www.nuortenhyvinvointikertomus.fiwww.hyvinvointitilastot.fi www.facebook.com/nuortenhyvinvointikertomus
Nuorten hyvinvointi Helsingissä 2020
15–19-vuotiaita on noin
henkilöä enemmän vuonna 2030
8000
20–29-vuotiaista oli muuttanut Helsinkiin
muualta vuoden 2018 aikana
18 %
15–19-vuotiaista asuu lapsuuden-
kodissa
20–29-vuotiaista asuu yksin
83 %
34 %
20–29-vuotiaista tienaa yli 30 000 € vuodessa ja 15 %
alle 5 000 € vuodessa
25 %
Joka viides helsinkiläinen on 15–29-vuotias
Kuvio 1. 15–29-vuotiaiden osuus väestöstä Helsingissä ja kuutoskaupungeissa
15–29-vuotiaita on
135 343
14 %
Helsinkiläisten nuorten osuus koko
maan nuorista
Lähteet: Tilastokeskus ja Helsingin kaupunki.
Yleisimmät ammatti- nimikkeet 20–29-vuotiailla
miehillä ovat myyjä, rahdinkäsittelijä ja varastotyöntekijä.
Naisilla yleisimmät ovat toimisto- ja laitossiivooja, lähihoitaja, tarjoilija ja sairaanhoitaja
Työllisyysaste (20–29-vuotiaat)
20–29-vuotiaista
Naiset
70 %
Miehet
66 %
on suorittanut toisen asteen tutkinnon52 %
on suorittanut korkea-asteen tutkinnon31 %
on ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa17%
Helsinki
Espoo
Vantaa
Tampere
Oulu
Turku
0 5 10 15 20 25 %
21
19
10
25
23
25
Koulutuspolkujen erkaantumista
● Seitsemällä prosentilla 8. ja 9.-luokkalaisista ei ole opintosuunnitelmia peruskoulun jälkeen.
● Runsas viisi prosenttia 9. luokan päättäneistä jäi ilman koulutuspaikkaa perusasteen jälkeisissä hauissa vuonna 2019. Suurin osa siksi, etteivät he ottaneet vastaan tarjottua koulutuspaikkaa.
● Nuoret miehet ovat naisia useammin ilman opintosuunnitelmia ja jäävät ilman koulutuspaikkaa.
● 87 prosenttia 16–18-vuotiaista miehistä ja 89 prosenttia naisista on toisen asteen koulutuksessa. 70 prosenttia naisista ja 56 prosenttia miehistä on lukiossa.
● Kotimaankielisistä 20–29-vuotiaista naisista 37 prosenttia on korkeasti koulutettuja ja miehistä 26 prosenttia.
Kuvio 2. Kotimaankielisten helsinkiläisnuorten koulutusrakenne sukupuolittain korkeimman suoritetun tutkinnon mukaan
Lukumäärä
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
15 16 17 18 19 20 21 22
Ikä, vuo�a23 2425 26 27 28 29
Naiset
Lukumäärä
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
15 16 17 18 19 20 21 22
Ikä, vuo�a23 2425 26 27 28 29
Miehet
Perusastetai tuntematon
Lukiokoulutus
Ammatillinenkoulutus
Opistoaste
Alempikorkea-aste
Ylempikorkea-aste
Tutkija-koulutusaste
Työtä ja toimeentulon haasteita
● Nuorten työllisyysaste Helsingissä on selkeästi parempi kuin muissa kuutoskaupungeissa tai koko maassa.
● Nuorten työttömien määrä on vähentynyt Helsingissä. Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita on 6,6 prosenttia, mikä on huomattavasti vähemmän kuin muissa kuutoskaupungeissa tai koko maassa.
● Työttömyys huolestutti 23 prosenttia nuorista vuonna 2018. Osuus on huomattavasti vähemmän kuin vuonna 2015.
● Nuoret miehet ovat naisia useammin koulutuksen ja työn ulkopuolella.
● Työn ja koulutuksen ulkopuolisten osuus on laskenut etenkin alle 20-vuotiailla.
● 53 % Helsingin perustoimeentulotukea saaneista alle 25-vuotiaiden kotitalouksista kuuluu tulottomiin tai verottomia tuloja saaneisiin. Tämä osuus on suurempi kuin muissa kuutoskaupungeissa.
Kuvio 3. Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat helsinkiläisnuoret ikäryhmittäin ja sukupuolittain vuosina 2011–2017
Kuvio 4. Perustoimeentulotukea saaneiden alle 25-vuotiaiden kotitalouksien tulottomuusluokitus vuonna 2018
Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien työttömien ja työvoiman ulkopuolisten (muut kuin opiskelijat, eläkeläiset ja varusmiehet) osuus koko ikäluokasta.
Tulottomilla tarkoitetaan kotitalouksia, joiden toimeentulo perustuu yleiseen asumistukeen ja toimeentulotukeen. Jos taloudessa asuu alaikäisiä lapsia, tuloina voivat olla myös lapsilisä ja elatustuki. Lähteet: Tilastokeskus, TEM, turvallisuustutkimus 2018, KELA.
0
2
4
6
8
10
%
16–19-vuotiaat miehet20–29-vuotiaat miehet16–19-vuotiaat naiset20–29-vuotiaat naiset
2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017Tulo�omat ja vainvero�omia tuloja saavat
Veronalaisiatuloja saavat
0 20 40 60 80 100 %
Helsinki
Espoo
Vantaa
Turku
Tampere
Oulu
Kuusikko
53
48
47
47
44
43
48
47
52
53
53
56
57
52
Nuoret liikkujina
Nuoret digiympäristön toimijoina
Kuvio 5. Kuinka monena päivänä viikossa liikkuu ainakin tunnin
Päivänä viikossa0 1 2 3 4 5 6 7
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %
Alakoululaiset
Yläkoululaiset
Lukiolaiset
Ammatillinen
● Aiempaa useampi nuori liikkuu vähintään tunnin päivässä. Silti aiempaa harvempi harrastaa hengästyttävää liikuntaa usein.
● Nuoret miehet liikkuvat enemmän kuin naiset. Helsinkiläisnuoret liikkuivat enemmän kuin muiden kuutoskaupunkien nuoret.
● Nuoret käyttävät Internetiä muuta väestöä laajemmin. Yleisimmät käyttötavat ovat sähköpostin ja pikaviestipalveluiden käyttö. Harvinaista ovat yhteiskunnallisten tai poliittisten mielipiteiden kirjoittaminen ja rahapelien pelaaminen.
● 9 prosenttia nuorista kokee julkisten palveluiden käytön netin kautta vaikeana. Osuus on suurin piirtein sama kuin työikäisellä väestöllä.
● 44 prosenttia toisen asteen opiskelijanuorista on huomannut olevansa netissä, vaikka ei ole huvittanut. 31 prosenttia nuorista on yrittänyt viettää vähemmän aikaa netissä onnistumatta. Pääsääntöisesti nuoret naiset tunnistavat useammin netin käytön haasteita kuin nuoret miehet.
● 44 prosenttia toisen asteen opiskelijoista harrastaa liikuntaa ohjatusti viikoittain.
● 72 prosenttia toisen asteen opiskelijoista harrastaa liikuntaa omatoimisesti viikoittain.
● Helsinkiläisnuoret tekevät keskimäärin 0,3 päivittäistä matkaa polkupyörällä.
● 33 prosenttia helsinkiläisnuorista liikkuu kotikaupungin luonnossa päivittäin.
Lähteet: Kouluterveyskysely, Helsingin ja Vantaan ympäristöasennekysely, helsinkiläisten liikkumistottumukset 2018, Tilastokeskus, tieto- ja viestintätekniikan käyttökysely 2019.
Ympäristötietoisuutta ja huolta ilmastonmuutoksesta
● 67 prosenttia nuorista oli huolestunut ilmastonmuu-toksesta vuonna 2018. Huolestuneita oli enem-män kuin vuonna 2015.
● Nuorilla on ympäristötietoisuus parem-paa kuin vanhemmilla ikäryhmillä ja herkempi omatunto ympäristöasioissa vuoden 2017 Helsingin ja Vantaan ympä-ristöasennekyselyn perusteella.
Kuvio 6. 18–29-vuotiaiden helsinkiläisten näkemyksiä ilmastonmuutoksesta
Lähteet: Helsingin ja Vantaan ympäristöasennekysely, Turvallisuustutkimus 2018, kouluterveyskysely, turvallisuustutkimus, Helsinki-Barometri, Helsingin kaupungin osallistuva budjetointi 2019.
Helsinki – turvallinen ja toimiva asuinpaikka
● 82 prosenttia nuorista pitää omaa asuinaluetta turvallisena.
● 79 prosenttia toisen asteen opiskelijanuorista kokee voivansa vaikuttaa elinympäristönsä asioihin.
● 33 prosenttia toisen asteen opiskelijanuorista kokee, että asuinalueella järjestetään kiinnos-tavaa vapaa-ajan toimintaa nuorille.
● 5,8 prosenttia 20–29-vuotiaista ja 9,2 pro-senttia 16–19-vuotiaista osallistui osallistu-vaan budjetointiin vuonna 2019. Varsinkin 20–29-vuotiaiden äänestysprosentti oli alhai-sempi kuin työikäisellä väestöllä.
Helsinki nuorten mielestä:Osuus vastaajista, jotka valinneet 8–10 skaalalla 1–10.
pitää toimivana asuinpaikkana76 %
pitää kansain- välisenä60 %
51 %
mielestä kehittyy myönteiseen suuntaan66 %
Täysinsamaa mieltä
Jokseenkinsamaa mieltä
Ei samaaeikä eri mieltä
Jokseenkineri mieltä
Täysineri mieltä
Arkielämässäni toimin nyt niinympäristöystävällisesti kuin pystyn
Tunnen syyllisyyä siitä, een elätarpeeksi ympäristöystävällisesti
Ilmastonmuutos johtuupääosin ihmisen toiminnasta
Ilmastonmuutoksenvaikutukset myönteisiä
Omilla teoilla ei mitään merkitystäilmastonmuutoksessa
0 20 40 60 80 100 %
on tasa- arvoinen
Mielen hyvinvoinnin haasteita ja tyytyväisyyttä elämään
● Yksinäisyyteen, koulu-uupumukseen ja mielialan ailahteluihin liittyvät tuntemukset ovat yleisempiä Helsingissä kuin muualla maassa. Nämä tuntemukset ovat yleis-tyneet viime vuosina sekä naisilla että miehillä.
● Yksinäisyys huolestuttaa nuoria (21 %) enemmän kuin muuta väestöä (30–60-vuo-tiaat 17 %, yli 60-vuotiaat 13 %).
● 53 prosenttia naisopiskelijoista ja 24 pro-senttia miesopiskelijoista toisella asteella on ollut huolissaan omasta mielialastaan edeltävän vuoden aikana. Suurin osa heistä on kertonut huolestaan jollekin.
Lähteet: Kouluterveyskysely, turvallisuustutkimus.
Naiset
Toisen asteen opiskelijanuoret, jotka tuntevat tai kokevat (%)
Miehet
Yksinäi-syys17 8
Ahdistunei-suus24 7
Ystävien puute7 10
Masennus- oireilu26 14Koulu-
uupumus24 10
Naiset
Toisen asteen opiskelijanuoret, jotka tuntevat tai kokevat (%)
Miehet
Ovat tyytyväisiä elämäänsä67 80Heihin luotetaan83 85
He kuuluvat itselle tärkeään yhteisöön tai ryhmään75 79
Pystyy vaikuttavansa oman elämänsä kulkuun80 88
Pystyy tavoittelemaan itselle tärkeitä asioita
Saavat apua silloin, kun sitä todella tarvitsee
7475
8684
Tukea saadaan ystäviltä, muilta läheisiltä, omilta vanhemmilta ja
koulusta
Lähteet: Tilastokeskus, Helsingin kaupunki.
ISBN 978-952-331-750-5 (painettu)ISBN 978-952-331-751-2 (verkkoversio)
15–19-vuotias 20–29-vuotias
helsinkiläisistä4 % 17%
on ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisia 10 % 15 %
on toisen polven ulkomaalaistaustaisia 8 % 2 %
on vieraskielisiä
on opiskelijoita
on työllisiä
on työttömiä
19 %
75 %
16 %
2 %
17 %
17%
68 %
6 %
asuu omistus- asunnossa5 % 15 %
on perustoimeen- tulotuen piirissä19 % 16 %
Nuorten osuus koko peruspiirin väestöstä on
suurin
pienin
Östersundom, Itä-Pakila, Tuomarinkylä
Alppiharju, Kallio, Vallila
suurin
pienin
Alppiharju, Kallio, Vallila
Tuomarinkylä, Itä- Pakila, Länsi-Pakila
Painotuotteet4041 0002
YM
PÄRISTÖMERKKI
MILJÖMÄRKT
PEFC/02-31-135
