oikeus olla läsnä suuren valiokunnan kokouksessa käsiteltäessä lainsäädäntöasiaa. Ahvenanmaan vaalipiiristä valittu edustaja saa kuitenkin aina olla läsnä suuren valiokunnan kokoukses-sa (TJ 36 §:n 2 mom.).

2�Valiokunnan�kokoonpano

20

2.2� Valiokunnan�puheenjohtaja

Valiokunnan puheenjohtajan tehtävänä on kutsua valiokunta koolle (TJ 35 §:n 1 ja 2 mom., SuVTJ 7 §). Yleensä valiokunta kuitenkin kokoontuu eduskunnan viikkoaikatauluun pohjautuvan kokoussuunnitel-man mukaisesti. Puheenjohtaja johtaa valiokunnan työtä ja kokouksia sekä ylläpitää järjestystä kokouk-sissa.

Puheenjohtaja huolehtii siitä, että asiat käsitellään valiokunnassa päätösvaltaisessa kokoonpanossa (PL 35 §:n 3 mom.) ja muutenkin laillisesti. Puheenjohtaja ei kuitenkaan voi kieltäytyä ottamasta käsiteltäväksi esille otettua kysymystä tai tekemästä äänestysesitystä sillä perusteella, että hän katsoo esityksen olevan vastoin perustuslakia, muuta lakia tai jo aikaisemmin tehtyä päätöstä (vrt. PL 42 §:n 2 mom.). Tällaisessa tilanteessa hänen on syytä selvittää käsityksensä valiokunnalle, joka viime kädessä päättää kysymyksen tai esityksen käsiteltäväksi ottamisesta.

Puheenjohtajan on kiinnitettävä erityistä huomiota asioiden käsittelyn joutuisuuteen sekä siihen, että sa-maa asiaa koskevat hallituksen esitykset ja eduskunta-aloitteet käsitellään toistensa yhteydessä (TJ 34 §:n 3 mom. ja 39 §:n 3 mom.). Toisaalta on pyrittävä huolehtimaan siitä, ettei valiokunta ota muita kuin sen käsiteltävänä kulloinkin olevan asian yhteyteen kuuluvia asioita käsiteltäväksi. Valiokunta kuitenkin vii-me kädessä ratkaisee, käsitelläänkö asiat toistensa yhteydessä vai ei.

Puheenjohtajan on syytä välttää äänestyksiä, jos valiokunnassa on tilapäisesti sen varsinaisia voimasuh-teita vastaamaton kokoonpano.

Puheenjohtaja myöntää puheenvuorot valiokunnan kokouksessa niiden pyytämisjärjestyksessä. Puheen-johtajalla on oikeus kokousta johtaessaan osallistua keskusteluun ja äänestyksiin.

Puheenjohtaja pitää huolta siitä, että valtiopäiväasiat käsitellään ennen muita asioita (TJ 34 §). Valiokun-nan mahdollista oheisohjelmaa järjestetään vain valiokunnan kanslian resurssien sallimissa rajoissa.

Puheenjohtajalla ei ole kurinpidollista valtaa valiokunnan jäseniin (vrt. PL 31 §:n 2 mom.). Hän kuitenkin voi tarvittaessa muistuttaa valiokuntaa sen kokouksissa noudatettavista parlamentaarisen esiintymisen ja


21

asiassa pysymisen vaatimuksista. Puheenjohtaja voi myös ilmoittaa puhemiesneuvostolle, jos valiokunnan jäsen on toistuvasti poissa valiokunnan kokouksista ilman hyväksyttävää syytä (ks. jakso 3.5).

Valiokunnan puheenjohtaja on puhemiesneuvoston jäsen (PL 34 §:n 3 mom.). Puheenjohtaja antaa puhe-miesneuvostolle tarvittaessa selvityksen valiokuntaan lähetettyjen asioiden käsittelyvaiheista.

Puheenjohtajalla on oikeus saada valiokunnan mietintöjen esittelemiseksi puheenvuoro eduskunnan täys-istunnossa ennen muita edustajia. Mietintövaliokunnan puheenjohtajalla on asemansa perusteella aina valtuus esitellä asia täysistunnolle (PNE 2/2005 vp, s. 4/I). Puhemies voi myöntää esittelypuheenvuoron myös lausunnon antaneen valiokunnan puheenjohtajalle (TJ 50 §:n 2 mom.). Mietinnön tai lausunnon esittelypuheenvuorosta eräissä erityistilanteissa ks. jakso 6.2.13.

2.�� Valiokunnan�varapuheenjohtaja

Valiokunnan varapuheenjohtaja hoitaa puheenjohtajan tehtäviä tämän ollessa estyneenä. Tällöin vara-puheenjohtaja kutsuu valiokunnan kokoukseen sekä johtaa valiokunnan työtä ja kokouksia samoin kuin ylläpitää järjestystä kokouksissa (TJ 35 §:n 3 mom.). Vastuu valiokunnan käsiteltävänä olevien asioiden etenemisestä ja työn tuloksista on kuitenkin ennen muuta valiokunnan puheenjohtajalla.

Valiokunnan varapuheenjohtaja ei ole puhemiesneuvoston jäsen eikä osallistu puhemiesneuvoston koko-ukseen, vaikka puheenjohtaja olisikin estynyt. Puhemiesneuvostossa ei ole varajäseniä.

Varapuheenjohtajan on valiokunnan puheenjohtajana toimiessaan vältettävä ottamasta päätettäväksi kiis-tanalaisia kysymyksiä, jolleivät kiire tai muut erityiset syyt, kuten puheenjohtajan pitempiaikainen pois-saolo, vaadi niiden käsittelemistä.

Valiokunnan kokouksen puheenjohtajana toimineella varapuheenjohtajalla on asemansa perusteella val-tuus esitellä johtamassaan valiokunnan kokouksessa hyväksytty mietintö tai lausunto täysistunnolle, joll-ei valiokunnan puheenjohtaja käytä oikeuttaan esitellä asia (PNE 2/2005 vp, s. 4/I). Mietinnön tai lausun-non esittelypuheenvuorosta eräissä erityistilanteissa ks. jakso 6.2.14.


22

2.�� Tilapäinen�puheenjohtaja

Valiokunnalle valitaan tilapäinen puheenjohtaja, jos puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat molemmat estyneitä osallistumaan valiokunnan kokoukseen tai esteellisiä käsittelemään jotakin asiaa.

Valiokunnan kokousta ei voida pitää, ellei valiokunnalle ole puheenjohtajien esteen ajaksi valittu tai saa-da päätösvaltaisessa kokouksessa valituksi tilapäistä puheenjohtajaa. Tavoitteena siksi on puheenjohta-jien aikataulukeskusteluilla ja hyvällä valiokuntatyön suunnittelulla välttää tarvetta valita tilapäinen pu-heenjohtaja.

Menettely määräytyy tilanteen mukaan seuraavasti:

Tilapäinen puheenjohtaja on asianmukaista valita valiokunnan jossakin päätösvaltaisessa kokouk-sessa, jos puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan estyneisyydestä tai esteellisyydestä tiedetään etukä-teen. Tällöin puheenjohtajat voivat osallistua tilapäisen puheenjohtajan vaaliin.Jos puheenjohtajien yhtäaikaiset esteet tulevat ilmi jo käynnissä olevassa päätösvaltaisessa kokouk-sessa, jossa ainakin toinen on paikalla, voidaan tilapäinen puheenjohtaja valita ylimääräisenä asiana paikalla olevan puheenjohtajan johdolla.Tilapäinen puheenjohtaja voidaan valita kokouksessa läsnä olevista jäsenistä iältään vanhimman (ikäpuheenjohtaja) johdolla, jos puheenjohtajien yhtäaikainen poissaolo käy ilmi vasta kokouksen alkaessa. Valiokunnan on tällöin oltava päätösvaltainen.Tarvittaessa ikäpuheenjohtaja kutsuu valiokunnan koolle valitsemaan tilapäisen puheenjohtajan.

Tilapäisen puheenjohtajan vaali toimitetaan samalla tavoin kuin puheenjohtajan vaali (TJ 17 §:n 5 mom.). Ikäpuheenjohtaja ei voi ryhtyä johtamaan varsinaista kokousta, ellei häntä valita kokouksen tilapäiseksi puheenjohtajaksi. Vaalista ei tehdä ilmoitusta eduskunnan pääsihteerille.

Tilapäisestä puheenjohtajasta otetaan maininta valiokunnan sellaiseen mietintöön tai lausuntoon, joka on kokonaan tai osittain hyväksytty hänen toimiessaan puheenjohtajana.

Valiokunnan kokouksen puheenjohtajana toimineella tilapäisellä puheenjohtajalla on asemansa perus-teella valtuus esitellä johtamassaan valiokunnan kokouksessa hyväksytty mietintö tai lausunto täysistun-

•

•

•

•


2�

nolle, jollei valiokunnan puheenjohtaja käytä oikeuttaan esitellä asia (PNE 2/2005 vp, s. 4/I). Mietinnön tai lausunnon esittelypuheenvuorosta eräissä erityistilanteissa ks. jakso 6.2.14.

2.�� Valiokunnan�jäsen

Valiokuntatyö on keskeinen osa edustajantoimen hoitamisesta. Siihen kuuluu säännöllinen osallistumi-nen valiokunnan kokouksiin. Jos valiokunnan jäsen on toistuvasti poissa valiokunnan kokouksista eikä hän voi osoittaa menettelylleen hyväksyttävää syytä, valiokunnan tai valiokunnan puheenjohtajan tulee ilmoittaa asiasta puhemiesneuvostolle, joka voi eduskunnan työjärjestyksen 6 §:n 1 momentin 6 kohdan nojalla käynnistää edustajanpalkkiosta annetun lain 2 §:n 3 momentissa tai perustuslain 28 §:n 3 momen-tissa tarkoitetun sanktiomenettelyn.

Valiokunnan jäsenten kokouspoissaoloista laaditaan kuukausittain eduskunnan tietoverkossa julkaistava tilasto (PNE 4/2006 vp, s. 2/II).

Valiokunnan jäsen on valiokunnassa oikeutettu käyttämään suomea tai ruotsia (PL 51 §:n 1 mom.). Va-liokunnan asiana on päättää, onko tulkkaaminen tarpeellista. Suomen tai ruotsin kieltä riittämättömästi taitavalle valiokunnan jäsenelle tulkataan kokouksen kulku kuitenkin yksityisesti hänen sitä halutessaan (TJ 76 §:n 5 mom). Eduskuntatyössä käytettävistä kielistä tarkemmin ks. jakso 7.7.

Valiokunnan jäsenen tehtävänä on kutsua varajäsen kokoukseen, johon hän itse on estynyt osallistu-masta.


2�

2.�� Valiokunnan�varajäsen

Jäsenen sijainenValiokunnan varajäsen tulee varsinaisen jäsenen sijaan, jos viimeksi mainittu on estynyt osallistumaan valiokunnan kokoukseen tai esteellinen käsittelemään asiaa (TJ 35 §:n 3 mom.).

Varajäsen osallistuu valiokuntatyöhön vain varsinaisen jäsenen sijaisena. Valiokunnan kokoukseen osal-listuvien määrä ei saa ylittää valiokunnan varsinaisten jäsenten lukumäärää. Varajäsenet voivat kuitenkin olla läsnä seuraamassa kokousta silloinkin, kun valiokunta on täysilukuinen.

Valiokunnan varsinainen jäsen kuuluu valiokunnan päätösvaltaiseen kokoonpanoon aina ollessaan läsnä valiokunnan kokouksessa. Valtiovarainvaliokunnassa varajäsenet kuitenkin kuuluvat jaostotyöskentelyn takia valiokunnan päätösvaltaiseen kokoonpanoon kulloinkin käsiteltävänä olevan asian mukaan.

Suuren valiokunnan ja valtiovarainvaliokunnan varajäsenSuuressa valiokunnassa ja valtiovarainvaliokunnassa varajäsenet osallistuvat valiokunnan kokouksiin var-sinaisten jäsenten tapaan. Myös varajäsenten läsnäolo todetaan nimenhuudossa.

Suuren valiokunnan varajäsenellä ja Ahvenanmaan vaalipiiristä valitulla edustajalla on oikeus ottaa va-liokunnassa osaa keskusteluun Euroopan unionin asioissa ja suuren valiokunnan työjärjestyksen 5 luvus-sa tarkoitetuissa muissa asioissa (SuVTJ 9 §:n 3 mom.).

Valtiovarainvaliokunnassa varajäsenet voivat osallistua keskusteluun ja esittää kuultaville asiantuntijoille kysymyksiä. Päätöksentekoon osallistuvat kuitenkin vain kulloiseenkin päätösvaltaiseen kokoonpanoon kuuluvat valiokunnan jäsenet ja varajäsenet. Asianomaisessa jaostossa asian käsittelyyn osallistunut va-liokunnan varajäsen siirtyy valtiovarainvaliokunnassa noudatetun käytännön mukaan päätösvaltaiseen kokoonpanoon varsinaisen jäsenen paikalle valiokunnan käsitellessä jaostossa valmisteltua asiaa.


2�

Jaoston lisäjäsenValtiovarainvaliokunnan jaoston lisäjäseneen sovelletaan pääsäännön mukaan valiokunnan varajäsenes-tä annettuja säännöksiä, määräyksiä ja ohjeita (ks. jakso 3.9).

SijaantulojärjestysValiokunnan kokouksesta poissa olevan jäsenen tilalle päätösvaltaiseen kokoonpanoon tulee varajäsen ensi sijassa samasta eduskuntaryhmästä. Toissijaisesti varajäsen tulee poissa olevan jäsenen kanssa sa-masta poliittisesta koalitiosta eli joko hallitusryhmästä tai oppositioryhmästä. Jos samalle jäsenpaikalle on kyseistä perustetta sovellettaessa tarjolla useampi kuin yksi varajäsen, tulee tilalle se varajäsen, jolla on korkein sija vaalipäätöksessä. Vaalipäätöksen mukaista sijaantulojärjestystä noudatetaan myös silloin, jos jäsenen paikalle ei saada varajäsentä sen paremmin hänen kanssaan samasta eduskuntaryhmästä kuin samasta poliittisesta koalitiostakaan.

Mahdollisessa täydennysvaalissa valiokunnan uudeksi varajäseneksi valitun edustajan sijaantulojärjestys on sama kuin sen varajäsenyydestä vapautetun edustajan, jonka tilalle uusi varajäsen on valittu.

Suuressa valiokunnassa sijaantulojärjestykseen sovelletaan suuren valiokunnan työjärjestyksen 5 §:n 3 momenttia, joka vastaa asiasisällöltään yllä olevia ohjeita.

Ajan tasalla olevaa luetteloa kunkin valiokunnan varajäsenten sijaantulojärjestyksestä pidetään yllä edus-kunnan verkkosivuilla.

Asioiden käsittelyä tilapäisin enemmistöin on vältettävä.

Varajäsenen kutsuminenVarajäsenen kutsuu valiokunnan kokoukseen valiokunnan jäsen itse.

Valiokunnan sihteeri tai hänen ohjeidensa mukaan valiokunta-avustaja huolehtii varajäsenen kutsumi-sesta vain erityisestä syystä. Valiokuntatöiden käytännön järjestelyjen kannalta on kuitenkin suotavaa il-moittaa poissaolosta etukäteen valiokunnan kansliaan.


2�

2.�� Valiokunnan�jäsenen�ja�varajäsenen�esteellisyys

Perustuslain säännös edustajan esteellisyydestäKansanedustaja on perustuslain 32 §:n mukaan esteellinen osallistumaan valmisteluun ja päätöksente-koon asiassa, joka koskee häntä henkilökohtaisesti. Hän saa kuitenkin osallistua asiasta täysistunnossa käytävään keskusteluun. Valiokunnassa kansanedustaja on esteellinen käsittelemään myös hänen virka-tointensa tarkastamista koskevaa asiaa.

Kielto osallistua edustajaa henkilökohtaisesti tai hänen virkatointensa tarkastamista koskevan asian val-misteluun ja käsittelyyn kattaa valiokuntakäsittelyn kokonaisuudessaan ja siten myös läsnäolon valiokun-nan kokouksessa tällaista asiaa käsiteltäessä.

Edustajaa henkilökohtaisesti koskeva asiaEdustajaa henkilökohtaisesti koskevia voivat perustuslain esteellisyyssäännöksen tarkoittamassa mieles-sä olla esimerkiksi seuraavat asiat:

edustajantoimesta erottaminen (PL 28 §:n 3 mom.)edustajantoimen lakkaaminen (PL 28 §:n 4 mom.)edustajan vapauden riisto ja syytteeseen asettaminen valtiopäivätoimien johdosta (PL 30 §)järjestyksen rikkominen eduskunnassa (PL 31 §:n 2 mom.)ministerivastuuasia (PL 114 §) jaedustajanpalkkion tai sen osan menettäminen (L edustajanpalkkiosta 2 §).

Tällainen asia voi tulla käsiteltäväksi lähinnä perustuslakivaliokunnassa. Käsittelyyn valiokunnassa ei saa ottaa osaa sellainen valiokunnan jäsen, jota asia henkilökohtaisesti koskee.

Henkilökohtaisena ei pidetä asiaa, jossa on kysymys esimerkiksi valtioneuvoston tai yksittäisen minis-terin harjoittaman politiikan arvioinnista. Valtioneuvoston jäsenenä oleva kansanedustaja voi siten täys-istunnossa osallistua äänestykseen valtioneuvoston tai yksittäisen ministerin nauttimasta luottamukses-ta (HE 1/1998 vp, s. 85/II).

••••••


2�

Lainsäädäntöasia voi olla edustajaa henkilökohtaisesti koskeva vain hyvin poikkeuksellisesti. Tästä voi ol-la kysymys esimerkiksi lakiehdotuksen koskiessa nimenomaisesti tiettyä yksityistä henkilöä, kuten maa-alueen vaihtoa yksityisen henkilön ja valtion kesken. Edustajan kuuluminen yksityisen yhteisön hallituk-seen tai muuhun vastaavaan toimielimeen ei sen sijaan tee edustajaa esteelliseksi osallistumaan kyseistä yhteisöä koskevan lainsäädäntöasian käsittelyyn.

Virkatoimen tarkastamista koskeva asiaVirkatoimen tarkastamisesta johtuva esteellisyys voi tulla kysymykseen lähinnä eduskunnalle annettavien erilaisten kertomusten käsittelyn yhteydessä (eduskunnalle annettavista kertomuksista ks. jakso 5.2.5). Va-liokunnan jäsen voi olla esteellinen käsittelemään kertomusasiaa, jos hän on esimerkiksi valtioneuvoston tai jonkin muun toimielimen jäsenenä osallistunut kertomuksen kohteena olevaan virkatoimintaan. Har-joitetun politiikan tai muun toiminnan yleistä arviointia ei kuitenkaan pidetä virkatoimen tarkastamise-na perustuslain 32 §:n tarkoittamassa mielessä. Olennaista edustajanjäävin muodostumisen kannalta on, käsitteleekö valiokunta sen jäsenenä nyttemmin olevan edustajan aiempaan tehtävään kuuluneita, konk-reettisia virkatoimia. Esimerkiksi jäsenyys valtionyhtiön hallintoneuvostossa ei siten sinänsä tee edusta-jaa esteelliseksi käsittelemään yhtiötä koskevia asioita.

Kertomuksen antaminen virkatoimena ei yleensä ole kertomusasiaa käsittelevän valiokunnan arvioitava-na eikä siten pääsäännön mukaan tee valiokunnan jäsentä esteelliseksi käsittelemään asiaa. Antamistoimi voi kuitenkin poikkeuksellisesti tulla valiokunnan arvioitavaksi, jos kertomus on esimerkiksi viivästynyt olennaisesti tai jos muistutuksia tehdään kertomuksen muotoiluista taikka siitä, mitä kertomukseen on otettu. Tällaisissa poikkeustapauksissa voidaan kertomuksen antanutta tai sen antamiseen osallistunutta valiokunnan jäsentä pitää esteellisenä.

Kertomuksen yleispiirteistä käsittelyä tai yleisluonteisten selvitysten hankkimista kertomuksesta ei pide-tä virkatoimen tarkastamisena perustuslain 32 §:ssä tarkoitetussa mielessä. Valiokunnan jäsen ei siten ole esteellinen osallistumaan kertomusasian käsittelyyn valiokunnan arvioidessa tai selvittäessä kertomuksen kohteena olevia seikkoja yleisellä tasolla. Jos valiokunta kuitenkin ryhtyy hankkimaan selvityksiä valio-kunnan asianomaisen jäsenen tai kertomuksen antaneen toimielimen jonkin konkreettisen virkatoimen arvioimiseksi, on kyseiseen virkatoimeen osallisen valiokunnan jäsenen vetäydyttävä kertomusasian kä-sittelystä esteellisenä (HE 1/1998 vp, s. 85–86).


28

Kertomuksen käsittelyn konkretisoituessa yksittäisen virkatoimen tarkastamiseksi sovelletaan valiokun-nan jäsenen esteellisyyteen seuraavia sääntöjä:

Hallituksen toimenpidekertomuksen käsittelyyn valiokunnassa eivät saa ottaa osaa ne kertomus-vuonna valtioneuvoston jäseninä toimineet valiokunnan jäsenet, joita valiokunnan tarkastettavaksi ottama virkatoimi koskee. Sääntöä sovelletaan myös valiokunnan käsitellessä toimenpidekertomuk-sen oheisaineistona annettavia kertomuksia, joita ovat kehitysyhteistyökertomus, sosiaali- ja ter-veyskertomus, työllisyyskertomus sekä kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta. Sosiaali- ja ter-veyskertomuksen käsittelyyn esteellisiä ovat kertomuskaudella valtioneuvoston jäseninä toimineet valiokunnan jäsenet.

Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomuksen käsittelyyn perustuslakivaliokunnassa ei saa ottaa osaa kertomusvuonna oikeusasiamiehenä, apulaisoikeusasiamiehenä tai apulaisoikeusasiamiehen sijaise-na toiminut valiokunnan jäsen.

Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomuksen käsittelyyn perustuslakivaliokunnassa ei saa ottaa osaa kertomusvuonna oikeuskanslerina, apulaisoikeuskanslerina tai apulaisoikeuskanslerin sijaisena toi-minut valiokunnan jäsen.

Valtiontalouden hoitoa ja talousarvion noudattamista koskevan kertomuksen eli hallituksen tilin-päätöskertomuksen käsittelyyn tarkastusvaliokunnassa eivät saa ottaa osaa kertomusvuonna valtio-neuvoston jäseninä toimineet valiokunnan jäsenet. Sama koskee ennen kertomusvuotta ja sen jäl-keen valtioneuvoston jäseninä toimineita valiokunnan jäseniä, jos kertomuksen yhteydessä tulee tarkastettavaksi ennen kertomusvuotta tai sen jälkeen suoritettuja virkatoimia.

Eduskunnan tilintarkastajien kertomuksen käsittelyyn tarkastusvaliokunnassa eivät saa ottaa osaa ti-lintarkastajina ja kansliatoimikunnan jäseninä kertomusvuonna toimineet valiokunnan jäsenet.

Eduskunnan kirjaston kertomuksen käsittelyyn sivistysvaliokunnassa eivät saa ottaa osaa kirjaston hallituksen jäseninä kertomusvuonna toimineet valiokunnan jäsenet.

•

•

•

•

•

•


2�

Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomuksen käsittelyyn sosiaali- ja terveysvaliokun-nassa eivät saa ottaa osaa kertomusvuonna valtuutettuina tai Kansaneläkelaitoksen hallituksen jäse-ninä toimineet valiokunnan jäsenet.

Pankkivaltuuston kertomuksen ja Suomen itsenäisyyden juhlarahaston eli Sitran toimintakertomuk-sen käsittelyyn talousvaliokunnassa eivät saa ottaa osaa kertomusvuonna pankkivaltuutettuina toi-mineet valiokunnan jäsenet.

Yleisradion hallintoneuvoston kertomuksen käsittelyyn liikenne- ja viestintävaliokunnassa eivät saa ottaa osaa kertomusvuonna Yleisradion hallintoneuvoston jäseninä toimineet valiokunnan jäsenet.

Kertomuksen eduskunnalle antaneen toimielimen varajäsen on esteellinen käsittelemään kertomusasiaa valiokunnassa vain, jos hän on tosiasiallisesti osallistunut tarkastuksen kohteeksi otettuun virkatoimeen. Sama koskee eduskunnan apulaisoikeusasiamiehenä tai hänen sijaisenaan sekä apulaisoikeuskanslerina tai hänen sijaisenaan toiminutta valiokunnan jäsentä.

Parlamentaaristen yleiskokousten valtuuskuntien jäsenet eivät ole esteellisiä osallistumaan asianomaisen val-tuuskunnan antaman kertomuksen käsittelyyn. Siten esimerkiksi Pohjoismaiden neuvoston Suomen val-tuuskunnan, Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan kertomusten käsittelyyn ulkoasiainvaliokunnas-sa saavat ottaa osaa kertomusvuonna valtuuskunnan jäseninä toimineet valiokunnan jäsenet.

Perustuslakivaliokunnan jäsenen asema ministerivastuuasioissaMinisterivastuuasia voi tulla perustuslakivaliokunnassa vireille paitsi muuten myös vähintään kymmenen kansanedustajan allekirjoittamalla muistutuksella (PL 115 §:n 1 mom. 2 kohta). Perustuslakivaliokunnan tehtävänä on tällöin antaa syytteen nostamisesta päättävälle täysistunnolle kannanotto valtioneuvoston jäsenen menettelyn lainvastaisuudesta (PL 114 §:n 2 mom.). Asiaa käsitellessään perustuslakivaliokunnan tulee olla täysilukuinen (PL 114 § §:n 2 mom.).

Perustuslakivaliokunnan jäsenen ei ole soveliasta valiokunnan erityiseen asemaan ja tehtävään sekä oi-keudenmukaiseen oikeudenkäyntiin liittyvien näkökohtien vuoksi allekirjoittaa ministerivastuumuis-

•

•

•


�0

tutusta ja osallistua siten aloitteellisesti tällaisen, luonteeltaan rikosoikeudellisen asian vireillepanoon valiokunnassa, jossa hän on itse jäsenenä ottamassa asiaan kantaa.

Menettely edustajan esteellisyyttä koskevassa asiassaValiokunnan puheenjohtaja huolehtii perustuslain esteellisyyssäännösten noudattamisesta valiokunnas-sa. Valiokunnan jäsenen on kuitenkin oma-aloitteisesti pidättäydyttävä sellaisen asian käsittelystä, jossa hän on esteellinen. Jos esteellisyydestä on epäselvyyttä, asian ratkaisee valiokunta.

Jos valiokunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat esteellisiä käsittelemään jotakin asiaa, vali-taan valiokunnalle tilapäinen puheenjohtaja (ks. jakso 3.4) tällaisen asian käsittelemiseksi (TJ 17 §:n 5 mom.).

Esteellisyyssäännökset voivat joissakin tilanteissa vaikeuttaa valiokunnan saamista koolle päätösvaltai-sena. Tästä voi olla kysymys silloin, jos suuri osa valiokunnan jäsenistä ei esteellisyyden takia voi osallis-tua jonkin asian käsittelyyn. Erikoisvaliokunta voi tällöin tehdä eduskunnan työjärjestyksen 8 §:n 3 mo-mentissa tarkoitetun esityksen valiokunnan jäsenten tai varajäsenten määrän lisäämisestä (ks. jakso 3.1). Suuri valiokunta voi mainitun säännöksen mukaan tehdä esityksen valiokunnan varajäsenten määrän li-säämisestä.


�1

2.8� Muutokset�valiokunnan�kokoonpanossa�kesken�toimikauden

Vapautus valiokunnan jäsenyydestäEduskunta voi hyväksyttävästä syystä vapauttaa edustajan valiokunnan jäsenyydestä hänen omasta pyyn-nöstään (TJ 9 § 2 mom.). Hyväksyttävänä syynä pidetään esimerkiksi valiokuntapaikkojen uudelleenjär-jestelyä.

Eduskunnalle osoitettava vapautuspyyntö tehdään kirjallisesti, ja siinä ilmoitetaan pyynnön perusteena olevat syyt. Eduskunta päättää pyynnön hyväksymisestä, jonka jälkeen edustaja ei enää voi osallistua va-liokunnan työhön. Pyynnön hyväksymisestä ilmoitetaan valiokunnalle.

Ministeriksi nimittäminenMinisteri ei voi olla jäsenenä eduskunnan valiokunnassa (PL 48 § 1 mom.). Edustajan nimittäminen val-tioneuvoston jäseneksi merkitsee siten hänen vapautumistaan valiokunnan jäsenyydestä. Tällöin edusta-jan ei ole tarpeen erikseen pyytää vapautusta, vaan hänen vapautumisensa valiokunnan jäsenyydestä to-detaan ministeriksi nimitystä seuraavassa valiokunnan kokouksessa.

TäydennysvaaliValiokunnan jäsenen tai varajäsenen paikan tultua avoimeksi eduskunta toimittaa valiokunnan täyden-nysvaalin. Valiokuntaan valitusta uudesta jäsenestä tai varajäsenestä ilmoitetaan valiokunnalle.

Jos valiokunnan jäsenyydestä vapautunut edustaja on ollut valiokunnan puheenjohtaja tai varapuheen-johtaja, on valiokunnan valittava uusi puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Vaalin tuloksesta annetaan tieto eduskunnan pääsihteerille eduskunnalle ilmoittamista varten.


�2

2.�� Jaoston�kokoonpano

Suuren valiokunnan jaostoSuuren valiokunnan työjaostoon kuuluvat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä muita jäseniä siten, et-tä kullakin valiokunnassa edustettuna olevalla eduskuntaryhmällä on jaostossa edustaja (SuVTJ 3 §:n 1 mom.).

Suuri valiokunta päättää asettamansa muun pysyvän tai tilapäisen jaoston jäsenten lukumäärästä sekä ni-meää jaoston puheenjohtajan ja jäsenet. Jaostoon voidaan valita lisäjäseniä, jotka voivat osallistua jaoston kokouksiin ja keskusteluihin (SuVTJ 3 §:n 2 mom.).

Valtiovarainvaliokunnan jaostoValtiovarainvaliokunta päättää valiokunnassa noudatetun käytännön mukaan asettamansa jaoston jäsen-ten ja mahdollisesti tarvittavien lisäjäsenten määrästä. Tämän jälkeen valiokunnan varsinaisten jäsenten ja varajäsenten keskuudesta valitaan kunkin jaoston jäsenet, lisäjäsenet ja puheenjohtaja.

Lisäjäsenellä on jaostossa läsnäolo- ja puheoikeus ja hänen odotetaan olevan jaoston kokouksissa läsnä. Lisäjäsen osallistuu päätöksentekoon, jos joku jaoston jäsenistä ei ole kokouksessa saapuvilla. Muutoin jaoston lisäjäseneen sovelletaan valiokunnan varajäsenestä annettuja säännöksiä, määräyksiä ja ohjeita.

��

�� VALIOKUNNAN�KOKOUS

�.1� Valiokunnan�kokoontuminen

Säännönmukaiset kokoontumisajat Valiokunnat kokoontuvat työtilanteen mukaan. Eduskunnan ollessa koolla valiokunnat kokoontuvat en-si sijassa muina arkipäivinä kuin maanantaina ja lauantaina (TJ 35 §:n 1 mom.).

Erikoisvaliokunnat kokoontuvat eduskunnan päivittäisen kokoustyöskentelyn järjestämiseksi laaditun viikkoaikataulun mukaan säännönmukaisesti aamupäivällä tai iltapäivällä. Aamupäivävaliokunnat ko-koontuvat tiistaina ja torstaina siten, että iltapäivävaliokunnat pääsevät aloittamaan kokouksensa klo 12.00. Keskiviikkona iltapäivävaliokuntien tulee voida aloittaa kokouksensa klo 11.30 ja perjantaina klo 11.00.

Aamupäivävaliokuntia ovat PeV, LaV, MmV, PuV, StV, TuV ja YmV. Iltapäivävaliokuntia puolestaan ovat UaV, TrV, HaV, LiV, SiV, TaV ja TyV. Valtiovarainvaliokunta jaostoineen on tämän ryhmäjaon ulkopuo-lella.

Suuri valiokunta kokoontuu yleensä keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 13.30 sekä tarpeen mukaan muul-loinkin.

Puhemiesneuvosto voi eduskunnan työjärjestyksen 6 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla tarvittaessa erik-seen muuttaa viikkoaikataulua ja valiokuntien säännönmukaisia kokoontumisajankohtia.

Poikkeukselliset kokoontumisajankohdatValiokunta voi tarvittaessa kokoontua muulloinkin kuin viikkoaikataulun osoittamana säännönmukai-sena kokousajankohtana. Tällöin on kuitenkin otettava huomioon muiden valiokuntien kokoontumis-ajat. Valiokunnan tai sen jaoston kokousta ei tule pitää eduskunnan täysistunnon aikana (PNE 1/1999 vp, s. 21/II).

Valtiopäivien ollessa keskeytyneinä ja eduskunnan lopetettua työskentelynsä valiokunta kokoontuu pu-heenjohtajan aloitteesta tai jos vähintään kolmasosa valiokunnan jäsenistä pyytää sitä kirjallisesti pu-

��Valiokunnan�kokous

��

heenjohtajalta. Puheenjohtaja kutsuu valiokunnan koolle myös valtioneuvoston pyynnöstä (TJ 35 §:n 2 mom.).

Valiokunnan kokouspaikkaValiokunta pitää kokouksensa valiokunnan kokoushuoneessa. Poikkeuksellisesti kokouspaikkana voi ol-la myös muu tila eduskuntatalossa taikka eduskuntatalon ulkopuolella Helsingissä tai muuallakin Suo-messa.

Kokouskutsu Valiokunnan puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja kutsuu valiokunnan koko-uksen koolle (TJ 35 §:n 1 ja 3 mom.). Käytännössä valiokunta kuitenkin kokoontuu eduskunnan viikkoai-kataulun ja edellisessä kokouksessa tekemänsä päätöksen mukaisesti. Kokousajankohdista voidaan siten valiokunnan kokouksissa tarpeen mukaan keskustella ja sopia.

Kutsusta valiokunnan kokoukseen ilmoitetaan eduskuntatalossa (TJ 80 §:n 2 mom.). Käytännössä valio-kunnan kokouksesta ilmoitetaan yleensä paitsi edellisen kokouksen lopussa myös eduskunnan ilmoitus-tauluilla ja eduskunnan verkkosivuilla. Tarvittaessa valiokunnan kokouksista ilmoitetaan jäsenille vielä erikseen. Näin menetellään aina, jos valiokunta kokoontuu poikkeuksellisena ajankohtana tai muualla kuin valiokunnan kokoushuoneessa.

Suuren valiokunnan kokouksesta ilmoitetaan valiokunnan edellisessä kokouksessa tai eduskunnan täys-istunnossa. Kokouksesta voidaan ilmoittaa myös kirjeellä (SuVTJ 7 §).

Valiokunnan jaosto kutsutaan koolle samalla tavoin kuin valiokunta.

Erikoisvaliokunnan esityslistaSihteeri laatii erikoisvaliokunnan kokouksen esityslistan, jota noudatetaan, jollei valiokunta toisin päätä. Esityslista on ennakolta nähtävissä eduskunnan verkkosivuilla.


��

Suuren valiokunnan päiväjärjestysSuuren valiokunnan kokoukseen laaditaan päiväjärjestys, johon otetaan luettelo kokouksessa käsiteltävis-tä asioista. Puheenjohtaja määrää, mitkä asiat otetaan päiväjärjestykseen ja missä järjestyksessä (SuVTJ 8 §:n 1 mom.).

Päiväjärjestys pannaan nähtäville eduskunnan ilmoitustaululle sekä julkistetaan eduskunnan verkko sivuilla (SuVTJ 8 §:n 2 mom.).

Puheenjohtajalla on oikeus esitellä asia käsiteltäväksi päiväjärjestykseen merkitystä järjestyksestä poike-ten ja määrätä, ettei päiväjärjestykseen merkittyä asiaa oteta käsiteltäväksi, samoin kuin keskeyttää asian käsittely (SuVTJ 8 §:n 3 mom.).

Euroopan unionin asian suuri valiokunta voi ottaa käsiteltäväkseen, vaikka sitä ei olisi merkitty päivä-järjestykseen, jos siihen kokouksen kuluessa saadun tiedon perusteella on erityistä syytä (SuVTJ 8 §:n 4 mom.).

Valiokuntien yhteiset kokouksetValiokunnat voivat kuulla asiantuntijoita yhteisessä kokouksessa, jos sama asia on käsiteltävänä useam-massa kuin yhdessä valiokunnassa. Yhteiskokouksessa johtaa puhetta iältään vanhin valiokunnan pu-heenjohtaja, jollei muuta sovita.

TyösuunnitelmatValiokuntatyön seuraamista varten valiokunnan sihteeristö laatii valiokunnan kokous- ja viikkosuunni-telmat. Lisäksi valiokunnan diaarista ilmenee luettelo valiokunnassa vireillä olevista valtiopäiväasioista. Suunnitelmat ja luettelo ovat nähtävissä eduskunnan verkkosivuilla.

Valtioneuvoston kanslia laatii luettelon niistä hallituksen esityksistä, jotka on tarkoitus antaa eduskun-nalle kulloinkin kuluvan istuntokauden aikana.


��

�.2� Valiokunnan�päätösvaltaisuus

Valiokunta on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmasosaa sen jäsenistä on läsnä, jollei jotakin asiaa varten ole erikseen säädetty suurempaa jäsenmäärää (PL 35 §:n 3 mom.).

Siten 17-jäsenisessä valiokunnassa on oltava saapuvilla vähintään 12 jäsentä ja valtiovarainvaliokunnassa vähintään 14 jäsentä. Suuri valiokunta on päätösvaltainen, kun vähintään 17 sen jäsentä on kokoukses-sa saapuvilla.

Valiokunnan jaosto on valiokunnan tapaan päätösvaltainen, kun kaksi kolmasosaa sen jäsenistä on ko-kouksessa saapuvilla (PNE 1/1999 vp, s. 24/I).

Perustuslakivaliokunnan käsitellessä ministerivastuuasiaa sen tulee pääsäännöstä poiketen olla täysilu-kuinen (PL 114 §:n 2 mom.). Kokouksessa tulee tällöin olla läsnä 17 jäsentä.

Päätösvaltaisuuden kannalta on riittävää, että valiokunnan jäsen on kokouksessa saapuvilla. Jäsenten mahdollinen pidättäytyminen äänestyksestä ei vaikuta päätösvaltaisuuteen siinäkään tapauksessa, että äänestykseen ottaisi osaa vähemmän kuin päätösvaltaisuuteen vaadittava määrä valiokunnan jäseniä.

Valiokunta ei voi tehdä päätösvallattomassa kokouksessa päätöksiä. Tällöin on kuitenkin mahdollista merkitä asia saapuneeksi valiokuntaan ja kuulla asiantuntijoita (ks. myös jakso 13.4).

�.�� Valiokunnan�päätöksenteko

Äänestys erikoisvaliokunnassaValiokunta päättää asioista yksimielisesti tai äänestämällä.

Valiokunta päättää myös kulloinkin käytettävästä äänestystavasta. Yleensä valiokunnassa äänestetään kädennostolla. Avoin äänestys nimenhuudon mukaan on kuitenkin toimitettava, jos puheenjohtaja kat-soo sen tarpeelliseksi tai yksikin valiokunnan jäsen sitä vaatii (TJ 40 §:n 1 mom.).


��

Äänestettäväksi ei oteta edustajan ehdotusta, jota ei ole kannatettu (TJ 60 §:n 4 mom.). Käsittelyn poh-jana olevaan mietintö-, lausunto- tai muuhun luonnokseen sisältyvä ehdotus sen sijaan tulee äänestettä-väksi eikä sitä ole tarpeen erikseen kannattaa (PNE 1/1999 vp, s. 37/I).

Äänestys suuressa valiokunnassaSuuressa valiokunnassa äänestykset suoritetaan seisomaan nousemalla tai toimittamalla avoin nimiäänes-tys (SuVTJ 15 §:n 1 mom.). Nimenhuutoäänestys toimitetaan, jos puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai jos joku valiokunnan jäsen sitä pyytää (SuVTJ 15 §:n 3 mom.). Valiokunta kuitenkin voi yksimielisesti päättää muustakin äänestystavasta (SuVTJ 1 §:n 2 mom.), kuten äänestyksestä kädennostolla.

Estyneenä olevan jäsenen sijasta asian käsittelyyn osallistuvan varajäsenen on ennen äänestystä siirryttä-vä estyneen jäsenen paikalle (SuVTJ 15 §:n 2 mom.).

Selonteko ehdotuksistaPuheenjohtajan asiana on tehdä valiokunnalle selkoa kannatetuista ehdotuksista siinä järjestyksessä kuin ne on tehty. Jos selontekoa vastaan tehdään puheenjohtajan oikeaksi havaitsema muistutus, on hänen oi-kaistava selonteko. Jollei muistutus puheenjohtajan mielestä anna aihetta selonteon muuttamiseen, valio-kunta päättää siitä (vrt. TJ 60 §:n 1 mom., ks. SuVTJ 13 §).

Selonteon jälkeen puheenjohtaja ehdottaa, missä järjestyksessä ehdotuksista äänestetään. Äänestysjär-jestyksen tultua hyväksytyksi puheenjohtaja tekee äänestysesityksen siten, että vastaus ”jaa” taikka ”ei” ilmaisee valiokunnan päätöksen. Äänestysjärjestyksestä ja äänestysesityksestä voidaan tarvittaessa äänes-tää (TJ 60 §:n 2 ja 3 mom., SuVTJ 14 §:n 1 ja 2 mom. ja 15 §:n 1 mom.).

ÄänestysjärjestysKäsittelyn pohja. Käsittelyn pohja määräytyy valiokuntatyöstä annettujen säännösten, määräysten ja ohjeiden perusteella eikä siitä ole tarpeen erikseen päättää, ellei pohjasta ole valiokunnassa erimielisyyt-tä (ks. jakso 6.1).


�8

Erilliset ehdotukset. Muutosehdotuksista, jotka eivät sulje pois toisiaan ja jotka kaikki olisi mahdollista hyväksyä, äänestetään kustakin erikseen käsittelyn pohjana olevaa ehdotusta vastaan.

Vastakkaiset ehdotukset. Keskenään vastakkaiset muutosehdotukset asetetaan ensin toisiaan vastaan. Voit-tanut muutosehdotus asetetaan lopuksi käsittelyn pohjan vastaehdotukseksi. Äänestys aloitetaan niistä kahdesta muutosehdotuksesta, joiden katsotaan menevän pisimmälle tai poikkeavan eniten käsittelyn pohjasta. Äänestyksessä voittanut muutosehdotus asetetaan sen jälkeen vastakkain seuraavaksi eniten poikkeavan muutosehdotuksen kanssa ja tässä äänestyksessä voittanut taas seuraavaa muutosehdotusta vastaan, kunnes kaikista ehdotuksista on äänestetty.

Hylkäysehdotus. Viimeiseksi äänestetään mahdollisesti tehdystä hylkäysehdotuksesta, joka asetetaan valiokunnan kannanotoksi muodostunutta ehdotusta vastaan.

Äänestysesitys on tehtävä aina niin, että lähimpänä pohjaehdotusta olevaa ehdotusta kannattavat äänes-tävät ”jaa”.

Tuloksen toteaminen, tasatuloksessa ratkaisee arpaSihteeri laskee äänet, ja puheenjohtaja toteaa äänestyksen tuloksen. Tulos lasketaan annettujen ”jaa” ja ”ei” äänten perusteella. Tyhjien äänien määrä kirjataan pöytäkirjaan.

Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa (TJ 40 §:n 2 mom., SuVTJ 15 §:n 6 mom.).

Perustuslakivaliokunnan äänestäessä ministerin tai tasavallan presidentin rikosoikeudellista vastuuta koskevassa asiassa, tulee valiokunnan päätökseksi äänten mennessä tasan lievempi kanta (TJ 40 §:n 2 mom.).


��

Äänestyksestä pidättäytyminenValiokunnan jäsenen pidättäytymiselle äänestyksestä ei ole muodollista estettä.

Perustuslakivaliokunnan jäsenen ei kuitenkaan ole suositeltavaa pidättäytyä äänestyksestä sen koskiessa perustuslain tulkinnasta annettavan, oikeudellisesti sitovaksi katsottavan lausunnon tai muun kannan-oton sisältöä.

VaaliValiokunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä mahdollinen tilapäinen puheenjohtaja valitaan vaalilla. Muita vaaleja ei valiokunnassa toimiteta mahdollista jaoston asettamista lukuun ottamatta.

Valiokunnan kannanotoissa erinäisistä henkilövalinnoista, kuten lausunnossa valiokunnan sihteerin määräämisestä taikka kannanotossa eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävään ilmoittautuneista tai val-tiontalouden tarkastusviraston pääjohtajan virkaa hakeneista ei ole kysymys vaalista, vaan valiokunnan tavanomaisesta päätöksenteosta. Myös mietinnön tai lausunnon mahdollisesta esittelijästä (ks. jakso 6.2.13) päätetään vaalia toimittamatta.

�0

�� VALIOKUNNASSA�KÄSITELTÄVÄT�ASIAT

�.1� Asian�vireilletulo

Asian vireilletuloAsia tulee eduskunnassa vireille hallituksen esityksellä tai kansanedustajan aloitteella taikka muulla perustuslaissa tai eduskunnan työjärjestyksessä säädetyllä tavalla (PL 39 §:n 1 mom.). Vain säädetyllä ta-valla vireille pantu asia voidaan pääsäännön mukaan ottaa eduskunnassa käsiteltäväksi (poikkeuksesta ks. jakso 7.2). Uudesta vireilletulotavasta voidaan säätää eduskunnan työjärjestyksellä, jollei jonkin asian vireilletulosta ole säädetty tyhjentävästi perustuslaissa (HE 1/1998 vp, s. 91).

Asia voi tulla eduskunnassa vireille hallituksen esityksen ja edustajan aloitteen lisäksi esimerkiksi valtio-neuvoston tiedonannolla tai selonteolla (PL 44 §), eduskunnalle annettavalla kertomuksella (PL 46 §) taik-ka välikysymyksellä (PL 43 §) tai kirjallisella tai suullisella kysymyksellä (PL 45 §). Puhemiesneuvoston ehdotuksella eduskunnassa voidaan panna vireille ehdotus eduskunnan virkamiehiä koskevan lain sekä eduskunnan työjärjestyksen säätämisestä samoin kuin ehdotuksia muiksi eduskunnan toimintaa koske-viksi säännöksiksi (PL 34 §:n 3 mom., TJ 6 §:n 1 mom:n 7–9 kohta). Euroopan unionin asiat tulevat edus-kunnassa vireille valtioneuvoston kirjelmällä (PL 96 §) tai valtioneuvoston selvityksellä (PL 97 §).

Asiain vireilletulosta valtiopäivillä ovat tarkemmat säännökset eduskunnan työjärjestyksen 3 luvussa.

ValmistelupakkoHallituksen esitykset, kansanedustajien aloitteet, eduskunnalle annetut kertomukset sekä ne muut asiat, joista perustuslaissa tai eduskunnan työjärjestyksessä niin säädetään, on käsiteltävä valmistelevasti en-nen niiden lopullista käsittelyä täysistunnossa (PL 40 §). Asioiden käsittelyssä eduskunnassa noudatetaan perustuslain tähän säännökseen pohjautuvaa valmistelupakkoa.

Asiaa ei yleensä voida ottaa täysistunnossa päätöstä varten käsiteltäväksi, ellei se ole ollut ensin valmistel-tavana valiokunnassa. Välikysymyksestä samoin kuin valtioneuvoston tiedonannosta ja selonteosta täys-

��Valiokunnassa�käsiteltävät�asiat

�1

istunto kuitenkin voi päättää ilman edeltävää valiokuntavalmistelua (TJ 22 ja 23 §). Valmistelupakko ei koske kirjallista kysymystä eikä muuta sellaista asiaa, josta eduskunta ei tee päätöstä.

Valiokunnassa on eduskunnan työjärjestyksen 32 §:n 1 momentin mukaan käsiteltävä

hallituksen esitykseteduskunta-aloitteetlepäämään hyväksytyt lakiehdotuksetvahvistamatta jääneet laiteduskunnalle annetut kertomukseteduskunnan tarkastettavaksi saatetut asetukset ja muut alemmanasteiset säädökset ja päätöksetehdotukset eduskunnan työjärjestykseksiehdotukset eduskunnan virkamiehiä koskevaksi laiksiehdotukset eduskunnan vaalisäännöksi sekä ohje- ja johtosäännöiksi jamuut, asiat joiden valmistelevasta valiokuntakäsittelystä on erikseen säädetty.

Valiokunnan valmisteltavaksi lähetetään lisäksi ne muut asiat, joista eduskunta niin päättää (TJ 32 §:n 1 mom. in fine).

Asian lähettäminen valiokuntaanTäysistunto, lähetekeskustelu. Asiat tulevat valiokuntiin käsiteltäviksi suurimmaksi osaksi täysistunnon lähetteillä. Täysistunto on valiokuntalaitoksen pääasiallinen työllistäjä. Täysistunto vastaavasti päättää asioista valiokunnissa tehdyn valmistelun pohjalta.

Asioiden valiokuntaan lähettämistä varten täysistunnossa käydään lähetekeskustelu, jonka päätyttyä edus-kunta päättää puhemiesneuvoston ehdotuksesta, mihin valiokuntaan asia lähetetään mietinnön laati-mista varten valmistelevasti käsiteltäväksi (TJ 32 §:n 2 mom.). Eduskunta voi samalla päättää, että yhden tai useamman muun valiokunnan on annettava lausunto (TJ 32 §:n 3 mom.) – tai että yksi tai useampi muu valiokunta voi halutessaan antaa lausunnon – asiasta sitä valmistelevasti käsittelevälle valiokunnal-le. Eduskunta voi antaa valiokunnille myös ohjeita asian valmistelusta (TJ 32 §:n 5 mom.) ja siten asettaa esimerkiksi määräajan mietinnön tai lausunnon laatimista varten (ks. jakso 6.1).

••••••••••


�2

Puhemiesneuvoston ehdotus täysistunnolle valmistellaan eduskunnan keskuskansliassa ja valiokunta-sihteeristössä. Eduskunnan päätöksestä ilmoitetaan asianomaisille valiokunnille.

Asia lähetetään valmistelevasti käsiteltäväksi pääsäännön mukaan vain yhteen valiokuntaan. Muut va-liokunnat myötävaikuttavat asian käsittelyyn antamalla mietintöä laativalle valiokunnalle lausuntoja, jos eduskunta lähetekeskustelun jälkeen niin päättää tai mietintövaliokunta asian käsittelyn yhteydessä lau-suntoja erikseen pyytää.

Yhden mietintövaliokunnan pääsäännöstä on kaksi poikkeusta:

Hallituksen toimenpidekertomus lähetetään valmistelevasti käsiteltäväksi perustuslakivaliokunnan lisäksi ulkoasiainvaliokuntaan, joka käsittelee kertomuksen valmistelevasti sen ulko- ja turvallisuus-politiikka koskevilta osilta (TJ 32 §:n 4 mom.). Eduskunta päättää vakiintuneesti, että muiden eri-koisvaliokuntien on annettava kertomuksesta lausunto perustuslakivaliokunnalle (ks. tarkemmin jaksot 5.2.5 ja 7.4).Ehdotus perustuslain säätämisestä, muuttamisesta tai kumoamisesta lähetetään eduskunnan työjär-jestyksen 32 §:n 4 momentin mukaan valmistelevasti käsiteltäväksi perustuslakivaliokuntaan. Halli-tuksen esityksen sisältäessä muiden lakiehdotusten lisäksi myös perustuslakia koskevan ehdotuksen hajautetaan esityksen valmisteleva käsittely tarvittaessa perustuslakivaliokuntaan ja asianomaiseen muuhun erikoisvaliokuntaan (PeVM 9/1999 vp, s. 4/I). Tällöin perustuslakivaliokunta laatii mietin-nön perustuslakiehdotuksesta ja asianomainen toinen erikoisvaliokunta esityksen muista lakiehdo-tuksista.

Puhemiesneuvosto. Puhemiesneuvosto voi päättää hallituksen esitystä täydentävän esityksen lähettämi-sestä valiokuntaan ilman lähetekeskustelua (TJ 32 §:n 2 mom.). Tarve käydä lähetekeskustelu täydentä-västä esityksestä vaihtelee tapauksittain. Arvion lähetekeskustelun tarpeesta tekee säännöksen perusteella puhemiesneuvosto. Tarkoitus on, että lähetekeskustelu sivuutetaan vain poikkeuksellisesti (PeVM 9/1999 vp, s. 3/II).

Puhemiesneuvosto päättää pääsäännön mukaan kansanedustajan tekemän toimenpidealoitteen lähettä-misestä valiokuntaan (TJ 33 §:n 1 mom., PNE 1/1999 vp, s. 20/II). Toimenpidealoitteesta ei siten yleensä käydä lähetekeskustelua eikä täysistunto päätä aloitteen valiokuntaan lähettämisestä. Tällöin ei päätetä

1.

2.


��

myöskään aloitteen lähettämisestä muuhun valiokuntaan lausunnon antamista varten. Asiaa valmistele-va valiokunta voi tarvittaessa pyytää toiselta valiokunnalta lausunnon eduskunnan työjärjestyksen 38 §:n nojalla (ks. jakso 6.2.3).

Puhemiesneuvosto voi eduskunnan työjärjestyksen 33 §:n 2 momentin mukaan siirtää toimenpidealoit-teen valiokuntaan lähettämisen eduskunnan päätettäväksi. Tällöin täysistunnossa käydään asiasta myös lähetekeskustelu ja päätetään mahdollisista valmistelevalle valiokunnalle lausunnon antavista valiokun-nista. Tarkoitus on, että päätöksenteko siirretään eduskunnalle sellaisten toimenpidealoitteiden valiokun-taan lähettämisestä, joihin kohdistuu suurta yleistä mielenkiintoa tai joiden allekirjoittajina on vähintään 100 kansanedustajaa (PNE 1/1999 vp, s. 20/II).

Puhemiesneuvoston päätöksestä lähettää asia valiokuntaan ilmoitetaan asianomaiselle valiokunnalle.

Puhemies. Puhemies lähettää ns. U-asiassa (ks. jakso 5.2.6) perustuslain 96 §:n 2 momentissa tarkoite-tun valtioneuvoston kirjelmän asian laadun mukaan suureen valiokuntaan tai ulkoasiainvaliokuntaan. Puhemies määrää samalla asiasta suurelle valiokunnalle tai ulkoasiainvaliokunnalle lausunnon antavista valiokunnista. Suuri valiokunta tai ulkoasiainvaliokunta voi asettaa määräajan, jonka kuluessa valiokun-nan lausunto tulee antaa. Puhemies voi lähettää U-asian erikoisvaliokuntaan myös mahdollisia toimen-piteitä varten tai vain tiedoksi.

Puhemiehen päätös valmistellaan suuren valiokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan kanslioissa. Päätöksestä ilmoitetaan asianomaisille valiokunnille.

Valiokunta. Valiokunta voi pyytää valmistelevasti käsiteltävästä asiasta ja perustuslain 47 §:n 2 momen-tissa tarkoitetusta selvityksestä lausunnon toiselta valiokunnalta (TJ 38 §:n 1 mom.).

Lausuntopyyntöjen esittämiseen toisille valiokunnille on etenkin valiokunnan omasta aloitteesta käsitel-täviksi ottamissa selvitysasioissa suhtauduttava pidättyvästi (ks. tarkemmin jaksot 5.2.10 ja 6.2.3). Lau-suntopyyntö tulee lisäksi aina yksilöidä (PeVM 11/2002 vp, s. 2/II) koskemaan esimerkiksi tiettyä asiaa tai säädösehdotuksen pykälää.


��

Jos valiokunnassa valmistelevasti käsiteltävän lakiehdotuksen tai muun asian perustuslainmukaisuudes-ta tai suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin on epäselvyyttä, valiokunnan tulee pyytää asias-ta lausunto perustuslakivaliokunnalta (TJ 38 §:n 2 mom.). Lausunnon pyytämistä harkitsevan valiokun-nan on tällaisissa tilanteissa aiheellista selvittää valtiosääntöoikeudellisen epäselvyyden kohteena olevia seikkoja ja lausunnon pyytämistarvetta kuulemalla valtiosääntöoikeuden asiantuntijoita. Jos valiokun-nassa kuitenkin on esillä perustuslain 73 §:n 1 momentissa tarkoitetun rajatun poikkeuksen säätäminen perustuslaista eikä asiaa ole muutoin lähetetty perustuslakivaliokuntaan lausuntoa varten, tulee valiokun-nan pyytää perustuslakivaliokunnalta lausunto (PeVM 9/1999 vp, s. 3/II). Myös perustuslakivaliokunnal-le osoitettu lausuntopyyntö on yksilöitävä.

Suuri valiokunta ja ulkoasiainvaliokunta. Suuri valiokunta ja ulkoasiainvaliokunta voivat pyytää toiselta valiokunnalta lausunnon perustuslain 96 ja 97 §:ssä tarkoitetusta ehdotuksesta (U-asiasta) tai selvitykses-tä (E- tai UTP-asiasta) (TJ 38 §:n 1 mom.; ks. tarkemmin jakso 5.2.6).

Suuri valiokunta ja ulkoasiainvaliokunta voivat lähettää U-, E- ja UTP-asian erikoisvaliokuntaan myös mahdollisia toimenpiteitä varten tai vain tiedoksi. Yleensä suuri valiokunta lähettää E-asian asianomai-selle erikoisvaliokunnalle mahdollisia toimenpiteitä varten (ks. jakso 8.3).

Suuri valiokunta voi pyytää myös sen käsiteltäväksi tulleesta lainsäädäntöasiasta lausunnon toiselta valiokunnalta (TJ 53 §:n 6 mom.).

Valiokunnan vireillepanomahdollisuusValiokunta voi panna asian eduskunnassa vireille vain seuraavissa poikkeustapauksissa:

Valiokunta voi perustuslain 47 §:n 2 momentin nojalla pyytää valtioneuvostolta tai asianomaisel-ta ministeriöltä selvityksen valiokunnan toimialaan kuuluvasta asiasta ja antaa selvityksen johdosta lausunnon valtioneuvostolle tai ministeriölle (ks. jakso 5.2.10)

•


��

Ulkoasiainvaliokunta voi perustuslain 97 §:n nojalla pyytää valtioneuvostolta selvityksen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevista asioista. Suurella valiokunnalla on oikeus saada selvitys muiden asioiden valmistelusta Euroopan unionissa (ks. jakso 5.2.6). Ulkoasiainvaliokunta tai suuri valio-kunta voi antaa selvityksen johdosta valtioneuvostolle lausunnon.

Valiokunta voi omasta aloitteestaan antaa toimialaansa koskevan lausunnon valtion talousarvio-esityksestä valtiovarainvaliokunnalle 30 päivän kuluessa siitä, kun esitys on lähetetty valtiovarain-valiokuntaan (TJ 38 §:n 3 mom.).

Valiokunta voi panna puhemiesneuvostolle tehtävällä ilmoituksella vireille perustuslain 28 §:n 3 momentissa tarkoitetun sanktiomenettelyn, jos se katsoo valiokunnan jonkun jäsenen laiminlyö-vän tehtäviään (TJ 6 §:n 1 momentin 6 kohta).

Valiokunta voi panna vireille ministerivastuuasian esittämällä perustuslain 115 §:n § 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun tutkintapyynnön perustuslakivaliokunnalle.

Perustuslakivaliokunta voi omasta aloitteestaan ryhtyä tutkimaan valtioneuvoston jäsenen virka-toimen lainmukaisuutta.

Tarkastusvaliokunnan tulee perustuslain 90 §:n 1 momentin mukaan saattaa merkittävät valvonta-havaintonsa eduskunnan tietoon. Siksi tarkastusvaliokunnalla on eduskunnan työjärjestyksen 31 a §:n perusteella oikeus ottaa omasta aloitteestaan käsiteltäväksi valiokunnan toimialaan kuuluva asia sekä laatia siitä mietintö täysistunnolle.

Valtiovarainvaliokunnalla on valtiosääntöperinteeseen pohjautuva oikeus ehdottaa, miten talous-arvioon otettujen menojen suorittamiseen tarvittavat varat hankitaan (HE 1/1998 vp, s. 91/II).

Valtiovarainvaliokunnan tulee eduskunnan työjärjestyksen 59 §:n 5 momentin perusteella ehdottaa, miten hallituksen esitystä valtion talousarvioksi noudatetaan väliaikaisesti talousarviona, jos talous-arvion julkaiseminen viivästyy yli varainhoitovuoden vaihteen.

•

•

•

•

•

•

•

•


��

�.2� Asiatyypit�ja�asioiden�käsittely

�.2.1�Hallituksen�esitys�(HE)

Hallituksen esitys laiksiLainsäädäntöasia tulee eduskunnassa vireille hallituksen esityksellä taikka kansanedustajan lakialoitteella (PL 70 §). Käytännössä valtaosa lainsäädäntöasioista tulee eduskunnassa vireille hallituksen esityksellä.

Hallituksen esitykseen tai edustajan lakialoitteeseen sisältyvä lakiehdotus otetaan asiaa valmistelleen valiokunnan annettua siitä mietintönsä eduskunnan täysistunnossa kahteen käsittelyyn (PL 72 §:n 1 mom., TJ 53 §). Lakiehdotuksen ensimmäisessä käsittelyssä esitellään valiokunnan mietintö ja käy-dään siitä yleiskeskustelu, jonka päätyttyä lakiehdotus otetaan yksityiskohtaiseen käsittelyyn. Siinä pää-tetään lakiehdotuksen sisällöstä (PL 72 §:n 2 mom., TJ 53 §:n 2 ja 3 mom.). Ensimmäisessä käsittelyssä ei saa tehdä ehdotusta lakiehdotuksen hylkäämisestä (TJ 53 §:n 6 mom.). Jos lakiehdotus hyväksytään yk-sityiskohtaisessa käsittelyssä mietinnön mukaisena, asian ensimmäinen käsittely todetaan päättyneeksi (TJ 53 §:n 3 mom.).

Ensimmäisen käsittelyn aikana eduskunta voi lähettää asian uudelleen sitä valmistelevasti käsitelleeseen valiokuntaan taikka muuhunkin valiokuntaan (TJ 53 §:n 6 mom.).

Lakiehdotus voidaan ensimmäisen käsittelyn yleiskeskusteluvaiheen aikana lähettää kokonaisuudessaan myös suureen valiokuntaan (PL 72 §:n 3 mom., TJ 53 §:n 2 mom.). Tällöin asian käsittelyä täysistun-nossa jatketaan suuren valiokunnan mietinnön pohjalta (TJ 53 §:n 2 mom.). Suuri valiokunta käsittelee asiaa kokonaisuudessaan ja voi tehdä mahdollisesti tarvittavia muutosehdotuksia myös asiakokonaisuu-teen kuuluviin muihin lakiehdotuksiin (PNE 1/1999 vp, s. 30/II) samoin kuin alkuperäisen mietinnön perusteluihin ja mahdollisiin lausumaehdotuksiin. Suuri valiokunta voi pyytää sen käsiteltäväksi tullees-ta lainsäädäntöasiasta lausunnon toiselta valiokunnalta (TJ 53 §:n 6 mom.).


��

Lainsäädäntöasia voi tulla suuren valiokunnan käsiteltäväksi myös yksityiskohtaisesta käsittelystä. Jos lakiehdotusta ei yksityiskohtaisessa käsittelyssä hyväksytä asiaa alun perin valmistelleen valiokunnan mietinnön mukaisena, on asia lähetettävä eduskunnan päätöksen mukaisena suureen valiokuntaan (TJ 53 §:n 3 mom.).

Suuresta valiokunnasta asia palaa täysistuntoon ns. jatkettuun ensimmäiseen käsittelyyn. Suuri valiokunta voi mietinnössään yhtyä eduskunnan päätökseen tai ehdottaa siihen muutoksia taikka ehdottaa lakiehdo-tuksen tai lakiehdotusten hylkäämistä. Jos suuri valiokunta yhtyy eduskunnan päätökseen, ei täysistunto voi enää päättää lakiehdotuksen sisällön muuttamisesta. Jos suuri valiokunta ehdottaa muutoksia, edus-kunta päättää vain niiden hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Tämän jälkeen asian ensimmäinen käsittely todetaan päättyneeksi (TJ 53 §:n 3 mom.).

Toisessa käsittelyssä päätetään lakiehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä sekä mahdollisista edus-kunnan lausumista asian johdosta. Toinen käsittely pidetään aikaisintaan kolmantena päivänä ensimmäi-sen käsittelyn päätyttyä (PL 72 §:n 2 mom., TJ 53 §:n 5 mom.).

Eduskunnan päätös hallituksen esityksen johdosta ilmoitetaan eduskunnan vastauksessa valtioneuvostol-le (TJ 68 §:n 1 mom.), jonka on esiteltävä eduskunnan hyväksymä laki tasavallan presidentin vahvistetta-vaksi (PL 77 §; ks. jakso 5.2.9). Lait julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa (PL 79 §:n 2 mom.).

Hallituksen esitys perustuslain säätämisestä, muuttamisesta tai kumoamisesta taikka perustuslakiin tehtävästä rajatusta poikkeuksesta

Ehdotus perustuslain säätämisestä, muuttamisesta tai kumoamisesta lähetetään valmistelevasti käsitel-täväksi perustuslakivaliokuntaan (TJ 32 §:n 4 mom.). Perustuslaista on perustuslain 73 §:n 1 momentissa olevan säännöksen takia mahdollista säätää myös rajattuja poikkeuksia. Perustuslakiuudistuksen yhtey-dessä on kuitenkin omaksuttu poikkeuslakien välttämisen periaate, jonka mukaan tulee välttää perustus-laista poikkeavien, puhtaasti kansallisten lakien säätämistä (PeVM 10/1998 vp, s. 22–23). Siksi perustus-lakivaliokunta on aiheellista kytkeä ainakin lausuntovaliokuntana myös sellaisten asioiden valmisteluun, joissa poikkeuslain säätäminen on esillä (PeVM 1/1999 vp, s. 3/II).


�8

Perustuslakia puheena olevalla tavalla koskeva lakiehdotus käsitellään perustuslain säätämisjärjestyksessä. Tässä menettelyssä lakiehdotus on toisessa käsittelyssä hyväksyttävä lepäämään ensimmäisiin eduskun-tavaalien jälkeen pidettäviin valtiopäiviin. Tuolloin ehdotus on valiokunnan annettua siitä mietintönsä hyväksyttävä asiasisällöltään muuttamattomana täysistunnossa yhden käsittelyn asiana päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä (PL 73 §:n 1 mom.).

Ehdotus voidaan kuitenkin julistaa kiireelliseksi päätöksellä, jota on kannattanut vähintään viisi kuudes-osaa annetuista äänistä. Ehdotusta ei tällöin jätetä lepäämään, vaan se voidaan hyväksyä vähintään kah-den kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä (PL 73 §:n 2 mom.). Ehdotus kiireelliseksi julistamisesta voidaan tehdä valiokunnan mietinnössä. Muussa tapauksessa kansanedustaja voi tehdä ehdotuksen asian toisessa käsittelyssä ennen kuin keskustelu on julistettu päättyneeksi (TJ 53 §:n 7 mom.).

Hallituksen esitys valtiosopimuksen hyväksymisestä tai irtisanomisesta sekä laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

Kansainvälisten velvoitteiden hyväksyminen. Eduskunta hyväksyy perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai ovat muutoin merkitykseltään huomattavia taikka vaativat perustuslain mukaan muusta syystä eduskunnan hyväksymisen.

Valtiosopimuksen tai muun kansainvälisen velvoitteen määräykset luetaan nykyisin lainsäädännön alaan kuuluviksi, jos määräyksen tarkoittamasta asiasta on vallitsevan käsityksen mukaan säädettävä lailla. Mää-räyksen kuuluminen lainsäädännön alaan ei riipu siitä, onko määräys ristiriidassa vai sopusoinnussa Suo-messa lailla annetun säännöksen kanssa. Merkitykseltään huomattavia velvoitteita voivat olla esimerkiksi Euroopan unionin perussopimuksia muuttavat sopimukset. Perustuslaista johtuvan muun syyn perus-teella eduskunnan hyväksyttäviin kuuluvat lähinnä eduskunnan budjettivaltaa sitovat valtiosopimukset ja Suomen alueen muuttamista koskevat sopimukset (HE 1/1998 vp, s. 149/II). Eduskunnan hyväksyminen vaaditaan myös eduskunnan hyväksymistoimivallan alaan kuuluvan velvoitteen irtisanomiseen.


��

Perustuslakivaliokunnan käytännössä on perustuslain 94 §:n 1 momentin pohjalta lähdetty lisäksi siitä, että eduskunta antaa nimenomaisella päätöksellä suostumuksen myös sellaisten sopimusmääräyksiä kos-kevien varaumien, selitysten, julistusten ja vastaavien tekemiseen, jotka vaikuttavat eduskunnan hyväk-symistä vaativien sopimusmääräysten sisältöön tai laajuuteen itse sopimukseen verrattuna (PeVL 4/2006 vp, s. 2/I, PeVL 16/2005 vp, s. 2/II ja siinä mainitut valiokunnan lausunnot). Eduskunnan suostumus tar-vitaan myös sellaisen varauman tai vastaavan peruuttamiseen, jonka eduskunta on hyväksynyt tai jon-ka hyväksymisestä eduskunnan olisi nykyisin vallitsevan perustuslaintulkinnan mukaan pitänyt päättää (PeVL 4/2006 vp, s. 2/I).

Eduskunta hyväksyy sen toimivaltaan kuuluvan valtiosopimuksen tai muun kansainvälisen velvoitteen kokonaisuudessaan. Jos sopimus tai velvoite kuitenkin sisältää sekä Euroopan unionin että sen jäsen-valtion toimivaltaan kuuluvia määräyksiä, eduskunta hyväksyy sopimuksen tai velvoitteen vain siltä osin kuin määräykset kuuluvat Suomen toimivaltaan (esim. PeVL 16/2005 vp, s. 3, PeVL 5/2007 vp, s. 5/I).

Eduskunta ei anna ennakollista suostumusta vasta suunnitteilla olevalle tai muutoin tehtäväksi aiotulle valtiosopimukselle tai muulle kansainväliselle velvoitteelle (PeVL 54/2005 vp, s. 6/II, PeVL 12/2000 vp, s. 2/II; ks. myös TyVM 14/2006 vp).

Velvoitteiden voimaansaattaminen. Valtiosopimuksen tai muun kansainvälisen velvoitteen lainsäädän-nön alaan kuuluvat määräykset saatetaan perustuslain 95 §:n 1 momentin mukaan voimaan lailla. Täl-laisia määräyksiä sisältävän valtiosopimuksen hyväksymisesityksessä tapaa siksi olla myös ehdotus laiksi sopimusmääräysten voimaansaattamisesta. Yleensä kysymyksessä on ehdotus ns. blankettilaiksi, jon-ka asiasisältö määräytyy itse voimaansaatettavasta sopimuksesta. Sekamuotoinen voimaansaattamislaki-ehdotus sisältää tavanomaisessa blankettilaissa olevien säännösten lisäksi myös asiasisältöisiä säännöksiä. Asiasisältöisellä voimaansaattamislailla sopimusmääräyksiä ei saateta sellaisinaan kansallisesti voimaan, vaan kansallinen lainsäädäntö muutetaan aineelliselta sisällöltään vastaamaan asianomaisen sopimuk-sen tai velvoitteen vaatimuksia.


�0

Esitysten käsittely. Valtiosopimusasioita koskevat hallituksen esitykset lähetetään niiden asiasisällön mu-kaan valmistelevasti käsiteltäviksi asianomaisiin erikoisvaliokuntiin. Hallituksen esitykset Suomen kan-sainvälisten suhteiden kannalta merkittävien valtiosopimusten ja muiden kansainvälisten velvoitteiden hyväksymisestä ja voimaansaattamisesta tai tällaisten velvoitteiden irtisanomisesta lähetetään kuitenkin ulkoasiainvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäviksi.

Kansainvälisen velvoitteen tai sen irtisanomisen hyväksymistä tarkoittava asia otetaan valiokunnan mie-tinnön pohjalta täysistunnossa ainoaan käsittelyyn (TJ 56 §:n 1 mom.). Eduskunta päättää asiasta ponnen eikä lain muodossa (PNE 1/1999 vp, s. 32/II).

Lakiehdotus valtiosopimuksen tai muun kansainvälisen velvoitteen voimaansaattamisesta käsitellään ta-vallisen lain säätämisjärjestyksessä. Jos ehdotus kuitenkin koskee perustuslakia tai valtakunnan alueen muuttamista, eduskunnan on se hyväksyttävä sitä lepäämään jättämättä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä (PL 95 §:n 2 mom.). Tätä vaikeutettua lainsäätämismenet-telyä kutsutaan supistetuksi perustuslainsäätämisjärjestykseksi.

Jos valiokunnan mietintöön sisältyy ehdotus sekä kansainvälisestä velvoitteesta että sen voimaansaatta-mislaista, esitellään velvoitetta koskeva ehdotus ainoaan käsittelyyn samalla kun lakiehdotus esitellään toiseen käsittelyyn. Eduskunta päättää ensin velvoitetta koskevasta ehdotuksesta (TJ 56 §:n 2 mom.).

Valtiosopimukset ja muut Suomen kansainväliset velvoitteet niihin mahdollisesti tehtyine varaumineen ja muine selityksineen julkaistaan Suomen säädöskokoelman sopimussarjassa. Valtiosopimusten yhtey-dessä sopimussarjassa julkaistaan myös niiden säädöskokoelmassa julkaistut voimaansaattamissäädök-set. Valtiosopimusten julkaisemisesta on säädetty lailla Suomen säädöskokoelmasta.


�1

Hallituksen esitys valtion talousarvioksiHallituksen esitys valtion talousarvioksi annetaan hyvissä ajoin ennen varainhoitovuoden alkua (PL 83 §:n 2 mom.). Käytännössä talousarvioesitys annetaan vuosittain eduskunnan syysistuntokauden alussa.

Talousarvioesitys lähetetään lähetekeskustelun jälkeen valtiovarainvaliokuntaan valmistelevasti käsitel-täväksi. Muut valiokunnat voivat omasta aloitteestaan antaa toimialaansa koskevan lausunnon esitykses-tä valtiovarainvaliokunnalle 30 päivän kuluessa siitä, kun esitys on lähetetty valtiovarainvaliokuntaan (TJ 38 §:n 3 mom.).

Valtiovarainvaliokunnan jaostot valmistelevat kukin oman toimialansa kannalta mietintöluonnoksen va-liokuntakäsittelyä varten. Valtiovarainvaliokunta käsittelee asian jaostojen hyväksymien mietintöluonnos-ten pohjalta. Valtiovarainvaliokunnan ns. budjettimietintö valmistuu yleensä joulukuun alussa.

Talousarvioesitys otetaan täysistunnossa valtiovarainvaliokunnan budjettimietinnön pohjalta ainoaan käsittelyyn (PL 83 §:n 4 mom., TJ 59 §:n 1 mom.). Käsittelyn aluksi käydään yleiskeskustelu, jonka pää-tyttyä suoritetaan talousarvioehdotuksen yksityiskohtainen käsittely (TJ 59 §:n 1 mom.). Jos eduskunta ei muuttamattomana hyväksy valtiovarainvaliokunnan mietintöä, asia palautuu valtiovarainvaliokuntaan. Valiokunta voi tällöin yhtyä eduskunnan päätökseen tai ehdottaa siihen muutoksia. Asia otetaan valtiova-rainvaliokunnan uuden mietinnön pohjalta täysistunnossa jatkettuun ainoaan käsittelyyn. Jos valiokunta ehdottaa muutoksia, eduskunta päättää niiden hyväksymisestä tai hylkäämisestä (TJ 59 §:n 4 mom.).

Eduskunnan hyväksymä valtion talousarvio saatetaan valtioneuvoston tietoon eduskunnan kirjelmällä (TJ 68 §:n 1 mom.). Valtion talousarvio julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa (PL 83 §:n 1 mom., SS-KL 3 §:n 1 kohta).

Jos valtion talousarvion julkaiseminen viivästyy yli varainhoitovuoden vaihteen, hallituksen talous-arvioesitystä noudatetaan väliaikaisesti talousarviona eduskunnan päättämällä tavalla (PL 83 §:n 5 mom.). Valtiovarainvaliokunnan on tällaisessa tilanteessa tehtävä eduskunnalle ehdotus siitä, miten hallituksen esitystä valtion talousarvioksi noudatetaan väliaikaisesti talousarviona. Valiokunnan ehdotus käsitellään soveltuvin osin samassa järjestyksessä kuin talousarvioehdotus (TJ 59 §:n 5 mom.). Eduskunnan päätös talousarvioesityksen noudattamisesta väliaikaisena talousarviona julkaistaan Suomen säädöskokoelmas-sa (SSKL 3 §:n 2 kohta).


�2

Hallituksen esitys ns. budjettilaiksiValtion talousarvioesitykseen liittyvät muut hallituksen esitykset annetaan eduskunnan käsiteltäviksi hy-vissä ajoin ennen varainhoitovuoden alkua (PL 83 §:n 2 mom.). Talousarvioesitykseen liittyviä ovat ns. budjettilakiesitykset, joiden antamiselle on perustuslaissa säädetty yleinen ajallinen vaatimus (HE 1/1998 vp, s. 136/I). Käytännössä budjettilakiesitykset annetaan syysistuntokaudella tarkemmin asetettuun mää-räpäivään mennessä. Mahdollista kuitenkin on, että esitys annetaan jo aiemmin esimerkiksi edellisellä kevätistuntokaudella.

Budjettilakiesitykset lähetetään niiden asiasisällön mukaan käsiteltäviksi asianomaisiin erikoisvaliokun-tiin. Esitykset käsitellään täysistunnossa ja valiokunnissa samalla tavalla kuin lakiehdotukset yleensäkin. Valiokuntien mietinnöt budjettilakiesityksistä on kuitenkin laadittava syysistuntokaudella niin, että edus-kunta voi päättää lakiehdotusten lopullisesta sisällöstä ja hyväksyä päätösten pohjalta valtion talousarvion ennen uuden varainhoitovuoden alkua.

Hallituksen esitys lisätalousarvioksiEduskunnalle annetaan hallituksen esitys lisätalousarvioksi, jos talousarvion muuttamiseen on perustel-tua tarvetta (PL 86 §:n 1 mom.). Käytännössä eduskunnan käsiteltäväksi annetaan vuosittain yksi tai use-ampia lisätalousarvioesityksiä.

Lisätalousarvioesityksen käsittelystä on soveltuvin osin voimassa, mitä talousarvioesityksen käsittelystä säädetään (TJ 59 §:n 6 mom.). Eduskunnan työjärjestyksen 38 §:n 3 momentin säännös valiokunnan oi-keudesta antaa omasta aloitteestaan lausunto valtiovarainvaliokunnalle koskee vain varsinaista valtion ta-lousarvioesitystä, ei lisätalousarvioesitystä.


��

Hallituksen esitys valtiontaloutta koskevaksi eduskunnan muuksi päätökseksiValtion talousarvio- tai lisätalousarvioesityksestä erillisellä hallituksen esityksellä voidaan eduskunnan käsiteltäväksi antaa ehdotus suostumuksen antamiseksi valtion lainanottoon (PL 82 §:n 1 mom.), valtion-takaukseen tai valtiontakuuseen (PL 82 §:n 2 mom.) samoin kuin valtion kiinteän omaisuuden luovutta-miseen (PL 92 §:n 2 mom.) sekä määräysvallan hankkimiseen valtiolle yhtiössä tai määräysvallasta luo-pumiseen (PL 92 §:n 1 mom.).

Tällaista asiaa koskeva hallituksen esitys lähetetään valiokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi. Täysistun-to päättää asiasta ainoassa käsittelyssä, jonka aluksi esitellään valiokunnan mietintö. Keskustelun jälkeen voidaan suorittaa yksityiskohtainen käsittely, jossa päätetään asiasta. Ainoan käsittelyn lopuksi päätetään ehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä (TJ 55 §).

Eduskunnan päätös hallituksen esityksestä ilmoitetaan eduskunnan vastauksella valtioneuvostolle (TJ 68 §:n 1 mom.). Valtion talousarviosta tai lisätalousarviosta erillään tehdyt valtiontaloutta koskevat eduskun-nan päätökset julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa (SSKL 3 §:n 3 kohta).


��

Hallituksen esitystä täydentävä esitys Hallituksen esitystä voidaan perustuslain 71 §:n perusteella täydentää antamalla uusi täydentävä esitys. Menettely soveltuu tilanteeseen, jossa hallitus tahtoo omasta aloitteestaan tehdä sisältömuutoksia edus-kunnan käsiteltävänä olevaan esitykseen, mutta arvioi esityksen peruuttamisen ja kokonaan uuden, kor-jatun esityksen antamisen epätarkoituksenmukaiseksi. Täydentävä esitys ei sisällä kaikkia esitykseen ta-vanomaisesti kuuluvia osia, vaan on sisällöllisesti liitännäinen alkuperäisen esityksen kanssa (HE 1/1998 vp, s. 121).

Täydentävää esitystä ei voida antaa sen jälkeen, kun asiaa valmistellut valiokunta on antanut alkuperäi-sestä esityksestä mietintönsä (PL 71 §).

Täydentävä esitys lähetetään siihen valiokuntaan, joka käsittelee valmistelevasti alkuperäistä hallituksen esitystä asiasta (TJ 31 §). Täydentävän esityksen valiokuntaan lähettämistä varten voidaan täysistunnos-sa käydä lähetekeskustelu. Puhemiesneuvosto voi kuitenkin päättää täydentävän esityksen lähettämisestä valiokuntaan ilman lähetekeskustelua, mistä ilmoitetaan täysistunnolle (TJ 32 §:n 2 mom., PeVM 9/1999 vp, s. 3).

Käsittelyn pohjana valiokunnassa on alkuperäisen esityksen ja täydentävän esityksen muodostama kokonaisuus (HE 1/1998 vp, s. 121/II). Valiokunnan on käsiteltävä alkuperäinen esitys ja sitä täydentävä esitys toistensa yhteydessä (TJ 31 §). Valiokunta antaa esityksistä yhden mietinnön.


��

�.2.2� Eduskunta-aloitteet�(LA,�TPA,�TAA,�LTA)

Kansanedustajan aloiteoikeusKansanedustajalla on oikeus tehdä lakialoitteita, talousarvioaloitteita ja toimenpidealoitteita (PL 39 ja 70 § sekä 83 §:n 3 mom.). Eduskunta-aloite jätetään kirjallisena eduskunnan keskuskansliaan. Aloite on perusteltava lyhyesti. Samaan aloitteeseen ei saa sisällyttää erilaisia asioita (TJ 20 §:n 1 mom.).

Eduskunta-aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja voi kirjallisesti peruuttaa aloitteen (TJ 20 §:n 3 mom.).

Lakialoite (LA) Lakialoite sisältää ehdotuksen lain säätämisestä (PL 39 §:n 2 mom.). Tämä tarkoittaa joko kokonaan uuden lain säätämistä taikka voimassa olevan lain muuttamista tai kumoamista. Lakialoitteen tulee si-sältää täydellinen säädöstekstin muotoon laadittu lakiehdotus (HE 1/1998 vp, s. 92/I). Lakialoite voidaan tehdä eduskunnan ollessa koolla (PL 70 §, TJ 20 §:n 2 mom.).

Lakialoite lähetetään lähetekeskustelun jälkeen valiokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi (TJ 32 §). Valiokunnan tulee kuitenkin työjärjestyksen 34 §:n 2 momentin mukaan käsitellä yleensä ensin hallituk-sen esitykset ja valtioneuvoston kirjelmät Euroopan unionin asioista. Vähintään 100 kansanedustajan al-lekirjoittama lakialoite on valtiopäiväasioiden keskinäisessä käsittelyjärjestyksessä (ks. siitä jakso 5.3) eri-tyisasemassa muihin lakialoitteisiin verrattuna.

Lakialoite tulee valiokunnassa usein käsitellyksi yhdistämällä hallituksen esityksen ja aloitteen käsitte-ly. Samaa asiaa koskevat hallituksen esitykset ja eduskunta-aloitteet on käsiteltävä toistensa yhteydessä ja niistä on annettava yhteinen mietintö, jolleivät erityiset syyt vaadi menettelemään toisin. Valiokunnan on kuitenkin huolehdittava siitä, ettei hallituksen esityksen johdosta laadittava mietintö viivästy asioiden yhdistämisen vuoksi (TJ 39 §:n 3 mom.; ks. jakso 6.2.1).

Lakialoitteeseen soveltuu muutoin, mitä edellä on hallituksen esitykseen liittyen sanottu lainsäädäntö-asian käsittelystä eduskunnassa.


��

Toimenpidealoite (TPA) Toimenpidealoite sisältää ehdotuksen lainvalmisteluun tai muuhun toimenpiteeseen ryhtymisestä. Toi-menpidealoitteen käyttöala on laaja. Se voi lainvalmistelun lisäksi koskea myös esimerkiksi hallinnollisia toimenpiteitä. Aloitetta ei lainsäädäntöasiassakaan tarvitse laatia valmiin lakiehdotuksen muotoon. Aloi-te voi asiasta riippuen kohdistua paitsi hallitukseen tai valtioneuvostoon myös esimerkiksi eduskunnan omiin toimielimiin (HE 1/1998 vp, s. 92/II). Toimenpidealoite voidaan tehdä eduskunnan ollessa koolla (TJ 20 §:n 2 mom.).

Eduskunnan työjärjestyksen 34 §:n ja 39 §:n 3 momentin säännökset valtiopäiväasioiden keskinäisestä kä-sittelyjärjestyksestä ja asioiden yhdistämisestä koskevat myös toimenpidealoitteita (ks. jakso 5.3).

Täysistunnossa toimenpidealoite käsitellään valiokunnan mietinnön pohjalta ainoassa käsittelyssä (TJ 55 §).

Eduskunnan päätöksestä ilmoitetaan valtioneuvostolle eduskunnan kirjelmällä (TJ 68 §:n 1 mom.).

Talousarvioaloite (TAA) Talousarvioaloite sisältää ehdotuksen valtion talousarvioon otettavasta määrärahasta tai muusta päätök-sestä (PL 83 §:n 3 mom.).

Talousarvioaloite voidaan tehdä eduskunnan ollessa koolla, mutta vasta eduskunnalle annetun talous-arvioesityksen johdosta. Aloite on jätettävä viimeistään kello 12 kymmenentenä päivänä siitä, kun ta-lousarvioesitys on ilmoitettu saapuneeksi. Talousarvioaloite budjettiesitystä täydentävän esityksen joh-dosta on jätettävä viimeistään kello 12 neljäntenä päivänä esityksen saapuneeksi ilmoittamisesta (TJ 20 §:n 2 mom.).

Lähetekeskustelun päätyttyä talousarvioaloitteet lähetetään valtiovarainvaliokuntaan valmistelevasti kä-siteltäväksi. Valtiovarainvaliokunnassa aloitteet käsitellään talousarvioesityksen yhteydessä. Esityksestä ja aloitteista annetaan yhteinen mietintö (TJ 34 §:n 3 mom.).


��

Täysistunnossa talousarvioaloitteet ja valtion talousarvioesitys otetaan valtiovarainvaliokunnan mietin-nön pohjalta ainoaan käsittelyyn (TJ 55 § ja 59 §:n 1 mom.). Edustajan tekemä ehdotus uudesta ja hallituk-sen talousarvioesitykseen sisältymättömästä määrärahasta tai muusta päätöksestä otetaan talousarviosta täysistunnossa päätettäessä huomioon vain, jos ehdotus on pantu vireille talousarvioaloitteella (TJ 59 §:n 3 mom.).

Lisätalousarvioaloite (LTA) Lisätalousarvioaloite sisältää ehdotuksen lisätalousarvioon otettavasta määrärahasta tai muusta päätök-sestä. Aloite voi koskea vain lisätalousarvioesitykseen välittömästi liittyvää valtion talousarvion muutos-ta (PL 86 §:n 2 mom.).

Lisätalousarvioaloite on jätettävä eduskunnan ollessa koolla viimeistään kello 12 neljäntenä päivänä siitä, kun lisätalousarvioesitys on ilmoitettu eduskuntaan saapuneeksi (TJ 20 §:n 2 mom.).

Aloitteet lähetetään valiovarainvaliokuntaan valmisteltavasti käsiteltäviksi ja ne käsitellään lisätalous-arvioesityksen yhteydessä. Muutoin talousarvioaloitteesta edellä sanottu koskee myös lisätalousarvio-aloitetta.

Eduskunnan työtä koskevat ehdotukset Kansanedustajalla on oikeus tehdä ehdotus eduskunnan työjärjestyksen muuttamisesta, tilapäisen valio-kunnan asettamisesta ja muusta eduskunnan toimivaltaan kuuluvasta sellaisesta asiasta, jonka vireille-panosta ei ole erikseen säädetty (TJ 21 §).

Ehdotus jätetään kirjallisena keskuskansliaan. Puhemiesneuvosto voi tarvittaessa antaa lausunnon eh-dotuksesta.

Ehdotus eduskunnan jonkin toimielimen toimivaltaan kuuluvasta asiasta toimitetaan keskuskans-liasta asianomaisen toimielimen käsiteltäväksi (PNE 1/1999 vp, s. 14/I). Jos ehdotuksessa on ky-symys eduskunnan työjärjestyksen 32 §:n 1 momentin mukaisesti valiokunnassa valmisteltavasta asiasta, tulee puhemiesneuvoston tehdä täysistunnolle ehdotus siitä, mihin valiokuntaan asia lähete-


�8

tään (PNE 1/1999 vp, s. 13/II). Puhemiesneuvosto voi tarvittaessa antaa ehdotuksesta lausunnon, jo-ka liitetään asiakirjoihin ja toimitetaan asiaa valmistelevalle valiokunnalle (PNE 1/1999 vp, s. 13/II).

�.2.�� Valtioneuvoston�tiedonanto�(VNT)�ja�valtioneuvoston�selonteko�(VNS)

Valtioneuvoston keinojaValtioneuvosto voi antaa eduskunnalle tiedonannon tai selonteon valtakunnan hallintoa tai kansainväli-siä suhteita koskevasta asiasta (PL 44 §:n 1 mom.).

Tiedonannon käsittelyn päätteeksi toimitetaan äänestys valtioneuvoston tai ministerin nauttimasta luot-tamuksesta, jos keskustelun aikana on tehty ehdotus epäluottamuslauseen antamisesta valtioneuvostolle tai ministerille (PL 44 §:n 2 mom.).

Selonteon käsittelyssä ei voida tehdä päätöstä valtioneuvoston tai sen jäsenen nauttimasta luottamukses-ta (PL 44 §:n 2 mom.).

Tiedonanto ja selonteko ovat keinoja, joiden avulla valtioneuvosto saa omasta aloitteestaan eduskunnassa käsiteltäväksi valtakunnan hallintoa tai kansainvälisiä suhteita koskevan asian. Nämä keinot eroavat toi-sistaan siinä, mitataanko niiden käsittelyn päätteeksi valtioneuvoston eduskunnassa nauttima luottamus vai ei. Perustuslain esitöiden mukaan on valtioneuvoston harkinnassa, kumpaan menettelyyn se kulloin-kin turvautuu (HE 1/1998 vp, s. 95/II).

Valtioneuvostoa ei yllä esitetyn vuoksi tule lakiin otettavin säännöksin velvoittaa antamaan määrätystä asiasta ja tietyssä ajassa selontekoa eduskunnalle. Valtiosääntöoikeudelliselta kannalta on luontevampaa, että tarvittaessa eduskunta päättää tällaisesta velvoitteesta poliittisluonteisen ponnen eli lausuman eikä oikeudellisesti sitovan lain muodossa (PeVL 37/2006 vp, s. 8/II). Jos valiokunta aikoo ehdottaa eduskun-nan hyväksyttäväksi lausuman, jonka mukaan valtioneuvoston on annettava määräajassa jostakin asias-ta eduskunnalle selonteko, on lausumaehdotus saatettava ennen mietinnön hyväksymistä puhemiesneu-voston tietoon (ks. jakso 9.2).


��

Hallitusohjelma käsitellään eduskunnassa valtioneuvoston antaman tiedonannon pohjalta. Valtioneuvos-ton on nimittäin perustuslain 62 §:n mukaan annettava viivytyksettä ohjelmansa tiedonantona eduskun-nalle. Samoin on meneteltävä valtioneuvoston kokoonpanon merkittävästi muuttuessa.

Valtiontalouden rahoituskehykset annetaan säännönmukaisesti valtioneuvoston selontekona eduskun-nan käsiteltäväksi.

Tiedonannon eduskuntakäsittelyValtioneuvoston tiedonanto esitellään eduskunnalle, minkä jälkeen se otetaan käsiteltäväksi päiväjärjes-tyksen ulkopuolella (TJ 23 §:n 1 mom.). Asianomainen ministeri esittelee tiedonannon, minkä jälkeen asiasta käydään keskustelu. Tiedonanto voidaan esitellä eduskunnalle myös pelkästään suullisesti (PNE 1/1999 vp, s. 15/I).

Tiedonannosta käydyn keskustelun jälkeen asian käsittely päätetään puhemiehen ehdotuksen mukaises-ti tai asia lähetetään valiokuntaan.

Puhemies esittää eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavan päiväjärjestykseen siirtymisen sanamuodon: ”Saatuaan tiedonannon eduskunta siirtyy päiväjärjestykseen.” Eduskunta voi hyväksyä tällaisen yksin-kertaisen tai keskustelun aikana ehdotetun perustellun päiväjärjestykseen siirtymisen sanamuodon taik-ka päättää lähettää asian valiokuntaan (TJ 23 §:n 2 mom.).

Tiedonanto lähetetään verraten usein valiokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi. Jos asia lähetetään valiokuntaan, tulee sen ehdottaa perustellun päiväjärjestykseen siirtymisen sanamuoto (TJ 23 §:n 2 mom.). Asia voidaan lähettää valmistelevan valiokunnan lisäksi myös muuhun valiokuntaan lausunnon antamis-ta varten mietintövaliokunnalle.

Tiedonannon käsittely jatkuu täysistunnossa valiokunnan mietinnön pohjalta ns. palautekeskustelulla. Keskustelun jälkeen eduskunta päättää perustellun päiväjärjestykseen siirtymisen sanamuodon lopulli-sesta sisällöstä (TJ 23 §:n 2 mom.).

Eduskunnan päätös asiasta saatetaan valtioneuvoston tietoon eduskunnan kirjelmällä (TJ 68 §:n 1 mom.).


�0

Selonteon eduskuntakäsittelyValtioneuvoston selonteko esitellään eduskunnalle, minkä jälkeen se otetaan käsiteltäväksi päiväjärjes-tyksen ulkopuolella (TJ 23 §:n 1 mom.). Asianomainen ministeri esittelee selonteon eduskunnalle, ja asi-asta käydään keskustelu.

Selonteko lähetetään siitä käydyn keskustelun päätyttyä valmistelevasti käsiteltäväksi valiokuntaan, joll-ei eduskunta päätä siirtyä päiväjärjestykseen asiaa valiokuntaan lähettämättä (TJ 23 §:n 3 mom.). Käy-tännössä selonteko on tapana lähettää valiokuntaan. Eduskunta voi myös päättää, että yhden tai useam-man muun valiokunnan on annettava lausunto asiasta sitä valmistelevasti käsittelevälle valiokunnalle (TJ 32 §:n 3 mom.).

Asiaa valmistelevan valiokunnan on mietinnössään ehdotettava selonteon johdosta hyväksyttävän kan-nanoton sanamuoto (TJ 23 §:n 3 mom.).

Selonteon käsittely jatkuu täysistunnossa valiokunnan mietinnön pohjalta ns. palautekeskustelulla. Kes-kustelun jälkeen eduskunta päättää selonteon johdosta hyväksyttävän kannanoton lopullisesta sisällöstä ja siirtyy päiväjärjestykseen (TJ 23 §:n 3 mom.).


�.2.�� Välikysymys�(VK)�

Vähintään 20 kansanedustajaa voi tehdä valtioneuvostolle tai ministerille näiden toimialaan kuuluvasta asiasta välikysymyksen. Välikysymyskäsittelyn päätteeksi toimitetaan äänestys valtioneuvoston tai minis-terin nauttimasta luottamuksesta, jos keskustelun aikana on tehty ehdotus epäluottamuslauseen antami-sesta valtioneuvostolle tai ministerille (PL 43 §).

Välikysymys jätetään kirjallisena keskuskansliaan (TJ 22 §:n 1 mom.). Välikysymys esitetään täysistunnos-sa ja lähetetään keskustelutta valtioneuvostolle vastattavaksi (TJ 22 §:n 1 mom.). Välikysymykseen vasta-taan ulkopuolella päiväjärjestyksen eduskunnan täysistunnossa puhemiehen kanssa tarkemmin sovittava-na ajankohtana 15 päivän kuluessa siitä, kun kysymys on saatettu valtioneuvoston tietoon (PL 43 §:n 1 mom., TJ 22 §:n 2 mom.).


�1

Välikysymyskeskustelun päätyttyä puhemies esittää eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavan päiväjärjes-tykseen siirtymisen sanamuodon: ”Kuultuaan vastauksen eduskunta siirtyy päiväjärjestykseen.” (TJ 22 §:n 3 mom.)

Eduskunta voi hyväksyä tällaisen yksinkertaisen tai keskustelun aikana ehdotetun perustellun päiväjär-jestykseen siirtymisen sanamuodon taikka päättää lähettää asian valiokuntaan (TJ 22 §:n 3 mom.). Jos asia lähetetään valiokuntaan, tulee sen ehdottaa perustellun päiväjärjestykseen siirtymisen sanamuoto (TJ 22 §:n 3 mom.).

Ehdotuksessa perustelluksi päiväjärjestykseen siirtymisen sanamuodoksi esitetään, että eduskunta mää-rittelee kantansa saamaansa välikysymysvastaukseen ja mahdollisesti ilmaisisi luottamuksensa tai epä-luottamuksensa valtioneuvoston toimintaan. Perusteltu päiväjärjestykseen siirtyminen sisältää näin ollen poliittisen kannanoton välikysymysvastaukseen silloinkin, kun päätöstä ei ole suoraan muotoiltu luot-tamus- tai epäluottamuslauseeksi. Siksi pääministerin odotetaan epäselvissä tapauksissa välikysymys-keskustelun kuluessa ilmoittavan, miten valtioneuvosto suhtautuu ehdotuksiin perustelluksi päiväjärjes-tykseen siirtymiseksi eli mitkä ehdotetuista sanamuodoista tullaan tulkitsemaan epäluottamuslauseeksi valtioneuvostolle tai sen jollekin ministerille (PNE 1/1999 vp, s. 14-15).

Välikysymyksen käsittely jatkuu täysistunnossa valiokunnan mietinnössä ehdotetun päiväjärjestykseen siirtymisen sanamuodon pohjalta. Eduskunta päättää päiväjärjestykseen siirtymisen sanamuodon lopul-lisesta sisällöstä (TJ 22 §:n 3 mom.).



�2

�.2.�� Kertomus�(K)�

Hallituksen tulee antaa vuosittain eduskunnalle kertomus toiminnastaan sekä niistä toimenpiteistä, joi-hin se on eduskunnan päätösten johdosta ryhtynyt, samoin kuin kertomus valtiontalouden hoidosta ja talousarvion noudattamisesta (PL 46 §:n 1 mom.). Eduskunnalle annetaan muita kertomuksia sen mu-kaan kuin perustuslaissa, muussa laissa tai eduskunnan työjärjestyksessä säädetään (PL 46 §:n 2 mom.).

Hallituksen vuosittain eduskunnalle antama toimenpidekertomus lähetetään kahteen valiokuntaan val-misteltavaksi. Ulkoasiainvaliokunta valmistelee mietinnön kertomuksen ulko- ja turvallisuuspoliittises-ta osasta ja perustuslakivaliokunta muilta osin (TJ 32 §:n 4 mom.). Muut pysyvät erikoisvaliokunnat an-tavat eduskunnan päätöksen perusteella kertomuksesta lausuntonsa perustuslakivaliokunnalle (PNE 1/1999 vp, s. 20/I). Toimenpidekertomuksen liitteenä voi olla kertomuksen oheisaineistoksi luonnehdit-tavia erilliskertomuksia (ks. tarkemmin jakso 7.4). Niiden valiokuntaan lähettämisestä ei tehdä erillistä lähetepäätöstä.

Valtion tilinpäätöskertomus lähetetään tarkastusvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi.

Kertomus käsitellään täysistunnossa valiokunnan mietinnön pohjalta ainoan käsittelyn asiana (PL 41 §, TJ 55 §).

Eduskunnan päätös kertomusasiassa saatetaan kertomuksen antajalle tiedoksi eduskunnan kirjelmällä (TJ 68 §:n 1 mom.).

Eduskunnalle annettavia kertomuksia ovat:

Hallituksen toimenpidekertomusValtion tilinpäätöskertomusValtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus oikeuskanslerin virkatoimista ja lain noudattamista kos-kevista havainnoistaEduskunnan oikeusasiamiehen kertomusValtiontalouden tarkastusviraston kertomus toiminnastaan sekä tilintarkastuskertomus valtion tilinpäätöksen tarkastuksesta

•••

••


��

Eduskunnan pankkivaltuuston kertomusPohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomusEuroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnastaEuroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus ETYJ:n parlamentaa-risen yleiskokouksen toiminnastaEduskunnan kirjaston kertomusKansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomusSuomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran toimintakertomusYleisradio Oy:n hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnastaEduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus Valtiontalouden tarkastusviraston tilinpäätök-sestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnostaEduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakerto-muksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta

�.2.��Euroopan�unionin�asiat�(U,�E,�UTP)

Valtioneuvoston kirjelmä (U-asia)Eduskunta käsittelee perustuslain 96 §:n 1 momentin mukaan ehdotukset sellaisiksi säädöksiksi, sopi-muksiksi tai muiksi toimiksi, joista päätetään Euroopan unionissa ja jotka muutoin perustuslain mukaan kuuluisivat eduskunnan toimivaltaan.

Valtioneuvoston on toimitettava kirjelmällään tällainen ehdotus eduskunnalle viipymättä siitä tiedon saatuaan eduskunnan kannan määrittelyä varten (PL 96 §:n 2 mom.). Valtioneuvoston kirjelmällä edus-kunnan käsiteltäväksi perustuslain 96 §:n mukaan toimitettavia asioita kutsutaan U-asioiksi. Ne käsitel-lään suuressa valiokunnassa ja yleensä yhdessä tai useammassa sille lausunnon antavassa muussa valio-kunnassa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskeva U-asia käsitellään kuitenkin ulkoasiainvaliokunnassa (PL 96 §:n 2 mom.).

•••

•

•••••

•


��

Valtioneuvoston on annettava asianomaisille valiokunnille tiedot asian käsittelystä Euroopan unionis-sa. Suurelle valiokunnalle tai ulkoasiainvaliokunnalle on ilmoitettava myös valtioneuvoston kanta asias-sa (PL 96 §:n 3 mom.).

Suuri valiokunta tai ulkoasiainvaliokunta voi tarvittaessa antaa valtioneuvoston kirjelmässä tarkoitetusta ehdotuksesta lausunnon valtioneuvostolle (PL 96 §:n 2 mom.).

Puhemies lähettää U-asiassa annetun valtioneuvoston kirjelmän asian laadun mukaan suureen valio-kuntaan tai ulkoasiainvaliokuntaan. Puhemies määrää samalla asiasta suurelle valiokunnalle tai ulko-asiainvaliokunnalle lausunnon antavasta valiokunnasta (TJ 30 §:n 1 mom.). Asia voidaan kuitenkin jättää lähettämättä lausunnolle. Puhemies voi lähettää U-asian erikoisvaliokuntaan myös mahdollisia toimen-piteitä varten tai vain tiedoksi. Valtioneuvoston kirjelmän lähettämisestä valiokuntiin ilmoitetaan täys-istunnossa (TJ 30 §:n 2 mom.).

Suuri valiokunta ja ulkoasiainvaliokunta voivat lisäksi pyytää U-asiasta muulta valiokunnalta lausunnon (TJ 38 §:n 1 mom.) taikka lähettää asian muuhun valiokuntaan mahdollisia toimenpiteitä varten tai vain tiedoksi.

Suuressa valiokunnassa U-asian käsittely perustuu valtioneuvoston kirjelmään, erikoisvaliokunnan lau-suntoon sekä valtioneuvoston ilmoittamaan kantaan. Suuri valiokunta voi kuitenkin asian kiireellisyy-den niin vaatiessa ottaa U-asian käsiteltäväksi, vaikka erikoisvaliokunnan lausunto ei ole sille saapunut (SuVTJ 17 §:n 1 mom.).

U-asiasta käydään suuressa valiokunnassa keskustelu. Sen päätyttyä puheenjohtaja ehdottaa valiokunnan hyväksyttäväksi ponnen muodossa olevan valiokunnan lausuman, jollei valiokunta päätä antaa asiasta lausuntoa (SuVTJ 17 §:n 2 mom.).

Suuri valiokunta voi hyväksyä lausuman valtioneuvoston jäsenen tai tämän edustajan ollessa valiokun-nassa läsnä. Lausuma saatetaan valtioneuvoston tietoon valiokunnan pöytäkirjanotteella (SuVTJ 17 §:n 3 mom.).


��

Puhemiesneuvosto voi päättää U-asian ottamisesta keskusteltavaksi myös täysistunnossa, jolloin edus-kunta ei kuitenkaan tee päätöstä asiassa (PL 96 §:n 2 mom.).

Valtioneuvoston selvitys (E- ja UTP-asiat)Suuren valiokunnan tulee perustuslain 97 §:n 1 momentin mukaan saada pyynnöstään ja muutoinkin tarpeen mukaan valtioneuvostolta selvitys muiden kuin unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevien asioiden valmistelusta Euroopan unionissa. Ulkoasiainvaliokunnalla on perustuslain saman säännöksen perusteella oikeus saada valtioneuvostolta selvityksiä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koske-vista asioista.

Valtioneuvoston tämän säännöksen nojalla antamia selvityksiä suurelle valiokunnalle kutsutaan E-asi-oiksi. Ulkoasiainvaliokunnalle annettuja selvityksiä kutsutaan UTP-asioiksi. Koska ulkoasiainvaliokun-nalle annettava selvitys voi koskea paitsi Euroopan unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa myös Suomen suhteita ulkovaltoihin, voi UTP-asiana tulla ulkoasiainvaliokunnan käsiteltäväksi muitakin kuin Euroopan unionin asioita.

Suuri valiokunta ja ulkoasiainvaliokunta voivat pyytää E- ja UTP-asioista lausuntoja muilta valiokunnil-ta (TJ 38 §:n 1 mom.).

Suuri valiokunta lähettää valtioneuvostolta saamansa selvityksen asianomaiselle erikoisvaliokunnalle yleensä mahdollisia toimenpiteitä varten. Suuri valiokunta voi kuitenkin myös pyytää erikoisvaliokun-nalta lausunnon asiasta (SuVTJ 18 §:n 1 mom.) tai lähettää asian erikoisvaliokunnalle vain tiedoksi.

Suuri valiokunta ja ulkoasiainvaliokunta voivat antaa E- ja UTP-asiassa lausunnon valtioneuvostolle (PL 97 §:n 3 mom.).

Puhemiesneuvosto voi päättää E- ja UTP-asian ottamisesta keskusteltavaksi täysistunnossa, jolloin edus-

kunta ei kuitenkaan tee päätöstä asiasta (PL 97 §:n 1 mom.).


��

Suuressa valiokunnassa E-asian käsittely perustuu valtioneuvoston antamaan selvitykseen sekä erikoisva-liokunnan lausuntoon, jos lausunto on annettu. Suuri valiokunta voi asian kiireellisyyden niin vaatiessa ottaa asian käsiteltäväksi, vaikka sen pyytämä erikoisvaliokunnan lausunto ei ole saapunut (SuVTJ 18 §:n 1 mom.).

E-asiasta käydään suuressa valiokunnassa keskustelu, jonka päätyttyä valiokunta merkitsee selvityksen saaduksi, jollei se päätä hyväksyä lausumaa tai antaa asiasta lausuntoa valtioneuvostolle (SuVTJ 18 §:n 3 mom.). Käytännössä suuri valiokunta vain lähettää erikoisvaliokunnan lausunnon tiedoksi valtioneu-vostolle.

JatkokirjelmäJatkokirjelmä on U-, E- tai UTP -asiaan liittyvä asiakirja, jolla valtioneuvosto täyttää perustuslain 96 ja 97 §:stä johtuvan velvollisuutensa antaa eduskunnalle tietoja ja selvityksiä asioiden valmistelusta ja käsit-telystä Euroopan unionissa. Jatkokirjelmä liittyy aina eduskunnassa jo aiemmin vireille saatettuun U-, E- tai UTP -asiaan.

Suuri valiokunta tai ulkoasiainvaliokunta lähettää eduskunnalle annetut jatkokirjelmät asianomaisille eri-koisvaliokunnille yleensä mahdollisia toimenpiteitä varten.

�.2.�� Puhemiesneuvoston�ehdotus�(PNE) Puhemiesneuvosto voi tehdä aloitteen eduskunnan virkamiehiä koskevan lain ja eduskunnan työjärjes-tyksen säätämisestä tai muuttamisesta sekä ehdotuksia muiksi eduskunnan toimintaa koskeviksi säännök-siksi (PL 34 §:n 3 mom.). Eduskunnan työjärjestyksen 6 §:n 1 momentin perusteella puhemiesneuvoston tehtävänä on tehdä perustuslaissa erikseen mainittuja säädöksiä koskevien ehdotusten lisäksi ehdotuksia eduskunnan vaalisäännön säätämiseksi (7 kohta) ja eduskunnan sisäistä hallintoa koskevien ohjesääntö-jen säätämisestä, jollei näiden ehdotusten tekemistä ole säädetty kansliatoimikunnan tehtäväksi (8 koh-ta), sekä ehdotuksia eduskunnan valitsemien toimielinten johtosäännöiksi (9 kohta).


��

Kansliatoimikunnalla ei muodollisesti ole toimivaltaa panna ohjesäännön säätämistä koskevaa asiaa edus-kunnassa vireille. Kansliatoimikunta voi kuitenkin työjärjestyksen 73 §:n 7 kohdan perusteella tehdä pu-hemiesneuvostolle aloitteen eduskunnan tilisäännön säätämisestä (PeVM 9/1999 vp, s. 5/I). Tilisäännön hyväksyminen tulee eduskunnassa vireille puhemiesneuvoston ehdotuksella.

Puhemiesneuvoston ehdotuksesta käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka jälkeen ehdotus lähe-tetään valiokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi. Valiokunnassa asia käsitellään samalla tavalla kuin esi-merkiksi hallituksen esityksen perusteella käsiteltävät lainsäädäntöasiat.

Täysistunnossa asian käsittelyä jatketaan valiokunnan mietinnön pohjalta. Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan virkamiehiä koskevan lain säätämisestä käsitellään kuten lainsäädäntöasia yleensäkin. Eh-dotus eduskunnan työjärjestyksen säätämisestä hyväksytään täysistunnossa lakiehdotuksen käsittelystä säädetyssä järjestyksessä (PL 52 §:n 1 mom.). Ohje- ja johtosääntöjen säätämisestä päätetään ainoassa kä-sittelyssä.

Eduskunnan päätöksestä ilmoitetaan valtioneuvostolle eduskunnan kirjelmällä (TJ 68 §:n 1 mom.). Val-tioneuvosto esittelee eduskunnan hyväksymän lain tasavallan presidentin vahvistettavaksi (PL 77 §) ja julkaisee lain Suomen säädöskokoelmassa (PL 79 §:n 1 mom.). Eduskunnan päätöstä eduskunnan työjär-jestyksestä taikka ohje- tai johtosäännöstä ei toimiteta tasavallan presidentin vahvistettavaksi. Eduskun-nan työjärjestys samoin kuin ohje- ja johtosäännöt julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa (SSKL 2 §:n 2 kohta).

�.2.8� Lepäämään�hyväksytty�lakiehdotus�(LJL) Perustuslainsäätämisjärjestyksessä käsiteltävä lakiehdotus voidaan perustuslain 73 §:n 1 momentin pe-rusteella hyväksyä ehdotuksen toisessa käsittelyssä lepäämään ensimmäisiin eduskuntavaalien jälkeisiin valtiopäiviin. Lepäämään voidaan hyväksyä myös ehdotus laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain muutta-misesta (PL 75 §, AIL 69§) ja ehdotus laiksi Ahvenanmaan maanhankintalain muuttamisesta (PL 75 §, AMHL 17 §). Eduskunnan päätös ilmoitetaan eduskunnan vastauksella valtioneuvostolle.Lepäämään hy-väksytystä lakiehdotuksesta käydään vaalien jälkeen pidettävillä ensimmäisillä valtiopäivillä lähetekes-kustelu ja asia lähetetään valiokuntaan valmisteltavaksi.


�8

Lepäämään hyväksytty lakiehdotus on valiokunnan annettua siitä mietintönsä hyväksyttävä asiasisällöl-tään muuttamattomana täysistunnossa yhden käsittelyn asiana päätöksellä, jota on kannattanut vähin-tään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä (PL 73 §:n 1 mom.).

Maininnalla lakiehdotuksen hyväksymisestä ”asiasisällöltään muuttamattomana” on tarkoitus mahdollis-taa tekniset korjaukset lakiehdotukseen samoin kuin vanhentuneiden viittausten ja lakiehdotuksen voi-maantulosäännösten mahdollinen muuttaminen (HE 1/1998 vp, s. 124/I). Rajausta on kuitenkin tulkittava suppeasti. Muutosmahdollisuus voi tulla kysymykseen vain silloin, kun on kiistatonta, ettei muutoksilla voi olla mitään vaikutusta lakiehdotuksen asiasisältöön (PeVM 1/2007 vp, s. 1–2).

Eduskunnan päätöksestä ilmoitetaan eduskunnan kirjelmällä valtioneuvostolle (TJ 68 §:n 1 mom.), joka esittelee lain tasavallan presidentin vahvistettavaksi ja julkaisee lain Suomen säädöskokoelmassa.

�.2.�� Vahvistamatta�jäänyt�laki�(VJL) Valtioneuvoston on perustuslain 77 §:n mukaan esiteltävä eduskunnan hyväksymä laki tasavallan presi-dentin vahvistettavaksi. Presidentin on päätettävä lain vahvistamisesta kolmen kuukauden kuluessa sii-tä, kun laki on toimitettu vahvistettavaksi. Määräaika lasketaan alkavaksi siitä, kun eduskunnan vastaus on toimitettu valtioneuvostolle esiteltäväksi presidentille (HE 1/1998 vp, s. 128/I). Presidentti voi hankkia laista lausunnon korkeimmalta oikeudelta tai korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

Jos presidentti päättää jättää lain vahvistamatta tai ei vahvista sitä kolmen kuukauden määräajan kulues-sa, laki palautuu eduskunnan käsiteltäväksi (PL 77 §:n 2 mom.). Perustuslaissa käytetyllä ilmaisulla ”pa-lautuu” on korostettu sitä, että asia otetaan ilman erillistä palauttamistoimenpidettä eduskunnassa uudel-leen käsiteltäväksi (HE 1/1998 vp, s. 128/II).

Palautunut laki otetaan viipymättä eduskunnassa uudelleen käsiteltäväksi (PL 78 §). Asiasta käydään lä-hetekeskustelu, jonka päätyttyä laki lähetetään valiokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi.

Laki on valiokunnan annettua siitä mietintönsä hyväksyttävä asiasisällöltään muuttamattomana tai hy-lättävä eduskunnan täysistunnossa yhden käsittelyn asiana äänten enemmistöllä (PL 78 §). Rajausta ”asia-sisällöltään muuttamattomana” on tässäkin yhteydessä tulkittava suppeasti (HE 1/1998 vp, s. 129/II).


��

Jos eduskunta hyväksyy lain uudelleen asiasisällöltään muuttamattomana, se tulee voimaan ilman vah-vistusta (PL 77 §:n 2 mom.). Tämän vuoksi valiokunnan on mietinnössään ehdotettava lain voimaantu-losäännökseen täsmällistä voimaantulopäivää, jos se ehdottaa lakia uudelleen hyväksyttäväksi.

Lain katsotaan rauenneen, jos eduskunta ei ole sitä uudestaan hyväksynyt (PL 77 §:n 2 mom.).

Eduskunnan päätöksestä ilmoitetaan valtioneuvostolle eduskunnan kirjelmällä (TJ 68 §:n 1 mom.). Val-tioneuvosto julkaisee lain Suomen säädöskokoelmassa (PL 79 §:n 2 mom.).

�.2.10�Valiokunnan�oman�toimivallan�asiat�(O,�MINS)

Valiokunnan oma asia (O-asia) ja valiokunnan lausunto valtioneuvoston selvityksestä (MINS-asia)

Valiokunnalla on perustuslain 47 §:n 2 momentin nojalla oikeus saada valtioneuvostolta tai asianomai-selta ministeriöltä selvitys toimialaansa kuuluvasta asiasta. Valiokunta voi selvityksen johdosta antaa asiasta lausunnon valtioneuvostolle tai ministeriölle.

Valiokunnan valtioneuvostolta tai ministeriöltä pyytämät selvitykset käsitellään valiokunnan omina asioina. Niille annetaan valiokunnassa tunnus, joka muodostetaan valiokunnan nimilyhenteen kahdes-ta ensimmäisestä kirjaimesta suurina kirjoitettuina ja O-kirjaimesta (esim. PEO = perustuslakivaliokun-nan omasta aloitteestaan käsiteltäväksi ottama asia). Jos valiokunta antaa selvityksen johdosta lausunnon valtioneuvostolle tai ministeriölle, pyydetään asialle lausunnon valmistuttua MINS-tunnus asiakirjatoi-mistosta.

Selvityksen saanut valiokunta voi pyytää siitä lausunnon toiselta valiokunnalta (TJ 38 §:n 1 mom.). Työ-järjestyksen säännös luo oikeusperustan lausunnon pyytämiselle. Lausuntomenettely ei kuitenkaan voi olla yleisesti tarpeen (PeVM 11/2002 vp, s. 2/II). Lausuntopyyntöjen esittämiseen toisille valiokunnille on etenkin tällaisissa, valiokunnan omasta aloitteesta käsiteltäväksi ottamissa asioissa suhtauduttava pi-dättyvästi. Lausuntopyyntö tulee lisäksi aina yksilöidä (PeVM 11/2002 vp, s. 2/II) koskemaan esimerkik-si tiettyä asiaa.


�0

Puhemiesneuvosto voi valiokunnan esityksestä päättää selvityksen ottamisesta keskusteltavaksi täysistun-nossa, jolloin eduskunta ei kuitenkaan tee päätöstä asiassa (TJ 30 a §). Selvityksen ottaminen keskustelta-vaksi täysistunnossa on poikkeuksellista. Se voi tulla kysymykseen lähinnä vain, jos asia arvioidaan ylei-sesti kiinnostavaksi ja jos siitä on keskustelun käymiseksi riittävästi aineistoa (PeVM 11/2002 vp, s. 2).

Valiokunnan omina, O-asioina käsitellään myös erinäisten erityissäännösten perusteella joidenkin valio-kuntien käsiteltäviksi kuuluvia asioita. Tällaisia ovat esimerkiksi pääministerin tai valtioneuvoston muun jäsenen kuuleminen suuressa valiokunnassa (PL 97 § ja SuVTJ 18 §:n 2 mom.) samoin kuin eräät perus-tuslakivaliokunnan käsiteltäviksi kuuluvat erityisluonteiset asiat, kuten kannanoton antaminen edusta-jantoimesta erottamisesta tai edustajantoimen lakkaamisesta (PL 28 §) taikka eduskunnan oikeusasia-miehen tehtävästä vapauttamisesta (PL 38 §:n 2 mom.). Valtiovarainvaliokunta käsittelee omana asiana mahdollisesti tarvittavan ehdotuksen tekemistä hallituksen talousarvioesityksen noudattamisesta valtion talousarviona (TJ 59 §:n 5 mom.) sekä valtion henkilöstön palvelussuhteen ehtoja koskevan sopimuksen hyväksymistä siltä osin kuin eduskunnan suostumus sopimukseen on tarpeen (PL 89 §). Tarkastusvalio-kunnalla on oikeus ottaa omasta aloitteestaan käsiteltäväksi valiokunnan toimialaan kuuluva asia sekä laatia siitä mietintö täysistunnolle (TJ 31 a §). Tarkastusvaliokunta käsittelee valiokunnan omana asiana myös arvion tekemistä valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajan viran hakijoista (TJ 16 §:n 3 mom.). Perustuslakivaliokunta antaa nykyisin jo vakiintuneen käytännön mukaan täysistunnolle kannanoton eduskunnan oikeusasiamiehen tai apulaisoikeusasiamiehen tehtävään ilmoittautuneista. Asia käsitellään perustuslakivaliokunnassa O-asiana.

�.2.11�Asetus�(A) Valmiuslaissa tarkoitettujen poikkeusolojen aikana voidaan valtioneuvosto oikeuttaa lain 3 §:n 1 momen-tin nojalla annettavalla tasavallan presidentin asetuksella käyttämään laissa säädettyjä toimivaltuuksia.

Tällainen asetus on valmiuslain 3 §:n 3 momentin mukaan saatettava heti eduskunnan käsiteltäväksi. Eduskunnassa asiasta käydään lähetekeskustelu, jonka päätyttyä asia lähetetään valiokuntaan valmistele-vasti käsiteltäväksi (TJ 32 §). Täysistunnossa asia otetaan valiokunnan mietinnön pohjalta ainoaan käsit-telyyn (TJ 55 §). Eduskunta päättää, saako asetus jäädä voimaan sellaisenaan vai onko se kumottava ko-konaan tai osittain ja onko se voimassa säädetyn vai lyhyemmän ajan (valmiuslain 3 §:n 3 mom.).


�1

Valmiuslakiin perustuvien valtuuksien nojalla annettavat valtioneuvoston asetukset on lain 6 §:n nojalla saatettava nekin heti eduskunnan käsiteltäväksi. Ne on kumottava, jos eduskunta niin päättää.

Eduskunnan päätöksestä ilmoitetaan valtioneuvostolle eduskunnan kirjelmällä (TJ 68 §:n 1 mom.).

Vastaavankaltaisia säännöksiä ns. valtuuslainsäädännön nojalla annettavien asetusten tai valtioneuvoston päätösten saattamisesta eduskunnan tarkastettavaksi on myös

valmiuslain 4 ja 5 §:ssä,puolustustilalain 3–5 §:ssä,eräiden Suomelle Yhdistyneiden Kansakuntien ja Euroopan unionin jäsenenä kuuluvien velvoitus-ten täyttämisestä annetun lain 2 §:ssä,suhdannetalletuslain 19 §:ssä jarakennusverolain 26 §:ssä.

�.2.12�Muu�asia�(M) Eduskunnan päätettäviin kuuluu edellä mainittujen lisäksi erinäisiä yksittäisiä, valiokunnassa valmistel-tavia valtiopäiväasioita. Tällaisia muita eli M-asioita ovat esimerkiksi perustuslakivaliokunnan käsiteltä-viin kuuluvat ministerivastuuasiat (PL 115 §).

Ydinenergialain 11 §:n nojalla tehty valtioneuvoston periaatepäätös on saman lain 15 §:n 1 momentin pe-rusteella annettava viipymättä eduskunnan tarkastettavaksi, jos valtioneuvosto on päätöksellään katsonut ydinvoiman rakentamisen olevan yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Asia lähetetään M-asiana valio-kuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi. Eduskunta voi ydinenergialain 15 §:n 1 momentin mukaan kumota periaatepäätöksen sellaisenaan tai päättää, että se jää sellaisenaan voimaan.

M-asia on myös hallituksen kirjelmällä eduskunnan käsiteltäväksi annettava Ahvenanmaan maakunta-päivien aloite valtakunnan lainsäädäntövallan piiriin kuuluvassa asiassa (PL 75 §:n 2 mom., AIL 22 §:n 1 mom.). Tällainen asia käsitellään eduskunnassa samalla tavalla kuin hallituksen esityksellä tai lakialoit-teella vireille pantu lainsäädäntöasia (ks. PeVM 13/2006 vp, s. 2/I).

•••

••


�2

�.2.1��Sekalaiset�hallinnolliset�asiat Valiokunnan käsiteltäväksi voi valtiopäiväasioiden lisäksi tulla myös erinäisiä eduskunnan sisäisiä hallin-nollisia asioita. Tällaisia ovat esimerkiksi puhemiesneuvoston tai kansliatoimikunnan pyytämät lausunnot eduskunnan sisäisistä hankkeista. Näille asioille ei anneta erityistä tunnusta. Asiasta mahdollisesti annet-tava lausunto toimitetaan lausunnon pyytäjälle.

Valiokunta voi käsitellä myös esimerkiksi valiokunnan matkoihin ja vierailuihin liittyviä asioita, joista mahdollisesti tehtävät päätökset kirjataan tarpeen mukaan pöytäkirjaan.

�.�� Valtiopäiväasioiden�keskinäinen�käsittelyjärjestys

Valiokunnan tulee ilman aiheetonta viivytystä käsitellä sinne lähetetyt asiat ja antaa niistä asian laadun mukaan mietintö täysistunnolle tai lausunto toiselle valiokunnalle (TJ 34 §:n 1 mom.).

Kiireellisesti on käsiteltävä asiat, jotka koskevat perusteltua päiväjärjestykseen siirtymistä (TJ 34 §:n 2 mom.). Näissä asioissa on kysymys valtioneuvoston eduskunnassa nauttimasta luottamuksesta, min-kä vuoksi asiat on syytä valmistella ja saada päätökseen mahdollisimman nopeasti (PNE 1/1999 vp, s. 20/II).

Perustuslakivaliokunnan on asian luonteesta johtuen käsiteltävä viipymättä perustuslain 42 §:n 2 momen-tin nojalla valiokunnan ratkaistavaksi lähetetty asia puhemiehen menettelyn oikeellisuudesta.

Valiokunnan tulee yleensä käsitellä ensin hallituksen esitykset sekä valtioneuvoston kirjelmät Euroopan unionin asioista (TJ 34 §:n 2 mom.). Lainsäädäntötyön johtamista samoin kuin valtion talousarvio- ja li-sätalousarvioesitysten laatimista pidetään valtioneuvoston tärkeimpinä ja keskeisimpinä tehtäväkokonai-suuksina (HE 1/1998 vp, s. 107/II). Eduskunnan työjärjestyksen säännöksellä on siksi katsottu perustelluk-si säilyttää hallituksen esitysten periaatteellinen etusija valiokuntatyössä (PNE 1/1999 vp, s. 21/I).


��

Samaa asiaa koskevat hallituksen esitykset ja eduskunta-aloitteet on eduskunnan työjärjestyksen 39 §:n 3 momentin mukaan käsiteltävä toistensa yhteydessä ja niistä on annettava yhteinen mietintö, jolleivät erityiset syyt vaadi menettelemään toisin. Valiokunnan on kuitenkin huolehdittava siitä, ettei hallituksen esityksen johdosta laadittava mietintö viivästy asioiden yhdistämisen vuoksi (TJ 39 §:n 3 mom.).

Valtioneuvoston kirjelmät U-asioista koskevat usein sellaisia Euroopan unionissa parhaillaan käsiteltävi-nä olevia kysymyksiä, joihin suuren valiokunnan tai ulkoasiainvaliokunnan tulee ilmoittaa eduskunnan kanta mahdollisimman nopeasti. Siksi myös valiokuntien on otettava nämä asiat ripeästi käsiteltäviksi (PNE 1/1999 vp, s. 21/I). E- ja UTP-asiat käsitellään niiden kiireellisyyden vaatimassa järjestyksessä halli-tuksen esitysten ja U-asioiden käsittelyä kuitenkaan viivyttämättä.

Puhemiesneuvosto voi antaa tarkempia ohjeita siitä, missä järjestyksessä asiat otetaan käsiteltäviksi va-liokunnissa (TJ 34 §:n 3 mom.).

Valiokunnan on otettava sinne lähetetyt asiat käsiteltäväksi yleensä seuraavassa järjestyksessä:

perusteltua päiväjärjestykseen siirtymistä koskevat asiatperustuslakivaliokunnassa perustuslain 42 §:n 2 momentissa tarkoitettu asia puhemiehen menette-lyn oikeellisuudestalepäämään hyväksytyt lakiehdotukset tai vahvistamatta jääneet laithallituksen esitykset, esitysten keskinäisen käsittelyjärjestyksen määrittämiseksi on kiinnitettävä asianmukaista huomiota ns. budjettilakien valmistumisaikatauluun ja lakiehdotusten suunniteltui-hin voimaantuloaikoihinsuurelle valiokunnalle tai ulkoasiainvaliokunnalle annettavat lausunnot Euroopan unionin asioissaselonteotvähintään 100 edustajan allekirjoittamat lakialoitteetkertomukseteduskunnan tarkastettaviksi saatetut asetuksetmuut kuin kohdassa 7 tarkoitetut lakialoitteet jatoimenpidealoitteet.

1.2.

3.4.

5.6.7.8.9.10.11.


��

Luettelon mukainen asioiden keskinäinen käsittelyjärjestys on kiireellisinä käsiteltäviä asioita lukuun ot-tamatta ohjeellinen. Valiokunta voi tarvittaessa käsitellä asioita muussakin kuin edellä luetellussa järjes-tyksessä.

Valiokunnan omasta aloitteestaan käsiteltäväksi ottamat asiat (O- / MINS-asiat) samoin kuin eduskunnan työjärjestyksen 38 §:n 3 momentissa tarkoitetut budjettilausuntoasiat tulee käsitellä valiokunnassa viivyt-tämättä edellä olevassa luettelossa mainittujen asioiden käsittelyä.

Asiaa valmistelevasti käsittelevä valiokunta voi antaa asiasta mietinnön vasta lausuntovaliokunnan an-nettua lausuntonsa, jollei lähetepäätöksestä tai lausuntopyynnöstä muuta johdu (ks. jakso 6.1). Siksi lau-suntoasiat on pyrittävä käsittelemään valiokunnassa ennen muita asioita ja joka tapauksessa mietin-tövaliokunnan työtä aiheettomasti viivyttämättä. Valiokunnassa olevien lausuntoasioiden keskinäistä käsittelyjärjestystä on soviteltava lausuntoja vastaanottavien valiokuntien kanssa edellä esitetyssä luette-lossa mainitut seikat huomioon ottaen.

�.�� Asioiden�käsittelyn�päättyminen�ja�käsittelyn�jatkuvuus

PääsäännötAsia on valiokunnassa loppuun käsitelty, kun mietintö tai lausunto asiasta on ratkaisevassa käsittelyssä hyväksytty. Muun kuin mietintö- tai lausuntoasian taikka Euroopan unionin asian käsittelyn päättymi-sestä päättää valiokunta.


��

Hallituksen esityksen tai eduskunta-aloitteen peruuttaminenHallituksen esityksen peruuttaminen merkitsee asian käsittelyn päättymistä. Hallituksen esitys voidaan perustuslain 71 §:n nojalla peruuttaa. Peruuttamiselle ei ole säädettyjä sisällöllisiä edellytyksiä, vaan esi-tyksen peruuttaminen riippuu valtioneuvoston poliittisesta harkinnasta (HE 1/1998 vp, s. 122/I). Esitys voidaan peruuttaa ennen sen lopullista hyväksymistä missä esityksen käsittelyvaiheessa tahansa. Jos hal-lituksen esitys peruutetaan, sen käsittely lopetetaan (TJ 19 §:n 2 mom.). Esityksen käsittely lopetetaan tällöin heti. Tämä koskee yhtä hyvin täysistuntoa kuin kaikkia niitä valiokuntia, joissa esitys on peruut-tamishetkellä vireillä.

Eduskunta-aloitteen peruuttaminen merkitsee niin ikään asian käsittelyn päättymistä. Eduskunta-aloit-teen ensimmäinen allekirjoittaja voi kirjallisesti peruuttaa aloitteen (TJ 20 §:n 3 mom.). Jos eduskunta-aloite peruutetaan, sen käsittely lopetetaan heti (TJ 19 §:n 2 mom.).

Asioiden käsittelyn jatkuvuus ja asioiden raukeaminenValtiopäivillä kesken jääneiden asioiden käsittelyä jatketaan seuraavilla valtiopäivillä, jollei eduskunta-vaaleja ole sillä välin toimitettu (PL 49 §:n 1 mom.). Välikysymyksen ja valtioneuvoston tiedonannon kä-sittelyä ei kuitenkaan jatketa seuraavilla valtiopäivillä, ja valtioneuvoston selonteon käsittelyä jatketaan seuraavilla valtiopäivillä vain, jos eduskunta niin päättää (PL 49 §:n 2 mom.).

Vaalikauden päättyessä eduskunnassa kesken olevat asiat pääsäännön mukaan raukeavat. Eduskunnassa vireillä olevan kansainvälisen asian käsittelyä voidaan kuitenkin tarvittaessa jatkaa myös eduskuntavaa-lien jälkeen pidettävillä valtiopäivillä (PL 49 §:n 3 mom.). Kansainvälisellä asialla säännöksessä tarkoite-taan Euroopan unionin asioiden lisäksi esimerkiksi kansainvälisten sopimusten hyväksymis- ja voimaan-saattamisasioita (HE 1/1998 vp, s. 98/II).

Euroopan unionin asia pysyy vireillä, kunnes asiasta on päätetty Euroopan unionissa, jolloin käsittely suu-ressa valiokunnassa – ja asianomaisissa erikoisvaliokunnissa – raukeaa (SuVTJ 17 §:n 5 mom. ja 18 §:n 3 mom.). Lausunnon antaminen suurelle valiokunnalle Euroopan unionin asiasta ei siten päätä asian vireil-läoloa erikoisvaliokunnassa, joka seuraa asian käsittelyä Euroopan unionissa. Erikoisvaliokunta voi tar-vittaessa antaa suurelle valiokunnalle täydentävän lausunnon asiasta tai tuoda muulla tavoin esille asi-

��Mietintö-�ja�lausuntoasian�käsittely

��

aan liittyviä uusia näkemyksiään (ks. jakso 8.). Ulkoasiainvaliokunnassa unioniasioiden vireilläoloon ja asioiden käsittelyn jatkuvuuteen sovelletaan samoja sääntöjä.

Vaalikauden viimeisiltä valtiopäiviltä laaditaan luettelo niistä hallituksen esityksistä, kertomuksista ja muista asioista, joita ei ole ehditty käsitellä loppuun ja jotka siten ovat rauenneet. Luetteloon otetuista rauenneista asioista ilmoitetaan eduskunnan kirjelmällä valtioneuvostolle tai kertomuksen antajalle, jos kertomus on muun viranomaisen kuin hallituksen antama (TJ 68 §:n 2 mom.).

��

�� MIETINTÖ-�JA�LAUSUNTOASIAN�KÄSITTELY

�.1� Yleistä

Asian käsittelyn vaiheetAsian käsittely valiokunnassa voidaan jakaa tiedonhankinta-, keskustelu- ja ratkaisuvaiheisiin. Hieno-jakoisemmin käsittelyvaiheet voidaan luetella seuraavasti:

käsittelyn aloittaminenasiantuntijoiden kuuleminen ja valiokunnan muu tiedonhankintamietintövaliokunnassa mahdollinen lausunnon pyytäminen toiselta valiokunnaltavalmistava keskusteluyleiskeskusteluyksityiskohtainen käsittelymahdollinen erillinen ratkaiseva käsittelymahdollinen päätös vastalauseen tai eriävän mielipiteen jättämisajastamahdollinen päätös mietinnön tai lausunnon esittelijästämietinnön tai lausunnon tarkistaminen.

Käsittelyn pohjaAsian käsittelyn jokaisessa vaiheessa käsittelyllä on pohja. Käsittelyn alkuvaiheissa se muodostuu yleen-sä asian vireilletuloasiakirjoista ja käsittelyn edetessä mietintö- tai lausuntoluonnoksesta. Käsittelyn kul-loiseenkin pohjaan sisältyvät ehdotukset tulevat valiokunnan äänestäessä aina äänestettäviksi eikä niitä ole tarpeen erikseen kannattaa (PNE 1/1999 vp, s. 37/I). Käsittelyn pohja määrää olennaisesti valiokun-nassa tehtyjen ehdotusten keskinäistä äänestysjärjestystä (ks. tarkemmin jakso 4.3). Äänestys toimitetaan ehdotusten välillä pareittain. Äänestysesitys on tehtävä aina niin, että kauimpana pohjaehdotusta olevaa ehdotusta kannattavat äänestävät ”ei”.

Käsittelyn pohja määräytyy valiokuntatyöstä annettujen säännösten, määräysten ja ohjeiden perusteella eikä siitä ole tarpeen erikseen päättää, ellei pohjasta ole valiokunnassa erimielisyyttä (ks. jakso 4.3).

••••••••••


�8

Eduskunnan antamat ohjeetEduskunta voi antaa valiokunnille ohjeita asian valmistelusta (TJ 32 §:n 5 mom.).

Eduskunta voi tarvittaessa antaa ohjeita myös yksittäisen asian valmistelusta valiokunnissa (PNE 1/1999 vp, s. 20/I). Eduskunta voi esimerkiksi asettaa mietinnön tai lausunnon antamiselle määräajan. Valiokun-tien on noudatettava eduskunnan antamia ohjeita.

Suuri valiokunta tai ulkoasiainvaliokunta voi asettaa määräajan, jonka kuluessa valiokunnan lausunto U-asiassa tulee antaa (TJ 30 §:n 1 mom.).

Yhteydenpito ministeriöönMietintövaliokunnan on asiaa käsitellessään pidettävä riittävästi ja muutenkin asianmukaisesti yhteyttä asian valtioneuvostossa esitelleeseen tai asiassa muuten toimivaltaiseen ministeriöön. Yhteydenpidon ta-vat ja määrä riippuvat asian laadusta ja laajuudesta. Valiokunta voi esimerkiksi pyytää saamistaan asian-tuntijalausunnoista ja muista selvityksistä ministeriön vastineen (valiokuntatyön julkisuudesta ks. jak-sot 12.2 ja 12.3).

Yhteydenpidon vähimmäisvaatimuksena on, etteivät valiokunnan merkittävät muutosehdotukset tai eh-dotus esityksen hylkäämisestä tule ministeriölle yllätyksinä.

Lausuntovaliokunnan tehtäväLausuntovaliokunta käsittelee sille tulleet asiat oman toimialansa kannalta (TJ 34 §:n 1 mom.). Täysistun-non lähete on yksilöimätön ja kattaa siten lausuntovaliokunnan toimialaan kuuluvat lähetetyn asian kaikki seikat. Sama koskee puhemiehen sekä suuren valiokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan lähetettä Euroopan unionin asioissa. Muissa tapauksissa valiokunnan toiselle valiokunnalle osoittama lausuntopyyntö tulee aina yksilöidä (PeVM 11/2002 vp, s. 2/II) koskemaan esimerkiksi asian käsittelyssä esiin noussutta tiettyä seikkaa tai erityiskysymystä taikka säädösehdotuksen pykälää.

Lausuntovaliokunta käsittelee sille tulleet asiat ilman aiheetonta viivytystä (TJ 34 §:n 1 mom.). Lausunto-asiat tulee pyrkiä käsittelemään joutuisasti noudattamalla valtiopäiväasioiden keskinäisestä käsittelyjär-


��

jestyksestä annettuja eduskunnan työjärjestyksen säännöksiä ja puhemiesneuvoston ohjeita (TJ 34 §:n 2 ja 3 mom.; ks. jakso 5.3).

Valiokunnan on annettava lausunto aiheettomasti viivyttelemättä, jotta asiaa valmisteleva valiokunta voi käsitellä asian omalta osaltaan loppuun. Mietinnöstä ei voida päättää ennen kuin lausunto on saapunut valmistelevalle valiokunnalle, ellei lausuntotehtävää peruuteta tai lausunnon antamiselle varatun määrä-ajan kulumisesta muuta johdu. Suuri valiokunta kuitenkin voi asian kiireellisyyden niin vaatiessa ottaa U- ja E-asian käsiteltäväksi, vaikka erikoisvaliokunnan lausunto asiassa ei ole saapunut sille (SuVTJ 17 §:n 1 mom. ja 18 §:n 1 mom.).

Lausuntotehtävän voi peruuttaa vain kyseisen asian lähetteestä päättänyt toimielin eli käytännössä täys-istunto, puhemiesneuvosto, puhemies tai valiokunta (ks. jakso 5.1). Erityisesti erikoisvaliokuntien lau-suntopyynnöistä ja niiden mahdollisesta peruuttamisesta on aiheellista keskustella asianomaisten valio-kuntien välillä. Lausuntopyyntö voidaan muotoilla tarkoittamaan myös toiselle valiokunnalle varattua mahdollisuutta antaa asiasta lausunto määräajassa, jolloin mahdollisuuden käyttämättä jättäminen ei es-tä asian käsittelemistä loppuun sitä valmistelevasti käsittelevässä valiokunnassa.

Budjettilausunto ja lausunto valtiontalouden kehyksistäValiokunta voi omasta aloitteestaan antaa toimialaansa koskevan lausunnon valtion talousarvioesitykses-tä valtiovarainvaliokunnalle 30 päivän kuluessa siitä, kun esitys on lähetetty valtiovarainvaliokuntaan (TJ 38 §:n 3 mom.). Tämä koskee vain varsinaista valtion talousarvioesitystä, ei lisätalousarvioesitystä.

Budjettilausunnon antaminen on valiokunnan omassa harkinnassa. Lausunto annetaan valiokunnan omaan toimialaan kuuluvista talousarvioesityksen määrärahoista. Lausunnon kohteena ovat pääluokkien määrärahat ja niiden perustelut. Lausunnossa ei esitetä lainsäädäntömuutoksia eikä sellaisia edellyttäviä tarkistuksia määrärahoihin. Muutoin valiokunta voi toimialansa puitteissa käsitellä budjettikysymyksiä verraten vapaasti ja harkitsemassaan laajuudessa.

Valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä lähetetään valmistelevasti käsiteltäväksi valtio-varainvaliokuntaan. Täysistunto voi samalla päättää, että muut erikoisvaliokunnat voivat halutessaan an-taa asiasta lausunnon valtiovarainvaliokunnalle.


80

Kehyslausunnon antaminen on niin ikään valiokunnan omassa harkinnassa. Lausunto kehyksistä on bud-jettilausuntoa yleispiirteisempi. Siinä voidaan käsitellä kehyskauden yleisiä määrärahalinjauksia samoin kuin muita kehyspäätökseen sisältyvä kannanottoja valtion taloudesta ja toiminnasta.

Asian käsittely jaostossaAsian käsittelystä jaostossa on soveltuvin osin voimassa, mitä asian käsittelystä valiokunnassa säädetään (TJ 41 §:n 2 mom.).

�.2� Mietintö-�ja�lausuntoasian�käsittelyvaiheet

�.2.1�Käsittelyn�aloittaminen

Asian ilmoittaminen saapuneeksiAsia ilmoitetaan valiokuntaan saapuneeksi, kun tieto asian valiokuntaan lähettämisestä on tullut valio-kunnalle.

Valiokunta saa tiedon asian tulemisesta valiokunnassa vireille yleensä eduskunnan päätöspöytäkirjan otteella, pääsihteerin allekirjoittamalla kirjeellä, suuren valiokunnan sähköisellä lähetteellä tai muun valiokunnan lausuntopyynnöllä.

Valiokunnan omasta aloitteesta käsiteltäväksi ottamaa asiaa ei ilmoiteta saapuneeksi.

EnnakkokäsittelyValiokunta voi asian kiireellisyyden tai muun vastaavan erityisen syyn vuoksi poikkeuksellisesti aloittaa asian käsittelyn jo ennen kuin asian lähettämisestä valiokuntaan on päätetty.


81

Asian ottaminen käsiteltäväksi erikoisvaliokunnassaKäsittelyn aloittaminen käy pääsäännön mukaan ilmi valiokunnan tosiasiallisesta toiminnasta, kuten asiantuntijoiden kuulemisen aloittamisesta. Valiokunta ei yleensä tee muodollista päätöstä sinne lähete-tyn asian ottamisesta käsiteltäväksi.

Valiokunnan kuitenkin tulee tehdä muodollinen päätös,

jos se ei ryhdy käsittelemään asiaa (esim. kuulemaan asiantuntijoita) eduskunnan työjärjestyksen 38 §:n 3 momentissa tarkoitetun lausunnon antamiseksi valtion talousarvioesityksestä valtiovarainva-liokunnalle, jos se ei ryhdy käsittelemään sinne mahdollisia toimenpiteitä varten lähetettyä Euroopan unionin asiaa lausunnon antamista varten suurelle valiokunnalle tai ulkoasiainvaliokunnalle jajos se ei ryhdy käsittelemään valtioneuvoston ns. kehysselontekoa lausunnon antamiseksi valtiova-rainvaliokunnalle silloin, kun täysistunto on varannut asiassa valiokunnalle lausunnonantomahdol-lisuuden.

Valiokunnan on aiheellista tehdä muodollinen päätös muun kuin vähintään 100 edustajan allekirjoitta-man eduskunta-aloitteen ottamisesta käsiteltäväksi, jos aloitetta ryhdytään asiallisesti käsittelemään (esi-merkiksi pyytämällä ministeriöltä vastinetta) eikä sitä yhdistetä samaa asiaa koskevan hallituksen esityk-sen tai muun asian käsittelyyn.

Asian ottaminen käsiteltäväksi suuressa valiokunnassaSuuren valiokunnan kokouksen päiväjärjestykseen otetaan luettelo kokouksessa käsiteltävistä asioista. Valiokunnan puheenjohtaja määrää, mitkä asiat otetaan päiväjärjestykseen ja missä järjestyksessä (SuVTJ 8 §:n 1 mom.).

Puheenjohtajalla on oikeus esitellä asia käsiteltäväksi päiväjärjestykseen merkitystä järjestyksestä poike-ten ja määrätä, ettei päiväjärjestykseen merkittyä asiaa oteta käsiteltäväksi, samoin kuin keskeyttää asian käsittely (SuVTJ 8 §:n 3 mom.).

Euroopan unionin asian valiokunta voi ottaa käsiteltäväksi, vaikka sitä ei olisi merkitty päiväjärjestykseen, jos siihen kokouksen kuluessa saadun tiedon perusteella on erityistä syytä (SuVTJ 8 §:n 4 mom.).

•

•

•


82

Asioiden yhdistäminenSamaa asiaa koskevat hallituksen esitykset ja eduskunta-aloitteet on eduskunnan työjärjestyksen 39 §:n 3 momentin mukaan käsiteltävä toistensa yhteydessä ja niistä on annettava yhteinen mietintö, jolleivät erityiset syyt vaadi menettelemään toisin. Valiokunnan on kuitenkin huolehdittava siitä, ettei hallituksen esityksen johdosta laadittava mietintö viivästy asioiden yhdistämisen vuoksi.

Työjärjestyksen säännöksestä ei johdu estettä käsitellä toistensa yhteydessä muitakin samaa asiaa koske-via eri asiatyyppejä kuin hallituksen esityksiä ja eduskunta-aloitteita. Siten on mahdollista yhdistää esi-merkiksi hallituksen esityksen ja puhemiesneuvoston ehdotuksen käsittely.

Asioiden käsittelyn yhdistämisestä on aiheellista päättää käsittelyä aloitettaessa, jotta esimerkiksi va-liokunnan tiedonhankinnassa voidaan kiinnittää asianmukaisesti huomiota kaikkiin yhdessä käsiteltä-viin asioihin. Estettä ei kuitenkaan ole sille, että asioiden yhdistämisestä päätetään niiden myöhemmissä käsittelyvaiheissa.

Asioiden yhdistäminen on pakollista kahdessa tapauksessa:

hallituksen esitystä täydentävän esityksen käsittely on yhdistettävä alkuperäisen esityksen käsitte-lyyn (TJ 31 §) ja talousarvioaloitteiden ja lisätalousarvioaloitteiden käsittely yhdistetään asianomaisen talousarvio- tai lisätalousarvioesityksen käsittelyyn (arg. PL 83 §:n 3 mom., PL 86 §:n 2 mom., TJ 20 §:n 2 mom.).

Valiokunnan tehtävänä on muissa tapauksissa ratkaista, koskevatko valiokunnassa käsiteltävänä olevat hallituksen esitykset ja eduskunta-aloitteet "samaa asiaa". Sanontaa on syytä tulkita laveasti etenkin niissä tapauksissa, joissa harkittavana on eduskunta-aloitteen yhdistäminen hallituksen esityksen käsittelyyn.

Saman asiatyypin asioiden yhdistäminen on tarkoituksenmukaisuuskysymys. Valiokunta voi yhdistää esi-merkiksi useamman samaa asiaa koskevan hallituksen esityksen käsittelyn joko täydellisesti niin, että esi-tyksistä annetaan yhteinen mietintö tai lausunto, taikka osittain, jolloin kustakin asiasta annetaan erilli-nen mietintö tai lausunto, vaikka asioita muissa vaiheissa käsiteltäisiinkin yhdessä.

•

•


8�

Päätös käsittelyn pohjasta yhdistetyissä asioissaValiokunnan päätettyä asioiden käsittelyn yhdistämisestä, voi valiokunnassa olla erimielisyyttä siitä, mit-kä yhdistetyistä esityksistä, ehdotuksista tai aloitteista muodostavat yhdistettyjen asioiden seuraavien kä-sittelyvaiheiden pohjan. Kysymys käsittelyn pohjasta voi tulla valiokunnan erikseen päätettäväksi, jos sii-tä tehdään kannatettu ehdotus.

Asioiden keskinäinen käsittelyjärjestysValiokunta ei yleensä erikseen päätä sen käsiteltävänä olevien asioiden keskinäisestä käsittelyjärjestykses-tä, joka määräytyy eduskunnan työjärjestyksen 34 §:n säännösten ja puhemiesneuvoston antamien ohjei-den mukaisesti (ks. jakso 5.3).

Jos asioiden keskinäisestä käsittelyjärjestyksestä kuitenkin on valiokunnassa erimielisyyttä, on valio-kunnan päätettävä käsittelyjärjestyksestä.

�.2.2�Asiantuntijoiden�kuuleminen�ja�valiokunnan�muu�tiedonhankinta

Asiantuntijoiden kuuleminenAsian käsittely valiokunnassa jatkuu yleensä asiantuntijoiden kuulemisella ja käsittelyn kannalta tarpeel-lisen muun selvityksen hankkimisella.

Yleensä ensin kuullaan asian valtioneuvostossa esitelleen ministeriön edustajaa tai edustajia ja sen jälkeen muita asian valmisteluun osallistuneita taikka esimerkiksi yliopistollisen tai muun koulutuksensa vuok-si asiaa tuntevia henkilöitä samoin kuin esimerkiksi sellaisten virastojen, kansalaisjärjestöjen ja muiden tahojen edustajia, joita käsiteltävänä oleva asia erityisesti koskee tai jotka toimialansa takia muuten tun-tevat asiaa.

Käsiteltäessä sellaista lakiehdotusta tai muuta asiaa, joka koskee erityisesti saamelaisia, valiokunnan on varattava saamelaisten edustajille tilaisuus tulla kuulluiksi, jollei erityisistä syistä muuta johdu (TJ 37 §:n 2 mom.).


8�

Valiokunnan on syytä varata Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle tilaisuus tulla kuulluksi asioissa, jotka koskevat pelkästään maakuntaa tai joilla muuten on erityistä merkitystä maakunnalle (arg. AIL 33 §, 58 §:n 2 mom., 59 a §:n 1 mom.).

Valiokunta päättää kutsuttavista asiantuntijoista ja asiantuntijakuulemisen laajuudesta. Estettä ei kuiten-kaan ole sille, että valiokunnan sihteeri kutsuu asiantuntijat ainakin ensimmäiseen kuulemiseen asiassa. Asiantuntijakuulemisen laajuus vaihtelee kulloinkin käsiteltävänä olevan asian mukaan. Asian käsittelyä ei kuitenkaan saa aiheettomasti viivyttää (TJ 34 §:n 1 mom.) esimerkiksi kutsumalla asiantuntijoita asian laatuun nähden liian laajasti kuultaviksi. Ulkomailta tulevien asiantuntijoiden kutsumista harkittaessa on kiinnitettävä huomiota tästä aiheutuviin kustannuksiin.

Asiantuntija kutsutaan valiokunnan kokoukseen kuultavaksi tai häneltä pyydetään kirjallinen lausunto. Yleensä asiantuntijoita kuullaan valiokunnan kokouksessa suullisesti ja heidän toivotaan jättävän valio-kunnan käyttöön myös kirjallisen muistion asiasta.

Asiantuntijoille on varattava kohtuullinen aika asiaan perehtymistä ja kuulemiseen valmistautumista var-ten. Asiantuntijoille ilmoitetaan asiakirjoista, joihin asian käsittely valiokunnassa perustuu. Tarvittaessa asiakirjat toimitetaan asiantuntijoille. Valiokunta voi rajata asiantuntijoille osoitettavaa selvityspyyntöä joihinkin valiokuntaa erityisesti kiinnostaviin seikkoihin.

Valiokunnan kokouksessa asiantuntijoille varataan kullekin tilaisuus esitellä lyhyesti käsityksiään asi-asta. Alkupuheenvuorojen jälkeen valiokunnan jäsenet ja sihteeri voivat esittää asiantuntijoiden vastat-taviksi kysymyksiä. Kysymysten esittämisen loputtua asiantuntijoiden kuuleminen todetaan sillä erää päättyneeksi. Jos valiokuntaan ei ole asiassa kutsuttu lisää asiantuntijoita eikä valiokunta päätä lisäasi-antuntijoiden kutsumisesta taikka lisäselvitysten hankkimisesta, todetaan asiantuntijoiden kuuleminen käsiteltävänä olevassa asiassa päättyneeksi. Valiokunta kuitenkin voi tarvittaessa avata asiantuntijoiden kuulemisen uudelleen.

Asiantuntijakuulemisessa on noudatettava asiassa pysymisen vaatimusta (TJ 49 §:n 2 mom.) samoin kuin perustuslain 31 §:n 2 momentin säännöksiä parlamentaarisesta puhe- ja esiintymistavasta sekä kiellosta olla loukkaamatta toista henkilöä. Kysymysten esittämismahdollisuutta ei saa käyttää valiokunnassa kuul-tavana olevien asiantuntijoiden arvostelemiseen.


8�

Valiokunnan käytettävissä ei ole oikeudellisia keinoja yksittäisen asiantuntijan velvoittamiseksi saapu-maan valiokunnan kokoukseen tai antamaan kirjallista lausuntoa (ks. kuit. PL 47 §:n 2 mom. sekä 90 §:n 3 mom., 96 §:n 3 mom. ja 97 §). Käytännössä valiokunnan kutsusta tai lausuntopyynnöstä kieltäytyminen on kuitenkin hyvin harvinaista.

YhteiskuuleminenSaman asian ollessa käsiteltävänä useammassa kuin yhdessä valiokunnassa, voivat asiaa käsittelevät va-liokunnat kuulla asiantuntijoita yhteisessä kokouksessa. Siinä johtaa puhetta iältään vanhin valiokunnan puheenjohtaja, jollei muusta sovita.

Muu tiedonhankintaValiokunta voi hankkia asian käsittelemiseksi tarvitsemiaan tietoja myös tekemällä katselmuksia, vierai-luja ja muita tutustumiskäyntejä tiedonhankinnan kannalta tarpeellisiin kohteisiin samoin kuin pyytä-mällä valtioneuvostolta asian käsittelemiseksi tarvittavia tietoja ja asiakirjoja.

Tarkastusvaliokunta ja tulevaisuusvaliokunta voivat jossain määrin tehdä myös omia selvityksiä ja tutki-muksia.

Valiokunnan tiedonsaantioikeusEduskunnalla on oikeus saada valtioneuvostolta asioiden käsittelyssä tarvitsemansa tiedot (PL 47 §:n 1 mom.). Säännös sisältää yhtäältä valtioneuvoston velvollisuuden oma-aloitteisesti toimittaa eduskunnan tarvitsemat tiedot ja toisaalta velvollisuuden toimittaa eduskunnan pyytämät tiedot (HE 1/1998 vp, s. 97/II). Asianomaisen ministerin tulee huolehtia siitä, että valiokunta saa viipymättä tarvitsemansa viran-omaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tiedot (PL 47 §:n 1 mom.). Valtioneuvostolle perustuslaissa sää-detty tietojenantovelvollisuus on luonteeltaan yleinen kuitenkin niin, että ministerin velvollisuus kattaa vain asianomaisen ministeriön toimialaan kuuluvien viranomaisten hallussa olevat asiakirjat ja tiedot.

Valiokunnalla on perustuslain 47 §:n 2 momentin perusteella oikeus saada valtioneuvostolta tai asian-omaiselta ministeriöltä selvitys toimialaansa kuuluvasta asiasta (ks. tarkemmin jaksot 5.2.10 ja 7.6).


8�

Valtioneuvoston on annettava asianomaisille valiokunnille tiedot Euroopan unionin asian käsittelys-tä Euroopan unionissa (PL 96 §:n 3 mom.). Valtioneuvoston tulee oma-aloitteisesti huolehtia asian kä-sittelyvaiheiden seuraamisen kannalta tarpeellisten tietojen toimittamisesta eduskunnan asianomaisille valiokunnille (HE 1/1998 vp, s. 154/I). Eduskunnan tietojensaantioikeudesta Euroopan unionin asioissa ja kansainvälisissä asioissa on lisäksi säännöksiä perustuslain 97 §:ssä (ks. niistä jaksot 5.2.6 ja 8.3).

Muut viranomaiset ja laitokset ovat velvollisia antamaan valiokunnille tietoja ja asiakirjoja vain, jos tieto-jenantovelvollisuudesta on erikseen säädetty. Esimerkiksi tarkastusvaliokunnalla on oikeus saada viran-omaisilta ja muilta valvontansa kohteina olevilta tehtävänsä hoitamiseksi tarvitsemansa tiedot (PL 90 §:n 3 mom.). Käytännössä ainakin valtioneuvoston alaiseen hallintoon kuuluvat viranomaiset kuitenkin toi-mittavat asiakirjoja ja tietoja valiokunnille, vaikka velvollisuudesta siihen ei säännöksiä olisikaan. Myös eduskunnan hallinto antaa valiokunnille niiden tarvitsemat, hallinnolla olevat tiedot.

Eduskunnan yhteydessä olevien virastojen ja laitosten oikeudesta tai velvollisuudesta antaa eduskunnal-le tietoja voi olla voimassa erityissäännöksiä. Esimerkiksi valtiontalouden tarkastusvirasto voi virastosta annetun lain (676/2000) 5 §:n 2 momentin mukaan antaa tarkastusta suoritettaessa saatuja salassa pidet-täviä asiakirjoja ja muita tietoja eduskunnan asianomaiselle valiokunnalle, jos se on tarpeen tarkastusha-vaintojen edellyttämien toimenpiteiden suorittamiseksi tai muutoin perusteltua niiden tehtävän hoidon kannalta. Eduskunnan oikeusasiamies voi oikeusasiamiehestä annetun lain (197/2002) 12 §:n 3 momen-tin perusteella saattaa havaintonsa muutenkin kuin kertomuksella eduskunnan asianomaisen toimieli-men tietoon, jos hänen lainsäädännössä havaitsemansa puute liittyy eduskunnassa käsiteltävänä olevaan asiaan.

Yksityisten yritysten, järjestöjen ja muiden yksityisten toimijoiden velvollisuudesta antaa valiokunnille tietoja ei ole säädetty eikä niillä siten ole tietojenantovelvollisuutta.

Valiokunnalla on oikeus saada myös asioiden käsittelyssä tarvitsemiaan salassa pidettäviä asiakirjoja ja tietoja valtioneuvostolta.


8�

�.2.��Lausunnon�pyytäminen�toiselta�valiokunnalta

Yleinen lausuntopyyntömahdollisuusMietintövaliokunta voi pyytää valmistelevasti käsiteltävästä asiasta lausunnon toiselta valiokunnalta (TJ 38 §:n 1 mom.), joka antaa asiasta lausunnon oman toimialansa kannalta (ks. jakso 6.1).

Lausunnon pyytämistä harkittaessa on otettava huomioon, että lausuntomenettelyn tarpeellisuutta on yleensä jo arvioitu asiaa valiokuntaan lähetettäessä. Lausunnon pyytäminen valiokunnan toimesta tulee siksi kysymykseen lähinnä silloin, kun asian valiokuntakäsittelyssä on ilmennyt lausunnon pyytämistä puoltavia uusia seikkoja. Lausunnon pyytäminen asian käsittelyn pitkittämiseksi ei ole hyväksyttävää.

Eduskunta-aloitteesta ei yleensä pidä pyytää lausuntoa toiselta valiokunnalta. Lausuntopyynnön esittä-mistä voi harkita lähinnä sellaisissa tilanteissa, joissa aloitteen hyväksyminen sitä valmistelevasti käsit-televässä valiokunnassa on melko todennäköistä. Siksi on asianmukaista selvittää valiokunnan alustavaa suhtautumista aloitteeseen ennen lausunnon pyytämistä toiselta valiokunnalta.

Valiokunta voi pyytää myös perustuslain 47 §:n 2 momentissa tarkoitetusta selvityksestä lausunnon toi-selta valiokunnalta (TJ 38 §:n 1 mom.). Pyynnön esittämiseen on kuitenkin tällaisissa asioissa suhtaudut-tava pidättyvästi. Valiokunnan omasta aloitteestaan käsiteltäväksi ottamasta selvitysasiasta ei pidä pyytää lausuntoa toiselta valiokunnalta, ellei siihen ole poikkeuksellisesti painavaa tarvetta.

Lausuntoa pyydetään valiokunnan kirjelmällä. Pyyntö voidaan muotoilla tarkoittamaan myös toiselle valiokunnalle varattua mahdollisuutta antaa asiasta lausunto määräajassa, jolloin mahdollisuuden käyt-tämättä jättäminen ei estä asian käsittelemistä loppuun sitä valmistelevasti käsittelevässä valiokunnassa (ks. jaksot 6.1 ja 6.2.4). Pyyntö tulee lisäksi aina yksilöidä (PeVM 11/2002 vp, s. 2/II) koskemaan esimer-kiksi jotakin tiettyä seikkaa tai säädösehdotuksen pykälää tai tekemällä selkoa niistä syistä, joiden vuok-si lausuntoa pyydetään.


88

Suuren valiokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan erityiset lausuntopyyntömahdollisuudetSuuri valiokunta ja ulkoasiainvaliokunta voivat valiokunnilla yleisesti olevan lausuntopyyntömahdolli-suuden lisäksi pyytää toiselta valiokunnalta lausunnon perustuslain 96 ja 97 §:ssä tarkoitetusta ehdotuk-sesta (U-asiasta) tai selvityksestä (E- tai UTP-asiasta) (TJ 38 §:n 1 mom., SuVTJ 18 §:n 1 mom.). Suuri valiokunta voi pyytää myös sen käsiteltäväksi tulleesta lainsäädäntöasiasta lausunnon toiselta valiokun-nalta (TJ 53 §:n 6 mom.).

Lausunnon pyytäminen perustuslakivaliokunnaltaJos valiokunnassa valmistelevasti käsiteltävän lakiehdotuksen tai muun asian perustuslainmukaisuudes-ta tai suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin on epäselvyyttä, valiokunnan tulee pyytää asias-ta lausunto perustuslakivaliokunnalta (TJ 38 §:n 2 mom.).

Lausunnon pyytämistä harkitsevan valiokunnan saattaa olla aiheellista selvittää esimerkiksi valtiosään-töoikeuden asiantuntijoita kuulemalla, onko asiassa valtiosääntöoikeudellista epäselvyyttä eduskunnan työjärjestyksen 38 §:n 2 momentissa tarkoitetussa mielessä.

Jos valiokunnassa kuitenkin on esillä perustuslain 73 §:n 1 momentissa tarkoitetun rajatun poikkeuksen säätäminen perustuslaista eikä asiaa ole muutoin lähetetty perustuslakivaliokuntaan lausuntoa varten, tulee valiokunnan pyytää perustuslakivaliokunnalta lausunto (PeVM 9/1999 vp, s. 3/II).

Myös perustuslakivaliokunnalle osoitettu lausuntopyyntö on yksilöitävä.

�.2.��Lausuntopyynnön�vaikutus�asian�käsittelyyn�mietintövaliokunnassa

Asian käsitteleminen loppuunLausunnon pyytäminen toiselta valiokunnalta ei keskeytä asian käsittelyä sitä valmistelevasti käsitteleväs-sä valiokunnassa. Asiaa ei kuitenkaan voida lausuntopyynnön kohteena olevien seikkojen osalta käsitel-lä valiokunnassa loppuun ennen kuin valiokunnan pyytämä lausunto on saapunut sille, jollei lausuntoa pyytänyt valiokunta peruuta pyyntöään (ks. jakso 6.1). Pyyntö voi siksi joissakin tapauksissa olla aiheel-


8�

lista muotoilla tarkoittamaan toiselle valiokunnalle varattua mahdollisuutta antaa asiasta lausunto määrä-ajassa, jolloin mahdollisuuden käyttämättä jättäminen ei estä asian käsittelemistä loppuun sitä valmiste-levasti käsittelevässä valiokunnassa.

Lausunnon huomioon ottaminenAsiaa valmistelevasti käsittelevä valiokunta ei yleensä ole sidottu sen saamaan lausuntoon olipa lausun-to annettu asian valiokuntaan lähettäjän määräyksestä tai valmistelevan valiokunnan omasta pyynnöstä. Hyvän tavan mukaista kuitenkin on kiinnittää lausunnossa esitettyihin kannanottoihin soveltuvin tavoin huomiota asian käsittelyssä ja laadittavana olevassa mietinnössä.

Perustuslakivaliokunnan lausunnon merkitysPerustuslakivaliokunnan lausunnot ovat asioiden eduskuntakäsittelyssä erityisasemassa. Perustuslaki-valiokunnan perustuslaissa säädettynä tehtävänä on antaa lausuntonsa sen käsittelyyn tulevien lakieh-dotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeusso-pimuksiin (PL 74 §).

Perustuslaissa on ilmaistu perustuslakivaliokunnan keskeinen asema perustuslain noudattamisen valvo-jana etenkin lainsäädäntöasioissa, mutta myös muita asioita eduskunnassa käsiteltäessä (HE 1/1998 vp, s. 125–126). Muiden valiokuntien ja täysistunnon tulee ottaa perustuslakivaliokunnan valtiosääntöoikeudel-liset huomautukset asianmukaisesti huomioon (HE 1/1998 vp, s. 126/II).

Puhemiehen tehtävänä on perustuslain 42 §:n 1 momentin mukaan valvoa, että asioita täysistunnossa käsiteltäessä noudatetaan perustuslakia. Hänen tulee kieltäytyä ottamasta asiaa käsittelyyn tai tehtyä eh-dotusta äänestykseen, jos hän katsoo sen olevan vastoin perustuslakia (PL 42 §:n 2 mom.). Puhemiehen tehtävänä on siten valvoa muun ohella sitä, että perustuslakivaliokunnan valtiosääntöoikeudelliset huo-mautukset on otettu lausunnon vastaanottavassa valiokunnassa asianmukaisesti huomioon (HE 1/1998 vp, s. 126/II). Lainsäädäntöasioissa puhemies valvoo, että lakiehdotukset käsitellään täysistunnossa oikeassa säätämisjärjestyksessä perustuslakivaliokunnan lausuntojen mukaisesti (HE 1/1998 vp, s. 94/I).


�0

Jos eduskunta ei tyydy puhemiehen menettelyyn tämän kieltäytyessä ottamasta asiaa käsittelyyn tai teh-tyä ehdotusta äänestykseen, asia lähetetään perustuslakivaliokuntaan, jonka tulee viipymättä ratkaista, onko puhemies menetellyt oikein (PL 42 §:n 2 mom.). Perustuslakivaliokunnan tällöin antama lausunto asiasta on puhemiestä ja koko eduskuntaa oikeudellisesti sitova (HE 1/1998 vp, s. 94/I).

Perustuslakivaliokunnan valtiosääntöoikeudellisten huomautusten huomioon ottaminen on tärkeää myös siksi, että tuomioistuimen on perustuslain 106 §:n mukaan annettava etusija perustuslain säännökselle, jos tavallisen lain säännöksen soveltaminen olisi sen käsiteltävänä olevassa yksittäisessä asiassa ilmeises-sä ristiriidassa perustuslain kanssa. Ristiriidan ilmeisyyttä tuomioistuimessa arvioitaessa on merkitystä myös asian eduskuntakäsittelyn yhteydessä mahdollisesti annetulla perustuslakivaliokunnan lausunnol-la (HE 1/1998 vp, s. 164/I) tai perustuslakivaliokunnan vakiintuneella käytännöllä.

Perustuslakivaliokunnan valtiosääntöoikeudelliset huomautukset yksilöidään valiokunnan lausunnossa ja ne käyvät kootusti ilmi lausunnon ponsiosasta. Perustuslakivaliokunnan perustuslakiin tukeutuvat muut huomiot ovat velvoittavuudeltaan edellistä heikompia. Tällaisten huomioiden mahdolliseen sivuuttami-seen on kuitenkin asianmukaista esittää mietinnössä perusteet. Perustuslakivaliokunnan lausunnon mah-dollisesti sisältämät lainsäädäntötekniset ja vastaavat muut kuin perustuslakiin tukeutuvat kannanotot ovat merkitykseltään samassa asemassa kuin muidenkin valiokuntien lausunnoissa esitetyt kannanotot.

�.2.��Valmistava�keskustelu�

Saatuaan asian ratkaisemiseksi tarvittavan selvityksen valiokunta käy valmistavan keskustelun, jossa valiokunnan jäsenillä on tilaisuus lausua käsityksensä asiasta kaikin osin ja jonka perusteella valiokun-nan sihteeri laatii mietintö- tai lausuntoluonnoksen (TJ 39 §:n 1 mom.).

Valmistavassa keskustelussa valiokunnan jäsenillä on mahdollisuus lausua käsityksensä asiasta kokonai-suudessaan. Valiokunnan jäsenten puheenvuorojen pituutta tai niiden lukumäärää ei ole säännöksin ra-joitettu. Puheoikeutta rajoittavat vain vaatimukset asiassa pysymisestä (TJ 49 §:n 2 mom.) sekä parla-mentaariseen esiintymiseen kuuluvasta vakaasta ja arvokkaasta käyttäytymisestä samoin kuin kielto olla loukkaamatta toista henkilöä (PL 31 §).


�1

Valmistavan keskustelun laajuus ja luonne määräytyvät kulloinkin käsiteltävänä olevan asian laadun mu-kaisesti. Keskustelun pääasiallisena tarkoituksena on antaa valiokunnan sihteerille riittävät tiedot valio-kunnassa vallitsevaa käsitystä vastaavan mietintö- tai lausuntoluonnoksen laatimista varten. Rutiiniluon-teisissa asioissa tai esimerkiksi valiokunnassa käytyjen muiden keskustelujen perusteella selvissä asioissa valmistava keskustelu voi käytännössä muodostua puheenjohtajan lyhyestä yhteenvedosta. Laajoissa ja etenkin erimielisissä asioissa valmistava keskustelu voi olla aiheellista käydä saaduista selvityksistä laadi-tun yhteenvedon tai muun jäsentelyn pohjalta, jolloin keskusteluun on myös varattava riittävästi aikaa. Puheenjohtajan on tällöinkin asianmukaista tehdä lopuksi yhteenveto käydystä keskustelusta.

Valmistavassa keskustelussa käsittelyn pohjana on hallituksen esitys tai muu asian vireilletuloasiakirja. Keskustelussa voi olla tarpeen päättää ainakin koeluonteisesti asian jatkovalmistelun kannalta ratkaise vien säännös- tai muiden ehdotusten pääasiallisesta sisällöstä. Jos valiokunta on eduskunnan työjärjes-tyksen 39 §:n 3 momentin nojalla päättänyt yhdistää samaa asiaa koskevien hallitusten esitysten ja edus-kunta-aloitteiden käsittelyn, voi valiokunnassa tulla tehtäväksi päätös niistä esityksistä ja aloitteista, joi-den pohjalta sihteeri laatii luonnoksen seuraavia käsittelyvaiheita varten.

Jos valmistava keskustelu on esimerkiksi asian kiireellisyyden takia jäänyt käymättä, voidaan siinä kes-kusteltaviksi tarkoitetuista seikoista keskustella asian seuraavaan käsittelyvaiheeseen kuuluvan yleiskes-kustelun yhteydessä.

�.2.��Yleiskeskustelu

Luonnoksen esittely käsittelyn pohjaksiSihteeri laatii asiassa saadun selvityksen ja valmistavan keskustelun perusteella mietintö- tai lausunto-luonnoksen, joka esitellään valiokunnalle yleensä ääneen lukemalla. Luonnos muodostaa asian yleiskes-kusteluvaiheen pohjan.


�2

YleiskeskusteluMietintö- tai lausuntoluonnoksen pohjalta käydään yleiskeskustelu (TJ 39 §:n 1 mom.). Tarkoitus on kes-kustella luonnoksesta ja sen mahdollisista tarkistus- tai täydennystarpeista asian tälle käsittelyvaiheelle ominaisella yleisellä tasolla. Yleiskeskustelussa valiokunnan jäsenillä on mahdollisuus esittää käsityksen-sä asiasta kaikilta osin ja ottaa tarvittaessa esille myös valmistavan keskustelun vaiheeseen kuuluvia seik-koja.

Yleiskeskustelu voi jatkua useammassa valiokunnan kokouksessa, ja sihteeri voi laatia yleiskeskustelun jatkamisen pohjaksi uuden tarkistetun luonnoksen.

Yleiskeskustelussa on mahdollista ehdottaa luonnoksen laatimista toiselta pohjalta kokonaan uudelleen. Mietintöluonnoksen kysymyksessä ollessa voidaan esimerkiksi ehdottaa, että valiokunta päätyisi hallituk-sen esittämän lakiehdotuksen hyväksymisen sijasta ehdottamaan sen hylkäämistä tai että luonnos laadit-taisiin hallituksen esityksen asemesta samaa asiaa koskevan eduskunta-aloitteen pohjalta.

Pyydettyjen puheenvuorojen tultua käytetyiksi puheenjohtaja toteaa yleiskeskustelun päättyneeksi.

�.2.��Yksityiskohtainen�käsittely

Eduskunnan työjärjestyksen säännökset yksityiskohtaisesta käsittelystäYleiskeskustelun päätyttyä luonnoksen pohjalta toimitetaan asian yksityiskohtainen käsittely, jossa pääte-tään valiokunnan ehdotuksista samoin kuin mietinnön tai lausunnon perusteluista (TJ 39 §:n 1 mom.).

Hylkäysehdotus ratkaistaan asian sisältöä koskevien ehdotusten jälkeen (TJ 39 §:n 3 mom.).

Valiokunnan on laadittava mietintönsä ja lausuntonsa lyhyesti. Valiokunnan ehdotukset on tehtävä pon-nen muodossa (TJ 42 §:n 1 mom.).


��

Käsittelyn pohjaYksityiskohtaisen käsittelyn pohjana on sihteerin laatima alkuperäinen tai yleiskeskustelun perusteella tarkistettu mietintö- tai lausuntoluonnos. Jos käsittelyn pohjasta on valiokunnassa eriäviä käsityksiä, sii-tä äänestetään ennen yksityiskohtaisen käsittelyn jatkamista.

Mietintöluonnos säädösehdotuksen hyväksymisestä muutettuna Jos mietintöluonnos sisältää ehdotuksen laki- tai muun säädösehdotuksen hyväksymisestä muutettuna, valiokunta päättää asiasta yleensä seuraavassa järjestyksessä:

Päätetään muutettavaksi ehdotetun säädösehdotuksen säädöstekstistä mietintöluonnoksen pohjalta pykälittäin ja tarvittaessa momenteittain tai kohdittain samoin kuin säädöstekstiin mahdollisesti si-sältyvistä otsikoista ja väliotsikoista. Päätetään voimaantulosäännöksestä.Päätetään säädöksen johtolauseesta, joka ilmaisee muun ohella lakiehdotuksen säätämisjärjestyksen.Päätetään säädöksen nimikkeestä.Päätetään säädösehdotuksen hylkäämisestä, jos siitä on tehty kannatettu ehdotus.Päätetään mietinnön perusteluista kappaleittain.Päätetään mietinnön ponteen otettavista valiokunnan mahdollisista muista ehdotuksista.

Valiokunta voi yksimielisesti päättää noudattaa muuta päätöksentekojärjestystä. Joissakin tapauksissa voi esimerkiksi olla aiheellista päättää mietinnön perusteluista ja valiokunnan mahdollisista muista ehdotuk-sista ennen päätöstä säädösehdotuksen hylkäämisestä.

Mietintöluonnos säädösehdotuksen hyväksymisestä muuttamattomana tai säädösehdotuksen hylkäämisestä

Jos mietintöluonnoksessa ehdotetaan laki- tai muun säädösehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana tai säädösehdotuksen hylkäämistä, ei yksityiskohtaisessa käsittelyssä ole välttämätöntä päättää erikseen yllä olevan luettelon 1–4 kohdissa mainituista asioista. Yksityiskohtaisessa käsittelyssä voidaan näissä ta-pauksissa päättää pelkästään säädösehdotuksen hyväksymisestä muuttamattomana tai ehdotuksen hyl-

1.

2.3.4.5.6.7.


��

käämisestä sekä mietinnön ponteen otettavista mahdollisista muista ehdotuksista ja mietinnön peruste-luista.

Jos kuitenkin jostakin luettelon 1–4 kohdassa mainitusta asiasta tehdään ehdotus, on asiasta päätettävä siltä osin erikseen. Säädöstekstistä, johtolauseesta ja säädöksen nimikkeestä päätetään tällöin asian vireil-letuloasiakirjaan sisältyvän säädösehdotuksen pohjalta.

Mietintöluonnos kansainvälisen velvoitteen hyväksymisestä ja voimaansaattamisestaJos mietintöluonnos koskee valtiosopimuksen tai muun kansainvälisen velvoitteen tai sen irtisanomisen hyväksymistä sekä velvoitteen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamista, päättää valiokunta ensin velvoitteen tai sen irtisanomisen samoin kuin velvoitteeseen tehtäväksi mahdollisesti ehdotettujen varaumien, selitysten, julistusten ja vastaavien hyväksymistä tarkoittavista, mietinnön pon-teen otettavista ehdotuksista. Tämän jälkeen valiokunta päättää lakiehdotuksesta, mietinnön peruste-luista ja mietinnön ponteen otettavista mahdollisista muista ehdotuksista siinä järjestyksessä kuin edel-lä on esitetty.

Mietintöluonnos muista asioista Mietintöluonnoksen koskiessa muuta asiaa kuin säädösehdotusta tai kansainvälisen velvoitteen hyväksy-mistä päättää valiokunta ensin mietinnön perusteluista kappaleittain, sitten vireilletuloasiakirjaan (esi-merkiksi toimenpidealoitteeseen) mahdollisesti sisältyvän ehdotuksen hylkäämisestä, jos siitä on tehty kannatettu ehdotus, ja lopuksi mietinnön ponteen otettavista mahdollisista muista ehdotuksista.

LausuntoluonnosLausuntoasiassa valiokunta päättää yleensä ensin lausunnon perusteluista kappaleittain ja lopuksi lau-sunnon ponnesta (PNE 2/2005 vp, s. 3).

Lausuntovaliokunta voi tehdä säädöstekstiin kohdistuvia ehdotuksia samaan tapaan kuin mietintövalio-kunta. Tällöin on aiheellista päättää säädöstekstiehdotuksista ennen perusteluja.


��

Yksityiskohtaisen käsittelyn päättyminenMietintö- tai lausuntoluonnoksen tultua loppuun käsittelyksi puheenjohtaja toteaa yksityiskohtaisen käsittelyn päättyneeksi.

�.2.8�Päätös�ratkaisevasta�käsittelystä�

Yksityiskohtaisen käsittelyn päätyttyä valiokunta voi päättää pitää yksityiskohtaista käsittelyä asian rat-kaisevana käsittelynä. Tämä edellyttää yksimielistä päätöstä. Muussa tapauksessa asia otetaan erilliseen ratkaisevaan käsittelyyn (TJ 39 §:n 2 mom.).

Asia voi olla aiheellista ottaa erilliseen ratkaisevaan käsittelyyn, jos mietintö- tai lausuntoluonnokseen on yksityiskohtaisessa käsittelyssä tehty paljon muutoksia, tai erillistä ratkaisevaa käsittelyä pidetään muuten, kuten asian laajuuden tai vaikeuden vuoksi tarpeellisena (PNE 2/2005 vp, s. 3/II).

�.2.��Erillinen�ratkaiseva�käsittely�

Käsittelyn pohjana erillisessä ratkaisevassa käsittelyssä on valiokunnan yksityiskohtaisessa käsittelyssä hy-väksymä mietintö tai lausunto (TJ 39 §:n 2 mom.), joka tarvittaessa esitellään.

Valiokunnan jäsenille varataan tilaisuus käydä yleiskeskustelu, jonka jälkeen suoritetaan yksityiskohtai-nen käsittely (TJ 39 §:n 2 mom.) edellä (jaksossa 6.2.7) siitä esitetyssä menettelyssä ja järjestyksessä.


��

�.2.10.Vastalause�ja�eriävä�mielipide�

Oikeus vastalauseen tai eriävän mielipiteen jättämiseenAsian ratkaisevaan käsittelyyn osallistuneella valiokunnan jäsenellä on oikeus jättää mietintöön vasta-lause ja lausuntoon eriävä mielipide, jos hän ei ole ratkaisevassa käsittelyssä yhtynyt valiokunnan asiasta yleensä tai jostakin sen yksityiskohdasta tekemään päätökseen.

Vastalauseen ja eriävän mielipiteen tulee vastata sen allekirjoittajan asian ratkaisevassa käsittelyssä edus-tamaa kantaa (TJ 39 §:n 3 mom.). Valiokunnan päätöksestä poikkeava kanta on esitettävä valiokunnassa niin selkeästi, että se voidaan merkitä pöytäkirjaan. Vastalauseen tai eriävän mielipiteen jättämisoikeu-den kannalta ei ole merkitystä sillä, onko jäsenen esittämää kantaa valiokunnassa kannatettu. Valiokun-nan päätökseen ratkaisevassa käsittelyssä yhtyneellä jäsenellä ei ole oikeutta jättää eikä allekirjoittaa toi-sen jäsenen jättämää vastalausetta tai eriävää mielipidettä.

Suuren valiokunnan mietintöön saa sen sisällöstä poikkeavaa ehdotusta kannattanut jäsen liittää vasta-lauseen, jos mietintö on päätetty perustella. Suuren valiokunnan lausuntoon saa sen sisällöstä eri mieltä ollut jäsen liittää eriävän mielipiteen (SuVTJ 20 §:n 1 mom.).

Vastalauseen ja eriävän mielipiteen laatiminen kuuluu sen allekirjoittajan tai allekirjoittajien tehtäviin (tarkistamisesta ks. jakso 6.2.12).

Valiokunta päättää jättämisajastaVastalause tai eriävä mielipide on jätettävä valiokunnan määräämässä ajassa kirjallisena (TJ 42 §:n 3 mom.) ja allekirjoitettuna valiokunnan sihteerille sekä toimitettava sähköisesti valiokunnan kansliaan.

Mietinnön tai lausunnon tultua asian ratkaisevassa käsittelyssä hyväksytyksi on valiokunnan päätettävä vastalauseen tai eriävän mielipiteen jättämisajasta. Jos edellytykset vastalauseen tai eriävän mielipiteen jättämiselle ovat ratkaisevan käsittelyn perusteella olemassa, puheenjohtajan on syytä selvittää, aiotaanko sellainen jättää ja onko valiokunnan siksi tarpeen päättää jättämisajasta (PNE 2/2005 vp, s. 3/II).


��

Vastalauseen tai eriävän mielipiteen jättämiseen on varattava kohtuullinen aika kuitenkin niin, ettei mie-tinnön tai lausunnon julkaiseminen sen vuoksi viivästy tarpeettomasti.

Vastalauseen ja eriävän mielipiteen muotoValiokunnan kannasta poikkeavat ehdotukset on kirjallisessa vastalauseessa tai eriävässä mielipiteessä esitettävä ponnen muodossa, jollei niissä rajoituta ainoastaan eriävän käsityksen ilmaisemiseen (TJ 42 §:n 1 mom.).

�.2.11�Asian�käsittelyn�päättäminen�

Valiokunnan päätettyä ratkaisevassa käsittelyssä asiasta sekä mahdollisen vastalauseen tai eriävän mieli-piteen jättämisajasta puheenjohtaja toteaa asian tulleen valiokunnassa loppuun käsitellyksi.

�.2.12�Mietinnön�ja�lausunnon�tarkistaminen

TarkistaminenMietinnön ja lausunnon sekä niihin liittyvät vastalauseet ja eriävät mielipiteet tarkistaa valiokunnan sih-teeri, jollei valiokunta toisin päätä (TJ 42 §:n 4 mom.).

Toimenpiteen pääasiallinen tarkoitus on varmistaa yhtäältä se, että mietintö tai lausunto on kaikilta osil-taan valiokunnan päätösten mukainen, sekä toisaalta se, että vastalause tai eriävä mielipide on muodoltaan oikein laadittu ja vastaa sen allekirjoittajan tai allekirjoittajien asian ratkaisevassa käsittelyssä edustamaa kantaa. Tällöin on ennen muuta tarkistettava, että valiokunnan jäsen on ollut ratkaisevassa käsittelyssä läsnä (tai varajäsen ollut ratkaisevassa käsittelyssä valiokunnan päätösvaltaisessa kokoonpanossa) nimen-omaan vastalauseessa tai eriävässä mielipiteessä tarkoitettua asiaa käsiteltäessä ja esittänyt tuolloin valio-kunnan päätöksestä poikkeavan, nimenomaan vastalauseessa tai eriävässä mielipiteessä ilmaistun kan-nan taikka kannattanut sitä. Vastalause tai eriävä mielipide voi perustua vain jäsenen (tai kokoonpanoon


�8

kuuluneen varajäsenen) ratkaisevassa käsittelyssä selkeästi ilmaisemaan kantaan. Lisäksi on tarkistettava, että ehdotukset ovat vastalauseessa tai eriävässä mielipiteessä ponnen muodossa.

Tarkistuksen suorittaa pääsäännön mukaan valiokunnan sihteeri, mikä on yleensä käytännön tarpeiden kannalta riittävää.

Valiokunta voi kuitenkin antaa tarkistamistehtävän erikseen nimettäville tarkistajille. Tarkistajiksi voi-daan valiokunnan sihteerin lisäksi nimetä vain asian ratkaisevaan käsittelyyn osallistuneita valiokunnan jäseniä. Tarkistajiksi on yleensä asianmukaista nimetä valiokunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja tahi molemmat taikka ryhmävastaavat sekä valiokunnan sihteeri.

Suuren valiokunnan mietinnön ja lausunnon tarkastaa valiokunnan sihteeri. Valiokunta voi uskoa mie-tinnön tarkastamisen erityisten tarkastajien tehtäväksi (SuVTJ 20 §:n 2 mom.).

Asiavirheen korjaaminenJos mietinnössä tai lausunnossa havaitaan sitä tarkistettaessa asiavirhe, on asia saatettava valiokunnan käsiteltäväksi. Valiokunnan on tällöin päätettävä, ottaako se asian uudelleen käsiteltäväksi. Jos valiokunta päättää uudesta käsittelystä, se voi käsitellä asian tarpeellisilta osin tai tarvittaessa kokonaankin noudat-taen asian erillisestä ratkaisevasta käsittelystä annettuja säännöksiä, määräyksiä ja ohjeita.

Teknisen virheen korjaaminenMietinnössä tai lausunnossa havaitun kieli-, kirjoitus- tai laskuvirheen taikka muun niihin verrattavan teknisluonteisen virheen korjaa sihteeri tai tarkistajat.

Vastalauseen ja eriävän mielipiteen korjaaminenVastalauseessa tai eriävässä mielipiteessä olevan teknisen virheen korjaa sihteeri tai tarkistajat. Muoto- tai sisältöepäselvyyksien korjaamisesta sihteerin tai tarkistajien on pyrittävä sopimaan asiakirjan allekir-joittajien kanssa. Jollei asiasta voida sopia, on se saatettava valiokunnan ratkaistavaksi. Tällöin valiokunta huolehtii vastalauseen tai eriävän mielipiteen lopullisesta tarkistamisesta (PeVM 43/1974 vp).


��

Eduskunnan keskuskanslian tarkistuspalvelutValiokunnan mietintöjen ja lausuntojen kielentarkastuksessa, korjausluvussa ja muussa teknisessä tarkis-tuksessa valiokunnan sihteeri tai tarkistajat saavat apua eduskunnan keskuskanslian asiakirjatoimistolta. Mietinnön tai lausunnon painatusluvan antaa valiokunnan sihteeri.

Eduskunnan vastaukset ja kirjelmät laaditaan ja niiden ruotsinkieliset toisinnot tarkistetaan eduskunnan keskuskansliassa, jossa myös tarkistetaan, että lain tai muun säädöksen säädösteksti johtolauseineen vas-taa eduskunnan tekemiä päätöksiä. Säädöstekstiin voidaan tällöin tehdä vain säädösteknisiä ja oikein-kirjoitukseen liittyviä tarkistuksia. Keskuskanslia on tarvittaessa yhteydessä asianomaisen valiokunnan kansliaan, jonka puolestaan on tiedotettava keskuskansliaan, jos valiokunnan mietintöön tai lausuntoon tehdään eduskunnan vastauksen tai kirjelmän laatimiseen vaikuttavia korjauksia. Tarvittaessa eduskun-nan vastauksen tai kirjelmän sanamuodon tarkistamisesta päättää puhemiesneuvosto (TJ 68 §:n 4 mom.).

�.2.1��Suuren�valiokunnan�mietintö�lakiehdotuksesta�

Lainsäädäntöasia voi tulla lakiehdotuksen ensimmäisen täysistuntokäsittelyn aikana suuren valiokun-nan käsiteltäväksi (PL 73 §:n 3 mom.) kahdessa eri tilanteessa. Eduskunta ensinnäkin voi lakiehdotuksen ensimmäiseen käsittelyyn kuuluvan yleiskeskustelun aikana päättää lähettää asian suureen valiokuntaan (TJ 53 §:n 2 mom.). Lähete on tällöin eduskunnan vapaasti harkittavissa. Sen sijaan asia on lähetettävä suureen valiokuntaan, jos lakiehdotusta ei yksityiskohtaisessa käsittelyssä hyväksytä asiaa valmistelevasti käsitelleen valiokunnan mietinnön mukaisena (TJ 53 §:n 3 mom.). Tällöin asia lähetetään suureen valio-kuntaan eduskunnan päätöksen mukaisena.

Suuri valiokunta käsittelee kummassakin tapauksessa asiaa kokonaisuudessaan ja voi tehdä mahdollisesti tarvittavia muutosehdotuksia myös asiakokonaisuuteen kuuluviin muihin lakiehdotuksiin (PNE 1/1999 vp, s. 30/II) samoin kuin alkuperäisen mietinnön perusteluihin ja mahdollisiin lausumaehdotuksiin (ks. jakso 5.2.1).

Suuressa valiokunnassa käsittelyn pohjana on yleiskeskustelun aikana sille lähetetyssä asiassa erikoisva-liokunnan alkuperäinen mietintö ja yksityiskohtaisen käsittelyn perusteella lähetetyssä asiassa eduskun-


100

nan päätös (SuVTJ 10 §:n 1 mom.). Jos suuri valiokunta kuitenkin on antanut jonkin jaostonsa tehtäväksi laatia valiokuntaa varten ehdotuksen mietinnöksi, muodostaa jaoston ehdotus valiokuntakäsittelyn poh-jan (SuVTJ 10 §:n 2 mom.).

Yleiskeskustelusta lähetettyä asiaa koskevassa mietinnössään suuri valiokunta tekee ponsien muodossa ehdotukset lakiehdotuksen sisällöstä ja mahdollisista lausumista samoin kuin mahdollisen ehdotuksen erikoisvaliokunnan alkuperäisen mietinnön perustelujen muuttamisesta (SuVTJ 16 §:n 1 mom.). Täys-istunnossa asian käsittelyä jatketaan tällöin suuren valiokunnan mietinnön pohjalta (TJ 53 §:n 2 mom.).

Yksityiskohtaisesta käsittelystä lähetettyä asiaa koskevan mietinnön ponnessa suuri valiokunta ilmoittaa yhtyvänsä eduskunnan päätökseen taikka tekee ehdotuksen lakiehdotuksen muuttamisesta tai sen hyl-käämisestä (SuVTJ 16 §:n 2 mom.). Jos suuri valiokunta yhtyy eduskunnan päätökseen, ei täysistunto voi enää päättää lakiehdotuksen sisällön muuttamisesta. Jos suuri valiokunta ehdottaa muutoksia, eduskun-ta päättää vain niiden hyväksymisestä tai hylkäämisestä (TJ 53 §:n 3 mom.).

Suuren valiokunnan mietintö ei yleensä sisällä perusteluja. Valiokunta kuitenkin voi päättää, että mietin-tö perustellaan (SuVTJ 16 §:n 1 ja 2 mom. in fine)

Suuren valiokunnan mietintöä käsitellään yleensä vain yhdessä kokouksessa. Asiasta käydään ensin yleis-keskustelu, jossa valiokunnan jäsenillä on tilaisuus lausua käsityksensä asiasta kokonaisuudessaan. Eh-dotukset asian lähettämisestä jaostoon, lausunnon pyytämisestä erikoisvaliokunnalta ja asiantuntijoiden kuulemisesta on tehtävä yleiskeskustelun aikana, jollei valiokunta toisin päätä (SuVTJ 11 §:n 1 mom.). Yleiskeskustelun jälkeen asia otetaan yksityiskohtaiseen käsittelyyn, jossa päätetään valiokunnan ehdo-tusten sisällöstä sekä mahdollisista lausumista ja mietinnön perusteluista (SuVTJ 11 §:n 2 mom.).

Asia pannaan kerran pöydälle johonkin seuraavaan suuren valiokunnan kokoukseen, jos kaksi valiokun-nan jäsentä sitä pyytää. Muutoin pöydällepanosta päättää valiokunta (SuVTJ 12 §:n 1 mom.).

Suuren valiokunnan mietintöön saa sen sisällöstä poikkeavaa ehdotusta kannattanut valiokunnan jäsen liittää vastalauseen, jos mietintö on päätetty perustella (SuVTJ 20 §:n 1 mom.). Perusteltuun mietintöön merkitään sen antamiseen osallistuneet valiokunnan jäsenet (SuVTJ 20 §:n 1 mom.).


101

�.2.1��Mietinnön�tai�lausunnon�esittelypuheenvuoro�

Valiokunta voi eduskunnan työjärjestyksen 39 §:n 5 momentin mukaan valita keskuudestaan edustajan esittelemään puheenjohtajan sijasta täysistunnossa mietinnön tai lausunnon taikka suuressa valiokun-nassa sille annetun lausunnon.

Valiokunnan puheenjohtajalla on asemansa perusteella aina valtuus esitellä asia täysistunnolle tai suu-relle valiokunnalle (PNE 2/2005 vp, s. 4/I). Valtiovarainvaliokunnan jaostojen puheenjohtajilla on sama valtuus valtion talousarvioesitystä täysistunnossa käsiteltäessä.

Valiokunnan kokouksen puheenjohtajana toimineella varapuheenjohtajalla ja tilapäisellä puheenjohtajal-la taas on asemansa perusteella valtuus esitellä johtamassaan valiokunnan kokouksessa hyväksytty mietin-tö tai lausunto, jollei valiokunnan puheenjohtaja käytä oikeuttaan esitellä asia (PNE 2/2005 vp, s. 4/I).

Jos valiokunnan puheenjohtaja – taikka varapuheenjohtaja tai tilapäinen puheenjohtaja – on estynyt esit-telemään asiaa tai esittely on muuten tarkoituksenmukaista antaa valiokunnan jonkun muun jäsenen teh-täväksi, voi valiokunta erikseen valita keskuudestaan edustajan tai edustajia esittelemään mietinnön tai lausunnon (PNE 2/2005 vp, s. 4/I). Esittelijä voidaan valita vielä esiteltävän asian valiokuntakäsittelyn päätyttyäkin.

Valiokunnan päätös esittelijän valinnasta pöytäkirjataan, ja valinnasta ilmoitetaan pöytäkirjan otteella eduskunnan keskuskansliaan ennen ao. täysistuntoa.

Täysistunnossa annetaan esittelypuheenvuoro valiokunnan edustajalle ennen muita puheenvuoron pyy-täjiä. Puhemies voi myöntää esittelypuheenvuoron myös lausunnon antaneen valiokunnan edustajalle ja erityisestä syystä myös vastalauseen ensimmäiselle allekirjoittajalle muiden esittelypuheenvuorojen jäl-keen (TJ 50 §:n 2 mom.). Tässä yhteydessä ”valiokunnan edustajalla” tarkoitetaan edellä esitetyn mukai-sesti valiokunnan puheenjohtajaa, varapuheenjohtajaa, tilapäistä puheenjohtajaa tai valiokunnan erikseen valitsemaa esittelijää (PNE 2/2005 vp, s. 6).

102

�� ERINÄISIÄ�KÄSITTELYOHJEITA�

�.1� Asian�käsittelyn�keskeyttäminen�

Käsittelyn keskeytyminenYleensä asiaa käsitellään valiokunnassa useammassa kuin yhdessä kokouksessa. Jos asiaa ei saada valio-kunnan kokouksessa loppuun käsittelyksi, sen käsittely keskeytyy. Tällöin valiokunta voi tarvittaessa päät-tää siitä kokouksesta, jossa asian käsittelyä jatketaan.

Asian käsittely keskeytyy myös silloin, jos se pannaan muodollisesti pöydälle.

PöydällepanoAsia on eduskunnan työjärjestyksen 39 §:n 4 momentin mukaan pantava kerran pöydälle johonkin seu-raavaan valiokunnan kokoukseen, jos kaksi jäsentä sitä pyytää. Tämän jälkeen asia pannaan pöydälle vain valiokunnan niin päättäessä.

Asian pöydällepanoon yhden kerran riittää, että siitä tehdään kannatettu ehdotus. Muulloin valiokunta päättää asian pöydällepanosta. Asian tultua pöydälle pannuksi sen käsittely on keskeytettävä ja valiokun-nan päätettävä siitä, mihin seuraavista kokouksista asia on pöydällä. Käsittelyä jatketaan pöydällepano-päätöksessä mainittavassa valiokunnan kokouksessa.

Kahden jäsenen pyynnöstä tehty pöydällepano otetaan huomioon myös mahdollisessa erillisessä ratkai-sevassa käsittelyssä. Siten asia voidaan erillisessä ratkaisevassa käsittelyssä panna kerran pöydälle kahden jäsenen pyynnöstä vain, jos asiaa ei ole sen aikaisemmissa käsittelyvaiheissa pantu pöydälle.

Valiokunnan päätökseen perustuvien pöydällepanokertojen määrää ei ole rajoitettu. Valiokunnan on kui-tenkin otettava toiminnassaan huomioon eduskunnan työjärjestyksen 34 §:n 1 momentin säännös asioi-den käsittelemisestä ilman aiheetonta viivytystä.

��Erinäisiä�käsittelyohjeita

10�

�.2� Valiokunnan�muutosvallan�rajat

AsiayhteysvaatimusValiokunnalla on oikeus ehdottaa muutoksia sen käsiteltävänä olevaan laki- tai muuhun säädösehdo-tukseen. Tätä oikeutta kuitenkin rajoittaa ns. asiayhteysvaatimus. Sen mukaan valiokunnan ehdottami-en muutosten tulee olla objektiivisin perustein arvioitaessa yhteydessä kulloinkin käsiteltävänä olevaan lainsäädäntöasiaan tai asiakokonaisuuteen. Ehdotusten on pysyttävä asiayhteysvaatimuksen puitteissa ja niiden tulee koskea kulloinkin käsiteltävänä olevaa – eikä jotakin muuta – asiaa tai asiakokonaisuutta.

Asiayhteyttä arvioidaan asianomaisen hallituksen esityksen tai eduskunta-aloitteen taikka muun vireil-letuloasiakirjan perustelujen sekä asiakirjaan sisältyvän säädösehdotuksen nimikkeen ja muun yksityis-kohtaisen sisällön muodostamasta kokonaisuudesta käsin.

Uusi ehdotusValiokunta voi asiayhteysvaatimusta rikkomatta tehdä ehdotuksia myös sellaisista seikoista, joista ei ole mainintaa vireilletuloasiakirjassa, mutta jotka käsiteltävänä olevaa asiaa välittömästi sivuavina tai siitä suorastaan johtuvina kuuluvat samaan asiakokonaisuuteen. Siten valiokunta voi tehdä ehdotuksen myös esimerkiksi sellaisen lain säätämisestä, muuttamisesta tai kumoamisesta, josta ei ole ehdotusta vireilletu-loasiakirjassa. Valiokunnan on tällöin aiheellista erikseen perustella ehdotuksensa tarpeellisuus.

Valiokunnan ei pidä tehdä uusia ehdotuksia oman toimialansa ulkopuolelle kuuluvista asioista olematta yhteydessä siihen valiokuntaan, jonka toimialaan ehdotettava asia kuuluu.

Yhteydenpito ministeriöönHarkitessaan muutosehdotusten tekemistä hallituksen esitykseen sisältyvään lakiehdotukseen on valio-kunnan pidettävä riittävästi ja muutenkin asianmukaisesti yhteyttä asian valtioneuvostossa esitelleeseen ministeriöön (ks. jakso 6.1).


10�

Muutosehdotuksia harkittaessa on aiheellista ottaa huomioon hallituksella tai eduskunta-aloitteen ensim-mäisellä allekirjoittajalla oleva mahdollisuus peruuttaa esitys ja eduskunta-aloite (ks. jakso 5.4).

Muutosvallan rajojen soveltamisalaAsiayhteysvaatimus sekä uusien ehdotusten tekemisestä rajoittavat ohjeet koskevat mietintövaliokunnan lisäksi myös lausuntovaliokuntaa samoin kuin vastalauseen tai eriävän mielipiteen allekirjoittajia.

�.�� Asian�siirtäminen�toiseen�valiokuntaan

Täysistunto voi päättää valiokuntaan lähetetyn asian siirtämisestä toiseen valiokuntaan. Ehdotuksen siir-rosta tekee puhemiesneuvosto eduskunnan työjärjestyksen 6 §:n 1 momentin 1 kohdan yleissäännöksen nojalla.

Siirtotarve voi johtua valiokuntien työtilanteesta tai esimerkiksi siitä, että samaa asiaa koskevat hallituk-sen esitys ja eduskunta-aloite on lähetetty eri valiokuntiin.

�.�� Hallituksen�toimenpidekertomuksen�käsittelyn�erityispiirteet

Kaksi mietintövaliokuntaaHallituksen vuosittain eduskunnalle antama toimenpidekertomus lähetetään pääsäännöstä poiketen kah-teen valiokuntaan valmisteltavaksi. Ulkoasiainvaliokunta valmistelee mietinnön kertomuksen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta osasta ja perustuslakivaliokunta muilta osin (TJ 32 §:n 4 mom.).

Muut pysyvät erikoisvaliokunnat antavat eduskunnan päätöksen perusteella kertomuksesta lausuntonsa perustuslakivaliokunnalle (PNE 1/1999 vp, s. 20/I).


10�

Toimenpidekertomuksen rakenneHallituksen toimenpidekertomus on rakenteeltaan kolmiosainen:

Ensimmäisenä on yleinen osa, jossa on lyhyt selostus hallituksen ohjelman toimeenpanosta ja halli-tuksen EU-politiikasta sekä yleiskatsaus kunkin ministeriön toimintaan.Toinen osa muodostuu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta katsauksesta.Kolmannessa osassa selostetaan ministeriöittäin eduskunnan lausumia ja hallituksen toimenpitei-tä niiden johdosta. Kunkin lausuman kohdalla mainitaan myös se valtiopäiväasia, jonka yhteydessä lausuma on esitetty, ja asiaa käsitellyt erikoisvaliokunta.

Erikoisvaliokuntakäsittelyn tarkoitusLausuntomenettelyn avulla erikoisvaliokunnat voivat yleisesti arvioida hallituksen toimintaa kertomus-vuoden aikana valiokunnan toimialalla (kertomuksen I osa). Olennaista kuitenkin on, että kukin erikois-valiokunta saa lausuntomenettelyssä mahdollisuuden ottaa kantaa hallituksen toimenpiteisiin (kertomuk-sen III osa) valiokunnan mietinnöissään ehdottamien, eduskunnan hyväksymien lausumien johdosta (PeVM 6/2006 vp, s. 2/I).

Toimenpidekertomuksen kolmannessa osassa selostetaan niitä toimenpiteitä, joihin asianomaisissa ministeriöissä on ryhdytty eduskunnan lausumien johdosta, tai myös syyt siihen ilmoittaen ehdotetaan, ettei jokin lausuma anna enää aihetta toimenpiteisiin hallituksen taholta. Erikoisvaliokuntien tehtävänä on kertomusta käsitellessään arvioida toimialansa osalta, voidaanko hallituksen kanta hyväksyä. Tämän eduskunnan lausumiin kohdistuvan seurantatehtävän hoitaminen on kullekin erikoisvaliokunnalle kuuluva vähimmäisvaatimus hallituksen kertomusta käsiteltäessä (PeVM 6/2006 vp, s. 2).

Erikoisvaliokunnat voivat lisäksi vakiintuneen käytännön perusteella ottaa toimenpidekertomuksen kä-sittelyn yhteydessä esille erityisteemoja, joiden käsittelemistä ne syystä tai toisesta pitävät tarpeellisena (PeVM 6/2006 vp, s. 2/II).

Valiokunnan toimialaan sinänsä kuuluvien, mutta toisen erikoisvaliokunnan mietinnön pohjalta hyväk-sytyn lausuman johdosta tehtyjen hallituksen toimenpiteiden tai näkemysten arviointi edellyttää alkupe-

•

••


10�

räisen mietintövaliokunnan suostumusta. Valiokunta voi vaihtoehtoisesti saattaa oman arvionsa hallituk-sen toimenpiteistä tai näkemyksistä alkuperäisen mietintövaliokunnan tietoon ja harkittavaksi.

Perustuslakivaliokunta ei yleensä käsittele erikoisvaliokuntien lausuntoja hallituksen toimenpidekerto-muksesta. Kertomusmietinnössään perustuslakivaliokunta kuitenkin ehdottaa eduskunnan hyväksyttä-väksi kannanoton, jossa edellytetään hallituksen ottavan asianmukaisesti huomioon sekä ao. mietintöön että sen liitteinä oleviin erikoisvaliokuntien lausuntoihin sisältyvät eduskunnan aikaisempia lausumia ja muitakin seikkoja koskevat kannanotot.

Toimenpidekertomuksen oheisaineistoToimenpidekertomuksen liitteenä voi olla kertomuksen oheisaineistoksi luonnehdittavia erilliskertomuk-sia. Nykyisin toimenpidekertomuksen oheisaineistona annetaan:

kehitysyhteistyökertomus vuosittain (laki kehitysyhteistyötä koskevan kertomuksen antamisesta eduskunnalle, SSK 964/1985, SSK 1079/1997)sosiaali- ja terveyskertomus neljän vuoden välein (laki sosiaali- ja terveyskertomuksesta, SSK 879/2002)työllisyyskertomus vuosittain (julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 6 §, SSK 1295/2002) jakertomus kielilainsäädännön soveltamisesta vaalikausittain (kielilain 37 §, SSK 423/2003).

Toimenpidekertomuksen oheisaineistona annettavien erilliskertomusten valiokuntaan lähettämisestä ei tehdä erillistä lähetepäätöstä.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta käsittelee toimenpidekertomuksesta perustuslakivaliokunnalle annettavassa lausunnossaan sosiaali- ja terveyskertomusta, työelämä- ja tasa-arvovaliokunta vastaavasti työllisyysker-tomusta. Ulkoasiainvaliokunta käsittelee mietinnössään myös toimenpidekertomuksen oheisaineistona annettavaa kehitysyhteistyökertomusta ja perustuslakivaliokunta kielikertomusta.

•

•

••


10�

�.�� Asian�käsittely�valtiovarainvaliokunnassa

Suurin osa valtiovarainvaliokunnan käsiteltäviksi lähetetyistä asioista valmistellaan valiokuntaa varten jaostoissa (ks. jaksot 2.2, 3.6 ja 3.9).

Asian käsittelystä jaostossa on soveltuvin osin voimassa, mitä asian käsittelystä valiokunnassa säädetään (TJ 41 §:n 2 mom.). Asiaa jaostossa käsiteltäessä noudatetaan näin ollen soveltuvin osin myös asian valio-kuntakäsittelystä annettuja säännöksiä, määräyksiä ja ohjeita.

Jaoston kokouksesta ei pidetä pöytäkirjaa eikä poissaolotietoja tilastoida. Jäsenten ja lisäjäsenten läsnä-olo kuitenkin todetaan nimenhuudossa. Jaoston mietintö- ja lausuntoluonnosten laatimiseen sovelletaan valiokunnan mietintö- ja lausuntoluonnoksen laatimisesta annettuja säännöksiä, määräyksiä ja ohjeita.

Asiaa valtiovarainvaliokunnassa käsiteltäessä noudatetaan soveltuvin osin asian käsittelystä valiokunnas-sa annettuja säännöksiä, määräyksiä ja ohjeita. Jaoston laatima mietintö- tai lausuntoluonnos muodostaa käsittelyn pohjan valiokunnan jatkaessa jaostovalmistelun jälkeen asian käsittelyä.

�.�� Valiokunnan�oman�toimivallan�asioiden�käsittely

PääsääntöValiokunnan omien eli O-asioiden (ks. jakso 5.2.10) käsittelyssä noudatetaan soveltuvin osin asian valio-kuntakäsittelystä ja mietintö- tai lausuntoasian käsittelystä annettuja säännöksiä, määräyksiä ja ohjeita.

SelvitysasiatValiokunnalla on perustuslain 47 §:n 2 momentin nojalla oikeus saada valtioneuvostolta tai asianomaisel-ta ministeriöltä selvitys toimialaansa kuuluvasta asiasta. Valiokunnan selvityspyyntö on aiheellista esittää valtioneuvostolle tai ministeriölle kirjallisesti. Pyyntöjen esittämisessä on käytettävä harkintaa ja etenkin laajempien selvitysten antamisajankohdasta on syytä sopia ao. ministeriön kanssa.


108

Selvitys voidaan valiokunnan harkinnan mukaan pyytää annettavaksi suullisesti tai kirjallisesti samoin kuin kertaluonteisesti tai toistuvasti esimerkiksi tietyin väliajoin. Valiokunta voi käyttää selvitysmenet-telyä pelkästään hankkiakseen jostakin asiasta tietoja ja tekemättä selvitysasiasta varsinaisia päätöksiä. Valiokunta kuitenkin voi antaa selvityksen johdosta lausunnon valtioneuvostolle tai ministeriölle (PL 47 §:n 2 mom.).

Selvityksen saanut valiokunta voi pyytää selvityksestä lausunnon toiselta valiokunnalta (TJ 38 §:n 1 mom.). Lausuntomenettely ei kuitenkaan voi olla yleisesti tarpeen (PeVM 11/2002 vp, s. 2/II). Lausuntopyyntö-jen esittämiseen toisille valiokunnille on etenkin tällaisissa, valiokunnan omasta aloitteesta käsiteltäviksi ottamissa asioissa suhtauduttava pidättyvästi. Lausuntopyyntö tulee lisäksi aina yksilöidä (PeVM 11/2002 vp, s. 2/II) koskemaan esimerkiksi jotakin tiettyä seikkaa tai tekemällä selkoa niistä syistä, joiden vuok-si lausuntoa pyydetään.

Puhemiesneuvosto voi valiokunnan esityksestä päättää selvityksen ottamisesta keskusteltavaksi täysistun-nossa, jolloin eduskunta ei kuitenkaan tee päätöstä asiassa (TJ 30 a §). Selvityksen ottaminen keskustelta-vaksi täysistunnossa on poikkeuksellista. Se voi tulla kysymykseen lähinnä vain, jos asia arvioidaan ylei-sesti kiinnostavaksi ja jos siitä on keskustelun käymiseksi riittävästi aineistoa (PeVM 11/2002 vp, s. 2).

Eduskunnan oikeudesta saada valtioneuvostolta selvityksiä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevista asioista sekä Euroopan unionin asioiden valmistelusta säädetään perustuslain 97 §:ssä (ks. jaksot 5.2.6 ja 8.3).

�.�� Eduskuntatyössä�käytettävät�kielet

Eduskuntatyössä käytetään suomen tai ruotsin kieltä (PL 51 §:n 1 mom.). Kansanedustajalla on säännöksen perusteella oikeus käyttää suomen tai ruotsin kieltä puhuessaan täysistunnossa, valiokunnassa tai muussa eduskunnan toimielimessä samoin kuin laatiessaan aloitteita, kysymyksiä tai muita asiakirjoja (HE 1/1998 vp, s. 100/I). Edustaja kuitenkin voi sisällyttää esimerkiksi täysistunnossa käyttämäänsä puheenvuoroon lyhyitä vieraskielisiä lainauksia, jos katsoo sen välttämättömäksi (PNE 1/1999 vp, s. 45/I).


10�

Vireillepanoasiakirjat ja eduskunnan asiakirjat laaditaan pääsäännön mukaan molemmilla kansalliskie-lillä. Hallituksen ja muiden viranomaisten on toimitettava asian vireille panemiseksi eduskunnassa tar-vittavat asiakirjat suomen ja ruotsin kielellä (PL 51 §:n 2 mom.). Eduskunnan kansliatoimikunnan ehdo-tukset täysistunnolle käännetään ruotsin kielelle (TJ 76 §:n 2 mom.). Lakialoitteita sen sijaan ei käännetä muuten kuin poikkeustapauksissa. U-asioissa vireillepanoasiakirjaksi katsotaan valtioneuvoston kirjel-mä, jossa lyhyesti selostetaan asian sisältö. Kirjelmässä tarkoitettua säädös- tai muuta ehdotusta ei vält-tämättä ole heti saatavissa suomen ja ruotsin kielellä (HE 1/1998 vp, s. 100). Valtioneuvoston selvitykset O-, E- ja UTP-asioissa toimitetaan asianomaiselle valiokunnalle suomen kielellä.

Eduskunnan vastaukset ja kirjelmät, valiokuntien mietinnöt ja lausunnot sekä puhemiesneuvoston kir-jalliset ehdotukset laaditaan suomen ja ruotsin kielellä.

Suomenkielinen teksti on eduskunnassa käsittelyn pohjana (TJ 76 §:n 1 mom.). Asiat käsitellään tämän säännöksen perusteella sekä täysistunnossa että valiokunnissa suomenkielisen tekstin pohjalta (HE 1/1998 vp, s. 100/I). Ruotsinkielinen teksti laaditaan eduskunnan kansliassa (TJ 76 §:n 1 mom.). Äänestettäväksi ei siten voida ottaa ehdotusta ruotsinkielisen tekstin muuttamiseksi (PNE 1/1999 vp, s. 44/II).

Täysistunnossa esitetään suomeksi ja ruotsiksi puhemiehen selonteko tehdyistä ehdotuksista samoin kuin perustuslain 42 §:n 2 momentissa tarkoitettu ilmoitus puhemiehen kieltäytymisestä ottaa asia käsittelyyn tai ehdotus äänestykseen. Puhemiehen muutkin ilmoitukset esitetään myös ruotsiksi, jos hän katsoo sen tarpeelliseksi. (TJ 76 §:n 3 mom.)

Täysistunnossa pidetyn ruotsinkielisen puheenvuoron sisällöstä esitetään lyhennelmä suomeksi (TJ 76 §:n 3 mom.). Suomenkielisten puheenvuorojen sisältö sekä puhemiehen ehdotukset äänestysjärjestyk-seksi ja ainoastaan suomeksi esittämät ilmoitukset tulkataan ruotsinkielisille edustajille yksityisesti, jos he sitä haluavat. (TJ 76 §:n 4 mom.)

Valiokunta päättää valiokunnan kokouksissa tarvittavasta tulkkauksesta. Valiokunnan jäsenelle tulkataan kokouksen kulku kuitenkin yksityisesti hänen sitä halutessaan (TJ 76 §:n 5 mom.). Tarvittaessa valiokun-nan jäsenelle järjestetään tulkkaus myös kuultaessa valiokunnan kokouksessa asiantuntijoita muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä (PNE 1/1999 vp, s. 45/I). Valiokunnalle mahdollisesti toimitettuja vieraskieli-siä asiakirjoja ei pääsäännön mukaan käännetä.

110

�� EUROOPAN�UNIONIN�ASIOIDEN�KÄSITTELY

�.1� Yleistä

Euroopan unionin asioina käsitellään valtioneuvoston kirjelmällä perustuslain 96 §:n 1 momentin perus-teella eduskunnan käsiteltäviksi toimitettuja ehdotuksia Euroopan unionissa päätettäviksi säädöksiksi, so-pimuksiksi tai muiksi toimiksi (U-asiat) sekä valtioneuvoston perustuslain 97 §:n mukaisesti eduskunnal-le antamia selvityksiä asioiden valmistelusta Euroopan unionissa (E-asiat ja osa UTP-asioista).

U-asioiden käsittelyssä on kysymys eduskunnan osallistumisesta Euroopan unionin asioiden kansalli-seen valmisteluun vaiheessa, jossa asia on unionissa vielä vireillä (HE 1/1998 vp, s. 152/II). Käsittelyllä on tarkoitus varmistaa eduskunnan mahdollisuus vaikuttaa kaikkien niiden unionissa tehtävien päätösten valmisteluun, jotka sisältönsä puolesta kuuluisivat eduskunnan toimivaltaan, jos Suomi ei olisi Euroopan unionin jäsen (HE 1/1998 vp, s. 153/I).

E- ja UTP-asioiden käsittelyssä on keskeisesti kysymys siitä, että eduskunta saa riittävän varhaisessa vai-heessa tietoja asioiden valmistelusta Euroopan unionissa ja että eduskunta voi tarvittaessa ottaa kantaa näihin asioihin. UTP-asiana eduskunnan käsiteltäväksi voi tosin tulla muitakin kuin Euroopan unionin asioita.

Suuri valiokunta määrittelee eduskunnan kannan Euroopan unionin yhteisöllisen päätöksenteon sekä rikosoikeudellisen ja poliisiasiain yhteistyön alaan kuuluviin ja ulkoasiainvaliokunta vastaavasti unio-nin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alaan kuuluviin unioniasioihin. Suuren valiokunnan tai ulko-asiainvaliokunnan määrittelemä kanta on ohjeellinen lähtökohta Suomen edustajien toiminnalle unionin neuvostossa sekä neuvoston alaisissa valmistelevissa työryhmissä.

Erikoisvaliokunnat osallistuvat eduskunnan kannan määrittelyyn antamalla suurelle valiokunnalle ja ulko-asiainvaliokunnalle lausuntoja. Rutiininomaisissa taikka muutoin yksinkertaisissa tai vähäisissä asioissa erikoisvaliokunta voi ilmaista kantansa myös pöytäkirjanotteella. Euroopan unionin asiat on käsiteltävä erikoisvaliokunnissa niin, että suuri valiokunta tai ulkoasiainvaliokunta voi määritellä eduskunnan kan-nan Suomen edustajien ohjeelliseksi lähtökohdaksi oikea-aikaisesti ja riittävän selkeästi.

��Euroopan�unionin�asioiden�käsittely

111

�.2� U-asian�käsittely

Valtioneuvoston kirjelmäValtioneuvosto toimittaa U-asioiden alaan luettavan ehdotuksen kirjelmällään eduskunnalle viipymät-tä siitä tiedon saatuaan (PL 96 §:n 2 mom.). Valtioneuvoston kirjelmä sisältää toimivaltaisen ministeri-ön laatiman muistion ehdotuksesta. Muistiossa tehdään selkoa muun ohella asian valmistelusta unionis-sa samoin kuin ehdotuksen pääasiallisesta sisällöstä sekä vaikutuksista Suomen lainsäädäntöön. Selkoa tehdään myös unionin toimivaltaperusteesta asiassa ja siitä, täyttääkö ehdotus toissijaisuusperiaatteesta johtuvat vaatimukset. Lisäksi muistiossa arvioidaan ehdotuksen suhdetta Suomen perustuslakiin ja Ah-venanmaan itsehallintolakiin sekä tarvittaessa Suomen kansainvälisiin ihmisoikeusvelvoitteisiin ja Euroo-pan unionin perusoikeuskirjaan. Muistio sisältää yleensä myös valtioneuvoston kannan asiaan. Valtio-neuvoston kirjelmässä tarkoitettu säädös- tai muu ehdotus toimitetaan eduskunnalle yleensä kirjelmän liitteenä tai ehdotusta koskevana lähdetietona.

Asian lähettäminen valiokuntiinPuhemies lähettää valtioneuvoston kirjelmän asian laadun mukaan suureen valiokuntaan tai ulkoasiain-valiokuntaan. Puhemies määrää samalla asiasta suurelle valiokunnalle tai ulkoasiainvaliokunnalle lau-sunnon antavasta valiokunnasta. Suuri valiokunta tai ulkoasiainvaliokunta voi asettaa määräajan, jonka kuluessa valiokunnan lausunto tulee antaa (TJ 30 §:n 1 mom.). Valtioneuvoston kirjelmän lähettämisestä valiokuntiin ilmoitetaan täysistunnossa (TJ 30 §:n 2 mom.).

U-asia lähetetään puhemiehen määräyksellä yleensä yhteen tai useampaan erikoisvaliokuntaan lausun-non antamista varten suurelle valiokunnalle tai ulkoasiainvaliokunnalle. Asia voidaan kuitenkin myös jättää lähettämättä lausunnolle. Puhemies voi lähettää U-asian johonkin erikoisvaliokuntaan myös mah-dollisia toimenpiteitä varten, jolloin asianomainen erikoisvaliokunta päättää, antaako se asiasta lausun-non. Lisäksi U-asia voidaan lähettää erikoisvaliokuntaan vain tiedoksi. Puhemiehen päätöstä valmistel-laan suuren valiokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan kanslioissa.

Suurella valiokunnalla ja ulkoasiainvaliokunnalla on puhemiehen määräyksestä riippumatta mahdolli-suus pyytää U-asiasta lausunto toiselta valiokunnalta (TJ 38 §:n 1 mom.), jos lausunto esimerkiksi havai-


112

taan asian myöhemmissä käsittelyvaiheissa tarpeelliseksi. Suuri valiokunta tai ulkoasiainvaliokunta voi lähettää U-asian erikoisvaliokuntaan myös mahdollisia toimenpiteitä varten tai vain tiedoksi.

U-asia tulee siten erikoisvaliokunnassa vireille puhemiehen päätöksellä taikka suuren valiokunnan tai ul-koasiainvaliokunnan lähetteellä.

ErikoisvaliokuntakäsittelyU-asioiden erikoisvaliokuntakäsittelyssä arvioidaan valtioneuvoston kirjelmässä tarkoitetun ehdotuksen sisältöä Suomen kannalta. Erikoisvaliokuntakäsittelyn tarkoituksena on vaikuttaa siihen, miten Suomi suhtautuu ehdotukseen, kun asia tulee neuvoteltavaksi ja päätettäväksi Euroopan unionin neuvostossa. Tässä tarkoituksessa valiokuntakäsittelyssä selvitetään muun ohella, onko ehdotettu toimenpide yleisesti ottaen Suomen tai unionin etujen mukainen sekä mitä lainsäädännöllisiä, taloudellisia, yhteiskunnallisia ja poliittisia vaikutuksia ehdotuksen toteutumisesta olisi Suomessa ja miten ehdotusta ehkä olisi muu-tettava.

Valtioneuvoston on annettava eduskunnan asianomaisille valiokunnille tiedot asian käsittelystä Euroopan unionissa. Toimivaltainen ministeriö antaa asiaa käsittelevälle erikoisvaliokunnalle tarvittavat ja mahdol-lisesti valtioneuvoston kirjelmää täydentävät tiedot valtioneuvoston kannasta Suomen neuvottelutavoit-teisiin samoin kuin ehdotuksen sisältöön ja yksityiskohtiin. Ministeriö antaa valiokunnalle tiedot myös asian käsittelyaikataulusta Euroopan unionissa.

Erikoisvaliokunta antaa oman toimialansa näkökulmasta suurelle valiokunnalle tai ulkoasiainvaliokun-nalle lausunnon siitä, onko valtioneuvoston kirjelmästä ja toimivaltaisen ministeriön selvityksistä ilme-nevä valtioneuvoston kanta hyväksyttävä vai ei.

Toivottavaa on, että erikoisvaliokuntien lausunnot valmistuvat ennen kuin Euroopan unionissa asiasta päättävän elimen eli yleensä neuvoston kantaa ehdotukseen aletaan aktiivisesti valmistella asianomaises-sa työryhmässä.

Rutiininomaisissa taikka muutoin yksinkertaisissa tai vähäisissä asioissa erikoisvaliokunta voi ilmaista kantansa lausunnon asemesta pöytäkirjaan merkittävällä lyhyellä kannanotolla, joka voi olla myös pon-


11�

simuotoinen. Suurelle valiokunnalle lähetettävästä pöytäkirjanotteesta on tällöin syytä käydä ilmi myös asian käsittelytiedot, kuten kuullut asiantuntijat tai saadut asiakirjat.

Jos U-asia on lähetetty erikoisvaliokuntaan mahdollisia toimenpiteitä varten, on valiokunnan ensi vai-heessa harkittava, ryhtyykö se asiassa toimenpiteisiin. Valiokunta voi esimerkiksi kuulla toimivaltaista ministeriötä ja muita asiantuntijoita ja kuulemisen perusteella päättää, antaako se asiasta lausunnon. Toi-saalta valiokunta voi ministeriötä tai asiantuntijoita kuulemattakin päättää, että se ei ryhdy asiassa toi-menpiteisiin eikä anna siitä lausuntoa. Valiokunnan päätöksestä olla ryhtymättä toimenpiteisiin tai olla antamatta lausuntoa ilmoitetaan suurelle valiokunnalle. Tällöin valiokunta luopuu esittämästä asian käsit-telyn siinä vaiheessa huomautuksia ja siten asiallisesti yhtyy valtioneuvoston kantaan. Valiokunta voi täl-laisesta päätöksestä huolimatta ryhtyä käsittelemään asiaa omasta aloitteestaan uudelleen. Jos valiokunta tällöin aikoo antaa asiasta lausunnon, on siitä ilmoitettava suurelle valiokunnalle.

Suuri valiokunta määrittelee eduskunnan kannan yleensä vasta asianomaisten erikoisvaliokuntien annet-tua asiasta lausuntonsa tai kannanottonsa. Erikoisvaliokunnan päätöksestä olla antamatta lausuntoa on siksi viipymättä ilmoitettava suuren valiokunnan kansliaan. Samoin on ilmoitettava erikoisvaliokunnan päätöksestä ryhtyä käsittelemään asiaa omasta aloitteestaan uudelleen lausunnon antamista varten.

Jos U-asia on lähetetty erikoisvaliokunnalle vain tiedoksi, ei valiokunnan edellytetä ryhtyvän asiassa toi-menpiteisiin. Valiokunta toisaalta voi kuulla asiassa toimivaltaista ministeriötä ja muitakin asiantuntijoi-ta sekä antaa asiasta lausunnon.

U-asian käsittelyssä erikoisvaliokunnassa noudatetaan soveltuvin osin lausuntoasian valiokuntakäsitte-lystä annettuja säännöksiä, määräyksiä ja ohjeita.


11�

Käsittely suuressa valiokunnassa Suuressa valiokunnassa U-asian käsittely perustuu valtioneuvoston kirjelmään, erikoisvaliokunnan lau-suntoon sekä valtioneuvoston ilmoittamaan kantaan. Suuri valiokunta voi kuitenkin asian kiireellisyyden niin vaatiessa ottaa U-asian käsiteltäväksi, vaikka erikoisvaliokunnan lausunto ei ole saapunut (SuVTJ 17 §:n 1 mom.).

Erikoisvaliokuntien lausunnoilla on tärkeä merkitys U-asian käsittelylle suuressa valiokunnassa. Suuri valiokunta kuitenkin viime kädessä määrittelee eduskunnan kannan asiaan. Tarvittaessa suuri valiokun-ta sovittaa erikoisvaliokuntien välillä mahdollisesti ilmeneviä erilaisia kantoja yhteen.

U-asiasta käydään suuressa valiokunnassa keskustelu. Sen päätyttyä puheenjohtaja ehdottaa valiokunnan hyväksyttäväksi ponnen muodossa olevan valiokunnan lausuman, jollei valiokunta päätä antaa asiasta lausuntoa (SuVTJ 17 §:n 2 mom.). Käytännössä suuren valiokunnan ponsilausuma kuuluu seuraavasti: ”Valiokunta yhtyy erikoisvaliokunnan lausunnossa olevaan kantaan.”

Suuri valiokunta voi hyväksyä lausuman valtioneuvoston jäsenen tai tämän edustajan ollessa valiokun-nassa läsnä. Lausuma saatetaan valtioneuvoston tietoon valiokunnan pöytäkirjanotteella (SuVTJ 17 §:n 3 mom.).

Käsittely ulkoasiainvaliokunnassaU-asian käsittelyssä ulkoasiainvaliokunnassa noudatetaan soveltuvin osin U-asian käsittelystä suuressa valiokunnassa annettuja säännöksiä, määräyksiä ja ohjeita.

Suuren valiokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan kannanoton merkitysSuuren valiokunnan tai ulkoasiainvaliokunnan lausuntoa tai lausumaa U-asiassa pidetään ohjeellisena lähtökohtana Suomen edustajien kannanotoille Euroopan unionin päätöksenteossa. Jos valiokunnan kannanotoista joudutaan esimerkiksi muuttuneiden olosuhteiden vuoksi poikkeamaan, on menettelyn perusteista tehtävä selkoa asianomaiselle valiokunnalle. Valiokunnan kannanottojen sivuuttaminen voi siten tulla parlamentaariselle järjestelmälle ominaisin keinoin mitattavaksi (HE 1/1998 vp, s. 153–154).


11�

Jatkokäsittely ja jatkokirjelmäSuuri valiokunta ja ulkoasiainvaliokunta sekä U-asiassa lausunnon antaneet erikoisvaliokunnat seuraavat asian käsittelyä Euroopan unionissa. Euroopan unionin asia pysyy eduskunnassa vireillä, kunnes asiasta on päätetty Euroopan unionissa. Vasta tällöin asia raukeaa eduskunnassa (ks. jakso 5.4).

Lausunnon antaminen suurelle valiokunnalle tai ulkoasiainvaliokunnalle ei päätä asian vireilläoloa eri-koisvaliokunnassa, joka voi oma-aloitteisestikin seurata asian käsittelyä Euroopan unionissa. Erikoisva-liokunta voi tarvittaessa antaa suurelle valiokunnalle tai ulkoasiainvaliokunnalle täydentävän lausunnon asiasta. Erikoisvaliokunta voi ilmaista uusia näkemyksiään asiassa myös pöytäkirjanotteella tai pyytämäl-lä valiokunnan puheenjohtajan kuulemista suuressa valiokunnassa tai ulkoasiainvaliokunnassa.

Valtioneuvoston on perustuslain 96 §:n 3 momentin mukaan annettava asianomaisille valiokunnille tie-dot asian käsittelystä Euroopan unionissa. Valtioneuvoston tulee oma-aloitteisesti huolehtia asian käsit-telyvaiheiden seuraamisen kannalta tarpeellisten tietojen toimittamisesta eduskunnan asianomaisille va-liokunnille (HE 1/1998 vp, s. 154/I).

Toimivaltainen ministeriö antaa eduskunnalle tiedot asian käsittelystä Euroopan unionissa ja erityisesti käsittelyn pohjana olevaan alkuperäiseen ehdotukseen mahdollisesti tehdyistä olennaisista muutosehdo-tuksista samoin kuin mahdollisista tarpeista muuttaa Suomen kantaa. Tietoja asiasta annetaan jatkokir-jelmällä suurelle valiokunnalle tai ulkoasiainvaliokunnalle, josta jatkokirjelmä toimitetaan asianomaisil-le erikoisvaliokunnille käytännössä mahdollisia toimenpiteitä varten.

Jatkokirjelmää erikoisvaliokunnassa käsiteltäessä noudatetaan soveltuvin osin U-asian erikoisvaliokun-takäsittelystä annettuja säännöksiä, määräyksiä ja ohjeita.

U-asian käsittelyn päättyminenU-asian käsittely eduskunnassa päättyy, kun asia on Euroopan unionissa loppuun käsitelty. Tällöin edus-kunnassa vireillä olevan U-asian käsittely raukeaa suuressa valiokunnassa tai ulkoasiainvaliokunnassa (SuVTJ 17 §:n 5 mom. ja 18 §:n 3 mom.). Asian käsittely päättyy tällöin myös erikoisvaliokunnissa.


11�

Toimivaltainen ministeriö ilmoittaa asian käsittelyn päättymisestä Euroopan unionissa suurelle valiokun-nalle tai ulkoasiainvaliokunnalle. Erikoisvaliokuntien kansliat saavat sähköisesti tiedon asian käsittelyn päättymisestä suuren valiokunnan tai ulkoasiainvaliokunnan kansliasta.

�.�� E-asian�käsittely

Valtioneuvoston selvitysE-asia tulee eduskunnassa vireille perustuslain 97 §:n 1 momentissa tarkoitetulla valtioneuvoston kirjal-lisella tai suullisella selvityksellä suurelle valiokunnalle. Suurella valiokunnalla on momentin perusteella oikeus pyynnöstään ja muutoinkin tarpeen mukaan saada valtioneuvostolta selvitys muiden kuin unio-nin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevien asioiden valmistelusta Euroopan unionissa.

E-asiana käsiteltävän selvityksen kohteena voi olla esimerkiksi jostakin asiasta annettu vihreä kirja tai komission tiedonanto. Selvitys voi koskea unionin säädöksen, sopimuksen tai muun toimen valmistelua tilanteessa, jossa ei vielä ole olemassa perustuslain 96 §:ssä tarkoitettua ehdotusta. Selvitys voi toisaalta koskea myös sellaista asiaa, joka ei perustuslain 96 §:n säännösten perusteella sinänsä kuulu eduskunnan toimivaltaan. Selvitys voi olla myös yleisluonteinen ja sisältää esimerkiksi katsauksen unionin johonkin toimintaan tai sen valmisteluun taikka tietoja Suomen suhtautumisesta unionin politiikkaan jollakin alal-la. E-asioiden kenttä on kaiken kaikkiaan laaja.

Asian lähettäminen valiokuntiinSuuri valiokunta lähettää valtioneuvostolta saamansa selvityksen asianomaiselle erikoisvaliokunnalle yleensä mahdollisia toimenpiteitä varten. Suurelle valiokunnalle ilmoitetaan, jos erikoisvaliokunta ei ryh-dy asiassa toimenpiteisiin tai ei anna asiasta lausuntoa.

Suuri valiokunta voi kuitenkin pyytää E-asiasta myös lausunnon muulta valiokunnalta (TJ 38 §:n 1 mom., SuVTJ 18 §:n 1 mom.) tai lähettää asian muuhun valiokuntaan vain tiedoksi.


11�

ErikoisvaliokuntakäsittelyE-asian tultua erikoisvaliokuntaan mahdollisia toimenpiteitä varten, suurelle valiokunnalle ilmoitetaan, jos erikoisvaliokunta ei ryhdy asiassa lainkaan toimenpiteisiin tai ei anna siitä lausuntoa.

Erikoisvaliokunnan on tämän vuoksi ensi vaiheessa harkittava, ryhtyykö se asiassa toimenpiteisiin. Valio-kunta voi esimerkiksi kuulla toimivaltaista ministeriötä ja muita asiantuntijoita ja vasta kuulemisen perus-teella päättää mahdollisen lausunnon antamisesta. Toisaalta valiokunta voi ministeriötä tai asiantuntijoita kuulemattakin päättää, että se ei ryhdy asiassa toimenpiteisiin eikä anna siitä lausuntoa. Valiokunnan pää-töksestä olla ryhtymättä toimenpiteisiin tai olla antamatta lausuntoa ilmoitetaan suurelle valiokunnalle.

E-asian tultua erikoisvaliokunnassa vireille suuren valiokunnan lausuntopyynnöllä, on asianomaisen eri-koisvaliokunnan annettava asiasta lausunto, jollei asian kiireellisyydestä poikkeuksellisesti muuta johdu. Suuri valiokunta voi asian kiireellisyyden niin vaatiessa ottaa E-asian käsiteltäväksi, vaikka pyydetty eri-koisvaliokunnan lausunto ei ole saapunut (SuVTJ 18 §:n 1 mom.).

Jos suuri valiokunta on lähettänyt E-asian erikoisvaliokunnalle vain tiedoksi, ei erikoisvaliokunnan edel-lytetä ryhtyvän asiassa toimenpiteisiin. Estettä ei kuitenkaan ole sille, että erikoisvaliokunta kuulee asi-assa toimivaltaista ministeriötä ja muitakin asiantuntijoita, eikä sille, että erikoisvaliokunta antaa asiasta lausunnon suurelle valiokunnalle.

E-asian käsittelyssä erikoisvaliokunnassa noudatetaan muutoin soveltuvin osin U-asian valiokuntakäsit-telystä annettuja säännöksiä, määräyksiä ja ohjeita.

Käsittely suuressa valiokunnassaSuuressa valiokunnassa E-asian käsittelyn perustuu valtioneuvoston antamaan selvitykseen sekä erikois-valiokunnan lausuntoon asiasta, jos lausunto on annettu (SuVTJ 18 §:n 1 mom.). E-asiasta käydään suu-ressa valiokunnassa keskustelu, jonka päätyttyä valiokunta merkitsee selvityksen saaduksi, jollei se päätä hyväksyä lausumaa tai antaa asiasta lausuntoa valtioneuvostolle (SuVTJ 18 §:n 3 mom.).


118

Selvityksen käsittelyssä samoin kuin mahdollista lausumaa hyväksyttäessä tai lausuntoa annettaessa so-velletaan muilta osin, mitä suuren valiokunnan työjärjestyksen 17 §:n 3–5 momentissa säädetään (SuVTJ 18 §:n 3 mom.).

Suuri valiokunta ei yleensä muodollisesti määrittele eduskunnan kantaa E-asiaan, vaan merkitsee valtio-neuvoston selvityksen saaduksi sekä lähettää erikoisvaliokunnalta mahdollisesti saamansa lausunnon val-tioneuvostolle tiedoksi. Suuri valiokunta kuitenkin voi antaa asiasta lausuman tai lausunnon. Valiokun-nan kanta muodostaa tällöin ohjeellisen lähtökohdan valtioneuvoston toiminnalle asiassa.

Jatkokäsittely ja E-asian käsittelyn päättyminenE-asian jatkokäsittelyyn ja asian käsittelyn päättymiseen sovelletaan U-asian jatkokäsittelystä ja käsitte-lyn päättymisestä annettuja säännöksiä, määräyksiä ja ohjeita.

�.�� Valtioneuvoston�jäsenten�kuuleminen

Suuri valiokunta kuulee perustuslain 97 §:n 1 momentin nojalla säännöllisesti valtioneuvoston jäseniä Euroopan unionin neuvostossa käsiteltävistä asioista ennen neuvoston kokousta ja sen jälkeen (SuVTJ 18 §:n 2 mom.).

Lisäksi suuri valiokunta kuulee perustuslain 97 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla pääministeriä Eurooppa-neuvoston kokouksista sekä Euroopan unionin perussopimusten muutosten valmistelusta (SuVTJ 18 §:n 2 mom.).

Ulkoasiainvaliokunta saa ennen kutakin yleisten asiain ja ulkosuhdeneuvoston (YAUN) kokousta valtio-neuvostolta selvityksen neuvostossa käsiteltävistä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alaan kuuluvis-ta asioista.

Lisäksi ulkoasiainvaliokunta kuulee pääministeriä Eurooppa-neuvoston kokouksissa käsiteltävistä yhtei-sen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alaan kuuluvista asioista.


11�

�.�� UTP-asian�käsittely

Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selvitysUlkoasiainvaliokunnalla on perustuslain 97 §:n 1 momentin perusteella oikeus pyynnöstään ja muutoin-kin tarpeen mukaan saada valtioneuvostolta selvitys ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevista asioista.

Selvitys voi koskea paitsi Euroopan unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa myös Suomen suh-teita ulkovaltoihin. UTP-asiana voi siten tulla ulkoasiainvaliokunnan käsiteltäväksi muitakin kuin Eu-roopan unionin asioita.

Lausunto toiselta valiokunnaltaUlkoasiainvaliokunta voi pyytää UTP-asiasta toiselta valiokunnalta lausunnon (TJ 38 §:n 1 mom.).

Asian käsittelyssä asianomaisessa toisessa erikoisvaliokunnassa noudatetaan soveltuvin osin E-asian valio-kuntakäsittelystä annettuja säännöksiä, määräyksiä ja ohjeita.

�.�� Erikoisvaliokunnan�pyytämä�selvitys�

Valiokunnalla on perustuslain 47 §:n 2 momentin nojalla oikeus saada valtioneuvostolta tai asianomai-selta ministeriöltä selvitys toimialaansa kuuluvasta asiasta. Valiokunta voi selvityksen johdosta antaa asi-asta lausunnon valtioneuvostolle tai ministeriölle. Tämä sääntely mahdollistaa muun ohella valiokunnan ja ministeriön säännönmukaisen yhteydenpidon unioniasioissa.

Selvitysasiaa erikoisvaliokunnassa käsiteltäessä on huomattava, että vain suurella valiokunnalla ja ulko-asiainvaliokunnalla on perustuslain mukaan toimivalta määritellä eduskunnan kanta Euroopan unio-nin asioihin. Tämän vuoksi erikoisvaliokuntien on pidättäydyttävä antamasta selvitysten johdosta lau-suntoja eduskunnassa vireillä olevien U-, E- ja UTP-asioiden yhteydessä esille tulevista seikoista suoraan valtioneuvostolle tai ministeriölle. Selvitysmenettely on toisaalta varsin sovelias keino esimerkiksi uni-


120

onin jonkin voimassa olevan sääntelyn täytäntöönpanon seuraamiseksi. Esimerkiksi maa- ja metsätalous-valiokunta käsittelee selvitysmenettelyssä Euroopan komission toimivaltaan kuuluvia asioita.

Valiokunnan valtioneuvostolta tai ministeriöltä perustuslain 47 §:n perusteella saamat selvitysasiat kä-sitellään valiokunnan omina eli O-asioina. Jos valiokunta antaa selvityksen johdosta lausunnon valtio-neuvostolle tai ministeriölle, annetaan asialle valiokunnassa MINS-tunnus. Lausunto lähetetään tiedok-si suurelle valiokunnalle.

Selvitysasian käsittelyssä erikoisvaliokunnassa noudatetaan O- ja MINS-asioista annettujen säännösten, määräysten ja ohjeiden (ks. jaksot 5.2.10 ja 7.4 sekä 10.3) lisäksi soveltuvin osin lausuntoasian valiokunta-käsittelystä annettuja säännöksiä, määräyksiä ja ohjeita.

121

8� MIETINNÖN�LAATIMISEN�PERUSTEET

8.1� Yleistä�mietinnön�ja�lausunnon�laatimisesta

Valiokunnan sihteeri laatii asiassa saadun selvityksen ja valiokunnassa käydyn valmistavan keskustelun perusteella mietintö- tai lausuntoluonnoksen (TJ 39 §:n 1 mom.). Sihteeri laatii ja viimeistelee myös asian valiokuntakäsittelyssä lopulta hyväksytyksi tulleen mietinnön tai lausunnon.

Mietinnöt ja lausunnot on laadittava lyhyesti, ja valiokunnan ehdotukset on tehtävä ponnen muodossa (TJ 42 §:n 1 mom.). Tekstin tulee olla sanonnaltaan täsmällistä ja selkeää. Hallituksen esityksen tai asian-omaisen muun vireilletuloasiakirjan perustelujen tarpeetonta toistamista on vältettävä.

Mietintöä tai lausuntoa laadittaessa on noudatettava perustuslain 31 §:ään perustuvia vaatimuksia asioi-den parlamentaarisesta esittämistavasta sekä kieltoa olla loukkaamatta toisia henkilöitä.

Mietintöä laadittaessa valiokunnan ja sen sihteerin on pidettävä riittävästi yhteyttä asian valtioneuvostos-sa esitelleeseen tai asiassa muuten toimivaltaiseen ministeriöön (ks. jakso 6.1).

Mietinnöt ja lausunnot laaditaan vahvistettuja malleja noudattaen ulkoasultaan yhtenäisiksi. Asiakirjat kirjoitetaan hyvällä virkakielellä ja kiinnittäen huomiota seuraaviin seikkoihin:

Tekstin tulee olla selkeää ja ymmärrettävää. Ulkopuolisen lukijan tulee voida ymmärtää, mistä asi-assa on kysymys ja mihin kokonaisuuteen valiokunnan näkemykset ja kannanotot liittyvät. Mietin-nön tekstistä tulee ilmetä, onko siinä kysymys esimerkiksi esityksen perustelujen täydentämisestä, pykälän lakiteknisestä korjaamisesta vai periaatteellisemman muutosehdotuksen tekemisestä. Usein toimiva tapa mietinnön tai lausunnon laatimiselle on selostaa ensin kulloisenkin asian lähtötiedot, sitten havaitut epäkohdat ja lopuksi ratkaisu asiaan.Aikamuotona (tempuksena) käytetään yleensä preesensiä ja perfektiä.Tapaluokkana (moduksena) käytetään indikatiivia ja vain harvoin konditionaalia.Asiatekstiin sopivalle lyhenteiden käytölle ei ole estettä.

•

•••

8�Mietinnön�laatimisen�perusteet

122

Eri kirjasinlajien käyttöä tekstin tehosteena on vältettävä. Kursiivia voi kuitenkin käyttää maltillises-ti tekstin jäsentelyn helpottamiseksi.Otsikoita ei numeroida, ellei kysymyksessä ole lakiehdotuksen tai pykälänumeron perusteella mää-räytyvä otsikko.

Eduskunta- ja valiokuntatyöstä annettujen säännösten, määräysten ja ohjeiden lisäksi noudatetaan sovel-tuvin osin valtioneuvoston piirissä annettuja ohjeita ja oppaita. Tällaisia ovat esimerkiksi:

Hallituksen esitysten laatimisohjeet, HELO (oikeusministeriön julkaisu 2004:4)Lainlaatijan opas (oikeusministeriö 1996)Lainlaatijan perustuslakiopas (oikeusministeriön julkaisu 2006:11)Lainlaatijan EU-opas (oikeusministeriön julkaisu 2004:6)Valtiosopimusopas (ulkoasiainministeriön julkaisuja 3/2003)Säädösehdotusten vaikutusten arviointi, ohjeet (oikeusministeriön julkaisu 2007:6).

8.2� Mietinnön�rakenne

YleistäMietintö laaditaan vakiojaotteluun ja vakio-otsikointiin perustuvaa rakennetta noudattaen pääsäännön mukaan siitä riippumatta, mistä asiasta tai asiatyypistä mietintö annetaan. Perusrakenteesta voidaan kui-tenkin tarvittaessa poiketa laadittaessa mietintöä talousarvioesityksestä tai ministerivastuuasiasta taik-ka laajaa mietintöä selonteosta.

•

•

••••••


12�

Vakiojaottelu ja vakio-otsikointiMietinnössä on asian tunniste- ja otsikkotietojen jälkeen seuraavat vakiojaottelun mukaiset pääjaksot:

JOHDANTO

HALLITUKSEN ESITYS (tai muu valmisteltavana oleva asia)

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

VASTALAUSE

JohdantoJohdantojaksossa esitetään teknisluonteiset tiedot asiasta ja sen käsittelystä. Tällaisia ovat tiedot asian vi-reilletulosta, asioiden yhdistämisestä, saaduista lausunnoista ja kuulluista asiantuntijoista.

Johdantojaksossa esitetään tarvittaessa myös viitetiedot. Tällaisia ovat esimerkiksi tiedot asiaan liittyvistä valiokunnan aiemmista lausunnoista tai mietinnöistä taikka valiokunnan asian selvittämiseksi tekemistä vierailuista tai jonkin toisen valiokunnan kanssa pidetyistä yhteisistä kokouksista.

Hallituksen esityksestä laadittavan mietinnön johdanto-osa otsikoidaan seuraavasti:

JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta-aloite/-aloitteet Lausunto/lausunnot AsiantuntijatViitetiedot

Vakio-otsikointia noudatetaan myös muista asioista kuin hallituksen esityksistä laadittavissa mietinnöissä.


12�

Valmisteltavana oleva asiaValmisteltavana oleva asia -jaksossa tehdään hallituksen esityksen tai asianomaisen muun vireilletulo-asiakirjan pohjalta selkoa valmisteltavana olevan asian pääasiallisesta sisällöstä. Kuvaus on syytä laatia mahdollisimman tiiviiksi.

Jaksoa ei ole tarpeen ottaa kertomuksesta, selonteosta eikä tiedonannosta laadittavaan mietintöön.

Hallituksen esityksestä ja sen käsittelyyn yhdistetyistä eduskunta-aloitteista laadittavassa mietinnössä jakso otsikoidaan seuraavasti:

HALLITUKSEN ESITYS JA EDUSKUNTA-ALOITTEET Hallituksen esitys Lakialoitteet Toimenpidealoitteet

Rakenteeltaan vastaavaa vakio-otsikointia noudatetaan muistakin asioista – ei kuitenkaan kertomuksis-ta – laadittavissa mietinnöissä.


12�

Valiokunnan kannanotot – perustelutValiokunnan kannanotot -jakso sisältää valiokunnan päätösehdotukset ja niiden perustelut.

Perusteluosassa tehdään selkoa valiokunnan kannanotoista ja niihin vaikuttavista näkökohdista samoin kuin valiokunnan ehdotuksista perusteluineen. Jakson alkupuolella on aiheellista selvittää asian käsitte-lyn kannalta olennaisia tai periaatteellisesti tärkeitä valiokunnan kannanottoja ja ehdotuksia, kuten sitä, puoltaako valiokunta käsiteltävänä olevan esityksen tai muun ehdotuksen hyväksymistä muuttamatto-mana tai muutettuna vai ehdottaako valiokunta esityksen tai vastaavan hylkäämistä. Seikkaperäisemmät perustelut yksityiskohtia koskevista valiokunnan huomautuksista ja muutosehdotuksista esitetään yleis-luonteisten perustelujen jälkeen.

Perusteluosa voidaan tarvittaessa jakaa otsikkotasolla yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisiin perusteluihin. Laajoissa mietinnöissä näin on syytäkin tehdä. Kunkin säädösehdotuksen yksityiskohtaiset perustelut esi-tetään erikseen hallituksen esityksestä tai muusta vireilletuloasiakirjasta ilmenevässä numerojärjestyk-sessä. Alaotsikkoina käytetään vireilletuloasiakirjassa olevia säädösehdotusten numeroita ja säädöksille vireilletuloasiakirjassa ehdotettuja nimiä.

Valiokunnan mietinnön perustelut tulevat suoraan eduskunnan työjärjestyksen 64 §:n perusteella täys-istunnossa hyväksytyiksi, jollei eduskunta toisin päätä. Täysistunnossa voidaan lakiehdotuksen toiseen käsittelyyn sisältyvän yleiskeskustelun kuluessa tehdä ehdotus mietinnön perustelujen jonkin kohdan muuttamisesta tai hyväksymättä jättämisestä taikka uusien perustelujen lisäämisestä (PNE 1/1999 vp, s. 38/II). Tällainen ehdotus voidaan vastaavasti tehdä ainoan tai yhden käsittelyn asiassa käytävän keskus-telun kuluessa.

Jos lakiehdotusta ei yksityiskohtaisessa käsittelyssä hyväksytä mietinnön mukaisena, se lähetetään edus-kunnan päätöksen mukaisena suureen valiokuntaan (TJ 53 §:n 3 mom.). Tällöin suuri valiokunta voi tarvittaessa ehdottaa lakiehdotuksen perusteluja muutettaviksi vastaamaan eduskunnan päätöstä. Pe-rusteluista päätetään lakiehdotuksen toisessa käsittelyssä. Jollei perustelujen sisällöstä tehdä toisessa kä-sittelyssä ehdotusta, ilmenevät eduskunnan muuttaman lakiehdotuksen perustelut täysistunnon pöytä-kirjoista (PNE 1/1999 vp, s. 38/II).


12�

Valiokunnan kannanotot – aloitteet, kiireellisyys ja päätösehdotuksetValiokunnan kannanotoista asian käsittelyyn mahdollisesti yhdistettyihin eduskunta-aloitteisiin tehdään selkoa yksityiskohtaisten perustelujen jälkeen.

Jos lakiehdotus on käsiteltävä perustuslain 73 §:n mukaisessa perustuslainsäätämisjärjestyksessä, voi valiokunta ehdottaa lakiehdotuksen julistamista kiireelliseksi. Asian käsittelyn kiireellisyyttä voi perustel-la valiokunnan kannanotoissa. Ehdotus kiireelliseksi julistamisesta on kuitenkin aina muotoiltava pon-neksi valiokunnan päätösehdotukseen.

Valiokunnan kannanottojen lopuksi mietintö sisältää valiokunnan ehdotukset eduskunnan päätöksiksi.

Valiokunnan kannanotot -jakso otsikoidaan seuraavasti:

VALIOKUNNAN KANNANOTOT Perustelut (tai Yleisperustelut ja Yksityiskohtaiset perustelut) Aloitteet Säätämisjärjestys Päätösehdotus

[Allekirjoitustiedot]

PäätösehdotusValiokunnan ehdotukset on tehtävä ponnen muodossa (TJ 42 §:n 1 mom.). Ponsiosassa voidaan viitata säädöstekstejä koskeviin valiokunnan muutosehdotuksiin tai kokonaan uusiin säädösehdotuksiin taikka valiokunnan lausumaehdotuksiin, jotka esitetään mietinnössä ponsiosan jälkeen tulevien asianomaisten apuotsikoiden alla. Ponsiosassa mainitaan vireilletuloasiakirja tai sen tyyppi, jos maininta on tarpeen pää-tösehdotuksen kohteen yksilöimiseksi. Tämä on tarpeen esimerkiksi silloin, kun ponsiosassa on useam-pia päätösehdotuksia erityyppisiin vireilletuloasiakirjoihin (HE, PNE, LA) sisältyvistä säädösehdotuksis-ta (esim. ”hallituksen esitykseen sisältyvä lakiehdotus”).


12�

Jakso laaditaan noudattaen seuraavaa järjestystä sekä vakiojaottelua ja -otsikointia:

Päätösehdotukset

Edellä esitetyn perusteella *valiokunta ehdottaa,

että (hallituksen esitykseen sisältyvä) lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana,

että (hallituksen esitykseen sisältyvä) lakiehdotus hyväksytään muutettuna (Valiokunnan muutosehdotukset),

että hyväksytään uusi lakiehdotus (Valiokunnan uusi lakiehdo-tus),

että (hallituksen esitykseen sisältyvä) lakiehdotus hylätään,

että lakialoitteet hylätään,

että toimenpidealoitteet hylätään,

että hyväksytään yksi lausuma (Valiokunnan lausumaehdotus) ja

että (hallituksen esitykseen sisältyvä) lakiehdotus käsitellään pe-rustuslain 73 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla.

Valiokunnan muutosehdotukset

Valiokunnan uusi lakiehdotus

Valiokunnan lausumaehdotus


128

LausumaehdotusValiokunta voi – muusta asiasta kuin kertomuksesta tai selonteosta laadittavassa – mietinnössä ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi lausuman, joka sisältää valtioneuvostolle tai hallitukselle osoitetun kehotuk-sen ryhtyä toimenpiteisiin valtioneuvoston tai hallituksen toimivaltaan kuuluvassa jossakin asiassa. Lau-suma kirjoitetaan yleensä muotoon: ”Eduskunta edellyttää, että …”.

Valiokunnan ehdotus eduskunnan lausumaksi perustellaan mietinnön perustelujaksossa ja esitetään pää-tösehdotuksessa ponnen muodossa hyväksyttäväksi. Lausumaehdotus ei saa olla ristiriidassa mietinnön muiden päätösehdotusten kanssa eikä siten esimerkiksi vastoin hyväksyttäväksi ehdotetun lain säännök-siä. On huomattava, että lakiehdotuksen käsittelyn yhteydessä eduskunta päättää mahdollisista lausumis-ta toisessa käsittelyssä lakiehdotuksen sisällön tultua päätetyksi ensimmäisessä.

Jos valiokunta aikoo ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi lausuman, jonka mukaan valtioneuvoston on annettava määräajassa jostakin asiasta eduskunnalle selonteko, on lausumaehdotus saatettava ennen mie-tinnön hyväksymistä puhemiesneuvoston tietoon (selonteosta ks. jakso 5.2.3).

Eduskunnan hyväksymä lausuma saatetaan valtioneuvoston tietoon sisällyttämällä se eduskunnan vas-taukseen tai kirjelmään. Hallituksen toimenpidekertomuksessa ja valtion tilinpäätöskertomuksessa teh-dään aikanaan selkoa niistä toimenpiteistä, joihin asianomaisissa ministeriöissä on ryhdytty eduskunnan lausumien johdosta, tai myös syyt siihen ilmoittaen ehdotetaan, että jokin lausuma ei anna enää aihetta toimenpiteisiin valtioneuvoston tai hallituksen taholta. Erikoisvaliokuntien tehtävänä on kertomusta kä-sitellessään arvioida toimialansa osalta, voidaanko kertomuksessa esitetty kanta hyväksyä. Tämän edus-kunnan lausumiin kohdistuvan seurantatehtävän hoitaminen on kullekin erikoisvaliokunnalle kuuluva vähimmäisvaatimus hallituksen kertomusta käsitellessään (hallituksen toimenpidekertomuksesta ja sen eduskuntakäsittelystä tarkemmin ks. jaksot 5.2.5 ja 7.4). Valtion tilinpäätöskertomus lähetetään valmis-televasti käsiteltäväksi tarkastusvaliokuntaan, jolle valtiovarainvaliokunta antaa eduskunnan päätöksen nojalla lausunnon.

Lausumaehdotuksia ei oteta mietintöön toimenpidealoitteen pohjalta eikä sisällytetä kertomuksista tai selonteoista laadittaviin mietintöihin.


12�

Päätösehdotukseen sisältyvän säädösehdotuksen kirjoittaminenSäädösteksti ponnessa. Säädöstekstiin kohdistuvat määrällisesti vähäiset, kuten kahta, kolmea pykälää kos-kevat valiokunnan muutosehdotukset voidaan kirjata suoraan mietinnön päätösehdotuksen ponteen, jos päätösehdotus ei sisällä apuotsikoita (esim. Valiokunnan lausumaehdotus tai Valiokunnan uusi lakiehdo-tus) ja muutosehdotusponsi on viimeisenä. Tällöin ponsiosa päättyy ilmaisuun ”seuraavasti:”


että lakiehdotus hyväksytään muutoin hallituksen esityksen mukaisena paitsi 2 §:n 4 momentti sekä 3 ja 4 § muutettuina seuraavasti:

”Säädösteksti.”

Säädösteksti ponnen jälkeen. Muissa tapauksissa valiokunnan säädösehdotus tai -ehdotukset otetaan pää-tösehdotuksen jälkeen tulevan Valiokunnan muutosehdotukset –apuotsikon alle, jolloin on mahdollista käyttää joko lyhyttä tai pitkää kaavaa siten kuin jäljempänä esitetään.

Johtolause. Jos valiokunnan ehdottamat säädöstekstin muutokset vaikuttavat säädöksen johtolauseen si-sältöön, on johtolause tarkistettava vastaamaan valiokunnan muutosehdotuksia esitetäänpä ne ponnessa tai ponnen jälkeen (johtolauseen laatimisesta ks. Lainlaatijan opas).

Lyhyt kaava. Valiokunnan muutosehdotukset voidaan ponnen jälkeen esittää lyhyttä kaavaa käyttämäl-lä, jos säädöstekstiin kohdistuu vain määrällisesti vähäisiä, kuten kahta, kolmea pykälää koskevia ehdo-tuksia. Lyhyttä kaavaa voidaan näissä tilanteissa käyttää, vaikka päätösehdotus sisältää apuotsikoita tai muutosehdotusponsi ei muista syistä ole viimeisenä. Säädösteksti muotoillaan tällöin samalla tavalla kuin kirjattaessa muutosehdotukset suoraan mietinnön ponteen. Ponnen jälkeen tulevassa ehdotuksessa mai-nitaan kuitenkin muutosten kohteena olevan säädösehdotuksen vireilletuloasiakirjasta ilmenevä nume-ro. Jos muutosehdotukset vaikuttavat säädöksen johtolauseen sisältöön, kirjataan ehdotukseen myös sää-döksen nimike sekä johtolause asianmukaisesti muutettuina.


1�0


että hallituksen esitykseen sisältyvät lakiehdotukset hyväksytään muutoin sellaisinaan paitsi 5. lakiehdotuksen [nimike, johtolau-se,] 2 §:n 4 momentti sekä 3 ja 4 § muutettuina (Valiokunnan muutosehdotukset),

että lakialoitteet hylätään ja

että hyväksytään yksi lausuma (Valiokunnan lausumaehdotus).

Valiokunnan muutosehdotukset

5.

[Laki] [nimike]

[johtolause]


Valiokunnan lausumaehdotus

”Lausuman teksti.”

Pitkä kaava, vakio-osat. Valiokunnan muutosehdotukset esitetään ponnen jälkeen pitkää kaavaa käyttä-mällä, jos säädösehdotukseen kohdistuu määrällisesti paljon muutoksia. Tällöin valiokunnan ehdotuk-sessa toistetaan aina vireilletuloasiakirjassa mainittu säädösehdotuksen numero ja nimike sekä säädök-sen johtolause, vaikka niihin ei ehdotettaisikaan muutoksia. Pykälän otsikkoa sekä säädösehdotuksen osan ja luvun otsikkoa, alaotsikkoa ja väliotsikkoa ei toisteta, ellei otsikkoa tai sen alla olevaa säädösteks-tiä ehdoteta muutettavaksi.


1�1

Muuttamattomina hyväksyttävät säädöksen kohdat. Muuttamattomina hyväksyttäväksi ehdotettavat sää-döksen kohdat (osat, luvut, pykälät, momentit, kohdat) ilmaistaan vireilletuloasiakirjasta riippuen seu-raavasti: ”(Kuten HE)”, ”(Kuten PNE)” tai ”(Kuten LA)”. Pykälän numero samoin kuin osan tai luvun järjestyslukua ilmaiseva tieto merkitään sulkulausekkeen yläpuolelle. Tieto kohdan hyväksymisestä muut-tamattomana merkitään sulkulausekkeen sisään.

1.

Lakinimike

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

I OSA (Kuten HE)

II OSA OTSIKKO

1 luku Otsikko

1 § (Kuten HE)

2 § Otsikko

(1 mom. kuten HE)

Valiokunta ehdottaa pohjatekstin 2 momenttia osin muutettavaksi.

2 – 4 luku (Kuten HE)


1�2

Säädöstekstin muutos- ja poistoehdotukset. Ehdotukset säädöstekstin muuttamiseksi tai lisäämiseksi kur-sivoidaan. Käsittelyn pohjana olevaan säädöstekstiin sisältyvän kursivoidun tai puolilihavoidun tekstin muutos osoitetaan kursivoidulla puolilihavalla tekstillä.

Kursivointi tehdään vähintään yhteen kokonaiseen sanaan. Jos muutosehdotus kuitenkin kohdistuu poh-jatekstissä yksinään esiintyvään numeroon, kursivoidaan numeron lisäksi sen viereinen sana tai merk-ki.

Tekstin poistot ilmaistaan kursivoidulla merkinnällä ”(Poist.)” tai ”(poist.)”. Merkintää ei kuitenkaan käy-tetä, jos pohjatekstiä muutetaan korvaamalla sitä valiokunnan ehdottamalla tekstillä.

Pohjatekstin pykälänumerointi voi kokonaisen pykälän poistamisen tai lisäämisen takia muuttua. Tällöin merkitään pykälän uuden numeron jälkeen sulkuihin kunkin pykälän pohjatekstissä oleva numero. Ver-tailukohteena valiokunnan muutosehdotusten kursivoinnin kannalta on tällöin suluissa mainittu pohja-tekstin pykälä. Myös pykälän uusi numero kursivoidaan.

Uuden momentin tai kohdan lisääminen. Pykälään lisättäväksi ehdotettu uusi momentti tai kohta kursi-voidaan. Säädöstekstin jälkeen merkitään sulkuihin ”(Uusi)”. Useita momentteja sisältävää pykälää muu-tettaessa voidaan suluissa selvyyden vuoksi mainita myös uuden momentin numero ”(Uusi 3 mom.)”.

Jos pohjatekstin momenttien tai kohtien numerointi muuttuu valiokunnan ehdottaman lisäyksen takia, on muutos ilmaistava vertailutiedolla pohjatekstin momentteihin tai kohtiin. Merkintätapa määräytyy sen mukaan, hyväksytäänkö pohjatekstin seuraava momentti muuttamattomana vai muutettuna.

Säädöstekstiä muutettaessa vertailukohteena muutosten kursivoinnin kannalta on vireilletuloasiakirjan muutettavaksi ehdotettu momentti tai kohta.


1��

1 § Otsikko

(1 mom. kuten HE)

Pohjatekstin 2 momentin muutosehdotus kursivoidaan ja poisto poh-jatekstistä ilmaistaan edellä kerrotulla merkinnällä (poist.) paitsi jos ky-symyksessä on ehdotus pohjatekstin korvaamiseksi uudella tekstillä, joka kursivoidaan.

Valiokunnan ehdottama uusi, tässä esimerkissä 3 momentti kursivoi-daan kokonaan ja se, että momentti on uusi, ilmaistaan tätä koskevalla merkinnällä vielä erikseen. (Uusi 3 mom.)

Pohjatekstin 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, jonka muutosehdotus kursivoidaan vertailukohteena pohjatekstin 3 momentti. (HE:n 3 mom.)

(5–6 mom. kuten HE:n 4–5 mom.)

2 § (Poist.)

2 (3) § Otsikko

Vertailukohtana pohjatekstin muutosehdotusten ja muiden vertailumer-kintöjen kannalta on tässä esimerkissä pohjatekstin 3 §, joka mainitaan pykälän uuden numeron jälkeen suluissa.


1��

Uuden pykälän lisääminen. Pohjatekstiin lisättäväksi ehdotetun uuden pykälän numero, pykälämerkki ja teksti kursivoidaan. Pykälämerkin jälkeen merkitään sulkuihin ”(Uusi)”. Jos lisättäväksi ehdotettua pykä-lää sisällöltään vastaava pykälä on jo voimassa olevassa laissa, kursivoidaan muutosehdotukset voimassa olevaan lakiin verrattuna.

Jos uusi pykälä vaikuttaa säädöksessä seuraavien pykälien numerointiin, merkitään näiden pykälien uu-sien numeroiden jälkeen sulkuihin kunkin pykälän pohjatekstissä oleva numero. Vertailukohtana valio-kunnan muutosehdotusten kursivoinnin kannalta on tällöin suluissa mainittu pohjatekstin pykälä.

a) Lakiin lisätään uusi 6 §

6 § (Uusi) Otsikko

Valiokunnan ehdottaman uuden pykälän otsikko puolilihavoidaan ja ko-ko teksti kursivoidaan.

7 (6) § Otsikko

Vertailukohtana pohjatekstin muutosehdotusten ja muiden vertailutieto-jen merkintöjen kannalta on tässä esimerkissä pohjatekstin 6 §, joka maini-taan pykälän uuden kursivoidun numeron jälkeen suluissa.

(2 mom. kuten HE)


1��

b) Lakiin lisätään uusi 5 a §, joka otsikkoineen on voimassa olevassa laissa

5 a § (Uusi) Otsikko

Vertailukohtana muutosehdotusten ja muiden vertailutietojen merkin-töjen kannalta on tällaisessa tapauksessa asianomainen voimassa oleva pykälä.

6 § (Kuten HE)

Katkoviiva, palstaviiva ja keskiviiva. Katkoviivaa käytetään säädöksen muutosehdotuksesta laadittavan mietinnön säädöstekstissä ilmaisemaan, että pykälää ehdotetaan muutettavaksi vain osittain. Muutoseh-dotuksen ulkopuolelle jäävä yksi tai useampi momentti tai kohta osoitetaan palstan levyisellä katkovii-valla.

Palstaviivaa käytetään säädöksen muutosehdotuksesta laadittavassa mietinnössä säädösmuutoksen asiasi-sältöisten säännösten ja voimaantulosäännöksen välissä. Palstaviivan jälkeen tulevaa otsikkoa ”Voimaan-tulosäännös” ei kursivoida. Otsikkoa ei esitetä lainkaan, jos voimaantulosäännöstä ehdotetaan muutet-tavaksi. Ehdotuksissa kokonaan uusiksi säädöksiksi palstaviivaa ei käytetä. Voimaantulosäännös sisältyy näissä tapauksissa numeroituun pykälään.

Keskiviiva on kunkin säädösehdotuksen lopuksi tuleva merkintä.


1��

1. Laki nimike

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan __ päivänä __ kuuta ___ annetun *lain (__/____) 4 §:n 2 mo-mentti.

4 § Otsikko

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Valiokunnan muutosehdotukset ja mahdolliset (poist.) –ehdotukset 2 momentin pohjatekstiin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

________

Voimaantulosäännös (Kuten HE)

__________

2.Laki [nimike]

jne.

__________


1��

AllekirjoitustiedotAllekirjoitustietoina mietintöön merkitään päiväyksen lisäksi tiedot asian ratkaisevaan käsittelyyn osallistuneista valiokunnan jäsenistä ja varajäsenistä (TJ 42 §:n 2 mom.) samoin kuin tieto tilapäisestä puheenjohtajasta, jos mietintö on kokonaan tai osittain hyväksytty hänen toimiessaan puheenjohtajana (ks. jakso 3.3), sekä tieto mietinnön valmistelleesta sihteeristä.

Mietinnön päiväykseksi merkitään se päivä, jona asia on tullut valiokunnassa loppuun käsitellyksi, vaikka mietintö tulisi esimerkiksi vastalauseiden jättämisen takia julkistetuksi tätä myöhempänä ajankohtana.

Asian ratkaisevaan käsittelyyn osallistuneet valiokunnan jäsenet ja varajäsenet merkitään luettelona mie-tinnön allekirjoitustietojen loppuun. Ratkaisevaan käsittelyyn osallistuneiden lukumäärä ei pääsäännön mukaan saa ylittää valiokunnan varsinaisten jäsenten määrää. Jos valiokunnan jäsen tai varajäsen on kui-tenkin osallistunut vain joidenkin päätösten tekemiseen ratkaisevassa käsittelyssä, merkitään hänen osal-listuneen tähän käsittelyyn ”osittain”. Tällöin ratkaisevaan käsittelyyn osallistuneiden lukumäärä voi ylit-tää edellä mainitun enimmäismäärän.

Jos valiokunta on päättänyt pitää yksityiskohtaista käsittelyä asian ratkaisevana käsittelynä, merkitään kä-sittelyyn osallistuneiksi yksityiskohtaisessa käsittelyssä päätösvaltaiseen kokoonpanoon kuuluneet valio-kunnan jäsenet ja varajäsenet.

Jos valiokunta on ottanut asian erilliseen ratkaisevaan käsittelyyn, merkitään siinä toimitetussa yleis-keskustelussa ja yksityiskohtaisessa käsittelyssä päätösvaltaiseen kokoonpanoon kuuluneet valiokunnan jäsenet ja varajäsenet ratkaisevaan käsittelyyn osallistuneiksi. Mietintöön merkitään tarvittaessa myös, ketkä jäsenistä ja varajäsenistä ovat osallistuneet erilliseen ratkaisevaan käsittelyyn vain osittain.

Mietintöön merkitään tieto valiokunnan tai sen jaoston mietintöä valmistelleesta sihteeristä tai – jos hei-tä on ollut useampia – valmistelleista sihteereistä.


1�8

VastalauseVastalauseet otetaan mietintöön allekirjoitustietojen jälkeen, ja jakso eriytetään mietinnössä omalta sivulta alkavaksi (vastalauseen laatimisesta ks. jakso 11.).

LausunnotValiokunnan muilta valiokunnilta asiassa saamat lausunnot on liitetty täysistunnossa jaettavaan mietin-töön.

8.�� Ponsimuotoiluja

YleistäValiokunnan ehdotukset on tehtävä ponnen muodossa (TJ 42 §:n 1 mom.). Ponnessa on kysymys ehdo-tuksesta eduskunnan päätökseksi. Ponnen muotoiluun on siksi kiinnitettävä erityistä huomiota ja eten-kin tilanteissa, joissa päätösehdotus poikkeaa tavanomaisesta esimerkiksi käsiteltävänä olevan asian tai asiatyypin erikoisen luonteen vuoksi.

Mietinnön tekstissä ponsi sisennetään ja kursivoidaan. Jos mietintö sisältää useampia päätösehdotuksia, kirjoitetaan kukin ponsi omaksi kappaleekseen alla selostettavassa esittämisjärjestyksessä (ks. myös jak-so 9.2).


1��

Lakiehdotusta koskevat päätösehdotuksetLainsäädäntöasiasta laadittavan mietinnön ponnessa valiokunta ehdottaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana tai lakiehdotuksen hylkäämistä taikka lakiehdotuksen hyväksymistä muutettuna.

Useampia lakiehdotuksia koskevat erilaiset päätösehdotukset esitetään mietinnössä seuraavassa järjes-tyksessä:

ponsi lakiehdotuksen hyväksymisestä muuttamattomana,ponsi lakiehdotuksen hyväksymisestä muutettunaponsi uuden lakiehdotuksen hyväksymisestä,ponsi lakiehdotuksen hylkäämisestä japonsi ehdotuksen julistamisesta kiireelliseksi (PL 73 §:n 2 mom.).

Ponsien esittämisjärjestyksestä voidaan poiketa eduskunnan päätöksenteon johdonmukaisuuteen liitty-västä perustellusta syystä. Tällainen syy voi olla käsillä esimerkiksi silloin, jos joku käsiteltävänä olevis-ta useista lakiehdotuksista on asiasisältönsä takia ensisijainen muihin lakiehdotuksiin nähden siten, että eduskunnan päätöksenteko muista lakiehdotuksista on ratkaisevasti sidoksissa ensisijaisesta lakiehdotuk-sesta tehtävään päätökseen. Kiireellisyysponsi sijoitetaan kuitenkin aina viimeiseksi.

1.2.3.4.5.


1�0

Hallituksen esitykseen sisältyviä lakiehdotuksia koskevat ponnet

Edellä esitetyn perusteella *valiokunta ehdottaa, että lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana.

Edellä esitetyn perusteella *valiokunta ehdottaa, että lakiehdotukset hyväksytään muuttamattomina.

Edellä esitetyn perusteella *valiokunta ehdottaa, että lakiehdotus hylätään.

Edellä esitetyn perusteella *valiokunta ehdottaa, että 1.–4. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomina ja että 5. lakiehdotus hylätään.

Edellä esitetyn perusteella *valiokunta ehdottaa, että 1. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana ja että 2.–5. lakiehdotus hylätään.

Edellä esitetyn perusteella *valiokunta ehdottaa, että lakiehdotus hyväksytään muutoin hallituksen esityksen mukaisena paitsi 2 §:n 4 momentti muutettuna seuraavasti: ” Säädösteksti.”

Edellä esitetyn perusteella *valiokunta ehdottaa, että lakiehdotus hyväksytään muutettuna (Valiokunnan muutosehdotukset).

Edellä esitetyn perusteella *valiokunta ehdottaa, että lakiehdotus hyväksytään muutoin hallituksen esityksen mukaisena paitsi 2–4 § muutettuina (Valiokunnan muutosehdotukset).

Edellä esitetyn perusteella *valiokunta ehdottaa, että lakiehdotus hyväksytään muutoin hallituksen esityksen mukaisena paitsi voimaantulosäännös muutettuna seuraavasti: ”Voimaantulosäännöksen teksti.”


1�1

Edellä esitetyn perusteella *valiokunta ehdottaa, että lakiehdotus hyväksytään muutoin hallituksen esityksen mukaisena paitsi 2 §, johtolause ja voimaantulosäännös muutettuina (Valiokunnan muutosehdotukset).

Edellä esitetyn perusteella *valiokunta ehdottaa, että 1. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana, että 2. ja 3. lakiehdotus hyväksytään muutettuina (Valiokunnan muutosehdotukset), että hyväksytään uusi 6. lakiehdotus (Valiokunnan uusi lakiehdotus) ja että 4. ja 5. lakiehdotus hylätään.

Alkuperäiseen (HE x/2007 vp) ja täydentävään (HE y/2007 vp) hallituksen esitykseen sisältyviä lakiehdotuksia koskevia ponsia

Hallituksen esitystä täydentävä esitys on sisällöllisesti liitännäinen asiasta alun perin annettuun hallituk-sen esitykseen (ks. jakso 5.2.1). Täydentävään esitykseen sisältyvät lakiehdotukset on siksi tapana nume-roida alkuperäiseen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten kanssa yhteensopivasti. Täydentävässä esityk-sessä olevien uusien lakiehdotusten numerointi alkaa alkuperäisen esityksen viimeisen säädösehdotuksen numeron jälkeen tulevasta numerosta. Mietinnön ponsiosassa ei siten yleensä näissä tapauksissa ole tar-peen yksilöidä ao. säädösehdotuksen vireilletuloasiakirjaa. Monipolvisemmassa päätösehdotuksessa sää-dösehdotusten yksilöinti vireilletuloasiakirjan avulla voi kuitenkin olla välttämätöntä.

Edellä esitetyn perusteella *valiokunta ehdottaa, että hallituksen esityksiin sisältyvä lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana.

Edellä esitetyn perusteella *valiokunta ehdottaa, että hallituksen esityksiin sisältyvä 1.–3. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomina.

Edellä esitetyn perusteella *valiokunta ehdottaa, että hallituksen esityksiin sisältyvä 1.–3. lakiehdotus hyväksytään muutettuina (Valiokunnan muutosehdotukset) ja että 4. lakiehdotus hylätään.


1�2

Edellä esitetyn perusteella *valiokunta ehdottaa, että hallituksen esitykseen HE x/2007 vp sisältyvä 1. –3. lakiehdotus ja hallituksen esitykseen HE y/2007 vp sisältyvä 4. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomina ja että hallituksen esitykseen HE y/2007 vp sisältyvä 1.–3. lakiehdotus hylätään.

Eduskunta-aloitteita koskevat päätösehdotuksetAloiteponnet otetaan valiokunnan päätösehdotukseen yleensä hallituksen esitykseen sisältyviä lakiehdo-tuksia koskevien ponsien jälkeen, mutta ennen mahdollista kiireellisyyspontta. Jos valiokunta kuitenkin ehdottaa lakiehdotuksen hyväksymistä lakialoitteen pohjalta, sijoitetaan ponsi ao. aloitteen hyväksymi-sestä ennen muita ponsia.

Lakialoite ehdotetaan ponnessa hylättäväksi, jos valiokunta ehdottaa samaa asiaa koskevan lakiehdotuk-sen hyväksymistä hallituksen esityksen pohjalta.

Säädös voidaan ehdottaa hyväksyttäväksi myös esimerkiksi hallituksen esityksen ja lakialoitteen pohjal-ta, jolloin esitystä tai aloitetta ei kumpaakaan ehdoteta hylättäväksi.

Toimenpidealoitetta koskevassa ponnessa ehdotetaan aloitteen hylkäämistä taikka että eduskunta kehot-taisi valtioneuvostoa ryhtymään aloitteen pohjalta toimenpiteisiin. Toimenpidealoitteen pohjalta tehtä-vää ehdotusta ei laadita muodoltaan lausumaehdotukseksi.

Ponnet lakialoitteista ja toimenpidealoitteista kirjoitetaan omiksi kappaleikseen. Lakialoiteponnet ovat ennen ponsia toimenpidealoitteista. Useita laki- tai toimenpidealoitteita koskevat samansisältöiset pää-tösehdotukset voi yhdistää samaan ponteen.

Ponsiosassa mainitaan vireilletuloasiakirja tai sen tyyppi, jos ponnessa on päätösehdotuksia eri tyyppi-siin vireilletuloasiakirjoihin (HE, PNE, LA) sisältyvistä säädösehdotuksista (esim. ”hallituksen esityk-seen sisältyvä lakiehdotus”).


1��

Edellä esitetyn perusteella *valiokunta ehdottaa, että hallituksen esitykseen sisältyvä lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana, että lakialoitteet LA x/2007 vp ja LA xx/2007 vp hylätään ja että toimenpidealoitteet TPA y/2007 vp, TPA yy/2007 vp ja TPA yyy/2007 vp hylätään.

Edellä esitetyn perusteella *valiokunta ehdottaa, että lakialoitteeseen LA x/2007 vp sisältyvä lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana ja että hallituksen esitykseen sisältyvä lakiehdotus hylätään.

Edellä esitetyn perusteella *valiokunta ehdottaa, että lakiehdotus hyväksytään muutettuna (Valiokunnan muutosehdotus).

Edellä esitetyn perusteella *valiokunta ehdottaa, että lakiehdotus hyväksytään muutoin aloitteen mukaisena paitsi 2 §:n 4 momentti muutettuna seuraavasti: ”Säädösteksti.”

Edellä esitetyn perusteella *valiokunta ehdottaa, että lakialoitteeseen LA x/2007 vp sisältyvä lakiehdotus hyväksytään muutettuna (Valiokunnan muutosehdotukset), että lakialoite LA xx/2007 vp hylätään ja että toimenpidealoite TPA y/2007 vp hylätään.

Edellä esitetyn perusteella *valiokunta ehdottaa, että hallituksen esitykseen sisältyvä lakiehdotus hyväksytään muutoin sellaisenaan paitsi 4 § muutettuna (Valiokunnan muutosehdotus), että lakialoite LA x/2005 vp hylätään ja että toimenpidealoite TPA y/2006 vp hylätään.

Edellä esitetyn perusteella *valiokunta [toimenpidealoitteen TPA y/2006 vp pohjal-ta] ehdottaa, että eduskunta kehottaa valtioneuvostoa toimimaan … / [toimenpidealoitteessa TPA y/2006 vp tarkoitetulla tavalla].


1��

Lakiehdotuksen hyväksyminen hallituksen esityksen ja lakialoitteen pohjalta

Edellä esitetyn perusteella *valiokunta ehdottaa että lakiehdotus hyväksytään hallituksen esityksen ja lakialoitteen LA x/2007 vp pohjalta muutettuna (Valiokunnan muutosehdotukset).

Edellä esitetyn perusteella *valiokunta ehdottaa, että 2.–4. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomina ja että 1. lakiehdotus hyväksytään muutettuna (Valiokunnan muutosehdotukset) ja että 5. lakiehdotus hyväksytään hallituksen esityksen ja lakialoitteen LA 173/2002 vp pohjalta muutettuna (Valiokunnan muutosehdotukset).

KiireellisyysponsiValiokunta voi ehdottaa perustuslainsäätämisjärjestyksessä käsiteltävän lakiehdotuksen julistamista perustuslain 73 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla kiireelliseksi (ks. jakso 5.2.1). Kiireellisyysponsi ote-taan mietintöön lakiehdotusten hyväksymistä ja hylkäämistä koskevien ehdotusten jälkeen.

Edellä esitetyn perusteella *valiokunta ehdottaa, että 1. ja 2. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomina, että 3. lakiehdotus hylätään ja että 2. lakiehdotus käsitellääni perustuslain 73 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla.


1��

Valtiosopimusten ja niiden irtisanomisen hyväksymistä tarkoittavia ponsiaValtiosopimuksen ja muun kansainvälisen velvoitteen hyväksymistä tai irtisanomista samoin kuin velvoi-tetta koskevan varauman ja vastaavan hyväksymistä tai peruuttamista tarkoittava ponsi pohjautuu asian-omaisen hallituksen esityksen perustelujakson lopusta ilmenevään hallituksen ehdotukseen eduskunnan päätökseksi. Ponnessa ei ole tarpeen mainita esityksessä tarkoitetun sopimuksen tai velvoitteen nimiket-tä. Ponsi esitykseen yleensä sisältyvän voimaansaattamislakiehdotuksen hyväksymisestä sijoitetaan vel-voitetta koskevan päätösehdotuksen jälkeen.

Edellä esitetyn perusteella *valiokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy hallituksen esityksessä tarkoitetun yleissopimuksen ja että lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana.

Edellä esitetyn perusteella *valiokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy hallituksen esityksessä tarkoitetun kumppanuus- sopimuksen siltä osin kuin sopimus kuuluu Suomen toimivaltaan.

Edellä esitetyn perusteella *valiokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy hallituksen esityksessä tarkoitettuun yleissopimuksen liitteeseen tehdyt muutokset.

Edellä esitetyn perusteella *valiokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy hallituksen esityksessä tarkoitetun sopimuksen irtisanomisen.

Edellä esitetyn perusteella *valiokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy hallituksen esityksessä tarkoitetun sopimuksen voimassaolon lakkauttamisen.

Edellä esitetyn perusteella *valiokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy hallituksen esityksessä tarkoitetun yleissopimuksen ja että eduskunta hyväksyy tehtäviksi hallituksen esityksessä tarkoitetut varaumat sopimuksen 12 ja 17 artiklaan.


1��

Edellä esitetyn perusteella *valiokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy hallituksen esityksessä tarkoitetun peruskirjan ja että eduskunta hyväksyy annettavaksi hallituksen esityksessä tarkoitetun ilmoituksen.

Edellä esitetyn perusteella *valiokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy hallituksen esityksessä tarkoitetun yleissopimuksen ja että eduskunta hyväksyy annettaviksi hallituksen esityksessä tarkoitetut ilmoitukset.

Edellä esitetyn perusteella *valiokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy hallituksen esityksessä tarkoitetun yleissopimuksen sellaisena kuin se on oikaistuna esityksessä tarkoitetulla oikaisupöytäkirjalla ja että eduskunta hyväksyy annettaviksi muut hallituksen esityksessä tarkoitetut ilmoitukset ja julistukset paitsi ei yleissopimuksen 32 artiklan 4 kohdan mukaista julistusta.

Edellä esitetyn perusteella *valiokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy hallituksen esityksessä tarkoitetun varauman / selityksen / julistuksen / ilmoituksen peruuttamisen.


1��

Kertomus- ja selontekoponnet Kertomuksesta ja selonteosta laadittavassa mietinnössä ehdotetaan hyväksyttäväksi vain eduskunnan kannanotto selonteon tai kertomuksen johdosta. Mietinnössä ei tehdä erillisen apuotsikon alla ehdotuk-sia eduskunnan lausumiksi (ks. jakso 9.2) eikä mietintöön oteta mainintoja niiden tiedoksi saattamises-ta. Yleensä mietinnössä ehdotetaan hyväksyttäväksi kannanotto, jonka mukaan eduskunnalla ei ole ker-tomuksen tai selonteon johdosta huomautettavaa. Jos valiokunta kuitenkin pitää asiasisältöisiä huomioita tai huomautuksia aiheellisina, otetaan kannanottoon ehdotukset niistä. Tällaisissa huomioissa tai huo-mautuksissa voi käyttää verbiä ”edellyttää”.

Hallituksen toimenpidekertomuksesta annettavassa mietinnössä perustuslakivaliokunta ehdottaa edus-kunnan hyväksyttäväksi kannanoton, jossa edellytetään hallituksen ottavan asianmukaisesti huomioon sekä ao. mietintöön että sen liitteinä oleviin erikoisvaliokuntien lausuntoihin sisältyvät eduskunnan ai-kaisempia lausumia ja muitakin seikkoja koskevat kannanotot.

Edellä esitetyn perusteella *valiokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi kan-nanoton, että eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen / selonteon johdosta.

Edellä esitetyn perusteella *valiokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi kan-nanoton, että eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen / selonteon johdosta, mutta eduskunta edellyttää valtioneuvoston ryhtyvän niihin tai näihin toimenpiteisiin.

Edellä esitetyn perusteella *valiokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy kertomuksen / selonteon johdosta seuraavan kannanoton: 1. 2.

1�8

�� LAUSUNNON�LAATIMISEN�PERUSTEET

�.1� Lausunnon�rakenne

YleistäLausunto toiselle erikoisvaliokunnalle laaditaan vakiojaotteluun ja vakio-otsikointiin perustuvaa raken-netta noudattaen pääsäännön mukaan siitä riippumatta, mistä asiasta tai asiatyypistä lausunto annetaan. Perusrakenteesta voidaan kuitenkin poiketa laadittaessa lausuntoa kertomuksesta tai valiokunnan omas-ta aloitteesta vireille tulleesta selvitys- eli MINS-asiasta.

Euroopan unionin asioista ja UTP-asioista laadittavien lausuntojen vakiojaottelusta ja -otsikoinnista ks. jakso 10.2.

Lausunnon laatimisen yleisistä perusteista ks. jakso 9.1.

Vakiojaottelu ja -otsikointiLausunnossa on asian tunniste- ja otsikkotietojen jälkeen maininta lausunnon vastaanottavasta valiokun-nasta sekä seuraavat vakiojaottelun mukaiset pääjaksot:

JOHDANTO

[HALLITUKSEN ESITYS (tai muu käsiteltävänä oleva asia)]

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

ERIÄVÄ MIELIPIDE

��Lausunnon�laatimisen�perusteet

1��

JohdantoJohdantojaksossa esitetään teknisluonteiset tiedot asiasta ja sen käsittelystä. Tällaisia ovat tiedot asian vireille-tulosta ja kuulluista asiantuntijoista.

Johdantojaksossa esitetään tarvittaessa myös viitetiedot. Tällaisia ovat esimerkiksi tiedot asiaan liittyvistä va-liokunnan aiemmista lausunnoista tai asian jaostokäsittelystä taikka valiokunnan asian selvittämiseksi tekemis-tä vierailuista tai jonkin toisen valiokunnan kanssa pidetyistä yhteisistä kokouksista.

Lausunnon johdanto-osa otsikoidaan seuraavasti:

JOHDANTO Vireilletulo Asiantuntijat Viitetiedot

Käsiteltävänä oleva asiaLausuntoon ei oteta jaksoa käsiteltävänä olevasta asiasta, ellei se ole erityisestä syystä tarpeen. Esimerkik-si perustuslakivaliokunnan lausunnossa on asianmukaista tehdä selkoa hallituksen esitykseen sisältyvistä valtiosääntöoikeudellisista arvioista. Jos jakso otetaan lausuntoon, siinä kuvataan asianomaisen vireille-tuloasiakirjan pohjalta käsiteltävänä olevan asian pääasiallista sisältöä. Kuvaus on syytä laatia mahdolli-simman tiiviiksi.

Jaksoa ei oteta kertomuksesta eikä selonteosta laadittavaan lausuntoon.

Jos kuvaus laaditaan hallituksen esityksestä ja esityksen käsittelyyn yhdistetystä lakialoitteesta, otsikoi-daan jakso seuraavasti:

HALLITUKSEN ESITYS JA LAKIALOITE Hallituksen esitys Lakialoite

Vakio-otsikointia noudatetaan muutettavat muuttaen muistakin asioista – ei kuitenkaan kertomuksista eikä selonteoista – laadittavissa lausunnoissa.


1�0

Valiokunnan kannanototValiokunnan kannanotot -jakso sisältää mietinnön päätösehdotukseen rinnastuvan lausunto-osan ja sen perustelut.

Perusteluosassa lausuntovaliokunta esittää käsityksensä asiasta ja tuo oman toimialansa kannalta esille seikkoja, jotka valiokunnan mielestä puoltavat käsiteltävänä olevan ehdotuksen hyväksymistä, hylkäämis-tä tai muuttamista. Yleisluonteiset näkökohdat on syytä esittää ennen yksityiskohtaisempia perusteluja.

Säädöstekstiä koskevat lausuntovaliokunnan yksityiskohtaiset muutosehdotukset voidaan perusteluosassa kirjoittaa sisennetyiksi kappaleiksi. Perusteluosassa sisennettyjä kappaleita ei kursivoida eikä muutenkaan kirjoiteta ponnen muotoon. Perusteluissa esitettyjen ehdotusten ei katsota olevan asiakirjoissa eduskun-nan työjärjestyksen 53 §:n 4 momentissa ja 58 §:n 1 ja 2 momentin mielessä. Asiakirjoissa oleviin luetaan vain lausunnon ponnessa olevat ehdotukset.

Perusteluja voidaan tarpeen mukaan selkeyttää alaotsikoilla esimerkiksi asiakokonaisuuksien mukaan. Jakso voidaan tarvittaessa jakaa otsikkotasolla yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisiin perusteluihin. Laa-joissa lausunnoissa näin on syytäkin tehdä. Jos valiokunnan huomautukset ja muutosehdotukset kohdis-tuvat useampaan kuin yhteen lakiehdotukseen, esitetään yksityiskohtaiset perustelut kustakin lakiehdo-tuksesta erikseen ja edeten hallituksen esityksen tai muun vireilletuloasiakirjan mukaisessa ehdotusten numerojärjestyksessä. Alaotsikkona käytetään tällöin vireilletuloasiakirjassa olevaa lakiehdotuksen nu-meroa ja nimeä.

Perusteluosaa laadittaessa noudatetaan soveltuvin osin mietinnön perusteluosan laatimisesta annettuja ohjeita (ks. jakso 9.2).

Valiokunnan kannanotot -jakson lopussa esitetään ponnen muodossa valiokunnan kannanotto asiaan.


1�1

Jakso jaotellaan ja otsikoidaan seuraavasti:

VALIOKUNNAN KANNANOTOT Perustelut (tai Yleisperustelut ja Yksityiskohtaiset perustelut) Lausunto


Kertomuksesta ja selonteosta laadittavan lausunnon vakiojaottelu ja -otsikointiKertomuksesta ja selonteosta laadittavassa lausunnossa on asian tunniste- ja otsikkotietojen jälkeen mai-ninta lausunnon vastaanottavasta valiokunnasta. Lausunto jaotellaan ja otsikoidaan seuraavasti:


VALIOKUNNAN KANNANOTOT Perustelut Lausunto


ERIÄVÄ MIELIPIDE


1�2

Lausunnon ponsiLausunnon ponnessa ilmaistaan lyhyellä lauseella valiokunnan kanta asiaan. Ponnen johdantolauseessa käytetään verbiä ”esittää”, kun mietinnön ponnessa vastaava teonsana on ”ehdottaa”. Euroopan unionin asiasta laadittavassa lausunnossa valiokunta ”ilmoittaa” (ks. jakso 10.2).

Lausunnon ponnessa oleva ehdotus on ”asiakirjoissa” eduskunnan työjärjestyksen 53 §:n 4 momentissa ja 58 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetussa mielessä. Ponsiehdotus voi siten tulla asiakirjoissa olevana täys-istunnossa äänestettäväksi eikä edustajan ole tätä varten tarpeen jättää erikseen kirjallista ehdotusta kes-kuskansliaan.

Lausuntovaliokunnan yksityiskohtaiset ehdotukset säädösehdotusten tekstin muuttamiseksi esitetään lau-sunnon ponnen jälkeen tulevan Valiokunnan muutosehdotukset -apuotsikon alla.

Lainsäädäntöasiasta laadittavan lausunnon ponsi voidaan muotoilla esimerkiksi seuraavasti:

Lausuntonaan *valiokunta esittää, että lakiehdotus hyväksytään / hylätään.

Lausuntonaan *valiokunta esittää, että lakiehdotus hyväksytään muutoin hallituksen esityksen mukaisena paitsi 2 §:n 4 momentti muutettuna seuraavasti: ”Säädösteksti.”

Lausuntonaan *valiokunta esittää, että lakiehdotusta muutetaan (Valiokunnan muutosesitykset).

Lausuntonaan *valiokunta esittää, että *valiokunta ottaa edellä olevan huomioon.


1��

Budjettilausunnon (ks. jakso 6.1) ponsi voidaan muotoilla esimerkiksi seuraavasti:

Lausuntonaan *valiokunta esittää, että momentille xx.yy lisätään miljoona euroa tämän tai tuon tarkoituksen toteuttamiseksi ja että momentin xx.yy perusteluja muutetaan (Valiokunnan muutosesitykset).

Kertomuksesta ja selonteosta laadittavan lausunnon ponnessa valiokunta yleensä esittää, että lausunnon vastaanottava valiokunta ottaisi huomioon lausunnon perusteluosassa esitetyt huomautukset. Valiokun-ta voi tehdä mietintövaliokunnalle myös esityksen kertomuksen tai selonteon johdosta hyväksyttäväksi kannanotoksi. Jos lausuntovaliokunnalla ei ole kertomuksen tai selonteon johdosta huomautettavaa, tä-mä mainitaan lausunnon ponnessa.

Lausuntonaan *valiokunta esittää, että *valiokunta ottaa edellä olevan huomioon.

Lausuntonaan *valiokunta esittää, että *valiokunta ottaa edellä olevan huomioon ja että kertomuksen / selonteon johdosta hyväksytään seuraava kannanotto: 1. 2.

Lausuntonaan *valiokunta esittää, että sillä ei ole huomautettavaa kertomuksen / selonteon johdosta.


1��

LausumaesitysValiokunta voi – muusta kuin kertomuksesta ja selonteosta laadittavassa – lausunnossa tehdä mietintö-valiokunnalle esityksen, että se sisällyttäisi mietintöönsä ehdotuksen eduskunnan lausumaksi jostakin lausuntovaliokunnan toimialaan kuuluvasta asiasta. Esitys otetaan lausunnon ponteen ja lausuman teks-ti muotoillaan ao. apuotsikon alle.

Lausuntonaan * valiokunta esittää, että *valiokunta ottaa edellä olevan huomioon ja että *valiokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi lausuman (Valiokunnan lausumaesitys).

Lausunto hallituksen toimenpidekertomuksestaLausuntovaliokunnan kannanotto eduskunnan aiemman lausuman johdosta toteutettujen valtioneuvos-ton toimenpiteiden riittävyydestä esitetään lausunnon perusteluosassa.

Jos lausuntovaliokunta käsittelee kertomuksen yhteydessä jotakin erityisteemaa, se voi esittää hyväksyt-täväksi kannanoton asiasta.

Lausuntonaan *valiokunta esittää, että perustuslakivaliokunta ottaa edellä olevan huomioon ja että kertomuksen johdosta hyväksytään seuraava kannanotto: 1. 2.


1��

AllekirjoitustiedotAllekirjoitustietoina (ks. jakso 9.2) lausuntoon merkitään päiväyksen lisäksi tiedot asian ratkaisevaan kä-sittelyyn osallistuneista valiokunnan jäsenistä ja varajäsenistä samoin kuin tieto tilapäisestä puheenjohta-jasta, jos lausunto on kokonaan tai osittain hyväksytty hänen toimiessaan puheenjohtajana (ks. jakso 3.3) sekä tieto lausunnon valmistelleesta sihteeristä.

Eriävä mielipideEriävät mielipiteet otetaan lausuntoon allekirjoitustietojen jälkeen. Jakso eriytetään lausunnossa omalta sivulta alkavaksi (eriävän mielipiteen laatimisesta ks. jakso 11.3).

LiitteetMahdolliset liitteet otetaan lausunnon loppuun.

�.2� Euroopan�unionin�asioista�laadittavat�lausunnot

YleistäLaadittaessa lausuntoa Euroopan unionin asiasta suurelle valiokunnalle tai ulkoasiainvaliokunnalle nou-datetaan soveltuvin osin lausunnon laatimisesta annettuja säännöksiä, määräyksiä ja ohjeita sekä ottaen huomioon unioniasioiden käsittelyn erityispiirteet.

Käsittelyn pohjana on yhtäältä valtioneuvoston kirjelmä (U-asia) tai valtioneuvoston selvitys (E-asia, UTP-asia) sekä toisaalta kirjelmässä selostettu ehdotus unionin säädökseksi, sopimukseksi tai muuksi toi-meksi taikka selvityksen kohteena oleva valmisteluasiakirja (Euroopan unionin asioista ks. jakso 5.2.6).

Lausuntoon otetaan kuvaus käsiteltävänä olevasta asiasta. Kuvaus jaetaan kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa kuvataan mahdollisimman tiiviisti Euroopan unionissa vireille tullutta ehdotusta tai siellä valmistel-tavana olevaa asiaa ja toisessa osassa selostetaan valtioneuvoston kanta ehdotukseen tai asiaan. Jos valtio-neuvoston kanta ei poikkeuksellisesti sisälly kirjelmään tai selvitykseen ja siitä saadaan tieto vasta asian jo ollessa valiokunnan käsiteltävänä, tehdään valtioneuvoston kannasta selkoa lausunnon perusteluosassa.


1��

Jos valtioneuvoston kirjelmässä tai selvityksessä selostetun ehdotuksen tai muun valmisteluasiakirjan si-sältö on muuttunut asiaa Euroopan unionissa käsiteltäessä, otetaan asian valiokuntakäsittelyn ja lausun-nossa esitettävän kuvauksen pohjaksi ehdotuksen tai asiakirjan viimeisin versio. Tämä seikka mainitaan lausunnon viitetiedoissa.

Käsittelyn pohjana valiokunnassa voi olla myös eduskunnassa jo aiemmin vireille saatetusta Euroopan unionin asiasta annettu jatkokirjelmä. Tällöin käsiteltävänä olevan asian kuvauksessa selostetaan laadit-tavana olevan lausunnon kannalta olennaisia seikkoja jatkokirjelmän kohteena olevasta ehdotuksesta tai muusta valmisteluasiakirjasta. Jos valiokunta on aiemmin jo antanut asiasta lausunnon, merkitään tämä uuden lausunnon viitetietoihin.

U-asiasta laadittavan lausunnon vakiojaottelu ja -otsikointiU-asiasta laadittavassa lausunnossa on asian tunniste- ja otsikkotietojen jälkeen maininta lausunnon osoittamisesta suurelle valiokunnalle. Lausunto jaotellaan ja otsikoidaan seuraavasti:


VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ Ehdotus Valtioneuvoston kanta



ERIÄVÄ MIELIPIDE


1��

U-jatkokirjelmästä laadittava lausunto jaotellaan ja otsikoidaan seuraavasti:


VALTIONEUVOSTON JATKOKIRJELMÄ Ehdotus Valtioneuvoston kanta



ERIÄVÄ MIELIPIDE


1�8

E- ja UTP-asiasta laadittavan lausunnon vakiojaottelu ja -otsikointiE-asiasta ja E-jatkokirjelmästä laadittavassa lausunnossa on asian tunniste- ja otsikkotietojen jälkeen mai-ninta lausunnon osoittamisesta suurelle valiokunnalle. UTP-asiasta annettava lausunto osoitetaan ulko-asiainvaliokunnalle. Lausunto jaotellaan ja otsikoidaan näissä tapauksissa seuraavasti:


VALTIONEUVOSTON SELVITYS / JATKOKIRJELMÄ Ehdotus Valtioneuvoston kanta



ERIÄVÄ MIELIPIDE

Lausunnon ponsiEuroopan unionin asiasta laadittavan lausunnon ponnessa ilmaistaan lyhyellä lauseella valiokunnan kan-nanotto valtioneuvoston kirjelmästä tai selvityksestä ilmenevään valioneuvoston kantaan. Valiokunta voi siten yhtyä valtioneuvoston kantaan sellaisenaan tai lausunnon perusteluosasta ilmenevin täsmennyksin taikka ilmoittaa oman kantansa asiasta.

Ponnen johdantolauseessa käytetään verbiä ”ilmoittaa”. Euroopan unionin asiasta laadittavan lausunnon ponsi voidaan siten muotoilla esimerkiksi seuraavasti:


1��

Lausuntonaan *valiokunta ilmoittaa, että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan.

Lausuntonaan *valiokunta ilmoittaa, että se yhtyy asiassa edellä esitetyin täsmennyksin / vähäisin täsmennyksin / huomautuksin / vähäisin huomautuksin / täydennyksin / vähäisin täydennyksin valtioneuvoston kantaan.

Lausuntonaan *valiokunta ilmoittaa että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan edellä esitetyin painotuksin / korostaen edellä esitettyjä näkökohtia.

Lausuntonaan *valiokunta ilmoittaa, että se korostaa kehitysmaissa biopolttoaineiden tuotantoon liittyvien ongelmien huomioon ottamista siten kuin edellä on esitetty ja yhtyy asiassa muilta osin valtioneuvoston kantaan.

Lausuntonaan *valiokunta ilmoittaa, että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan kiirehtien samalla lainsäädännön uudistamista direktiiviehdotuksesta riippumatta mahdollisimman pian siten, että ajoneuvo- ja polttoaineverotusta kehitetään hiilidioksidipäästöt huomioon ottavaksi.

Lausuntonaan *valiokunta ilmoittaa, että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan painottaen erityisesti tarvetta varmistaa alkujaon oikeudenmukaisuus siten, että EU:n jäsenvaltiot eivät joudu maantieteellisen sijainnin perusteella eriarvoiseen asemaan.


1�0

Lausuntonaan *valiokunta ilmoittaa, että se yhtyy oikeudellista toimivaltaa koskevien säännösehdotusten osalta valtioneuvoston kantaan, että valiokunta puoltaa sellaisten säännösten ottamista asetukseen, jotka koskevat puolisoiden mahdollisuutta valita avio- ja asumuseroon sovellettava laki, ja että valtioneuvoston kannasta poiketen valiokunta ei muilta osin puolla ehdotetun kaltaista avio- ja asumuseroon sovellettavaa lakia koskevien säännösten yhdenmukaistamista.

UTP-lausunnon poikkeuksellinen ponsiUlkoasiainvaliokunnassa voi olla UTP-asiana käsiteltävänä myös muu kuin Euroopan unionin asioihin luettava ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskeva asia (ks. jaksot 5.26 ja 8.4). Tällöin ulkoasiainvaliokun-nalle annettavan lausunnon pontta muotoiltaessa noudatetaan, mitä lausunnon ponnesta sanotaan jak-sossa 10.1. Siten UTP-lausunnon ponsi voi näissä tapauksissa kuulua esimerkiksi seuraavasti:

Lausuntonaan *valiokunta esittää, että ulkoasiainvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon.


1�1

�.�� MINS�-lausunto

YleistäMINS-lausuntoa laadittaessa noudatetaan soveltuvin osin lausunnon laatimisesta annettuja säännöksiä, määräyksiä ja ohjeita ottaen kuitenkin huomioon, että lausunto annetaan valtioneuvostolle tai asianomai-selle ministeriölle.

Jos lausunnon kohteena olevaa asiaa on aiemmin käsitelty valiokunnan omana eli O-asiana, otetaan täs-tä maininta MINS-lausunnon viitetietoihin esimerkiksi seuraavasti: ”Valiokunta on käsitellyt asiaa aiem-min valiokunnan omana asiana (PEO 1/2007 vp).”

Lausunto numeroidaan juoksevasti valiokunnan omaan lausuntosarjaan kuuluvana, ja se julkaistaan val-tiopäiväasiakirjoissa, kuten muutkin lausunnot.

Tarvittaessa lausunto toimitetaan vastaanottajalle valiokunnan puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitta-malla kirjeellä.

Yleisesti merkittävä MINS-lausunto voidaan saattaa edustajien tietoon jakamalla se heille eduskunnan täysistunnossa.


1�2

MINS-lausunnon vakiojaottelu ja -otsikointiMINS-lausunnossa on asian tunniste- ja otsikkotietojen jälkeen maininta lausunnon osoittamisesta val-tioneuvostolle tai asianomaiselle ministeriölle. Lausunto jaotellaan ja otsikoidaan seuraavasti:


VALTIONEUVOSTON / *MINISTERIÖN SELVITYS



ERIÄVÄ MIELIPIDE

MINS-lausunnon ponsiMINS-lausunnon ponnen johdantolauseessa käytetään verbiä ”esittää” ja ponsi voidaan muotoilla esi-merkiksi seuraavasti:

Lausuntonaan *valiokunta esittää, että valtioneuvosto / *ministeriö ottaa edellä olevan huomioon.

Lausuntonaan *valiokunta esittää, että valtioneuvosto / *ministeriö ryhtyy toimenpiteisiin [tämän tai tuon asian toteuttamiseksi].

1��

10�VASTALAUSEEN�JA�ERIÄVÄN�MIELIPITEEN�� LAATIMINEN

10.1�Yleistä

Asian ratkaisevaan käsittelyyn osallistuneella valiokunnan jäsenellä on oikeus jättää mietintöön liitettä-väksi vastalause ja lausuntoon liitettäväksi eriävä mielipide, jos hän ei ole ratkaisevassa käsittelyssä yhtynyt valiokunnan asiasta yleensä tai jostakin sen yksityiskohdasta tekemään päätökseen (ks. jakso 6.2.10).

Suuren valiokunnan mietintöön saa sen sisällöstä poikkeavaa ehdotusta kannattanut jäsen liittää vasta-lauseen, jos mietintö on päätetty perustella. Suuren valiokunnan lausuntoon saa sen sisällöstä eri mieltä ollut jäsen liittää eriävän mielipiteen. (SuVTJ 20 §:n 1 mom.)

Vastalauseen ja eriävän mielipiteen tulee vastata sen allekirjoittajan asian ratkaisevassa käsittelyssä edus-tamaa kantaa (TJ 42 §:n 3 mom.). Valiokunnan jäsen ei näin ollen saa samassa asiassa osallistua keske-nään ristiriitaisten vastalauseiden tai eriävien mielipiteiden jättämiseen.

Vastalausetta ja eriävää mielipidettä laadittaessa noudatetaan soveltuvin osin mietinnön ja lausunnon laa-timisesta annettuja säännöksiä, määräyksiä ja ohjeita.

Valiokunnan kannasta poikkeavat ehdotukset on kirjallisessa vastalauseessa tai eriävässä mielipiteessä esitettävä ponnen muodossa, jollei niissä rajoituta ainoastaan eriävän käsityksen yleisluonteiseen ilmai-semiseen (TJ 42 §:n 1 mom.).

Vastalauseet tai eriävät mielipiteet voidaan numeroida esimerkiksi niiden jättämisjärjestyksessä taikka ryhmien suuruuden tai asiakirjojen mahdollisten keskinäisten viittaussuhteiden osoittamassa järjestyk-sessä.

Valiokunnan sihteeri tarkastaa, että vastalause / eriävä mielipide vastaa sen allekirjoittajien asian ratkaise-vassa käsittelyssä edustamaa kantaa ja että vastalause / eriävä mielipide on muodoltaan oikein laadittu.

10�Vastalauseen�ja�eriävän�mielipiteen�laatiminen

1��

10.2�Vastalauseen�laatiminen

Vastalauseen vertailukohteena on valiokunnan mietintö.

Vastalause sisältää perustelut ja tarvittaessa ehdotuksen asian ratkaisemiseksi. Jaksot otsikoidaan:

VASTALAUSE Perustelut Ehdotus


Perusteluissa esitetään lyhyesti syyt, joiden vuoksi vastalauseen tekijä on päätynyt valiokunnan kannas-ta eriävään käsitykseen. Eriävä käsitys voi koskea mietinnön perusteluja tai päätösehdotuksia tai molem-pia.

Vastalauseeseen otetaan ehdotus, jollei vastalauseessa rajoituta vain yleisluonteisen eriävän käsityksen il-maisemiseen. Vastalauseen ehdotus laaditaan mietinnön päätösehdotuksen tapaan ponnen muotoon, jossa voidaan tarvittaessa viitata asianomaisten apuotsikoiden alla esitettäviin vastalauseen muutos- tai lausumaehdotuksiin tai vastaaviin.

Vastalause voi sisällöltään olla myös pelkkä toteamus siitä, että vastalauseen allekirjoittaja yhtyy koko-naan tai osittain asiasta jätettyyn johonkin toiseen vastalauseeseen.

Vastalauseeseen sisällytetty ehdotus on eduskunnan työjärjestyksen 53 §:n 4 momentissa ja 58 §:ssä tarkoi-tetussa mielessä asian ”asiakirjoissa”. Vastalauseeseen sisältyvä ehdotus voi siten tulla asiakirjoissa olevana täysistunnossa äänestettäväksi eikä edustajan ole tätä varten tarpeen jättää erikseen kirjallista ehdotus-ta keskuskansliaan. Budjettimietintöön jätetyissä vastalauseissa olevat ehdotukset on kuitenkin käytän-nössä omaksutun menettelyn mukaan vielä erikseen aktivoitava keskuskansliaan jätettävällä kirjallisella ehdotuksella äänestettäviksi.


1��

Valiokunnan mietinnön perusteluihin kohdistuvan vastalauseen ponnessa ehdotetaan, että valiokunnan mietinnön perusteluista poistetaan tietty, vastalauseessa yksilöity kohta tai sitä muutetaan taikka että mie-tinnön perusteluihin lisätään tietty kannanotto.

Säädöstekstiin kohdistuvan vastalauseen ponnessa ehdotetaan säädösehdotus valiokunnan kannasta poi-keten hyväksyttäväksi muuttamattomana tai hylättäväksi taikka hyväksyttäväksi vastalauseessa ehdotetun mukaisesti muutettuna. Vastalauseessa voidaan ehdottaa myös uutta lakiehdotusta hyväksyttäväksi.

Vastalauseen ponsi voidaan muotoilla esimerkiksi seuraavasti:

Edellä olevan perusteella ehdotan / ehdotamme, että valiokunnan mietinnöstä (XyVM 1/2007 vp) poistetaan näin kuuluva perusteluteksti: ”Mietinnön perusteluteksti.”,

että valiokunnan mietinnöstä (XyVM 1/2007 vp) poistetaan yksilöity kappale, että valiokunnan mietinnön (XyVM 1/2007 vp) yksilöidyt kappaleet muutetaan kuulumaan seuraavasti: ”Vastalauseen perusteluteksti.”

että valiokunnan mietinnön (XyVM 1/2007 vp) yksilöityyn kohtaan lisätään perusteluteksti seuraavasti: ”Vastalauseen perusteluteksti.”

että valiokunnan mietinnön (XyVM 1/2007 vp) perusteluja muutetaan (Vastalauseen muutosehdotukset),

että lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana,

että lakiehdotus hylätään,


1��

että lakiehdotus hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena paitsi 7 § muutettuna seuraavasti: ”Säädösteksti.”

että lakiehdotus hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena paitsi 7 §:n 5 momentti poistetaan,

että lakiehdotus hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena paitsi 7 ja 8 § muutettuina (Vastalauseen muutosehdotukset),

että lakiehdotus hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena paitsi 7 ja 8 § muutettuina kuten vastalauseessa 1 sekä 9 § muutettuna seuraavasti: ”Säädösteksti.”

että 1. ja 2. lakiehdotus hyväksytään muutettuina (Vastalauseen muutosehdotukset),

että hyväksytään uusi lakiehdotus (Vastalauseen uusi lakiehdotus),

että eduskunta ei hyväksy hallituksen esityksessä tarkoitettua sopimusta,

että hyväksytään yksi lausuma (Vastalauseen lausumaehdotus),

että hyväksytään vastalauseeseen 2 sisältyvä 1. ja 3. lausumaehdotus,

että valiokunnan lausumaehdotus hylätään.


1��

Vastalauseeseen sisällytetään säädösehdotus, jos vastalauseessa ehdotetaan valiokunnan mietinnön mu-kaiseen säädöstekstiin muutoksia. Yleensä riittää, että vastalauseeseen otetaan vain ne säädöstekstin osat, joista vastalauseessa ehdotetaan päätettäväksi toisin kuin mietinnössä. Jos vastalauseessa kuitenkin ehdo-tetaan valiokunnan mietinnön mukaisen säädöksen asemesta hyväksyttäväksi kokonaan toisensisältöinen säädös esimerkiksi hallituksen esityksen käsittelyyn yhdistetyn lakialoitteen pohjalta, tulee vaihtoehtoisen säädöstekstin sisällön käydä esimerkiksi vertailutietojen avulla kokonaisuudessaan ilmi vastalauseesta.

Säädösehdotuksen laadinnassa noudatetaan mietinnön säädösehdotuksen kirjoittamisesta annettujen oh-jeiden lisäksi seuraavia kirjoitusohjeita.

Säädöstekstin muutoksia, lisäyksiä ja poistoja verrataan valiokunnan mietinnössä olevaan säädösteks-tiin. Tekstin kursivoinneilla ja (poist.) –merkinnöillä ilmaistaan vastalauseessa siten vertailutietoja suh-teessa valiokunnan mietintöön.

Valiokunnan mietintöön taikka hallituksen esitykseen tai muuhun vireilletuloasiakirjaan verrattuna muuttamattomina hyväksyttäviksi ehdotettavat säädöksen kohdat (osat, luvut, pykälät, momentit, koh-dat) ilmaistaan vastalauseessa vertailukohteesta riippuen seuraavasti: ”(Kuten XyVM), ”(Kuten HE)”, ”(Kuten PNE)” tai ”(Kuten LA)”. Vertailutiedoksi voidaan merkitä myös samassa asiassa jätetty toinen vastalause: (”Kuten vastalause 1”).


1�8

Edellä olevan perusteella ehdotan / ehdotamme, että lakiehdotus hyväksytään muutoin *valiokunnan mietinnön mukaisena pait-si 32 § muutettuna seuraavasti:

32 § Otsikko

(1 mom. poist.) (2 mom. kuten vastalause 1) (3 mom. kuten XyVM:n 2 mom.) Vastalauseessa ehdotetaan seuraavaa valiokunnan mietinnön mukaista momenttia osin muutettavaksi. (5 mom. kuten HE)

Vastalauseessa pykälään ehdotetaan vielä otettavaksi mietintöön ja pohjaesitykseenkin verrattuna kokonaan uusi 6 momentti. (Uusi) __________

Edellä olevan perusteella ehdotan / ehdotamme että lakiehdotus hyväksytään muutettuna (Vastalauseen muutosehdotus).

Vastalauseen muutosehdotus

[Laki][nimike]

[Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään]



1��

AllekirjoitustiedotVastalauseen päiväys on sama kuin mietinnössä, vaikka vastalause olisi jätetty jonakin muuna ajankoh-tana (valiokunta päättää vastalauseen jättämisajasta; ks. jakso 6.2.10).

Vastalauseen allekirjoitukset merkitään päiväyksen alle. Kunkin allekirjoittajan nimen jälkeen merkitään ryhmätunnus.

Vastalauseen allekirjoitusoikeus on sellaisella edustajalla, joka on asian ratkaisevassa käsittelyssä edusta-nut vastalauseen mukaista, valiokunnan kannasta poikkeavaa käsitystä.

10.��Eriävän�mielipiteen�laatiminen

Eriävän mielipiteen vertailukohteena on valiokunnan lausunto.

Eriävä mielipide sisältää perustelut ja tarvittaessa ponnen muotoon laaditun mielipiteen asiasta. Eriä-vä mielipide voidaan laatia myös suppeaksi kannanotoksi ilman varsinaisia perusteluja tai yleisluontei-sesti perustelluksi kannanotoksi ilman ponsimuotoista mielipidettä taikka pelkäksi toteamukseksi sii-tä, että eriävän mielipiteen allekirjoittaja yhtyy kokonaan tai osittain asiasta jätettyyn johonkin toiseen eriävään mielipiteeseen. Jos eriävä mielipide sisältää perustelut ja ponsimuotoisen mielipiteen, jaksot ot-sikoidaan:

ERIÄVÄ MIELIPIDE Perustelut Mielipide



1�0

Perusteluissa esitetään lyhyesti syyt, joiden vuoksi eriävän mielipiteen tekijä on päätynyt valiokunnan lau-sunnossa ilmaistusta jostakin kannasta eriävään käsitykseen. Ponnen muotoon laadittavassa mielipiteessä esitetään laatijan oma ehdotus asiasta.

Mielipide

Edellä olevan perusteella esitän / esitämme, että lakiehdotuksen 6 §:n 1 momenttia muutetaan seuraavasti: ”Säädösteksti.”

Edellä olevan perusteella esitän / esitämme, että lakiehdotus hylätään.

Edellä olevan perusteella esitän / esitämme, että lakiehdotuksesta poistetaan sen 6 §.

Edellä olevan perusteella esitän / esitämme, että eduskunta ei hyväksy hallituksen esityksessä tarkoitettua sopimusta ja että lakiehdotus hylätään.

Edellä olevan perusteella esitän / esitämme, että (ao. mietintö)valiokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi lausuman (Eriävän mielipiteen lausumaesitys).

Edellä olevan perusteella esitän / esitämme, että momentille xx.yy lisätään miljoona euroa tähän tai tuohon tarkoitukseen ja että valtiovarainvaliokunta muutoin ottaa edellä olevan huomioon.

Edellä olevan perusteella esitän / esitämme, että ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston säädökseksi ei puolleta ja että suuri valiokunta muutoin ottaa edellä olevan huomioon.


1�1

AllekirjoitustiedotEriävän mielipiteen päiväys on sama kuin valiokunnan lausunnossa, vaikka eriävä mielipide olisi jätetty jonakin muuna ajankohtana (valiokunta päättää eriävän mielipiteen jättämisajasta ks. 6.2.10).

Eriävän mielipiteen allekirjoitukset merkitään päiväyksen alle. Kunkin allekirjoittajan nimen jälkeen mer-kitään ryhmätunnus.

Eriävän mielipiteen allekirjoitusoikeus on sellaisella edustajalla, joka on asian ratkaisevassa käsittelyssä

edustanut eriävän mielipiteen mukaista, valiokunnan kannasta poikkeavaa käsitystä.

1�2

11� VALIOKUNNAN�ASIAKIRJAT,�JULKISUUS�JA�� VAITIOLO�11.1�Valiokunnan�asiakirjat

Esityslista ja päiväjärjestysErikoisvaliokunnan kokoukseen laaditaan esityslista ja suuren valiokunnan kokoukseen päiväjärjestys (ks. jakso 4.1).

Pöytäkirja (linkki pöytäkirjan laatimisohjeisiin)Valiokunnan kokouksesta laaditaan pöytäkirja (TJ 43 §:n 1 mom.), joka tallennetaan yleisön saataville tie-toverkkoon (TJ 43 a §:n 1 mom.). Pöytäkirjaan merkitään:

läsnä olleet jäsenet ja sihteeri / -tkuullut asiantuntijattehdyt ehdotuksetäänestykset javaliokunnan päätökset.

Pöytäkirjat numeroidaan valtiopäivittäin. Pöytäkirja aloitetaan johdanto-osalla, johon merkitään:

kokouksen alkamisaika ja päättymisaika sekä kokouksen pitopaikka, jos se on eduskunnan ulko-puolellakokouksen puheenjohtaja ja muut kokouksessa läsnä olleet, myös sihteeri ja erikoisvaliokunnan ko-kouksessa mahdollisesti ollut tulkkiosittain läsnä olleiden kohdalle merkitään valtiovarainvaliokuntaan lukuun ottamatta erikseen ne pöytäkirjan pykälät, joiden käsittelyssä ao. jäsen on ollut koko ajan, ja erikseen ne pykälät, joiden käsittelyssä hän on ollut vain osittain läsnä.

•••••

•

•

•

jaana.holmberg

Highlight

11�Valiokunnan�asiakirjat,�julkisuus�ja�vaitiolo

1��

Pöytäkirjan tekstiosaan merkitään:

nimenhuudon toimittaminen ja läsnä olleiden lukumääräerikoisvaliokunnassa voidaan nimenhuudossa läsnä olleeksi merkitä täysistuntokäytännön tapaan valiokunnan jäsen, joka saapuu kokoukseen 15 minuutin kuluessa sen avaamisesta, jollei kokoukses-sa sitä ennen tehdyistä päätöksistä muuta johdu (vrt. TJ 47 §:n 2 mom. ja SuVTJ 9 §:n 2 mom.)suuressa valiokunnassa ei noudateta em. 15 minuutin sääntöä, vaan kokoukseen saapuvat ja siel-tä poistuvat jäsenet ja varajäsenet merkitään pöytäkirjaan asia- ja päätöskohdan tarkkuudella, jot-ta pöytäkirjasta on todennettavissa ketkä ovat osallistuneet päätöksentekoon tai olleet läsnä esimer-kiksi valtioneuvostoa kuultaessakokouksen päätösvaltaisuus (ks. jakso 4.2); jos kokous menettää kokouksen aikana päätösvaltaisuu-tensa, se mainitaan; jos päätösvaltaisuus saavutetaan vasta kokouksen alkamisen jälkeen, tämä mai-nitaanjokainen kokouksessa käsitelty asia; kukin asia otsikoidaan erikseen, yleisimmin vireilletuloasiakir-jan tai -asiakirjojen mukaan, ja otsikon alle pöytäkirjaan merkitään asian käsittelyvaihe, kokoukses-sa tapahtunut sekä tieto asian käsittelyn keskeyttämisestä tai päättymisestätieto valiokunnan kuulemista asiantuntijoista ja heidän mahdollisesti antamistaan kirjallisista muis-tioista, jotka liitetään asian asiakirja-aktiinilmoitusasiatpuheenjohtajan vaihtuminen kesken kokouksenpäätös seuraavan kokouksen ajankohdasta (ks. jakso 4.1)

Päätösvallattoman kokouksen tapahtumien merkitsemisessä noudatetaan niukkaa kirjaamistapaa. Pöy-täkirjaan merkitään tiedot ilmoitusasioista samoin kuin valiokunnan kuulemista asiantuntijoista. Tieto-ja asian epävirallisista käsittelyistä voidaan merkitä pöytäkirjaan siinä määrin kuin kirjaamista pidetään tarpeellisena.

Pöytäkirjaan liitetään nimenhuudon mukaan toimitetussa äänestyksessä (ks. jakso 4.3) käytetyt äänes-tyslistat.

Pöytäkirjan varmentaa sihteeri allekirjoituksellaan.

••

•

•

•

•

•••


1��

Asiakirja-aktitValiokunnan asian käsittelyä varten saamat tai valmistamat asiakirjat säilytetään koottuina akteina. Asia-kirja-aktiin otetaan ainakin seuraavat asiakirjat:

valiokunnan toiselle valiokunnalle osoittamat lausuntopyynnötvaliokunnalle kirjallisesti jätetyt asiantuntijamuistiotmietintö- tai lausuntoluonnos sekä tarvittaessa lopullinen mietintö tai lausunto samoin kuin vasta-lauseet ja eriävät mielipiteetmuut muistiot, yhteenvedot ja ministeriön vastineetmuut valiokunnalle saapuneet ja valiokunnan lähettämät asiakirjat tarpeen mukaandiaariote

Valiokunnalle sähköisinä toimitetut asiantuntijalausunnot ja muut käsittelyasiakirjat liitetään asiakirja-aktiin paperitulosteina. Aktiin mahdollisesti sisältyvät salassa pidettävät asiakirjat merkitään siten, että ne erottuvat selvästi muista asiakirjoista (ks. jakso 12.3).

Diariointi ja arkistointi erikoisvaliokunnissaValiokunnassa käsiteltävät asiat merkitään valiokunnan diaariin.

Valiokunnalle saapuvia asioiden käsittelyyn liittymättömiä kansalaiskirjeitä ja muita vastaavia viestejä ei merkitä diaariin eikä arkistoida. Sama koskee yksityisten henkilöiden sekä erilaisten järjestöjen ja yhtei-söjen oma-aloitteisesti valiokunnalle lähettämiä kannanottoja.

Valiokunnan pöytäkirjat luovutetaan arkistointia varten eduskunnan kirjastoon, joka hoitaa eduskunnan kirjastosta annetun lain (983/1984) 2 §:n mukaan eduskunnan arkistoa.

Arkistoinnista on tarkempia säännöksiä ja määräyksiä eduskunnan arkistotoimen johtosäännössä sekä eduskunnan arkistosäännössä, joka sisältää muun muassa arkistonmuodostussuunnitelman.

•••

•••


1��

11.2�Valiokunnan�kokousten�luottamuksellisuus

Kokousten ei-julkisuusValiokuntien kokoukset eivät pääsäännön mukaan ole julkisia (PL 50 §:n 2 mom.). Valiokunnan jäsenten, varajäsenten ja virkamiesten ohella kokouksissa voivat olla läsnä eduskunnan puhemies ja varapuhemie-het, joilla on työjärjestykseen pohjautuva läsnäolo-oikeus (TJ 36 §:n 1 mom.), sekä valiokunnan kuulta-vaksi kutsumat asiantuntijat (TJ 37 §:n 1 mom.). Esimerkiksi ministerit voivat osallistua valiokunnan ko-kouksiin ainoastaan asiantuntijoina valiokunnan pyynnöstä (PNE 1/1999 vp, s. 22/I).

Valiokuntien kokousten ei-julkisen luonteen avulla pyritään antamaan mahdollisuus valmistella asioita valiokunnassa luottamuksellisten neuvottelujen ja tietojenvaihdon ilmapiirissä. Valiokunnan kokouksis-sa käydyistä keskusteluista ei valiokuntakäsittelyn tuloksellisuuden turvaamiseksi yleensä anneta tietoja julkisuuteen edes asian valmistuttua valiokunnasta. Tämä ei kuitenkaan estä käsittelemästä täysistunto-keskustelussa tarvittaessa myös valiokuntakäsittelyn eri vaiheita. (HE 1/1998 vp, s. 99/I) Jopa yksittäisten kokouspuheenvuorojen selostaminen saattaa osoittautua välttämättömäksi tietojen oikaisemiseksi täys-istuntokeskustelussa.

Valiokunnan kokousten ei-julkisesta luonteesta johtuu, että vielä keskeneräisen asian käsittelyasiakir-joista ja siitä valiokuntakäsittelyn aikana saaduista tiedoista jäsenet eivätkä virkamiehet saa kertoa ulko-puolisille. On toisaalta selvää, ettei jonkin asian vireilläolo valiokunnassa saa merkitä jäsenille asiatonta rajoitusta osallistua poliittiseen keskusteluun. Valiokunnan sihteeri voi lisäksi tarpeen mukaan yleisesti luonnehtia kuultavaksi kutsutulle tai asianomaisen ministeriön edustajalle, millaisia seikkoja on noussut esille asian kuulemisissa. Valiokunnan saamista asiantuntijalausunnoista on vakiintuneesti voitu hank-kia vastine ao. ministeriöltä.

Eduskuntaryhmällä, joka ei ole edustettuna valiokunnassa tai sen jaostossa, on oikeus saada jäljennös vie-lä keskeneräisen asian käsittelyasiakirjoista, jos ne eivät ole salassa pidettäviä (TJ 43 a §:n 1 mom.). Käy-tännössä eduskuntaryhmä voi esimerkiksi nimetä keskuudestaan henkilön, joka on oikeutettu saamaan tietoja tietyssä valiokunnassa kesken olevista asioista. Nimetty henkilö voi olla myös eduskuntaryhmän työntekijä. (PNE 1/1999 vp, s. 25/I).


1��

Valiokunnan jäsenet ja varajäsenet saavat ilman valiokunnan lupaa selostaa keskeneräisen asian käsitte-lyä ja siihen kuuluvia asiakirjojakin eduskuntaryhmänsä suljetussa kokouksessa siltä osin kuin kysymys ei ole asiakirjan salassapidosta johtuvan tai valiokunnan määräykseen perustuvan vaiteliaisuuden (ks. jak-sot 12.3 ja 12.4) piiriin kuuluvista seikoista. Tällöin on korostettava tietojen olevan luottamuksellisia niin kauan kuin asian valiokuntakäsittely on kesken.

Julkinen kuulemiskokousValiokunta voi määrätä kokouksensa julkiseksi siltä osin kuin valiokunta hankkii tietoja asian käsittelyä varten (PL 50 §:n 2 mom.) eli kuulee asiantuntijoita. Tämä mahdollisuus pitää julkisia kokouksia koskee sekä asiaa valmistelevasti käsittelevää valiokuntaa että sille lausunnon antavaa valiokuntaa. Julkiseksi voi-daan määrätä myös kokouksen sellainen osa, jossa kuullaan asiantuntijoita valiokunnan ns. selvitysme-nettelyssä itse vireille paneman asian johdosta.

Jos valiokunta määrää asiantuntijoiden kuulemisen julkiseksi, on valiokunnan myös päätettävä, mitä julkisuus tarkoittaa. Päätös voi koskea kaikkia kuulemisia jossakin asiassa tai olla kokouskohtainen. On mahdollisesti ratkaistava myös, mitä kyseiseen asiaan kuuluvaa aineistoa pidetään saatavilla julkisessa kokouksessa. Kuulemisen julkisuus voidaan toteuttaa pitämällä kokous avoimena yleisölle tai ainoastaan kutsutuille, esimerkiksi tiedotusvälineiden edustajille. Kokouksen julkisessa osassa noudatetaan valiokun-nan suljetun kokouksen menettelytapoja (esim. puheenvuorojen myöntäminen ja käyttäminen). Valio-kunta voi kuitenkin suostua siihen, että kokousta valokuvataan, nauhoitetaan sekä kuvaa ja ääntä muu-toin tallennetaan ja siirretään teknisin menetelmin.

Julkista kuulemista ei ole syytä käyttää, jos tiedetään kuulemisessa tulevan esille arkaluonteisia tai muu-toin luottamuksellisia seikkoja. Asiantuntijan on hyväksyttävää esimerkiksi mahdolliseen vaitiolovelvol-lisuuteensa vedoten kieltäytyä esiintymästä kokouksen julkisessa osassa.


1��

11.��Valiokunnan�asiakirjojen�julkisuus

Julkisuus pääsääntöValiokunnan pöytäkirjat ja niihin liittyvät muut asiakirjat ovat perustuslain nojalla julkisia, jollei välttä-mättömien syiden vuoksi eduskunnan työjärjestyksessä toisin säädetä tai valiokunta jonkin asian osal-ta toisin päätä (PL 50 §:n 2 mom.). Yleissäännökset valiokunta-asiakirjojen julkisuuden rajoittamisesta ovat työjärjestyksessä.

Valiokunnan pöytäkirjat tulevat julkisiksi, kun ne tallennetaan yleisön saataville tietoverkkoon (TJ 43 a §:n 1 mom.). Tarkoitus on, että pöytäkirja tallennetaan verkkoon mahdollisimman pian kokouksen jäl-keen samaan tapaan tarkistamattomana versiona kuin esimerkiksi valmistuneet mietinnöt ja lausunnot odottamatta niiden lopullista viimeistelyä.

Valiokunnan kokoussuunnitelmat ja kokousten esityslistat ovat heti julkisia. Ne tallennetaan käytännös-sä eduskunnan verkkosivuille.

Asian käsittelyasiakirjat tulevat – Euroopan unionin asioiden käsittelyasiakirjoja koskevin poikkeuksin – julkisiksi vasta, kun asia on valiokunnassa käsitelty loppuun. Käsittelyasiakirjoja ovat esimerkiksi va-liokunnassa kuultujen asiantuntijoiden jättämät muistiot ja valiokunnan sihteerin laatimat erilaiset selvi-tykset (ks. jakso 13.4). Kuulemismuistiot eivät tule julkisiksi ennen asian käsittelyn päättymistä siinäkään tapauksessa, että ne toimitetaan esittelevälle ministeriölle kommentoitavaksi tai vastineen esittämiseksi. Niiden samoin kuin ministeriön vastauksen julkiseksi tulo on sidoksissa asian käsittelyn valmistumiseen valiokunnassa. Asian tultua valiokunnassa loppuun käsitellyksi myös ne edustajat, jotka eivät ole valio-kunnan jäseniä tai varajäseniä, samoin kuin ulkopuoliset voivat halutessaan tutustua valiokunnan käy-tössä olleeseen kirjalliseen aineistoon.

Euroopan unionin asian käsittelyasiakirjojen julkisuudesta säädetään erikseen suuren valiokunnan työ-järjestyksessä. Nämä käsittelyasiakirjat tulevat julkisiksi välittömästi sen suuren valiokunnan kokouksen jälkeen, jossa ne on merkitty saapuneiksi (SuVTJ 6 §:n 1 mom.). On luontevaa noudattaa samaa sääntöä asiakirjan julkiseksitulosta myös erikoisvaliokunnassa, jos sama asiakirja kuuluu siellä käsiteltävään asi-aan. − Jos kyseisessä asiassa kuitenkin noudatetaan vaiteliaisuutta suuren valiokunnan päätöksen tai val-


1�8

tioneuvoston pyynnön perusteella (ks. jakso 12.4), ovat käsittelyasiakirjat salassa pidettäviä, kunnes pää-tös vaiteliaisuudesta on kumottu (SuVTJ 6 §:n 2 ja 3mom.).

Valiokunnat saavat kansalaisilta erilaisia kirjeitä. (Poist.) Kansalaiskirjeet eivät ole sellaisia asiakirjoja, joi-ta perustuslain tai työjärjestyksen säännökset valiokunnan asiakirjojen julkisuudesta koskevat.

Salassa pidettävät asiakirjatEräät valiokuntien asiakirjat on säädetty salassa pidettäviksi eduskunnan työjärjestyksessä (TJ 43 a §:n 2 mom.). Valiokuntien tehtävänä on soveltaa näitä säännöksiä itsenäisesti. On huomattava, että esimer-kiksi jossakin ministeriön asiakirjassa oleva salassapitomerkintä ei vielä sellaisenaan johda tuon asiakirjan salassapitoon myös valiokunta-asiakirjana, koska ministeriön merkintä on tehty sellaisen säädöksen poh-jalta, jota ei sovelleta valiokunnan asiakirjoihin. Salassapitoa koskeva kysymys on valiokunnassa yleensä syytä merkitä pöytäkirjaan ja sen ratkaisu on tarpeen mukaan perusteltavakin.

Asiakirja on ensiksikin salassa pidettävä, jos tiedon antaminen siitä aiheuttaisi merkittävää vahinkoa Suo-men kansainvälisille suhteille tai pääoma- ja rahoitusmarkkinoille.

Salassa pidettävä on myös sellainen asiakirja, joka sisältää tietoja liike- tai ammattisalaisuudesta taikka henkilön terveydentilasta tai hänen taloudellisesta asemastaan, jos tiedon antaminen siitä aiheuttaisi mer-kittävää haittaa tai vahinkoa. Tähän ryhmään kuuluvan asiakirjan salassa pidettävyys kuitenkin väistyy, jos huomattava yhteiskunnallinen tarve vaatii asiakirjan julkisuutta.

Valiokunta voi lisäksi päättää muusta kuin edellä mainitusta välttämättömästä syystä, että jokin asiakirja on salassa pidettävä (PL 50 §:n 2 mom. ja TJ 43 a §:n 2 mom.). Valiokunta-asiakirjojen julkisuuden rajoi-tukset voivat ainoastaan toissijaisesti ja poikkeuksellisesti perustua valiokunnan päätökseen yksittäista-pauksessa (PeVM 10/1998 vp, s.17/I). Tulkinnallisina lähtökohtina syyn välttämättömyyden arvioinnissa tulee olla vastaavanlaiset syyt kuin perustuslain 12 §:n 2 momentin mukaan vaaditaan lailla säädettäviltä rajoituksilta viranomaisen hallussa olevien asiakirjojen julkisuudelle (HE 1/1998 vp, s. 99).

Salassa pidettäviä ovat vielä sellaiset asiakirjat, jotka kuuluvat valiokunnan päättämän vaiteliaisuuden pii-riin (TJ 43 a §:n 3 mom.; ks. seuraavaa jaksoa 12.4).


1��

Salassa pidettävän asiakirjan salassapitoaika määräytyy samoin perustein kuin julkisuuslain 31 §:ssä sää-detään (TJ 43 a §:n 4 mom.) ja on 25 vuotta, jollei valiokunta päätä lyhyemmästä ajasta.

Salassa pidettävään valiokunta-asiakirjaan tehdään merkintä sen salassapidosta sekä salassapitoajasta, jos valiokunta on päättänyt siitä. Merkinnästä tulee ilmetä, miltä osin asiakirja on salassa pidettävä ja mi-hin säännökseen salassapito perustuu. Asiakirjassa mahdollisesti olevat muun viranomaisen merkinnät asiakirjan salassa pidettävyydestä on sekaannusten välttämiseksi suositeltavaa peittää. Salassa pidettävää asiakirjaa ei saa jakaa valiokunnalle eikä toimittaa asiantuntijoille tai muullekaan asiakirjaan oikeutetul-le ilman salassapitomerkintää.

11.��Vaitiolovelvollisuus

Vaitiolovelvollisuuden perusteetJos asiakirja on salassa pidettävä (ks. jakso 12.3), johtuu tästä asiakirjaan kohdistuva vaitiolovelvollisuus.

Kaikilla valiokunnilla on perustuslain nojalla toimivalta perustaa vaitiolovelvollisuus. Valiokunnan jä-senen on näet noudatettava sitä vaiteliaisuutta, jota valiokunta katsoo välttämättömästä syystä asian eri-tyisesti vaativan (PL 50 §:n 3 mom.). Tällä perusteella valiokunta voi tietyssä asiassa määrätä jäsentensä noudatettavaksi vaitiolovelvollisuuden, jolloin valiokunta myös päättää, mihin tuo velvollisuus kohdis-tuu (esim. suulliset lausunnot valiokunnalle ja valiokunnassa käydyt keskustelut tai tiettyä asiaa koskevat tiedot) ja kauanko se kestää (esim. kyseisen asian käsittelyn ajan valiokunnassa). Kysymyksessä on aina asiakohtainen määräys.

Suomen kansainvälisten suhteiden ja Euroopan unionin asioiden käsittelyssä ulkoasiainvaliokunnalla ja suurella valiokunnalla on erityinen toimivalta määrätä vaitiolovelvollisuus. Tällaisissa asioissa valio-kunnan jäsenten on noudatettava sitä vaiteliaisuutta, jota ulkoasiainvaliokunta tai suuri valiokunta val-tioneuvostoa kuultuaan on katsonut asian laadun vaativan (PL 50 §:n 3 mom. in fine). Tarve vaitiolon noudattamiseen tulee yleensä esille valtioneuvoston aloitteesta. Valtioneuvoston vaiteliaisuuspyyntöä noudatetaankin, kunnes ulkoasiainvaliokunta tai suuri valiokunta on tehnyt päätöksen pyynnön johdos-ta (TJ 43 a §:n 3 mom. ja SuVTJ 6 §:n 2 mom.).


180

Kysymyksessä on poikkeus kaikkia valiokuntia koskevaan yleissäännökseen. Poikkeussäännöksen pe-rusteella ulkoasiainvaliokunta ja suuri valiokunta voivat määrätä säännöksen asialliseen soveltamisalaan kuuluvissa tilanteissa vaitiolovelvollisuuden, joka koskee paitsi niiden omia jäseniä myös muiden samaa asiaa käsittelevien valiokuntien jäseniä. Tällainen määräys on siksi saatettava asianomaisten erikoisva-liokuntien tietoon.

Vaitiolovelvollisuuden merkitysVaitiolovelvollisuus tarkoittaa asiakirjan salassa pidettävän sisällön ilmaisukieltoa ja esittämiskieltoa. lmaisukiellon on katsottava koskevan myös sellaista tietoa, joka asiakirjaan merkittynä olisi salassa pidet-tävä (vrt. julkisuuslain 23 §:n 1 mom.).

Vaitiolovelvollisuus koskee niin valiokunnan jäseniä ja virkamiehiä kuin muitakin, jotka esimerkiksi valiokunnan kokouksessa ovat saaneet tietää seikan, johon nähden noudatetaan vaiteliaisuutta. Puheen-johtajan tulee tarpeen mukaan muistuttaa vaitiolovelvollisuudesta valiokunnan kokouksessa.

Salassa pidettävään asiakirjaan kohdistuva vaitiolovelvollisuus on lähtökohtaisesti voimassa asiakirjan salassapitoajan. Eduskunta voi kuitenkin pitäessään sitä tarpeellisena päättää, että valiokuntaan kuulu-mattomat edustajat saavat käytettäväkseen salassa pidettävät valiokunta-asiakirjat. Jos eduskunta tämän lisäksi päättää, että salassa pidettävä asiakirja saadaan julkaista julkisessa täysistunnossa, asiakirjan sa-lassapito lakkaa. Sen sisältämien tietojen ilmaiseminen ei enää tämän jälkeen ole kiellettyä. Eduskun-ta voi myös pysyttää asiakirjan salassa pidettävänä päättämällä käsitellä asian suljetuin ovin (PL 50 §:n 1 mom.). Tällöin asiakirjan tietoja saa ilmaista suljetussa täysistunnossa mutta sen ilmaiseminen ulko-puolisille säilyy kiellettynä.

Jos valiokunta ei ole rajannut määräämäänsä vaiteliaisuutta asian valiokuntakäsittelyn aikaan, vaitiolovel-vollisuus kestää valiokuntakäsittelyn päätyttyäkin. Esimerkiksi täysistunnossa käsiteltäväksi tulevassa asi-assa se kestää siihen saakka, kun eduskunta on ryhtynyt käsittelemään asiaa julkisessa täysistunnossa. Jos eduskunta kuitenkin päättää, että kyseinen asia käsitellään suljetuin ovin, valiokunnan määräämä vaitiolo-velvollisuus jatkuu eikä vaiteliaisuuden piiriin kuuluvia tietoja ja asiakirjoja saa ilmaista ulkopuolisille.


181

Jos vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluva seikka ilmaistaan luvattomasti asian käsittelyssä valtiopäivillä, esimerkiksi täysistunnossa, valiokunnassa, puhemiesneuvostossa, puhemiehistössä tai kansliatoimikun-nassa, eduskunta-aloitteessa, kysymyksessä, vastalauseessa tai eriävässä mielipiteessä, edustaja voidaan panna syytteeseen ainoastaan perustuslaissa säädetyn menettelyn mukaisesti. Tähän vaaditaan eduskun-nan päätös, jota on kannattanut 5/6 annetuista äänistä (PL 30 §:n 2 mom.). Jos sen sijaan vaiteliaisuu-den alainen tieto ilmaistaan ilman lupaa muussa kuin jonkin asian valtiopäiväkäsittelyn yhteydessä, ku-ten eduskuntaryhmässä, eduskunnan kahvilassa tai muualla kuin eduskunnan tiloissa, parlamentaarinen immuniteetti ei suojaa syytteen nostamiselta.

11.��Tallentaminen

Valiokunta voi päättää valiokunnan kokousten tallentamisesta sekä siitä, puretaanko ja miten tallenteita valiokunnan käyttöön.

Sihteeri voi oma-aloitteisesti tallentaa asiantuntijoiden kuulemista esimerkiksi muistinsa tueksi, kun kuul-tava ei ole jättänyt kirjallista muistiota valiokunnalle. Muutoin sihteeri voi tallentaa valiokunnan kokous-ta, jos se on tarpeen laajan tai menettelyn kannalta vaikean asian pöytäkirjaamiseksi taikka mietinnön tai lausunnon laatimiseksi tällaisessa asiassa.

Tallenteita ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen. Tallenteet on tyhjennettävä tai hävitettävä, kun tallen-nuksen tarkoitus on saavutettu.

11.��Kuulemisseminaari

Valiokunta voi käsitellä toimialaansa kuuluvia kysymyksiä seminaarityyppisessä tilaisuudessa. Se ero-aa valiokunnan kokouksen julkisesta osasta muun muassa siinä, että seminaarissa puheenvuoroja voivat käyttää yleisen kokouskäytännön mukaisesti muutkin kuin valiokunnan jäsenet ja kutsutut asiantuntijat. Seminaarista ei yleensä laadita pöytäkirjaa.


182

Valiokunnan tulee seminaarista päättäessään määritellä myös seminaarin osallistujat ja pitopaikat tur-vallisuusmääräykset huomioon ottaen. On huomattava, että kansanedustajille tarkoitettuja tilaisuuksia ei saa järjestää eduskunnassa samanaikaisesti täysistunnon eikä valiokuntien kokousten kanssa. Valiokunta voi kuitenkin järjestää muillekin kansanedustajille kuin jäsenilleen tarkoitetun tilaisuuden, jos se ajoit-tuu pääosin valiokunnalle varattuun kokousaikaan (kansliatoimikunnan päätös 16.6.2005; eduskunnan kokoustilojen käyttöä koskevat ohjeet).

Kuulemisseminaarin järjestäminen vaatii yleensä paljon käytännön järjestelyjä. Seminaarin järjestämis-tä arvioitaessa on harkittava,

riittävätkö valiokunnan kanslian voimavarat seminaarin järjestämiseen, kun sen ensisijaisena tehtä-vänä on pitää huoli siitä, että valtiopäiväasioiden käsittely valiokunnassa ei hidastu,onko tarpeen toimia yhteistyössä valiokunnan vastinministeriön kanssa tai pyytää sitä järjestämään seminaari, jayhteistyöstä sopimista kansainvälisten asioiden yksikön kanssa, jos kysymyksessä on kansainvälinen seminaari.

•

•

•


18�

11.��Valiokunnan�asioista�tiedottaminen

Keskeneräiset asiatValiokunnan keskeneräisistä asioista voidaan antaa tietoja ulkopuolisille yleensä vain valiokunnan luval-la. Valiokunnan on myös mahdollista päättää, että jostakin vireillä olevasta asiasta tiedotetaan erikseen valiokunnan sopimalla tavalla. − On kuitenkin syytä huomata, että yksittäisestä asiakirjasta, joka ei ole tullut vielä julkiseksi, saa antaa tiedon vain, jos on ilmeistä, ettei tiedon antamisella aiheuteta haittaa valio-kunnan päätöksenteolle (PNE 1/1999 vp, s. 25/I).

Valmistuneet asiat, matkat ym.Tiedottaminen valiokunnan toiminnasta hoidetaan tarpeen mukaan yhteistyössä eduskuntatiedotuksen kanssa. Eduskuntatiedotus auttaa valiokuntia tiedotustilaisuuksien järjestämisessä ja muussa yhteyden-pidossa tiedotusvälineisiin samoin kuin esimerkiksi tiedotteiden laatimisessa ja jakelussa.

18�

12�VALIOKUNNAN�KANSLIA�JA�SEN�TEHTÄVÄT

12.1�Valiokuntasihteeristö

Valiokuntasihteeristö kuuluu eduskunnan kansliaan, ja sen päällikkönä on eduskunnan apulaispääsih-teeri.

Valiokuntasihteeristön tehtävänä on huolehtia valiokuntien sihteeripalveluista sekä valiokunnissa käsitel-tävien asioiden valmistelusta ja siihen liittyvien avustavien toimintojen järjestämisestä.

Euroopan unionin toimielinten kanssa tapahtuvaa eduskunnan suhteiden hoitamista varten valiokunta-sihteeristössä on EU-sihteeristö. Kansliatoimikunta antaa tarkempia määräyksiä EU-sihteeristön tehtä-vistä. (Eduskunnan kanslian ohjesääntö 2 ja 14 §)

12.2�Valiokunnan�kanslia

Kanslian henkilöstöKullakin valiokunnalla on kanslia, johon kuuluvat valiokunnan sihteeri ja apulaissihteeri sekä osastosih-teeri ja valiokunta-avustaja. Valiokunnan kansliaan voi kuulua useampia apulaissihteereitä ja osastosih-teereitä sekä muutakin henkilöstöä.

Valiokunnan sihteeri ja apulaissihteeriValiokunnan sihteerinä toimii valiokuntaneuvos, jonka kansliatoimikunta valiokuntaa kuultuaan määrää valiokunnan sihteeriksi. Lisäksi valiokunnalla on yleensä apulaissihteerinä toimiva valiokuntaneuvos. Valiokunnalla voi toisaalta olla useampiakin apulaissihteereitä ja apulaissihteeri voi olla myös useamman valiokunnan yhteinen.

Valiokuntaneuvoksen virat ovat eduskunnan kanslian virkoja. Valiokuntaneuvokset nimittää kansliatoimi-kunta. Valiokunta haastattelee hakijoita ja tekee kansliatoimikunnalle esityksen valittavasta henkilöstä.

12�Valiokunnan�kanslia�ja�sen�tehtävät

18�

Kunkin vaalikauden alussa kansliatoimikunta määrää valiokuntia kuultuaan valiokuntaneuvokset erikoisvaliokuntien sihteereiksi ja apulaissihteereiksi enintään vaalikaudeksi kerrallaan. Jos valiokunnas-sa on useampia valiokuntaneuvoksia, määrätään yksi heistä valiokunnan sihteeriksi ja muut apulaissih-teereiksi. Määräystä voidaan muuttaa tai se voidaan peruuttaa kesken kauden.

Sivutoiminen sihteeriValiokunnalla voi olla sivutoiminen sihteeri tai apulaissihteeri. Sivutoimisen sihteerin nimittää kanslia-toimikunta samalla tavalla kuin päätoimisen sihteerin. Sivutoiminen sihteeri määrätään määräajaksi tai toistaiseksi, enintään kuitenkin vaalikaudeksi kerrallaan.

Valiokunnan osastosihteeriValiokunnan osastosihteerit ovat eduskunnan kanslian virkamiehiä. Virat täyttää eduskunnan pääsihteeri.

Valiokunta-avustajaValiokunta-avustajat ovat eduskunnan kanslian virkamiehiä. Virat täyttää eduskunnan pääsihteeri.

Valiokunta-avustaja hoitaa tehtäviään näiden yleisohjeiden ja valiokunnan sihteerin antamien ohjeiden mukaisesti.


18�

SijaisuusjärjestelytValiokunnan sihteerin ollessa tilapäisesti estynyt hänen tehtäviään hoitaa valiokunnan apulaissihteeri tai – jos valiokunnalla ei ole apulaissihteeriä – eduskunnan pääsihteerin enintään vaalikaudeksi kerrallaan vahvistaman sijaisuusluettelon perusteella määräytyvä sijainen. Valiokunnan sihteerin sijaisenkin ollessa estynyt eduskunnan apulaispääsihteeri määrää tilapäisen sijaisen hoitamaan valiokunnan sihteerin teh-täviä, kunnes sihteerin tai sijaisen este on lakannut.

Valiokuntien osastosihteerit hoitavat tilapäisen esteen sattuessa toistensa tehtäviä apulaispääsihteerin vah-vistaman sijaisuusluettelon mukaisesti.

Valiokunta-avustajat hoitavat tilapäisen esteen sattuessa toistensa tehtäviä.

EsimiesjärjestelytValiokunnan sihteeri hoitaa tehtäviään eduskunnan pääsihteerin ja apulaispääsihteerin johdolla ja val-vonnassa asianomaisten säännösten ja näiden yleisohjeiden sekä valiokunnan ja sen puheenjohtajan oh-jeiden mukaisesti.

Apulaispääsihteeri ohjaa ja valvoo sihteerien työskentelyä riittävän yhdenmukaisuuden saavuttamisek-si heidän tehtäviensä hoidossa. Valiokunnan sihteerin on tarvittaessa neuvoteltava apulaispääsihteerin kanssa valiokunnan toimintaa koskevista menettelytapakysymyksistä sekä mietintöjen ja lausuntojen laati-mistapaan liittyvistä seikoista.

Valiokunnan sihteerin lähin hallinnollinen esimies on apulaispääsihteeri. Apulaissihteerin lähin hallinnol-linen esimies on valiokunnan sihteeri.

Valiokunnan osastosihteerin lähin hallinnollinen esimies on valiokunnan sihteeri.

Valiokunta-avustajan lähin hallinnollinen esimies on vanhempi valiokunta-avustaja.


18�

12.��Valiokunnan�virkamiesten�tehtävät

Valiokunnan sihteerin tehtävätValiokunnan sihteerin tehtävänä on:

1. vastata valiokunnan työn organisoinnista ja suunnittelusta sekä asioiden toimeenpanosta

2. huolehtia valiokunnan kokousten valmistelusta ja käytännön järjestelyistä:

sihteeri laatii valiokunnan viikko-ohjelman ja ehdotuksen pitemmän ajan työsuunnitelmaksisihteeri laatii valiokunnan kokoukseen esityslistan ja toimii sihteerinä valiokunnan kokouksis-sa sekä pitää niistä pöytäkirjaa (TJ 43 §:n 1 mom.)sihteeri huolehtii, että valiokunta päättää samaa asiaa koskevien hallituksen esitysten ja aloit-teiden käsittelemisestä toistensa yhteydessäsihteeri vastaa asiantuntijoiden kutsumisesta valiokunnan kokouksiin ja ilmoittaa tarvittaessa asiantuntijoille, mistä seikoista valiokunta erityisesti haluaa selvitystäsihteeri hankkii tarvittavat selvitykset ja huolehtii muista asioiden käsittelyyn liittyvistä tehtä-vistäsihteeri huolehtii osaltaan, että kokousta johdetaan säännösten mukaisesti

3. huolehtia valiokunnan mietintöjen ja lausuntojen laatimisesta:

sihteeri huolehtii yhteydenpidosta ministeriöön sekä mietintöjen ja lausuntojen laatimiseksi tarvittavasta lainvalmistelustasihteeri laatii valiokunnan kannanottojen mukaisesti mietintö- ja lausuntoluonnokset sekä lo-pulliset mietinnöt ja lausunnot (ks. jaksot 9. ja 10.)sihteeri huolehtii mietintöjen ja lausuntojen sekä vastalauseiden ja eriävien mielipiteiden tar-kistamisesta, jollei valiokunta toisin päätä (TJ 42 §:n 4 mom.; ks. jakso 6.2.12)

4. toimia tarvittaessa suuren valiokunnan apulaissihteerinä lainsäädäntö- ja unioniasioissa (SuVTJ 2 §:n 2 mom.)

••

•

•

•

•

•

•

•

12 Valiokunnan kanslia ja sen tehtävät

188

5. toimiavaliokunnankanslianesimiehenä:

päättäätyönjaostavalvootehtäviensuorittamista

6. huolehtiavaliokunnanmuistatöistäjatehtävistä:

sihteeripitääyhteyttäsidosryhmiinsihteeritarkistaaasiallisestiasiantuntijoidenpalkkiolaskutsihteerivastaavaliokunnanmatkojenjärjestelystä(ks.jakso14.)sihteerihuolehtiieduskuntatiedotuksenavustuksellavaliokunnantoimintaakoskevastatiedo-tuksestajatarvittaessaavustaapuheenjohtajaamietinnönesittelypuheenvuoronlaatimisessasihteerihoitaamuutvaliokunnanjasenpuheenjohtajanantamattehtävät

Valiokunnan osastosihteerin tehtävätValiokunnanosastosihteerihoitaatehtäviäännäidenyleisohjeidenjavaliokunnansihteerinantamienoh-jeidenmukaisesti.

Osastosihteerintehtävänäon:

1. osallistuavaliokunnankokoustenvalmisteluun;osastosihteeri

ylläpitäädiaariavaliokunnassakäsiteltävistäasioistakutsuuvaliokunnansihteerinohjeidenmukaisestiasiantuntijatvaliokuntaanjalähettäänäilletarvittavanasiakirja-aineistonlaatiiesityslistatjaviikkosuunnitelmanvaliokunnansihteerinohjeidenmukaisestiosallistuumietintö-jalausuntoluonnostenlaatimiseenoikolukeemietinnötjalausunnotlaatiipöytäkirjatvaliokunnansihteerinohjeidenpohjaltakokoaajaylläpitääasiakirja-akteja

••

••••

•

••

•••••

12 Valiokunnan kanslia ja sen tehtävät

189

2. huolehtiavaliokunnanasiakirjoistajavaliokuntaakoskevientietojenpäivittämisestäeduskunnantie-tojärjestelmiin;osastosihteeri

toimittaamietinnötjalausunnotasiakirjatoimistoonjaruotsinkielentoimistoon,eduskunnantietojärjestelmiinsekäasianomaiseenministeriööntoimittaavaliokunnanpöytäkirjatjavalmiitasiakirja-aktitarkistoonistuntokausittainpäivittäävaliokunnanesityslistat,pöytäkirjat,mietinnötjalausunnoteduskunnantietojärjes-telmään

3. osallistuavaliokunnanmatkojen,seminaarienjamuidentilaisuuksienjärjestämiseen;osastosihtee-ri

ilmoittaakeskuskansliaanvaliokunnanmatkaanosallistuvienedustajienesteestäosallistuaeduskuntatyöhönhoitaamatka-,seminaari-javierailujärjestelytsihteerinohjeidenmukaan

4. toimiavaliokunnansihteerinsihteerinä

5. vastata valiokunnan sihteerin ohjeiden mukaisesti valiokunnassa vireillä olevia asioita koskeviintiedusteluihinjakansalaistenyhteydenottoihin

6. hoitaamuutvaliokunnansihteerinosoittamatvaliokunnantyöhönjamuuhuntoimintaanliittyvättehtävät

•

••

•

•


1�0

Valiokunta-avustajan tehtävätValiokunta-avustaja hoitaa tehtäviään näiden yleisohjeiden ja valiokunnan sihteerin antamien ohjeiden mukaisesti.

Valiokunta-avustajan tehtävänä on:

vastata valiokuntasihteeristön tarvitsemista virastopalveluistahuolehtia valiokunnassa käsiteltävien asioiden asiakirja-aineiston hankkimisesta, monistamisesta ja jakamisestavastata valiokunnassa tarvittavista AV-laitteistailmoittaa valiokunnan sihteerin ohjeiden mukaisesti valiokunnan kokouksistatarkistaa ennen valiokunnan kokousta ja sen aikana, ovatko ilmoitetut asiantuntijat saapuneetkutsua valiokunnan sihteerin ohjeiden mukaisesti varajäsenet valiokunnan kokoukseenavustaa valiokunnan sihteeriä ja osastosihteeriä valiokunnan matkojen, seminaarien ja muiden tilai-suuksien järjestelyissähoitaa muut valiokunnan sihteerin antamat valiokunnan työhön liittyvät tehtävät,osallistua avustustehtäviin täysistunnon aikana sekäosallistua eduskunnan muuhun työhön erikseen sovittavalla tavalla valiokuntatyön niin salliessa.

VaitiolovelvollisuusValiokunnan sihteerillä ja muulla henkilökunnalla on valiokunnan asioissa sama vaitiolovelvollisuus kuin valiokunnan jäsenillä ja varajäsenillä.

Sihteeri huolehtii valiokunnan salaisten asiakirjojen säilyttämisestä siten, etteivät ulkopuoliset saa niistä tietoja. Salassa pidettävät asiakirjat on varustettava tätä tarkoittavalla merkinnällä.

••

•••••

•••


1�1

12.��Asiantuntijoille�maksettavat�palkkiot�ja�korvaukset

Valiokunnan kuulemalle tieteelliselle tai muulle erityisasiantuntijalle maksetaan hänen antamastaan lau-sunnosta kohtuullinen palkkio laskun perusteella. Käytännössä palkkioilla on enimmäismäärät, joiden mukaiset laskut hyväksyy eduskunnan hallintojohtaja. Muut laskut hyväksyy kansliatoimikunta.

Palkkion maksamisen edellytyksenä on yleensä, että asiantuntija jättää lausuntonsa kirjallisena muistio-na valiokunnan kokouksessa tai kohtuullisessa ajassa sen jälkeen.

Palkkiota ei makseta virkansa puolesta valiokunnassa asiantuntijana kuultavalle virkamiehelle eikä asiantuntijalle, jota kuullaan jonkin järjestön tai muun yhteisön edustajana.

Valiokunnan kokoukseen kutsutulle asiantuntijalle maksetaan asianomaisen pyynnöstä matka- ja majoituskustannusten korvaus, jollei asiantuntijalle muutoin korvata hänelle matkasta aiheutuneita kus-tannuksia, sekä päivärahaa soveltuvin osin valtion virkamiesten matkustussäännön mukaan siitä riippu-matta, maksetaanko hänelle palkkiota vai ei. Korvausta ei makseta menetetystä ansiosta.

Valiokunnan sihteeri tarkastaa asiallisesti asiantuntijan palkkiolaskun. Osastosihteeri tarkastaa asiallises-ti asiantuntijan matkalaskun.

12.��Tieto-�ja�kirjastopalvelut

Eduskunnan tietoja viestintäyksikkö avustaa valiokuntia ja niiden sihteereitä tietojen hankkimisessa valiokuntatyötä varten sekä mediatiedotuksessa.

Eduskunnan kirjaston tehtävänä on asettaa valiokunnan käyttöön sen työssä tarvittavaa kirjallisuutta ja avustaa valiokuntia ja niiden sihteereitä heidän työssään.

Valiokunnan sihteeri hankkii kirjastosta valiokunnan käyttöön tarvittavan käsikirjaston. Käsikirjastoa säilytetään valiokunnan sihteerin taikka valiokunnan tai sen jaoston huoneessa.


1�2

12.�� Täysistuntotyön�suunnitteluun�liittyvät�toimenpiteet

Täysistuntotyön suunnittelua varten eduskunnan keskuskansliassa ylläpidetään valiokuntakanslioista annettujen tietojen pohjalta tiedostoa valiokuntien kulloisestakin työtilanteesta. Tiedosto sisältää muun ohella arviot valiokunnassa käsiteltävien asioiden valmistumisajankohdista samoin kuin arviot valmis-teltavina olevien mietintöjen laajuudesta.

Laajat mietinnöt on erityisesti kiireaikoina aiheellista mahdollisuuksien mukaan toimittaa alustavasti käännettäviksi jo ennen niiden lopullista hyväksymistä.

1��

1��VALIOKUNNAN�MATKAT Yleistä

Valiokuntien matkoja järjestetään vuosittaisen talousarvion rajoissa. Matkojen järjestelyissä ja matkal-la noudatetaan eduskunnan matkoista yleisesti annettujen säännösten, määräysten ja ohjeiden lisäksi al-la olevia ohjeita.

Valiokunta, sen jaosto tai valiokunnan valitsemat jäsenet voivat tehdä opinto- ja tutustumismatkoja saadakseen tietoja tai tarkempaa selvitystä valiokunnan valmisteltavana olevista tai valiokunnan toimi-alaan yleisemmin liittyvistä asioista.

Valiokunnan tai jaoston puheenjohtaja tai valiokunnan varapuheenjohtaja taikka valiokunnan nimeämä jäsen voi osallistua valiokunnan toimialaan kuuluvia asioita käsittelevään seminaariin tai kokoukseen. Jos matkasta aiheutuu kustannuksia, matkan järjestämisessä noudatetaan matkakohteesta riippuen koti- tai ulkomaanmatkan järjestelyihin yleisesti sovellettavia säännöksiä, määräyksiä ja ohjeita.

Valiokunnan matkat on järjestettävä niin, ettei valiokunnan valmisteltavina olevien asioiden käsittely vii-västy.

Matkustuslupaa ja kustannusten korvausta haetaan ensisijassa tätä tarkoitusta varten laaditulla sähköi-sellä lomakkeella. Matkahakemus toimitetaan kirjaamoon, josta se lähetetään puolto- ja hyväksymiskä-sittelyyn.

Valiokunnan virkamiehet huolehtivat valiokunnan matkojen valmisteluista. Ulkomaanmatka valmistel-laan yhteistoiminnassa vierailumaassa olevan Suomen edustuston kanssa. Tarvittaessa matkan valmiste-luissa voi avustaa myös ao. vierailumaan Suomessa oleva edustusto samoin kuin eduskunnan kansliassa oleva kansainvälisten asiain yksikkö. Valiokunnan sihteeri hankkii ulkomaanmatkaa varten tarvittavan tausta-aineiston.

Matkasta tiedotetaan eduskuntatiedotuksen kanssa sovittavalla tavalla. Tiedot matkasta merkitään mat-katietokantaan.

1��Valiokunnan�matkat

1��

KotimaanmatkatKotimaanmatkan hyväksyy matkan kulurakenteesta riippuen apulaispääsihteeri tai hallintojohtaja. Enem-män kuin 5 vuorokautta kestävään matkaan on saatava puhemiehistön lupa. Puhemiehistö päättää luvas-ta puhemiesneuvostoa kuultuaan.

Apulaispääsihteeri hyväksyy valiokunnan virkamiesten kotimaanmatkat. Tämä koskee myös sellaisia va-liokunnan kotimaanmatkoja, joista aiheutuu kuluja vain virkamiesten osalta (esim. matka- ja majoitus-kustannukset sekä päivärahat). Matkahakemus osoitetaan apulaispääsihteerille ja toimitetaan eduskun-nan kirjaamoon.

Hallintojohtaja hyväksyy valiokunnan sellaisen kotimaanmatkan, josta aiheutuu valiokunnan virkamies-ten matkakulujen lisäksi muitakin kuluja (esim. edustajien majoitus- tai yhteiskuljetuskuluja). Matka-hakemus osoitetaan hallintojohtajalle ja toimitetaan kirjaamoon, josta hakemus lähetetään apulaispääsih-teerille puoltokäsittelyä varten. Apulaispääsihteeri toimittaa hakemuksen edelleen hallintojohtajalle.

Valiokunnan kotimaanmatkaan saavat yleensä osallistua valiokunnan varsinaiset ja varajäsenet sekä valiokunnan virkamiehet.

UlkomaanmatkatHakemus valiokunnan ulkomaanmatkasta (esim. valtuuskuntamatka, seminaari- tai kokousmatka jne.) toimitetaan kirjaamoon ja osoitetaan puhemiehistölle ja kansliatoimikunnalle. Matkustusluvasta päättää pääsihteerin esittelystä puhemiehistö. Varat matkaan myöntää kansliatoimikunta.

Matkahakemuksessa tehdään selkoa matkan tarkoituksesta, matkasuunnitelmasta, matkan osanottajis-ta sekä esitetään eritelty arvio matkustus-, majoitus-, päiväraha- ja muista tiedossa olevista kustannuk-sista.

Kansliatoimikunta päättää matkustusluvasta valiokunnan virkamiehen ulkomaanmatkalle ja myöntää matkalle varat. Hakemus osoitetaan kansliatoimikunnalle ja toimitetaan kirjaamoon, josta hakemus lä-hetetään puoltokäsittelyä varten apulaispääsihteerille. Matkustusluvan ja varat matkaan myöntää kans-liatoimikunta.

1��Valiokunnan�matkat

1��

Valiokunnan ulkomaanmatkalle voivat yleensä osallistua valiokunnan tai valiokunnan jaoston kes-kuudestaan nimeämät matkavaltuuskunnan jäsenet sekä enintään kaksi eduskunnan virkamiestä. Poik-keuksellisesti matkalle voivat osallistua valiokunnan tai jaoston täysilukuista kokoonpanoa vastaava mää-rä valiokunnan tai jaoston jäseniä ja varajäseniä sekä valiokunnan tai jaoston virkamiehet.

Valiokunta ei saa esittää virallista vierailukutsua ilman puhemiehistön suostumusta.

Valiokunta saa pitää ulkomaanmatkan aikana vain epävirallisia kokouksia.

MatkakertomusValtuuskunnan ulkomaanmatkasta laaditaan suppea matkakertomus, jollei puhemiehistö matkustuslu-paa myöntäessään toisin päätä. Kertomuksesta tulee käydä ilmi ainakin vierailukohteet, matkalla tavatut henkilöt ja mahdollisesti saadun aineiston säilytyspaikka. Kertomus toimitetaan valiokunnan jäsenille sekä puhemiehistölle ja kansliatoimikunnalle.

Seminaari- ja kokousmatkoista annetaan valiokunnalle suullinen raportti. Valiokuntien matkoista ja matkasuunnitelmista ylläpidetään matkatietokantaa eduskunnan verkkosivuilla.

VALIOKUNTASIHTEERISTÖ

Pöytäkirjan laatimisohjeet Versio 2.0 / 21.2.2008

ERIKOISVALIOKUNTIEN PÖYTÄKIRJOJEN LAATIMISOHJEET Säädöspohja

Eduskunnan työjärjestyksen 43 §:n mukaan valiokunnan kokouksesta on tehtävä pöytäkir-ja, johon merkitään:

— läsnä olleet jäsenet, — kuullut asiantuntijat, — tehdyt ehdotukset, — äänestykset, — valiokunnan päätökset ja — valiokunnan asian käsittelyä varten saamat tai valmistamat asiakirjat.

Laatimisohjeet

PÖYTÄKIRJAN LAATIJAN HUONEENTAULU Pöytäkirjat laaditaan huolellisesti. Asianmukaisessa pöytäkirjassa

⎯ ei ole kirjoitusvirheitä

⎯ on kaikki kokouksen kulun mukaiset päätösvallan saavuttamista ja menettämistä koskevat merkinnät

⎯ yhden ja saman pöytäkirjan läsnäolotiedot, nimenhuutopykälän tiedot ja päätös-valtaisuustiedot vastaavat toisiaan

⎯ käsittelytiedot on oikein ja virheettömästi merkitty

⎯ merkinnät asioiden käsittelyn päättymisestä tai keskeyttämisestä ovat paikoillaan.

Yleistä

Pöytäkirjan laatimisessa noudatetaan seuraavia ohjeita:

⎯ Pöytäkirja laaditaan VK-Fakta- ja Frame-ohjelmia käyttäen. VKF- ja Frame-ohjelmien teknisestä käyttämisestä on annettu eri ohjeet.

⎯ Pöytäkirjan pohjana on kokouksen esityslista. Esityslistaa ei erikseen hyväksytä kokouksen työjärjestykseksi.

⎯ Pöytäkirja laaditaan huolellisesti ja kirjoitetaan hyvällä suomen kielellä, kokonai-sia lauseita käyttäen.

⎯ Pöytäkirjassa käytetään hyväksi mahdollisimman paljon VK-Faktaan vaiheisiin ja Frameen sisältyviä fraaseja, koska niillä ylläpidetään valiokunnan diaaria ja edus-kunnan internet-sivuilla olevia asioiden valiokuntakäsittelytietoja. Samalla välte-tään kirjoitusvirheitä.

2⎯ Pöytäkirjat numeroidaan juoksevasti valtiopäivittäin.

⎯ Pöytäkirjassa on johdanto-osa ja teksti-osa. Tekstiosaan otetaan jokaista kokouk-sessa käsiteltyä asiaa käsittelevä pykälä. Kukin asia otsikoidaan erikseen — ylei-simmin vireilletuloasiakirjan mukaan. Pöytäkirjaan merkitään asian käsittelyvai-he, kokouksessa tapahtunut ja myös tieto asian käsittelyn keskeyttämisestä tai asi-an käsittelyn päättymisestä.

⎯ Jos asia poistetaan kokouksessa esityslistalta, poistetusta asiasta ei tehdä pöytäkir-japykälää.

⎯ Kokouksen sihteeri vastaa pöytäkirjan laatimisesta ja varmentaa sen allekirjoituk-sellaan. Osastosihteeri kokoaa pöytäkirjan, sen liitteet ja asiakirja-aktit.

Pöytäkirjan laatimista varten sihteerin on kokouksen jälkeen annettava osastosihteerille kokousasiakirjat sekä selkeät merkinnät sisältävä ni-menhuutolista ja esityslista tai muu konsepti, josta ilmenevät pöytäkirjan laatimisessa tarvittavat tiedot. Nimenhuutolistan ja täysistunnon poissa-olotietojen perusteella osastosihteeri laatii myös kokouksittain valiokun-nan poissaolotilaston, joka julkaistaan kuukausittain eduskunnan verk-kosivuilla.

⎯ Pöytäkirja tallennetaan eduskunnan sähköiseen tekstiarkistoon ja tulee samalla julkaistuksi eduskunnan ulkoisessa tietoverkossa. Apulaispääsihteeri seuraa pöy-täkirjojen riittävää yhdenmukaisuutta ja ohjeistuksen noudattamista sähköisten asiakirjojen avulla.

⎯ Pöytäkirja tulostetaan viralliselle paperille yksisivuisille irtolehdille, jotka nido-taan yhteen.

⎯ Pöytäkirja ja siihen kuuluvat liitteet sijoitetaan pöytäkirjan tunnuksilla varustettu-jen aktikansien väliin. Yksittäiseen asiaan liittyvät asiakirjat arkistoidaan asiakir-ja-aktiin siten kuin jäljempänä selostetaan.

⎯ Esityslista- ja pöytäkirjamallit löytyvät FrameMaker pohjista.

Johdanto-osa

Pöytäkirja aloitetaan johdanto-osalla, jossa on seuraavat tiedot:

⎯ Kokouksen alkamisaika ja päättymisaika, kokouksen järjestysnumero ja kokouk-sen pitopaikka, jos se on muualla kuin valiokunnan nimetyssä kokoushuoneessa.

⎯ Kokouksen puheenjohtaja ja muut kokouksessa läsnä olleet, myös valiokuntaneu-vos/neuvokset. Osittain läsnä olleiden kohdalle merkitään erikseen ne pöytäkirjan pykälät, joiden käsittelyssä ao. jäsen on ollut koko ajan, ja erikseen ne pykälät, joiden käsittelyssä hän on ollut vain osittain läsnä. (Kokouksesta poissa olleita ei merkitä pöytäkirjaan.)

⎯ Jos puheenjohtaja vaihtuu kokouksen aikana, merkitään varapuheenjohtaja tai ti-lapäisen puheenjohtajan kodalle ne pöytäkirjan pykälät, joissa hän on johtanut pu-hetta.

3⎯ Tilapäinen puheenjohtaja kokoukseen voidaan valita joko jossain edeltävässä

kokouksessa tai kokouksen aikana. Tilapäisen puheenjohtajan valinta edellyttää päätösvaltaa. Mikäli kokouksessa on ollut pelkästään tilapäinen puheenjohtaja, tu-lee hänet sijoittaa läsnäololistan alkuun. Mikäli puheenjohtaja ja/tai varapuheen-johtaja ovat olleet osittain paikalla, sijoitetaan tilapäinen puheenjohtaja jäsenlis-taan omalle kohdalleen pj-merkinnöin.

⎯ Suuren valiokunnan ja valtiovarainvaliokunnan pöytäkirjan johdanto-osaan merki-tään ainoastaan nimenhuudossa läsnä olleet ja sen jälkeen saapuneet jäsenet ja va-rajäsenet

Tekstiosa

Pöytäkirjan tekstiosa alkaa nimenhuutoa ja kokouksen päätösvaltaisuutta koskevilla vakiopykälillä.

Nimenhuuto

Nimenhuutopykälää kirjoitettaessa noudatetaan seuraavia menettelytapoja:

⎯ Pykälä sisältää nimenhuudon toimittamista koskevan merkinnän sekä läsnä ollei-den lukumäärän. Varajäsenet luetaan varsinaisiksi jäseniksi, jollei läsnä olevien määrä ylitä valiokunnan varsinaisten jäsenten määrää (tavanomaisesti 17 jäsentä). Jos läsnäolijoita on tätä enemmän, varsinaisten ja varajäsenten lukumäärät merki-tään näkyviin. Suuressa valiokunnassa ja valtiovarainvaliokunnassa varajäsenet osallistuvat kokouksiin samalla tavoin varsinaisten jäsenten kanssa. Pöytäkirjaan merkitään läsnä olleiden jäsenten ja varajäsenten yhteenlaskettu lukumäärä.

⎯ Valiokunnassa voidaan menetellä nimenhuudon toimittamisessa saman käytännön mukaan kuin täysistunnossa: nimenhuudossa läsnä olleeksi pöytäkirjaan merki-tään valiokunnan jäsen, joka saapuu kokoukseen 15 minuutin kuluessa sen avaa-misesta, jollei tätä ennen ole jo käsitelty jokin päätösasia. (Vrt. TJ 47 §:n 2 mom.) (ks. valiokuntaopas 12.1 pöytäkirja, SuV:n käytäntö)

⎯ Valiokunnan järjestäytymiskokouksessa nimenhuutoa edeltää kokouksen avaus-pykälä. Myös silloin kun valiokunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat poissa kokouksesta, eikä kokousta varten ole edeltä käsin valittu tilapäistä pu-heenjohtajaa, pöytäkirjaan lisätään avauspykälä.

Kokouksen päätösvaltaisuus

Pykälään merkitään tieto siitä, onko kokous päätösvaltainen vai ei. Kokouksen päätösvaltaisuutta seurataan koko kokouksen ajan ja siinä tapahtuvat muu-tokset merkitään pöytäkirjaan seuraavasti:

⎯ Jos kokous menettää kokouksen aikana päätösvaltaisuutensa, se mainitaan asian-omaisen pykälän kohdalla. Tällöin on syytä huomata seuraava:

⎯ jos päätösvalta menee asiantuntijakuulemisen aikana, kokousta voidaan jatkaa, mutta mitään päätöksiä ei voida tehdä,

⎯ jos päätösvalta menetetään yleiskeskustelun aikana, asian käsittely on keskeytet-tävä taikka todettava, että keskustelua jatkettiin epävirallisena.

4⎯ Jos kokous on päätösvallaton, kokouksen tapahtumien merkitsemisessä noudate-

taan niukkaa kirjaamistapaa.

⎯ Tällöin pöytäkirjaan merkitään ilmoitusasiat, jotka eivät luonteensa johdosta edel-lytäkään päätösvaltaisuutta. Lisäksi merkitään tieto valiokunnan kuulemista asian-tuntijoista ja heidän mahdollisesti antamistaan kirjallisista lausunnoista. Valio-kunnan käymät epäviralliset keskustelut kirjataan silloin, kun se on välttämätöntä asian jatkokäsittelyn ymmärtämiseksi.

⎯ Jos päätösvaltaisuus saavutetaan vasta kokouksen alkamisen jälkeen, tämä maini-taan asianomaisen pykälän kohdalla. Sen jälkeen noudatetaan normaalia menette-lyä.

⎯ Jos asian käsittely on alkanut valiokunnassa jo ennen kuin asia on lähetetty valio-kuntaan, on kuuleminen erikseen hyväksyttävä soveliaassa päätösvaltaisessa ko-kouksessa (ennakkokäsittely).

⎯ Asia voidaan ottaa käsittelyyn esim. asiantuntijakuulemista varten sen valiokun-taan saavuttua myös päätösvallattomassa kokouksessa

Asiapykälät Tavanomaiset vp-asia Käsittelymerkinnät

Käsittelymerkinnät perustuvat eduskunnan työjärjestyksen 39 §:ään. Niillä ilmoite-taan, missä vaiheessa asian käsittely muodollisesti on. Käytössä ovat seuraavat käsitte-lymerkinnät:

KÄSITTELYMERKINNÄT

Asian ilmoittaminen Asian vireilletulo valiokunnassa todetaan ilmoittamalla asia saa-puneeksi. Merkintä voi esiintyä vain kerran kunkin asian kohdal-la. Sen käyttö on pakollista.

Ennakkokäsittely

Käsitettä "ennakkokäsittely" käytetään, kun asiaa ei vielä ole lä-hetetty valiokuntaan.

Käsittely Merkintä, jota käytetään, kun asia otetaan käsiteltäväksi ja on käsiteltävänä: esim. päätetään käsittelyjärjestyksestä tai kuultavis-ta asiantuntijoista taikka kuullaan asiantuntijoita.

Käsittelyvaihe voi esiintyä useamman kerran.

Kun asian käsittely kokouksessa päättyy, pöytäkirjaan merkitään tieto asian käsittelyn keskeyttämisestä tai päättymisestä.

5Asian käsittelyssä esiintyvät tavanomaisesti seuraavat vaiheet, jotka on käsittelymerkintöjen lisäksi kirjattava pöytäkirjaan näky-viin:

⎯ Kuultavista asiantuntijoista päättäminen (asiantuntijasuunni-telman hyväksyminen / lisäasiantuntijoista päättäminen tms.)

⎯ Asiantuntijoiden kuuleminen

⎯ Asiantuntijakuulemisen päättäminen

⎯ Valmistava keskustelu

⎯ Yleiskeskustelu

⎯ Yksityiskohtainen käsittely

⎯ Käsittelyn päättyminen

⎯ Käsittelyn pitäminen asian ratkaisevana käsittelynä

⎯ (erikoistapaus: mietinnön esittelijän valitseminen, tieto tästä toimitettava keskuskansliaan) TJ 39.5 §

Asian käsittelyn toteaminen päättyneeksi.

Erillinen ratkaiseva käsittely

Käsittelyvaihe, jota käytetään, kun valiokunta päätettyään käsitte-lyn käsittelee aiemmin hyväksymäänsä mietintö- tai lausunto-luonnosta erillisessä ratkaisevassa käsittelyssä.

Käsittelyvaihe voi esiintyä useamman kerran.

Kun asian käsittely kokouksessa päättyy, pöytäkirjaan merkitään tieto asian käsittelyn keskeyttämisestä tai päättymisestä.

Käsittely SuV:n käsittelymerkintä

Suuren valiokunnan työjärjestyksen mukaan SuV, toisin kuin erikoisvaliokunnat, ratkaisee asiat yhdessä käsittelyssä.

VK-FAKTAAN SISÄLTYVÄT APUMERKINNÄT

Jaostokäsittely Jaostokäsittely on termi, jota käytetään VK-Faktassa niissä valio-kunnissa, joissa asian valmistelu tapahtuu jaostoissa.

Kirjaus (=kansliatoimi)

VK-Faktaan liittyvä merkintä, jolla ilmaistaan se, että asia tai asiakirja on saapunut valiokunnan kansliaan, mutta sitä ei vielä ole ilmoitettu valiokunnalle.

Kun asian käsittely valiokunnassa on alkanut, asialla on sen jälkeen aina käsittelymer-kintä.

6Näin on niissäkin tilanteissa, joissa valiokunnan kokous ei käsittelyn jo alettua ole päätösvaltainen. Tällöin käsittelyn katsotaan edelleen jatku-van.

Käsittelymerkintä on tarpeen silloinkin, kun valiokunnassa merkitään asiaan liittyvä asiakirja (vaikkapa vain yksi) saapuneeksi.

Käsittelymerkinnällä voidaan yleensä korvata päätös asian ottamisesta käsiteltäväksi. On kuitenkin tilanteita, joissa ei ole itsestään selvää, miten valiokunta menettelee, ts. ryhtyykö se käsittelemään asiaa vai ei. Tällöin asia otetaan käsittelyyn ja päätetään erikseen valiokunnan kannasta. Tällaisia tilanteita voi ilmetä esim. seuraavissa tilan-teissa:

1) päätettäessä aloitteiden ottamisesta itsenäisesti käsittelyyn,

2) päätettäessä budjettilausunnon antamisesta,

3) päätettäessä lausunnon antamisesta asiasta, josta valiokunnalle on va-rattu mahdollisuus lausunnon antamiseen ja

4) päätettäessä mahdollisia toimenpiteitä varten lähetetyn EU-asian kä-sittelemisestä.

Käsittelyn pohja

Ryhdyttäessä käsittelemään mietintö-/lausuntoluonnosta käsittelyn pohjana on sihtee-rin laatima luonnos. Se esitellään useimmiten lukemalla luonnos ääneen valiokunnal-le, ja esittelyn suorittaminen mainitaan pöytäkirjassa. Mikäli valmistavaa keskustelua ei esimerkiksi asian kiireellisyyden takia ole aiemmin käyty, se voidaan käydä tässä yhteydessä. Jos valiokunnalla on erimielisyyttä käsittelyn pohjasta, siitä on äänestettä-vä.

Valtiovarainvaliokunnassa käsittelyn pohjana on jaoston hyväksymä luonnos.

Valiokunta voi myöhemmin käsittelyn aikana esim. sihteerin tai jäsenen ehdotuksesta ottaa korjatun, uuden tai täydentävän asiakirjan käsittelyn pohjaksi. Tieto tällaisesta merkitään pöytäkirjaan.

Mietintö-/lausuntoluonnos sekä niitä täydentävät asiakirjat (esim. sihteerin muutoseh-dotus) liitetään asiakirja-aktiin.

Yksityiskohtainen käsittely

Kaikki valiokunnassa luonnokseen tehdyt muutokset on merkittävä pöytäkirjaan tark-kaan ja huolellisesti. Viittaus luonnokseen tehtyihin korjausmerkintöihin ei riitä. Pöy-täkirjaan ei kuitenkaan tarvitse merkitä sellaisia valiokunnan yhteisymmärryksessä te-kemiä pienehköjä stilistisiä tai sanonnallisia muutoksia, jotka sihteeri voisi tarkistus-valtuuksiensa nojalla tehdä valiokuntakäsittelyn jälkeenkin. Äänestystapa mainitaan pöytäkirjassa vain, jos on käytetty muuta tapaa kuin käden-nostoäänestystä. Jos äänestettäessä on käytetty nimenhuutoäänestystä, on äänestyslista liitettävä pöytäkirjaan.

7Muuta

Budjettilausunto

Valiokunnan oikeus antaa talousarvioesityksestä lausunto perustuu TJ 38 §:ään (eikä siihen, että täysistunto lähettäisi asian lausunnolle valiokuntiin). VKfaktassa on erityi-nen vaihe budjetin saapumisen ilmoittamisesta.

Tilaisuus lausunnon antamiseen

Täysistunto voi varata erikoisvaliokunnille tilaisuuden lausunnon antamiseen, esim. vuoden 2007 valtiopäivillä täysistunto puhemiesneuvoston ehdotuksesta varasi eri-koisvaliokunnille tilaisuuden lausunnon antamiseen valtiontalouden kehyksiä koske-vasta valtioneuvoston selonteosta. Asialle on VKfaktassa oma vaiheensa.

Lausuntopyyntö

Lausuntopyyntö tulee aina yksilöidä, ks. valiokuntaopas 6.2.3.

Eräät välitoimet

VK-Faktassa on välitoimia koskevia vaiheita, jotka tarkoitettu vain esityslistaa varten. Tällaisia ovat Jatkokäsittelystä päättäminen (esityslistan fraasi: Päätetään asian jatko-käsittelystä) sekä Käsittely jatkuu (esityslistan fraasi: Keskustellaan asiasta). Pöytäkir-jaa laadittaessa vaihe joko on poistettava ja korvattava tekstillä, joka kuvaa todella ta-pahtunutta tai ainakin pöytäkirjan teksti on kirjoitettava käytyä keskustelua kuvaavak-si.

" Päätettiin yksimielisesti"

Sanaa "yksimielisesti" ei pidä käyttää tarpeettomasti.

Sitä käytetään vain silloin, kun päätöksen tekeminen nimenomaisesti edellyttää yksi-mielisyyttä, kuten esim. päätös siitä, voidaanko käsittelyä pitää ratkaisevana käsittely-nä.

Muulloin valiokunnan yksimielisyys ilmenee siitä, ettei asiasta ole äänestetty ja ettei ole tehty kannattamatta jäänyttä muutosehdotusta.

Asian poistaminen esityslistasta

Asia poistetaan esityslistasta ilman pöytäkirjaan tehtävää merkintää.

Valiokunnan matkat

Matkoja koskevat päätökset voidaan tarvittaessa tehdä erillisessä päätösvaltaisessa pykälässä tai muita asioita koskevassa pykälässä.

EU-asiat EU-asioiden kirjaamistapojen yhtenäistämiseksi noudatetaan seuraavia

menettelytapoja:

n EU-asiakirjaa valiokunnalle jaettaessa voidaan tulostaa asiakirjan ensimmäiseksi sivuksi ote VK-faktasta valiokunnan jäsenten informoimiseksi (otteesta näkyvät asian aiemmat vaiheet).

n Jos valiokunta antaa asiasta lausunnon, asian käsittely kirjataan pöytäkirjaan ku-ten tavanomaisen vp-asian lausunnon käsittely.

n Valiokunta voi kuitenkin joissain tapauksissa ilmoittaa kantansa SuV:lle myös valiokunnan kannanottona, joka annetaan pöytäkirjalausuman muodossa. Yleen-

8sä tätä menettelyä käytetään vain lähinnä kiireellisissä tai merkitykseltään pie-nehköissä asioissa. Kannanotto tulee kirjoittaa ponnen muotoon. Asian tultua valiokunnassa loppuun käsitellyksi, kannanotto toimitetaan SuV:lle sähköpostit-se ja epävirallisesti ao. asian valmistelijalle kyseessä olevaan ministeriöön.

n Jos asia/asiakirja on tullut valiokuntaan mahdollisia toimenpiteitä varten eikä se johda lausunnon antamiseen, asia käsitellään yhdessä käsittelyssä ilman erityis-mainintaa ratkaisevasta käsittelystä. Tällöin päätetään vaihtoehtoisesti siitä,

ryhdytäänkö kuulemaan asiantuntijoita tai johonkin muuhun toimenpiteeseen vai

päätetäänkö, ettei asia anna aihetta toimenpiteisiin.

Kun on päätetty, ettei ryhdytä toimenpiteisiin, taikka päädytty samaan tulokseen esim. asiantuntijakuulemisen jälkeen, asian käsittely todetaan päättyneeksi.

n Jos asia on lähetetty tiedoksi, se merkitään valiokunnassa tiedoksi. Muita mer-kintöjä ei tarvita. Jos valiokunta kuitenkin haluaa ryhtyä käsittelemään asiaa, sen käsiteltäväksi ottamisesta tehdään erillinen päätös.

n Vaitiolomääräyksen tulee näkyä pöytäkirjassa. Vaitiolomääräys perustuu yleen-sä EU-asioiden osalta SuV:n määräykseen, UTP-asioiden osalta UaV:n mää-räykseen ja muiden asioiden osalta valiokunnan itsensä työjärjestyksen nojalla tekemään päätökseen.

Valiokunnan omat asiat (esim. YMO, HAO)

Valiokunnan omien asioiden kirjaamisesta ei ole aikaisemmin annettu ohjeita. Seu-rauksena on ollut epäyhtenäinen käytäntö.

Vastaisuudessa ohjeena on, että

⎯ Asia avataan valiokunnassa aina oma asia –tunnuksella, kun ministeriöltä pyyde-tään selvitys tai ryhdytään suoraan kuulemaan asiantuntijoita. Mikäli asian käsitte-ly sitten johtaa siihen, että asiasta annetaan lausunto ministeriölle, asia käsitellään O-asiana lausunnon valmistumiseen asti. Lausunnon valmistuttua pyydetään VEPS-yksiköstä MINS-numero.

⎯ Omat asiat ovat luonteeltaan useammanlaisia. Asiantuntijoita voidaan kuulla ajankohtaisten EY-asioiden vuoksi ilman, että tehdään (tai edes on tarkoitus teh-dä) mitään päätöksiä. Joskus taas käsittely tähtää lausuntoon (MINS-asian pohja) taikka kannanottoon (EOA:n valinta). Vp-vuosittain tunnuksen alla voidaan suo-rittaa yleisluontoisia kuulemisia, muun tyyppisille asioille annetaan aina oma tun-nus. Asian kirjaamisessa käytetään käsittelymerkintöjä ja päättymismerkintöjä.

⎯ Oma asia –tunnusta ei käytetä, kun asia koskee valiokunnan informoimista, vierai-lukutsua, matkaa tms.

⎯ TrV:ssä asia kuitenkin säilyttää O-tunnuksen, vaikka asia johtaa mietintöön.

9Pöytäkirjan päätöspykälät

Muut asiat

Esityslistan loppupuolella on vakiopykälä "Muut asiat". Tämän pykälän kohdalla ko-kouksen osanottajille varataan mahdollisuus ottaa kokouksessa esille sellaisia asioita, joita ei ole listalla (esim. aikataulutiedusteluja tms.)

Vakio-otsikko on osoittautunut käyttökelpoiseksi kaatopykäläksi, johon voidaan kerä-tä erityyppisiä ilmoitusasioita tms. Aina silloin tällöin tällaiset ilmoitusasiat nostetaan käytännön syistä käsiteltäviksi kokouksen alkuun. On huomattava, että tällöin ei enää ole loogista antaa pykälälle otsikkoa Muut asiat, vaan otsikko on muutettava esim. il-moitusasioiksi. Esityslistalle jää vielä kohta Muut asiat, jonka kohdalla jäsenillä on mahdollisuus ottaa esille haluamiaan asioita.

Jos kokouksessa ei ole muita asioita, otsikko poistetaan pöytäkirjasta tarpeettomana.

Seuraava kokous

Jos seuraava kokous on tiedossa, sen aika merkitään pöytäkirjaan.

Allekirjoitus

Pöytäkirjan varmentaa sihteeri allekirjoituksellaan. Jos kokouksessa on kaksi tai useampia sihteereitä, voidaan allekirjoittamisen osalta menetellä tilanteen mukaan eri tavoin:

⎯ pöytäkirjan allekirjoittaa yksi sihteeri, joka merkitään johdannon tiedoissa pöytä-kirjan laatijaksi,

⎯ pöytäkirjan allekirjoittaa kukin sihteeri niiden pykälien osalta, joista hän on vas-tuussa.

Pöytäkirjan liitteet

Valiokunnan pöytäkirjan liitteeksi otetaan aina nimenhuudon mukaan toimitetussa ää-nestyksessä käytetyt äänestyslistat. Yksittäisen asian asiakirjoista muodostetaan asiakirja-akti, eikä sen asiakirjoja oteta pöytäkirjan liitteiksi. Kun kokouksessa käsitellään asioita, jotka eivät liity mihinkään tiettyyn valtiopäivä-asiaan, on harkittava, onko asiakirjoista tarkoituksenmukaista muodostaa akti vai ottaa asiakirjat pöytäkirjan liitteiksi. Pöytäkirjan liitteiksi otettavia asiakirjoja ovat esimer-kiksi kongressien ja muiden tilaisuuksien kutsut ja ohjelmat, matkoihin liittyvät asia-kirjat ja tulevaisuusvaliokunnan projekteihin liittyvät kustannusarviot jne. Tällaisia asioita käsitellään yleensä vain 1 - 2 kertaa. Sen sijaan, jos valiokunta järjestää konfe-renssin tai vastaavan, aktin muodostaminen voi asiakirjamäärän vuoksi olla tarkoituk-senmukaista.

10Asiakirja-akti

Asiakirjojen arkistoinnissa on siirrytty aktiarkistointiin, jolloin asiakokonaisuus on ai-kaisempaa helpompi jälkikäteen selvittää. Yleisenä periaatteena aktin muodostamises-sa on, että vältetään kahdessa tai useammassa paikassa arkistointia.

Aktien muodostamisessa noudatetaan seuraavia periaatteita:

1) Jokaisesta valiokunnan käsittelemästä valtiopäiväasiasta (esim. halli-

tuksen esitys, kertomus, valtioneuvoston tiedonanto) kootaan asiakirja-akti aktikansioon, joka käsittää kaikki oleelliset asian yhteydessä kerty-neet asiakirjat pöytäkirjoja lukuun ottamatta.

2) Silloin kun samaa asiaa käsitellään useammassa kuin yhdessä valiokun-

nassa, kukin valiokunta muodostaa oma aktin ja arkistoi sen omaan ar-kistoonsa.

3) Aktit arkistoidaan valiokunnassa erikseen mietintöjen ja lausuntojen mu-

kaan numerojärjestykseen. Asiat, jotka eivät ole johtaneet mietinnön tai lausunnon antamiseen, mutta joista on kertynyt arkistoitavaa asiakirja-materiaalia, arkistoidaan pöytäkirjanumeromerkinnällä käsittelyn päät-tymispykälän mukaan aika- ja numerojärjestykseen. Jos jokin EU-asia on samojen valtiopäivien aikana vireillä useampaan kertaan, asiakirjat si-joitetaan milloin mahdollista samaan aktiin.

4) Kukin aktikansi varustetaan valtiopäiväasian mukaisella tunnuksella

(esim. HE 77/2000 vp, K 2/2002 vp), valiokunnan nimilyhenteellä, lop-putointa sekä päivämäärää koskevalla merkinnällä.

5) Asiakirja-aktiin otetaan seuraavat julkiset asiakirjat:

S vireilletuloasiakirjoista vain sellaiset, joita ei ole saatavissa painet-tuina valtiopäiväasiakirjoina1,

S pöytäkirja-asiakirjat sekä vastalauseet ja eriävät mielipiteet

S diaariote

S mietintö-/lausuntoluonnos

S Sihteerin harkinnan mukaan:

S valiokunnassa kuultujen asiantuntijoiden anta-mat/toimittamat lausunnot ja muistiot, valiokunnan pyytämät kirjalliset asiantuntijalausunnot sekä ulkopuolisen oma-aloitteisesti valiokunnalle toimittamat lausunnot tai kirjel-mät.

S ministeriön vastineet, muistiot ja vastaavat

1) Aktiin ei siten oteta esim. hallituksen esitystä, kertomusta, selontekoa, aloitetta eikä U-kirjelmää. Suuri valiokunta huolehtii U-kirjelmiin liittyvien direktiivi-, asetus- tms. ehdotusten ja E-asiakirjojen arkistoinnista. Ulkoasiainvaliokunta huolehtii UTP-asiakirjojen arkistoinnista.

11S muut lausunnot ja kirjeet

S valiokunnan sihteerin laatimat muistiot, yhteenvedot ja vas-taavat

S sähköpostikirjeenvaihto

6) Aktiin asiakirjat sijoitetaan aikajärjestyksessä vanhimmasta tuoreimpaan,

kuitenkin niin, että päällimmäiseksi aktiin sijoitetaan diaariote, joka tu-lostetaan VK-Faktajärjestelmästä asian käsittelyn päätyttyä.

7) Pöytäkirjan ja aktin välinen yhteys muodostetaan siten, että

⎯ asiakirjaan tehdään merkintä, jossa on ensin valtiopäiväasian tun-nus, sitten valiokunnan tunnus, pöytäkirjan numero ja pykälänumero sekä lopuksi kirjaintunniste (esim.

HE 76/2002 vp, TaVP 69/2002/A 16 ',

HE 76/2002 vp, TaVP 69/2002/B 16 '),

⎯ pöytäkirjaan merkitään kuultavana olleen henkilön ammattinimike ja nimi, taustayhteisö sekä asiakirjan kirjaintunniste ja pöytäkirjan pykälänumero esimerkiksi näin:

Kuultavina:

⎯ lainsäädäntöneuvos Antti Leinonen, oikeusministeriö, asiakirja A 16 §

⎯ professori Matti Voutilainen, asiakirja B 16 §.

Valtiovarainvaliokunnan käytäntö:

Valtiovarainvaliokunnan kokouksen pöytäkirjassa merkinnät teh-dään kuten muissa valiokunnissa Siihen valtiovarainvaliokunnan pöytäkirjaan, jossa asian käsittely päätetään, ei oteta mainintaa siitä, että asiakirja-aktissa on myös jaostokäsittelyn aineistoa. Jaostokäsittelyssä asiakirja-aineisto kootaan samoin kuin normaalis-sa valiokuntakäsittelyssä, vaikka jaostoissa ei laadita pöytäkirjaa. Tämän vuoksi jaostoille jätettyihin asiantuntijalausuntoihin ym. ma-teriaaliin, joka otetaan aktiin, merkitään asian tunnus, jaoston ly-henne ja päivämäärä (esim. HE 55/2003 vp, VeJ, 5.9.2003). Jos asi-antuntijalausunnosta ei ilmene sen antajaa, asiakirjaan merkitään myös maininta lausunnon antaneesta henkilöstä tai tahosta. Aktien aineisto kootaan järjestyksessä: VaV, HtJ, VeJ jne.

8) Valmiit aktit toimitetaan arkistoon istuntokausittain kuten pöytäkirjatkin,

vaikka asia olisikin käsitelty loppuun aiemmin.

eduskunnan valiokuntaopas 2008

News & Politics