Download - Risto Kaikkonen: Alueellisen terveys ja hyvinvointitutkimuksen tuloksia 2014 risto kaikkonen
Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) tuloksia
Jukka Murto, tutkija,Risto Kaikkonen, kehittämispäällikkö ,
Oona Pentala, tutkimusassistentti+ATH-tiimi
THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 4/2014 1
THL ja RAY tutkimusohjelman seminaariHelsingissä 10.04.2014
”Medicine is a social science, and politics is nothing but medicine at a larger scale”-Rudolf Virchow, 1848
Tutkimusseminaarin ohjelma• 9.00 - 9.15 Avauspuheenvuoro: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ATH-
tutkimuksen tuoreet tulokset, kehittämispäällikkö Risto Kaikkonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
• 9.15 - 9.30 Raha-automaattiyhdistyksen kommenttipuheenvuoro: Suomalaisten osallistumisaktiivisuus sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaa, seurantapäällikkö Janne Jalava, Raha-automaattiyhdistys
Järjestökentän tutkimusohjelman esitykset
• 9.30 - 9.45 Iäkkäiden toimintakyky, liikkuminen ja kaatumiset: tutkimusjohtaja Harri Sievänen, UKK-instituutti
• 9.45 - 10.00 Suomalaisten aikuisten palveluiden käyttö ja tyytyväisyys niihin, erikoistutkija Pauliina Husu, UKK-instituutti
• 10.00 - 10.15 Istuminen ja terveysliikuntasuositusten toteutuminen suomalaisilla aikuisilla: johtaja Tommi Vasankari, UKK-instituutti
• 10.15 - 10.30 Alueelliset erot nuorten aikuisten terveydessä ja elintavoissa: erikoistutkija Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö
• 10.30 - 11.00 Keskustelu ja yhteenveto
Mediatilaisuus klo 11–12
THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 4/2014 2
Seminaarista materiaalia Slideshare, keskustelua Twitter ja Facebook• Esitykset Slideshareen
– THL laittaa kaikki julkisesti pidetyt esitykset SlideShare-palveluun vapaaseen jakeluun http://www.slideshare.net/THLfi
• Twitterissä tiivistä keskustelua– seminaarin osallistujat kutsutaan keskustelemaan ja
kommentoimaan seminaaria myös sosiaalisessa mediassa. – Hashtagit
• #ATHtutkimus • #hyvinvointi
• Facebookin seinälle pidempiä merkintöjä– Thl:n Facebook-sivulla voi käydä kommentoimassa aamun
antia.
•
THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 4/2014 3
www.thl.fi/ath
THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 4/2014 4
THL ja RAY tutkimusohjelma ATH:sta-järjestöt mukaan!
• THL-RAY yhdessä koordinoivat, ulostuloja keväällä 2014
• UKK-instituutti
• Kuntoutussäätiö
• SOSTE
• A-Klinikkasäätiö
• Väestöliitto
• Tietoa järjestökentän toiminnan tukemiseksi ja ohjaamiseksi –järjestörelevanttia tutkimusta!
– Tutkimusjulkaisuja ja ulostuloja– Tutkimuksesta tiiviisti
THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 1/2014 5
THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 4/2014 6
THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 4/2014 7
Joka kymmenesSuomalainen kokeeyksinäisyyttä. Eli n. 400 000 henkilöä
Työikäisistä n. 30%osallistuu aktiivisestiyhteiskunnan toimintaan
Työikäisistä liki 80 % on viikoittain yhteydessä kotitalouden ulkopuolella asuviinVähintään 55-vuotiaista vain reilut 60 %
Työikäisistä n. 70 % on tyytyväisiä ihmissuhteisiinsa, vähintään 55-vuotiaistan. 80 %.
Itsemurha-ajatuksia6-7 % työikäisistä, eli n. 250 000 henkilöllä
THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 4/2014 8Raiku, 2013. Lähdeaineisto ATH-tutkimus, THL.
THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 4/2014 9
Raiku, 2013. Lähdeaineisto ATH-tutkimus, THL.
Mihin valtakunnallisesti ja alueellisesti tarvitaan tietoa väestön terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluiden käytöstä?
• Asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on jokaisen kunnan ja alueen perustehtävä!
THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 4/2014 10
Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus, ATH
THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 4/2014 11
ATH laajeni kansalliseksi vuosina 2013–2014, tuloksia ulos tutkimuksen aikana
• Vähintään 150 000 suomalaisen otoskokonaisuus poimitaan kahdeksassa kansallisesti edustavassa osassa, jotka koostuvat noin 19 000 tutkittavasta.
– Kolme ikäryhmää, neljä kieltä, lomake ja web.
• Reaaliaikainen monitorointi mahdollistaa päätösten vaikuttavuuden seurannan ja arvioinnin myös kansallisella tasolla.
– Politiikkavaikutusten arvionti
• Lisäksi alueille luodaan mahdollisuudet täydentää omia otoksiaan, omien tarpeidensa mukaan.
• Yli 75-vuotiaita poimitaan kaksinkertaisella poimintatodennäköisyydellä.
• Vuonna 2014 tietosisällön peittävyyttä lisätään myös ulkomaista syntyperää oleviin (www.thl.fi/uth).
THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 4/2014 12
Tieto keskiössä, jolloin sen pitää olla avointa eri tarpeisiin
THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 4/2014 13
DATA
TUTKIMUS
Merkitys- ja tulkintatiedolla suuri rooli• Ilmiön merkitys ja tulkinta • Määritelmä
• Vaikutus väestön hyvinvointiin
• Taloudellinen merkitys
• Miten ilmiöön kyetään vaikuttamaan
• Mitä kunnassa/alueilla tulisi tehdä
• Katso myös seuraavat osoittimet
• Asiasanat
• Tekninen kuvaus ja lisätiedot • Laskeminen
• Taustamuuttujat, joiden mukaisissa ryhmissä tulokset esitetään
• Päivitystiedot
• Lisätiedot ja käytön rajoitukset
• Tietoaineisto
• Viitteet
• Tiedon saatavuus, luotettavuus, ajallinen kattavuus
• Yhteystiedot
• Tietoaineiston yhteystiedot
Esimerkki: http://www.terveytemme.fi/ath/ennakkotulokset/notes/ath_alco_cr.htm
14THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 4/2014
15
Väestöryhmittäiset terveyserot
15THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 4/2014
Aiemmin niukasti, THL:n maamu-tutkimuksen osalta jo enemmän venäläis- somali- ja kurditaustaisista.
THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 4/2014 16
Lähde: Sihvonen A-P ym. 2007.
ATH-tutkimuksen tuoreet tulokset suurista kaupungeista
THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 4/2014 17
Tuoreita alueellisia ATH-tuloksia 2014
THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 4/2014 18
10.4.2014 30.1.2014
THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 4/2014 19
10.4.2014
THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 4/2014 20
Tutkimuksen sisältö pääteemoittain• Taustatiedot: sosiodemografisia ym. tietoja• Elinolot, työolot ja hyvinvointi: tulojen riittävyys, köyhyys,
asuinympäristö, asunto, kommunikaatiovälineet ja niiden hyödyntäminen, osallisuus ja yhteisöllisyys, avun antaminen avunsaanti ja avuntarve, työelämä, luottamus
• Terveys ja hyvinvointi: perustiedot: mm. pituus ja paino, koettu terveys, sairaudet, oireilut, lääkkeiden käyttö, seksuaaliterveys, mielenterveys, onnellisuus, elämänlaatu
• Toiminta- ja työkyky: fyysinen, kognitiivinen ja sosiaalinen toimintakyky, työkyky
• Elintavat: ruoka, suuhygienia, liikunta, tupakka, alkoholi ja päihteet, elintapamuutokset, uni
• Tapaturmat ja väkivalta: liikennetapaturmat, muut tapaturmat, suojaimet ja turvavälineet, kaatumiset, väkivallan tekijätahot, osallisuus väkivaltatilanteisiin
• Palvelut: terveys- ja sosiaalipalvelut, muut palvelut• WHO-QOL: elämänlaatua kuvaavan mittarin 11 osiota kokoavana
lopussa
Vastausaktiivisuus 2013
THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 4/2014 21
TOIMINTA- JA TYÖKYKY
THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 4/2014 22
Työkykynsä heikentyneeksi kokee neljännes suomalaisista (27 %, 863 000 henkilöä). Kaupunkien välillä eroja.
THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 4/2014 23
32 500 henkilöä
37 000 henkilöä
Alemmissa koulutusryhmissä arvio omasta työkyvystään huonompi kuin korkeimmin koulutetuilla. Espoossa erot pienemmät kuin koko Suomessa keskimäärin.
THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 4/2014 24
Neljännes suomalaisista (26 %, 863 000 henkilöä) ei usko jaksavansa työskennellä eläkeikään saakka ja työn fyysinen kuormitus: Eroja kaupunkien välillä.
THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 4/2014 25
Vähän koulutetuilla työssä jaksaminen eläkeikään asti heikompaa kuin korkeimmin koulutetuilla. Turussa erot koko Suomea suuremmat etenkin miehillä
THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 4/2014 26
Kaupunkien sisällä eroja työelämässä eläkeikään jaksamisessa. Espoon sisällä eroja työkyvyssä: Tapiolassa tilanne paras
THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 4/2014 27
THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 4/2014 28
Noin joka viides yli 75-vuotias suomalainen kokee vaikeuksia arkiaskareista selviämisessä- matalasti koulutetuilla avuntarve yleisintä - 75+ espoolaismiehistä joka neljäs auttaa toimintakyvyltään heikentynyttä puolisoa kotona
TERVEYS, ELINTAVAT JA RISKITEKIJÄT
THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 4/2014 29
Koettu terveys suurissa kaupungeissa: Turussa tilanne muita kaupunkeja kehnompi, Espoossa tilanne paras
THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 4/2014 30
Matalasti koulutetut kokevat terveytensä huonommaksi kuin korkeasti koulutetut. Espoossa selkeä tasoero kaikissa koulutusryhmissä koko Suomen keskiarvoon verrattuna
THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 4/2014 31
Lihavuudessa kaupunkien välisiä eroja:-alueiden väliset erot lihavuuden yleisyydessä ovat jopa yli kaksinkertaisia, ja lihavuuden torjuntaa olisi erittäin tärkeää vahvistaa etenkin niissä kunnissa, joissa ongelma on yleisin
THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 4/2014 32
Lihavuus yleisempää alemmissa sosiaaliryhmissä: Helsingissä selkeä tasoero etenkin miehillä
THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 4/2014 33
Tupakointi nuoremmissa ryhmissä yleisintä, kaupunkien välillä eroja
THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 4/2014 34
Mitä vähemmän koulutusta sitä yleisempää tupakointi on: Vantaalla erityisesti vähän koulutettujen miesten tupakointi yleistä
THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 4/2014 35
Alkoholin liikakäyttö: kaupungeissa juodaan yleisemmin liikaa
THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 4/2014 36
Niukasti kasviksia käyttävien osuus, erot suuria kaupunkien ja väestöryhmien välillä
THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 4/2014 37
Päivittäinen voin käyttö: Tampereella ei koulutusryhmien välillä eroa!
THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 4/2014 38
Kannabiksen käyttö kuvaa myös saatavuutta: erot kaupunkien ja maakuntien välillä
THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 4/2014 39
Liikunnan harrastaminen: Oulussa ei koulutusryhmien välillä eroja
THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 4/2014 40
HYVINVOINTI JA PALVELUT
THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 4/2014 41
Useampi kuin joka toinen suomainen aikuinen kokee elämänlaatunsa hyväksi. Espoolaisista jopa 60 %, mutta turkulaisista jopa 10 prosenttiyksikköä vähemmän. Masennusoireilu Helsingissä ja Turussa kaupungeista yleisintä
42THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 4/2014
Korkeammin koulututetut kokevat matalasti koulutettuja yleisemmin elämänlaatunsa hyväksi. Espoossa tasoero liki kaikissa koulutusryhmissä
THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 4/2014 43
Köyhyyttä on niin suurissa kaupungeissa kuin koko Suomessa
THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 4/2014 44
Köyhyys ja sosiaalinen asema
THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 4/2014 45
Noin kolmannes suomalaisista kokee saaneensa tarpeisiinsa nähden riittämättömästi terveyskeskuslääkärin palveluja. Espoossa tilanne kaupungeista heikoin. Internettiä sähköiseen asiointiin käyttää vielä harva ikääntynyt
THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 4/2014 46
Kaupunkien sisälläkin on eroja, Espoo: Vanhan Espoon alueella eniten tyydyttymätöntä palveluntarvetta
THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 4/2014 47
Nuorimmassa ikäryhmässä koetaan eniten tarpeeseen nähden riittämättömyyttä terveyskeskuslääkäripalveluihin.
THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 4/2014 48
Kulttuuripalveluiden riittävyys tarpeisiin nähden: Tampereella palvelut kohtaavat parhaiten tarpeet
THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 4/2014 49
Liikuntapalveluiden riittävyys koetaan melko hyväksi kaikissa kaupungeissa ja kaikissa ikä- ja sosiaaliryhmissä.
THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 4/2014 50
Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan osallistuvien osuus
THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 4/2014 51
Johtopäätökset• Työkykynsä heikentyneeksi kokee 863 000 työikäistä suomalaista,
eli joka neljäs. Suurten kaupunkien välillä merkittäviä eroja työkyvyssä
• Elintavoissa ja liikunnassa merkittäviä eroja suurten kaupunkien välillä.
• Koulutuksen puute tuo mukanaan köyhyyttä. Vähemmän koulutusta saaneet kokivat köyhyyttä selvästi yleisemmin kuin paremmin koulutetut.
• Joka kolmas suomalainen kokee, ettei ole saanut tarpeisiinsa nähden riittävästi terveyskeskuspalveluita.
• Suurten kaupunkien väliset erot eivät kadonneet kun analyysissä otettiin huomioon (vakioitiin) sukupuoli-, ikä-, koulutus- ja pääasiallisen toiminnan rakenteen erot kaupunkien välillä.
THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 4/2014 52
Johtopäätöksiä 1• Terveyden ja hyvinvoinnin kohentaminen sekä alueiden ja väestöryhmien
välisen tasa-arvon vahvistaminen ovat yhteiskuntapolitiikan keskeisiä päämääriä.
• Väestön elinvoimaisuutta, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä tulee edistää siten, että osallisuus yhteiskuntaan, valmius terveyttä edistäviin päätöksiin ja hyvä elämä, työura ja hyvä eläkeikä voivat jatkua kaikissa väestöryhmissä mahdollisimman pitkään.
– Tässä tavoitteessa ei siis ole onnistuttu
• Suomalaisten työurien merkittävä pidentäminen edellyttää alueiden välisten erojen kaventamista mm. työkyvyssä ja työssä jaksamisessa, ja näiden toimien tulisi kohdistua etenkin alempiin sosioekonomisiin ryhmiin.
• Alimpaan tuloviidennekseen kuuluvien miesten elinajanodote (69 vuotta) on vain vuoden suurempi kuin vanhuuseläkeiän raja.
• Terveys- ja muut palvelut sekä kuntoutus tulee kohdentaa tarpeen mukaan, niitä eniten tarvitseville.
– Näin voidaan vähentää väestön ikääntymisen myötä kasvavaa palveluiden tarvetta, kohentaa kansanterveyttä ja kansantaloutta ja helpottaa julkisen talouden kestävyyspainetta.
THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 4/2014 53
Johtopäätöksiä 2• Kansallinen politiikka vaatii arviointia myös väestön terveyden ja
hyvinvoinnin näkökulmasta.
• Kunnallisen ja alueellisen autonomian näkökulmasta tarvitsemme päätöksentekoon väestöä kuvaavia perustietoja myös kunta- ja aluetasolla.
– Tietojen avulla tulisi ennakoida ja arvioida tulevaa kehitystä sekä tarkastella asetettujen tavoitteiden toteutumista.
– Terveyden ja hyvinvoinnin ongelmia ei ratkaista ilman tarvittavaa tietoa niiden keskeisistä riskitekijöistä.
– Tarvitaan terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä koskevaa seurantatietoa, jotta toimia keskeisten riskitekijöiden vähentämiseksi voidaan kohdentaa ja arvioida.
• Suomalaisten hyvinvointia voidaan parhaiten kohentaa: – Kehittämällä ratkaisuja, joilla tilanne paranee erityisesti niillä alueilla ja niissä
suurissa väestöryhmissä, joihin ongelmat kasautuvat.
• Tarvittavaa tietoa tähän tarpeeseen tuo Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH – suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin puolesta!
– lisää siis luvassa!
THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 4/2014 54
ATH-tulospalvelu, www.thl.fi/ath
THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 4/2014 55
maakuntaraportti profiiliraportti taulukkoraportti Excel
pylväskuvaraportit
56
Kiitos mielenkiinnostanne!
Marja VaaramaYlijohtajaTHL/TA1p. 029 524 6004 [email protected]
Risto KaikkonenKehittämispäällikköTHL/ATH/TA2p. 029 524 [email protected]
Seppo Koskinen TutkimusprofessoriTHL/TA1p. 029 524 [email protected]
Erkki VartiainenYlijohtajaTHL/TA2p. 029 524 8622 [email protected]
Jukka MurtoTutkijaTHL/ATH/TA2p. 029 524 [email protected]
THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 4/2014
Oona PentalaTutkimusassistenttiTHL/ATH/TA2p. 029 524 [email protected]