Ekosysteemipalvelut ja niiden
tuotteistaminen
Metsien ekosysteemipalvelut ja niiden kaupallinen merkitys
Metsäekosysteemipalveluista
elinkeinoiksi –hankkeen loppuseminaari 6.11.2014
Paula Horne Pellervon taloustutkimus PTT
Esityksen sisältö
Tarve ekosysteemipalveluille - Kysyntä Ekosysteemit osana biotaloutta Miksi ekosysteemipalveluita pitäisi tuotteistaa,
yhteiskunnan näkökulma? Miksi yritysten kannattaisi ottaa ES-palvelut
huomioon? Mitä on ekosysteemipalveluiden tuotteistaminen? Mitkä ovat tuotteistamisen edellytykset?
Metsäelinkeino maanomistajan näkökulmasta - Tarjonta Tunnistavatko metsänomistajat
ekosysteemipalvelut? Miten he näkevät ES-palveluiden merkityksen? Ovatko he kiinnostuneita tuotteistamisesta ja millä
ehdoin? Löytyykö metsien ES-palveluille markkinoita?
Tuotteistamisen mekanismeja ja markkinoita Säätely ja markkinalähtöiset mekanismit Esimerkit Luonnonarvopankit
Biodiversiteetin, ekosysteemipalveluiden ja biotalouden kytkentä
Horne, 2011
Biodiversiteetti ja ylläpitävät palvelut tuottavat ekosysteemipalvelut
Ekosysteemipalvelut ovat luonnon tuottamia hyötyjä ihmisille
Biotaloudessa ihminen käyttää ja jalostaa ekosysteemipalveluita
Ekosysteemipalveluiden potentiaali on tunnistettu
”Luonnonarvoilla ja luonnonvaroja ylläpitävillä prosesseilla on suuri merkitys biotaloudelle. Nämä ekosysteemipalvelut tarjoavat meille mahdollisuuksia monenlaiseen liiketoimintaan. Samalla luonto ja luonnon kokemus ovat meille tärkeä hyvinvoinnin lähde. Luonnonarvoihin perustuvat, terveyttä edistävät hyvinvointipalvelut ovat kasvava toimiala. Luontomatkailu- ja hyvinvointipalveluilla voidaan lisätä sekä kotimaisten että ulkomaalaisten tuomia tuloja merkittävästi. Uutta liiketoimintaa voidaan rakentaa ekosysteemipalveluiden varaan myös rakentamisessa sekä vesien- ja maisemanhoidossa. Energian talteenotto sekä vedenkierron. pienilmaston ja kasvillisuuden hyödyntäminen ovat osa kestävää rakentamista ja yhdyskuntasuunnittelua.”
Toukokuu 2014
Miksi ekosysteemipalveluita pitäisi tuotteistaa, yhteiskunnan näkökulma?
Monilla aineettomilla ja hinnattomilla hyödyillä on merkittävää arvoa ja niiden olemassaolo vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin
yhteiskunnan kannalta palveluiden turvaaminen tärkeää
Julkinen ohjaus yksi keinoista, joilla palvelut turvataan
Joidenkin markkinattomien ekosysteemipalveluiden tapauksessa markkinoiden luominen täydentäisi julkista ohjausta
– kannustaa esimerkiksi maanomistajia ylläpitämään myös sellaisia palveluita, joista he eivät itse muuten hyötyisi
– Vaihdanta markkinoilla mahdollista kuitenkin vain joidenkin ekosysteemipalveluiden kohdalla
Useilla ekosysteemipalveluilla on jo markkinat ja joillekin ne on kysynnän muuttuessa luontaisesti kehittymässä
Miksi yritysten kannattaisi ottaa ES-palvelut huomioon?
Liikeidea
Tuotanto Sääntely Maine Markkinat Rahoitus
5 riskiä tai mahdollisuutta
yrityksille
Miksi yritysten kannattaisi ottaa ES-palvelut huomioon?
Tuotanto Millaisia ovat yrityksesi päivittäiset toiminnat, kulut ja prosessit? Onko
tuotantokustannukset korkeampia tai matalampia ES-palveluiden takia? Mitä ES-palveluita käytetään raaka-aineissa ja prosesseissa?
Säätely Onko ES-sääntelymekanismeja/taloudellisia instrumentteja, jotka
rajoittavat/edesauttavat yrityksen toimintaa? Maine
Millaisia vaikutuksia ES-palveluilla on yrityksen brändiin, imagoon, työntekijöiden saatavuuteen ja vuorovaikutuksen sidosryhmien kanssa?
Markkinat ja tuotteet
Ovatko ES-palvelut osa yrityksesi tuotetta/tuotteita tai prosesseja? Kiinnittävätkö asiakkaat ES-palveluihin huomiota? Vaikuttaako ES-palvelut tuotteen hintaan tai markkinaosuuksiin?
Rahoitus ja talous Onko vaikutuksia kustannuksiin ja rahoituksen saatavuuteen?
ES-palvelut ja tuotannon arvoketju
• Arvoketju: kaikki ylä- ja alavirran toiminnat, jotka liittyvät yrityksen toimintaan
• Tarjontaketju: toimijoiden verkosto (esim. raaka-aineiden tuottajat, osavalmistus, tuotanto, kokoonpano, varastointi, jakelu, tukkukaupat ja vähittäiskauppa) joka hoitaa tuotannon, jakelun ja myynnin kuluttajalle. Kaikilla toimijoilla on oma vaikutuksensa ja riippuvuutensa ekosysteemipalveluihin.
Toimittaja 1 Alihankkija 2 Yrityksen toiminta
Alavirran arvoketju
Ekosysteemipalvelut
Mitä on ekosysteemipalveluiden tuotteistaminen?
• Uuden, kilpailukykyisen, asiakkaan tarpeet tyydyttävän tuotteen tai palvelun kehittämistä ja markkinoille tuomista
– Palvelun paketointia: tarkempaa määrittelyä, profilointia, palvelun asiakaslähtöistä kehittämistä
”Parempi” tuote/palvelu
Ekosysteemipalvelu
Tuote
Jalostusprosessi
Ekosysteemipalvelu
Arvoketju Arvoketju
Mihin tuoteominaisuuksiin voidaan vaikuttaa?
2. Tuotteistaminen: jalostaminen, arvoketju, lopputuotemarkkinat
… yritysidea: hankinta ja jalostaminen
1. Ekosysteemipalveluiden tunnistaminen…
Ekosysteemipalveluiden tuotteistaminen ja markkinoiden luominen
3. Ekosysteemipalvelun haltijan halukkuus tarjota
Maksu
Puuntuotanto
Maan-omistajat Ekosysteemi:
metsä
Puuaines
Vesitalous
Riista
Juomavesi
Metsäteollisuus
Vedenottamo
Metsästysseura
4. Markkinoiden luominen
Liha, virkistys
tuotantopanos
Loppu- tuote-
markkinat
Kuka ekosysteemipalveluita ostaa ja myy?
Ekosysteemipalveluiden tuottajia:
– Yksityiset maanomistajat, yritykset
– Kunnat, valtio
Ostajat globaalista yhteisöstä yksittäiseen ihmiseen, kuluttajien preferensseillä merkitystä
Myynnin/vuokran kannalta omistusoikeudet keskeinen kysymys
Tarjonta: Metsäelinkeino maanomistajan näkökulmasta
Tunnistavatko metsänomistajat ekosysteemipalvelut?
Miten he näkevät ES-palveluiden merkityksen?
Ovatko he kiinnostuneita tuotteistamisesta ja millä ehdoin?
Löytyykö metsien ES-palveluille markkinoita?
Metsänomistajien metsissään tunnistamat ekosysteemipalvelut
Metsien tuottama hyöty
Kyllä
Ei
Ei osaa sanoa
% metsänomistajista
Puuntuotanto 85 9 6
Marjastus ja sienestys 79 11 10
Elinympäristö metsän eliöille 77 3 20
Maisema 75 8 17
Metsäkulttuurin siirtäminen seuraavalle sukupolvelle
75 7 18
Virkistys ja ulkoilu 73 10 17
Energiapuun tuotanto 73 12 15
Riistanhoito 67 11 22
Hiilensidonta ilmakehässä 63 7 30
Luonto-oppimisen ympäristö lapsille 55 15 30
Eroosion ehkäisy 43 21 36
Luontomatkailuympäristö 40 32 28
Veden puhdistuminen maaperässä 39 15 46
Pölyttäjät (hunajan tuotanto) 33 26 41
Melun torjunta 32 27 41
Tulvien ehkäisy 23 30 47
Muu1) 16 5 79
1) Muut tunnistetut hyödyt: Tutkimuskäyttö, luonto, lampaat, laavuelämä, ekologinen hyödyntäminen, pienen metsäpalstan hoitotyöt, ilma, suoja kylmiltä tuulilta, mökkitonttien vuokraus, kalastus, uinti, ojitus, asutushistoria, me-henki
• Puuntuotanto tunnis- tetaan yleisimmin Varsin yleisesti tunnis- tetaan myös • Marjastus ja sienestys • Eliöiden ympäristö • Maisema • Metsäkulttuurin siirtä- minen Myös säätelypalveluita
14
Ekosysteemipalveluiden tärkeys omalta kannalta
Metsänomistajille ja yhteismetsäosakkaille itselleen tärkeimmät hyödyt: 1. Puuntuotanto
2. Metsäkulttuurin
jatkuvuus 3. Energia 4. Virkistys ja ulkoilu 5. Marjastus ja
sienestys
% vastaajista
Metsien tuottama hyöty
Tärkein Toiseksi tärkein
Kolman-neksi tärkein
Puuntuotanto 43 7 2
Metsäkulttuurin siirtäminen seuraavalle sukupolvelle
4 9 18
Energiapuun tuotanto 6 14 5
Virkistys ja ulkoilu 6 12 9
Marjastus ja sienestys 9 12 11
Riistanhoito 2 7 6
Maisema 4 9
Elinympäristö metsän eliöille 4 2 5
Hiilensidonta ilmakehässä 2 2 3
Veden puhdistuminen maaperässä 1 1 1
Ekosysteemipalveluiden tärkeys lähiympäristölle ja yhteiskunnalle – metsänomistajien näkemykset
16
Lähiympäristölle tärkeimmät:
• Luonnon antimet
• Virkistys- ja ulkoiluhyödyt
Yhteiskunnalle tärkeimmät:
• Puuntuotanto
• Hiilensidonta
• Energiapuun tuotanto
• Metsäkulttuurin jatkuvuus
• Elinympäristö metsän eliöille
Kiinnostus ekosysteemipalveluiden tuottamiseen omissa metsissä
Kiinnostaa
Toimintamalli
% vastaajista
Hiilensidontapalvelun myynti 43
Luontoarvojen myynti 38
Maisema-arvokauppa 38
Metsän vuokraaminen matkailukäyttöön 35
Metsän vuokraaminen puuntuotantoon 11
• Vajaa puolet kiinnostunut erilaisista toimintamalleista • Metsän vuokraus puuntuotantoon ei juuri kiinnosta
Tuotteistamisen mekanismeja ja markkinoita
1) Julkisen sektorin ohjaamat/luomat mekanismit
– Säätelyn kautta luodut markkinat, joiden tavoitteena sisäistää haittakustannukset yrityksille ja kuluttajille:
• Cap-and-trade -tyyppiset mekanismit, luontoarvopankit (Conservation Banking)
– Maksut ekosysteemipalveluiden tuottamisesta (Payments for Environmental Services, PES)
Markkinoiden kehittämisen syy:
Yhteiskunta pyrkii turvaamaan ekosysteemipalveluiden säilymisen ja luo mekanismeja, joiden kautta kaupankäynti on mahdollista
2) Yksityiset mekanismit ja markkinat
– Tuotteen myynti: puu, maataloustuotteet… suora taloudellinen hyöty tuottajalle, elinkeino
– Tuotantotavan/ominaisuuden myynti: vapaaehtoinen sertifiointi
– Yksityiset maksut ekosysteemipalveluiden tuottamisesta
• maisema-arvokauppa, vesivarojen suojelu, hiilen sidonta
Markkinoiden kehittymisen syy:
Tuottajan ja ostajan taloudellinen hyöty (ml. riskien hallinta, imago, eettisyys, edelläkävijyys)
Säätelyn kautta luodut markkinat
Asetetaan raja yhteiskunnan hyväksymälle ekosysteemien käytön tasolle
Tason saavuttaminen toisille muita halvempaa mahdollistaa kaupankäynnin
Yhteiskunnalle aiheutetut kustannukset ”sisäistetään” yritysten (+kuluttajien) kustannuksiksi
Esimerkkejä: – Luontoarvopankit
(monimuotoisuus, kosteikot) (USA - Conservation Banking, Wetland Banking)
– Päästökauppa
Vapaaehtoisia mekanismeja
Sertifiointi – Esim. metsäsertifiointi (PEFC, FSC), maataloustuotannon sertifiointi
(GlobalG.A.P)
• Ekosysteemipalveluiden käytön vapaaehtoiset maksut
esimerkiksi eettisistä syistä
• Mekanismien käytön syitä: – Markkinaetu (kasvava kysyntä, imago, edelläkävijyys, riskien
hallinta)
– Välttämättömyys (pääsy markkinoille)
Tuotantotapa näkyy (ainakin periaatteessa) tuotteen markkinoilla määräytyvässä hinnassa tai markkinoille pääsyssä
Ostajana valtio tai globaali yhteisö
Petojen suojelukorvaukset saamelaiskylille (Ruotsi) – Palvelu: petokantojen ylläpito
– Palvelun tuottaja: saamelaiskylät
– Palvelun ostaja: Ruotsin valtio
Bush Tender –suojeluohjelma (Australia): – Palvelu: arvokkaiden luontokohteiden suojelu
– Palvelun tuottaja: yksityiset maanomistajat
– Palvelun ostaja: valtio
Ekosysteemipalveluiden tuotanto metsänhoidon ja laidunnuksen keinoin (Nicaragua): – Palvelut: luonnon monimuotoisuuden suojelu ja hiilensidonta
– Palvelun tuottajat: maanomistajat
– Palvelun ostajat: Maailman ympäristörahasto GEF
Lähde: Kniivilä, M., Horne, P., Hytönen, M., Jäppinen, J.-P., Naskali, A, Primmer, E. & Rinne, J. 2011. Monia hyötyjä metsistä – ekosysteemipalveluiden yhteistuotanto ja tuotteistaminen. PTT raportteja 227.
Kuitenkin myös markkinalähtöisempiä esimerkkejä:
”Luontoarvopankit” (Conservation Banking, USA): – Palvelu: suojelua tarvitsevien lajien elinympäristöjen suojelu
– Palvelun tuottajat: maanomistajat
– Palvelun ostajat: mm. yritykset, joiden hankkeet vähentävät luontoarvoja jossakin muualla
Pullovesiyhtiöt Evian ja Vittel, valuma-alueen ja vesivarojen suojelu (Ranska):
– Palvelu: valuma-alueen suojelu, vesivarojen suojelu, juomaveden hyvän laadun ylläpitäminen
– Palvelun tuottajat: maanviljelijät, maanomistajat
– Palvelun ostaja: Evian, Vittel
INBion ja Merckin sopimus lääkeaineiden etsimiseksi (Costa Rica)
– Palvelu: lääkeaineet
– Palvelun tuottaja: Costa Rican kansallinen biodiversiteetti-instituutti INBio
– Palvelun ostaja: Lääkeyhtiö Merck
Myös sertifioiduista metsistä saatu puu (esim. PEFC, FSC) – Palvelu: kestävästi tuotettu puu
– Palvelun tuottaja: metsänomistaja
– Palvelu ostaja: metsäteollisuus
Lähde: Kniivilä, M., Horne, P., Hytönen, M., Jäppinen, J.-P., Naskali, A, Primmer, E. & Rinne, J. 2011. Monia hyötyjä metsistä – ekosysteemipalveluiden yhteistuotanto ja tuotteistaminen. PTT raportteja 227.
Luontoarvopankki
Luontoarvopankki = alue, jonka monimuotoisuutta tai ekosysteemipalveluita lisätään, ennallistetaan tai suojellaan myyntitarkoituksessa
Kun alue on saavuttanut asetetut ekologiset vaatimukset, luontoarvopankin omistaja voi myydä osuuksia (credits) esimerkiksi yrityksille, joiden toiminta vahingoittaa vastaavia luontoarvoja jossain muualla
Osuuksien hinta voi määräytyä markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella
Kniivilä, Kosenius & Horne 2014
Luontoarvopankin osapuolet
Hook ja Shadle (2013)
Kniivilä, Kosenius & Horne 2014
Johtopäätöksiä (1/2)
Kaupankäynnin mahdollistaminen on keino turvata ekosysteemipalveluiden säilyminen ja lisätä luonnosta saatavaa taloudellista hyötyä
– Vain joillekin ekosysteemipalveluille voidaan tai on edes järkevää luoda markkinoita
– Joillakin palveluilla markkinat jo olemassa, mutta lisätuotteistaminen mahdollista
Ekosysteemipalveluiden kirjo on laaja ja tarvitaan monenlaisia ohjauskeinoja ja myös kaupankäynnin toteuttamiseen monenlaisia mekanismeja
Joissakin mekanismeissa tavoitteena turvata palveluiden saatavuus tai estää haittoja, toiset puhtaasti markkinalähtöisiä - molempia tarvitaan
Markkinalähtöisten palveluiden kehittämiseen pätevät osin yleiset yritystoiminnan säännöt
Johtopäätöksiä (2/2)
Mittakaavaeroja:
– Yksittäiset tapaukset/ paikallinen vaikutus: esim. maisemakauppa, maatilamatkailu, pölytyspalvelut ym.
– Laajempi vaikutus: sertifiointi, kansainväliset mekanismit
Kilpailu resursseista kiihtyy ja tarve uudenlaisiin keinoihin tulevaisuudessa entistäkin suurempi, myös Suomessa
Suomessa tarvitaan kaupankäynnin mahdollistavien mekanismien kehittämistä, osin pelisääntöjen selkiyttämistä, tietoisuuden lisäämistä
Mallia kansainvälisistä esimerkeistä
Luontoarvopankit voisivat olla kokeilun arvoisia Suomessakin
Kirjallisuutta Arovuori, K. ja Saastamoinen O. 2013. MAATALOUDEN EKOSYSTEEMIPALVELUIDEN LUOKITTELU SUOMESSA. PTT työpapereita
155. 23 s – http://ptt.fi/wp-content/uploads/2013/12/tp155.pdf
Kniivilä, M., Arovuori, K., Auvinen, A.-P., Vihervaara, P., Haltia, E., Saastamoinen, O. ja Sievänen, T. 2013. MITEN MITATA
EKOSYSTEEMIPALVELUITA: OLEMASSA OLEVAT INDIKAATTORIT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN SUOMESSA. PTT työpapereita 150. 68s – http://ptt.fi/wp-content/uploads/2013/10/tp150.pdf
Kniivilä, M., Horne, P., Hytönen, M., Jäppinen, J-P., Naskali, A., Primmer, E., ja Rinne, J. 2011. MONIA HYÖTYJÄ METSISTÄ -
EKOSYSTEEMIPALVELUIDEN YHTEISTUOTANTO JA TUOTTEISTAMINEN. PTT raportteja 227. 66 s – http://ptt.fi/wp-content/uploads/2013/04/rap227_1602111028.pdf
Kniivilä, M., Kosenius, A.-K. ja Horne, P. 2014. LUONTOARVOPANKKIEN HYÖDYT JA HAITAT SEKÄ SOVELTUVUUS SUOMEEN. PTT
työpapereita 161. 50 s – http://ptt.fi/wp-content/uploads/2014/09/tp161.pdf
Kniivilä, M. ja Saastamoinen, O. 2013. MARKKINAT EKOSYSTEEMIPALVELUIDEN OHJAUS- JA EDISTÄMISKEINONA, PTT
työpapereita 154, 32 s – http://ptt.fi/wp-content/uploads/2013/11/tp1541.pdf
Kosenius, A-K., Haltia, E., Horne, P., Kniivilä, M. ja Saastamoinen O. 2013. EKOSYSTEEMIPALVELUIDEN ARVO? ESIMERKKEJÄ JA
KOKEMUKSIA SUOMEN METSISTÄ, SOISTA, MAATALOUSMAISTA JA SISÄVESISTÄ. PTT raportteja 244. 102 s – http://ptt.fi/wp-content/uploads/2014/02/rap244.pdf
Rämö, A-K., Horne, P. ja Primmer, E. 2013. YKSITYISMETSÄNOMISTAJIEN NÄKEMYKSET METSISTÄ SAATAVISTA HYÖDYISTÄ. PTT
raportteja 241. 107 s – http://ptt.fi/wp-content/uploads/2013/05/rap241.pdf
Rämö, A-K., Horne, P. ja Primmer, E. 2012. EKOSYSTEEMIPALVELUIDEN TUOTANTO YHTEISTOIMINTAVERKOSTOISSA. PTT
työpapereita 140. 52 s. – http://ptt.fi/wp-content/uploads/2013/07/tp140_2905131024.pdf
Kiitos!