31.8.2016
Kirkonkylän ja Lusin esiopetuksen vuosisuunnitelma
HEINOLAN KAUPUNKI 27.4.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄ
1.Yleistä
Kettukallion päiväkoti
Kettukalliontie 1
18300 HEINOLAN KK
Kirkonkylän koululla toimiva esiopetusryhmä
Tähtirinne Kirkonkylän koulun yhteydessä toimiva esiopetusryhmä. Koulu sijaitsee rauhallisella
paikalla lähellä palveluja.
Teemme tiivistä yhteistyötä koulun kanssa alkuluokkatoiminnan muodossa. Toimintamme pe-
rustuu uuteen toiminnalliseen esiopetussuunnitelmaan, jota toteutamme liikkuen, leikkien ja
oppien, loistavia liikuntamahdollisuuksia hyödyntäen.
Olemme huomioineet liikunnallisuuden myös sisätoiminnoissa. Liikuntahalli, luistelukenttä ja
pururata ovat lähellä. Hiihtolatu kulkee vieressä. Jalkapallo- ja urheilukentät ovat päivittäin
käytössä. Luonto on lähellä, joten metsäretket ja luonnossa liikkuminen kuuluvat esikoululais-
ten arkeen.
Lusissa toimiva Satulinnan ryhmä
Satulinna on pieni kodinomainen ryhmä, joka sijaitsee Lusin koulun pihapiirissä. Ympäristössä
on upeat liikuntamahdollisuudet ja idyllinen maalaismaisema. Satulinnassa on 1-8 –vuotiaita
lapsia. Toiminnassa huomioimme sekä päiväkoti-ikäiset lapset, esikoululaiset että aamu- ja ilta-
päivätoiminnassa olevat koululaiset.
Eskareilla ja 1-2-luokkalaisilla on yhteisiä alkuluokka-tunteja, joissa pääosassa ovat toiminnalli-
nen oppiminen sekä oppilaan kasvun tukeminen pienryhmissä. Toiminnan tavoitteena on sosi-
aalisten ja yhteistyötaitojen kehittyminen, vastuuseen kasvaminen, vertaisoppiminen sekä
koulun aloituksen kynnyksen madaltuminen.
Teemme yhteistyötä koulun kanssa myös yhteisten tuokioiden ja tapahtumien muodossa.
Kylän ikäihmisiä tapaamme Kyllikki-toiminnan muodossa.
Päiväkodin johtaja
Päivi Mikkonen
p. 044 797 8620
Varajohtaja
Heidi Lantela
p. 044 496 4205
Kirkonkylän esiopetus ja henkilökunta 2016-2017
p. 044 797 8537 ja 044 797 7004
Koulukuja 1
18300 HEINOLA KK
Lastentarhanopettaja Taina Kokko
Lastentarhanopettaja Jaana Sassi-Kettunen
Lastenhoitaja Maarit Grén
Päivähoitaja Kaija Helojoki
Lusin esiopetus ja henkilökunta 2016-2017
p. 044 797 8526
Lusinraitti 2
Lastentarhanopettaja Liisa Kari
Varhaiskasvatuksen erityisopettaja
Nina Lehtinen
p. 044 797 6860
2. Toimintaa ohjaavat arvot
Heinolan kaupungin arvot:
Yhteisöllisyys
Rohkeus
Avoimuus
Tuloksellisuus
Välittäminen
Varhaiskasvatuksen arvot:
Lapsuuden kunnioittaminen, lapsen arvostus
Yhdessä eläminen
Turvallisuus
Oikeudenmukaisuus
Asiakaslähtöisyys
Ekologisuus
3. Oman yksikön toiminta
Kettukallion esiopetuksena toimintaa ohjaavat arvot:
Kettukallion päiväkodin toiminta-ajatus: Pienet ja vähän isommat, perheet, päivähoito ja esi-
koulu, hoivaten ja hellien, yhdessä kasvaen. Iloisessa seurassa eläen, kehittyen ja oppien.
Painotukset ja erityispiirteet, työtavat:
- Heinolan kaupungin esiopetuksessa on valittu 2016 – 2018 painopistealueiksi:
Ajattelu
Itsesäätely
Liikunta
TVT-taidot ja oppimisympäristö
Kettukallion esiopetuksen toiminta:
Alkuluokkatoiminta, esioppilaat ja ensimmäinen vuosiluokan oppilaat on jaettu pienryhmiin,
joissa toimitaan paikallisen alkuluokan opetussuunnitelman mukaisesti. Lusin alkuluokassa on
mukana myös toisen vuosiluokan oppilaat.
Esiopetus vuorohoidossa:
Esiopetuksen järjestelyistä sovitaan huoltajien kanssa erikseen.
Toimimme näin: Arviointi:
Alkuluokka Kyselyt vanhemmilta ja lapsilta
4. Lukuvuoden toiminta:
Esiopetusvuoden työ- ja loma-ajat lukuvuonna 2016-2017
syyslukukausi 16.8.-22.12.2016
syysloma 24-30.10.2016
ma 5.12.2016 on lomapäivä
itsenäisyyspäivä 6.12.2016 on lomapäivä
joululoma 23.12.2016-1.1.2017
kevätlukukausi 2.1.-31.5.2017
talviloma 27.2.-5.3.2017
pääsiäinen 14.-17.4.2017
Päivittäinen esiopetusaika klo 9-13 ja päiväohjelma:
Maksutonta esiopetusta järjestetään kaksikymmentä (20) tuntia viikossa. Kirkonkylän alku-
luokka kymmenen (10) tuntia viikossa, Lusin alkuluokka n. kymmenen (10) tuntia viikossa.
Kirkonkylän esiopetuksen viikko-ohjelma:
Lusin esiopetuksen päiväohjelma:
klo 8.55 alkuopetus ”avaintunti”
9.40 -10.15 ”pitkä välkkä” / välkkäritoimintaa
10.15 -10.45 projektityöskentely jatkuu alkuluokissa tai itseilmaisua
10.45 - 11.15 yhteinen ruokailu
11.15 - 12.30 kielelliset ja matemaattiset harjoitukset, pelit, tabletit, leikit..
12.30 - 13.00 ulkoilu
Maanantaisin musiikkia, draamaa ja perjantaisin avaintunnilla liikuntaa.
klo maanantai tiistai keskiviikko torstai perjantai
9.00
-
9.45
ulkoilua
ulkoilua
ulkoilua
ulkoilu
toiminnallinen
tunti / ulkoilu
10.00
-
12.00
alkuopetus
ruokailu klo 11.30
alkuopetus
ruokailu klo 11.30
alkuopetus
ruokailu klo 11.30
alkuopetus
ruokailu klo 11.30
alkuopetus
liikuntaa sisällä tai
ulkona
ruokailu klo 11.30
12.00
-
13.00
kalenteri
Matematiikka / äi-
dinkieli
kalenteri
Matematiikka / äi-dinkieli
kalenteri
Musiikki
kalenteri
toiminnallinen tunti
mm. draamaa, ryt-miikka,
kalenteri
toiminnallinen tunti / leikki
Arviointi toimintakauden aikana:
- lapsen itsearviointi kaksi kertaa vuodessa, ryhmän ja aikuisen jatkuvaa havainnointia ja arvi-
ointia lukuvuoden aikana
Poissaolojen ilmoittaminen
- lapsen poissaoloista tulee huoltajan ilmoittaa esiopetusryhmän henkilökunnalle joko soitta-
malla,
sähköpostilla tai viestillä. Yli kahden viikon poissaoloista tulee ilmoittaa päiväkodin johtajalle.
Yksikön pihasäännöt (koulujen yhteydessä toimivat)
Kirkonkylän esiopetus:
Esikoululaisten piharajat: monitoimikentän jälkeen ensimmäinen valopylväs oikealla ja
takana – tie vasemmalla – koulun keittiö/huoltotie edessä. Leikkiminen rinteessä ja
juurakoissa sekä aidoilla istuminen ja niillä kävely on kielletty.
ulos aikuisen kanssa
pysytään pihalla vanhempien hakiessa lapsia
Pihalla saat muun muassa:
leikkiä
pelata
juosta
keinua edestakaisin, mutta pyöriminen ja hyppääminen kielletty. Lautakeinut käyttö-
kiellossa
käyttää kiipeilytelineitä: verkossa pidettävä kiinni molemmilla käsillä ja max. 4 lasta
rekkitanko: käytettävissä niille, jotka siihen yltävät, max. 2 lasta
liukumäki: lasten kanssa sovitaan, mistä liu’utaan alas ja mistä kävellään ylös
käyttää leikki- ja liikuntavälineitä
ja muuta mukavaa puuhaa yhteisten sääntöjen mukaisesti
Pelisäännöt välineiden käyttöoikeuteen:
kaikki välineet tuodaan takaisin ulkoilun lopussa
se, joka välineen ulos vie, on vastuussa sen palautuksesta
mikäli vahinko tapahtuu, ja väline rikkoutuu, on siitä ilmoitettava heti esikoulun opet-
tajalle
jokainen esikoululainen sopii, miten jaetaan välineitä kaikkien käyttöhalukkaiden kes-
ken
Lusin esiopetus:
o Ulkoillaan välituntialueella (pururata, Satulinnan parkkialue, tie rivitalon edessä ja tennis-
o kenttä rajoina)
o Eskarit voivat leikkiä myös lähimetsässä aikuisen valvonnassa.
o Pihalla jokainen saa leikkiä, pelata ja rakennella rauhassa.
o Yhteistä tai henkilökohtaista omaisuutta ei saa vahingoittaa.
o Välituntivälineitä löytyy koulun eteisestä ja ne myös palautetaan sinne välitunnin lopussa.
o Reput säilytetään taksikatoksessa.
o Koulun piha-alueella noudatetaan siisteyttä.
o Huomioi leikkien lomassa piha-alueen huolto- ja taksiliikenne.
o Pyörät säilytetään koulupäivän aikana pyöräkatoksessa.
o Isoilla kivillä saa kiipeillä ”kesäkelien” aikaan.
Kettukallio organisaationa
Kettukallion päiväkoti toimii useassa eri pisteessä. Päiväkodin päätalossa, os. Kettukalliontie 1,
on kolme lapsiryhmää, joissa kaikissa on 1-5 -vuotiaita lapsia.
Päätalossa on päiväkodin johtajan työpiste.
Kirkonkylän koululla (os. Koulukuja 1) on esiopetusryhmä Tähtirinne.
Lusissa (os. Lusinraitti 2) toimii 1-8 -vuotiaiden päiväkotiryhmä Satulinna.
Satulinnassa järjestetään myös esiopetusikäisten lasten päivähoito sekä Lusin alueen koululaisten
aamu- ja iltapäivähoito.
Alueella toimii yksi kotiperhepäivähoitaja.
Lukukausisuunnitelma
Esiopetuksessa tehdään lukukausi-, kuukausi- ja viikkosuunnitelmat kirjallisesti yhdessä
alkuopetuksen kanssa. Lukuvuosisuunnitelma valmistuu uuden toimintakauden alussa.
5. Toimintayksikön tavoitteet ja erillissuunnitelmat
Toiminnan päätavoitteet:
Kirkonkylän ja Lusin esiopetuksessa lapsi kokee oppimisen ja oivaltamisen iloa toiminnan
kautta. Lapsi on aktiivinen osallistuja ja oppia.
Toiminta Näin me toimimme Arviointi
Perustoiminnot:
ruokailu
lepo
pukeutuminen
ulkoilu
wc-toiminnot
siirtymät
Kannustamme lapsia omatoimisuuteen ja itseohjautuvuuteen arjen perustoi-minnoissa
Osallisuus:
aloituskäytännöt
tiedonvaihto
yhteistyömuodot
lasten ja vanhempien toiveet
- Esiops-kaavakkeesta lasten ja vanhem-pien osiot täytetään syksyllä. - vanhempainillat - vanhempaintoimikunta/vanhempien ideointi - dialogi
Juhlat ja retket:
arjen ja juhlan erotta-minen
juhlaperinteet
- Suomi 100 vuotta -teeman valmistelua - toteutamme kalenterivuoden juhlia perinteitä mukaillen
Toiminnan erityiset tavoitteet ja kehittämiskohteet (kts liitteet)
Henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin kehittäminen
Tiimisopimukset:
Kuvataan, miten yksikössä toimitaan ja miten vastuut jakaantuu alkuluokassa. Liitteenä yksikön
käyttämä tiimisopimuspohja.
Työhyvinvointisuunnitelma
Koulutussuunnitelma
Caf-arvioinnista nousseet kehittämiskohteet
Caf-laadunarvioinnin pohjalta sovitut kehittämiskohteet kaudelle 2016-2017
1. Vanhempien ja lasten osallistaminen
2. Vasu-keskustelujen kehittäminen
Toiminnan erillissuunnitelmat : (kts. liitteet)
- Kiusaamisen ehkäisy-suunnitelma
- Turvallisuussuunnitelma: Palo- ja pelastus- kriisi- ja lääkehoitosuunnitelma
- Liikennekasvatus ( liite 1)
- Esiopetuksen matematiikan vuosikello ( liite 2)
- Siirtymä esiopetuksesta perusopetukseen ( liite 3)
- Liikunnan vuosikello ( liite 4)
6. Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki
Kolmiportainen tuki
Kolmiportaisen tuen asiakirjat löytyvät sähköisinä Wilmasta. Kaikki lapsen tietoihin liitetyt alku-
peräiset paperit säilytetään lukollisessa kaapissa ja arkistoidaan esiopetusvuoden jälkeen päi-
väkodin arkistoon. Halutessaan huoltajat saavat niistä kopion. Asiakirjat siirtyvät Wilmasta
koululle sähköisinä. Tuen tarpeita ja tavoitteita tarkistetaan esiopetusvuoden aikana esim. 3-4
kuukauden kuluttua ja arvioidaan uudestaan huhti-toukokuussa.
1.Yleinen tuki
Oppimisympäristön muokkaus tarpeiden mukaiseksi, toiminta pienryhmissä, henkilökohtainen
ohjaus, tarvittavat apuvälineet, veo:n konsultointi, pedagogiset keskustelut henkilökunnan ja
huoltajien kanssa Yleinen tuki on usein lyhytkestoisempaa ja kevyempää. Tuki järjestetään
osana ryhmän toimintaa tai pienryhmänä. Esim. R-kerhot, alkuopetuksen lyhytkestoiset pien-
ryhmät esim. lukemisen ja kirjoittamisen ja matemaattisten valmiuksien ja tunnetaitojen vah-
vistamiseksi. Vuoden aikana arvioidaan kaikkien lasten tuentarpeita ja tavoitteita yhdessä eri-
tyisopettajien, ryhmän työntekijöiden ja huoltajien kanssa.
2.Tehostettu tuki
Kun yleinen tuki ei riitä ja tuen tarve osoittautuu säännöllisemmäksi ja pidempi aikaisemmaksi,
tehdään tehostetun tuen päätös. Alkuluokkatoiminnassa yhteistyötä tehdään varhaiskasvatuk-
sen erityisopettajan ja koulun erityisopettajan kanssa. Tehostettu tuki voidaan toteuttaa osana
alkuluokan pienryhmiä tai yksilöllisemmin pienemmissä ryhmissä ja kahden kesken. Alkuluokan
pienryhmää voi ohjata esiopetuksen henkilökunta, VEO tai koulun erityisopettaja.
3. Erityinen tuki
Kun tehostettu tuki ei riitä, vanhemmat hakevat siirtoa erityiseen tukeen. Varhaiskasvatuksen
erityisopettaja tapaa säännöllisesti erityisessä tuessa olevia lapsia ja tekee tiivistä yhteistyötä
esiopetusryhmän kanssa koko vuoden.
Oppilashuolto
Kirkonkylän alueen ja Lusin yksikkökohtainen oppilashuolto kokoontuu syksyllä, keväällä ja tar-
vittaessa useammin. Koollekutsujana toimii Päivi Mikkonen.
Ohjauksellinen- ja muu tuki
Veo:n toiminta
VEO käy ryhmissä havainnoimassa ja arvioimassa yksilöllisiä tuen tarpeita ja tukitoimia. VEO
osallistuu tarpeen mukaan keskusteluihin. Hän osallistuu viikoittain esiopetusryhmien arkeen
ja vie sinne tarvittavia erityispedagogisia toimintatapoja. Hän antaa osa-aikaista erityisope-
tusta yksilö-, pienryhmä- tai samanaikaisopetuksena. Hän laatii yhdessä esiopettajan ja huol-
tajien kanssa tarvittavat asiakirjat ja kirjaa ne Wilman sähköiseen arkistoon.
Arviointi
Toteutumista ja vaikuttavuutta arvioidaan vähintään syys- ja kevätlukukausien päättyessä.
Suomi toisena kielenä
Suomen kielen omaksumista tuetaan suunnitelmallisesti jokaisessa esiopetusryhmässä tai S2-
pienryhmässä. Pienryhmää voi vetää esiopetuksen työntekijä tai erityisopettaja.
Kaksikielisyyssuunnitelma tehdään yhdessä vanhempien kanssa ja se liitetään osaksi esiopetus-
suunnitelmaa. Suunnitelma tehdään, kun lapsi on ollut Suomessa vähintään puoli vuotta. Se
sisältää suunnitelman suomi toisena kielenä opetuksesta (S2) ja oman äidinkielen tukemisesta.
Seuranta, havainnointi esiopetuksen aikana. Arvioinnin tukena käytetään Kita- tai Lauran
päivä- kartoitusmateriaalia.
Yksikön itsearvioinnin menetelmät ja aikataulu
tiimiarvioinnit syksyllä ja keväällä
Caf-arviointi tarkistetaan vuosittain
esiopetuksen maakunnallinen arviointikysely vanhemmille joka toinen vuosi
keväällä lapsen itsearviointi-haastattelu koko esiopetusvuodesta
7. Opetus- opetusjärjestelyt
Esiopetus on luonteeltaan eheytettyä opetusta, joka muodostuu eri laajuisista oppimiskokonai-
suuksista. Lasten kiinnostuksen kohteet ovat suunnittelun lähtökohtina.
Laaja-alainen oppiminen
Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa
kokonaisuutta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä ta-
valla. Laaja-alaisen osaamisen kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu läpi elämän.
Laaja-alaisen osaamisen kehittämisen tehtävä otetaan huomioon kaikessa esiopetuksen toiminnassa.
Sen toteutuminen edellyttää suunnitelmallista työskentelyä ja tavoitteiden toteutumisen arviointia sekä esi- ja perus-
opetuksen yhteistyötä.
Laaja-alainen oppiminen käsittää esiopetuksessa samat osa-alueet kuin perusopetuksessa lukuun otta-matta työelämätaidot ja yrittäjyys osiota.
Oppimiskäsitys – laaja-alainen osaaminen
Oppimisprosessin vaiheet – oppimaan oppimisen taidot
Paikalliset laaja-alaiset oppimisen painopisteet: Ajattelu, itsesäätely, liikunta, TVT-taidot ja – ympäristö
(kts. Heinolan kaupungin esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2016)
Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi
1 -3 lasten kanssa yhdessä suunniteltua projektiteemaa.
Teema: Näin toimimme: Näin seuraamme ja ar-vioimme:
Syksyllä 2016 lapsilta esiin nouseva teema
Lapsen kiinnostuksen kohteita
Suomi 100 vuotta Koko kaupungin yhteinen pro-jekti mm. draamalliset työta-vat (projektin luomista ja do-kumentointia yhteistyössä al-kuluokan kanssa).
Monialaiset oppimiskokonaisuudet ja oppimisympäristö
Tilat, laitteet ja kalusteet
Kirkonkylän esiopetus: Alku- ja musiikkiluokat, Aulis, kirjasto, liikuntahalli, urheilukenttä,
lähimetsä mm. pururata
Lusin esiopetus: luokkahuoneet, kerhohuone, kirjasto, musiikki- ja puutyöluokka, liikunta-
sali, lähimetsä ja lähiliikuntapaikat.
Opetusmateriaali ja opetusvälineet
Huiskeen esiopetusmateriaali
Essin ja Ossin esiopetusmateriaali
Raparperin alla esiopetusmateriaali
Ekapeli
Varga- Nemėnyi menetelmällä
Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö
Lasten käytössä kuusi (6) tablettia
Aikuisten käytössä yksi (1) tabletti ja MacBook
Dokumenttikamera
Lapsiryhmän tavoitteet:
Toimintaympäristö tukee lapsen oppimisprosessia: toimintavälineiden käyttöä ohjataan ja niillä on omat
paikkansa tilassa, jotta lapsen on helppo ottaa, työskennellä ja palauttaa itseohjautuvasti.
Ilmaisun monet muodot
Näin me toimimme
Tällä tavoin luomme ta-voitteita tukevan oppi-misympäristön
Arviointi
Musiikillinen toi-
minta
Käsityöt
Kuvallinen ajat-
telu ja ilmaisu
Suullinen ja kehollinen ilmaisu
- musiikkia kaikessa toiminnassa - vuodenajan mukaiset laulut, juhla- ja perinnelaulut - tanssit ja rytmisoittimiin tutus-tuminen - Suomi 100 –vuotta projekti - alkuluokan kädentaidot - pitempikestoinen käsityö, jonka lapset suunnittelevat ja toteuttavat itse - eri tekniikoiden harjoittelu - draama ja sadutus, luettu kirjallisuus
- koulun tilat
Kielen rikas maailma
Arviointi:
Minä ja meidän yhtei-sömme
Näin me toimimme Tällä tavoin luomme tavoitteita tukevan oppimisympäristön
Arviointi
Historian näkö-
kulma Yhteiskunnallinen
pohdinta
Eettinen kasvatus Katsomuskasva-
tus yhteisen tu-tustumisen koh-teena
Tutustutaan Suomen ja Heino-lan historiaan - esim. vierailu Kivalterin taloon - rohkaistaan lapsia kysymään ja pohtimaan Suomi-aihetta - vanhusten vierailu/sota-ajan kertomukset ja entisajan elämä - tarinat vanhoista esineistä ja niiden esittely - Friends-ohjelma - tunnetaitoharjoitukset yms. - huomioidaan arjen tilanteissa eri uskonnot ja katsomukset
aamu- tai päiväpiiri ja arjen tilanteissa yhteistyö srk:n kanssa
Tutkin ja toimin ympäristössäni
Näin me toimimme
Tällä tavoin luomme tavoit-teita tukevan oppimisym-päristön
Arviointi
Matemaattiset tai-dot
Ympäristökasvatus
Teknologiakasva-tus
- matematiikan vuosikellon mu-kaan (liite 2) - minä ja muut, perheeni koti, ystävät, hyvät tavat - lähiympäristö - Suomi 100 v. ja muut maat - avaruus ja aika - luonto - kestävä kehitys - median mahdollisuudet tiedon hankinnassa ja -siirrossa
Kasvan ja kehityn
Näin me toimimme
Tällä tavoin luomme ta-voitteita tukevan oppi-misympäristön
Arviointi
Liikunta
Ruokailu
Kuluttajuus
Terveys
Turvallisuus
- tasapaino-, liikkumis- ja väli-neen käsittelytaitojen harjoitte-lua monipuolisen liikunnan avulla ( liikunnan vuosikello liite 4)
- hienomotorisia harjoituksia. - hyvät tavat ja tapakulttuuri - kestävä kehitys - lapsi oppii ymmärtämään suhteensa kuluttamiseen (ympäristö yms.) - arjen perustoiminnot, itsesäätely, hygienia, liikunta ja lepo
” Ilo kasvaa liikkuen” - Sapere - keskustelut, lajittelu
- turvallisuussuunnitelma
- fyysisten- ja psyykkisten vaara-tilanteiden tunnistaminen ar-jessa - tuetaan lasten turvallisuuden tunnetta - liikennekasvatus - lupalomake lapsen yksin kulke-misesta esiopetukseen
- kiusaamisen ehkäisysuunni-telma - tunnistetaan tieto- ja viestintä- teknologian vaarat - liikennekasvatuksen vuosikello (liite 1)
8. Yhteistyö (Liite 3)
Kodin ja esiopetuksen yhteistyö
- keskustelut ja tiedonsiirto/ Wilma, sähköposti, puhelut, ilmoitustaulu.
- lapsen esiopetussuunnitelman laadinta syksyllä ja arviointi keväällä
- vanhempainillat ym. tapahtumat, juhlat.
- huoltajien toiveita ja odotuksia esiopetukseen liittyen kysytään
- vanhempien osallistaminen mm. vanhempaintoimikunta, vanhempien kirjoittama tarina lap-
sen omasta historiasta (elinvuosista), jonka luemme lapsen syntymäpäivänä piirissä.
Koulun kanssa tehtävä yhteistyö
- Alkuopetus, päivittäinen yhteistyö koulun kanssa
- siirtopalaverit
Muut yhteistyötahot
- päiväkodit, VEO, seurakunta, neuvola, PHKS, psykologi, terapeutit, kirjasto, liikuntapalvelut,
ruoka- ja siivouspalvelut, huolto- ja kunnossapito…
9. Lasten osallisuus
- Lapset osallistetaan mm. lasten kokouksissa, joissa he suunnittelevat toimintaa esim. juhlia,
lelupäivän merkitystä yhteiseen toimintaan ja yleensäkin arkisista asioista jne. Lapset arvioivat
jokaisen lastenkokouksen alussa, miten toiminta on toteutunut päätösten jälkeen. Kuunnellen,
keskustellen ja käsitekartan avulla.
OSALLISUUS
- lapsi on aktiivinen
suunnittelija, toteuttaja ja
arvioija
Vuorovaikutus
-pohdintaa
- ihmettelyä
- keskustelua
Toiminnallisuus
- aktiivisuus
- oma-aloitteisuus
Oivaltaminen
- kokeileminen
- tutkiminen
Itsetunnon
kehittyminen
- elämykset
- itse tekeminen
Tavoitteellisuus
- itsearviointi
- yhdessä arviointi
Leikkien oppiminen
- omatoimisesti ja ohjatusti
Oppimisympäristö
- riittävästi leikkiin ja oppimiseen liittyvää materiaalia
tieto– ja viestintävälineet
Sosiaalisuus
-ryhmässätoimimisen
taidot
Itsearviointi
Arviointipohjana käytämme esiops:n havainnointiosiota ja lapsen itsearvointi -kyselyllä ja/tai
piirtäen ja keskustellen ja haastatellen. Lukuvuoden päätteeksi lapsille annetaan osallistumis-
todistus.
LIITTEET:
Henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin kehittäminen
Tiimisopimukset:
Kuvataan, miten yksikössä toimitaan ja miten vastuut jakaantuu alkuluokassa.
Liitteenä yksikön käyttämä tiimisopimuspohja.
Työhyvinvointisuunnitelma
Koulutussuunnitelma
Kiusaamisen ehkäisy-suunnitelma
Turvallisuussuunnitelma: Palo- ja pelastus- kriisi- ja lääkehoitosuunnitelma