Download - Ot barometri-oph-122010.pptx
Seuranta - kerran vuodessa - aikasarja Kommunikointi - kommentointi, argumentointi - dialogit, keskustelut Uudistaminen - ajankohtaiset kiistakysymykset - mittarien uudistaminen Laajentaminen ja keskustelut - opettajat, koulut - vanhemmat, kunnat - media, kokeilu, tutkimus Muistin kartuttaminen
Barometrin jatko
paneelit
opettajat
koulu ja oppilaat
vanhemmat
media
Vaikutuskehät
barometri-seuranta
keskustelu
uusi kiista-kysymys
kokeilut
opettajat ja koulut
keskustelu
vanhemmat ja kunnat
OPS-työ
media mukaan
tutkimus
Barometrirotaatio
Arvot, päämäärät ja tavoitteet
Toiminta- ympäristö
Arvot ja tavoitteet
Toiminta, yhteisö, koulu
Tieto, taito, oppiminen
Barometriteemat
Haetaan trendikehityksen takaa epäjatkuvuuksia
Heikot signaalit - muutoksen ensioire
Trendimurtumat - kiista-keskustelu-ratkaisu -dialaktiikka
Laadullinen lähestymistapa - kommentit, argumentit, dialogi
Prosessinäkökulma - seuranta, laajentaminen, keskustelut, muisti
Laadullinen ennakointi
ULKOISTETTU OPETUS
”Kunnat lakkauttavat opettajien vakanssit ja ostavat opetuspanokset keikkaopettajafirmoilta. Palkkiot on sidottu opetussuoritteisiin, opettajan osaamiseen, maineeseen ja kykyyn neuvotella sopimuksensa.”
Selite Vuonna 2030 kollegiaalisesti opettajainhuoneisiin organisoitunut opettajakunta on purkautunut, kun mahdollisuudet toimia perinteisiä kansallisia ja kansainvälisiä rajoja -- organisaatio, kieli, luokka, koulu, koulumuoto -- ylittäen ovat lisääntyneet. Opettajat tarjoavat osaamistaan rajojen yli ja kilpailevat keskenään niin hinnalla kuin osaamisen laadulla. Samalla kuntien taloustilanne ja kustannussäästöt ovat johtaneet siihen, että pysyvien opettajavakanssien määrä on vähentynyt.
Tulevaisuusteesi
Todennäköinen ja toivottava tulevaisuus 2030
Ulkoistettu opetus 2030
Teesi ja kiistakysymys
Todennäköinen ja toivottava tulevaisuus 2030
Teesi ja kiistakysymys
ei-todennäköinen
ja toivottava
todennäköinen ja toivottava
ei-todennäköinen ja ei-toivottava
todennäköinen ja ei-toivottava
Puolesta Vastaan
Kilpailu tulee myös kouluihin, ja tulokset ratkaisevat. Huonot palveluntuottajat karsiintuvat ja opetuksen ostajat määrittelevät tavoitteet.
Ei kuulu reaalimaailmaan perusopetuksessa. Pieni koululainen tarvitsee oman ja pysyvän opettajan, joka voi rauhassa keskittyä kasvatukseen ja opetukseen vailla "suorituspaineita".
Väittämä on kovin arvolatautunut, mutta idea sisällä ihan hyvä. Itse en usko 2030 meille kellekään yhteen professioon (esim. vain ope) tai yhteen malliin – palkkatyö ja yrittäjyys lomittuvat ja värjäytyvät. Tämä on hyvä tulevaisuudenkuva!
En kannata missään tapauksessa. Ruotsissa on esimerkkejä, joissa koulujen tuottama voitto menee pääomasijoittajille. Koululaitoksen pitää olla yhteiskunnan peruspalvelua, ei yritystoimintaa!
Ostettujen opetuspanosten kohdalla on suuri riski opetuksen laadun ja toisaalta pysyvien opettaja-oppilaskontaktien säilymisen kannalta. Toisaalta ostetut opetusjaksot voivat parhaimmillaan nostaa oppilaiden opiskelumotivaatiota ja todella rikastuttaa oppimisympäristöä ja tilanteita.
Stor risk för att skolan därefter skulle vara mycket ojämlik och inte kunna garantera en likvärdig grundutbildning för alla. Mindre orter skulle lida mest. Finlands befolkning skulle än mera koncentreras till Nyland och huvudstads-regionen samt några få andra större orter ! Icke önskvärt - skulle medföra betydligt större samhälleliga problem.
Argumentaatio
Teesien kolmijako
Koulu ja oppiminen
Oppiminen ja yhteiskunta
Koulu ja yhteiskunta
Paneelit
• koulu • opetus
sisä
• tieto • taito • oppiminen
yhteinen • ympäristö • yhteiskunta
ulko
1. Kouluopetuksen ainejakoisuus (r) 2. Koulusta toimintakeskus (r) 3. Metataitojen arviointi (d) 4. Oppivat ryhmät (k) 5. Hitaan oppimisen tila (d) 6. Oppimistulokset (k) 7. Yhtenäinen opettajakoulutus (k) 8. Yleissivistyksen näyttö (d) 9. Monialainen opetustiimi (r) 10. Koulu ympäristönsä kehittäjänä (d)
I Koulu ja oppiminen
1. Ilmastonmuutos (k) 2. Tiedonvälitys (d) 3. Euroopan integraatio (d) 4. Demokratia (k) 5. Älymanipulaatio (k) 6. Osallistuva oppiminen (d) 7. Elinkeinoelämä ja koulut (k) 8. Kansalaisvelvollisuus (k) 9. Uskonto (d) 10. Kollektiivinen älykkyys (d)
II Koulu ja yhteiskunta
1. Oppivelvollisuus 2. Lahjakkuus 3. Yhteinen aika 4. Suomen kieli 5. Monimuotoisuus 6. Virtuaalimaailma 7. Ulkoistettu opettajuus 8. Alueellinen tasa-arvo 9. Oppimisympäristöt 10. Jatkuva oppiminen 11. Eläkeläiset kouluun 12. Kotikoulu 13. Relevantti tieto 14. Sosiaalinen media 15. Itseoppiminen 16. Opettaja sivistysagenttina
III Oppiminen ja yhteiskunta
Koulun päätavoite on tasa-arvon sijaan jokaisen lapsen lahjakkuuden esillekaivaminen ja tukeminen.
Lahjakkuus
Merkittävä osa jokapäiväisestä koulunkäynnistä tapahtuu virtuaali-todellisuudessa.
Virtuaalimaailma
Vuoden 2030 koulussa dynaaminen ja staattinen tieto on erotettu toisistaan. Ensinmainittu on tietoa ilmiön tai oppi-aineen keskeisistä käsitteistä ja niiden keskinäisistä suhteista. Jälkimmäisessä on kyse tiedettävistä tapahtumista ja asioista kuten siitä, että Luang Prabang on kaupunki Mekong-joen rannalla Pohjois-Laosissa. Opetuksen ja opettajan ensisijaisena tehtävänä on huolehtia dynaamisen tiedon välittymisestä ja prosesseista, joiden avulla staattinen tieto tarttuu ja karttuu omaksuttuun dynaamiseen käsite- ja tietokarttaan.
Relevantti tieto
Sisä- ja ulkopaneelin erot
1. Kiistakysymykset 2. Keskustelukysymykset 3. Ratkaistavat kysymykset 4. Systeeminen analyysi 5. Skenaariot 6. Diskurssit (CLA)
Analyysit
Ratkaisuteesit
Ainejako: suppea systeemikuvaus
kiista
dialogi
ratkaisu ainejako
kollektiivinen älykkyys
tulos virtuaali-maailma
lahjakkuus
äly-manipulaatio
opettajain-koulutus