Kulttuurisesti kestävän kehityksen
käsitteiden koonti
Kulttuurisesti kestävä kehitys -hankkeen väliraportti 2012
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2 www.kulttuuriperintokasvatus.fi
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2
© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 2
SISÄLLYS
Kulttuurisesti kestävä kehitys.................................................................................. 3 Yhteenveto pienryhmien tuloksista ......................................................................... 9 Koonnin rakenne ja merkinnät .............................................................................. 12 Koonnin hierarkkinen rakenne .............................................................................. 13 1 Kulttuuri ja kulttuuriperintö............................................................................. 21 2 Arvot ............................................................................................................... 32 3 Toimijat, toiminta ja toimenpiteet.................................................................... 37 4 Kasvatus.......................................................................................................... 45 Aakkosellinen hakemisto ...................................................................................... 60 Lähteet ................................................................................................................. 63
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2
© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 3
KULTTUURISESTI KESTÄVÄ KEHITYS
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran Kulttuurisesti kestävä kehitys -hanke lä-
hestyy kulttuurisesti kestävän kehityksen teemaa kasvatuksen näkökulmasta. Hank-
keen tavoitteena on luoda uusia kestävyysajattelun huomioivia sisältöjä kasvatuksen
toteuttamiseen. Kulttuurisesti kestävän kehityksen toivotaan muodostuvan vaikutta-
vaksi osaksi kestävän kehityksen koulutuksia. Hankkeen tuloksista tuotetaan julkaisu.
Tämä väliraportti on työkalu asiantuntijaryhmälle vielä analysoimattomien tulosten
alustavaa jäsentämistä varten.
KULTTUURISESTI KESTÄVÄN KEHITYKSEN MÄÄRITTELY
Kulttuurisesti kestävälle kehitykselle ei ole yhtä, standardisoitua määritelmää. Kulttuu-
ripolitiikan strategiassa kulttuurisesti kestävän kehityksen katsotaan tarkoittavan luo-
vuuden ja kulttuurisen moninaisuuden kunnioitusta sekä vuorovaikutuksen edistämis-
tä kulttuurien sisällä ja niiden kesken (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2009). Vaikutus-
piireiksi mainitaan mm. yhdyskunta- ja ympäristösuunnittelu, alueellinen kehittämistyö
sekä kehityspolitiikka. Opetusministeriön (2006) julkaisun ”Kestävän kehityksen edis-
täminen koulutuksessa” mukaan kulttuurisesti kestävä kehitys mahdollistaa ihmisten
vapaan henkisen toiminnan, eettisen kasvun sekä kulttuurien moninaisuuden säilymi-
sen ja kehittymisen sukupolvesta toiseen. Kierrätyskeskus (2008) puolestaan kuvaa
kulttuurisesti kestävän kehityksen kasvatuksen teemoiksi kulttuuri-identiteetin, mui-
den kulttuureiden kohtaamisen, kulttuurisen ympäristön lukutaidon ja tietoisuuden
itsestä uuden kulttuurin synnyttäjänä. Museoliitto (2010) on lähestynyt kulttuurisen
kestävyyden teemaa määrittelemällä kestävän kehityksen arvojen mukaisia kulttuuri-
toimintoja.
Kestävän kehityksen klassisen määritelmän mukaisesti nykyhetken tarpeet tulee tyy-
dyttää siten, ettei tulevilta sukupolvilta viedä mahdollisuutta tyydyttää omia tarpeitaan.
Kulttuuriperinnön näkökulmasta kestävän kehityksen voidaankin nähdä tarkoittavan
kulttuuriperinnön ja kulttuuriperintötaitojen1 vaalimista ja eteenpäin välittämistä. Kult-
tuuriperinnön vaaliminen mainitaan kestävän kehityksen ohjelmassa yhdeksi kestävän
kehityksen kulmakiveksi. Kulttuuriympäristö, tavat ja perinteet ovat osa kestävää kehi-
tystä oppilaitosten kestävän kehityksen kriteereissä ja sertifioinnissa (OKKA-säätiö
2009).
1 Kulttuuriperintötaidoiksi Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura on määritellyt kyvyn havaita kult-tuurisia arvoja ja tulkita niiden ilmentymiä, valmiudet kulttuurin lukutaitoon sekä ymmärrykseen kult-tuurin merkityksestä ja moninaisuudesta, taidot liittyen kulttuuri-identiteetin rakentamiseen ja mahdol-lisuuteen tuntea itsensä osaksi ympäröivää kulttuuriperintöä, valmiudet kulttuuriperinnön vaalimiseen, säilyttämiseen ja muokkaamiseen sekä kyvyn ja halun ymmärtää kulttuureiden erityispiirteitä ja edistää monikulttuurista kanssakäymistä.
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2
© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 4
Museoviraston (2006) kulttuuriperintökasvatuksen strategiassa kulttuuriperintökasva-
tuksen toimintaympäristön haasteeksi mainitaan vaatimukset kulttuurisesti kestävästä
kehityksestä. Tätä tematiikkaa on lähestytty kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen
ja koulutuksen strategiassa (Opetushallitus 2006). Strategiassa nähdään, että kestävää
kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen päämääränä on lisätä ymmärrystä
omasta kulttuuriperinnöstä, erilaisista kulttuureista, ihmisryhmien välisen luottamuk-
sen edellytyksistä ja oikeudenmukaisuudesta sekä kehittää valmiuksia kulttuurien väli-
seen ja kansainväliseen vuorovaikutukseen. Kansallinen kestävän kehityksen strategia
puolestaan painottaa, että kestävässä yhteiskunnassa ihmisillä on mahdollisuus vai-
kuttaa omaan kulttuuriseen, aineelliseen ja aineettomaan ympäristöönsä ja olla muka-
na rakentamassa sitä (Valtioneuvoston kanslia 2006). Strategian mukaan Suomen
omasta kulttuurisesta ominaislaadusta on pidettävä huolta. Yhteisötasolla vahva kan-
sallinen perintö ja muiden kulttuurien tuntemus lisäävät vakautta ja suvaitsevaisuutta.
Kulttuurisen monimuotoisuuden säilymistä Suomen alueiden sisällä tulee edistää ja
ottaa huomioon kulttuurinen näkökulma kaikessa päätöksenteossa. Suomen kestävää
kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmenstrategian toimintalinjausten mukaisesti
koulujen, oppilaitosten ja korkeakoulujen henkilökuntaa tulisi kouluttaa siten, että he
voivat hoitaa tehtävänsä mm. kulttuurisesti vastuullisella tavalla (Opetusministeriö
2006).
YHTEISTYÖLLÄ KOHTI MONIÄÄNISTÄ KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ
Kestävän kehityksen eri ulottuvuudet voivat olla ristiriidassa keskenään. Aidosti kestä-
vään tulevaisuuteen voidaan päästä vain ulottuvuuksien välisen vuoropuhelun avulla.
Esimerkiksi kulttuurisen kestävyyden arvojen mukaisesti jokaisella on oikeus omaan
kulttuuriperintöönsä. Tällöin perinteinen elinkeino voi olla ristiriidassa ekologisen kes-
tävyyden kanssa (esim. porotalous vs. porotalouden ympäristövaikutukset). Kulttuuri-
perinnön suojeleminen ei voi olla itseisarvo, mutta toisaalta kaikkea inhimillistä toi-
mintaa ei voida alistaa ainoastaan ekologisten tai taloudellisten arvojen mukaan mitat-
taviksi. Kestävän kehityksen tulee siis perustua avoimeen vuoropuheluun ja mielek-
kääseen joustavuuteen. Kasvatuksen kontekstissa täytyy huomioida oppilaan koke-
musmaailma, joka on luonteeltaan yksilö- ja ihmiskeskeinen ja tarvitsee tukea, jotta
globaalin näkökulman syntyminen on mahdollista.
Hedelmällisen kestävän kehityksen mukaisen kasvatuksen saavuttamiseksi tulisi hy-
väksyä eri näkökulmien jännitteisyys ja ratkaisujen keskeneräisyys. Kestävän kehityk-
sen kasvatuksen tavoitteena ei tulisikaan olla valmiiden ratkaisujen antaminen, vaan
kasvattajien ja oppijoiden herättäminen pohtimaan, vertailemaan ja arvioimaan arvoja.
Kestävän kehityksen edistäminen vaatii yhteistyötä ja yhteistoiminnallisuutta. Lisäksi
se vaatii havainnoitavan ja tutkittavan aineksen näkemistä useista näkökulmista (il-
miökeskeinen lähestymistapa). Kansallisen kestävän kehityksen strategia onkin aset-
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2
© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 5
tanut visiokseen, että kansalaiset osaavat punnita käytännön tilanteissa valintojen eko-
logisia, taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia niin paikallisesti kuin maa-
ilmanlaajuisesti (Valtioneuvoston kanslia 2006).
Kulttuurisesti kestävän kehityksen arvot ovat yleisinhimillisiä. Kulttuurisesti kestävä
kehitys antaa näille yleisesti jaetuille arvoille ja ihanteille uuden näkökulman. Näin se-
kä kasvattaja että kasvatettava oppii tulkitsemaan arvoja kulttuuristen elementtien
kautta ja kulttuuriperinnöstään käsin.
HANKKEEN ETENEMINEN
Kulttuurisesti kestävä kehitys -hankkeen tavoitteena on avata kulttuurisesti kestävän
kehityksen teemaa kasvatuksen näkökulmasta ja tuottaa aineistoa kestävän kehityk-
sen perus-, lisä- ja täydennyskoulutusten käyttöön. Tavoitteena on siis vaikuttaa kasva-
tuksen sisältöihin. Hanketta rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö. Hankkeeseen
osallistuu laaja asiantuntijajoukko. Hankkeen tuloksista tuotetaan julkaisu kasvattajien
täydennyskoulutuksen tarpeisiin. Tässä väliraportissa kootaan yhteen hankkeessa esil-
le tullutta käsitteistöä.
Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa (2010–2011) koottiin asiantuntijaverkosto projek-
tikoordinaattori Irma Rantosen avulla. Hankkeen avajaisseminaari järjestettiin
27.1.2011 (88 osallistujaa). Seminaaria edelsi kysely, jossa osallistujia pyydettiin mää-
rittelemään kulttuurisesti kestävän kehityksen eri teemoja. Seminaarin jälkeen toteu-
tettiin toinen kysely (yhteensä 79 vastausta). Asiantuntijoiden vastauksista nousi esiin
kulttuurin arvostamiseen, vaalimiseen, säilyttämiseen ja eteenpäin välittämiseen liitty-
vä selkeä kasvatustarve. On kuitenkin syytä huomioida, että kulttuurin vaaliminen ei
sulje pois luovaa suhtautumista kulttuuriperintöön. Osaamisen siirtäminen voi olla
myös aktiivisena muutosvoimana toimimiseen kasvattamista. Kulttuuriperinnön jatku-
vasti kehittyvä ja muuttuva luonne näkyi myös vastauksissa. Kulttuurin säilymisen rin-
nalla toiseksi kestävyyden haasteeksi nähtiin kulttuuriperinnön muokkaamiseen, uu-
distamiseen ja luomiseen liittyvät arvot ja taidot. On syytä muistaa myös teeman ni-
voutuminen oikeusnäkökulmaan: lapsen ja nuoren perusoikeuksiin kuluu oikeus
omaan kieleen ja kulttuuriin.
Hankkeen toinen vaihe (2011–2012) koostui työryhmätapaamisista sekä termistön
kokoamisesta. Työkokouksia järjestettiin kuusi ja niiden puheenjohtajina toimivat seu-
ran hallituksen jäsen Liisa Löfman ja kasvatustyön kehittäjä Marja Laine. Työskentelyä
täydennettiin sähköisesti. Kulttuurisesti kestävän kehityksen ja sen arvojen mukaisen
kasvatuksen käsitteiden koonti on luotu helpottamaan hankkeessa mukana olevien
asiantuntijoiden työskentelyä. Koonnin tarkoituksena on tiivistää ja nitoa yhteen kult-
tuurisesti kestävän kehityksen hankkeen aikana toteutettujen kyselyiden, seminaarin
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2
© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 6
sekä pienryhmätapaamisten antia. Hankkeessa on tähän mennessä määritelty mm.
seuraavia ulottuvuuksia:
Miksi kulttuurinen näkökulma tulee huomioida kestävän kehityksen kontekstis-
sa? Kuinka kulttuurinen näkökulma tulisi huomioida kestävän kehityksen konteks-
tissa? Mitä kulttuurisesti kestävä kehitys tarkoittaa kasvatuksen kontekstissa? Millainen on kulttuurisesti kestävä päiväkoti/koulu/oppilaitos?
Pienryhmätyöskentelyn tiivistetyt tulokset ovat luettavissa tämän väliraportin sivuilta
9–11. Toteutettujen kyselyiden tuottamien vastausten sekä pienryhmätyöskentelyn
laajempi analyysi johtopäätöksineen julkaistaan myöhemmin osana hankkeessa tuo-
tettua julkaisua.
Koonnin tarkoitus ei ole standardisoida käsitteiden määritelmiä. Koonti pohjautuu
hankkeen aikana esiin tulleisiin aihepiireihin ja käsitteisiin sekä näiden määritelmä-
luonnoksiin. Koonti on näin ollen luonteeltaan työskentelyä jäsentelevä. Täten esimer-
kiksi kulttuurien monimuotoisuuteen liittyvää termistöä ei ole avattu, vaan kulttuuripe-
rintö sinänsä nähdään elimellisesti monikulttuurisena ilmiönä, vastakohtana esimer-
kiksi etnosentrismille. Määritelmäluonnosten muodostamisessa apuna on käytetty jo
olemassa olevia eri alojen sanastoja sekä sanakirjojen yleispäteviä määritelmiä.
Kolmivuotinen hanke päättyy vuodenvaihteessa 2012–2013. Hankkeen kolmannessa
vaiheessa kootaan yhteen ja analysoidaan kerätyt aineistot konkreettisiksi tuloksiksi
sekä tuotetaan lisäaineistoa. Hankkeen tuloksista tuotetaan julkaisu kestävän kehityk-
sen koulutusten käyttöön.
Lämmin kiitos kaikille työskentelyyn osallistuneille!
Marja Laine
Kasvatustyön kehittäjä
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry
Helsinki, 6.3.2012
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2
© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 7
Lähteet: Keke koulussa – Kestävän kehityksen ohjelma, esite. Keke päiväkodissa – Kestävän kehityksen ohjelma, esite. Museoliitto, 2010. KEKE. Museot ja kestävä kehitys. Saatavilla pdf-muodossa:
http://museoliitto.fi/doc/SML_KEKE_aukeamittain.pdf. Museovirasto, 2006. Oppia menneisyydestä, katse tulevaisuudessa. Museoviras-
ton kulttuuriympäristökasvatuksen strategia 2006–2010. Saatavilla pdf-
muodossa: http://www.nba.fi/fi/File/433/kulttuuriperintokasvatussstrat.pdf. OKKA-säätiö, 2009. Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi.
Peruskoulut ja lukiot, esite. Opetushallitus, Kestävän kehityksen toimikunnan koulutusjaosto, 2006. Kestä-
vää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen strategia ja sen toimeen-
panosuunnitelma vuosille 2006–2014. Saatavilla pdf-muodossa:
http://www.oph.fi/download/110201_kekestrategia.pdf. Opetusministeriö, 2006. Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa – Bal-
tic 21E –ohjelman toimeenpano sekä kansallinen strategia YK:n kestävää kehi-
ystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä (2005-2014) varten. Opetusminis-
teriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:6. Saatavilla pdf-muodossa:
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2006/liitteet/opm_9
_tr06.pdf?lang=fi Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2009. Kulttuuripolitiikan strategia 2020. Opetus-
ja kulttuuriministeriön julkaisuja 12:2009. Saatavilla pdf-muodossa:
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/opm12
.pdf?lang=fi. Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus Oy, 2008. Ympäristökasvatuksen käsittei-
den määritelmäluonnos. Saatavilla pdf-muodossa:
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=93311&lan=fi. Valtioneuvoston kanslia, Kestävän kehityksen strategiaryhmä, 2006. Kohti kes-
täviä valintoja. Kansallisesti ja globaalisti kestävä Suomi. Kansallinen kestävän
kehityksen strategia. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 5/2006. Saatavilla
pdf-muodossa: http://vnk.fi/julkaisukansio/2006/j05-kohti-kestavia-
valintoja/pdf/fi.pdf.
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2
© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 8
Kyselyihin vastasivat ja pienryhmätyöskentelyyn osallistuivat seuraavat henkilöt:
Annukka Alppi
Eeva-Maija Bergholm
Maria Bergman
Mervi Eskelinen
Päivi Fernström
Tove Hagman
Maija Hakala
Kukka Hammarström
Jorma Harju
Antti Hassi
Raimo Hautanen
Silja Heikkilä
Sini Heikkilä
Maarit Heinonen
Aili Helenius
Marita Holkeri
Anja Hongisto
Maunu Häyrynen
Päivi Immonen-
Orpana, Merja Isotalo
Riitta Jaakkola
Janne Jokelainen
Timo Järvenpää
Heljä Järnefelt
Jaana Kallio
Arto Kallioniemi
Kaija Keski-Honkola
Outi Kokkonen
Riitta Korhonen
Leena Lahtinen
Marja Laine
Erkka Laininen
Tarja Lang
Tommi Lindh
Marja-Leena Loukola
Marketta Luutonen
Anna Lyytikäinen
Liisa Löffman
Minna Lönnqvist
Meri Löyttyniemi
Medeia Majavesi
Kirsi Makkonen
Airi Matila
Harri Metsälä
Aimo Nyberg
Minna Perähuhta
Laura Puolamäki
Alexandra Ramsay
Jaakko Rantala
Maija Rautamäki
Helmi Risku
Kaija Riutta
Merja Saarela
Riitta Salasto
Pirjo Salervo
Ulla Salmela
Leena Saloheimo
Arto Salonen
Seppo Saloranta
Lassi Saressalo
Pirjo Seddiki
Katriina Siivonen
Pia Smeds
Katriina Soini
Erja Syrjäläinen
Kirsi-Marja Tattari
Eija Temmes
Risto Tenhunen
Paula Toiviainen
Leena Tornberg
Kaija Turkki
Ossian von Konow
Riitta Wahlström
Heidi Wirilander
Koonnin on luonut viestinnän asiantuntija Tuuli Toivanen.
Lisätietoja hankkeesta antaa Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran kasvatus-
työn kehittäjä Marja Laine, puh. 040 801 9069,
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2
© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 9
YHTEENVETO PIENRYHMIEN TULOKSISTA
Kulttuurisesti kestävälle kehitykselle on hankkeen kuluessa muodostunut kolme vaih-
toehtoista määrittelyä. Samoin kulttuurisesti kestävän kehityksen arvojen mukaista
opetuksen suunnittelua lähestyttiin hankkeessa kolmesta eri näkökulmasta. Näitä eri-
laisia näkökulmia on käytetty apuna tämän koonnin aihepiirien jaottelussa.
Tässä luvussa esitellään pienryhmien tiivistetyt tulokset. Laajempi analyysi hankkeen
tuloksista eksplikoituine sisältöineen esitellään hankkeen tulevassa julkaisussa. Näin
ollen väliraportissa ei keskitytä esimerkiksi kulttuurisen kestävyyden sijoittumiseen
muihin kasvatuksellisiin lähestymistapoihin nähden tai sen sisältöihin liittyen kulttuu-
rin kenttään yleisemmällä tasolla.
Pienryhmän 1 lähestymistapa oli seuraavanlainen:
Kulttuurisesti kestävä kehitys ei ole yksi kestävän kehityksen pilareista. Se
on kestävän kehityksen toiminnan kehys. Tämä kehys ei ole muuttumaton
eikä samanlainen kaikkialla; se määrittää ekologisen, sosiaalisen ja talou-
dellisen kestävän kehityksen muodon, sisällön ja painoarvon. Esimerkiksi
kehittyvissä maissa taloudellinen kasvu edistää perustarpeiden tyydytty-
mistä, toisin kuin materiaalisesti rikkaissa maissa. Se minkä kestävän kehi-
tyksen kasvatuksessa halutaan muuttuvan, jatkuvan ja moninaistuvan
määritellään kasvatuksen arvovalinnoilla: toiminnassa, aineettomissa mer-
kityksissä ja materiassa (rakennukset, tavarat, maisema, luonto).
Keskeinen kulttuurisesti kestävä taito on kyky pohtia, vertailla ja arvioida
arvoja. Näitä arvoja ovat 1. vapaus ja vastuu, 2. ekologinen eheys ja mo-
nimuotoisuus, 3. tasavertaisuus ja ihmisten keskinäinen riippuvuus, 4. de-
mokratia, väkivallattomuus ja rauha.
Oppimistapahtuman tulee perustua tasavertaiseen ja uutta tuottavaan dia-
logisuuteen. Oppimistapahtumassa tavoitellaan perusymmärrystä siitä, et-
tä kestävän kehityksen edistäminen vaatii yhteistyötä ja yhteistoiminnalli-
suutta. Siinä hyväksytään näkökulmien jännitteisyys ja ratkaisujen kesken-
eräisyys. Koko maailma nähdään oppimisympäristönä.
Oppijaa tuetaan kriittiseen ajatteluun ja tiedon hankintaan. Häntä tuetaan
ymmärtämään syy–seuraussuhteita eli arvojen ja merkitysten ja niistä seu-
raavien toimintojen vaikutuksia myös pitkällä aikavälillä. Oppimistapahtu-
massa on keskeistä oman subjektiuden vahvistuminen, voimaantuminen
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2
© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 10
ajelehtimisen sijaan, vaikuttaminen omaan arkeen sekä laaja-alainen vas-
tuullisuus. Oppija ymmärtää prosesseja ja tiedostaa omien valintojensa
vaikutuksia. Hän sisäistää moninaisuuden ja monimuotoisuuden rikkauden
sekä tasavertaisuuden merkityksen toiseuden kohtaamisessa.
Edellä mainittuihin kasvatustavoitteisiin pyritään ilmiökeskeisesti oppimalla
esimerkiksi projekteissa oppiainerajat ylittäen ja konkreettisesti itse teke-
mällä moninaisissa oppimisympäristöissä. (4b.)
Pienryhmä 2 lähestyi kulttuurisesti kestävää kehitystä ja sen arvojen mukaista peda-
gogiikkaa seuraavasti:
Kulttuurisesti kestävä kehitys on vastuuta itsestä, muista, yhteisöistä ja
ympäristöstä. Se on osallisuutta, toimintaa ja vaikuttamista ajan jatkumos-
sa ja monimuotoisessa ympäristössä. Se on demokraattista, yksilö-, yhteisö-
, yhteiskunnan ja globaalilla tasolla tapahtuvaa kulttuurista muutosta kes-
tävään elämäntapaan, joka turvaa luonnonvaraperustan ja luonnon moni-
naisuuden sekä kulttuuriperinnön säilymisen ja antaa kaikille ihmisille tasa-
arvoiset elämisen mahdollisuudet. Jokaisella on oikeus ja mahdollisuus osal-
listua yhteisen tulevaisuuden rakentamiseen. Kulttuurisesti kestävä kehitys
toiminta-ympäristöineen ja arvoineen on osa laadukasta kasvatusta.
Kestävän kehityksen tulee olla oppiainekokonaisuudet/oppiaineryhmät lä-
päisevä kokonaisuus, ja kestävän kehityksen osa-alueita tulee tarkastella
opetuksessa kokonaisuuksina.
Oppimistavoitteena on ymmärrys siitä, että kestävä kehitys on kokonai-
suus. Oppilas omaksuu kestävyyden omaksi elämäntavakseen (yksi ns. kan-
salaisen taidoista). Kestävän elämäntavan taitoja ovat ympäristönlukutai-
to2, yhteiskunnallinen lukutaito ja medialukutaito3.
Kasvatuksessa tuetaan oppilaan myönteistä kasvua ja kehitystä edesautta-
van luonto- ja kulttuurisuhteen syntymistä. (4c.)
2 Ympäristö käsitteenä tulee ymmärtää moniulotteisesti. Ympäristö pitää sisällään seuraavat ulottu-vuudet: luontoympäristö, kulttuuriympäristö, kaupunkiympäristö, sosiaalinen ja eettinen ympäristö, elinympäristö, lähiympäristö jne. 3 Ympäristönlukutaito, yhteiskunnallinen lukutaito ja medialukutaito pitävät sisällään mm. seuraavat näkökulmat: ymmärrys ympäristökysymyksistä ja vastuu ympäristöstä, kulttuuriperintöprosessin ym-märrys, valmiudet ymmärtää yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista, valmiudet oppia osallistumaan ja vaikuttamaan demokraattiseen päätöksentekoon koulussa ja muussa yhteiskunnassa, valmiudet ylläpitää demokraattisia toimintatapoja.
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2
© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 11
Pienryhmässä 3 oli puolestaan seuraava lähestymistapa:
Kulttuurisesti kestävä kehitys tunnistaa kulttuurin ja sen arvot sekä kestä-
vän kehityksen ja sen arvot. Se yhdistää kulttuurin kestävään kehitykseen.
Kestävää kehitystä ei ole ilman kulttuuria. Kulttuuriset vaikutukset tulee
huomioida kaikessa päätöksenteossa ja toiminnassa, ei erillisenä vaan kai-
kessa toiminnassa läsnä olevana. Kulttuuri tulee nähdä merkityksellisenä,
aktiivisena, muuttuvana, osallisuutta tukevana, monimuotoisena, yhteisölli-
senä ja vuorovaikutteisena. Kulttuurisesti kestävä kehitys ei ole kehitystä,
joka tuhoaa tai on ihmisoikeuksien vastaista. Kulttuurisesti kestävä kehitys
huomioi ylisukupolvisuuden.
Oppijalla on oikeus kulttuurisesti kestävään kehitykseen. Kasvatuksella taa-
taan sivistykselliset ja kulttuuriset oikeudet. Oppijalle tulee antaa mahdolli-
suus tuntea oma kulttuurinsa ja välittää sitä vuorovaikutuksessa muiden
kanssa eteenpäin. Oppilaalle annetaan valmiudet tulkita ja muokata kult-
tuuria. Oppilaan mahdollisuutta osallisuuteen ja kulttuurin luomiseen tue-
taan. Kasvatuksella tuetaan identiteetin ja persoonan kehittymistä.
Kasvatuksessa kulttuurisesti kestävä kehitys merkitsee sivistystä, joka ylit-
tää oppiainerajat. Kasvatuksella tarjotaan välineitä arvioida ja löytää kult-
tuurisia merkityksiä. Kasvatuksella taataan kyky tulkita ympäristöään. Op-
pija kasvatetaan vastuullisuuteen. Oppijalla on oikeus opetukseen, joka si-
sältää myös käsillä tekemistä. Näin vahvistetaan onnistumisen kokemuksia
erilaisille oppimistyyleille.
Kasvatuksen tulee olla tasapuolisesti ja demokraattisesti kaikkien saatavil-
la. Tämä takaa kaikille samanlaiset kulttuuriset taidot.
Kasvatuksella taataan tiedonhankintataidot, joilla oppija voi etsiä ja päivit-
tää oppimaansa. Kasvatuksessa tulee huomioida monipuoliset oppimisym-
päristöt.
Kasvattajalla tulee olla edellytykset yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa.
(4d.)
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2
© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 12
KOONNIN RAKENNE JA MERKINNÄT
Kulttuurisesti kestävän kehityksen ja sen arvojen mukaisen kasvatuksen käsitteiden
koonnissa on 240 käsitettä, jotka ovat olleet esillä hankkeen aikana toteutetuissa ky-
selyissä sekä pienryhmätapaamisissa. Kyselyitä toteutettiin kaksi ja niihin saatiin 79
vastausta. Pienryhmät (kolme ryhmää) kokoontuivat kukin kahdesti. Lisäksi käsitteiden
koonti on ollut vapaasti täydennettävissä internetissä.
Omana osionaan koonnin alusta löytyy käsitteiden hierarkkinen rakenne.
Käsitteet on ryhmitelty aihepiireittäin neljään lukuun, ja lukujen sisällä käsitteet on
esitetty pienempinä aihekokonaisuuksina.
Aakkosellinen hakemisto löytyy varsinaisen koontiosuuden jäljestä.
TIETUEEN RAKENNE
Koonnissa käsitteet on esitetty tietueina. Tietueissa käsitteille annetaan ensin termi,
jonka jälkeen seuraa määritelmä sekä mahdolliset määritelmää täydentävät lisätiedot
eli huomautukset. Alla on esimerkkinä kulttuuria käsittelevä termitietue ja merkintöjen
selitykset:
kulttuuri (korvaa termin: xx) yhteisön tai koko ihmiskunnan henkisten ja aineel-listen saavutusten kokonaisuus yksilön tai yhteisön henkisten tai ruumiillisten kyky-jen kehittäminen tai kehittyneisyys, ajattelu- tai toimintatapojen kehittyneisyys, vakiintuneet toi-mintatavat Kulttuuri nähdään välineenä hyvään elämiseen: se luo uskoa tulevaisuuteen, auttaa oivaltamaan asioi-ta, sallii erilaisuutta, mahdollistaa luovuuden, luo hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä sekä on silta men-neisyydestä tulevaan. Kulttuuri ja kulttuurissa ta-pahtuvat muutokset ovat keino edistää kestävää kehitystä. Lähteet: 2, 4abcd
termi termi, jota ei ole käytetty hankkeessa määritelmä (alkaa pienellä kir-jaimella, ei pistettä lopussa) vaihtoehtoinen määritelmä (alkaa pienellä kirjaimella, ei pistettä lopussa) huomautus (normaali virke, alkaa isolla alkukirjaimella, antaa lisätietoa käsitteestä tai esimerkkejä ja tietoa termien käytöstä yms.) lähteet, joiden avulla määri-telmä on muodostettu
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2
© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 13
KOONNIN HIERARKKINEN RAKENNE
Seuraavassa on esitetty kulttuurisesti kestävän kehityksen ja sen arvojen mukaisen
kasvatuksen käsitteiden termit sisennettyinä puurakenteen mukaisissa hierarkiatasois-
sa. Puurakenne on jaoteltu luvuittain.
Luku 1 KULTTUURI JA KULTTUURIPERINTÖ 71 käsitettä
Taso 1 2 3 4 5
1 kulttuuripääoma
2 kulttuuriin liittyvät taidot
1 kulttuuri
2 ammattikulttuuri
2 esinekulttuuri
2 kansankulttuuri
2 paikalliskulttuuri
2 tapakulttuuri
2 käsityökulttuuri
2 maaseutukulttuuri
2 perinne
3 ruokaperinne
3 musiikkiperinne
2 uskomus
2 kieli
2 taide
2 uskonto
2 tiede
3 etymologia
3 kansatiede
3 folkloristiikka
3 historia
3 antropologia
3 uskontotiede
3 museologia
1 kulttuuri- ja luonnonperintö
2 aineeton kulttuuriperintö
2 aineellinen kulttuuriperintö
2 arkeologinen kulttuuriperintö
2 rakennettu kulttuuriperintö
3 rakennustaiteellinen perintö
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2
© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 14
2 rakennusperintö
2 kulttuuriperintö
2 arkistoperintö
3 kirjastoperintö
2 historiallinen kulttuuriperintö
2 vaikea kulttuuriperintö
2 henkinen perintö
2 maisemaperintö
2 luonnonperintö
2 merellinen perintö
2 elävä kulttuuriperintö
2 uskonnollinen perintö
2 maaseutuperintö
2 tieteellinen perintö
2 kaupunkiperintö
2 käsityöperintö
1 alue
2 historiallinen kohde ja muistomerkki
2 metsäalue
2 maaseutualue
2 puisto ja puutarha
2 maisema
3 luonnonmaisema
3 kulttuurimaisema
3 muinaismaisema
2 historiallinen alue
2 kulttuuriympäristö
3 kaupunkiympäristö
3 suojeltava alue
4 maisemansuojelualue
4 kansallispuisto
4 luonnonpuisto
4 luonnonsuojelualue
2 kohde
3 arkeologinen kohde
3 historiallinen asuinpaikka
3 rakennettu alue
3 luontokohde
3 suojeltava kohde
4 maailmanperintökohde
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2
© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 15
Luku 2 ARVOT 31 käsitettä
Taso 1 2 3 4 5
1 yleispätevä arvo
2 eettisyys
2 hyvyys
2 esteettisyys
2 kauneus
2 kohtuullisuus
2 totuus
2 moniarvoisuus
2 monimuotoisuus
2 oikeudenmukaisuus
2 suvaitsevaisuus
1 yksilöön kohdistuva arvo
2 omaehtoisuus
2 onnellinen elämä
2 vapaus
1 ympäristöön kohdistuva arvo
2 ekologinen eheys
2 ekologinen monimuotoisuus
1 yhteisöön kohdistuva arvo
2 osallisuus
2 paikallisuus
2 innovatiivisuus
2 turvallisuus
2 tasavertaisuus
2 ihmisten keskinäinen riippuvuus
2 demokratia
2 väkivallattomuus
2 rauha
2 kansainvälisyys
2 monikulttuurisuus
2 ylisukupolvisuus
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2
© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 16
Luku 3 TOIMIJAT, TOIMINTA JA TOIMENPITEET 51 käsitettä
Taso 1 2 3 4 5
1 toimija
2 oppilaitos
2 kulttuurilaitos
3 museo
3 teatteri
3 kirjasto
3 ooppera
3 arkisto
3 orkesteri
2 vapaa sivistystyö
2 ympäristökoulu
2 nuorisokeskus
2 kerho
1 toimenpidetyyppi
2 arvostaminen
2 tarkastelu
2 kehittäminen
2 luominen
2 tallennus
2 suojelu
2 säilyttäminen
2 muutos
2 vaaliminen
3 integroitu kulttuuriperinnön suojelu
3 kunnossapito
2 tutkimus
3 maisemantutkimus
2 restaurointi
2 maisemasuunnittelu
2 arkeologiseen kulttuuriperintöön kohdistuva toimenpide
2 rakennusperintöön kohdistuva toimenpide
3 rakennukseen kohdistuva toimenpide
3 kaupunkirakenteeseen kohdistuva toimenpide
3 rakennustyö
4 rekonstruointityö
4 restaurointityö
1 toimenpidestrategia
2 kestävän kehityksen strategia
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2
© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 17
2 ympäristökasvatusstrategia
2 suojelupolitiikka
2 ympäristönsuojelupolitiikka
2 sopimus
1 toimenpideohjelma
2 sertifiointi
3 kestävän kehityksen sertifiointi
4 vihreä lippu -sertifiointi
2 kulttuurikasvatuksen ohjelma
2 kestävän kehityksen ohjelma
2 suojeluohjelma
2 restaurointiohjelma
2 rakennusperintöohjelma
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2
© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 18
Luku 4 KASVATUS 87 käsitettä
Taso 1 2 3 4 5
1 kulttuurisesti kestävä kasvatus
2 kasvatuksen lähtökohta
3 elinikäinen oppiminen
4 formaali oppiminen
4 nonformaali oppiminen
4 informaali oppiminen
3 aktiivinen kansalaisuus
2 kasvatuksella tuettava ominaisuus
3 positiivisuus
3 tasapainoisuus
3 luottavaisuus
3 itsenäisyys
3 voimaantuminen
3 valtautuminen
3 avoimuus
2 taito/osaaminen
3 ajattelun taidot
3 ajallisen jatkumon ja globaalin kokonaisuuden
ymmärtäminen
3 perustietojen hallitseminen
3 maailman ja itsen jäsentäminen
3 hyväksynnän vastaanottaminen ja antaminen
3 kommunikointi- ja vuorovaikutustaidot
4 osallistuminen
4 vaikuttaminen
4 taito puhua arvoista
3 kulttuurisensitiivisyys
3 luontosensitiivisyys
3 ympäristönlukutaito
3 yhteinen asiantuntijuus
3 käsillä tekemisen taito
3 suljetun systeemin periaatteen ymmärtäminen
3 vastuullisuus
4 sydämellisyys
4 empatia
2 identiteetti
3 kieli
1 oppimisen edistäminen
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2
© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 19
2 avoin keskustelu
3 ilmaisunvapaus
2 ympäristökasvatus
2 yhteistyö
3 yhteisöllisyys
2 osallistaminen
2 vapaa ja avoin tiedonvälitys
3 valistus
3 opastus
3 neuvonta
3 julkaisu
2 aktiivinen toimijuus
2 vertaistuki
3 mallioppiminen
2 ongelmalähtöinen oppiminen
2 tutkiva oppiminen
2 oivaltava oppiminen
2 elämysoppiminen
2 arviointi
2 vuorovaikutteisuus
2 dialogisuus
2 kontekstuaalisuus
2 konkretia
2 omakohtaisuus
2 OTAVA-pedagogiikka
2 Reggio Emilia -pedagogiikka
2 Freinet-pedagogiikka
2 museopedagogiikka
2 arkeologiapedagogiikka
2 taidekasvatus
2 käytännön työkalu
3 tietotekniikka
3 ryhmäopiskelutoiminta
3 tutortoiminta
3 työpajatoiminta
3 esittävä taide
3 kotiseututyö
1 oppimisympäristö
2 arki
2 verkko-oppiminen
2 yhteisöllinen oppiminen
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2
© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 20
1 oppimateriaali
1 opetusmenetelmä
2 pienryhmätyöskentely
2 tekemällä oppiminen
2 opintoretki
2 leikki
2 liikunta
1 opetussuunnitelma
2 kulttuuriopetussuunnitelma
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2
© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 21
1 KULTTUURI JA KULTTUURIPERINTÖ
Tässä luvussa esitellään hankkeen aikana esiin noussut kestävän kehityksen tematiik-
kaan liittyvä kulttuuri- ja kulttuuriperintökäsitys.
kulttuuripääoma
mikä tahansa kulttuurin ilmentymä tai kulttuurinen osaaminen, jota voidaan hyödyn-tää voimavarana jotain tarkoitusta varten
Kulttuuripääoma voi olla niin yksilön, yhteisön kuin yhteiskunnan voimavara. Yksilön voimavarana kulttuuripääoma voi auttaa selviytymään esimerkiksi jokapäiväisestä elämästä.
Lähteet: 4abcd
kulttuuriin liittyvät taidot
kulttuurin ja elinolosuhteiden vaikutuksesta syntyvät taidot
Esimerkiksi hiihto, ruoanlaitto (esim. karjalanpiirakoiden leipominen), perinne-rakentaminen, musiikki (esim. kanteleen soitto).
Lähteet: 4abcd
kulttuuri
yhteisön tai koko ihmiskunnan henkisten ja aineellisten saavutusten kokonaisuus
yksilön tai yhteisön henkisten tai ruumiillisten kykyjen kehittäminen tai kehittynei-syys, ajattelu- tai toimintatapojen kehittyneisyys, vakiintuneet toimintatavat
Kulttuuri nähdään välineenä hyvään elämiseen: se luo uskoa tulevaisuuteen, auttaa oivaltamaan asioita, sallii erilaisuutta, mahdollistaa luovuuden, luo hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä sekä on silta menneisyydestä tulevaan. Kulttuuri ja kulttuurissa ta-pahtuvat muutokset ovat keino edistää kestävää kehitystä.
Lähteet: 2, 4abcd
ammattikulttuuri
arvojen sekä ajattelu- ja toimintatapojen kokonaisuus, joka yhdistää eri toimi-joita ammattialan sisällä
Lähteet: 4abcd
esinekulttuuri
kulttuurille ominaiset esineet sekä niiden käyttö
Lähteet: 4abcd
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2
© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 22
kansankulttuuri
kansanomainen kulttuuri
Lähteet: 2
paikalliskulttuuri
kulttuurin alueellinen ominais- tai erityispiirteitä sisältävä muoto
Lähteet: 4abcd
tapakulttuuri
yhteisön ja yksilöiden tavat kulttuurin osa-alueena
Lähteet: 2, 4abcd
käsityökulttuuri
käsin tai käsityökaluin suoritettavaan työhön liittyvät erityispiirteet
Lähteet: 2, 4abcd
maaseutukulttuuri
maaseutualueille ominainen elämäntapa ja kulttuurin muoto
Lähteet: 4abcd
perinne
peritty tapa, käytänne, tieto tai traditio
Ilmiö tai toimintatapa muuttuu perinteeksi silloin, kun siitä tulee yleinen toi-mintatapa tai kun se siirtyy sukupolvelta toiselle.
Lähteet: 2
ruokaperinne
ruokaan ja ravintoon liittyvä peritty tapa, käytänne, tieto tai traditio
Suomessa ruokaperinne on tyypillisesti jakautunut maantieteellisten alu-eitten mukaan.
Lähteet: 4abcd
musiikkiperinne
musiikkiin liittyvä peritty tapa, käytänne, tieto tai traditio
Lähteet: 4abcd
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2
© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 23
uskomus
perinnäinen uskoon perustuva käsitys jostakin (yliluonnollisesta)
Lähteet: 2
kieli
ihmisen puheen järjestelmä ja sen kirjoitetut vastineet
Kieli muodostaa kokonaisen kansan tai ihmisryhmän viestintäjärjestelmän.
Lähteet: 2
taide
merkityksellisinä pidettäviin aistipohjaisiin elämyksiin tähtäävä luova toiminta ja sen tulokset
Lähteet: 2
uskonto
usko jotakin asiaa kohtaan ja siihen liittyvä pyhyyden kokemus yleismaailmalli-sena ilmiönä
Uskonto on usein muotoutunut oppijärjestelmäksi ja se ilmenee erilaisina (yh-teisöllisinä) tapoina ja (palvonta)menoina.
Lähteet: 2
tiede
ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden järjestelmällinen ja kriittinen tutkiminen
Lähteet: 2
etymologia
sanojen alkuperän tutkimus
Lähteet: 2
kansatiede
ihmisyhteisön henkisen ja aineellisen kulttuurin tutkimus, etnologia
Lähteet: 2
folkloristiikka
kansanperinteen (folkloren) tutkimus, perinnetiede
Lähteet: 2
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2
© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 24
historia
menneiden tapahtumien kuvaus tai tutkimus, historiatiede ja sen tulokset
Lähteet: 2
antropologia
ihmislajille ominaisia piirteitä ja ihmisen kulttuuria tutkiva tiede
Lähteet: 2
uskontotiede
uskontoja tutkiva tiede
Lähteet: 2
museologia
museoita ja museointia tutkiva tieteenala
Lähteet: 2
kulttuuri- ja luonnonperintö
menneisyydestä säilynyt, ihmisen toiminnan ja luonnonhistoriallisen kehityksen seu-rauksena syntynyt, yhteinen aineellinen ja aineeton perintö
Lähteet: 1
aineeton kulttuuriperintö
perinteiseen kansankulttuuriin kuuluvat tai kansanomaiset traditiot, perinteet, uskomukset, tavat ja taidot
Määritelmä pohjautuu UNESCOn aineettoman kulttuuriperinnön määrittelyyn. Aineettomaan kulttuuriperintöön sisällytetään kaikki ei-esineellinen perintö riippumatta siitä, missä yhteisön tai yhteiskunnan kerrostumassa se on synty-nyt ja esiintynyt.
Lähteet: 1
aineellinen kulttuuriperintö
menneisyydestä säilynyt, ihmisen toiminnan ja luonnonhistoriallisen kehityksen seurauksena syntynyt, yhteinen, ainetta oleva, materiaalinen perintö
Aineellinen kulttuuriperintö on joko kiinteää (kuten rakennukset) tai irtainta (kuten esineet).
Lähteet: 1, 2, 10
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2
© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 25
arkeologinen kulttuuriperintö
menneisyyden materiaaliset jäännökset eli muinaisjäännökset sekä niitä koske-va tutkimus- ja arkistoaineisto
Lähteet: 1
rakennettu kulttuuriperintö
menneisyydestä säilyneet rakennelmat, rakennukset ja rakennusryhmät sekä niitä koskeva tutkimus- ja arkistoaineisto
Lähteet: 1
rakennustaiteellinen perintö
rakennukset ja rakennelmat, joilla on erityistä historiallista, arkeologista, taiteellista, tieteellistä, sosiaalista tai teknillistä merkitystä
Termi viittaa Granadan sopimukseen (Yleissopimus Euroopan rakennustai-teellisen perinnön suojelusta, 1985).
Lähteet: 1
rakennusperintö
rakennukset, rakennelmat ja rakennetut alueet sekä maankäytön ja rakentami-sen historia ja tapa, jolla rakennettu ympäristö on syntynyt
Lähteet: 1
kulttuuriperintö
yhteinen menneisyydestä säilynyt aineellinen ja aineeton kulttuuri
Lähteet: 1
arkistoperintö
arkistoihin koottu kulttuuriperintö
Lähteet: 1
kirjastoperintö
kirjastoihin koottu kulttuuriperintö
Lähteet: 1
historiallinen kulttuuriperintö
historiaan liittyvä aineellinen ja aineeton kulttuuriperintö
Lähteet: 1
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2
© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 26
vaikea kulttuuriperintö
historiaan liittyvä sellainen aineellinen ja aineeton kulttuuriperintö, joka ei sovi yksioikoisesti niiden ryhmien identiteettiin, joiden menneisyyteen tai historiaan kulttuuriperintö liittyy
Vaikea kulttuuriperintö synnyttää usein positiivisten mielikuvien sijasta negatii-visesti värittyneitä mielikuvia. Vaikeaa kulttuuriperintöä on esimerkiksi sotien tapahtumat.
Lähteet: 9
henkinen perintö
ihmisen älyn ja hengen tuottamat kulttuuriset, taiteelliset ja tieteelliset tuotok-set
Henkiseksi perinnöksi ymmärretään esimerkiksi musiikki ja kirjallisuus.
Lähteet: 1
maisemaperintö
maisemalliset kokonaisuudet, joiden ominaisuudet johtuvat luonnon ja/tai ih-misen toiminnasta ja vuorovaikutuksesta
Lähteet: 1, 4abcd
luonnonperintö
luonnonsuojelun ja luonnonhistorian kannalta merkittävät luontokohteet
Lähteet: 1
merellinen perintö
merenkulkuun ja merien käyttöön liittyvä aineellinen ja aineeton kulttuuriperin-tö
Lähteet: 1
elävä kulttuuriperintö
alkuperäiskasvit ja -eläimet
Lähteet: 4abcd
uskonnollinen perintö
uskonnon harjoittamisen historiaan ja kehitykseen liittyvä aineellinen ja ainee-ton kulttuuriperintö
Lähteet: 1
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2
© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 27
maaseutuperintö
maatalouteen ja maaseutumaiseen asutukseen liittyvä aineellinen ja aineeton kulttuuriperintö
Lähteet: 1, 4abcd
tieteellinen perintö
tieteiden historiaan ja kehitykseen liittyvä aineellinen ja aineeton kulttuuripe-rintö
Lähteet: 1
kaupunkiperintö
kaupunkien historiaan liittyvä aineellinen ja aineeton kulttuuriperintö
Lähteet: 1
käsityöperintö
käsin tai käsityökaluin suoritettavaan työhön liittyvä historia ja tavat
Lähteet: 2, 4abcd
alue
maanpinnan osa
Lähteet: 2
historiallinen kohde ja muistomerkki
kohteet ja alueet, joilla on erityistä merkitystä historiansa, arkkitehtonisen ar-vonsa, laatunsa tai muun poikkeuksellisuutensa vuoksi
Lähteet: 1
metsäalue
puuston latvuspeittävyyden mukaan määritelty, tietyn eliöyhteisön elinympäris-tö
Metsäalueisiin kuuluvat myös kankaat, suot ja kalliot, joiden latvuspeittävyys on vähintään 30 %. Arvokkaimmat luonnontilaiset metsät on suojeltu Suomessa vanhojen metsien suojeluohjelmalla. Jäljellä olevia aarniometsiä suojellaan ekosysteemien toimivuuden ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.
Lähteet: 1
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2
© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 28
maaseutualue
maatalouden ja maaseutumaisen asutuksen muovaama alue
Lähteet: 1
puisto ja puutarha
suunnitelmallisesti istutettu yksityinen tai julkinen alue
Puistoilla ja puutarhoilla on erityinen tehtävä perinnekasvien säilyttämisessä, hoitamisessa, kunnostamisessa ja yleisölle esittelemisessä.
Lähteet: 1, 4abcd
maisema
jokin maanpinnan osa katsojalle näkyvänä kokonaisuutena; näköala tai (luon-non)näkymä
Lähteet: 2
luonnonmaisema
luonnontilainen maisema
Vastakohta kulttuurimaisemalle (ks. alla).
Lähteet: 2
kulttuurimaisema
viljelyksiä, rakennuksia yms. sisältävä maisema
Vastakohta luonnonmaisemalle (ks. yllä).
Lähteet: 2
muinaismaisema
muinaisjäännösten merkitystä ja ominaispiirteitä korostava, maaston ja historiallisen yhteyden perusteella määrittyvä alue
Lähteet: 1
historiallinen alue
alue, jolla on historiallista arvoa ja merkitystä
Historiallisilla alueilla voi olla esimerkiksi asumiseen tai elinkeinoon liittyviä merkkejä. Alueen ominaispiirteet voivat kertoa jonkin teeman tai aikakauden historiasta.
Lähteet: 1
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2
© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 29
kulttuuriympäristö
ihmisen ja luonnon yhteisvaikutuksesta syntynyt ympäristö tai ympäristö, jossa näkyy ihmisen toiminnan käynnistämä muutosprosessi
Suomen kielessä sanalla "maisema" viitataan yhtäältä luonnonmaisemaan ja toisaalta kulttuurimaisemaan. Kulttuurimaisema käsitetään osaksi kulttuuriym-päristöä. Hallinnossa ja lainsäädännössä luonnonympäristöstä ja -maisemista vastaavat ympäristöviranomaiset ja kulttuuriympäristöstä puolestaan kulttuu-riympäristöviranomaiset. Termi "kulttuuriympäristö" on Suomessa vakiintunut yleisemmässä merkityksessä hallinnon käyttöön.
Lähteet: 1, 4abcd
kaupunkiympäristö
kaupunkimainen ympäristö, jota luonnehtii yleensä tiivis rakentaminen ja väyläverkoston keskittymät
Tyypillisiä kaupunkiympäristöjä ovat taajamat.
Lähteet: 1
suojeltava alue
alue, johon lainsäädännön perusteella kohdistuu tai tulisi kohdistaa suoje-lutoimenpiteitä
Esimerkki suojeltavasta alueesta on päätöksenteon pohjana käytettävän selvityksen yhteydessä arvokkaaksi todettu alue, jonka merkitys on kirjat-tu ja julkistettu.
Lähteet: 1
maisemansuojelualue
valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaaksi mää-ritelty, lain nojalla suojeltu luonnonpiirteistä ja ihmisen luomista elementeistä koostuva maisema-alue
Maisemien vaalimiseksi voidaan perustaa maisema-alueita, luonnon-suojelualueita, luonnonpuistoja ja kansallisia kaupunkipuistoja. Suomessa on 156 maisema-aluetta, jotka ovat valtioneuvoston peri-aatepäätöksen (1995) mukaan valtakunnallisesti arvokkaita. Maakun-takaavoissa osoitetaan maakunnallisesti merkittäviä maisema-alueita.
Lähteet: 1
kansallispuisto
valtioneuvoston päätöksellä perustettu, valtion omistama, tietyin ra-joituksin yleisölle avoin luonnonsuojelualue
Lähteet: 1
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2
© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 30
luonnonpuisto
lailla tai asetuksella perustettu, tutkimusta ja opetusta palveleva, yleisölle rajoitetusti avoin luonnonsuojelualue
Lähteet: 1
luonnonsuojelualue
luonnonsuojelulailla rauhoitettu alue
Lähteet: 1
kohde
ihmisen ja luonnon yhteisvaikutuksesta muodostunut alue, joka muodostaa tunnis-tettavan ja erotettavissa olevan kokonaisuuden
Lähteet: 1
arkeologinen kohde
muinaisjäännöksiä sisältävä paikka tai alue
Lähteet: 1
historiallinen asuinpaikka
historiallisen kylän tai asutuksen alue
Lähteet: 1
rakennettu alue
alue, jolla on rakennuksia tai rakennelmia
Lähteet: 1
luontokohde
erityistä kiinnostusta herättävä luontoretki- ja matkailupaikka
Lähteet: 4abcd
suojeltava kohde
paikka, johon lainsäädännön perusteella kohdistuu tai tulisi kohdistaa suojelu-toimenpiteitä
Suojeltavalla kohteella on historiallista, taiteellista, tieteellistä tai teknistä ar-voa.
Lähteet: 1
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2
© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 31
maailmanperintökohde
UNESCOn maailmanperintöluetteloon hyväksytty kulttuuriperinnön tai luonnonperinnön kohde, jolla on erityistä maailmanlaajuista arvoa
Lähteet: 1, 4abcd
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2
© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 32
2 ARVOT
Tässä luvussa esitellään hankkeen yhteydessä esillä olleet kulttuurisesti kestävään ke-
hitykseen liittyvät arvot. Keskustelussa on ollut pinnalla ns. universaalisti hyväksytyt
arvot, joita ovat vapaus ja vastuu (sekä niiden välinen tasapaino), ekologinen eheys ja
monimuotoisuus (jotta elämä voisi kukoistaa pitkällä aikavälilläkin), tasavertaisuus ja
ihmisten keskinäinen riippuvuus ja demokratia, väkivallattomuus ja rauha.
yleispätevä arvo
kulttuurisesti kestävää kehitystä ja siihen liittyvää toimintaa kauttaaltaan läpileikkaava arvo
Lähteet: 4abcd
eettisyys
vrt. eettinen
etiikkaan kuuluva tai perustuva, moraalifilosofinen; moraalinen, siveellinen
Lähteet: 2
hyvyys
vrt. hyvä
eettisesti arvokas, puhdas, jalo, ylevä ja/tai hieno; hyväsydäminen, lempeä ja/tai ystävällinen
Lähteet: 2
esteettisyys
vrt. esteettinen
estetiikkaan kuuluva tai sitä koskeva; taiteellinen, kaunis
Kulttuuriperintökasvatukseen sisältyy myös ympäristöestetiikka.
Lähteet: 2, 4abcd
kauneus
vrt. kaunis
ulkoisilta ominaisuuksiltaan (sopusuhtaisen, sopusointuisen) miellyttävä, viehät-tävä ja/tai esteettinen
Lähteet: 2
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2
© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 33
kohtuullisuus
vrt. kohtuullinen
sopiva, asian- tai oikeudenmukainen, laatuunkäypä, kunnollinen
Lähteet: 2
totuus
se mikä on totta tai vastaa todellisuutta, tosiasia
Lähteet: 2
moniarvoisuus
vrt. moniarvoinen
jossa esiintyy monia mielipidesuuntia, eturyhmiä tms., pluralistinen
Lähteet: 2
monimuotoisuus
yksilöiden (kehitystason rakenteellinen) erilaisuus
Lähteet: 2, 4abcd
oikeudenmukaisuus
vrt. oikeudenmukainen
yleistä oikeuskäsitystä tai oikeudentuntoa vastaava, oikeamielinen, oikeellinen
Lähteet: 2
suvaitsevaisuus
vrt. suvaitseva
salliva, vapaamielinen, avarahenkinen ja tolerantti
Lähteet: 2
yksilöön kohdistuva arvo
arvo, joka kohdistuu kulttuurisesti kestävän kehityksen edistämisessä erityisesti yksi-löön
Lähteet: 4abcd
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2
© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 34
omaehtoisuus
vrt. omaehtoinen
itsestään viriävä, oma-aloitteinen, spontaani, pakoton ja/tai ohjaamaton
Lähteet: 2
onnellinen elämä
suotuisa, otollinen, edullinen, antoisa tai onnistunut elämä
Lähteet: 2
vapaus
oikeus, valta, lupa ja mahdollisuus tehdä jotakin vapaasti ja esteettä
se, että joku tai jokin on vapaa
Lähteet: 2
ympäristöön kohdistuva arvo
arvo, joka kohdistuu kulttuurisesti kestävän kehityksen edistämisessä erityisesti ympä-ristöön
Lähteet: 4abcd
ekologinen eheys
eliöiden ja ympäristön välinen yhtenäisyys, tasapainoisuus ja ristiriidattomuus
Lähteet: 2, 4abcd
ekologinen monimuotoisuus
eliöiden ja ympäristön ominaispiirteiden kirjo
Lähteet: 2, 4abcd
yhteisöön kohdistuva arvo
arvo, joka kohdistuu kulttuurisesti kestävän kehityksen edistämisessä erityisesti yhtei-söön
Lähteet: 4abcd
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2
© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 35
osallisuus
osallisena oleminen
Yksilön kokemus omien kykyjen riittävyydestä, oman roolin merkityksellisyydestä ja vastuun saamisesta omassa yhteisössä. Osallisuuden kokeminen edistää sitou-tumista toimintaan yhteisten asioiden parantamiseksi. Osallisuutta tulee vahvis-taa myös yhteisöä koskevassa päätöksenteossa.
Lähteet: 2, 3, 4abcd
paikallisuus
rajoittuminen määräpaikkaan; se, että joku on paikallinen
Lähteet: 2
innovatiivisuus
vrt. innovatiivinen
innovaatio(i)ta koskeva ja niitä luova
Lähteet: 2
turvallisuus
turvan tunne
Lähteet: 2
tasavertaisuus
vrt. tasavertainen
samanarvoinen tai tasaveroinen, -päinen, -väkinen
Lähteet: 2
ihmisten keskinäinen riippuvuus
näkemys siitä, että kestävä kehitys voi toteutua vain kaikkien yhteisellä panos-tuksella, minkä takia ihmiset ovat loppujen lopuksi toisistaan riippuvaisia
Lähteet: 4abcd
demokratia
kansanvalta, yhteinen päätöksenteko
Lähteet: 2, 4abcd
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2
© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 36
väkivallattomuus
vrt. väkivallaton
jossa ei käytetä tai jossa ei ole väkivaltaa
Lähteet: 2
rauha
sovinnon tila, sopu
valtioiden tms. välinen normaali sovinnon tila varsinkin sodan vastakohtana; rau-hanteko, -sopimus
Lähteet: 2
kansainvälisyys
vrt. kansainvälinen
eri kansojen tai valtioiden välinen, niitä koskeva tai niille yhteinen
Lähteet: 2
monikulttuurisuus
vrt. monikulttuurinen
useaan kulttuuriin liittyvä, perustuva tai kohdistuva ja monen eri kulttuurin piir-teitä sisältävä
Lähteet: 2
ylisukupolvisuus
näkemys siitä, että tiedot, taidot, kulttuuri ja hyvinvointi siirtyvät sukupolvien vä-lillä molempiin suuntiin
Lähteet: 4abcd
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2
© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 37
3 TOIMIJAT, TOIMINTA JA TOIMENPITEET
Tässä luvussa käsitellään hankkeessa esiin nousseita kulttuurisesti kestävää kehitystä
edistäviä toimijoita sekä kulttuurisesti kestävän kehityksen arvojen mukaista toimintaa
sekä toimenpiteitä.
toimija
toimiva luonnollinen tai juridinen henkilö tai organisaatio
Lähteet: 1
oppilaitos
laitos, jossa tarjotaan opetusta (koulu)
Lähteet: 2, 5
kulttuurilaitos
yksityinen tai julkinen kulttuuria esittävä, tuottava tai edistävä instituutio
Lähteet: 1
museo
laitos tai huoneisto, jossa säilytetään yleisön nähtävänä kulttuuri- tai luonnonhistoriallisia, taide- tai muita kokoelmia
Lähteet: 2
teatteri
varsinkin näytelmiä esittävä laitos
Lähteet: 2
kirjasto
(yleiseen käyttöön tarkoitettu) kokoelma kirjoja yms.
paikka tai rakennus, jossa tällaista kokoelmaa säilytetään
Lähteet: 2
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2
© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 38
ooppera
näytelmän muotoinen musiikkiteos, jossa tekstit on sävelletty laulettaviksi tavallisesti orkesterin säestyksellä
edellä mainittuja teoksia esittävä taidelaitos
Lähteet: 2
arkisto
säilytettävien asiakirjojen tms. kokoelma
asiakirjojen tms. hoidosta huolehtiva laitos
Lähteet: 2
orkesteri
tavallisesti kapellimestarin johtama soitinyhtye, jossa ainakin muutamaa ääntä soittaa useampi soittaja
Lähteet: 2
vapaa sivistystyö
kansanopistojen, kansalaisopistojen, opintokeskusten, liikunnan koulutuskes-kusten ja kesäyliopistojen tarjoamat yleissivistävät, harrastustavoitteiset ja yh-teiskunnalliset yksilön elinikäistä oppimista tukevat vapaaehtoiset opinnot
Lähteet: 8
ympäristökoulu
tiettyä maantieteellistä aluetta palveleva, kestävää elämäntapaa alueellaan edis-tävä ja tukeva ympäristökasvatuksen kehittämis- ja osaamiskeskus
Ympäristökoulun tarkoituksena on lisätä tietoisuutta ihmisen toiminnan ympä-ristövaikutuksista ja jokaisen yksilön mahdollisuuksista vaikuttaa ympäristöön-sä ja tulevaisuuteen. Ympäristökoulu edistää kestävän elämäntavan edellyttä-män arvopohjan muodostumista ja ympäristövastuullista toimintaa, lisää kasva-tusalan toimijoiden ympäristökasvatusosaamista sekä tukee päivähoidon ja oppilaitosten ympäristökasvatukseen liittyvää toimintaa.
Lähteet: 2, 5
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2
© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 39
nuorisokeskus
nuorisotoiminnan tukikohta, jonka ensisijainen tehtävä on tarjota lapsille, nuo-rille ja kasvatus- ja nuorisoalan toimijoille lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä tukevia palveluja
Nuorisokeskukset tarjoavat turvallisen ja kehittävän toimintaympäristön, ja toiminnan tavoitteena on tukea nuorten osallisuutta, kasvua ja kehitystä kohti aktiivista kansalaisuutta.
Lähteet: 11
kerho
jotakin harrastetta, opiskelua, seurustelua tai muuta sellaista varten (säännölli-sesti) kokoontuva ryhmä
Lähteet: 2
toimenpidetyyppi
kulttuuriperintöön kohdistuva ja kulttuurisesti kestävää kehitystä edistävä toimi
Lähteet: 1, 4abcd
arvostaminen
ammattitaidon, asiantuntijuuden, itsen, toisen ja ympäristön näkeminen tär-keänä
Lähteet: 4abcd
tarkastelu
vrt. tarkastella
tutkia, tarkkailla ja havainnoida; pohtia, käsitellä
Lähteet: 2, 4abcd
kehittäminen
vrt. kehittää
tehdä tai muuttaa jotakin vähitellen joksikin, muuttaa jotakin johonkin suun-taan
Lähteet: 2, 4abcd
luominen
jonkin aikaan saamista, tuottamista, tekemistä, muodostamista tai synnyttä-mistä
Lähteet: 2, 4abcd
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2
© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 40
tallennus
vrt. tallentaa
äänen, kuvan tai tietojen talteen ottamisesta teknisin keinoin niin, että tulos on toistettavissa alkuperäisen kaltaisena
Lähteet: 2, 4abcd
suojelu
kulttuuriperinnön säilymisen mahdollistava tai takaava menettelytapa ja toi-menpide
Lähteet: 1, 4abcd
säilyttäminen
säilymisen ja suojelun turvaaminen kaikilla tavoilla, kuten lainsäädännöllisillä keinoilla tai restaurointi- ja konservointitoimenpiteillä
Lähteet: 1, 4abcd
muutos
jokainen ominaisuuksia muuttava, tietoisesti tehty toimenpide
Lähteet: 1
vaaliminen
elinkaarta pidentävä, ominaisuuksia ylläpitävä ja ymmärrettävyyttä lisäävä toi-menpide
Lähteet: 1, 4abcd
integroitu kulttuuriperinnön suojelu
säilymisen turvaaminen käyttämällä kulttuuriperintöä niin, että se hyödyt-tää yhteiskuntaa ja sulautuu osaksi sen arkea
Lähteet: 1
kunnossapito
säännöllinen hoito
Lähteet: 1
tutkimus
jonkun asian tutkimiseksi tehty toimenpide
Lähteet: 2
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2
© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 41
maisemantutkimus
maisemaan liittyvien sosiaalisten ja kulttuuristen vaikutusten tutkimus ja arviointi
Lähteet: 4abcd
restaurointi
vanhat rakennustavat huomioon ottava, kulttuurihistoriallisen arvon säilyttävä korjaaminen, johon voi sisältyä konservoivia, rekonstruoivia ja entistäviä toi-menpiteitä sekä uudisrakentamista
Lähteet: 1
maisemasuunnittelu
ympäristöjen, puistojen ja pihojen suunnittelun erityisala
Lähteet: 1
arkeologiseen kulttuuriperintöön kohdistuva toimenpide
kiinteisiin tai irtaimiin muinaisjäännöksiin kohdistuva ja vaikuttava teko tai määrätehtävän suoritus
Lähteet: 1
rakennusperintöön kohdistuva toimenpide
rakennusperintöön kohdistuva tai vaikuttava teko tai määrätehtävän suoritus
Lähteet: 1
rakennukseen kohdistuva toimenpide
rakennusten ja rakenteiden ulkonäköön, käyttöön ja/tai säilymiseen vai-kuttava teko tai määrätehtävän suoritus
Lähteet: 1
kaupunkirakenteeseen kohdistuva toimenpide
välitön tai välillinen teko tai määrätehtävän suoritus, joka vaikuttaa kau-pungin tai kaupunginosan ilmiasuun
Lähteet: 1
rakennustyö
rakentamis- tai restaurointitoimenpide
Lähteet: 1
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2
© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 42
rekonstruointityö
toimenpide, jonka avulla kokonaan tai osittain tuhoutunut rakenne tai rakennus rakennetaan uudelleen säilyneiden fragmenttien ja/tai dokumenttien perusteella
Lähteet: 1
restaurointityö
vanhat rakennustavat huomioon ottava, kulttuurihistoriallisen arvon säilyttävä korjaustyö, johon voi sisältyä konservoivia, rekonstruoivia ja entistäviä toimenpiteitä sekä uudisrakentamista
Lähteet: 1
toimenpidestrategia
tavoitteet ja linjaukset, jotka ohjaavat kulttuuriperintöön kohdistuvia toimia
Lähteet: 1
kestävän kehityksen strategia
tavoitteet ja linjaukset, jotka ohjaavat kestävää kehitystä edistäviä toimia
Kulttuurisesti kestävän kehityksen ottaminen osaksi oppilaitosten strategioita.
Lähteet: 4abcd
ympäristökasvatusstrategia
tavoitteet ja linjaukset, jotka ohjaavat ympäristökasvatusta edistäviä toimia
Lähteet: 4abcd
suojelupolitiikka
valtion tai instituutioiden yhteiskuntapoliittinen toimintalinja ja siitä johdetut menettelytavat kulttuuriperinnön suojeluasioissa
Lähteet: 1
ympäristönsuojelupolitiikka
valtion tai instituutioiden yhteiskuntapoliittinen toimintalinja ja siitä johdetut menettelytavat ympäristönsuojeluasioissa
Lähteet: 1
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2
© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 43
sopimus
kahden tai useamman henkilön tai yhteisön keskenään tekemä osapuolia sitova päämäärää ja periaatteita määrittelevä kirjallinen dokumentti
Lähteet: 1, 2
toimenpideohjelma
suunnitelmat kulttuuriperintöä koskevien toimenpiteiden toteuttamiseksi
Lähteet: 1
sertifiointi
menettely, jossa sertifikaatin myöntävä riippumaton toimielin todentaa ja antaa tunnustuksen siitä, että yhteisön toiminta vastaa ulkoisesti asetettuja kriteerejä
Toiminnan on läpäistävä sertifikaatin myöntäjän hyväksymän ulkoisen arvioijan tekemä auditointi tai muu todentamismenettely. Yhteisön näkökulmasta serti-fiointi on menettely, jossa yhteisö hakee tunnustusta sertifikaatin näkökohtien huomioimisesta toiminnassaan tiettyjen ulkoisten kriteerien mukaisesti.
Lähteet: 3
kestävän kehityksen sertifiointi
menettely, jossa kestävän kehityksen sertifikaatin myöntävä riippumaton toimielin todentaa ja antaa tunnustuksen siitä, että yhteisön kestävän ke-hityksen ohjelman toiminta vastaa ulkoisesti asetettuja kriteerejä
Lähteet: 3, 4abcd
Vihreä lippu -sertifiointi
päiväkodeille, kouluille ja oppilaitoksille myönnettävä tunnustus kes-tävän kehityksen ohjelman tavoitteiden toteutumisesta
Vihreä lippu on kestävän kehityksen ohjelma. Ohjelmassa yhdistyvät ympäristökuormituksen vähentäminen, kestävän kehityksen kasva-tus sekä lasten ja nuorten osallisuus. Lapset ja nuoret ovat aktiivisia toimijoita projektien suunnittelussa, toteutuksessa ja tulosten arvi-oinnissa.
Lähteet: 3, 4abcd
kulttuurikasvatuksen ohjelma
toimintamallit ja suunnitelmat kulttuurikasvatuksen toteuttamiseksi
Esimerkki toteutuneesta kulttuurikasvatuksen ohjelmasta on Polku-hanke Sa-lossa.
Lähteet: 1, 4abcd
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2
© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 44
kestävän kehityksen ohjelma
toimintamallit ja suunnitelmat kestävän kehityksen toteuttamiseksi
Lähteet: 1, 4abcd
suojeluohjelma
kulttuuriperinnön suojelua edistävät kirjalliset toimintamallit ja suunnitelmat
Lähteet: 1
restaurointiohjelma
toimintamallit ja suunnitelmat kulttuuriperinnön restauroimiseksi
Lähteet: 1
rakennusperintöohjelma
päämäärät, toimintamallit, suunnitelmat ja ohjeet rakennetun kulttuuriympäris-tön hoidolle ja rakennussuojelulle
Rakennusperintöohjelmassa voidaan muotoilla myös rakennusperinnön ja uu-disrakentamisen ihanteiden asianmukaisen yhdistämisen periaatteet.
Lähteet: 4abcd, 12
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2
© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 45
4 KASVATUS
Tässä luvussa esitellään hankkeen aikana esiin noussutta käsitystä kulttuurisesti kes-
tävästä kasvatuksesta.
kulttuurisesti kestävä kasvatus
tavoitteellista ja vuorovaikutteista toimintaa, jossa pyritään muuttamaan yksilön tie-toja, taitoja, arvoja ja toimintatapoja kestävän kehityksen suuntaan sekä tukemaan ja ohjaamaan yksilön kokonaispersoonallisuuden kasvua
Lähteet: 3
kasvatuksen lähtökohta
kasvatuksen suunnittelun ja järjestämisen taustalla oleva näkökulma
Lähteet: 4abcd
elinikäinen oppiminen
yksilön koko elämänkaaren jatkuva prosessi, jossa yksilö yksin tai yhdes-sä yhteisöjensä kanssa hankkii, käsittelee sekä jäsentää uutta tietoa tuot-taen uutta osaamista, ymmärrystä ja ajattelutapoja
Elinikäinen oppiminen on inhimillisten voimavarojen jatkuvaa kehittämistä yksilön omilla ehdoilla ja omalla vastuulla. Vastuun ottaminen omasta op-pimisesta kasvaa vähitellen.
Lähteet: 3, 4abcd
formaali oppiminen
koulussa tai muussa oppilaitoksessa tapahtuva oppiminen
Lähteet: 4abcd
nonformaali oppiminen
työssäoppiminen, itseoppiminen
Nonformaalista oppimisesta on kyse esimerkiksi silloin, kun oppii it-senäisesti uusia työskentelymenetelmiä kuten tietokoneohjelman käytön oppiminen.
Lähteet: 4abcd
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2
© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 46
informaali oppiminen
epävirallisia kanavia pitkin tapahtuva oppiminen
Informaalin oppimisen piiriin kuuluu vanhempien, sisarusten, kave-reiden, median jne. synnyttämä oppiminen.
Lähteet: 4abcd
aktiivinen kansalaisuus
tietoja, taitoja ja tahtoa ottaa kantaa yhteisiin asioihin ja toimia yhteisen hyvän puolesta
osallistuminen, vaikuttaminen päätöksentekoon sekä yhteisen hyvinvoin-nin luominen
Aktiiviselle kansalaisuudelle on ominaista kriittinen ajattelu, vastuullisuus sekä osallistuminen eri tavoin yhteiskunnan eri tasoilla.
Lähteet: 3, 4abcd
kasvatuksella tuettava ominaisuus
jollekin ominainen tai johonkin kuuluva piirre, jota vahvistetaan ja edistetään tietoisella ja tavoitteellisella toiminnalla
Lähteet: 2, 4abcd
positiivisuus
myönteinen, suopea asenne ja suhtautuminen
Lähteet: 2
tasapainoisuus
tasaisesti jakautunut yksilön henkinen ja tunnepohjainen hyvinvointi
Lähteet: 2, 4abcd
luottavaisuus
luottamus tulevaisuutta kohtaan
Lähteet: 2, 4abcd
itsenäisyys
vrt. itsenäinen
tois(t)en vallasta, holhouksesta, avusta riippumaton
Lähteet: 4abcd
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2
© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 47
voimaantuminen
prosessi, jossa yksilö kokee oman roolinsa merkityksellisenä, ja jossa hä-nen luottamuksensa omiin kykyihinsä kasvaa
Voimaantumisen kautta yksilön halu toimia lisääntyy.
Lähteet: 3
valtautuminen
prosessi, jossa voimaantunut yksilö kokee saavansa valtaa ja mahdolli-suuksia toimia omassa yhteisössään
Valtautuminen tuottaa kokemuksen vaikutusvallasta. Valtautuminen edel-lyttää voimaantumista.
Lähteet: 3
avoimuus
vrt. avoin
avomielinen, salailematon, rehellinen, vilpitön, suora ja/tai rehti
Lähteet: 2
taito/osaaminen
harjaantumisen tai oppimisen avulla saavutettu tai luontainen (käytännön) kyky
Lähteet: 2
ajattelun taito
kriittisen ajattelun, tiedon hankinnan ja prosessoinnin taito
Lähteet: 4abcd
ajallisen jatkumon ja globaalin kokonaisuuden ymmärtäminen
historian taju ja omien juurien kunnioitus
Lähteet: 4abcd
perustietojen hallitseminen
tosiasioiden tunteminen esimerkiksi biologiasta ja maantiedosta
Lähteet: 4abcd
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2
© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 48
maailman ja itsen jäsentäminen
maailman ja itsen sijainnin maailmassa ymmärtäminen
Lähteet: 4abcd
hyväksynnän vastaanottaminen ja antaminen
taito, ottaa vastaan muiden osoittamaa hyväksyntää sekä jakaa hyväksyn-tää eteenpäin muille
Lähteet: 4abcd
kommunikointi- ja vuorovaikutustaidot
taito toimia vuorovaikutteisesti ja dialogisesti ympäristön kanssa, kyky kohdata monenlaisia ihmisiä sekä kyky toimia verkostoissa
Lähteet: 4abcd
osallistuminen
yksilön aktiivista vapaaehtoista mukana oloa yhteisön toiminnassa
Lähteet: 3, 4abcd
vaikuttaminen
kansalaisten tai heidän yhteisöjensä aktiivista osallistumista yhteis-kunnan toimintaan ja päätöksentekoon eri tasoilla ja erilaisilla kei-noilla
Lähteet: 3, 4abcd
taito puhua arvoista
kyky osallistua arvoja määrittelevään (yhteiskunnalliseen) keskuste-luun
Taitoon puhua arvoista sisältyy myös kulttuurisesti kestävän kehi-tyksen arvojen tunnistaminen ja soveltaminen käytäntöön.
Lähteet: 4abcd
kulttuurisensitiivisyys
kyky havainnoida ja aistia (moni)kulttuurista ympäristöä sekä siinä tapah-tuvia muutoksia
Lähteet: 3, 4abcd
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2
© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 49
luontosensitiivisyys
kyky havainnoida ja aistia luontoa sekä siinä tapahtuvia muutoksia
Luontosensitiivisyys pitää sisällään myös yksilön kokemusten ja havainto-jen pohjalle rakentuvan tunnepitoisen suhteen luontoon sekä empatian luontoa kohtaan.
Lähteet: 3, 4abcd
ympäristönlukutaito
kyky havainnoida, aistia ja tulkita ympäristöä sekä siinä tapahtuvia muu-toksia
Ympäristö käsitteenä tulee ymmärtää moniulotteisesti. Ympäristönlukutai-to pitää sisällään mm. seuraavat näkökulmat: ymmärrys ympäristökysy-myksistä ja vastuu ympäristöstä, kulttuuriperintöprosessin ymmärrys, valmiudet ymmärtää yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista, valmiudet oppia osallistumaan ja vaikuttamaan demokraattiseen päätöksentekoon koulussa ja muussa yhteiskunnassa, valmiudet ylläpitää demokraattisia toimintatapoja.
Lähteet: 4abcd
yhteinen asiantuntijuus
tiedon jakamisen ja kasvattamisen tapa
Tieto nähdään yhteisenä asiana ja kaikki voivat osallistua tiedon määrän jakamiseen ja lisäämiseen.
Lähteet: 4abcd
käsillä tekemisen taito
taito hyödyntää käsiä eri asioiden tekemisessä
Käsillä tekemisen taitoihin kuuluu esimerkiksi askartelu- tai korjaustaidot.
Lähteet: 4abcd
suljetun systeemin periaatteen ymmärtäminen
ymmärrys siitä, että planeettamme on resursseiltaan rajallinen tila
Lähteet: 4abcd
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2
© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 50
vastuullisuus
vrt. vastuullinen
jostakin vastuussa oleva
yksilön tai yhteisön pyrkimys toimia ympäristön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla oman pätevyyden ja toimintaympäristön tarjo-amien mahdollisuuksien mukaan
Lähteet: 2, 3, 4abcd
sydämellisyys
vrt. sydämellinen
sydämestä tuleva, hyväntahtoinen, hyväsydäminen, herttainen ja/tai rakastettava
Lähteet: 2, 4abcd
empatia
myötätuntoinen eläytyminen toisen asemaan
Lähteet: 2, 4abcd
identiteetti
omin olemus, ominaislaatu ja yksilöllisyys
Identiteettiin kuuluu tietoisuus itsestä ja omasta toiminnasta sekä ihmisen olemuksen pohtiminen.
Lähteet: 2, 4abcd
kieli
ihmisen puheen järjestelmä ja sen kirjoitetut vastineet
Kieli muodostaa kokonaisen kansan tai ihmisryhmän viestintäjärjestel-män.
Lähteet: 2
oppimisen edistäminen
tavat lisätä ja tehostaa oppimista
Lähteet: 4abcd
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2
© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 51
avoin keskustelu
vapaasti ja avoimesti käytävä keskustelu arvomäärittelystä, käytännön sovellus-ten ja periaatteellisten menetelmien välillä, yli tieteenalojen ja hallintosektorira-jojen. arvokeskustelulle, käytännön sovellusten ja periaatteellisten menetelmi-en välillä
Lähteet: 4abcd
ilmaisunvapaus
mahdollisuus ilmaista itseään vapaasti ja oman tahdon mukaan
Kulttuurisesti kestävän kehityksen kannalta tärkeää on ilmaisunvapauden edistäminen ja turvaaminen.
Lähteet: 4abcd
ympäristökasvatus
kasvatuksellinen toiminta, joka tukee elinikäistä oppimisprosessia siten, että yksilöiden tai yhteisöjen arvot, tiedot, taidot sekä toimintatavat muuttuvat kes-tävän kehityksen mukaisiksi
Uusimmissa suomalaisia kouluja ohjaavissa kotimaisissa ja kansainvälisissä asiakirjoissa puhutaan pääasiassa kestävän kehityksen kasvatuksesta, joka si-sältää kestävän kehityksen eri ulottuvuudet. Monet toimijat käyttävät sen sijaan useammin käsitettä ympäristökasvatus käsittäen ympäristön yhtä lailla laaja-alaisesti. Käsitteitä käytetään myös synonyymeinä.
Lähteet: 3
yhteistyö
jonkun tavoitteen saavuttaminen kaikkien yhteisellä panostuksella
Kulttuurisesti kestävässä kehityksessä yhteistyö halutaan laajentaa koskemaan mm. kodin ja koulun, koulujen ja kolmannen sektorin, senioreiden ja koulujen, museoiden ja koulujen, verkostojen, kulttuuritoimijoiden ja ammatillisten oppi-laitosten, ruohonjuuritason ja päättäjäelinten välistä toimintaa.
Lähteet: 4abcd
yhteisöllisyys
mallit ja käytänteet, jotka mahdollistavat kaikkien osallistumisen johonkin toimintaan
Kulttuurisesti kestävän kehityksen hankkeessa kulttuuriperinnön arvojen määrittelyn ja tunnistamisen tulisi tapahtua yhteisöllisesti.
Lähteet: 4abcd
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2
© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 52
osallistaminen
prosessi, jossa yksilöitä tai yhteisöjä tuetaan, kannustetaan tai kehotetaan osal-listumaan toimintaan tai päätöksentekoon.
Tarve osallistua on syntynyt muualla kuin osallistujan mielessä.
Lähteet: 3, 4abcd
vapaa ja avoin tiedonvälitys
totuudenmukainen ja vaikutteista (talous, mielipidevaikuttaja jne.) riippumaton tiedon jakaminen
Lähteet: 4abcd
valistus
yleisen tietoisuuden lisäämiseen tähtäävä viestintä
Tietojen antamista, tietoisuuden lisäämistä ja ohjaamista, joka suunna-taan yleensä laajalle ihmisjoukolle.
Lähteet: 1, 3
opastus
yksilön tai ryhmän suullista tai kirjallista perehdyttämistä ja ohjaamista tiettyyn aihepiiriin (tietyssä paikassa)
Lähteet: 3
neuvonta
tietojen ja taitojen välittämistä yksilöille tai yhteisöille keskustelemalla, kirjallisesti tai konkreettisesti ohjauksen avulla
Neuvojen antamista niitä kysyvälle.
Lähteet: 3
julkaisu
tutkimustiedon välitykseen tarkoitettu painettu tai sähköinen esitysmuoto tai -väline
Esimerkkejä julkaisuista ovat kirjat, lehdet ja verkkosivut.
Lähteet: 1, 2
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2
© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 53
aktiivinen toimijuus
itse tekeminen, kriittinen tiedon etsiminen, arvioiminen ja prosessointi, yhteis-työ (sosiaalisuus) ja käsillä tekeminen
Lähteet: 4abcd
vertaistuki
vapaaehtoisuuteen perustuva tuki ja ohjaus, jota annetaan samassa tilanteessa oleville
Lähteet: 2, 4abcd
mallioppiminen
mallien ja esimerkkien jäljittelyyn perustuva oppimistapahtuma
Kulttuurisesti kestävän kehityksen näkökulmasta esimerkiksi vanhempien tulisi toimia mallina ja esimerkkinä omille lapsilleen.
Lähteet: 2, 4abcd
ongelmalähtöinen oppiminen
ongelmasta alkunsa saava oppimistapahtuma
Oppimista tapahtuu, kun ryhdytään ratkaisemaan ongelmaa. Ongelmalähtöi-seen oppimiseen kuuluu havainnointi (eri aistien avulla), tutkiminen, tiedon ko-koaminen ja jakaminen, ryhmässä toimiminen, yhteisen asiantuntijuuden kas-vattaminen, vuorovaikutus sekä tiedon käsittely yhdessä.
Lähteet: 4abcd
tutkiva oppiminen
asioiden taustojen selvittämiseen perustuva oppimistapahtuma
Tutkiva oppiminen pitää sisällään osallisuuden ja roolin yhdessä tekemisessä ja oppimisessa eli yhteistoiminnassa.
Lähteet: 4abcd
oivaltava oppiminen
älyämiseen, keksimiseen ja (välähdysmäiseen) ymmärtämiseen perustuva op-pimistapahtuma
Oivaltava oppiminen perustuu itse tekemiseen ja kokemiseen.
Lähteet: 4abcd
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2
© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 54
elämysoppiminen
tunteisiin vetoava, positiivisesti oivaltava oppimistapahtuma
Lähteet: 4abcd
arviointi
oppimisesta annettava palaute, jonka tehtävä on (opintojen aikana) tukea, ohja-ta ja kannustaa oppilasta yksilöllisesti
Lähteet: 5
vuorovaikutteisuus
kanssakäyminen ja vastavuoroinen vaikuttaminen opettajien ja oppilaiden tai ympäröivän yhteiskunnan kanssa
Lähteet: 4abcd
dialogisuus
keskustelu tai vuoropuhelu opettajien ja oppilaiden tai ympäröivän yhteiskun-nan kesken
Lähteet: 4abcd
kontekstuaalisuus
tilannesidonnaisuus
Oppiminen tulisi sitoa aitoihin tilanteisiin.
Lähteet: 4abcd
konkretia
esimerkkien käyttäminen
Lähteet: 2, 4abcd
omakohtaisuus
vrt. omakohtainen
jonkun itsensä kokema, oma tai henkilökohtainen kokemus
Lähteet: 2
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2
© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 55
OTAVA-pedagogiikka
hankkeen aikana muodostunut kulttuurisesti kestävän kehityksen arvoihin poh-jautuva kasvatusnäkemys
OTAVA-pedagogiikkaan kuuluu osallisuus ja tekeminen, tutkiva ja ongelmaläh-töinen oppiminen, aistit ja tunteet oppimisessa, vuorovaikutteisuus ja yhteisöl-lisyys sekä arvottaminen, kriittisyys ja vaikuttaminen.
Lähteet: 4abcd
Reggio Emilia -pedagogiikka
yhteisön arvoihin pohjautuva kasvatusfilosofia
Arvot ovat: lasten ja aikuisten oikeus olla oman elämänsä tärkeitä toimijoita, moninaisuuden kunnioitus, demokratia ja osallisuus, oppiminen, leikki, ilo ja tunteet
Reggio Emilia on kaupunki Pohjois-Italiassa. Kaupunki on tunnettu maailman parhaaksi valitun varhaiskasvatuksensa ansiosta.
Lähteet: 4abcd
Freinet-pedagogiikka
kasvatusnäkemys, jonka perustana on ajatus positiivisesta yksilöstä, jolla on luontainen innostus kaiken tutkimiseen
Freinet-pedagogiikka on käytännön toimintaa. Ensimmäinen tavoite on saada lapsi kiinnostumaan työstään ja omasta elämästään. Lapsi haluaa oppia, toimia ja vaikuttaa. Opettajan tehtävänä on ohjaajana, kannustajana ja uusiin asioihin innostajana järjestää tähän mahdollisuus.
Lähteet: 6
museopedagogiikka
toimintatapa, jossa museoita hyödynnetään oppimisympäristönä
Museot toimivat hyvänä mahdollisuutena ja apuna elämykselliseen historian opettamiseen.
Lähteet: 4abcd, 7
arkeologiapedagogiikka
toimintatapa, jossa arkeologian keinoin tutustutaan valittuun teemaan
Arkeologiapedagogiikassa voidaan esimerkiksi tehdä esineiden ennallistuksia. Alkuperäisellä tekniikalla ja alkuperäisen mallin mukaisesti valmistetun esineen käyttöä voi esimerkiksi kokeilla.
Lähteet: 4abcd
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2
© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 56
taidekasvatus
kasvatus taiteellisen kulttuurin harrastamiseen ja tuntemukseen
Lähteet: 2
käytännön työkalu
hankkeen aikana muutama esimerkkinä esillä ollut käytännön väline opetuksen toteuttamiseen
Lähteet: 4abcd
tietotekniikka
tietokoneiden, ohjelmistojen ja digitaalisen tietoliikenteen avulla tehtävä tietojen tallennus, muokkaus, siirto ja haku
Tietotekniikka nähdään välineenä, joka edistää oman kulttuurin tallenta-mista, ylläpitoa ja edelleen jakamista.
Lähteet: 1, 4abcd
ryhmäopiskelutoiminta
oppimismenettely, jossa oppimistavoite saavutetaan ryhmän jäsenten vä-lisellä yhteistyöllä
Lähteet: 4abcd
tutortoiminta
ohjaus- ja tiedonjakomenettely, jossa vanhempi opiskelija tai opettaja oh-jaa ja opastaa nuorempia opiskelijoita
Lähteet: 4abcd
työpajatoiminta
työskentelytapa, jossa ryhmä ihmisiä on kokoontunut työskentelemään yhdessä tietyn aihepiirin tai asian pariin
Kulttuurisesti kestävässä kehityksessä esimerkiksi senioreiden ja nuorten yhteisissä työpajoissa toivotaan siirtyvän ja tallentuvan tietoja ja arvoja.
Lähteet: 4abcd
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2
© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 57
esittävä taide
taiteen tekemisen muoto, joka perustuu esitykseen
Esittäviä taiteita ovat muun muassa teatteri, tanssi ja musiikki säveltämis-tä lukuun ottamatta. Kulttuurisesti kestävää kehitystä voidaan edistää esittävän taiteen keinoin mm. nostamalla esiin ja käsittelemällä kulttuuri-sesti kestävälle kehitykselle tärkeitä aiheita. Esittävä taide voi olla myös osallistavaa eli yleisö pääsee mukaan luomaan taidetta.
Lähteet: 4abcd
kotiseututyö
kotiseudun kehittämiseen, sen omaleimaisuuden ja kansankulttuurin vaa-limiseen tähtäävä työ
Kulttuurisesti kestävän kehityksen näkökulmasta kotiseututyöllä vahviste-taan paikallisuutta ja identiteetin muodostumista.
Lähteet: 2, 4abcd
oppimisympäristö
oppimiseen liittyvä fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suh-teiden kokonaisuus, jossa oppiminen ja opiskelu tapahtuvat
Myös uuden teknologian luomat ympäristöt (mm. tietoverkko) voivat luoda oppi-misympäristöjä. Kulttuurisesti kestävän kehityksen kannalta olennaista on oppi-misympäristöjen moninaisuus.
Lähteet: 4abcd, 5
arki
jokapäiväinen elämä
Kulttuurisesti kestävää kehitystä tapahtuu ennen kaikkea jokapäiväisessä elä-mässä, minkä takia arki nähtiin hankkeessa erityisen tärkeänä oppimisympäris-tönä.
Lähteet: 4abcd
verkko-oppiminen
tietoverkoissa ja tietoverkkojen avulla tapahtuva oppiminen
Lähteet: 4abcd
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2
© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 58
yhteisöllinen oppiminen
toimintaa, jossa ryhmä yksilöitä, kuten luokka, yrittää yhdessä tietoisesti ym-märtää tai selittää jotakin ilmiötä tai asiaa
Yhteisöllisessä oppimisessa ryhmä synnyttää tietoa, jota ei voida jäljittää ke-nenkään yksilön tuottamaksi tiedoksi.
Lähteet: 4abcd
oppimateriaali
opetuksessa käytettävä materiaali, kuten oppi- ja työkirjat
Lähteet: 2, 4abcd
opetusmenetelmä
opetuksen toteuttamis- tai työtapa
Lähteet: 4abcd
pienryhmätyöskentely
muutaman oppilaan ryhmissä tapahtuva työnteko
Lähteet: 4abcd
tekemällä oppiminen
oppimisen muoto, jossa oppimistapahtuma syntyy opittavaa asiaa itse tekemäl-lä tai opittavaan asiaan itse osallistumalla
Lähteet: 4abcd
opintoretki
koulun työsuunnitelmaan merkitty kouluaikana tehtävä retki, jonka tarkoituk-sena on syventää ja täydentää kulloinkin opiskeltavia asioita
Vastuu opintoretkestä on koululla ja se edellyttää opettajan mukanaoloa.
Lähteet: 4abcd, 5
leikki
varsinkin lasten mielihyvänsävyinen toiminta usein ilman hyötytarkoitusta, mut-ta kuitenkin määrämuotoisena tai sääntöjä noudattavana
Leikin avulla voidaan lähestyä esimerkiksi muutoin hankalia aihepiirejä, kuten itsestä kertomista uusille ihmisille.
Lähteet: 2, 4abcd
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2
© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 59
liikunta
liikkuminen, mielihyvä tuottava ja fyysistä kuntoa ylläpitävä toiminta
Liikunnan avulla voidaan opettaa esimerkiksi terveyttä kohottavia toimintatapo-ja.
Lähteet: 2, 4abcd
opetussuunnitelma
kunnassa tai koulussa laadittu suunnitelma siitä, mitä ja miten koulussa opetetaan ja miten opetusta ja oppilasta arvioidaan
Opetussuunnitelma ohjaa ja kehittää koulun käytännön opetustoimintaa.
Lähteet: 5
kulttuuriopetussuunnitelma
kunnassa tai koulussa laadittu suunnitelma siitä, miten ja missä laajuudessa kulttuuria opetetaan koulussa
Voidaan käyttää myös esimerkiksi käsitettä kulttuurikasvatusohjelma.
Lähteet: 4abcd
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2
© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 60
AAKKOSELLINEN HAKEMISTO
A
aineellinen kulttuuriperintö............. 24 aineeton kulttuuriperintö ................ 24 ajallisen jatkumon ja globaalin
kokonaisuuden ymmärtäminen .... 47 ajattelun taito ................................. 47 aktiivinen kansalaisuus ................... 46 aktiivinen toimijuus ........................ 53 alue ................................................ 27 ammattikulttuuri............................. 21 antropologia ................................... 24 arkeologiapedagogiikka.................. 55 arkeologinen kohde ........................ 30 arkeologinen kulttuuriperintö ......... 25 arkeologiseen kulttuuriperintöön
kohdistuva toimenpide................. 41 arki ................................................. 57 arkisto ............................................ 38 arkistoperintö ................................. 25 arviointi .......................................... 54 arvostaminen .................................. 39 avoimuus ........................................ 47 avoin keskustelu ............................. 51
D
demokratia ..................................... 35 dialogisuus ..................................... 54
E
eettisyys ......................................... 32 ekologinen eheys ............................ 34 ekologinen monimuotoisuus........... 34 elinikäinen oppiminen..................... 45 elämysoppiminen............................ 54 elävä kulttuuriperintö...................... 26 empatia .......................................... 50 esinekulttuuri ................................. 21 esittävä taide .................................. 57 esteettisyys..................................... 32 etymologia...................................... 23
F
folkloristiikka.................................. 23 formaali oppiminen......................... 45 Freinet-pedagogiikka ...................... 55
H
henkinen perintö ............................ 26 historia ........................................... 24 historiallinen alue ........................... 28
historiallinen asuinpaikka ............... 30 historiallinen kohde ja muistomerkki
.................................................... 27 historiallinen kulttuuriperintö ......... 25 hyvyys ............................................ 32 hyväksynnän vastaanottaminen ja
antaminen ................................... 48
I
identiteetti...................................... 50 ihmisten keskinäinen riippuvuus..... 35 ilmaisunvapaus............................... 51 informaali oppiminen...................... 46 innovatiivisuus................................ 35 integroitu kulttuuriperinnön suojelu 40 itsenäisyys...................................... 46
J
julkaisu........................................... 52
K
kansainvälisyys ............................... 36 kansallispuisto................................ 29 kansankulttuuri .............................. 22 kansatiede ...................................... 23 kasvatuksella tuettava ominaisuus.. 46 kasvatuksen lähtökohta .................. 45 kauneus.......................................... 32 kaupunkiperintö ............................. 27 kaupunkirakenteeseen kohdistuva
toimenpide .................................. 41 kaupunkiympäristö ......................... 29 kehittäminen .................................. 39 kerho.............................................. 39 kestävän kehityksen ohjelma .......... 44 kestävän kehityksen sertifiointi....... 43 kestävän kehityksen strategia ......... 42 kieli .......................................... 23, 50 kirjasto ........................................... 37 kirjastoperintö ................................ 25 kohde ............................................. 30 kohtuullisuus.................................. 33 kommunikointi- ja vuorovaikutustaidot
.................................................... 48 konkretia ........................................ 54 kontekstuaalisuus........................... 54 kotiseututyö ................................... 57 kulttuuri ......................................... 21 kulttuuri- ja luonnonperintö............ 24 kulttuuriin liittyvät taidot ................ 21 kulttuurikasvatuksen ohjelma ......... 43
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2
© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 61
kulttuurilaitos ................................. 37 kulttuurimaisema............................ 28 kulttuuriopetussuunnitelma ............ 59 kulttuuriperintö .............................. 25 kulttuuripääoma ............................. 21 kulttuurisensitiivisyys...................... 48 kulttuurisesti kestävä kasvatus ....... 45 kulttuuriympäristö .......................... 29 kunnossapito .................................. 40 käsillä tekemisen taito .................... 49 käsityökulttuuri............................... 22 käsityöperintö................................. 27 käytännön työkalu .......................... 56
L
leikki .............................................. 58 liikunta ........................................... 59 luominen ........................................ 39 luonnonmaisema ............................ 28 luonnonperintö ............................... 26 luonnonpuisto ................................ 30 luonnonsuojelualue......................... 30 luontokohde ................................... 30 luontosensitiivisyys......................... 49 luottavaisuus .................................. 46
M
maailman ja itsen jäsentäminen ...... 48 maailmanperintökohde ................... 31 maaseutualue ................................. 28 maaseutukulttuuri........................... 22 maaseutuperintö............................. 27 maisema ......................................... 28 maisemansuojelualue ..................... 29 maisemantutkimus ......................... 41 maisemaperintö .............................. 26 maisemasuunnittelu........................ 41 mallioppiminen............................... 53 merellinen perintö .......................... 26 metsäalue ....................................... 27 moniarvoisuus ................................ 33 monikulttuurisuus........................... 36 monimuotoisuus............................. 33 muinaismaisema............................. 28 museo ............................................ 37 museologia ..................................... 24 museopedagogiikka........................ 55 musiikkiperinne .............................. 22 muutos ........................................... 40
N
neuvonta......................................... 52 nonformaali oppiminen................... 45
nuorisokeskus ................................ 39
O
oikeudenmukaisuus........................ 33 oivaltava oppiminen........................ 53 omaehtoisuus ................................. 34 omakohtaisuus ............................... 54 ongelmalähtöinen oppiminen ......... 53 onnellinen elämä ............................ 34 ooppera.......................................... 38 opastus .......................................... 52 opetusmenetelmä ........................... 58 opetussuunnitelma ......................... 59 opintoretki...................................... 58 oppilaitos ....................................... 37 oppimateriaali ................................ 58 oppimisen edistäminen................... 50 oppimisympäristö ........................... 57 orkesteri ......................................... 38 osallistaminen ................................ 52 osallistuminen ................................ 48 osallisuus ....................................... 35 OTAVA-pedagogiikka ...................... 55
P
paikalliskulttuuri............................. 22 paikallisuus .................................... 35 perinne........................................... 22 perustietojen hallitseminen............. 47 pienryhmätyöskentely..................... 58 positiivisuus ................................... 46 puisto ja puutarha .......................... 28
R
rakennettu alue .............................. 30 rakennettu kulttuuriperintö............. 25 rakennukseen kohdistuva toimenpide
.................................................... 41 rakennusperintö ............................. 25 rakennusperintöohjelma ................. 44 rakennusperintöön kohdistuva
toimenpide .................................. 41 rakennustaiteellinen perintö ........... 25 rakennustyö.................................... 41 rauha.............................................. 36 Reggio Emilia -pedagogiikka ........... 55 rekonstruointityö ............................ 42 restaurointi..................................... 41 restaurointiohjelma ........................ 44 restaurointityö ................................ 42 ruokaperinne .................................. 22 ryhmäopiskelutoiminta ................... 56
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2
© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 62
S
sertifiointi ....................................... 43 sopimus.......................................... 43 suljetun systeemin periaatteen
ymmärtäminen............................. 49 suojeltava alue................................ 29 suojeltava kohde............................. 30 suojelu............................................ 40 suojeluohjelma ............................... 44 suojelupolitiikka ............................. 42 suvaitsevaisuus............................... 33 sydämellisyys.................................. 50 säilyttäminen .................................. 40
T
taide ............................................... 23 taidekasvatus.................................. 56 taito puhua arvoista ........................ 48 taito/osaaminen.............................. 47 tallennus......................................... 40 tapakulttuuri................................... 22 tarkastelu ....................................... 39 tasapainoisuus................................ 46 tasavertaisuus................................. 35 teatteri............................................ 37 tekemällä oppiminen ...................... 58 tiede ............................................... 23 tieteellinen perintö.......................... 27 tietotekniikka.................................. 56 toimenpideohjelma ......................... 43 toimenpidestrategia........................ 42 toimenpidetyyppi ............................ 39 toimija ............................................ 37 totuus............................................. 33 turvallisuus ..................................... 35 tutkimus ......................................... 40 tutkiva oppiminen........................... 53 tutortoiminta .................................. 56 työpajatoiminta............................... 56
U
uskomus......................................... 23 uskonnollinen perintö..................... 26 uskonto .......................................... 23 uskontotiede .................................. 24
V
vaaliminen ...................................... 40 vaikea kulttuuriperintö.................... 26 vaikuttaminen................................. 48 valistus ........................................... 52 valtautuminen................................. 47 vapaa ja avoin tiedonvälitys ............ 52 vapaa sivistystyö............................. 38 vapaus............................................ 34 vastuullisuus................................... 50 verkko-oppiminen........................... 57 vertaistuki ...................................... 53 Vihreä lippu -sertifiointi .................. 43 voimaantuminen............................. 47 vuorovaikutteisuus ......................... 54 väkivallattomuus............................. 36
Y
yhteinen asiantuntijuus................... 49 yhteistyö......................................... 51 yhteisöllinen oppiminen.................. 58 yhteisöllisyys .................................. 51 yhteisöön kohdistuva arvo .............. 34 yksilöön kohdistuva arvo ................ 33 yleispätevä arvo .............................. 32 ylisukupolvisuus ............................. 36 ympäristökasvatus.......................... 51 ympäristökasvatusstrategia ............ 42 ympäristökoulu............................... 38 ympäristönlukutaito........................ 49 ympäristönsuojelupolitiikka ............ 42 ympäristöön kohdistuva arvo .......... 34
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2
© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 63
LÄHTEET
1 Euroopan neuvosto, Museovirasto ja Sanastokeskus TSK, 2011. Eurooppalaisen kulttuuriperintöpolitiikan sanasto. Museovirasto, Helsinki. Saatavilla pdf-muodossa: http://www.tsk.fi/tiedostot/pdf/Eurooppalaisen_kulttuuriperintopolitiikan_sanasto.pdf
2 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2011. MOT Kielitoimiston
sanakirja 2.0. Käytetty 12.12.2011. 3 Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus Oy, 2008. Ympäristökasvatuksen käsittei-
den määritelmäluonnos. Saatavilla pdf-muodossa: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=93311&lan=fi
4a Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry, 2011. Kulttuurisesti kestävän
kehityksen hanke. Kyselyt 1 ja 2. 4b Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry, 2011. Kulttuurisesti kestävän
kehityksen hanke. Pienryhmä 1. 4c Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry, 2011. Kulttuurisesti kestävän
kehityksen hanke. Pienryhmä 2. 4d Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry, 2011. Kulttuurisesti kestävän
kehityksen hanke. Pienryhmä 3. 5 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Suomen Vanhempainliitto, 2003. Koulukielen
sanasto. Saatavilla pdf-muodossa: http://www.tampere.fi/tiedostot/5gKLAuAOd/Koulukielensanasto.pdf
6 Strömbergin ala-asteen koulu, 2010. Koulun esittely. www-sivut:
http://www.hel.fi/hki/str/fi/Koulun+esittely/freinetpedagogiikka. Luettu 19.12.2011.
7 Edu.fi – opettajan verkkopalvelu, 2010. Museopedagogiikka. Luettavissa osoit-
teessa: http://www.edu.fi/perusopetus/historia_yhteiskuntaoppi/museopedagogiikka. Luettu 11.1.2012.
8 Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2012. Vapaa sivistystyö. www-sivut:
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/yleissivistaevae_koulutus/vapaasivistystyo.html/?lang=fi. Luettu 11.1.2012.
9 The Attic, 2011. CFP: Museums and Difficult Heritage. Blogi-kirjoitus:
http://attic-museumstudies.blogspot.com/2011/03/cfp-museums-and-difficult-heritage.html. Luettu 12.1.2012.
10 Rakennusperinto.fi, 2012. Kulttuuriympäristön ja korjausrakentamisen käsit-
teitä. www-sivut: http://www.rakennusperinto.fi/muuta_sisaltoa/kasitteisto/. Luettu 5.3.2012.
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2
© Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry • 64
11 Suomen Nuorisokeskukset, 2012. Toiminta. www-sivut: http://www.snk.fi/fi/toiminta/. Luettu 5.3.2012.
12 Turun kaupunki, 2008. Turulle laaditaan rakennusperintöohjelma. Julkaistu
7.2.2008. www-sivut: http://www.turku.fi/public/default.aspx?contentid=86533. Luettu 5.3.2012.
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry Hallituskatu 2 B 2.krs, 00170 Helsinki Tel +358 40 128 0818 [email protected]