Ensikoti Pinja
- on osa valtakunnallista Ensi – ja turvakotien liiton Pidä kiinni-
hoitojärjestelmää, joka koostuu päihdeongelmien hoitoon
erikoistuneista ensikodeista ja avopalveluyksiköistä. Niitä ylläpitävät
paikalliset ensi- ja turvakotiyhdistykset.
- Pinja on perustettu vuonna 1999. Siellä on viisi perhepaikkaa.
Henkilökunta on läsnä ympäri vuorokauden. Työlle on asetettu tiukat
laatulupaukset, joita arvioidaan vuosittain.
- Näiden lupausten toteutumisesta huolehtii yksikön tärkein
menestystekijä: sitoutunut ja riittävästi koulutettu henkilökunta.
Lupaamme, että
• 1.Lapsen turvallisen ja terveen kehityksen takaaminen on tärkein
tehtävämme. Kiinnitämme erityistä huomiota lasten hyvinvointiin
kaikissa perheen kuntoutuksen eri vaiheissa.
• 2. Yksiköissämme vaalitaan kuntoutusmyönteistä ja asiakasta
kunnioittavaa ilmapiiriä.
• 3. Henkilökunnalta vaaditaan sekä varhaisen vuorovaikutuksen että
päihdetyön osaamista ja koulutusta.
• 4. Kuntoutuksen tavoitteet ovat asiakkaan itsensä asettamia ja
hyväksymiä.
• 5. Kuntoutus tukee vauvaperheen päihteettömän elämäntavan ja
riittävän vanhemmuuden harjoittelua.
• 6. Jokaisella asiakkaalla on oma lähityöntekijä.
• 7. Maksajakunnilta pyydetään palaute kuntoutuksen päättyessä.
Pinjan hoitoideologia
• Kuntoutustyössä keskitytään kaikkien aikuisasiakkaiden kanssa
erityisesti persoonan epävakauden hoitoon, koska tunteiden
itsesäätely ja persoonallisuuden vakaus on tärkeää sekä
vanhemmuudessa että päihteettömänä selviytymisessä.
• Pinjassa ajatellaan, että vakava päihdeongelma tarkoittaa
erityistä vaikeutta säädellä tunteita ja mielialoja, koska
yksilön persoona on rakentunut epävakaasti.
Vakavan päihdeongelman taustalla on yleensä ainakin kaksi
tunnistettavaa tekijää: Synnynnäinen temperamentti =
erityinen herkkyys ja epäsuotuisat kasvuolosuhteet.
Karkeasti ja isosti suoraviivaistaen vakavaan päihdeongelmaan
linkittyy siis useasti yksilön persoonan epävakaus.
Miksi on tärkeää hoitaa vanhemman
epävakautta?
• Koska:
• - Se tarjoaa vanhemmalle mielen, sille miksi hänellä on
vakava päihdeongelma.
• -Se tarjoaa reitin katkaista päihdeongelman ylisukupolvisuus
• Se tarjoaa reitin turvata lapsen hyvinvointi perheessä.
• LAPSEN VARHAINEN SUHDE ON LAPSEN KAIKKEIN TÄRKEIN
IHMISSUHDE: JOS SIINÄ ONNISTUTAAN RIITTÄVÄLLÄ TAVALLA;
LAPSI ON SUOJASSA MONELTA HYVINVOINTIA JA
ONNELLISUUTTA RIISTÄVÄLTÄ UHALTA. Mm. päihdeongelmalta.
• IHMINEN, joka TULEE RIITTÄVÄLLÄ TAVALLA RAKASTETUKSI; ON
SUOJASSA MONILTA VAKAVILTA PULMILTA.
Epävakaa persoonallisuus
• Epävakaata persoonallisuutta luonnehtii laaja-alainen ihmissuhteisiin,
minäkuvaan ja tunne-elämän liittyvä epävakaus. Alkaa varhaisaikuisuudessa.
Syyt epäsuotuisissa kasvuolosuhteissa ja yksilöllisessä herkkyydessä.
• Epävakaus tulee ilmi ainakin viidellä seuraavista yhdeksästä tavasta.
1. Voimakas hylätyksi tulemisen pelko
2. Epävakaat ihmissuhteet
3. Identiteetin kokemuksen puute
4. Impulsiivisuus, itsen vahingoittaminen ainakin kahdella tavalla (esim.
päihteet, seksi, tuhlaaminen).
5. Toistuva itsetuhoisuus (viiltely, suicidiyritykset..)
6. Tunne-elämän epävakaus
7. Jatkuva sisäinen tyhjyyden tunne
8. Asiaan kuulumaton voimakas viha
9. Stressiin liittyvät lyhytaikaiset dissosiatiiviset tilat ( DSM IV /Jorma Tähkä)
Epävakaan persoonallisuuden muita ominaisuuksia
• Mikropsykoottiset tilat
• Ihmissuhteilla välinearvo
• Ei kykyä varsinaiseen empatiaan. Ei kykyä rakastaa tai tehdä
surutyötä
• Vaikeus ymmärtää korkeampia eettisiä empatiapohjaisia arvoja
• Ihmissuhteissa ei tasa-arvoisen ystävyyden kokemusta - henkilö joko
riistäjä tai riistetty
• Puutteellinen ajantaju
• Keskeinen toiminnallinen yllyke – eriytymätön viha tai epärealistinen
idealisaatio
• Ei kykyä aitoon kiitollisuuteen Toisin sanoen: asiakkaan persoonallisuus on eriytynyt, mutta ei yksilöitynyt. Häneltä puuttuu
psykososiaaliset valmiudet ylläpitää vakaata mielikuvaa itsestä ja muista ihmisistä.
Persoonallisuuteen on jäänyt hallitsevia piirteitä 2-3 vuotiaan uhmaikäisen lapsen
kokemusmaailmasta.
Persoonan kehitys objektisuhdeteorian mukaan
1. Autistinen vaihe 0-2 kk = autismi
2. Symbioottinen vaihe 2-6 kk = muut psykoosit paitsi maanis-depressiivinen
3. Separaatio-individuaatio 6-36 kk = epävakaa persoonallisuus,
rajatilatasoiset häiriöt.
4. Oidipaalivaihe 3-6 v. = neuroosit
5. Nuoruusikä = Irrottautuminen oidipaalifantasioista ja aikuisen identiteetin
muodostus
Taustasyyt
• Turvattomat, usein väkivaltaiset lapsuuden kokemukset,
vaurioittavat lapsen persoonallisuuden kehitystä
varhaislapsuudesta nuoruusikään. Psykososiaalisia valmiuksia
antavien esikuvien puute. Insestikokemuksia puolella naisista.
• Myötäsyntyiset altistavat tekijät esim. herkkyys, voimakas
synnynnäinen aggressiivisuus.
• Neurologiset syyt ja traumat.
• Häiriöstä kärsii n. 2% väestöstä. Toisaalta voidaan arvioida
että 60-70% väestöstä on jollakin tavoin epävakaa.
Lapsi ja epävakaa vanhempi
• Lapsi on jo pienestä pitäen oma persoonansa.
• Hänellä on omat tunteensa, toiveensa ja ajatuksensa, aivan
kuten meillä aikuisillakin.
• Lapsi muodostaa käsityksensä itsestään paljolti sen
perusteella miten häntä kohdellaan.
Vrt . Riittävä vanhempi ja epävakaa vanhempi
Empatiakyvyn puutteen takia vanhemmalla ei ole kykyä lukea lasta. Lapsen
hoito on kuin auton huolto, sarja oikeita temppuja.
Suhde lapseen on välineellinen. Lapsi mielletään ikään kuin vanhemman
ominaisuudeksi joka on olemassa vanhempaa varten.
Vanhemmalla on joko taipumus kontrolloida lasta ulkokohtaisesti tai vetäytyä .
Hemmottelun ja hylkäämisen äkkijyrkkä vaihtelu lapsen vastaamisen mukaan.
Lapsi ja epävakaa vanhempi
• Lapsi palvelee vanhempien tarpeita omiensa kustannuksella.
• Esim. lapsi vanhemman vanhempana, lapsi huonon minäkuvan
kantajana, lapsi huomaa, että voi olla kontaktissa vanhempien
kanssa vastatessa näiden vaihteleviin tarpeisiin, lapsi kokee
itsensä arvottomana, kun ei saa palautetta tarpeilleen, lapsi
joutuu syntipukiksi vanhemman aiheuttamille kriiseille, lapsi
toimii robotin tavoin ohjautuen vanhemman toiveiden
mukaan.
• Vääristyneen vuorovaikutuksen seuraukset: aito minä jää
kehittymättä. Tilalle astuu irrationaalinen häpeä, syyllisyys,
viha ja arvottomuus. Yksilöityminen jää tapahtumatta. Lapsi
kehittää epävakaan persoonallisuuden.
Kuntoutuksen tavoite:
• Persoonallisuuden vakauden lisääminen auttamalla asiakasta
yksilöitymään.
• Mitä saadaan: Sukupolvien ketjun katkeaminen. Reitti
riittävään vanhemmuuteen. Se minkä pitäisi olla
lähtökohdallisesti jokaiselle mahdollista. Oikeus riittävän
vakaaseen vanhemmuuteen.
• Elämänjana ja minätila-työskentely Ensikoti Pinjassa.
SYNNYNNÄINEN
TEMPERAMENTTI
HERKKYYS
YMPÄRISTÖ-
TEKIJÄT
EPÄSUOTUISAT
KASVUOLOSUHTEET
TUNTEIDEN JA
MIELIALOJEN
SÄÄTELYN
VAIKEUS
HERKKYYS
TUNNEÄRSYKKEILLE
PIENI ÄRSYKE → SUURI REAKTIO EIVÄT YLEENSÄ HÄIRITSE MUITA
TUNNEREAKTON
VOIMAKKUUS
ÄÄRIMMÄINEN
HARMISTUNUT → RAIVO
HÄMMENNYS → SYVÄ NÖYRYYTYS
VIHAISUUS
VAIKEA SÄÄDELLÄ
VIHAISUUTTA JA
SEN ILMAISUA
HIDASTUNUT
PALAUTUMINEN
NORMAALITASOLLE
TRAUMMMUISTOJEN
AKTIVOITUMINEN
IMPULSIIVISUUS
TYHJYYDEN
TUNNE
VANHEMMUUDEN
HAASTEET
HÄPEÄ
Kehitysminä ja kaaosminät Asiakkaan persoonallisuuden kaksi puolta ja niiden
suhde kuntoutukseen
Kehitysminä (toimiva minä) ja kaaosminät
– asiakkaan persoonallisuuden kaksi puolta ja niiden suhde
kuntoutukseen
• Kehitysminä = kehityskykyinen, iänmukainen, vaikkakin
kehityksessään kesken jäänyt minä.
• Kaaosminä= toistaa pakonomaisesti traumaattista
menneisyyttä, siihen liittyviä tarpeita kykenemättä
kasvamaan ja kehittymään.
• Kuntoutuksen ytimenä on yhteistyö kehitysminän kanssa, sen
keskenjääneen kehityksen loppuunsaattamisessa ja
kaaosminän saaminen kehitysminän hallintaan.
• Kaaostiloissa ollessaan asiakas ei pysty hyötymään
kuntoutuksesta eikä riittävään vanhemmuuteen.
• Asiakkaita autetaan tunnistamaan kaaospuolet ja pitämään
puoliaan niitä vastaan.
Keskeisiä periaatteita:
• Kaaosminän eri ilmenemismuodot on osoitettava, kuvattava ja
selitettävä kehitysminälle sekä lapsuuden ja nykyisten
ihmissuhteiden kautta. Lisäksi asiakasta on autettava
”pitämään puolensa” kaaosminän hyökkäystä vastaan.
• Kehitysminän vapautuessa kaaosminän uhasta sen kehitys
käynnistyy uudelleen.
• Kuntoutuksen tavoitteena on auttaa asiakasta saamaan
haltuunsa omat tunteensa, ajatuksensa ja tahtonsa eli
identiteettinsä ja sitä kautta auttaa asiakasta siinä, ettei oma
tarina toistu.
• Toisin sanoen: Pinjassa asiakkaat joutuvat katselemaan omaa
tarinaansa. Vai saavat? Tämä motivoi tekemään ihan kaiken,
jotta oma lapsi välttyisi samalta tarinalta.
Keskeiset menetelmät:
1. Alkuhaastattelu ja Pinjan hoitoideologian avaaminen
2. Omahoitajasuhde, asiakkaan rakentumisen ankkurisuhde.
3. Elämänjanatyöskentely, valokuvatyöskentely
4.Yhteisöryhmät 3x vko:
Jokainen tuo yhteisöön oman historiansa, yhteisö on areena,
jossa harjoitellaan suhteessa olemista muiden kanssa. Vauriot,
puutteet ja traumat varhaisissa kiintymyssuhteissa aktivoituvat
tässä hetkessä. Kehitysminät ja kaaosminät. Koskee niin
työntekijöitä kuin asiakkaita. Miksi jonkun kanssa on niin
hankalaa? Varmaa on, että kun ISOT tunteet ovat vallalla, ollaan
jonkin omassa tarinassa merkityksellisen äärellä. Epävakaus
näkyy yhteisössä ristiriitoina, turvattomuutena, aggressiona,
splittinä, leireinä, hyvinä ja pahoina.
Kuntoutuminen jumittuu ja VAUVAT HÄVIÄVÄT AIKUISTEN
KAAOKSEEN.
MITÄ SITTEN TEHDÄÄN:
.
- Yhteisölle ymmärrys jokaisen kaoottisista puolista
- Yhteinen missio = vauvat ensisijaisia
- Ymmärrys tuo empatiaa ja armollisuutta
- Meissä kaikissa on hyvä ja paha
- Kaaosparit yhteisössä ovat ilmiöitä, eivät
henkilökohtaisia ”vikoja”.
- Työntekijöillä yhteiset &yksilölliset työnohjaukset.
- VASTUU VUOROVAIKUTUKSEN LAADUSTA ON
AINA AIKUISELLA – viime kädessä työntekijöillä.
- Asiakkaat ovat pitkään keskeneräisiä ja harjoittelevat.
Vaatii toistoa ja vie aikaa.
- Empaattinen sanoittaminen ja rakastavat rajat.
Terapiatekniset elementit ohjaajan
työssä
- Empaattinen kuvaus
- Aggression käsittely ilman vasta-aggressiota
- Kehityksen peilaus
- Linkittäminen
- Äärikeinona uhkavaatimukset kaaosminän ilmenemismuotoa
vastaan.
- ERITYISEN PALJON TARVITAAN:
Sinnikkyyttä nostaa vauvat esiin eri keinoin: muskarit, värileikit,
lorut, saippuakuplat, hassuttelut, vauvajumpat, ryhmät liittyen
vanhemmuuteen, loh-ajoista kiinni pitäminen… Toisin sanoen:
sen jatkuva mallittaminen mitä vaille asiakkaat itse ovat
jääneet.
Lopuksi:
• On kovin pitkälti tuurin kauppaa kenestä meistä tulee
päihdeongelmainen. Tai häntä auttava.
• Varmaa on, että vakavalle päihdeongelmalle on olemassa
mieli ja sitä voi hoitaa tuloksekkaasti siten, että vanhempi saa
mielen pulmilleen ja vauvan tulevaisuus voidaan rakentaa eri
tavoin kuin vanhempien aikanaan.