KKAS1116, 5 op

oppiminenjaopetuksensuunnittelu.wordpress.com

Seuraa blogia

Keskustelufoorumi:http://opsu2016.lefora.com/

P I R K K O H Y V Ö N E N 3 1 . 3 . 2 0 1 6 A p u l a i s p r o f e s s o r i , T e k n o l o g i a t u e t u n o p p i m i s e n j a o p e t t a m i s e n d o s e n t t i , K T , p i r k k o . h y v o n e n @ u l a p l a n d . f i

OPPIMISEN JA OPETUKSEN SUUNNITTELU

OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ TYÖSTÄÄN, 2016

Kouluasteet: kaikki, erityisopetus, ammatillinen koulutusOppiaineet: kielet, kuvis, äidinkieli, musiikki, matematiikka, kemia, luokanopettajan repertuaari

1. Haasteita

Oppilaisiin liittyviä1) Miten saada oppilaat innostumaan, motivoitumaan?2) Miten saada oppilaat omatoimisesti ja aktiivisesti hakemaan tietoa ja käyttämään tvt-välineitä?3) Oppilaiden työskentelytaidot; perustaitojen vahvistaminen4) Opiskelun henkilökohtaistaminen, itseohjautuvuus ja –säätöisyys, materiaalin tuottaminen, tvt:n opiskelu- ja

työkäyttö, medialukutaito5) Heterogeeniset oppilasjoukot

Opettajaan tai välineistöön liittyviä1) Välineistö vähäistä (osalla opettajista runsas välineistö), esim havainnollistamiseen2) Oma osaaminen kaipaa päivittämistä, “ryhtiä hapuiluun”3) Tarvetta kehittää teknologiatuettua opetusta, mutta ajasta on puutetta

2. TVT:n hyödyntäminen tähän mennessä Tiedonhakua, nettitehtäviä, esimerkkien katsomista, kirjoittamista, animaatioita, nettikirjoja Moodle, Geogebra, Exel, Symboliset laskimet, Kahoot, Quizlet, Sokrative, Google Aps; Otava, SanomaPro

3. Mikä työssä innostaa? Kun oppilaan innostuvat ja kiinnostuvat ja työ luistaa Kun oppilaat onnistuvat Kun opettaja innostuu, niin oppilaat innostuvat Kun passiiviset oppilaat löytävät uusia ilmaisukanavia Tarkoituksenmukaiset työtavat: yhteisöllinen joulunäytelmän kirjoittaminen pilvessä Kun käytetään monipuolisesti eri menetelmiä ja materiaaleja (oppilaat eivät innostu turhanpäiväisyyksistä)

4. Mistä oppilaat innostuvat? KONKREETTINEN TEKEMINEN TOIMINNALLISUUS SISÄLLÖNTUOTANTO JA JULKAISEMINEN

Aiemmin opi tun t iedon akt ivo int i

AIEMMAN TIEDON AKTIVOINTI: OPPIMISEN JA OPETUKSEN SUUNNITTELU

TRANSFER (benefits of learning experiences) eri konteksteissa - Retrospektiivinen ja prospektiivinen

Käsillä oleva oppimistilanne

Oppimisen ja opetuksen suunnittelu

Tulevat oppimis- ja opetuksen suunnittelutilanteet (formaalit ja informaalit)

Kokemukset, tiedot, ymmärrys, oletukset, tunteet oppimisesta ja opetuksen suunnittelusta

Oppimisen ja opetuksen suunnittelu

Knowing ”that” – toistettava tietoKnowing ”how” – sovellettava tietoKnowing ”with” – (contrasting cases) havaitseminen, vertailu, ennakoiminen (skenaario), luokittelu, olettaminen (hypoteesi), käsitteellistäminen(Bransford & Schwartz, 2001)

Kuva: karivahtolammi.com/hissipuhe

Tehtävän perehtyminenPäivän tavoite, CSCL-virike

Aiemmin opitun aktivoiminen, yhteisen ymmärryksen määrittäminen ja esityksen suunnittelu

Sanasel i tyspel i a iemman t iedon/käs i t te iden akt ivo int i in

T R A N S F E R

O P P I M I S M O T I V A AT I O

O P P I M I S K Ä S I T Y S

P E D A G O G I N E N

Y M M Ä R TÄ M I N E N

I N N O S T U M I N E N

K O G N I T I O

O P P I M I S Y M PÄ R I S T Ö

A J AT T E L U

L U O V U U S

T I E T O K Ä S I T Y S

O P E T U S S U U N N I T E L M A

K Ä S I T E

T I E T E E L L I N E N

O P P I M I S T U T K I M U S

S I T O U T U M I N E N

I L M I Ö P O H J A I N E N

V U O R O V A I K U T U S

YHTEISÖLLINEN OPPIMINEN

YHTEISÖLLINEN OPPIMINEN (Collaborative learning)

Ryhmän jäsenillä on yhteinen tavoite ja he toimivat uuden tiedon ja yhteisen ymmärryksen rakentamiseksi vuorovaikutuksessa toistensa kanssa: kysymällä, arvioimalla ideoita ja monitoroimalla toistensa työskentelyä jne.

YHTEISTOIMINNALLISUUS (Co-operativelearning)

YHTEISÖLLISYYS (collaboration)

YHTEISÖLLISYYDEN TASOT

Yhteisöllinen oppiminen siis edellyttää osallistujilta sitoutumista koordinoituun, tavoitteelliseen ja jaettuun ongelmanratkaisuun, jonka tuloksena merkitysten rakentuminen voi tapahtua (Dillenbourg, 1999; Häkkinen & Arvaja, 1999).

OPPIMINEN ON SOSIAALISTA!

People construct knowledge on basis of otherpeople’s expressions: auditive, written, pictorialand bodily.

We influence other people’s constructiveprosesses by questioning, arguing, explaining, emphasising, providing and assessing ideas and information.

Succesful collaborative learning is notspontanious phenomen, instead it requiresdesign of learning prosesses, scaffolding and richinteraction.

(Dillenbourg & Jermann, 2010; Dillenbourg, Järvelä & Fisher, 2009; Resnick, 1991)

KÄSITE ”OPPIMINEN”

Kysyminen, selittäminen,kyseenalaistaminen, neuvottelu, vihjaaminen, väittäminen, perustelu,ääneen ajattelu

Tiedon jakaminen (sharing), asiantuntijuuden jakaminenomien käsitysten arvioiminen Palautteen

antaminen,palautteen vastaanottaminen

Toisten toimintastrategioiden seuraaminen

Oman toiminnan ja ajattelunmonitorointi ja reflektointi

OPPIMISEN MEKANISMIEN TEHOKAS KÄYNNISTÄMINEN vuorovaikutuksessa toisten kanssa

Uuden näkökulman löytäminen

(Dillenbourg, 1999; Crook, 2000; Dillenbourg, 2002).

OPPIMISEN MEKANISMIEN KÄYNNISTÄMINEN verkkokeskustelussa

Laadukas, oppimista (ymmärtäminen, oivaltaminen, tiedon hyödyntäminen) edistävä verkkokeskustelu: miten osallistujat itse voivat vaikuttaa?

Verkkokeskustelun päätteeksi kukin ryhmä veti kolme johtopäätöstä siitä mikä tekee verkkokeskustelusta laadukasta:

1. Yhteisöllinen oppiminentietoisuus siitä että voi rakentaa uutta toisten ilmaisuille, yhteiset selkeät tavoitteet, yksilön omat tavoitteet, yhteinen tietopohja (2 tieteellistä artikkelia), turvalliseksi koettu ilmapiiri, avun antaminen ja saaminen, vuorovaikutuksen ja osallistumisen jatkuvuus, ryhmäytymisen merkitys ja ryhmädynamiikka

2. Minäpystyvyys ja oma kompetenssi: tietoisuus omasta kehittymisestä, kannustava palaute, mahdollisuus harjoitella taitavan oppijan strategioita, ilo, innostuminen ja motivoituminen ja omaan motivaatioon vaikuttaminen, mielipiteiden arvostus

3. MuutSisältää keskeisiä työyhteisötaitoja, riittävän haasteellinen tehtävä, kiinnostava ympäristö ja aihe, tietoisuus tuutorin läsnäolosta

Mikä vaikeaa? Tieteelliset artikkelit, erityisesti englanninkieliset / TIETEELLINEN KIRJOITTAMINEN

Yhte isö l l inen le ikk i (ColP lay )

Yhteisöllinen leikki on perusta yhteisölliselle oppimiselle.Yhteisöllistä leikkiä on harjoiteltava, analysoitava ja kehitettävä.

Roolileikit: tarjoavat riittävästi rooleja, roolien kierrätys

Neuvottelu rooleista: aktiivinen ja passiivinen osallistuminen- Parturi ja asiakas, lääkäri ja potilas, kotileikki- Barbit ja Bionicles- Kauppaleikit

Ulkoleikit: pesäpallo, kymmenen tikkua laudalla, tutkimusmatkailu

Urheilu: suunnistus, pallopelit, jalkapallo

Hyvönen, P. (2008). Teachers’ perceptions of boys’ and girls’ shared activities in the school context: Towards a theory of collaborative play. Teachers and Teaching, 14(5), 391-409.

Yhte isö l l inen le ikk i (ColP lay )

Pedagogical ThinkingPedagogical Content Knowledge (PCK)

Opettajan tehtäväOhjata, asettaa rajoja, keskustella, antaa vihjeitä, avata näkökulmia, kyseenalaistaa

Kypsä leikki (mature play)

Case study : Learning to collaborate, collaborating to learn

TaidekasvatusErityislapsetKoulu toimintakenttänäLiikuntaMotivaatioVuorovaikutusKiusaaminenSyrjäytyminenOppimisvaikeudetLuonto ja ympäristö

Valitkaa jokin tiedelehtien aiheista ja miettikää miten aihetta voidaan käsitellä yhteisöllisen leikin/leikillisyyden keinoin.

Divergenttiä, luovaa ajattelua, hulluja ideoita!

ITSESÄÄTÖINEN OPPIMINENYksin, yhdessä ja jaetusti

Itsesäätöisyyden taitoja tulisi harjoitella jo lapsuudesta alkaen.

Itsesäätelytaitoja rakennetaan vuorovaikutuksessa toisten ihmisten ja ympäristöjen kanssa.

Tietoisuus itsesäätöisyydestä sekä omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistamisesta ovat edellytyksiä oppimistaitojen löytämiselle.

Esim. Zimmermann, 2001; Winne & Perry, 2001; Volet & Järvelä, 2000; Hadwin, Järvelä & Winne, 2011

Pirkko Hyvönen

ITSESÄÄTÖISYYS: TAITAVA OPPIJA ON STRATEGINEN(Winne & Hadwin, 1999; Hadwin, Järvelä, & Miller, 2010)

Mikä tehtävä?

Mikä tavoite?

Mikä strategia?

Mitenarvioin jasäätelen?

“Pretending torturing” – Fear and horror“Se on leikisti kidutus”

Children discussed about fear and safety in eleven out of fifteen sessions. Fear appeared more of a positive than a negative feeling.Emootioiden itsesäätely: pelottava-turvallinen

Hyvönen & Kangas, 2007

Taskunderstanding

Goal-setting and

planning

Using differentstrategies

(Winne & Hadwin, 1998)

Monitoringand

Regulation: cognition, emotions,

motivation, behaviour

Itsesäätöisen oppimisen sykli

ITSESÄÄTÖISYYS OPPIMISESSA (Self-regulation)

Kuva: karivahtolammi.com/hissipuhe

ITSESÄÄTELYTAIDOT OVAT OPITTAVISSA JA OPETETTAVISSA

1. Tehtävän ymmärtäminen on osa oppimista.- Aiemman tiedon aktivointi- Aikaisemmat kokemukset- Tehtävänanto ja vaikeustaso (avoin – adaptiivinen / rutiini – suljettu)- Kykyuskomukset (self-efficacy beliefs: Schunk & Pajares, 2010) Kysy itseltäsi: Miten olen ymmärtänyt tehtävän? Miten muut ovat sen ymmärtäneet? Mitä minun pitää vielä selvittää jotta voin jatkaa?

2. Tavoitteen/tavoitteiden määrittäminen helpottaa oppimisen suunnittelua ja motivoi oppimaan. - Tehtävän tavoite ja osatavoitteet - Kriteerit- Suoritustavoite: ulkoiset vaatimukset- Oppimistavoite: oman osaamisen lisääminen ja ymmärtämisen syventäminenKysy itseltäsi: Millaisia tavoitteita asetan itselleni? Ovatko ne realistisia? Missä aikataulussa toimin? Millaisilla tavoitteilla saavutan ulkoapäin asetetut kriteerit?

ITSESÄÄTÖISYYS OPPIMISESSA (Self-regulation)

Kuva: karivahtolammi.com/hissipuhe

3. Strategioiden valinta ja käyttäminen tapahtuu suhteessa tehtävään, tavoitteisiin ja omiin taitoihin.

Kysy itseltäsi: Minkälaiset strategiat ovat tarkoituksenmukaisia tässä tehtävässä? Mitä strategioita olen käyttänyt aiemmin? Ovatko ne olleet toimivia?

4. Monitorointi ja reflektointi ovat keskeisiä oppimisen kannalta.- Mitä monitoroin?

- Toimintaa (esim. työskentely, vuorovaikutus, resurssien käyttö) - Kognitiota (esim. ymmärrys, ajattelu, muistaminen, havaitseminen, oivaltaminen,

mallintaminen, luokittelu, huomion kohdentaminen, aistien käyttö) ja - Emootioita ja motivaatiota

Kysy itseltäsi: Ymmärränkö mitä opiskelen? Toimiiko käyttämäni strategia? Pitäisikö sitä muuttaa? Mitä olen tehnyt ja mitä oppinut? Onko ymmärrykseni syventynyt? Mikä on haitannut oppimistani (tunteet, innostus, kiinnostus, motivaatio, sitoutuminen)?

REFLEKTOINTI

Tunnistatko syitä, joista onnistuminen tai epäonnistuminen johtuu? Miten käsitellä konkreettisesti onnistumiseen tai epäonnistumiseen liittyviä tekijöitä?

- Manu Kapur: Productive failure- Ruicen He (2015): Toward a constructive perception of failure: A comparison of

groups in a face-to-face collaboration case

ITSESÄÄTELYTAITOJEN VAHVISTAMINEN

Kuva: karivahtolammi.com/hissipuhe

Tarjotaan mahdollisuuksia harjoitella is-taitoja ja luodaan turvallinen ja kannustava ilmapiiri.

Kotitehtävät (Marta Darvaci, 2014): Tehtävätyyppi ratkaiseva, esim.

projektit ja luovan kirjoittamisen prosessit hyödyllisiä, niihin liittyvä arviointi kehittävää Toistavat rutiinitehtävät eivät ole hyödyllisiäHaastavat tehtävät kehittävät kykyuskomuksia ja itseluottamusta

Vertaisoppiminen (Liping Sun, 2014)Vertaisilla myönteinen vaikutus itsesäätelyyn ja tehtävän suorittamiseen: välitön vuorovaikutus ja tukiOpettajalla ei vaikutusta (?)

(Ks. Myös Perry, 1998; VandeKamp, 2000)

Tehtävän haastavuus ja strateginen oppiminen

Kun oppimistilanne on toivottu/miellyttävä:sekä heikosti että hyvin menestyvät oppilaat käyttävät samankaltaisia strategioita.

Kun oppimistilanne on haastava: heikosti menestyvät oppilaat käyttävät pintatason strategioita oppimisessa (highlighting)

- ei suunnittelua, ei tavoitteita, ei aiemman tiedon aktivointia, ei halua yrittää

hyvin menestyvät oppilaat käyttävät syvällisiä oppimisstrategioita- Aiemman tiedon aktivointi, selkeät tehtävään liittyvät tavoitteet, erilaisten strategioiden

käyttö- Connections between existing and new notes

Miten voidaan tukea itsesäätöistä ja strategista oppimista?

Malmberg, J., Järvenoja, H., & Järvelä, S. (2013). Patterns in elementary school students’ strategic actions in varying learningsituations, Instructional Science. DOI10.1007/s11251-012-9262-1

Lasten toimijuuden (efficacious agency) ymmärtäminen, ja sen tukeminen koulukontekstissa oppimistaitojen lisääminen. Teoreettinen viitekehys lasten tulevaisuudentaitojen kehittämisessä itsesäätöinen oppiminen: Efficacious agency (toimijuus) – tavoitteellisuus, strategiat, säätely,

sitoutuminen Self-efficacy beliefs (kykyuskomukset) – luottamus onnistumiseen

oppimistilanteissa Resilience (sinnikkyys) – osaamisen kehittyminen, hyvinvointi

1. Miten lapset itse ymmärtävät onnistumisen kokemuksia erilaisissa oppimistilanteissa?

2. Miten lapset tunnistavat toisten lasten onnistumista?

ONNISTUMISEN SALAPOLIISIT -KURSSILapset, 7-9 v, (N=17) osallistuivat ”salapoliisikurssille”.

Hyvönen, P., Kronqvist. E-L., Järvelä, S., Määttä, E., Mykkänen, A., & Kurki, K. (2014). Interactive and child-centred research methods for investigating efficacious agency of children. Journal of EarlyChildhood Education Research, 3(1), 82-107. http://jecer.org/interactive-and-child-centred-research-methods-for-investigating-efficacious-agency-of-children/ Pirkko Hyvönen

PLAYING ELABORATIONORIENTATION

Hyvönen, 2008

Aiempi tutkimus: onnistuminen / ilo ja sen tunnistaminen.

Hakeminen ja osallistuminen salapoliisikurssille: ohjeet ja sitoutuminen.1. Idea, tavoite, salapoliisin välineet.2. Keskustelu siitä miltä onnistuminen näyttää?3. Välineiden käytön harjoitteluApple iPod touch ja loki: kirjoittamalla tai puhumalla mm. ajankohta ja kuvaus tilanteesta (triggeri tilanteen muistamiselle).Tarinan rakentaminen

Toiminta salapoliisina

Kuvauspaikkoina olivat formaalit ja informaalitoppimisympäristöt.

Yhteensä 80 videota ja 740 kuvaa.

• Independent activities• Small-group activities• Whole-class activities- Opettaja aktiivinen ohjaaja, tukija ja palautteen antaja.

Photo elicitation interview–menetelmä: aikuinen selaili lapsen ottamia kuvia, joista lapsi itse valitsi kuvat joista halusi puhua.

Mitä tässä tapahtui, miksi otit kuvan, kuka onnistui tässä kuvassa -> mistä arvelet onnistumisen johtuneen, mitä tällainen onnistuminen edellyttää, saiko hän tässä apua?

Lapsia rohkaistiin vastaamaan mitä tahansa tulee mieleen, ei ollut vääriä/oikeita vastauksia.

Eniten kuvattiin kavereiden onnistumista (41,6 %), seuraavaksi omaa onnistumista (28,1%)

Miksi otit tämän kuvan?No, kun meillä oli matikantunti ja ystäväni osasi laskea yhden tosi vaikean summan ihan itse.Mitä arvelet, miksi hän onnistui laskemaan sen?Koska hän tykkää matikasta ja näyttää iloiselta kuvassa. Katso, hän hymyilee! Ja hän sai sen tehdyksi loppuun.

Onnistumisen indikaattoreita itsenäisissä tilanteissa: saattaa tehtävän loppuun, luottaa itseensä ja pitää tehtävästä.

Yhdessä onnistuminen: vahvat sosiaaliset suhteet

Kokoluokkatilanteissa: avustettuna onnistuminen

TULOKSIA

Tuloksena yhdeksän onnistumiseen vaikuttavaa tekijää: ajattelu ja myönteiset tunteet (27.9%), suoriutuminen (18,4 %), toiminta (suunnittelu, tavoitteet, harjoittelu jne) (14 %), taidot (13,4%), palaute ja tuki – yleensä opettajalta (10,6%) ,

Vähäinen merkitys: henkilökohtaiset ominaisuudet (kuten sinnikkyys, luovuus, rehellisyys), tehtäviin liittyvät tekijät (voittaminen, korkeat pisteet), aiemmat oppimiskokemukset ja sosiaaliset taidot.

Lapset voivat kokea onnistumista useissa eri koulutilanteissa. Tehtävän suorittaminen ja positiiviset tunteet opettajan tuki ja yhteisöllinen työskentely ovat keskeisimpiä onnistumisen elementtejä.

Ainley, 2006; Järvelä & Renninger, 2014; Renninger & Bachrach, 2015; Renninger & Hidi, 2011

INTEREST

MOTIVATION

(dis)(re)ENGAGEMENT

Triggers

KIINNOSTU, INNOSTU, MOTIVOIDU, SITOUDU

Ainley, 2006; Järvelä & Renninger, 2014; Renninger & Bachrach, 2015; Renninger & Hidi, 2011

Kiinnostus kehittyy suhteessa ympäristöön ja toisiin ihmisiin, ja se on muokkautuva ja vaihteleva.

Virike (triggeri) saa aikaan kognitiivisen tai affektiivisen reaktion, saa innostumaan,

kiinnostumaan ja sitoutumaan (Koukuttaa) on motivaatiotekijä yksilöllinen ja tilannekohtainen voi olla objekti, tapahtuma, henkilö, tunnekokemus (negatiiviset/positiiviset),

huumori, tehtävä tai idea, vuorovaikutustilanne, ongelma, uusi näkökulma; uutuusarvo, haastavuus/vaikeus, kognitiivinen konflikti (teknologia, hands-on, yhteisöllinen työskentely, pelillistäminen)

Virikkeillä on vaikutusta oppijan tekemiin valintoihin ja käytökseen

KIINNOSTUKSEN HERÄÄMINEN JA SEN TUKEMINEN

Ainley, 2006; Järvelä & Renninger, 2014; Renninger & Bachrach, 2015; Renninger & Hidi, 2011

Miten suunnitellaan opetusta, jossa on omalle oppilasryhmälle toimivia virikkeitä?

Sopiva vaikeusaste

Tiedonhalun tyydyttäminen

Mahdollisuuksia iloon, leikkiin, luovuuteen ja ongelmanratkaisuun

Kiinnostavat tehtävät ja projektit (toistavat rutiininomaiset tehtävät ovat tylsiä)

Kilpailu? Oman suorituksen/ymmärryksen parantaminen.

Pakko vai intohimo?

Kiinnostuksen kasvaessa minäpystyvyyden tunne lisääntyy, tavoitteenasettelu ja itsesäätöisyys kehittyvät.

KIINNOSTUKSEN HERÄÄMINEN JA SEN TUKEMINEN