Download - OPPIMISEN NEUROTAUSTA I
www.helsinki.fi/yliopisto
OPPIMISEN NEUROTAUSTA I
Nina Sajaniemi
Opettajankoulutuslaitos, varhaiskasvatuksen koulutus
21.04.23Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 1
www.helsinki.fi/yliopisto
Kehitys ja oppiminen
• Yksilön kehitys on sosiaalisessa ja kulttuurisessa kontekstissa tapahtuva aktiivinen adaptaatioprosessi
• Se jatkuu koko elämänkaaren ajan ja sitä ohjaavat
• Resurssien saatavuus (turvallisuus, suoja ja ravinto)
• Sosiaalinen vuorovaikutus
• Itsenäistyminen vanhemmista
www.helsinki.fi/yliopisto
Kehityksen lainalaisuudet
• Kaaos ja kompleksisuus
• Vallitseva tila pyrkii vakiinnuttamaan itseään
• Herkkyys pienille alkuarvojen eroille
• Kehityksen kausaalisuus
• Kaikkia muuttujia ei tunneta, alkuarvoja ei tiedetä
• Kehitys ei ole determinismiä
www.helsinki.fi/yliopisto
Kehityksen ja oppimisen tausta
• Supermuovautuvat aivot
• Aivot välittävät kasvattamisen ja opettamisen vaikutuksia
• Oppiminen on elinikäinen prosessi
• Oppimisen neuraalisen taustan ymmärtäminen
• Oppimisen edellytykset
• Neuromyytit
www.helsinki.fi/yliopisto
Aivojen potentiaali
• Aivoissa on noin 100 miljardia hermosolua
• Jokainen voi muodostaa noin 10 000 erilaista kytkentää
• Yhteenlaskettuna näistä muodostuvien “ratojen” pituus on 3,5 miljoonaa km
• Rajaton mahdollisuus erilasia kytkentöjen mahdollisuuskia
www.helsinki.fi/yliopisto
Aivojen tietoliikenneyhteydet
• Ärsykkeet sytyttävät virran aivojen hermoverkkoihin
• Sähköiset hermoimpulssit siirtyvät kemiallisesti synaptisen kuilun läpi toiseen hermosoluun
• Toistaminen vahvistaa tietoliikenneyhteyksiä
• Informaatioimpulssit alkavat kulkea totuttuja reittejä lähes itsestään
• Hyvin harjoitetut yhteydet jäävät eloon
• Muut yhteydet karsiutuvat – valikoiva solutuho
• Tavat ja tottumukset
www.helsinki.fi/yliopisto
Kehitys on oppimista
• Oppimisen tavat
• Havaitseminen, muisti, tarkkaavaisuus, kieli
• Oppivat hermoverkot
• Rinnakkainen prosessointi, temporaalinen prosessointi, integrointi
• Hermoverkot oppivat luokittelemalla
• Samanaikaisuus, samankaltaisuus, ajallinen yhteys
www.helsinki.fi/yliopisto
• Neurobiologiset taipumukset, havaintovalmiudet
• Maailma opitaan näkemään tietyllä tavalla
• Tiettyä käyttäytymisiä opitaan toisten kustannuksella
• Tavoitteena mukautuminen ympäristöön
• Elämän hallinta on yksilön ja yhteiskunnan kannalta tärkeimpiä toiminnan alueita
• Elämän hallinnan taito ja reaktioiden joustavuus
Oppimisen tausta
www.helsinki.fi/yliopisto
Itsesäätely: esimerkki ameebasta
• Tavoite: elimistön mukauttaminen ärsykeympäristöön
• Taito pitää sisäisen ympäristön kemiallinen profiili tasapainossa samalla kun ulkoisessa ympäristössä on helvetti valloillaan
www.helsinki.fi/yliopisto
Reaktiivisuus
• Sisäisten tilojen säätely liittyy yksilön biologiseen reaktiivisuuteen
• Yksilölliset erot reaktiivisuudessa määräytyvät • Varhaisesta vuorovaikutuksesta
• Geenien ja kokemusten interaktiosta
www.helsinki.fi/yliopisto
Reaktiivisuus
• Reaktiivisuus on ominaisuus, joka vaikuttaa tapaan olla vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa• Kuinka herkästi virittäydytään ja kiihdytään
• Kuinka herkästi tyynnytään
• Säätelyn avulla pyritään mukauttamaan (kalibroimaan) reaktiivisuus ympäristöön sopivaksi • Sisäisen tilan ylläpitäminen hallittavalla alueella
• Säätelyn perimmäisenä pyrkimyksenä on säilyttää elimistön sisäinen tasapino lähellä vakiota
www.helsinki.fi/yliopisto
• Välillä elämän prosessit joutuvat tavoittelemaan tasapainoa tai ne riistäytyvät hallinnasta
• Reaktiivisuus liittyy herkkyyteen elämän prosessien säädössä
• Elämän prosessien säätö on monimutkainen neurobiologinen tapahtumaketju
• Hermosoluverkkojen aktivoitumisen muodot
• Välittäjäaineiden ja hormoneiden merkitys
www.helsinki.fi/yliopisto
GENOMI – Tietovarasto
21.04.23Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 13
• DNA:n emäsjärjestyksen ja monimuotoisten taitojen välillä on tilastollinen yhteys
• Biologian tasolla ei kuitenkaan ole älykkyyden, depression, musikaalisuuden tms. geenejä
www.helsinki.fi/yliopisto
• Geenien toimintaan vaikuttavat, emäsjärjestyksen ulkopuoliset säätelytekijät – miten geenit toimivat - miten geeniä luetaan
• Geenit aktivoituvat tuottamaan proteiineja suhteessa elimistön kemiallisiin muutoksiin (välittäjäaineet, hormonit…)
• Muutokset DNA:n metylaatiossa (estää - avaa)
• Vuorovaikutussuhteet ovat tärkeä osa ulkopuolisia säätelytekijöitä
EPIGENEESI
21.04.23Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 14
www.helsinki.fi/yliopisto
• Evoluutio on muovannut jälkeläiset sopeutumaan ympäristöön vanhempien välittämillä signaaleilla
• Ympäristön signaloituminen - ennuste ympäristön laadusta
• Liittyy puolustautumisvalmiuteen
• Suurimmalle osalle lajeista ei ole olemassa yksittäistä, optimaalista fenotyyppiä
Epigeneettinen ohjelmointi
21.04.23Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 15
www.helsinki.fi/yliopisto
Epigeneesi
www.helsinki.fi/yliopisto
www.helsinki.fi/yliopisto
• /tmp/PreviewPasteboardItems/Michael Meaney, Maternal care and Gene (vedetty) 3.pdf
www.helsinki.fi/yliopisto
www.helsinki.fi/yliopisto 21.04.23 20Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi
Vuorovaikutuksen taika
www.helsinki.fi/yliopisto
Yleistä kehityksestä
• Ihminen on biologinen olento
• Evoluutiohistoria, mielen ”kehollisuus”
• Ihminen on sosiaalisin kaikista lajeista
• Kiinnostus toisten välisiin suhteisiin
• Synnynnäinen tieto, että toista kuuluu auttaa
• Ihmislajille kehittyneet ”uudet” aistit
• Intuitio-aisti, toiseen asennoitumisen aisti, isojen ryhmien, systeemien, havaitsemisen aisti
www.helsinki.fi/yliopisto
• Jokapäiväisestä kanssakäymisestä syntyy psyykkisiä rakenteita
• Koti, päiväkoti, sukulaiset, ystävät
• Jokainen ihminen on potentiaalisesti tärkeä koko elämänkaaren ajan
• Kiintymyssuhteet on ymmärretty rajallisesti
• Lapsi hyötyy useasta häneen sitoutuvasta aikuisesta
• Hoitavan aikuisen valmius kuulla lasta on keskeinen
Ihminen on yhdessä kannatetun kasvatuksen laji
21.04.23Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 22
www.helsinki.fi/yliopisto
Synnynnäinen ainutkertaisuus
• Temperamentti ja muu perinnöllinen erityisyys
• Ensi hetkistä lähtevä vuorovaikutus ympäristön kanssa • Resonanssin ja samantahtisuuden kokemus
• Minuus on toisen mielessä ja kädessä
• Terve minuus on pysyvästi dynaaminen • Minuuden jatkuvuuden kokemus vaatii jatkuvaa
sisäisen tilan säätelyä
• Itseä säätelevä toinen
www.helsinki.fi/yliopisto
Varhaisten kokemusten voima
• Varhaiset kokemukset ovat yhteydessä hyvinvointiin tai sen puutteeseen
• Henkinen tai fyysinen pahoinpitely
• Vanhempien ristiriidat, epäjohdonmukaisuus
• Emotionaalinen laiminlyönti
• Hyvinvoinnin puute aikuisuudessa:
• Depressiot ja ahdistushäiriöt
• Päihteiden väärinkäyttö
• Sydän – ja verisuonitaudit, diabetes, ylipaino
www.helsinki.fi/yliopisto
Miksi varhaiset kokemukset vaikuttavat:
• Varhaiset kokemukset vaikuttavat yksilöllisiin eroihin hermostollisessa ja hormonaalisessa stressivasteessa
• Poikkeava stressivaste on taustalla kaikissa seuraavissa
• Depressiot ja ahdistushäiriöt
• Päihteiden väärinkäyttö
• Sydän – ja verisuonitaudit, diabetes, ylipaino
www.helsinki.fi/yliopisto
Poikkeava stressivaste
• Lapsilla (ja aikuisilla) poikkeava stressivaste on taustalla ainakin seuraavissa:
• Tarkkaavaisuushäiriöt
• Käytöshäiriöt
• Ahdistushäiriöt
• Masennus
• Kasvuhäiriöt
www.helsinki.fi/yliopisto
Miksi stressi on tärkeää
• Stressi on elimistön biologinen valpastumisjärjestelmä
• Biologinen vaste kun fysiologisessa tasapainossa tapahtuu muutos – itseään suojaava käyttäytyminen aktivoituu, turvaa hakeva käyttäytyminen aktivoituu
• Stressijärjestelmä aktivoituu uhkatilanteissa
• Uhka on poikkeama tavanomaisessa ärsykeympäristössä
• Uhka vaihtelee todellisesta vaarasta potentiaalisesti positiiviseen oppimiskokemukseen
www.helsinki.fi/yliopisto
Stressin säätelyn tärkeys
• Hippokampuksen toiminta vaimenee ellei ole tarpeeksi kortisolia
• Kestostressi pitää kortisolitason korkeana
• Krooninen haitta oppimiselle
• Univaje riittää pitämään kortisolitason korkeana
• Olojen sietämisen oppiminen
• Mukavuusalueella toimiminen
www.helsinki.fi/yliopisto
Stressisysteemin aktivoituminen
• Hippokampuksen hermosolut tunnistavat kortisolin
• Ykköstyypin tunnistimet (mineralokortikoidit) saavat hippokampuksen ”virkistymään” ja toimimaan aktiivisesti
• Kakkostyypin tunnistimet (glukokortikoidit) heräävät kun kortisolin pitoisuus pysyy korkeana
• Palautejärjestelmä
www.helsinki.fi/yliopisto
Stressisysteemin aktivoituminen
• Emotionaalisesti (biologisesti) merkittävä ärsyke
• Adrenaliini-nimisen stressihormonin välttyminen ja leviäminen verenkierron mukana kaikkialle elimistöön
• SAM - systeemin aktivoituminen
• Taistele – pakene, snergian mobilisointi
• Kortisoli-nimisen stressihormonin välittyminen
• Kortisolilla on suoria aivovaikutuksia
www.helsinki.fi/yliopisto
AIVOJEN ÄRSYKEVIRTA
Säätelyn pettäminen – liioitteleva käyttäytyminen
Stressin säätelyn lähikehitysen vyöhyke
KANNATTELUN TARVE
Mukavuusalue TASAPAINOINEN JA ITSENÄINEN STRESSIN SÄÄTELY
Alivireyden ja kapeutuneen toiminnan alue TURVALLISEN ROHKAISUN TARVE
YMPÄRISTÖN KUORMITTAVUUS – STRSSITEKIJÖIDEN MÄÄRÄ
www.helsinki.fi/yliopisto
Stressin säätely ja aivojen kehitys
• Keskushermoston kemiallinen ympäristö vaikuttaa merkittävästi aivojen kehitykseen
• Kortisolilla on vahvoja aivovaikutuksia
• Liian suuret kortisolimäärät vahingoittavat aivojen kehitystä oppimista, muista ja ajattelua säätelevillä alueilla:
• Etuotsalohkon toimintaa säätelevät alueet
• Emootioita säätelevät alueet
• Muistitoimintoja säätelevät alueet
www.helsinki.fi/yliopisto
Biologinen tilanneherkkyys (Ellis, Boyce, 2005)
• Evoluutiossa kehittynyt taipumus mukauttaa säätelyjärjestelmät ympäristöön sopiviksi
• Epigeneesi
• Korkea reaktiivisuus herkistää ympäristövaikutuksille
• Ärsykkeitä herkästi läpäisevä ”porttijärjestelmä”
• Srtessijärjestelmän aktivoituminen
www.helsinki.fi/yliopisto
Rotista…
• Michael Meaney:
• Hoivan ja huolenpidon määrä muuttaa stressireaktiota säätelevien geenien DNA:n kemiaa
• Paljon hoivaa ja huolenpitoa – kestävämpi ja sopeutuvampi rotta – mukautuvampi stressireaktio
21.04.23Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 34
www.helsinki.fi/yliopisto 21.04.23Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 35
www.helsinki.fi/yliopisto
Telomeerit – Elizabeth Blackburn
• Telomeerit – silmukka, laastari kormosomin päässä
• Estää kromosomien päitä ripsaantumasta ja tarrautumasta toisiinsa
• Ilman telomeereja perintöainekset sekaantuvat
• Yhteys vanhenemiseen, sairastavuuteen ja syöpään
21.04.23Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 36
www.helsinki.fi/yliopisto
KIINTYMYSSUHDEKEMIAA
21.04.23Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 37
www.helsinki.fi/yliopisto
• Aivojen välittäjäaine, jota vapautuu sosiaalisessa kontaktissa
• Ihokontakti erityisen merkittävä
• Oksitosiinireseptoreiden määrä lisääntyy voimakkaasti raskauden loppuvaiheessa
• Synnytyksen aikana oksitosiinireseptorien määrässä huima kasvu, sekä äidillä että lapsella
OKSITOSIINI
21.04.23Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 38
www.helsinki.fi/yliopisto
• Lapset, joilla on paljon oksitosiinireseptoreita, ovat
• Uteliata
• Halukkaita solmimaan vertaissuhteita
• Vähemmän ahdistuneita kohdatessaan vieraita ihmisiä ja uusia tilanteita
• Sitoutuvat nopeasti
• Oksitosiini lisää emotionaalista kestävyyttä, stressin sietoa ja vähentää impulsiivisuutta
OKSITOSIINI ja LAPSET
21.04.23Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 39
www.helsinki.fi/yliopisto
• Turvallisessa ja turvattomassa kiintymyssuhteessa äideillä erilaiset vasteet vauvojen valokuville
• Turvallisen kiintymyssuhteen äideillä voimakasta aktivaatiota aivojen palkitsemisjärjestelmässä vasteena sekä hymyileville että surullisille kasvoille
• Turvattoman kiintymyssuhteen äideillä aktivaatiota vain vasteena hymyileville kasvoille
• Surulliset kasvot aktivoivat inhon ja kivun alueita
HYMY JA OKSITOSIINI (L. Strathearn)
21.04.23Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 40
www.helsinki.fi/yliopisto
DOPAMIINI JA PALKITSEMINEN
• Dopamiini on pakitsemiskemikaali
• Eritys voimakasta uusissa tilanteissa
• Uteliaisuus, luovuus
21.04.23Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 41
www.helsinki.fi/yliopisto
• Ventaalinen tegmentum, nucleus accumbes, ventraalinen pallidum, raphen tumake
• Dopamiinisuihku vahvistaa mielihyvää
• Oksitosiinin yhteydessä dopamiini virittää aivot kokemaan vuorovaikutuksen palkitsevana ja positiivisena
PALKITSEMISJÄRJESTELMÄ
21.04.23Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 42
www.helsinki.fi/yliopisto
TAAS ROTISTA ….
21.04.23 43Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi
Toistuvat separaatiokokemukset poikasilla muuttavat dopamiinijärjestelmän toimintaa koko elämänkaaren ajan (Meaney, Brake and Gratton,2002), mutta suuri määrä hoivaa ja huolenpitoa lisää dopamiinireseptoreita (Champagne et al,2004).
www.helsinki.fi/yliopisto
• Opiaatit ovat mielihyvähormoneita, jotka vähentävät tietoisuutta kivusta ja tuottavat riemun kokmeuksia
• Hoivakokemukset vahvistavat opiaattijärkestelmää lapsen aivoissa
• Pettymyksen, surun, pelästymisen sietokyky kasvaa
OPIAATIT
21.04.23Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 44
www.helsinki.fi/yliopisto
• Vuorovaikutuskessa virtaa myös adrenaliinia
• Energisoiva, valpastava vaikutus vuorovaikutussuhteessa
• Loistokombinaatio yhdistyneenä mielihyvään!
• Adrenaliini vahvistaa stressinsäätelyä
• Edistää kontekstuaalista oppimisrta
ADRENALIINI
21.04.23Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 45
www.helsinki.fi/yliopisto
Lapsi tarvitsee aikuista
• Aivoissa on hälytin suojan ulkopuolelle joutumista varten
• Synnynnäinen varojärjestelmä - mantelitumake
• Lapsi pakenee suojan suuntaan
• Hälytys menee pois päältä
• Liian varhainen itsenäisyyden ja omatoimisuuden korostaminen altistaa stressille
www.helsinki.fi/yliopisto
Biologinen tilanneherkkyys ja kehitykselliset polut
• Hyvä hoiva ja huolenpito, johdonmukainen ja tukeva lapsuuden kasvuympäristö
• Korkea reaktiivisuus
• Lapset herkistyvät vastaanottamaan ympäristön kannustavia ja turvaa tuottavia signaaleita
• Kohtalaisesti ja jossakin määrin jatkuvasti stressiä aiheuttava lapsuuden kasvuympäristö
• Matala reaktiivisuus
• ”porttijärjestelmä” suodattaa ärsykkeitä ja suojaa
• Liian suuri tai liian vähäinen stressin määrä – välinpitämättömyys, epäsensitiivisyys
www.helsinki.fi/yliopisto
Säätelyn kehittyminen
• Kiinnittyminen on valikoiva vuorovaikutussuhde, joka parantaa lapsen elonjäämisen mahdollisuuksia
• Muodostuu ensimmäisten kuukausien aikana lasta hoivaaviin aikuisiin
• Muovautuu myöhemmissä kokemuksissa
• Toistuvat kokemukset yhteisestä tunnesäätelystä yleistyvät oletusmalleiksi
• Hoidon sensitiivisyys tai häiritsevyys keskeistä
www.helsinki.fi/yliopisto
Luottavainen kiinnittyminen
• Sensitiivisesti vastaava hoito • Negatiivisten tunteiden tyynnyttäminen ja positiivisten
voimistaminen
• Uteliaisuuden, aloitteellisuuden tukeminen
• Johtaa laajaan asteikkoon hallittavissa olevia tunteita (itsesäätelykyky)
• Johtaa jaetun tarkkaavuuden vahvistumiseen (kielenkehityksen pohja)• Ristiriidaton, yhtenevä kommunikaatio
• Omaelämänkerrallinen muisti
www.helsinki.fi/yliopisto
• Johtaa eheään minäkuvaan
• Kokemus itsestä aktiivisena omien tunteiden ja ajatusten tuottajana
• Joustavat reaktiot
• Empatiakyky
• Aivoissa on simulaattori: peilisolut
www.helsinki.fi/yliopisto
Luottavaisen kiinnittymisen riskit
• Odotukset ja kokemukset muiden hyväntahtoisuudesta voivat olla ristiriidassa keskenään
• Odotukset ja kokemukset tunteiden jakamisesta voivat olla ristiriidassa keskenään
• Pettymyksiä ihmissuhteissa
• Korvaavat kokemukset
www.helsinki.fi/yliopisto
Luottavainen kiinnittyminen ja stressiprosessit
• Uhan havaitseminen
• Realistinen vaaran tulkinta
• Sisäiset ja ulkoiset uhan edustumat integroituvat
• Voimavarojen punnitseminen
• Sosiaalisen tuen etsiminen, omiin kykyihin luottamista
• Epärealistisuus
www.helsinki.fi/yliopisto
• Selviytymiskeinot
• Aktiivisia ja passiivisia, toiminnallisia ja mielensisäisiä keinoja
• Ongelma- ja tunnekeskeisiä keinoja
• Psyykkiset oireet
• Akuutissa stressitilanteessa oireilua, ei muutu krooniseksi
www.helsinki.fi/yliopisto
Välttelevä kiinnittyminen
• Epäsensitiivisesti vastaava hoito on emotionaalisesti etäistä, virittäytyminen on vähäistä ja vääristynyttä
• Negatiivisten tunteiden tyynnyttäminen on tehotonta
• Huomio pois vuorovaikutuksesta, konkretiaan
• Johtaa tunneilmaisun tukahtumiseen sekä uteliaisuuden ja tarkkaavaisuuden rajoittumiseen esinemaailmaan
• Lapsi kasvaa näennäisitsenäisyyteen
www.helsinki.fi/yliopisto
Käytöshäiriöt turvattomassa, välttelevässä strategiassa
• Pyrkimys myötäilyyn, totteluun tai aikuisen hoivaamiseen
• Lapset ovat valppaita ja pyrkivät välttämään virheitä
• Vuorovaikutuksen dynamiikka on ”päälaellaan”
• Lapsen tehtäväksi on muodostunut vanhemman
hoivaaminen tai pakonomainen totteleminen
www.helsinki.fi/yliopisto
• Minäkuva: ei rakastettu, mutta pärjäävä
• Muut ovat torjuvia, eivätkä ole hänen käytettävissään
• Tehokas tunteiden säätely ja tunnepitoisten viestien vaimentaminen
• Systemaattinen torjunta ja vihamielisyys
• Pakonomainen totteleminen, kontaktin välttäminen
• Lasta on torjuttu henkilönä, ei pelkästään käyttäytymisen perusteella
www.helsinki.fi/yliopisto
• Riski kasautuviin käytösongelmiin
• Pakkokäyttäytyminen, kaavamaisuus
• Tarvitsevuuden peittäminen
• Epärealistinen idealisointi
• Kyvyttömyys syvällisiin ja pitkäaikaisiin ihmissuhteisiin
• Epäluottamus ihmisiin, yksinjäämisen riski
www.helsinki.fi/yliopisto
Välttelevä strategia ja stressiprosessit
• Uhan havaitseminen
• Vaaran kieltäminen
• Sisäiset uhkakuvat aktivoituvat
• Voimavarojen punnitseminen
• Omiin kykyihin luottaminen
• Epäluottamus avun saamisessa
www.helsinki.fi/yliopisto
• Selviytymiskeinot
• Välttelevät ja dissosioivat mallit
• Toiminnallisia ja ongelmakeskeisiä hallintakeinoja
• Psyykkiset oireet
• Oireet saattavat puuttua akuuteissa vaiheissa
• Riski kasautuviin mielenterveyden ongelmiin
www.helsinki.fi/yliopisto
Ristiriitainen kiinnittyminen
• Ristiriitaisessa kiinnittymissuhteessa puuttuu ennakoitavuus
• Lapsen käyttäytyminen voi olla samanaikaisesti avoimen vetoavaa ja vihamielisen torjuvaa
• Käyttäytyminen jäsentyy strategiseksi malliksi pitää hoitaja eri tilanteissa riittävän suuntautuneena häneen
• Kommunikaation ristiriitaisuus, epäyhtenäisyys • Hauras minäkuvaan
• Osoitettu pitkäaikaisriski kehitykselle
www.helsinki.fi/yliopisto
Ristiriitainen kiinnittyminen
• Ristiriitaisessa hoidossa virittäytyminen, torjuvuus ja häiritsevyys vaihtelevat ennakoimattomasti• Negatiiviset tunteet voimistuvat
• Huomio korostetusti vuorovaikutuksessa
• Johtaa negatiivisen tunneilmaisun korostumiseen ja ulospäin suuntautuvan uteliaisuuden rajoittumiseen• Sosiaalinen ahdistuneisuus
• Turvallisuuden tunne jää riippuvaiseksi emon läsnäolosta
www.helsinki.fi/yliopisto
• Lapsen tarpeita tulkitaan äidin todellisuudesta käsin• Aikuisen ja lapsen todellisuudet eivät sykronisoidu
• Aikuinen keskeyttää lapsen aloitteet, on reagoimatta niihin tai käyttäytyy tungettelevasti
• Lapsesta tulee valpas ja ylivirittynyt• Yliampuva käytös – huomion sitominen
• Suhteettoman voimakkaat tunneilmaisut• Avuttomuus, passiivisuus
• Raivokohtaukset, manipulointi
www.helsinki.fi/yliopisto
• Aikuiset reagoivat voimakkaisiin tunnepitoisiin viesteihin
• Vähäiset viestit jäävät huomiotta
• Lapsi oppii korostamaan tunnepitoisia viestejä,
• Ei opi tunteiden säätelyä eikä itsehillintää
21.04.23Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 63
www.helsinki.fi/yliopisto
Ristiriitainen kiinnittyminen ja kasautuvat käytöshäiriöt
• Tunteiden eskalointi ja kontrollin puute
• Aggressiivinen ja teeskennellysti avuton käyttäytyminen
• Viettelevä ja rankaiseva käyttäytyminen
• Uhkaava ja vainoharhainen käyttäytyminen
www.helsinki.fi/yliopisto
Ristiriitainen kiinnittyminen ja stressiprosessit
• Uhan havaitseminen
• Vaaran ja uhan liioitteleminen
• Sisäiset uhkakuvat hallitsevat
• Voimavarojen punnitseminen
• Epätoivo omien kykyjen suhteen
• Pettymys tuen saatavuuteen
www.helsinki.fi/yliopisto
• Selviytymiskeinot
• Tunnekeskeisiä selviytymiskeinoja
• Psyykkiset oireet
• Runsaasti oireita sekä akuutissa stressissä että myöhemmin
• Eksternalisoivia oireita
www.helsinki.fi/yliopisto
Jäsentymätön kiinnittyminen
• Jäsentymättömässä kiinnittymisessä on liiallisia katkoksia emotionaalisessa vuorovaikutuksessa
• Samanaikaiset, ristiriitaiset tunneviestit
• Pelkoa heijastava käyttäytyminen
• Haitallista keskushermoston kehitykselle
• Jäsentymättömässä tilassa keskushermosto saattaa joutua säätelemättömään intensiiviseen hälytystilaan
• Molemmat autonomisen hermoston haarat hälyttävät samanaikaisesti
www.helsinki.fi/yliopisto
• Pelottava tai pelon leimaava käytös
• Jähmettyminen tai hajanainen aktiivisuus
• Paniikki tai hyökkäävä aggressio
• Pakonomaista miellyttämistä tai hallintaa
• Ohutta, tarkkailevaa yhteyden ylläpitämistä
• Jäsentymättömyys on esimerkki geeneihin perustumattomasta periytyvyydestä
www.helsinki.fi/yliopisto
• Lapsi voi olla samanaikaisesti välttelevä ja ristiriitainen • Hakee aikuisen läheisyyttä, mutta lähestyy tätä takaa
päin, ei ota katsekontaktia, ei osoita positiivista emootiota
• Stressitilanteessa lapsi voi peittää kasvonsa, keinuttaa itseään jne.
• Lapsi saattaa myös dissosioda ‒ Huomio kiinnittyy pois vallitsevasta todellisuudesta
(hyöty: endogeeniset opiaatit muuttavat tuskallisten ärsykkeiden kokemusta)
• Riski vakaviin mielenterveyden ongelmiin
www.helsinki.fi/yliopisto
Jäsentymätön kiinnittyminen ja stressiprosessi
• Uhan havaitseminen
• Paniikinomaiset vastaustavat
• Voimavarojen punnitseminen
• Impulsiiviset, punnitsemattomat vastaustavat
• Selviytymiskeinot eivät vastaa tilanteen vaatimuksia
• Psyykkiset oireet
• Internalisoivat ja eksternalisoivat oireet
www.helsinki.fi/yliopisto
• epävakaat, intensiiviset ihmissuhteet
• epätarkoituksenmukainen, intensiivinen viha
• hylkäämiskokemusten välttämisyritykset
• emotionaalinen epävakaisuus
• impulsiiviset toimintamallit
• itsetuhopinen käyttäytyminen
• jatkuva tyhjyyden tai kyllästymisen tunne
• ohimenevää, stressiin liittyvää vainoharhaisuutta
• häiriytynyt idenetiteetti, minäkuva
Rajatilahäiriö (DSM-IV: 5/9)
21.04.23Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 71
www.helsinki.fi/yliopisto
• Rajatílahäiriön (28 v.) varhaiset ennusmerkit:
Rajatilahäiriöt (Carlson, Egeland, Stroufe, 2009)
21.04.23Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 72
Kiintymyssuhdehäiriöt .20*o (12-18 kk), Kaltoinkohtelu .20**o (12-18 kk),Äidin uhkaavuus j arajattomuus .42***o (42 kk),Perheen ongelmat, isän possaolo .21**o (12-64 kkPerheen kohonnut stressi .29***o (3-42 kk).
www.helsinki.fi/yliopisto
• Varhaisnuoruuden ennusmerkit: (12 vuotta)
• Tarkkaavaisuushäiriöt
• Emotionaalinen epävakaisuus
• Käyttäytymisen epävakaisuus
• Ongelmat ihmissuhteissa
Rajatilahäiriöt (Carlson, Egeland, Stroufe, 2009)
21.04.23Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 73
www.helsinki.fi/yliopisto
Mentalisaatio
21.04.23Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 74
www.helsinki.fi/yliopisto
Mentalisaatio on jatkuvassa käytössä oleva taito
• Mentalisaatiota tarvitaan
• Yhteistoimintaan
• Tunteiden ymmärtämiseen
• Opettamiseen
• Oppimiseen
• ”Kuka minä olen” tiedostamiseen
• ”Että minä olen” tiedostamiseen”
• Tietoisuus mentaalista tiloista saa meidät sekä itkemään että nauramaan
www.helsinki.fi/yliopisto
• A: Ystävällinen B: Surullinen
• C: Yllättynyt D: Huolestunut
Mentalisaatio: Mielen lukemisen testi (Baron-Cohen et al., 2001)
21.04.23Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 76
www.helsinki.fi/yliopisto
A: Yllättynyt B: Vakuuttunut
C: Pilaileva D: Onnellinen
21.04.23Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 77
www.helsinki.fi/yliopisto
A: Pilaileva B: Hämmentynyt
C: Intohimoinen D: Vakuuttunut
21.04.23Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 78
www.helsinki.fi/yliopisto
Mentalisaatio – Robert Greenin tuntemukset?
21.04.23Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 79
Mentalisointi mahdollistaa yhteiset kokemukset – meidän on koordinoitava omat emotionaaliset kokemuksemme sosiaalisiksi ryhmäkokemuksiksi
www.helsinki.fi/yliopisto
Mahdollisuus asettua toisen asemaan
21.04.23Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 80
www.helsinki.fi/yliopisto
• Kiintymyskäyttäytyminen aktivoituminen
• Näkyy ahdistuksena, pekokuutena
• Varhaiset kokemukset värittävät
• Läheisyyttä etsivä käyttäytyminen
• Kiintymyssuhdemielikuvien aktivoituminen
• Kiintymyssuhdekäyttäytymisen hyperaktivaoituminen
• Vastenmieliset emotionaaliset kokemukset
• Kiintymyssyhdejärjestelmän hyperaktivoituminen saattaa olla rajatilahäiriön ydinoire
21.04.23Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 81
www.helsinki.fi/yliopisto
Biological givens•child sex•temperament
Cognitive, socio-emotional and
mentalizing abilities
Stress regulation
Parental stress & maternal well-being
Primary attachment
Socioeconomic characteristics & family constellation•Income level•Education level•Single parent
Active Participation
Quality of day care (*)
(*) In intervention phase quality of day care is manipulated and other measures are repeated
Attention
The model of dynamic stress regulation