1
Tunnistaminen – mitä kaikkea pitäisi tunnistaa?
Geriatri Pirkko Jäntti
Ikäihmiset toimijana- hanke
5.12.2013
2
Vanhuspalvelulaki Voimaan 1.7.2013
� 5 § Suunnitelma ikääntyvän väestön tukemiseksi ˃˃ painotettava kotona asumista ja kuntoutumista
� 10 § Asiantuntemus ˃˃ riittävämonipuolinen asiantuntemus
� 12 § Hyvinvointia edistävät palvelut ˃˃neuvontapalveluja, vastaanottoja, kotikäyntejä. Ikääntyneen väestön terveyden ja toimintakyvyn heikkenemisestä aiheutuvien sosiaali- ja terveydellisten ongelmien tunnistaminen ja siihen liittyvä tuki
Geriatrisen preventionsaumakohdat
� Iäkkäiden sairauksien ja toimintakyvyn heikkenemisen ehkäisyssä voidaan erottaa kolme kohtaa
- Alkavien oireiden tunnistaminen, syiden selvittäminen ja hoito
- Pysyvän laitoshoidon myöhentäminen
- Viimeisen vuodelepojakson lyhyenäpitäminen
3
Geriatrian ”jättiläisiä”
� Liikkumisvaikeudet
� Alakulo, masennus
� Huimaus, kaatuilu, osteoporoosi, murtumat
� Muistisairaudet
� Yksinäisyys
� Pidätyskyvyttömyys
� Tunnistaminenavainasemassa!
Toimintakyky
Riippuvuus
Laitoshoito↑
Kuolema
Huomio riskiryhmiin Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen
parantamiseksi, STM:n julkaisuja 2013
� Riskeihin vaikuttamalla voidaan estää tai vähentää palvelujen tarvetta ja kohottaa elämänlaatua
� Aistitoimintojen heikkeneminen� Alttius kaatumisille, murtumille� Ulkona liikkumisen väheneminen ja liikkumisen ja tasapainon ongelmat
� Ravitsemustilan poikkeamat� Hauraus- raihnaus-oireyhtymään (HRO) viittaavat merkit kuten lihaskato, laihuus ja hidas liikkuminen
� Muistin heikkeneminen� Mielialan lasku
4
Muistisairaudet -kansantauti� Noin 130.000:lla suomalaisella on kognitiivinen heikentymä: heistä noin 35.000:lla on lievä muistisairaus (käypä hoito, 2010) ja noin 95.000:lla vähintään keskivaikea muistisairaus (Voutilainen 2012)
� Joka päivä sairastuu 36 suomalaista: 13.000 henkilöä/v
� Muistisairaista 55% on yli 80-vuotiaita, noin 7000 – 10.000 työikäisiä
� THL:n hoitoilmoitusrekisterin mukaan vuonna 2009 terveyskeskusten pitkäaikaisosastoilla oli muistisairaita 58%, vanhainkodeissa 48%, tehostetussa palveluasumisessa 40%
Muistisairaudet - kansantauti
� 60% muistisairaista asuu omassa kodissaan, heistä puolet yksin. THL:n tilaston mukaan vuonna 2009 12% sai kotihoitoa
� Kotihoidon asiakkaista 60%:lla on muistisairaus
� Merkittävä osa muistisairauksista on diagnosoimatta
� Lonkkamurtumapotilaista 74%:lla oli poikkeava MMSE, mutta vain 18%:lla oli muistisairausdiagnoosi (Seinäjoen KS:naineisto)
5
Kannattaako muistihäiriöitäetsiä?
� Yhteiskunnalle kallein on diagnosoimaton muistisairauspotilas
� Seuraavaksi kallein on diagnosoitu, mutta hoitamaton muistisairauspotilas
� Halvin potilas on diagnosoitu ja hoidon piirissä oleva potilas
� Inhimillisesti katsoen välttämätöntä
Muistisairauksien yhteiskunnallisetkustannukset
Kokonaiskustannukset yli 3 miljardia €vuodessa
Laitoshoito 85 % Diagnoosi 1 %
Yhden ympärivuorokautisessa hoidossa olevan muistisairaan vuosikustannukset ovat noin 36.300 €
Sulkava 2006
6
Muistisairauksien vaaratekijöitä, ehkäisymahdollisuuksia
Riskitekijöiden kuorma (kokonaisriski) yhdessä geneettisen alttiuden kanssa määrää sairastumisen todennäköisyyden.
Ehkäisyssä tulisi vaikuttaa kokonaisriskiin.
Riskiä lisäävät
• Sukurasite, miessukupuoli
ylipaino, liikunnan puute
diabetes, kohonnut RR,
kolesteroli, stressi ,
pään vammat, masennus
7
17.2.2014 13
Muistisairauksien riskiävähentävät
� sosiaalinen aktiivisuus
� liikunta
� koulutus, haasteelliset tehtävät
� antioksidantit: kasvikset, hedelmät ja kala (Omega 3-rasvahapot),
hedelmämehut
Muistin hälytysmerkitKoska huolestua?
� Henkilö itse/läheinen/ystävä huolissaan � Muistioire haittaa arkiaskareita, tapahtumamuisti huononee
� Palvelujen käyttö epätarkoituksenmukaista, vaikeuksia noudattaa hoito-ohjeita
� Käsitteellinen ajattelu on heikentynyt, esimtaloudellisten asioiden hoitamisen vaikeus
� Esineitä katoaa ja joskus on vaikea ymmärtää niiden käyttötapaa ja tarkoitusta
� Esiintyy mielialamuutoksia yhdessälähimuistin heikkenemisen kanssa.
� Tapahtunut muutos aiempaan!
8
Toimintakyky (MMSE)
Aika (v)
Alzheimerin taudin eteneminen + interventiot
2
28
30
26
22
20
24
12
14
16
18
4
6
8
10
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
KOTIHOIDONKESTO
4
LAITOSHOIDONLYKKÄÄNTYMINEN
Lääkehoidon
aloitus Eloniemen ym. interventioDementiakoordinaattori+ geriatri + kuntoutusMuistisairaan liikunnallinen kuntoutus, STM 2013
Iäkkään mielialaongelmien tunnistaminen
o Jopa puolet iäkkäiden masennuksista ja ahdistusoireista jää tunnistamatta –koskee erityisesti lievää oireilua
o Tunnistamisen esteitäIäkkään haluttomuus puhua mielialaongelmistaan Psyykkisellä sairaudella negatiivinen sävy Ammattilaisten asenteet Keskittyminen fyysisiin ongelmiin Muistisairaat
9
Kiitos!
Paljonko iäkkäät kaatuvat?
� Yli 65-vuotiaista kotona asuvista joka kolmas kaatuu ainakin kerran vuodessa
� Yli 80-vuotiaista joka toinen
˃˃˃ Vain neljännes kotona kaatumisista tulee terveydenhuoltohenkilökunnan tietoon
� Laitoksissa asuvista neljä viidestä kaatuu kerran vuodessa
� Kaatumisen vaara on suurin 1-2 laitoksessa/sairaalassaoloviikkona
10
Lonkkamurtumat
� Suomessa yli 7000 lonkkamurtumaa / vuosi
� Ensimmäisen vuoden hoitokustannukset 18 626 € (vuoden 2009 kustannustaso)
� Jos henkilö jää laitoshoitoon, ensimmäisen vuoden hoito 45 822 € (Nurmi-Lüthje, 2010)
� Kotona lonkkansa murtaneista noin kolmas jää laitoshoitoon, paikkakuntakohtaiset erot suuret
� Akuuttikuntoutuksessa ja kuntoutuksen jatkamisessa kotona on puutteita
� Kodin muutostyöt ongelmana
11
Ketkä ovat riskiryhmässä?
� Iäkkäimmät vanhukset
� Aikaisemmin kaatuneet/luunsa murtaneet
� Iäkkäät, joilla on kävely- ja/tai tasapainovaikeuksia, kävelyn apuväline tai jotka liikkuvat muuten vähän
� Iäkkäät, joilla on vaikeuksia jokapäiväisissätoiminnoissa
� Iäkkäät, joilla on huono näkökyky
� Iäkkäät, joilla monia lääkkeitä, erityisesti psyyken-, rauhoittavia, verenpainetta alentavia lääkkeitä
Kaksi tai useampia
kaatumisia taikävelyvaikeuksia
Yksi kaatuminen,ei tasapaino- taikävelyvaikeuksia
Ei kaatumisiaeikä kävely tai tasapaino-
vaikeuksia
Kysy kaikilta yli 75 vuotiailtakaatumisista tai tasapaino- ja kävelyvaikeuksista. Tarkista tuolilta ylösnousu ja kävely.
Suosittele osallistumista
harjoitteluohjelmaan,
jossa on tasapaino-
ja voimaharjoituksia
Altistavien tekijöiden arviointija sen jälkeen interventio
yksityiskohtaisen arvioinnintulosten perusteella
Kaavio hoitovalinnoistaKaavio hoitovalinnoista
avohoidon ikavohoidon ikääääntyneiden ntyneiden
kaatumisten ehkkaatumisten ehkääisyssisyssää..
TinettiTinetti NEJM 2003NEJM 2003
12
Multifactorial Fall-Prevention Strategies: Time to Retreat or Advance
Tinetti JAGS 56:1563-1565, 2008
� Interventio on kohdistunut joko yhteen vaaratekijään tai useisiin vaaratekijöihin
� Kaatumisiin saatu 33 - 37%:n lasku� Ne interventiot, joissa todetut kaatumisten vaaratekijät myös hoidettiin, ovat tehokkaimpia. ˃˃ Suurin haaste on, miten organisoida interventiotoimenpiteet!
� Tarvitaan koulutusta, jotta kaatumisten vaaran arviointi ja siihen liittyvät toimenpiteet tulevat osaksi "normaalia" toimintaa.
Yli 70-vuotiaille, joilla on huono liikunta- tai toimintakyky, OP-murtuma tai ovat kaatuneet yli 3 x /v
Tehdään lääkärintarkastus: sairaudet, lääkkeet, ravitsemus.
Tutkitaan tasapaino, lihasvoima, reaktionopeus.
Selvitetään kaatumisten vaaratekijät, joiden mukaan räätälöidään interventio.
Kaatumisten ehkäisy on tehokkain tapa ehkäistä murtumia
13
Nivelrikko
� Yli 75-vuotiaiden polven tekonivelleikkausten tulokset ovat hyvät: Kivut loppuneet, liikkumiskyky parantunut, ADL-toimista selviytyminen parantunut (Limnell K, Jäntti yms, Aging Clinical Exp Res, 2012; 24: 699-706)
� Yli 80-vuotiailla, erityisesti naisilla, on enemmän liikkumisvaikeutta ja pitemmälle edennyt polvinivelrikko leikkaukseen päästessään kuin nuoremmilla ikäluokilla. Syitä siihen tulee selvittää. (Jämsen, Jäntti yms Aging Clinical Exp Res 2012; 24: 691-98)
Iäkkäiden ravitsemustila
Miten tunnistaa?
14
RavitsemustilaRavitsemustila MNAMNA--testilltestillääarvioitunaarvioituna yliyli 6565--vuotiaillavuotiailla
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
MNA>23,5 MNA 17-
23.5
MNA<17
Kotona asuvat
(N=400)
Vanhainkoti
(N=2036)
Pitkäaikaisosasto
(N=1052)
RavitsemuskuntoutusRavitsemuskuntoutus
Muistisairas ja omaishoitaja Ravitsemustutkimus, Taija Puranen, 2013
� Ravitsemushoito kotikäynneillä
� Hyvin yksilöllinen
� Ravinnosta puuttui proteiineja, kuituja, C-vitamiinia ja foolihappoa
� Muistisairaiden puolisohoitajat eivät syö sen paremmin kuin hoidettavatkaan
15
Helsingin vanhainkotien asukkaista 29% oli aliravittuja (MNA<17) ja 60% aliravitsemuksen vaarassa. Hoitajat havaitsivat aliravitsemuksen 26 %:ssatapauksista
Suominen M yms European Journal of Clinical Nutrition 2005;59:578-583
17.2.2014 Esityksen nimi / Tekijä 29
Virheravitsemuksen synty2
1.8
.20
13
Fy
siry
Huono ruokahalu,
vaikeuksia syömisessä
Ruokavalion
laatu huono
Vähäinen syöminen
Energiaa riittävästi tai liikaa,
ei painonlaskuaIkäihmisen anoreksia ja
laihtuminen
Lisääntynyt
ravintoaineiden
tarve
Sairauksista toipuminen hidastuu
Sairastumisriski kasvaa
Ikääntyminen ja sairaudet, vähäinen liikkuminen ja energiankulutus
Akuutti
sairaus
Puutetta ravintoaineista (proteiini, vitamiinit,
kivennäisaineet)
16
Aliravitsemuksen seuraukset
� Suurentunut sairastavuus ja kuolleisuus
� Tulehdusvasteen heikentyminen ˃infektiot ja huono haavojen paraneminen
� Heikentynyt lihasten toiminta ja lihasmassa˃ Toimintakyvyn heikkeneminen
kaatumiset ja lonkkamurtumat
� Vitaalitoimintojen heikentyminen ˃Hengitys ja verenkierto
Mitä ravinnosta puuttuu?
� Riittämätön D-vitamiinin saanti
� Riittämätön proteiinin saanti
� Riittämätön kuitujen saanti
� Riittämätön energian saanti
� Riittämätön nesteiden nauttiminen
17
Tahatonta laihtumista kaikesta huolimatta
Milloin lisäravinteita?
Huomioitavaa
Tieto kirjataan potilastietojärjestelmään!
OYL Pirkko Jäntti, Erikoistuva lääkäri ( geriatria ) Minna Pellikka,
Osastonhoitaja Mervi Partanen
700 kcal / vrk +
16,5 g proteiinia
+ kaikkia tarvittavia
ravintoaineita
1 x Nutridrink Compact 125 ml ja 3 x 30 ml Calogen
Hauraus-raihnaus-oireyhtymä
� Vähitellen kotona asuvan raihnastuminen ilman akuutteja sairastumisia – voidaanko laitoshoitoon joutumista vastaan taistella?
� Tunnistaminen Liikkumisen ja sosiaalisen kanssakäymisen vähentyminen, toimintakyvyn heikentyminen, muistin ja mielialan muutokset, laihtuminen
� Mitä tehdä ennen kuin ”jysähtää” ˃˃Siirtyminen geriatriseen kuntoutukseen ajoissa
18
Toimintakykyä heikentävien riskitekijöiden tunnistaminen
� Kuuluu kaikille iäkkäiden kanssa toimiville
� Kaikki tilanteet, joissa ammattihenkilö on tekemisissäiäkkään kanssa
� Ennakoivat kotikäynnit
� Ikätarkastukset
Sairaalan pitkäaikaishoito,
Ympärivuorokautinen hoito
Kotihoidon asiakkaat,
monisairaita, avuntarve
päivittäisissä toimissa
sairaalajaksoja,
laitosriskissä
85v -->
Hyväkuntoiset,
ei avun tarvetta
1-3 sairautta 65 –75v-->
Useita sairauksia, ei
ulkopuolista apua
85v -->
75 –85v -->
SY DM L
AD
HROL
KM
Ikäkausitar-
kastukset
Ennaltaehkäisevät
kotikäynnit
Moniammatillinen
arviointi kotona
19
17.2.2014 37
Raahen seudun hyvinvointiRaahen seudun hyvinvointi--kuntayhtymkuntayhtymään aikuisneuvola n aikuisneuvola 2004 alkaen 2004 alkaen IkIkääihmisten poliklinikkaihmisten poliklinikka65 vuotta t65 vuotta tääyttyttäävväät t Geriatri Maisa KarjulaGeriatri Maisa Karjula
1939-1947 syntyneet
3029 kävijää
85-88 % ikäryhmästä
joista miehiä 40-50 %
17.2.2014 38
Millaisia ovat 65-vuotiaat ?Raahen malli
� muutosvaiheessa
� muutosherkkiä
� pääosa hyväkuntoisia
� osa jo pitkäaikaissairaita ja laitoksessa, muutama kuollut
� muutama omaishoitajana
� monella piileviä riskejä
20
17.2.2014 39
Näitä on katsottu Raahen ikäihmisten poliklinikalla
� Terveydentila� Fyysinen suorituskyky� Uni� Sosiaaliset seikat� Asuminen� Muisti ja mieliala� Arvioidaan diabetes- ja osteoporoosiriski� Työhistoria� Turvallisuus ja tulevaisuudensuunnitelmat
17.2.2014 40
Ennaltaehkäisy & ikääntyminenRaahen kokemuksia
� DEHKO on hyvä riskien löytäjä – yksikään 14 tai alle pistettä saaneista ei ollut 5 v kuluttua menettänyt voimavarojaan merkittävästi
� korkean riskin henkilöihin kannattaa satsata toistuvia ohjauskäyntejä – yksikään monien riskien kantaja ei ollut huonommassa jamassa 5 v kuluttua
� muistisairauden varhainen tunnistaminen todella tärkeää – jonkinasteinen muistivaikeus ilmaantuu 20 %:lle 70 v:na, osalla jo dementian asteinen
� piilevistä riskeistä huolimatta 65 - vuotiaatovat luottavaisia, kokevat elämän turvalliseksi, ystäviä on eikä apuvälineitätarvita
21
Ennalta ehkäisevät kotikäynnit turvaamassa vanhusten kotona selviytymistä
Erika Konttinen, Opinnäytetyö, Pieksämäki, 2010
� 75-vuotiaille Saarijärvellä tehtyjen kotikäyntien merkitys
� Haastattelut tehty Kuntaliiton kaavaketta käyttäen
� Tuloksia: Asuinolot olivat hyvät. Terveydentilan ja toimintakyvyn koettiin olevan melko hyvät
� Kaatumisiin tulisi kiinnittääenemmän huomiota