Yhteiskunnallisten liikkeiden organisoituminen
12.3.-14.5.2008
Jyväskylän yliopisto
Koordinaattori:Jukka [email protected]
Ohjelma:
12.3. Liikkeet ja organisoituminen (Jukka Peltokoski, JY)
19.3. Identiteetin näkökulma liikkeisiin (Jukka Peltokoski, JY)
2.4. Rituaalit liikkeissä (Janne Rantala, HY)
9.4. Avoimet tilat liikkeiden solmukohtina (Aura Yliselä, JY)
16.4. Liiketutkimusteorian pragmatistinen kritiikki (Tuomas Ylä-Anttila, HY)
23.4. Internet ja yksilöpohjainen kansalaisvalvonta (Tapio Häyhtiö ja Jarmo Rinne, TaY)
7.5. Kollektiivinen organisoituminen internetissä (Kari A. Hintikka, JY & Juha Leminen, HY)
14.5. Orgaanistaa ja organisoitua (Pertti Lappalainen, JY)
Luennot netissä: http://moniviestin.jyu.fi/ohjelmat/ytk/liikeluento
Jukka Peltokoski: Liikkeet ja organisoituminen
&Identiteetin näkökulma liikkeisiin
Liikkeen määritelmä Kollektiivisen toiminnan tyypittely
Konflikti Kysymys luovasta vastarinnasta
Liikeorganisaatiot Liikkeiden organisoituminen
Liikkeiden elinkaarimalli Identiteetin näkökulma organisoitumiseen
Identiteettinäkökulman kritiikkiä Subjektiviteetin näkökulma
Osa I
Liikkeen määrittelyä
Mikä on liike?
Jo Antiikin kreikkalaiset... Keskiajalla liike viittaa häiriöihin ja
levottumuuksiin Ranskan vallankumous ”demokratisoi”
käsitteen Marx ja Engels alkavat puhua
yhteiskunnallisesta liikkeestä työväenluokan kamppailujen ilmaisuna
Uudet liikkeet kansalaisyhteiskunnan muodostumia ja kulttuurisia toimijoita
Liikkeen määrittelyä Arkistunutta puhetta Taktista kielenkäyttöä Pelkkää retoriikkaa?
Hyvärinen: Liike on olemassa, kun sen sanotaan olevan olemassa, kun niin väitetään olevan, ja kun sen uskotaan olevan olemassa” => on tutkittava ”eroja kielenkäytössä”
Liike vs. yhdistys, järjestö, puolue, vetoomukset, tempaukset, kulttuuri- ja harrastusverkostot, alakulttuurit, yksilön protesti
Sosiologinen resepti
Kollektiivista organisoitumista Yhteiskunnallisen muutoksen ajamista tai
vastustamista Konfliktuaalista toiminta Ulkoparlamentaarisia toimintakeinoja Aktivistien välistä solidaarisuutta
Liikkeet yhtäältä kansalaisvaikuttamista toisaalta elämäntapamuutosten areenoita
Liikkeet prosesseina
Massahysterian tiloja alá Gustav Le Bon? Uusien oligarkkien pyrkyryyttä alá Robert Michels? Rationaalisia toimintajärjestelmiä, joiden
kehittämiseen aktivistit panostavat henkilökohtaisesta motivaatiostaan alá Otthein Rammsted?
Sosiaalisen vuorovaikutuksen kompleksisia prosesseja alá Alberto Melucci?
1. Neuvoteltu yhteisymmärrys
2. Vuorovaikutussuhteet
3. Emotionaaliset lataukset
Kollektiivisen toiminnan akselit
Alberto Melucci: Challenging Codes, 1996
Kollektiivisen toiminnan tyypit
Alberto Melucci: Challenging
Codes,1996
Mitä on konflikti?
Melucci: Kamppailu yhteisesti arvostetuista, mutta niukoista resursseista Konfliktit suuntautuvat, mutteivät rajaudu yht.
kunnallisten järjestelmien sisälle (taloudellinen, poliittinen, organisatorinen ja arkielämän järjestelmä)
Konflikteilla symbolinen ulottuvuus, joka tuo esiin uusia panoksia ja määrittelyjä
Alain Touraine: Liikkeet kamppailua yhteiskunnan historisiteetin kontrollista Kamppailu kehityksen kulttuurisesta mallista Jäsentyy luokkarajojen mukaisesti
Luova vastarinta?
Keskustelua liikkeistä hallitsee ”vastustamisen” näkökulma
Maurizio Lazzarato: Liikkeet ongelmallistavat nykyhetken sekä avaavat rinnakkaisia todellisuuksia
Ron Eyerman & Andrew Jamison: Liikkeet kognitiivisen toiminnan tiloja
Liikkeet yhteiskunnallisen elämän innovaatio-laboratorioina?
Solidaarisuudesta yhteistoiminnan iloon?
Osa II
Organisoitumisen kysymys
Kysymyksen asettelua
Alkulatteus: ajankohtainen kysymys Metaforinen latteus: organisoituminen
kollektiivisen ruumiin rakentamista Lattea kyseenalaistus: vai sittenkin viruksia? Analyyttinen latteus: kaksi lähestymistapaa,
liikeorganisaatiot / liikkeiden organisoituminen
Liikeorganisaatiot
”SMO”, Social Movement Organization McCarthy & Zald, 1977 Muodollisesti järjestäytynyt osa liikettä, joka asettaa
ja tavoittelee liikkeen tendenssien mukaisia päämääriä
Sittemmin käsitettä käytetty miten sattuu Kyseenaalaista soveltuuko vahvasti
verkostomuotoisten liikkeiden tarkasteluun
Liikeorganisaation tehtävät
Aktivistien rekrytointi, kouluttaminen ja motivointi
Resurssien hankinta Vastustajien vastustaminen Kriittisen yhteiskunta-analyysin tuottaminen Liikkeen itseymmärryksen tuottaminen Julkisuuspeli Liikkeen uusintaminen matalan intensiteetin
aikoina
Liikeorganisaatioiden tyyppejä Rationaaliset, luonnolliset ja avoimet organisaatiot
Richard Scott, 1981 Kyse ehkä ennemminkin minkä tahansa organisaation
ulottuvuuksista Professionaaliset, massaprotesti- ja ruohonjuuritason
organisaatiot della Porta & Diani, 2006 Tarkastelu organisaation keskittyneisyyden ja
hajautuneisuuden suhteen Kansanarmeijat, sissiorganisaatiot ja
verkostokamppailut Hardt & Negri, 2004 Rinnastuu väitteeseen tuotantomuodon muutoksesta ja
etujoukkojen purkautumisesta
Liikkeen organisoituminen Liike yhteiskunnallisena organisoitumana Liike prosessina ja prosessin muotoutuminen Esimerkiksi liikkeen universaali elinkaarimalli alá
Otthein Rammsted, 1978 Liike on prosessi, jonka on kehityttävä mutta joka
samalla “determinoituu” yhteiskunnallisen järjestelmän ehdollistamilla tavoilla
Lähtökohtana yksilöiden yhteiskunnallisten kokemusten artikulointi, kohtalona institutionalisoituminen osaksi valtiollista järjestelmää
Rammstedin malli:
Lähde: Blom & Siisiäinen: Politiikan
sosiologia, 1992
Yksi vai useampia determinaatioita? Kritisoitu malli mutta vastaa
populaariymmärrykseen Jättää kritisoitunakin haasteen tutkia liikkeiden
determinoituja kehityskulkuja, vaikkei välttämättä yhtä ja universaalia
Esim. Siisiäinen (1992) perännyt mallin tarkentamista
Yksi mahdollisuus jakaa yhteiskunta useampiin osajärjestelmiin Esim. Melucci: taloudellinen, organisatorinen,
poliittinen ja arkielämän järjestelmä Uusien liikkeiden tutkimuksessa valittu usein
kuitenkin aktivistien subjektiivisen ymmärryksen tarkastelun tie
Osa IIIIdentiteetin näkökulma
Identiteettitutkimuksen nousu 1960- ja 1970-luvuilla syntyy uudenlaista
protestointia Melucci ja Touraine kehittävät käsitteen new social
movements – kumpikin ”ensimmäisenä” Työväenliike menettää keskeisen asemansa
liikkeiden paradigmaattisena mallina Yhteiskuntatieteissä yleistyy
rakennedeterminististen ja ekonomististen mallien kritiikki Konttinen (1998): Subjektiviteetin puolustamisen
kulttuuri-ilmasto Esim. Habermas: elämismaailman kolonisaatio & Hirsch:
Turvavaltio Syntyy pyrkimys tutkia liikkeitä aktivistien
itsemääritelmien välityksellä
Identiteettiorganisoitumisen muotona
Touraine käyttää käsitettä mutta teoretisoimatta Melucci: toimintajärjestelmän rakentumisen
prosessi ”Identization” Vrt. Stuart Hall (1999): Identiteetti ”liikkuvana
juhlana” sekä potentiaalien ilmauksena Identiteetti kuitenkin perimmiltään ”negatiivinen”
käsite Toiset organisoitumisen ”konstitutiivinen ulkopuoli” Määrittyminen ulkopuolen välityksellä Itsensä tunnistaminen toisista erottautumalla
Identiteettinäkökulman kritiikki Kohdistuu tyypillisesti siihen, että identiteetti
sidoksissa pysyvyyden ja ykseyden määreisiin Vs. keskustelu monista yhtäaikaisista identiteeteistä Vs. keskustelu identiteettiprosessien sisäisestä
kompleksisuudesta Keskustelua identiteetin ”negatiivisuudesta” ei
liiketutkimuksessa kuitenkaan käyty Voiko järjestelmän rajat haastava toimija saada
määrittynyttä identiteettiä? Eikö ajatus siitä, että konfliktissa tavoitellaan
yhteisesti arvostettuja resursseja viittaa myös yhteisesti jaettuun toimintakenttään?
Vrt. muukalaiset alá Baumann, 1999 Ovatko toimintakyvyt perimmiltään negatiivisia?
Hypoteettista hahmottelua: subjektiviteetin näkökulma
Identiteetin näkökulma tavoittaa liikkeestä erottautumisen ulottuvuuden Negatiivinen suhde annettuihin olosuhteisiin Liike kuitenkin ylittää omat välittömät syynsä Liikkeen perustana autonominen kulttuurintuotanto
ja kyky ”itsevalorisaatioon” ...muttei siis liikkeiden uutta luovia, kulttuurisia
prosesseja Lazzarato: Liikkeet tapahtuman politiikkaa ja uusien
mahdollisten maailmojen ilmausta Melucci: Liikkeet medioita, jotka tuovat esiin uusia
yhteiskunnallisia orientaatioita Hardt ja Negri: Liikkeet konstitutiivisia prosesseja,
joiden lähtökohtana sosiaalisen elämän ylijäämä ja rikkaus, ei puute tai kurjuus
Verkostomuotoisten liikkeiden toimintatila?
Erittäin hypoteettista hahmottelua... Liikeorganisaatiot => liikkeen orientoituminen
yhteiskunnallisiin osajärjestelmiin Liikkeiden verkostomuotoistuminen => liikkeen
orientoituminen kulttuurisen innovaatiotilan avaamiseen Liikkeet joukkoälyn muotoina alá James Surowiecki,
2005 Onko nimettävissä jokin yhteiskunnallinen tila
tai järjestelmä, joka vastaa liikkeen verkostomuotoa? Vapaa kansalaisyhteiskunta? Kolmas sektori?
Käytettyä ja viitattua kirjallisuuttaBauman, Zygmunt (2004): Sosiologinen ajattelu. Tampere: Vastapaino.Eyerman, Ron & Jamison, Andrew (1991): Social Movements. A Cognitive Approach. Cambridge: Polity Press.Habermas, Jürgen (1981): New Social Movements. Telos 49, 33-37.Hall, Stuart (1999) Identiteetti. Tampere: Vastapaino.Hardt, Michael & Negri, Antonio (2004): Multitude. New York: The Penguin Press.Hardt, Michael & Negri, Antonio (2001): Empire. Cambridge, Mass.: Harvard University Press.Hirsch, Joachim (1982): Turvavaltio. Vastapaino: Tampere.Hyvärinen, Matti (1985): Alussa oli liike. Tutkimus yhteiskunnallisten liikkeiden mahdollisuuksista. Tampere: Vastapaino.Konttinen, Esa (1998): Uusien liikkeiden tuleminen subjektiviteetin puolustamisen kulttuuri-ilmastossa. Teoksessa Ilmonen, Kaj & Siisiäinen, Martti (toim.): Uudet ja vanhat liikkeet. Tampere: Vastapaino.Lazzarato, Maurizio (2006): Kapitalismin vallankumoukset. Suom. Aholainen, Leena, Helle, Anna, Jakonen, Mikko, Paaso, Juuso & Vähämäki, Jussi. Helsinki: Tutkijaliitto.Lazzarato, Maurizio (2004): The Political Form of Coordination. Julkaistu vain internetissä. URL: http://eipcp.net/transversal/0707/lazzarato/en.
McCarthy, John D. & Zald, Mayer N. (1977): Resource Mobilization and Social Movements. American Journal of Sociology (82)1, 212-241.
Melucci, Alberto (1996): Challenging codes. Collective action in the information age. Cambridge, Cambridge University Press.
Melucci, Alberto (1985): The Symbolic Challenge of Contemporary Movements. Social Research 52(4), 789-816.
Rammstedt, Otthein (1978): Soziale Bewegung. Frankfurt am Main: Suhrkamp. Siisiäinen, Martti (1992): Kollektiivisen toiminnan organisoituminen. Teoksessa Raimo Blom &
Martti Siisiäinen: Politiikan sosiologia, 72-87. Jyväskylän yliopiston sosiologian laitoksen julkaisuja 52.
Surowiecki, James (2005): The Wisdom of Crowds. New York: Anchor Books. Touraine, Alain (1981): The Voice and the Eye. Cambridge: Cambridge University Press. Vähämäki, Jussi (2004): Muutos filosofian asiana. Teoksessa Taira, Teemu & Väliaho, Pasi
(toim.): Vastarintaa nykyisyydelle. Näkökulmia Gillez Deleuzen ajatteluun, 29-51. Turku: Eetos.