Sivu 2 / 55
Perehdyttäjälle
Tämä opas on Työpaikan paloturvallisuus – perehdytysmateriaalin käyttöohje. Oppaaseen
on liitetty PowerPoint-aineiston kaikki diat, ja jokaisen dian kohdalle on kirjoitettu ohjeita ja
esimerkkejä kyseiseen diaan liittyen. Ohjeiden ja esimerkkien tarkoitus on avustaa
perehdyttäjää sisällön esittämisessä.
Työpaikan paloturvallisuus -perehdytysaineisto on suhteellisen laaja, joten kaikkia dioja ei
ole tarkoitus käydä läpi perehdytystilaisuudessa. Perehdyttäjän tulee valmistella materiaali
ennen sen käyttöä. Tärkeintä on täydentää materiaaliin omaa työpaikkaa koskevat osiot.
Täydennettäviin dioihin löydät tietoa toimipaikkasi pelastussuunnitelmasta ja
turvallisuusohjeista. Aineistoa täydentämällä se palvelee parhaiten eri kohderyhmien
oppimistarpeita ja täyttää pelastussuunnitelman tiedottamiselle ja turvallisuusasioiden
perehdyttämiselle asetut säädösvelvollisuudet. Perehdytyksessä on suositeltavaa käyttää
omaan työympäristöön liittyviä esimerkkejä ja käydä syventäviä keskusteluja
perehdytykseen osallistuvien kanssa.
Perehdytysaineiston ensisijainen käyttötarkoitus on työntekijöiden perehdyttäminen
työpaikan pelastussuunnitelmaan, paloturvallisuuteen ja pelastustoimintaan liittyviin
asioihin. Aineistoa voi käyttää useammalla eri tavalla, esimerkiksi:
yksi noin kahden tunnin perehdytystilaisuus työntekijöille
kaksi noin tunnin mittaista perehdytystilaisuutta työntekijöille
15 minuutin kertauskoulutus työntekijöille keskittyen esimerkiksi työpaikan
turvallisuusohjeisiin vaara- ja onnettomuustilanteiden varalle
4-8 tunnin mittainen koulutustilaisuus työpaikan pelastussuunnitelmaan nimetyille
turvallisuusvastaaville, jotka tarvitsevat laajempaa perehdytystä työpaikan
pelastussuunnitelmasta, paloturvallisuudesta ja pelastustoiminnasta
10 minuutin pikaperehdytys tilapäiselle työntekijälle Turva-info osion avulla
muutaman minuutin pikaperehdytys työpaikalle saapuneille vieraille Turva-info
osion avulla
Oppaaseen on varattu tilaa perehdyttäjän omille muistiinpanoille. Tutustu ennalta
koulutusmateriaaliin ja käytössäsi olevien audiovisuaalisten laitteiden toimintaan
koulutustilaisuuden sujuvuuden varmistamiseksi. Nykyinen PowerPoint-koulutusmateriaali
on sen ensimmäinen kehitysversio. Jokaisella aineistoa käyttävällä on mahdollisuus
osallistua aineiston kehitystyöhön lähettämällä perusteltuja kehitystarpeita ja ideoita
paloturvallisuus.info -sivustolla olevalla palautelomakkeella.
Sivu 3 / 55
Aineiston käyttäminen
Perehdytysaineisto on Microsoft PowerPoint -muodossa ja tarvitset sen käyttämiseen
tietokoneella PowerPoint-ohjelman. Ohjelmiston käyttäminen onnistuu myös ilmaisella
OpenOffice.org Impress -ohjelmalla, jonka saat ladattua Internetistä osoitteesta
fi.openoffice.org. Ohjelmaa on mahdollista käyttää sekä Microsoft-käyttöjärjestelmällä
varustetulla tietokoneella että Applen Mac – tietokoneilla. Tämän aineiston neuvot sekä
yleiset käyttöohjeet toimivat molemmilla ohjelmilla, mutta tekniset vinkit on tarkoitettu
ainoastaan PowerPoint-ohjelmalle.
Perehdytysaineisto on hieman normaalista poikkeava rakenteeltaan. Huomaa, ettei esitys
etene suoraan numerojärjestyksessä, vaan sivut on linkitetty toisiinsa. Ainostaan sivuilta,
joiden otsikon jälkeen on esim. 1/3, pääset seuraavalle sivulle hiiren vasenta painiketta tai
nuolinäppäintä painamalla. Muutoin esityksessä edetään valikkojen kautta.
Perehdytyksessä ei ole tarkoitus käydä koko aineistoa läpi, vaan se on kuin
tarjoilulautanen, josta valitaan erilaisia herkkuja. Älä siis yritä käydä koko aineistoa läpi.
Suunnittele perehdytys etukäteen, ja valitse aineistosta ainoastaan ne osiot, jotka koet
tärkeiksi. Oppaan sisällysluettelosta näet nopeasti, mitä aineistosta löytyy, ja hahmotat
kokonaisuuden.
Kun perehdytät, pidä painopiste Työpaikan…-otsikolla alkavissa dioissa, jotka täydennät
oman työpaikkasi tiedoillasi. Voit käyttää aineistoa myös pidemmän
turvallisuuskoulutuksen pitämiseen. Aineiston avulla voit pitää esimerkiksi työpaikkasi
turvallisuusorganisaatiolle 4-6 tunnin koulutuksen.
Aineiston käyttämisen pääkohdat:
1. Täydennä aineiston diat, jotka on otsikoitu Työpaikan…
2. Suunnittele ennen perehdytystilaisuutta mitä osioita aiot käydä läpi.
3. Varmista esitysmateriaalin toimivuus ennen tilaisuutta (myös videoiden toimiminen
ja äänen kuuluminen).
4. Esitä perehdytettäville kysymyksiä ja aktivoi.
Sivu 4 / 55
Aineistossa eteneminen (linkitykset)
Pääsivu / Etusivu:
Pääset eteenpäin
kuhunkin osioon
painamalla linkkejä
Ylävalikko sivu näkyy
tummempana kuin
alavalikko
Alavalikkoihin pääset painamalla haluamaasi alavalikkoa Voit sulkea esityksen
aina painamalla sulje
tekstiä
Alavalikon kautta
pääset haluamaasi
diaan painamalla sen
otsikkoa
Voit palata takaisin
ylävalikkoon täältä
Sivu 5 / 55
Esitys – diasta pääset
takaisin ala – tai
ylävalikkoon täältä
Etusivulle pääset aina
painamalla Etusivulle –
kohtaa
Jos dian otsikon
perässä on numerot,
kuuluu osioon useampi
dia ja pääset
seuraavaan diaan
painamalla hiiren
vasenta painiketta,
nuoli-näppäintä oikealle
tai välilyöntiä
PowerPoint-esitysmateriaaliin kannattaa tutustua kunnolla ennen
perehdytystilaisuutta. Harjoittelemalla opit käyttämään linkitettyä
perehdytysmateriaalia tehokkaasti.
Sivu 6 / 55
Sisällysluettelo
Perehdyttäjälle ................................................................................................................... 2 Aineiston käyttäminen ....................................................................................................... 3 1. Paloturvallisuuden perusteet ........................................................................................ 8
1.1 Johdanto ................................................................................................................... 8 Työpaikan turvallisuusorganisaatio ja vastuuhenkilöt ....................................... 9 Turvallisuus on kaikkien asia! ........................................................................... 9 Miksi perehdytetään? ..................................................................................... 11 Mitä on paloturvallisuus ja pelastustoiminta? ................................................. 12 Normaaliolot – Häiriötilanteet – Poikkeusolot ................................................. 13 Pelastusviranomaisten ennaltaehkäisevä toiminta ......................................... 16
1.2 Miten tulipalo syntyy? ............................................................................................ 16 Tulta varten tarvitaan… .................................................................................. 17 Tulipalon kehittyminen .................................................................................... 17 Hälytysketju .................................................................................................... 18
1.3 Tulipalon ennaltaehkäisy ....................................................................................... 19 Työpaikan ennaltaehkäisevät turvallisuusohjeet ............................................ 19 Tulipalot Suomessa ........................................................................................ 20 Yleisimmät tulipalon syttymissyyt työpaikoilla vuonna 2010 ........................... 20
Koneet ja sähkölaitteet ....................................................................... 21 Ruoan valmistus ................................................................................. 22 Varomaton tulenkäsittely .................................................................... 22 Itsesyttymä tai syy tuntematon ........................................................... 23 Tahallinen palo ................................................................................... 23 Tulityöt................................................................................................ 24
Turvallisuus on pieniä tekoja arjessa .............................................................. 24 1.4 Tekninen ja rakenteellinen paloturvallisuus ........................................................ 25
Työpaikan paloturvallisuusjärjestelyt .............................................................. 25 Palo-osastointi ja palo-ovet ............................................................................ 26
Palo-osastointi antaa turvaa ............................................................... 26 Palo-oven toiminta ja tunnistaminen .................................................. 26
Turvallinen poistuminen.................................................................................. 27 Vihreä opastaa turvaan! ..................................................................... 27 Kartat näyttävät reitit .......................................................................... 27 Ovet aukeavat hätätilanteessa ........................................................... 28
Automaattinen paloilmoitin ............................................................................. 28 Palovaroittimet ................................................................................................ 29 Savunpoistojärjestelmä .................................................................................. 30 Automaattinen sammutuslaitteisto .................................................................. 31
1.5 Alkusammuttimet ja – sammuttaminen ................................................................ 31 Työpaikan alkusammuttimet ........................................................................... 32 Sammuttaminen ............................................................................................. 33 Erilaiset käsisammuttimet ............................................................................... 33 Pikapaloposti ja sammutuspeite ..................................................................... 35 Käsisammuttimen käyttäminen ....................................................................... 35 Sammutuspeitteen käyttäminen ..................................................................... 35 Pikapalopostin käyttäminen ............................................................................ 36
1.6 Asiakkaiden ja vierailijoiden turvallisuus ............................................................ 37 Työpaikan toimintamalli .................................................................................. 37 Hyviä käytäntöjä ............................................................................................. 38
Sivu 7 / 55
2. Toiminta hätätilanteessa ............................................................................................. 39
2.1 Toiminta tulipalotilanteessa .................................................................................. 39 Työpaikan toimintamalli .................................................................................. 40 Varmista oma turvallisuutesi ........................................................................... 41 Pelasta välittömässä vaarassa olevat............................................................. 42 Hälytä apua .................................................................................................... 43 Alkusammuta .................................................................................................. 43 Tarkastamisessa ja evakuoinnissa on huomioitava ........................................ 44 Estä lisävahingot ............................................................................................ 44 Opasta apu perille .......................................................................................... 45 Toiminta kokoontumispaikalla ........................................................................ 45
2.2 Sisälle suojautuminen hätätilanteessa ................................................................. 46 Työpaikan toimintamalli .................................................................................. 46 Miksi sisälle suojaudutaan? ............................................................................ 47
Yleinen vaaramerkki ........................................................................... 47 Kaasuvaara ........................................................................................ 47
2.3 Työpaikan muut turvallisuusohjeet ...................................................................... 48 3. Turvallisuuskävely ....................................................................................................... 49
3.1 Työpaikan turvallisuuskävelymalli ....................................................................... 49 3.2 Turvallisuuskävely osana perehdytys- ja kehitysprosessia ............................... 50
4. Turvallisuusharjoitukset ............................................................................................. 51 4.1 Harjoittelun merkitys turvallisuuden jalkauttamisessa ....................................... 51 4.2 Työpaikan poistumis- / evakuointiharjoituksen kuvaus ..................................... 52 4.3 Työpaikan alkusammutusharjoituksen kuvaus ................................................... 52 4.4 Työpaikan hätäensiapuharjoituksen kuvaus ....................................................... 53
5. Yhteenveto ................................................................................................................... 53 6. Turva-info ..................................................................................................................... 54 Lähdeluettelo ................................................................................................................... 55
Sivu 8 / 55
1. Paloturvallisuuden perusteet
Paloturvallisuuden perusteet -osion
tarkoituksena on opettaa
työntekijöille perusasioista
paloturvallisuudesta ja pelastus-
toiminnasta. Tämä on aineiston
laajin osio. Pysy perusasioissa ja
jätä pykälien opettaminen
vähemmälle. Tärkeintä on, että
työntekijät saavat riittävän laajan
kuvan työpaikkansa palo-
turvallisuusasioista sekä ymmärtävät turvallisuuden ylläpitämisen ja kehittämisen
merkityksen.
1.1 Johdanto
1.1 Johdanto on alavalikko, johon
kuuluvat valikossa olevat
sisältödiat. Pääset haluamaasi
diaan painamalla haluamaasi
valikko-ruutua.
Korosta johdannossa:
- Jokaisen työntekijän on
ymmärrettävä turvallisuuteen
liittyvät vastuut sekä tunnettava
vastuuhenkilöt.
- Turvallisuus on kaikkien asia.
- Jokaisen työntekijän täytyy huolehtia sekä omasta että työtovereiden turvallisuudesta.
Muistiinpanoja:
Sivu 9 / 55
Työpaikan turvallisuusorganisaatio ja vastuuhenkilöt
Lisää tähän diaan kuvaus
työpaikkanne turvallisuus-
organisaatiosta ja vastuuhenkilöistä.
Tämä on ensimmäinen ja yksi
tärkeimmistä täytettävistä dioista.
Työpaikkanne laajuudesta riippuen
teillä voi olla useita turvallisuuteen
liittyviä organisaatioita. Voitte itse
päättää, mitä niistä haluatte tähän
diaan lisätä. Paloturvallisuuden näkökulmasta tärkeintä on lisätä työpaikan
pelastussuunnitelmaan kirjattu turvallisuusorganisaatio. Muita mahdollisia esiteltäviä
organisaatioita voivat olla esimerkiksi työsuojeluorganisaatio ja tietoturvallisuudesta
vastaava organisaatio.
”Turvallisuuden ylläpito on kaikkien tehtävä, mutta sen valvominen ja kehittäminen ovat
esimiesten, päälliköiden ja johtajien vastuulla.” Vastuita ei voi koskaan delegoida, mutta
tehtäviä voi. Lisää vastuista kerrotaan osiossa ”Turvallisuus on kaikkien asia”.
Turvallisuus on kaikkien asia!
Turvallinen työpaikka on jokaisen
oikeus ja sen saavuttamiseksi
tarvitaan yhteistyötä. Turvallisuuden
ylläpitäminen ja kehittäminen on
koko organisaation tehtävä. Tämä
vaatii monilla työpaikoilla
ajattelutavan muutosta. Vaikka
lainsäädännössä korostetaan
työantajan vastuuta, myös
työntekijän tulee olla aktiivinen
toimija. Säädökset velvoittavat kaikkia työntekijöitä. Tärkeimmät paloturvallisuutta
koskevat säädökset ovat pelastuslaki 379/2011 sekä valtioneuvoston asetus
pelastustoimesta 407/2011.
Muistiinpanoja:
Sivu 10 / 55
Seuraavat pelastuslain velvoitteet koskevat kaikkia:
Huolellisuusvelvollisuus: jokaisen on oltava huolellinen tulipalon tai muun
onnettomuuden vaaran ja vahingon välttämiseksi sekä noudatettava turvallisuuden
varmistamiseksi annettuja sääntöjä ja määräyksiä sekä valvottava niiden
noudattamista
Noudatettava varovaisuutta ja huolellisuutta käsiteltäessä tulta, syttyvää, räjähtävää
tai muuta vaarallista ainetta
Omatoiminen varautuminen: rakennuksen omistajan, haltijan sekä
toiminnanharjoittajan on osaltaan ehkäistävä tulipalojen ja vaaratilanteiden
syntymistä, varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen,
tulipalojen sammuttamiseen ja muihin pelastustoimenpiteisiin sekä ryhdyttävä
toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi ja pelastustoiminnan helpottamiseksi
Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava tarvittavalla
tavalla asianomaisen rakennuksen tai muun kohteen asukkaille ja työntekijöille sekä
muille, joiden on osallistuttava pelastussuunnitelman toimeenpanoon.
Yleinen toimintavelvollisuus: jos et pysty sammuttamaan paloa tai torjumaan vaaraa,
on sinun ilmoitettava vaarassa oleville, tehtävä hätäilmoitus ja ryhdyttävä
pelastustoimenpiteisiin
Velvollisuus osallistua pelastustoimintaan pelastustoiminnan johtajan määräyksestä
Lisäksi työturvallisuuslaki 738/2002 mukaan kaikkien työntekijöiden on:
Noudatettava työnantajan toimivaltansa mukaisesti antamia määräyksiä ja ohjeita
Ylläpidettävä tarvittavaa järjestystä ja siisteyttä
Noudatettava huolellisuutta ja varovaisuutta
Huolehdittava käytettävissään olevin keinoin niin omasta kuin muiden työntekijöiden
turvallisuudesta ja terveydestä
Viipymättä ilmoitettava työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle havaitsemistaan vioista
ja puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden
turvallisuudelle tai terveydelle
Poistettava havaitsemansa ilmeistä vaaraa aiheuttavat viat ja puutteellisuudet.
Työntekijän on tehtävä edellä tarkoitettu ilmoitus myös siinä tapauksessa, että hän
on poistanut tai korjannut kyseisen vian tai puutteellisuuden
Huolellisesti ja ohjeiden mukaisesti käytettävä ja hoidettava työnantajan hänelle
antamia henkilönsuojaimia ja muita varusteita
Työssään käytettävä sellaista asianmukaista vaatetusta, josta ei aiheudu tapaturman
vaaraa
Käytettävä oikein koneita, työvälineitä ja muita laitteita sekä niissä olevia turvallisuus-
ja suojalaitteita
Noudatettava vaarallisten aineiden käytössä ja käsittelyssä turvallisuusohjeita
Ajantasaisen lainsäädännön löydät osoitteesta www.finlex.fi. Tutustu tärkeimpiin
työpaikkaasi koskeviin säädöksiin, joita voit käyttää myös perehdytyskoulutuksen tukena.
Lisätietoa: Sisäasiainministeriön ohje: Asuinkiinteistön pelastussuunnitelman laadinta
Sivu 11 / 55
Miksi perehdytetään?
Jokaiselle työntekijälle on annettava
riittävät tiedot ja taidot turvalliseen
työn tekemiseen ja erilaisissa
vaaratilanteissa toimimiseen.
Perehdyttämisvelvollisuus on kirjattu
työturvallisuuslakiin. Tehokkaalla
perehdytyksellä voidaan vähentää
erilaisia vaara- ja vahinkotilanteita
sekä opastaa työntekijöitä
toimimaan oikein.
Työturvallisuuslain 738/2002 mukaan:
Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä
sekä huolehdittava siitä, että työntekijän ammatillinen osaaminen ja työkokemus huomioon
ottaen:
Työntekijä perehdytetään riittävästi työhön, työpaikan työolosuhteisiin, työ- ja
tuotantomenetelmiin, työssä käytettäviin työvälineisiin ja niiden oikeaan käyttöön
sekä turvallisiin työtapoihin erityisesti ennen uuden työn tai tehtävän aloittamista tai
työtehtävien muuttuessa sekä ennen uusien työvälineiden ja työ- tai
tuotantomenetelmien käyttöön ottamista.
Työntekijälle annetaan opetusta ja ohjausta työn haittojen ja vaarojen estämiseksi
sekä työstä aiheutuvan turvallisuutta tai terveyttä uhkaavan haitan tai vaaran
välttämiseksi.
Työntekijälle annetaan opetusta ja ohjausta säätö-, puhdistus-, huolto- ja
korjaustöiden sekä häiriö- ja poikkeustilanteiden varalta.
Työntekijälle annettua opetusta ja ohjausta täydennetään tarvittaessa turvallisiin
työtapoihin erityisesti ennen uuden työn tai tehtävän aloittamista tai työtehtävien
muuttuessa sekä ennen uusien työvälineiden ja työ- tai tuotantomenetelmien
käyttöön ottamista.
Työntekijälle annetaan opetusta ja ohjausta työn haittojen ja vaarojen estämiseksi
sekä työstä aiheutuvan turvallisuutta tai terveyttä uhkaavan haitan tai vaaran
välttämiseksi.
Muistiinpanoja:
Sivu 12 / 55
Mitä on paloturvallisuus ja pelastustoiminta?
Pelastustoiminnalla tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla pyritään suojaamaan ihmisiä, omaisuutta ja ympäristöä. Toimenpiteet voivat olla kiireellisiä pelastamistehtäviä tai vahinkojen ja niiden seurauksien rajoittamista.
Työpaikan paloturvallisuuteen
vaikuttavat henkilöstö sekä
rakenteelliset ja tekniset
turvallisuusratkaisut. Palo-
turvallisuusjärjestelyillä ennalta-
ehkäistään tulipalojen syntymistä,
havaitaan alkanut tulipalo,
hälytetään apua, rajoitetaan palon
kehittymistä ja leviämistä sekä
turvataan ihmisten toiminta-
mahdollisuudet ja poistuminen
rakennuksesta.
Muistiinpanoja:
Sivu 13 / 55
Normaaliolot – Häiriötilanteet – Poikkeusolot
Tähän diaan on lisätty animaatio,
joka kuvaa tilanteen kehittymistä
normaalioloista poikkeusoloihin.
Suomalaisessa yhteiskunnassa
ilmenee normaalioloissakin erilaisia
häiriötilanteita, jotka voivat vaikuttaa
yritysten, yhteisöjen ja yksilöiden
toimintaan. Jokaisen yrityksen tulee
suunnitella toimintansa myös
häiriötilanteiden varalle.
Normaaliolot
Normaaliolossa yrityksien ja yhteisöjen on tehtävä aktiivista ennaltaehkäisevää
turvallisuustyötä eli varauduttava omatoimisesti erilaisia häiriötilanteita, kuten
pitkäkestoisia sähkökatkoja varten. Eri säädökset asettavat yrityksen toiminnalle
minimivaatimukset, mutta omaa turvallisuustoimintaa saa kehittää paremmaksi.
Omatoimisella varautumisella tarkoitetaan varautumista erilaisiin onnettomuus- ja
vaaratilanteisiin. Työntekijöiden kesken on hyvä miettiä, millaisia vaaratilanteita työpaikalla
saattaa tapahtua, miten vaaratilanteita voisi ehkäistä ja miten onnettomuuden sattuessa
toimitaan. Osataanko työpaikalla esimerkiksi;
antaa ensiapua?
toimia onnettomuustilanteessa?
toimia tulipalon sattuessa?
tehdä hätäilmoitus?
toimia yleisen vaaramerkin soidessa?
Häiriötilanteet
Häiriötilanteilla tarkoitetaan erilaisia vakavia tilanteita, jotka vaativat normaalia
voimakkaampia toimenpiteitä. Tilanteiden hallitseminen on kuitenkin vielä mahdollista
viranomaisten normaalivaltuuksin. Häiriötilanteille on yhteistä, että ne:
ovat yleensä odottamattomia
vaikuttavat voimakkaasti yhteisön toimintaan
etenevät nopeasti ja vaativat nopeaa toimintaa
aiheuttavat laajaa julkisuutta
vahingoittavat huonosti hoidettuina organisaation mainetta
Sivu 14 / 55
Häiriötilanteessa on tärkeää, että työpaikan turvallisuusorganisaatio pystyy sopeuttamaan
toimintansa vallitseviin olosuhteisiin. Jos työpaikalla ei ole varauduttu riittävästi, siitä voi
aiheutua työpaikalle vahinkoja ja toiminnan palauttaminen normaaliksi saattaa vaikeutua.
Vakavassa häiriötilanteessa tarvitaan yhteiskunnan kaikki voimavarat. Suomessa
viranomaiset vastaavat kriisitilanteen hallinnasta, mutta kansalaisilla ja elinkeinoelämällä
on omat merkittävät roolinsa. Vakavan häiriötilanteen riskiä lisäävät teknistyminen sekä
palveluiden ja toimintojen keskinäisriippuvuus. Esimerkiksi laajat rajuilmat katkoivat sähköt
kymmeniltä tuhansilta kesällä 2010 Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Pirkanmaalla ja
tammikuussa 2011 lumikuormat katkoivat sähkölinjoja Etelä-Savossa.
Poikkeusolot
Valmiuslain (1080/1991) tarkoituksena on poikkeusoloissa turvata väestön toimeentulo ja
maan talouselämä, ylläpitää oikeusjärjestystä, perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä
turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys. Poikkeusoloja ovat:
Suomeen kohdistuva aseellinen hyökkäys ja sota sekä sodan jälkitila
Suomen alueellisen koskemattomuuden vakava loukkaus ja maahan kohdistuva
sodanuhka
Vieraiden valtioiden välinen sota tai sodanuhka ja sellainen sodanuhkaa merkitsevä
vakava
Kansainvälinen jännitystila, joka edellyttää välttämättömiä toimenpiteitä Suomen
puolustusvalmiuden kohottamiseksi, sekä muu vaikutuksiltaan näihin verrattava
Suomen ulkopuolella sattunut erityinen tapahtuma, jos siitä voi aiheutua vakava
vaara kansallisen olemassaolon ja hyvinvoinnin perusteille
Välttämättömien polttoaineiden ja muun energian sekä raaka-aineiden ja muiden
tavaroiden tuonnin vaikeutumisesta tai estymisestä taikka muusta vaikutuksiltaan
näihin verrattavasta kansainvälisen vaihdannan äkillisestä häiriintymisestä aiheutuva
vakava uhka väestön toimeentulolle tai maan talouselämän perusteille
Suuronnettomuus, edellyttäen, että tilanteen hallitseminen ei ole mahdollista
viranomaisten säännönmukaisin toimivaltuuksin
Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan on koottu varautumistyön perustaksi uhkamalleja. Ne
ovat kuvauksia tilanteista, jotka voivat vaarantaa yhteiskunnan turvallisuuden ja sen
elintärkeät toiminnot. Uhkamalleja ovat:
voimahuollon vakavat häiriöt
tietoliikenteen ja tietojärjestelmien vakavat häiriöt
kuljetuslogistiikan vakavat häiriöt
yhdyskuntatekniikan vakavat häiriöt
elintarvikehuollon vakavat häiriöt
rahoitus- ja maksujärjestelmän vakavat häiriöt
julkisen talouden rahoituksen saatavuuden häiriintyminen
väestön terveyden ja hyvinvoinnin vakavat häiriöt
Sivu 15 / 55
suuronnettomuudet, luonnon ääri-ilmiöt ja ympäristöuhkat
terrorismi ja muu yhteiskuntajärjestystä vaarantava rikollisuus
rajaturvallisuuden vakavat häiriöt
poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus sekä
sotilaallisen voiman käyttö
Yritykset voivat suunnitella omaa varautumistaan soveltamalla uhkamalleja
toimintaympäristöönsä. Suomessa on myös lukuisia julkisia yhteisöjä ja yksityisiä yrityksiä,
joiden toiminta on tärkeysluokiteltua, ja näiden on normaaliaikana varauduttava siihen, että
toimintaa voidaan jatkaa myös poikkeusoloissa. Muun muassa kaikki kunnat ja
tärkeysluokitellut yritykset osallistuvat yhteiskunnan huoltovarmuuden ylläpitämiseen ja
laativat erillisen valmiussuunnitelman vakavia häiriötilanteita ja poikkeusoloja varten.
Huoltovarmuudella tähdätään yhteiskunnalle tärkeiden taloudellisten perustoimintojen
ylläpitämiseen vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Toiminnalla varmistetaan
väestön elinmahdollisuuksien ylläpitäminen, yhteiskunnan toimivuus ja turvallisuus sekä
maanpuolustuksen materiaalisten edellytysten säilyminen. Huoltovarmuus perustuu
valtioneuvoston päätökseen huoltovarmuuden tavoitteista 539/2008.
Lisätietoa:
Yhteiskunnan turvallisuus http://www.yett.fi/
Huoltovarmuuskeskus http://www.huoltovarmuus.fi/
Muistiinpanoja:
Sivu 16 / 55
Pelastusviranomaisten ennaltaehkäisevä toiminta
Pelastusviranomaiset tekevät päivittäin työtä tulipalojen ennaltaehkäisemiseksi. Haasteena ennaltaehkäisevässä työssä on, että paloturvallisuusasiat koetaan liian usein vain tekniikkaan liittyvinä asioina. Kuitenkin tilastojen mukaan 80 % onnettomuuksista, kuten tulipaloista, aiheutuu ihmisen toiminnasta ja vain 20 % epäkuntoisesta tai puutteellisesta tekniikasta. Perinteisestä teknisestä palotarkastuksesta ollaan siirtymässä yrityksen turvallisuuskulttuurin ja omavalvonnan tarkastamiseen sekä turvallisuusviestintään. Kaikissa paloturvallisuusasioissa voit kääntyä paikallisen pelastusviranomaisen puoleen.
Muistiinpanoja:
1.2 Miten tulipalo syntyy?
Tässä osiossa syvennytään siihen,
miten tulipalo syntyy, kehittyy ja
mitä tapahtuu sen jälkeen, kun
tulipalo on havaittu ja palokunta
tulee paikalle. Keskustelkaa
tulipalon syttymismahdollisuudesta
omalla työpaikalla. Korosta tulipalon
nopeaa kehittymistä. Osio antaa
perusteita sille, miksi tulipalon
mahdollisimman nopea
havaitseminen ja tehokas alkusammutus ovat tärkeitä.
Muistiinpanoja:
Sivu 17 / 55
Tulta varten tarvitaan…
Kerro, että palaminen voi tapahtua
hehkuen (esim. kivihiili), liekehtien
(nesteet, kaasut, muovit) tai
yhtaikaa hehkuen ja liekehtien (puu,
kankaat, paperi). Tärkeintä on
pysähtyä pohtimaan oman
työpaikan paloturvallisuusriskejä.
Esitä kysymyksiä työntekijöille ja
herätä keskustelua erityisesti
työpaikalla olevista lämmönlähteistä
ja palavasta materiaalista. Kts. myös ”Palamisen ketjureaktion katkaiseminen” – dia.
Tulipalon kehittyminen
Tulipalo synnyttää nopeasti paljon
savua ja lämpöä. Myrkyllinen savu
täyttää palavan huoneen jo parissa
minuutissa. Palamisen yhteydessä
lämmön vaikutuksesta tapahtuu
reaktio, jossa kiinteä palava aine
muuttaa olomuotoaan kaasuiksi (ns.
pyrolysoituminen).
Energiapitoisuudeltaan palokaasut
ovat samaa luokkaa kuin
nestekaasu, mutta ne tarvitsevat
noin 500 – 600 asteen lämpötilan
syttyäkseen palamaan. Huo-
neistopalossa tämä lämpötila
saavutetaan jo muutamassa
minuutissa. Tällöin lieskahtaen
syttyvät palokaasut kiihdyttävät ja
levittävät paloa.
Huoneistopalo 1: videolla havainnollistetaan aidoissa olosuhteissa toteutettu tulipalo.
Korosta tulipalon hengenvaarallisia olosuhteita: palon kehittymisen nopeutta, savun
myrkyllisyyttä ja sen määrää sekä näkyvyyden rajallisuutta ja kuumuutta.
Sivu 18 / 55
Tulipalon kehittymistä voidaan esitellä seuraavasti:
ajassa 1.18 huoneen lämpötila on noin 19 °C (Savua on vähän, mutta savuilmaisin
reagoisi jo tässä vaiheessa.)
kahden minuutin jälkeen lämpötila on noussut noin 21 °C (Palon sammuttamiseen
tarvitaan käsisammutin.)
ajassa 2.47 lämpötila on jo 30 °C (Savuraja alkaa laskeutua ja näkyvyys
heikkenee.)
ajassa 3.47 lämpöä 150 °C (Keuhkot tuhoutuvat tässä lämpötilassa.)
ajassa 4.17 lämpöä 400 °C
ajassa 4.49 lämpöä 800 °C (Savukaasut syttyvät räjähdysmäisesti.)
Hälytysketju
Hälytysketju – dian tarkoituksena on
saada työntekijät ymmärtämään,
että tulipalo kehittyy nopeasti, mutta
palokunnan saapuminen
tulipalokohteeseen riippuu
ensisijaisesti etäisyydestä. Tulipalo
voi olla palokunnan paikalle
saapuessa jo täyden palon
vaiheessa, näkyvyys nollassa ja
lämpötila +800 °C.
Pelastuslaitoksen ajoaikaa voi karkeasti arvioida laskemalla (1 min = 1 km). Ajoaikaan
vaikuttavat tapahtuma-ajankohdan lisäksi mm. keliolosuhteet ja kulkuyhteydet
onnettomuuspaikalle. Pelastuslaitos saattaa olla myös sidottuna johonkin toiseen
pelastustehtävään, jolloin kohteeseen saapuminen viivästyy.
Pelastustoiminnan onnistumisen kannalta on tärkeää, miten nopeasti ja millaista apua
onnettomuuspaikalle saadaan. Esitä kysymyksiä: Missä on meidän lähin paloasema?
Kauanko avun tulo meille kestää? Entä jos he ovat toisessa pelastustehtävässä?
Muistiinpanoja:
Sivu 19 / 55
1.3 Tulipalon ennaltaehkäisy
Tulipalon ennaltaehkäisy – osiossa
esitellään tulipalojen aiheuttamia
vahinkoja Suomessa, yleisimpiä
syttymissyitä ja yleisimpiä
ennaltaehkäisykeinoja. Painota
perehdytyksessä sellaisia
syttymissyitä ja ennalta-
ehkäisykeinoja, jotka ovat oman
työpaikkasi näkökulmasta tärkeitä.
Työpaikan ennaltaehkäisevät turvallisuusohjeet
Lisää tähän kohtaan työpaikkanne
ohjeet, säännöt ja keinot, joiden
avulla ennaltaehkäisette tulipalojen
syttymistä.
Jos et saa kaikkia ennaltaehkäiseviä
ohjeita mahtumaan yhdelle sivulle,
toimi seuraavasti (Microsoft
PowerPoint 2007 versio). Monista tai
kopioi dia tämän dian perään. Kun
olet monistanut dian, klikkaa ensimmäisen dian ylävalikosta kohtaa ”Animaatiot” ja lisää
”Siirry seuraavaan diaan” kohdassa oleva ”Napsautettaessa hiirellä” kohta valituksi.
Muistiinpanoja:
Sivu 20 / 55
Tulipalot Suomessa Vakuutusalan tilastot osoittavat, että
tulipalovahingoista maksetut
korvaukset ovat kasvussa.
Tulipalosta aiheutuvat vahingot
voidaan jakaa välittömiin ja välillisiin
vahinkoihin. Välittömiä vahinkoja
ovat esimerkiksi rakenteelliset
vahingot ja vammat ihmisille.
Välillisiä vahinkoja ovat esimerkiksi
menetetty työaika, menetetyt
asiakkaat, tuotannon myöhästymiset, maineen menettäminen, työntekijöiden siirtyminen
kilpailijalle jne. Välittömiä vahinkoja on helpompi mitata rahallisesti ja niitä varten voidaan
hankkia vakuutuksia. Välillisten vahinkojen tarkka mittaaminen on vaikeampaa. Tulipalon
aiheuttamat välilliset vahingot saattavat nousta välittömiä vahinkoja suuremmiksi.
Lisätietoja: Finanssialan Keskusliitto (www.fkl.fi)
Yleisimmät tulipalon syttymissyyt työpaikoilla vuonna 2010
Tämän kaavion aineisto on kerätty
pelastusviranomaisten käyttämästä
PRONTO – tietokannasta. Resurssi-
ja onnettomuustilasto PRONTO on
sisäasianministeriön järjestelmä
pelastustoimen seurantaa ja
kehittämistä sekä onnettomuuden
selvittämistä varten. PRONTO:n
aineisto muodostuu pelastus-
laitosten ylläpitämistä toimenpide- ja
resurssirekistereistä.
Tämä kaavio esittää tulipalojen syttymissyyt liike-, toimisto-, kokoontumis- opetus- sekä
hoitoalan rakennuksissa. Tilastossa on otettu huomioon ainoastaan viranomaisten tietoon
tulleet tulipalot. Saat lisätietoa yleisimmistä syttymissyistä klikkaamalla kutakin kaavion
prosenttilukua. Valitse työpaikkanne näkökulmasta merkittävimmät syyt ja peilatkaa niitä
omaan työpaikkaanne.
Muistiinpanoja:
Sivu 21 / 55
Koneet ja sähkölaitteet
Työpaikoilla koneet ja sähkölaitteet
ovat suurimpia paloriskejä.
Koneiden ja sähkölaitteiden
turvalliseen käyttöön, huoltoon ja
valvontaan kannattaa käyttää aikaa
ja resursseja.
Yleisimpiä syitä siihen miksi kone
tai laite aiheuttaa tulipalon ovat:
1. Tehdään jokin toiminnallinen virhe
2. Valmistusvirhe
3. Kulumisesta aiheutunut vika
4. Puutteelliset suojaetäisyydet
5. Väärä sijoittaminen
6. Huollon laiminlyönti
7. Käyttöohjeiden vastainen käyttö
Onko syy loppujen lopuksi kuitenkaan koneen tai laitteen? Olisiko syy sittenkin ihmisessä?
Muistiinpanoja:
Sivu 22 / 55
Ruoan valmistus
Ruoan valmistus on suurimpia
tulipaloriskejä esimerkiksi
palvelutaloissa ja erilaisissa
asuntoloissa. Ruoan valmistuksesta
syttyneiden tulipalojen taustalla on
ruoan valmistajan huolimattomuus,
alentunut toimintakyky ja riittämätön
valvonta. Myös puutteet
siisteydessä ja järjestyksessä
aiheuttavat vaaratilanteita.
Esimerkiksi palavaa materiaalia myös säilytetään liian lähellä liettä.
Varomaton tulenkäsittely
Ihmiset saattavat olla huolimattomia
tulen kanssa. Kaikki eivät pidä tulta
vaarallisena, vaan näkevät sen
enemmänkin lämmön ja tunnelman
luojana.
Työpaikoilla suurimpana riskinä on
kuitenkin tupakointi tai pikemminkin
tupakan huolimaton
sammuttaminen. Tupakka
saatetaan myös polttamisen jälkeen heittää roskakoriin, jossa on muuta palavaa
materiaalia. Keskustelkaa oman työpaikkanne tupakointipaikoista. Riskinä voivat olla myös
lasten ja nuorten erilaiset tulitikku- ja sytytinleikit. Lapset leikkivät tulella, koska se on
kiellettyä ja jännittävää. He eivät kuitenkaan ymmärrä täysin leikkien vaarallisuutta ja se
voi johtaa kohtalokkaisiin seurauksiin.
Lisätietoa: Tulipysäkki http://www.spek.fi/Suomeksi/Paloturvallisuus/Tulipysakki.iw3
Muistiinpanoja:
Sivu 23 / 55
Itsesyttymä tai syy tuntematon
Itsesyttymä on harvinaisempi
syttymissyy ja sen taustalla ovat
usein kemikaalit. Kemikaalit ja
orgaaniset aineet voivat reagoida
keskenään, jolloin syntyy lämpöä.
Jos pelastusviranomaiset eivät
tulipalopaikalla löydä syytä
alkaneelle tulipalolle, syy kirjataan
tuntemattomaksi.
Tahallinen palo
Keskimäärin noin joka kolmas
ihmisen aiheuttama palo on
tahallisesti sytytetty. Tahallisen
palon syynä voi olla esimerkiksi
uteliaisuus ja kokeilunhalu,
kiusanteko, kosto, rikoksen
peittäminen tai henkisen tasapainon
järkkyminen.
Tahallisen palon taustalla on
motivoitunut tekijä tai hetkellinen mielijohde, puutteellinen valvonta ja sopiva tilaisuus
(rikoksen) tekoon. Tekijä saattaa olla tekohetkellä alkoholin vaikutuksen alaisena. Suurin
osa tahallisista paloista kohdistuu helposti sytytettäviin ja huonosti valvottuihin paikkoihin,
kuten roska-astioihin, -katoksiin sekä irtaimeen tavaraan ja asuin- tai piharakennuksiin.
Muistiinpanoja:
Sivu 24 / 55
Tulityöt
1.7.2011 voimaan tullut pelastuslaki
korostaa varovaisuutta tulitöitä
tehtäessä. Lain mukaan
ryhdyttäessä tulityöhön, jonka
johdosta tulipalon tai muun
onnettomuuden vaara tuntuvasti
lisääntyy, on huolehdittava riittävistä
varotoimista.
Tulityössä toteutuu samanaikaisesti
kaksi eri ehtoa: Työssä on syttymän aiheuttaja ja työ aiheuttaa palovaaran ympäristössä.
Tilapäisellä tulityöpaikalla työskenneltäessä tulityön tekijällä ja tulityöluvan myöntäjällä
tulee olla voimassa oleva, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) myöntämä
tulityökortti. Tulityövartijalta edellytetään työn vaatimaa turvallisuuskoulutusta ja
suositellaan, että hänellä on voimassaoleva tulityökortti. Tulitöitä koskevat
turvallisuusohjeet on kirjattu standardiin Tulitöiden paloturvallisuus (SFS-5900).
Lisätietoa: http://www.spek.fi/Suomeksi/Koulutus/Tulitoiden_turvallisuuskoulutus.iw3
Turvallisuus on pieniä tekoja arjessa
Jokainen työntekijän täytyy
osallistua työpaikan turvallisuuden
ylläpitämiseen. Turvallisuuden
kehittämisen tulee olla
järjestelmällistä ja kaikki työntekijät
huomioon ottavaa toimintaa.
Jokaisen työntekijän tulisi ottaa
osaa turvallisuuden ylläpitämiseen
ainakin tarkkailemalla
työympäristöä, havainnoimalla
mahdollisia riskejä ja vaaranpaikkoja ja ilmoittaa niistä eteenpäin.
Muistiinpanoja:
Sivu 25 / 55
1.4 Tekninen ja rakenteellinen paloturvallisuus
Tässä osiossa keskitytään erilaisiin
teknisiin paloturvallisuusjärjestelmiin
sekä rakenteellisen paloturvallisuuden
perusasioihin ja niiden toiminta-
periaatteisiin. Keskity sellaisiin
asiakokonaisuuksiin, joita on omassa
työpaikassasi. Jos rakennuksessa ei
esimerkiksi ole automaattista
paloilmoitinjärjestelmää, niin voit
jättää sen osion väliin.
Työpaikan paloturvallisuusjärjestelyt
Lisää tähän diaan tiedot työpaikkanne
teknisistä ja rakenteellisista
paloturvallisuus-järjestelyistä.
Helpointa asioiden esittäminen on
kuvien ja pohjapiirroksien avulla.
Osioon lisättäviä asioita:
Työpaikan palo-osastointi,
uloskäytävien sijainnit ja kulkureitit:
Selkein tapa on merkitä ne
kiinteistön pohjapiirrokseen ja tarvittaessa lisätä kuvia työpaikaltanne.
Jos rakennuksessa on automaattinen paloilmoitin, palovaroitinjärjestelmä tai
palovaroittimia, voit lisätä kuvauksen niistä ja järjestelmän toiminnasta.
Jos rakennuksessa on turvavalaistusjärjestelmä, lisää kuvaus siitä.
Jos rakennuksessa on automaattinen sammutuslaitteisto (sprinkleri), lisää kuvaus sen
toiminnasta ja sen laajuudesta.
Jos rakennuksessa on savunpoistojärjestelmä, lisää kuvaus sen toiminnasta.
Jos rakennuksessa on kuulutusjärjestelmä, kuvaile järjestelmän toiminta, laajuus ja
käyttö.
Kerro myös rakenteellisista ja teknisistä järjestelmistä vastaavien henkilöiden nimet ja
yhteystiedot.
Jos et saa kaikkia ennaltaehkäiseviä ohjeita mahtumaan yhdelle sivulle, lisää sivuja
seuraavasti. Monista tai kopioi alkuperäinen dia ensimmäisen dian perään. Kun olet
monistanut dian, klikkaa ensimmäisen dian ylävalikosta kohtaa ”Animaatiot” ja lisää ”Siirry
seuraavaan diaan” kohdassa oleva ”Napsautettaessa hiirellä” kohta valituksi. Huomioi, että
ohje on Microsoft PowerPoint 2007 versiolle.
Sivu 26 / 55
Muistiinpanoja:
Palo-osastointi ja palo-ovet Palo-osastointi antaa turvaa
Tulipalon ja savun leviämisen
estämiseksi rakennukset ovat
osastoituja. Osastoinnin ansiosta
rakennuksen käyttäjät saavat
lisäaikaa pelastautumiseen.
Jokainen palo-osasto pidättelee
tulipaloa ennalta suunnitellun ja
määritellyn ajan. Esimerkiksi
kerrostalossa jokainen asunto on
osastoitu omaksi palo-osastokseen.
Asukkaat ovat turvassa omassa asunnossaan vähintään tunnin ajan, vaikka naapurissa
palaisikin.
Palo-osastoinnilla pyritään rajaamaan tulipalo ainoastaan siihen palo-osastoon, jossa se
on syttynyt. Samalla turvataan poistumista, helpotetaan pelastus- ja sammutustoimia sekä
pienennetään omaisuusvahinkoja. Rakennusten osastointitapoja ovat kerros-, pinta-ala- ja
käyttötapaan perustuva osastointi. Esimerkkejä tavanomaisista palo-osastoista ovat:
kerrokset, porrashuoneet ja kattilahuoneet. Tuotantorakennuksen tuotanto- ja toimistotilat
rajataan myös omiksi palo-osastoikseen.
Palo-oven toiminta ja tunnistaminen
Osastoivassa rakenteessa olevan
palo-oven tunnistaa sisäkarmiin
kiinnitetystä metallisesta kyltistä,
jossa palonkestävyys kuvataan
esimerkiksi merkinnällä EI60: E
kuvastaa tiiveyttä, I kuvastaa
eristävyyttä ja 60 minuuttimäärää.
Tulipalossa kyseinen ovi eristää ja
pitää oviaukon tiiviinä 60 minuuttia.
Palo-oven pitää olla itsestään
sulkeutuva ja salpautuva. Jos palo-ovea joudutaan toiminnan luonteen vuoksi pitämään
auki, tulee se varustaa savun vaikutuksesta toimivalla automaattisella sulkijalaitteella.
Sivu 27 / 55
Muistiinpanoja:
Turvallinen poistuminen
Vihreä opastaa turvaan!
Henkilökunnan ja rakennuksen
muiden käyttäjien on syytä
perehtyä poistumisjärjestelyihin
etukäteen, jotta rakennuksesta
poistuminen tapahtuisi
tulipalotilanteessa nopeasti ja
turvallisesti.
Tulipalotilanteessa on tärkeää
päästä poistumaan rakennuksesta
esteettömästi. Poistumisreitit (eli uloskäytävät) merkitään poistumisopasteilla. Kaikista
tiloista tulee olla aina kaksi toisistaan riippumatonta poistumisreittiä. Poistumisreittejä
täytyy työaikana pystyä käyttämään ilman avainta. Poistumiseen voidaan käyttää
tarvittaessa ovia ja ikkunoita, joiden kautta pelastautuminen ylemmistä kerroksista
tapahtuu palokunnan kalustolla.
Kartat näyttävät reitit
Tunne työpaikkasi poistumisreitit!
Poistumisreittien tulee olla aina
esteettömiä. Liikkuessasi
rakennuksen eri osissa, katso jo
valmiiksi, missä sijaitsee lähin
poistumisreittisi ja mistä löytyy
varareitti. Selvitä myös, missä on
rakennuksen kokoontumispaikka
poistumistilanteessa. Joissakin
työpaikoissa, kuten sairaaloissa ja hoitolaitoksissa voidaan poistua tai suojautua savulta
tai tulipalolta myös siirtymällä toiseen palo-osastoon samassa kerroksessa. Tällöin on
oltava hyvin selvillä siitä, kuinka pitkään eri osastoissa voidaan turvallisesti oleskella.
Sivu 28 / 55
Ovet aukeavat hätätilanteessa
Ovien tulee normaalin käytön aikana
olla hätätilanteessa avattavissa.
Ovissa on erilaisia
aukaisumekanismeja. Yleisimpiä
ovat vihreät suojakuvut, mutta ovissa
voi olla myös erilaisia
avauspainikkeita. Tutustu työpaikkasi
ovien avausmekanismeihin.
Kuvassa oikeassa laidassa on kuva
Yhdysvalloissa hyvin yleisestä avausmekanismista (push-bar eli avauspuomi), jota
käytetään myös Suomessa. Ovi aukeaa tangosta työntämällä.
Muistiinpanoja:
Automaattinen paloilmoitin
Automaattinen paloilmoitin ilmoittaa alkavasta palosta sekä työpaikalla että
hätäkeskukseen. Automaattinen
paloilmoitin ilmoittaa myös
toimintavarmuuttaan vaarantavista
vioista. Järjestelmä voi olla varustettu
savu-, lämpö-, liekki-, linja- tai
yhdistelmäilmaisimilla.
Yhdistelmäilmaisimien toiminta
perustuu yleensä kahteen eri
tunnistusmekanismiin, yleisin on
yhdistetty savu- ja lämpöilmaisin. Yhdistelmäilmaisimet ovat perusilmaisimia kalliimpia,
mutta ne eivät aiheuta niin helposti erheellisiä hälytyksiä. Tämä siksi, että ilmaisimet
tarvitsevat molempien ilmaisumekanismien täyttymisen ennen kuin se välittää tiedon
tulipalosta. Paloilmaisin voi sijaita mm. kattopinnassa, rakenteiden välipohjassa tai
ilmastointikanavassa. Automaattisen paloilmoittimen ilmaisimet välittävät sähköisesti
tiedon uhkaavasta tulipalosta ilmoitinkeskukselle ja se edelleen hätäkeskukseen, joka
puolestaan lähettää pelastuslaitoksen kohteeseen.
Sivu 29 / 55
Epäkuntoiset paloilmoittimet ja paloilmoittimen toimintaperiaatteista tietämättömät
rakennusten käyttäjät aiheuttavat vuosittain tuhansia erheellisiä hälytyksiä ja työllistävät
siten turhaan pelastuslaitoksia. Koulutettu vastuullinen paloilmoittimen hoitaja on paras
henkilö perehdyttämään henkilöstöä laitteen toimintaan ja ominaisuuksiin. Näin voidaan
tehokkaasti välttää erheelliset hälytykset. Pelastuslaitoksella on mahdollisuus laskuttaa
erheellisistä hälytyksistä.
Muistiinpanoja:
Palovaroittimet
Palovaroittimen tehtävänä on
varoittaa asunnossa olevia ihmisiä
alkavasta palosta. Varoitin herättää
nukkuvat tai havahduttaa
huoneistossa oleskelevat ihmiset
ajoissa sammuttamaan ja
pelastautumaan.
Palovaroitin reagoi ilmassa
olevaan savuun voimakkaalla
hälytysäänellä tai välkehtivällä valolla. Tavalliset palovaroittimet eivät tunnista häkää
(hiilimonoksidi). Tiloihin, joissa on tulisija, kannattaa hankkia myös häkävaroitin.
Markkinoilla on myös nestekaasun tunnistavia ja yhdistettyjä palo-/hiilimonoksidi-
varoittimia. Kuulovammaisille on saatavissa tärinällä ja valolla varustettuja palovaroittimia.
Palovaroittimien toiminta on hyvä tarkastaa ainakin kerran kuukaudessa. Palovaroittimia
tulee olla jokaisessa kerroksessa vähintään yksi alkavaa 60 neliömetriä kohden, lisätietoja
tästä saat pelastuslaitokseltasi. Palovaroittimista voidaan myös muodostaa ryhmä siten,
että kaksi tai useampia palovaroittimia kytketään yhteen. Palovaroitinjärjestelmä voi
koostua yksittäisistä palovaroittimista tai palovaroitinryhmistä. Ryhmään kytketyssä
palovaroitinjärjestelmässä yksittäisen palovaroittimen toiminta aiheuttaa hälytyksen
keskusyksikköön ja tarvittaessa myös muihin palovaroittimiin. Hälytys voidaan
keskusyksiköstä siirtää edelleen valvottuun paikkaan. Yksittäinen palovaroitin voidaan
myös liittää muuhun kiinteistön valvontajärjestelmään.
Sivu 30 / 55
Muistiinpanoja:
Savunpoistojärjestelmä
Tulipalossa syntyvät savu- ja
palokaasut ovat yhtä energiapitoisia
kuin nestekaasu. Tulipalon
hallintaan saamisen kannalta on
oleellista, että ne saadaan poistettua
sisätiloista.
Varsinkin uudempiin rakennuksiin
on suunniteltu ja rakennettu erityisiä
savunpoistoluukkuja tai koneellisia
savunpoistojärjestelmiä. Savunpoisto voi tapahtua joko automaattisesti ohjattuna tai
palokunnan toimesta käsiohjattuna. Jos työpaikallanne on manuaalisesti laukaistavia
savunpoistoluukkuja, henkilökunnan ei tule avata niitä ilman pelastusviranomaisen lupaa.
Väärään aikaan laukaistu savunpoistojärjestelmä saattaa pahimmassa tapauksessa
vaikeuttaa pelastustoimintaa. Luukkuja tai niiden opasteita ei saa peittää. Laitteistojen
toimintaa tulee testata määräajoin toiminnan varmistamiseksi.
Muistiinpanoja:
Sivu 31 / 55
Automaattinen sammutuslaitteisto
Automaattinen sammutuslaitteisto
toimii muutoin lähes samalla
periaatteella kuin automaattinen
paloilmoitin, mutta se myös
sammuttaa palon tai vähintäänkin
rajoittaa paloa katossa olevista
suuttimista purkautuvan
vesisuihkun, korkeapaineisen
vesisumun tai kaasun (hiilidioksidi
eli CO2, halotron tai argon) avulla.
Kaasusammutusjärjestelmiä asennetaan yleensä erikoistiloihin, kuten atk- ja
sähkökeskuksiin.
Dian video kuvaa vedellä toimivan sprinklerijärjestelmän toimintaa. Koulutusvideo on
toteutettu ja kuvattu TUAS - Turvallisen Rakentamisen ja Asumisen Edistämisen
hankkeessa. Videot ovat vapaasti käytettävissä turvallisuusviestintään.
Lisätietoja: http://www.kodinturvallisuus.fi/index.htm
Muistiinpanoja:
1.5 Alkusammuttimet ja – sammuttaminen
Alkusammutustaito on
ensiaputaidon kaltainen
kansalaistaito, jota tulisi ylläpitää
myös työelämässä. Tärkeää on,
että alkusammutusvälineitä on
riittävästi ja että työntekijät ovat
harjoitelleet niiden käyttöä.
Selvittäkää työpaikkanne
alkusammutusvälineet ja niiden
sijainti. Opasteet ilmaisevat
alkusammutusvälineiden sijainnin.
Sivu 32 / 55
Työpaikan alkusammuttimet
Lisää tähän diaan tiedot
työpaikkanne alkusammuttimista.
Selkein tapa esittää niiden sijainnit
on merkitä ne kiinteistön
pohjakarttaan.
Suomen rakentamismääräys-
kokoelman mukaan rakennus tulee
tarvittaessa varustaa tarkoituksen
mukaisilla alkusammutusvälineillä.
Yleisen ohjeistuksen mukaan julkisissa tiloissa ja yrityksissä on oltava alkavaa 300 m2 tilaa
kohden yksi käsisammutin ja siitä kertova opaste. Näin tiloja tuntematon henkilökin voi
tarvitessaan löytää kyseisen sammuttimen. Paikallinen pelastusviranomainen voi
tarvittaessa määrätä hankittavaksi enemmän alkusammutuskalustoa. Kerro
perehdytyksessä, että käsisammutin on tarkoitettu ainoastaan palonalun sammuttamiseen.
Sen teho ei riitä, jos tulipalo on edennyt pitkälle.
Muistiinpanoja:
Sivu 33 / 55
Sammuttaminen
Palo on helpointa sammuttaa
alkuvaiheessa. Sammutus-
menetelmänä voidaan käyttää
tukahduttamista, jäähdyttämistä tai
raivausta.
Liekkipalo vaatii yllä pysyäkseen
palavaa ainetta, riittävän korkeaa
lämpötilaa, riittävästi happea sekä
katkeamatonta ketjureaktiota.
Sammuttaminen on tehokkainta silloin, kun se perustuu useampaan kuin yhteen
vaikutustapaan. Vaikutustavat ovat:
1. Jäähdytyksessä lämpötila alennetaan sellaiseksi, että palo sammuu eikä syttymistä
enää tapahdu
2. Tukahduttamisella pienennetään happipitoisuutta sellaiseksi, ettei palaminen ole
mahdollista.
3. Raivaus on palon rajoittamista ja sammuttamista poistamalla palava tai syttyvä aine
palosta ja sen lähettyviltä
Erilaiset käsisammuttimet
Ota perehdytystilaisuuteen mukaan
työpaikkasi käsisammutin. Voit
esitellä sammuttimen rakennetta ja
käyttöä.
Käsisammuttimia on olemassa
useita eri kokoja ja eri tyyppejä.
Yleisimmät käsisammuttimet ovat
jauhe-, neste- sekä hiilidioksidi- eli
CO2-sammutin. Harjoittele
työpaikkasi käsisammuttimen ottamista seinätelineestä tai alkusammutuskaapista. Kertaa
samalla sammuttimen käyttöohjeet.
Alkusammuttimet ovat tehokkaita oikein käytettynä. Kuuden kilon käsisammuttimien
toiminta-aika on hyvin rajallinen: jauhesammuttimella noin 15-30 sekuntia,
nestesammuttimella noin 30 sekuntia ja hiilidioksidisammuttimella (5 kg) vain noin 12
sekuntia. Tarkasta, millaisiin paloihin työpaikkasi käsisammuttimet soveltuvat.
Sivu 34 / 55
Hiilidioksidi on ilmaa raskaampi kaasu ja syrjäyttää huonetilasta hapen, joten jos sitä
käytetään ahtaissa huonetiloissa, tulee tilasta poistua sammuttamisen jälkeen.
Sammutinta käytettäessä täytyy olla erityisen varovainen, sillä ulos purkautuessaan
hiilidioksidin lämpötila laskee noin -78 asteeseen. Hiilidioksidisammutinta ei tulisikaan
käyttää ihmisten tai eläinten sammuttamiseen, sillä pelastettava saattaa tukehtua tai
saada paleltumavamman.
Myös sankoruisku on käyttökelpoinen ja tehokas alkusammutusväline. Sankoruiskun
käytön harjoittelu ja huolto on halpaa sekä helppoa.
Tästä kaaviosta voit tarkastaa eri alkusammutusvälineiden
sopivuuden palonalkujen sammuttamiseen.
Sammutusmuoto Normaalipalo Sähköpalo Rasvapalo
Sammutuspeite Sopii Sopii Sopii
Jauhesammutin Sopii Sopii
Alle 1000V & 1m suojaetäisyys
Sopii
Nestesammutin Sopii Sopii
Alle 1000V & 1m suojaetäisyys
Sopii
rajoituksin
Hiilidioksidisammutin Sopii Sopii Sopii
Paloposti / Sankoruisku Sopii Ei sovi Ei sovi
Muistiinpanoja:
Sivu 35 / 55
Pikapaloposti ja sammutuspeite
Sammutuspeite on lasikuitu-
vahvisteinen, kudottu peite, jonka
avulla pienehkö palo voidaan
tukahduttaa. Sammutuspeite on
edullinen ja se on helppo asentaa
näkyvälle paikalle seinään.
Sammutuspeitteitä on erikokoisia ja
se kannattaa valita käyttö-
ympäristön mukaan. Suositeltavin
sammutuspeitteen koko on 120*180
cm.
Pikapalopostit ovat melko yleisiä julkisissa tiloissa sekä yrityksissä ja ne kuuluvat myös
työpaikan alkusammutusvälineisiin. Pikapalopostia voidaan erheellisesti pitää vain
palokunnalle tarkoitettuna kalustona eikä sitä uskalleta käyttää. Tutustukaa työpaikkanne
pikapalopostien toimintaan esimerkiksi turvallisuuskävelyn yhteydessä.
Käsisammuttimen käyttäminen
1. Kanna sammutinta kantokahvasta. Vie sammutin noin 5-6 metrin etäisyydelle
palokohteesta.
2. Laske sammutin maahan ja tartu sammuttimen kahvan alapuolelta kiinni. Älä
purista kahvasta, sillä se estää sokan irtoamisen.
3. Kallista sammutinta ja poista varmistinsokka vetäisemällä. Irrota letkun alaosa
sammuttimen kyljessä olevasta pidikkeestä.
4. Ota letkun päästä kiinni. Laukaise sammutin painamalla laukaisukahva pohjaan ja
kohdista sammute liekkien juureen lakaisevalla liikkeellä.
5. Kierrä palokohdetta ja sammuta niin pitkään, ettei liekkejä enää näy.
Sammutuspeitteen käyttäminen
1. Vedä peite ulos kotelostaan. Tartu peitteeseen lyhyeltä sivulta ja käännä peite
käsiesi suojaksi. Lähesty palavaa kohdetta peitteen suojassa.
2. Levitä peite kerralla palokohteen päälle ja kiedo peitteen helmat tiiviisti kohteen
ympärille. Pidä peitettä kohteen ympärillä kymmenkunta sekuntia ja jätä peite
paikoilleen.
3. Jos palava kohde on esimerkiksi liedellä oleva kattila, kytke liesi viimeistään tässä
vaiheessa virrattomaksi. Siirrä kattila kylmälle levylle jäähtymään.
Sivu 36 / 55
Pikapalopostin käyttäminen
1. Avaa pikapalopostikaappi, riko tarvittaessa muovinen lukonsuojus, vaikkapa
kyynärpäällä kolauttamalla.
2. Avaa sulkuventtiili kaapista ja vedä letkua ulos kelalta tarvitsemasi määrä.
3. Käännä letkun päässä oleva suutin auki ja aloita sammuttaminen turvallisen matkan
päästä. Suuntaa vesisuihku liekkien juureen ja jatka sammuttamista kunnes palo on
sammunut.
4. Suorita sammutusraivaus ja tukahduta tai kastele vielä mahdollisesti kytevät
kohdat.
Muistiinpanoja:
Sivu 37 / 55
1.6 Asiakkaiden ja vieraiden turvallisuus
Työpaikalla tulee olla toimintamalli
vieraiden ja asiakkaiden
turvallisuuden takaamiseksi.
Tulipalotilanteessa toimitiloista tulee
auttaa turvaan liikuntarajoitteiset ja
muut henkilöt, jotka eivät pysty
omatoimisesti pelastautumaan.
Työpaikan toimintamalli
Lisää tähän diaan työpaikkanne
toimintamalli asiakkaiden ja
vieraiden vastaanottamisesta,
valvonnasta ja evakuoinnista
vaaratilanteessa.
Muistiinpanoja:
Sivu 38 / 55
Hyviä käytäntöjä
Ensimmäinen dia sisältää yleisiä
suosituksia asiakkaiden ja vieraiden
kanssa toimimiseksi ja heidän
turvallisuutensa varmistamiseksi.
Toisessa diassa on kuvattuna
Suomen Pelastusalan
Keskusjärjestön toimintamalli.
Kuvassa on taitettava vierailijan
ilmoittautumislomake ja ohjekirjanen.
Asiakas täyttää vastaanotossa
kaksiosaiseen ilmoittautumis-
lomakkeeseen henkilötietonsa.
Henkilötieto-osio repäistään irti ja
vieraalle annetaan numeroidun
vierailijakortin lisäksi jäljelle jäänyt
ohjelehtinen, jossa esitellään
lyhyesti toimipaikan turvallisuusasiat.
Turvallisuusohjeet kerrataan
kokousten alussa myös suullisesti.
Toimintamalli sopii toimistokiinteistöihin, joissa on asiakkaiden vastaanottopiste. Sitä voi
vapaasti kopioida, muokata ja soveltaa omaan työympäristöön.
Muistiinpanoja:
Sivu 39 / 55
2. Toiminta hätätilanteessa
Toiminta hätätilanteessa –
kokonaisuus perehdyttää erilaisiin
toimintamalleihin. Ensimmäisessä
osiossa keskitytään
tulipalotilanteessa toimimiseen,
toisessa osiossa perehdytään sisälle
suojautumiseen ja kolmas osio on
työpaikkojen omille
turvallisuusohjeille.
2.1 Toiminta tulipalotilanteessa
Tärkeintä on, että tulipalossa
toimimista käydään läpi oman
työpaikan näkökulmasta. Korosta
tulipalon aiheuttamia
hengenvaarallisia olosuhteita:
tulipalo on nopea, kuuma sekä
pimeä ja siinä syntyvät savukaasut
ovat tappavan myrkyllisiä.
Tilanteet ja toimintaympäristöt ovat
aina erilaisia ja yleistä toimintamallia joudutaan soveltamaan tapauskohtaisesti. Jos
palopaikalla on useita henkilöitä, voidaan tehtäviä jakaa: yksi pelastaa, toinen sammuttaa,
kolmas varoittaa, neljäs tekee hätäilmoituksen jne. Jos tulipalo havaitaan aivan
alkuvaiheessa eikä ihmisiä ole vaarassa, on tärkeintä nopea alkusammuttaminen ja
tulipalon leviämisen estäminen.
Muistiinpanoja:
Sivu 40 / 55
Työpaikan toimintamalli
Esitä tässä kohdassa työpaikkanne
toimintamalli tulipalossa.
Palotilanteet ovat aina erilaisia,
joten henkilökunnalla on oltava
valmiuksia ja osaamista ohjeiden
soveltamiseen hätätilanteessa.
1. Pelastakaa vaarassa olevat:
Kuka pelastaa ja miten pelastetaan?
2. Hälyttäminen:
Mikä on työpaikkanne hälytysketju ja hälytysnumerot 112 lisäksi?
3. Alkusammutus
Miten alkusammuttaminen hoidetaan?
4. Tilojen tarkastaminen ja evakuointi:
Miten tarkastus ja evakuointi suoritetaan?
Missä järjestyksessä tilat tarkastetaan ja evakuoidaan? Ensimmäiseksi
tarkastetaan ja evakuoidaan tulipalokerros ja sen jälkeen yläpuoliset
kerrokset ja viimeisenä alapuoliset kerrokset.
5. Tulipalon rajaaminen ja lisävahinkojen estäminen:
Ikkunoiden ja ovien sekä mahdollisten kaasusulkujen sulkeminen ja
vaarallisten aineiden siirtäminen turvaan.
Mahdollinen toimintamalli ilmanvaihdon ja ilmastoinnin sulkemisesta tai
käyttämisestä sekä savunpoistosta. Toimintamallista kannattaa sopia
paikallisen pelastuslaitoksen kanssa.
6. Pelastuslaitoksen opastaminen:
Kuka opastaa, miten opastetaan, mistä opastetaan?
7. Kokoontumispaikan sijainti ja toiminta siellä
Muistiinpanoja:
Sivu 41 / 55
Varmista oma turvallisuutesi
Vaarallisinta tulipalossa on savu,
sillä tutkimusten mukaan valtaosa
tulipaloissa menehtyneistä ihmisistä
menehtyy hengitettyään myrkyllistä
savua. Savu on myös hyvin
tainnuttavaa: pari henkäystä
lamaannuttaa ihmisen niin, ettei hän
enää pysty omin voimin
pelastautumaan. Savuiseen tilaan
ei pidä koskaan mennä.
Elokuvissa näyttelijät ryntäävät
palavaan rakennukseen liekkien
läpi pelastamaan ihmisiä, mutta
todellisuudessa he ja pelastettavat
olisivat menehtyneet tulipalossa.
Todellisuudessa palava rakennus
olisi niin täynnä savua, ettei
liekkejäkään näkyisi. Jos on aivan
pakko liikkua savuisessa tilassa, tulee tilassa liikkua kontaten tai matalana kohti
poistumisreittiä. Lattianrajassa lämpötila on matalampi ja näkyvyys parempi. Pyri nopeasti
ulos turvaan ja sulje jokainen ovi perässäsi.
Muistiinpanoja:
Sivu 42 / 55
Pelasta välittömässä vaarassa olevat
Tärkeintä tulipalotilanteessa on
pelastaa välittömässä vaarassa
olevat ihmiset. Evakuointi-
tilanteessa on tärkeää, että
turvallisuushenkilöstö erottuu
muiden joukosta esimerkiksi
huomioliivien avulla. Ne kannattaa
pitää helposti saatavilla.
Suomen Pelastusalan
Keskusjärjestössä nimetyllä turvallisuushenkilöstöllä on huoneen oven ulkopuolelle
seinään kiinnitetty turvapakkaus (vasen kuva), joka sisältää heijastinliivin, taskulampun
sähkökatkon varalle, liidun ovien merkitsemiseen tiloja tarkastaessa sekä toimintaohjeet.
Jos turvallisuusorganisaatioon nimetty työntekijä ei
ole paikalla, niin kuka tahansa työntekijöistä voi
ottaa varusteet ja toimintaohjeet sekä toimia näin
turvallisuushenkilön varamiehenä.
Muistiinpanoja:
Sivu 43 / 55
Hälytä apua
Avun hälyttäminen mahdollisimman
varhaisessa vaiheessa soittamalla
hätänumeroon 112 nopeuttaa
pelastuslaitoksen kohteeseen
saapumista. Yleensä hätäpuheluun
vastataan nopeasti, mutta
poikkeuksellisissa häiriötilanteissa
hätäkeskukset saattavat ruuhkautua
ja vastaamisaika pidentyä. Älä sulje
puhelinta, vaan jää odottamaan –
uuden soittoyrityksen myötä jäät puhelujonossa viimeiseksi.
Hätäkeskus selvittää hätäilmoituksen perusteella onnettomuuden tai muun tehtävän
laadun ja laajuuden. Saamiensa tietojen sekä ennalta tehtyjen hälytysohjeiden perusteella
hätäkeskus lähettää tarvittavan avun kohteeseen. Tärkeintä on, että hätänumero
muistetaan ja apua hälytetään. Hätäkeskuksen ammattilaiset esittävät tarpeelliset
kysymykset ja kartoittavat avun tarpeen ja kiireellisyyden. Apua saattaa joutua
hälyttämään apua myös työmatkalla. Oma sijainti tulisi tietää myös ajoneuvolla liikkuessa,
jotta se voidaan tarvittaessa ilmoittaa hätäkeskuspäivystäjälle.
Alkusammuta
SPEKin sivuilta saa lisätietoa
alkusammutuskoulutuksesta. Alku-
sammutusta käsitellään aineiston
osiossa 1.5 Alkusammuttimet ja –
sammuttaminen.
Muistiinpanoja:
Sivu 44 / 55
Tarkastamisessa ja evakuoinnissa on huomioitava
Ovea ei tule avata tilaan, jossa
tulipalo on edennyt pitkälle. Jos palo
on oven eristämässä tilassa edennyt
pitkälle ja lämpötila noussut
korkeaksi, on ovi ulkopinnastaan
kuumentunut. Jos ovipinta tuntuu
huomattavasti lämpimämmältä
ylhäältä kuin sen alaosasta, älä
avaa ovea. Jos ovi kuitenkin
avataan, tulee avaajan olla
saranapuolella suojassa, sillä kuumat palokaasut saattavat syttyä ja aiheuttaa pistoliekin.
Kiinteistön tarkastamisessa ja evakuoinnissa on muistettava lisäksi evakuointi- ja
kerrosjärjestys. Ensimmäisinä evakuoidaan loukkaantuneet sekä välittömässä vaarassa
olevat ihmiset ja vasta sen jälkeen muut henkilöt tilanteen vaatimalla tavalla.
Estä lisävahingot
Jopa sammutusyritys hidastaa
tulipalon leviämistä ja estää
lisävahinkoja. Tulipalon etenemisen
estämiseksi paloa on myös pyrittävä
rajoittamaan sulkemalla ovet ja
ikkunat. Jokainen suljettu ovi estää
palon sekä savun leviämistä ja
antaa palokunnalle lisäaikaa.
Kevytrakenteinen väliovikin rajoittaa
palon etenemistä jopa 10 minuuttia.
Työpaikoilla saattaa olla muita asioita, jotka tulee huomioida tulipalotilanteessa. Tällaisia
voi olla:
erilaisten kaasuventtiilien sulkeminen
kassojen ja kassakaappien sulkeminen ja lukitseminen
tietokoneiden lukitseminen
puhaltimien sammuttaminen
vaarallisten aineiden siirtäminen
Muistiinpanoja:
Sivu 45 / 55
Opasta apu perille
Opastuksella varmistetaan
ammattiavun saapuminen
onnettomuuspaikalle ja
mahdollistetaan nopea pelastus-
toimenpiteiden käynnistäminen.
Opastajan tärkein tehtävä on näkyä
siten, että apuun tulevat pelastajat
kiinnittävät häneen huomionsa.
Hyviä keinoja ovat käsien näkyvä
heiluttelu, huomioliivit ja pimeässä
taskulampulla annetut merkit.
Toiminta kokoontumispaikalla
Kokoontumispaikka on yleensä jokin
alue ulkona kiinteistön lähellä.
Kokoontumispaikan sijainnin
valinnassa tulee huomioida riittävän
turvallinen etäisyys rakennuksesta
ja pelastuslaitoksen pelastusreitit ja
sijoittuminen kiinteistön alueelle.
Ensisijaisen kokoontumispaikan
lisäksi kannattaa työpaikalla nimetä
myös varakokoontumispaikka, jolle voidaan siirtyä esimerkiksi silloin, kun ensisijaista
kokoontumispaikkaa ei voida käyttää tai säätila vaatii siirtymistä parempaan suojaan.
Kannattaa selvittää, voidaanko kokoontumispaikka perustaa naapurikiinteistöön.
Ylempi kuva on kokoontumispaikan tunnus. Se voidaan lisätä oman kiinteistön alueella
sijaitsevalle kokoontumispaikalle.
Painota perehdytettävälle, ettei palavaan rakennukseen saa palata eikä
kokoontumispaikalta poistua ilman lupaa. Näin vältytään mahdolliselta väärinkäsitykseltä,
että joku olisi jäänyt rakennukseen.
Muistiinpanoja:
Sivu 46 / 55
2.2 Sisälle suojautuminen hätätilanteessa
Monissa työpaikoissa on harjoiteltu
poistumista ja evakuointia, mutta
sisälle suojautumisen harjoitteleminen
on harvinaisempaa. Tässä osiossa
keskitytään sisälle suojautumisen
perusasioihin.
Työpaikan toimintamalli
Lisää tähän diaan työpaikkanne
toimintamalli erilaisissa sisälle
suojautumistilanteissa. Voitte itse
päättää, mitä erilaisia vaaratilanteita
haluatte tässä osiossa huomioida.
Muistiinpanoja:
Sivu 47 / 55
Miksi sisälle suojaudutaan?
Yleinen vaaramerkki
Tässä osiossa esitellään oikeat
toimintamallit yleisen vaaramerkin
soidessa ja kaasuvaarassa. Jos
haluatte käsitellä sisälle
suojautumista esimerkiksi
säteilyvaarassa tai uhkatilanteessa,
voit lisätä kyseisen toimintamallin
työpaikan toimintamalliosioon.
Vaara- ja hätätilanteissa
viranomaiset varoittavat väestöä uhkaavasta, välittömästä vaarasta yleisellä vaaramerkillä.
Yleinen vaaramerkki annetaan ulkohälyttimien välityksellä tai taajamien ulkopuolella
kulkuneuvoon asennetuilla liikkuvilla hälyttimillä. Yleinen vaaramerkki on:
Yhden minuutin pituinen nouseva äänimerkki (pituus 7 sekuntia) ja laskeva äänimerkki
(pituus 7 sekuntia) tai viranomaisen kuuluttama varoitus (Saat äänen kuuluviin
PowerPointissa painamalla kaiutinta)
Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki ja se on ilmoittaa,
että uhka tai vaara on ohi
Kokeilumerkki on 7 sekunnin pituinen tasainen ääni
Yleiseen vaaramerkkiin liittyy aina hätätiedote. Se luetaan kaikilla radiokanavilla ja
näytetään Ylen, MTV3:n ja Nelosen teksti-TV:n sivulla sekä televisio-ohjelmissa ruudun
yläreunassa juoksevana tekstinä. Hätätiedotteessa annetaan tietoja varoituksen syystä ja
suojautumisohjeita. Väestön varoittamista testataan soittamalla kokeilumerkki joka
kuukauden ensimmäisenä arkimaanantaina klo 12.00.
Kaasuvaara
Kaasuvaaratilanteita voi syntyä
onnettomuus- ja tulipalotilanteissa.
Riski on suurempi alueilla, jossa
sijaitsee teollisuusyrityksiä tai on
paljon raskasta liikennettä.
Kaasuvaara- ja säteilytilanteessa
saatetaan antaa yleinen
vaaramerkki.
Sivu 48 / 55
Muistiinpanoja:
2.3 Työpaikan muut turvallisuusohjeet
Tähän kohtaan on mahdollista liittää
muita työpaikan pelastus-/
turvallisuussuunnitelman liitteenä
olevia turvallisuusohjeita, joiden
perehdyttämisen näette
tarpeellisena. Voitte nimetä valikon
numeroidut turvallisuusohjeet itse ja
käyttää vain kohderyhmän kannalta
tärkeimpiä turvallisuusohjeita.
Muista valikon lisäksi nimetä myös
dian otsikko. Voit myös lisätä enemmän turvallisuusohjeita kuin valikossa olevat
seitsemän. Tämä vaatii valikkorakenteen muokkaamista ja linkityksien tekemistä uusiin
valikkoihin. Voit lisätä linkityksen haluamaasi diaan PowerPoint-ohjelman Lisää-valikosta.
Päätä ensin kohta, johon haluat linkityksen, mene PowerPoint-valikon kohtaan Lisää ja
valitse sieltä Toiminto. Toiminto osiosta valitse kohta hyperlinkki, avaa valikko ja valitse
kohta dia. Nyt voit valita mihin dian, johon haluat linkityksen tehtävän.
Muistiinpanoja:
Sivu 49 / 55
3. Turvallisuuskävely
Turvallisuuskävely on hyvä keino
jalkauttaa turvallisuusasioita koko
organisaatioon. Turvallisuuskävelyn
voi sisällyttää uuden työntekijän
perehdytysohjelmaan, mutta yhtä
hyvin se soveltuu myös vanhojen
työntekijöiden opettamiseen ja
turvallisuusasioiden kertaamiseen.
Tämän osion lähteenä on käytetty
Suomen Palopäällystöliiton
julkaisemaa Turvallisuuskävely-opasta, jonka voi hankkia työpaikalle. Sen avulla voi
suunnitella omalle työpaikalle soveltuvan turvallisuuskävelymallin.
3.1 Työpaikan turvallisuuskävelymalli
Lisää tähän diaan työpaikkasi
turvallisuuskävelymalli. Muista, että
turvallisuuskävelyn voi toteuttaa
usealla eri tavalla. Käytä
mielikuvitustasi ja suunnitelkaa
yhdessä toimipaikallenne sopiva
tapa toteuttaa turvallisuuskävely.
Esimerkki turvallisuuskävelyn
toteuttamiseksi:
Rasti 1: Aloitus esimerkiksi neuvottelutilasta kertaamalla tulipalotilanne – toimintaohje.
Siirtyminen tutustumaan toimipaikan palo-oviin.
Rasti 2: Tutustutaan yhteen palo-oveen, sen toimintaan ja merkitykseen turvallisen
poistumisen ja palon rajoittamisen kannalta. Keskustelkaa muiden palo-ovien sijainneista.
Jatkakaa matkaa alkusammutuskaluston luo.
Rasti 3: Pohtikaa, missä kaikkialla työpaikalla on alkusammuttimia? Kokeilkaa
alkusammuttimen nostamista telineestä ja keskustelkaa sen painosta, käyttämisestä ja
tehosta. Siirtykää ensiapupisteen/-kaapin luo.
Rasti 4: Missä työpaikan ensiapukaapit sijaitsevat? Tutustukaa ensiapukaapin/-pisteen
sisältöön ja keskustelkaa erilaisista tilanteista, jolloin kaapin sisältöä voi joutua
käyttämään. Siirtykää työpisteelle/-osastolle.
Rasti 5: Etsikää työpisteeltä/-osastolta suorin reitti ja varareitti ulos. Kävelkää reitit läpi ja
menkää toimipaikkanne kokoontumispaikalle.
Sivu 50 / 55
Rasti 6: Kerratkaa, miten kokoontumispaikalla tulee toimia ja mikä on tehtävienjako.
Siirtykää paikalle, mistä järjestetään opastus pelastuslaitokselle.
Rasti 7: Pohtikaa, miksi pelastuslaitoksen opastaminen tapahtuma-alueelle on tärkeää?
Keskustelkaa opastamisesta ja toimipaikkanne opasteista. Siirtykää seuraavaan paikkaan
ja tutustukaa kiinteistönne teknisiin järjestelmiin.
Rasti 8: Teknisistä järjestelmistä voitte tutustua työpaikallanne oleviin laitteistoihin
(automaattiseen paloilmoitinkeskukseen, kuulutusjärjestelmään, väestönsuojiin,
sprinklerijärjestelmään, veden pääsulun, sähköpääkeskuksen ja ilmastointikonehuoneen
sijaintiin sekä kaasujen tms. sulkupaikkoihin).
Rasti 9: Palatkaa takaisin tilaan, josta aloititte turvallisuuskävelyn ja keskustelkaa
turvallisuuskävelystä.
3.2 Turvallisuuskävely osana perehdytys- ja kehitysprosessia
Turvallisuuskävelyn tavoitteena voi olla
esimerkiksi yksi tai useampi
seuraavista:
Henkilöstön asenteisiin
vaikuttaminen
Turvallisuustietouden ja taitojen
lisääminen
Onnettomuustilanteissa
toimimisen ohjeistaminen
Ennaltaehkäisyyn motivoiminen
Pelastus- ja turvallisuus-
suunnitelman jalkauttaminen
työntekijöiden keskuuteen
Nykytilanteen kartoitus ja riskien
selkeytys
Työyhteisön sisäisen viestinnän
kehittäminen
Työnjaon selkeyttäminen ja
kohentaminen
Se mihin kaikkeen turvallisuuskävelymallia halutaan ja voidaan käyttää, on vain
mielikuvituksesta kiinni. Kokeile rohkeasti uusia sisältöjä turvallisuuskävelyyn ja kehitä
mallia edelleen.
Lisätietoa: Suomen Palopäällystöliiton Turvallisuuskävely – opas.
Sivu 51 / 55
Muistiinpanoja:
4. Turvallisuusharjoitukset
Turvallisuusharjoitukset ovat parhaita
keinoja jalkauttaa turvallisuus-
suunnitelmia ja -ohjeita koko
organisaatioon. Säännöllisen
harjoittelun avulla voidaan varmistaa
henkilökunnan osaaminen
hätätilanteissa, suunnitelmien ja
ohjeiden toimivuus sekä löytää
kehityskohteita omasta
turvallisuustoiminnasta.
Muistiinpanoja:
4.1 Harjoittelun merkitys turvallisuuden jalkauttamisessa
Turvallisuuskoulutuksia suunni-
teltaessa kannattaa huomioida, että
koulutukset sisältävät sekä luennon
että käytännön harjoituksia. Näin
niistä saadaan paras hyöty.
Harjoittelun avulla työntekijät voivat
saada varmuutta omaan toimintaansa
sekä uskaltavat ja osaavat toimia
oikeassa vaaratilanteessa.
Muistiinpanoja:
Sivu 52 / 55
4.2 Työpaikan poistumis- / evakuointiharjoituksen kuvaus
Lisätkää tähän kohtaan kuvaus
toimipaikkanne poistumis- tai
evakuointiharjoituksesta. Poistumis-
harjoitus tulisi järjestää työpaikalla
vuosittain. Turvallista poistumista
kannattaa harjoitella vaiheittain,
jolloin harjoittelu etenee
pienimuotoisesta muutaman
ihmisen omatoimisesta
harjoituksesta työyksiköiden,
kerrosten ja koko kiinteistön yhteisharjoitteluun. Malleja poistumisharjoituksen
toteuttamiseen saa esimerkiksi Suomen Palopäällystöliiton julkaisemasta
Poistumisturvallisuusoppaasta.
4.3 Työpaikan alkusammutusharjoituksen kuvaus
Lisätkää tähän diaan kuvaus
toimipaikkanne alkusammutus-
harjoituksesta. Alkusammutus-
koulutus olisi hyvä järjestää
vähintään valtakunnallisen AS1-
koulutuksen mukaisesti, jonka
suorittamisesta kouluttaja antaa
todistukseksi alkusammutuskortin.
Lisätietoa:
http://www.alkusammutus.info
http://www.spek.fi/Suomeksi/Koulutus/Alkusammutuskoulutus.iw3
Suomen Palopäällystöliitto: Alkusammutusharjoitus – opas.
Muistiinpanoja:
Sivu 53 / 55
4.4 Työpaikan hätäensiapuharjoituksen kuvaus
Lisätkää tähän diaan kuvaus
toimipaikkanne hätäensiapu-
harjoituksista. Lisätietoa erilaisista
ensiapuharjoituksista ja niiden
sisällöistä voi saada esimerkiksi
Suomen Punaiselta Ristiltä.
Ensiapukoulutusta antavat myös
alueelliset pelastusliitot, jotka
muokkaavat koulutuksen sisällön
asiakkaan tarpeiden mukaisesti.
Lisätietoa:
http://www.redcross.fi/ensiapu/tulekurssille/fi_FI/
http://www.spek.fi/Suomeksi/SPEK/Pelastusliitot
5. Yhteenveto
Yhteenveto-osio kertaa opittua ja
herättää keskustelua. Diaan on
lisätty mukautettu animaatio siten,
että väittämät ja oikein/väärin-merkit
vuorottelevat. Väittämiä voi ja
kannattaakin muokata omaan
työympäristöön sopiviksi. Voit myös
tehdä lisäväittämiä kopioimalla tai
monistamalla tämän dian heti
seuraavaksi diaksi ja laatimalla lisää väittämiä.
Muistiinpanoja:
Sivu 54 / 55
6. Turva-info
Työpaikan Turvainfo-osion tarkoitus
on nopea tärkeimpien
turvallisuusasioiden perehdyttä-
minen esimerkiksi työpaikkaan
saapuville vieraille ja tilapäisille
työntekijöille, kuten tuuraajille ja
vuokratyöntekijöille.
SPEKin esimerkki:
Olemme Helsingissä,
Ratamestarinkatu 11:ssa, tämän
rakennuksen viidennessä
kerroksessa. Koko kerros, 1063 m2
on järjestömme käytössä. Tämä
rakennus on suojattu automaattisella
paloilmoittimella, savuilmaisimet ja
paloilmoitin on yhdistetty
hätäkeskukseen. Paloilmoittimeen
kuuluvat palokellot sijaitsevat
käytävissä ja niiden hälytysääni kuuluu kaikkialle tässä kerroksessa.
Paloilmoitinpainikkeet sijaitsevat käytävillä, uloskäytävien lähistöllä. Kiinteistön autohallit
on suojattu automaattisella sammutuslaitteistolla. Tästä kerroksesta on kaksi erillistä
osastoitua uloskäytävää, jotka on merkitty pelastussuunnitelmassamme kirjaimilla A ja B.
Porrashuone A johtaa osastoituna turvaan ulos kerroksessa yksi ja porrashuone B johtaa
osastoituna turvaan ulos kerroksessa kaksi. Kokoontumispaikka on Ratamestarinkadulla,
Messukeskuksen vieressä. Uloskäytävät ja alkusammutuskalusto on merkitty opastein.
Tupakointi koko kiinteistössä on kielletty, siisteyden vuoksi myös ulko-ovien edustoilla.
Tupakointi sallitaan ainoastaan toisen kerroksen tupakointihuoneessa. Oman
turvallisuusorganisaatiomme henkilöille on varattu turvapakkaus, joka sisältää muun
muassa huomioliivit, joiden avulla he erottuvat muusta henkilöstöstä. Kiinteistössä on
kolme väestönsuojaa, jotka ovat muussa rauhan ajan käytössä. Tervetuloa kokoukseen,
turvalliseen SPEKiin!
Esimerkki dioihin laitettavaksi sisällöksi:
1. Lisää ensimmäiselle sivulle työpaikan pohjapiirros, johon on merkitty uloskäytävien
sijainnit ja kulkureitit niille, alkusammutuskaluston sijainti, EA-kaapin sijainti ym.
työpaikan näkökulmasta tärkeät tiedot.
2. Lisää toiselle sivulle hätänumero (0)112 ja muut työpaikan kannalta tärkeät
hälytysnumerot ja tiivistetty hätätilannetoimintamalli.
Sivu 55 / 55
Lähdeluettelo
Luo turvallisuutta – valistamisen ja pelastusneuvonnan oppikirja. Erkki Jaakola. Suomen
Palopäällystöliitto ry. 2003 ISBN 951-97599-4-8
Kodin turvaopas – Suojele itseäsi ja muita. Maija Peltokangas, Katja Ahola, Helena
Grönstrand, Leena Huhmarniemi ja Marjatta Virtanen. Suomen Pelastusalan
Keskusjärjestö 2007 ISBN 978-951-797-5
Koulutyön paloturvallisuusopas. Matti Waitinen. Suomen Palopäällystöliitto ry. 2007 ISBN
951-98994-5-6
Kaupan turvallisuusopas. Matti Waitinen ja Anu Takaneva. Suomen Palopäällystöliitto ry.
2007 ISBN 978-952-5673-02-9
Poistumisturvallisuusopas. Matti Waitinen ja Tuomo Linjala. Suomen Palopäällystöliitto ry.
2008 ISBN 978-952-5673-09-8
Paloturvalaitteet ja –järjestelyt – Opas kunnossapitoon ja huoltoon. Suomen Pelastusalan
Keskusjärjestö 2009 ISBN 978-951-797-356-4
Ryhdyttäessä tulitöihin – Tulityökurssin oppikirja. Jukka Rämä. Suomen Pelastusalan
Keskusjärjestö 2011 ISBN 978-951-797-385-4
Turvallisuuskävely – Varautumisen oppeja kokemalla. Eelis Tuisku ja Sirpa Arvonen.
Suomen Palopäällystöliitto ry. 2006 ISBN 951-98994-9-9
Virastotyön turvallisuusopas. Matti Waitinen ja Erkki Ripatti. Suomen Palopäällystöliitto ry.
2007 ISBN 978-952-5673-07-4
Rakennuksen turvamerkit – Ohjeita poistumisopasteiden ja palontorjunnan turvamerkkien
valintaan ja sijoittamiseen. Jarmo Majamaa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 2009
ISBN 978-951-797-325-0
Oppilaitoksen turvallisuusopas. Matti Waitinen ja Erkki Ripatti. Suomen Palopäällystöliitto
ry. 2009 ISBN 978-952-5673-11-1
Hoitotyön paloturvallisuusopas. Mikael Siitonen. Suomen Palopäällystöliitto ry. 2006 ISBN
951-98994-1-3
Turvallisuusselvityksen laadintaopas – Vanhusten palvelutalojen ja hoitolaitosten sekä
muiden toimintakyvyltään alentuneiden tai rajoitettujen henkilöiden käyttöön tarkoitettuihin
kohteisiin. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 2002 ISBN 951-797-131-1
Pelastussuunnitelma – Opas yritykselle ja laitokselle. Marjatta Virtanen. Suomen
Pelastusalan Keskusjärjestö 2006 ISBN 951-797-250-4
Hotelli- ja ravintola-alan paloturvallisuusopas. Päivi Seppä. Suomen Palopäällystöliitto ry.
2006 ISBN 952-5673-00-6
Muu aineisto
Yhteiskunnan turvallisuus: http://www.yett.fi/
Huoltovarmuuskeskus: http://www.huoltovarmuus.fi/
Internet-sivusto: http://www.turvakanava.fi/
Turvallisen asumisen koti: http://www.kodinturvallisuus.fi/
Kodin turvaopas: http://turvaopas.pelastustoimi.fi/index.html/
Finlex – Valtion säädöstietopankki: http://www.finlex.fi/
Suomen Punaisesta Risti: http://www.redcross.fi/ensiapu/tulekurssille/fi_FI/
Finanssialan Keskusliitto: http://www.fkl.fi/