KIELTENOPETUKSESTA
KIELIKASVATUKSEEN
OPS/LP2016
koulujen kansainvälistyminen
kotikansainvälisyys
opetusneuvokset
Terhi Seinä
Ingelisa Wikholm
Paula Mattila
KIPPO (kielten asiantuntijat
Opetushallituksessa)
Terhi
Seinä
Ingelisa
Wikholm Kristiina
Ikonen Anu
Halvari
Anna-
Kaisa
Mustaparta
Paula
Mattila
OPS- työn lähtökohtia
• toimintaympäristön muutos
• nykytilan analyysi
• tutkimuksen, arviointien ja kehittämistyön tulokset
• kansainväliset aineistot
• työtä ohjaavat kansalliset linjaukset tietoperustaisuus
tulevaisuussuuntautuneisuus
Kansallisia linjauksia ovat
• perusopetuslaki ja –asetus
• valtioneuvoston asetus 422/2012
• hallitusohjelma ja KESU normiperustaisuus
4§ Sivistyksen, tasa-arvoisuuden ja elinikäisen
oppimisen edistäminen
• Opetuksen järjestämistä ohjaavat periaatteet • kasvatuksessa, opetuksessa ja ohjauksessa sekä
kaikessa koulun toiminnassa tulee aktiivisesti vahvistaa
koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta
• kasvatus ja opetus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja
huoltajien kanssa
• kasvatus ja opetus tulee järjestää siten, että se edistää
oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä
• opetuksessa on otettava huomioon erityisesti
sukupuolten väliset kasvun ja kehityksen erot
• opetuksessa vahvistetaan edellytyksiä jatko-opintoihin
ja halua koko elämän kestävään oppimiseen
Yleissivistävä koulutus uudistuu:
opetussuunnitelmatyö 2012–2017
2012 2013 2014 2015 2016 2017
Esi-, perus- ja lisä-
opetuksen opsin perusteet
Lukion opsin
perusteet
Aikuisten perusopetuksen
perusteet ja aikuisten
lukiokoulutuksen perusteet
Taiteen
perusopetuksen
perusteet
Paikallinen ops
Paikallinen ops
Paikalli
-nen
ops
Paikalliset
opsit
Lukioon
valmistava Paikallinen
ops
http://www.oph.fi/ops2016
• etusivun
uutiset
• tavoitteet
• aikataulu
• työryhmät
• paikallisen
työn tuki
• luonnokset
• blogi
19.11.2012 julkaistut tekstiluonnokset
Sisällysluettelo
Luku 1: Opetussuunnitelmasta koulutyöhön
Luku 2: Perusopetus yleissivistyksen perustana Opetusta ohjaavat velvoitteet
Opetuksen arvoperusta
Oppimiskäsitys
Luku 3: Perusopetuksen tehtävä ja tavoitteet
Tehtävä
Tavoitteet
Tulevaisuudessa tarvittava laaja-alainen osaaminen
Luku 4: Oppimisen edistäminen
Oppimisympäristöt
Työtavat
Yhteistyö
Luku 5: Kasvua ja oppimista tukeva toimintakulttuuri
POIMINTOJA PERUSTELUONNOKSISTA
1. Laaja-alaisia luku- ja kirjoitustaitoja edistävä,
kieli- ja kulttuuritietoinen koulu
2. Tulevaisuuden edellyttämä laaja-alainen osaaminen
MONILUKUTAITO
3. Kasvua ja oppimista tukeva toimintakulttuuri
KULTTUURINEN MONIMUOTOISUUS ja KIELITIETOISUUS
4. OPPIMISEN ILO !
Nykynäkemyksen mukaan jokainen opettaja on kielen
opettaja, jolloin äidinkielen monipuolista taitoa ei voida
oppia pelkästään äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla
Monilukutaito on parempi termi vastaamaan
englanninkielistä literacy -sanaa kuin tekstitaidot.
Monilukutaitoon kuuluu erilaisten, eri oppiaineille
ominaisten kielenkäyttötapojen ja -taitojen oppiminen.
Kaikissa aineissa on kyse kielestä ja tavoista käyttää sitä
aineelle ominaisella tavalla. Tätä monilukutaitoa
opitaan ao. aineen yhteydessä, ei erillään siitä.
Aineelle ominaisten tekstilajien lukeminen,
ymmärtäminen, tulkitseminen ja tuottaminen on osa
aineen opetusta.
Vieraat kielet, toinen kotimainen kieli ja
saame vieraana kielenä -työryhmän
tehtävä
Vieraiden kielten työryhmä laatii ehdotuksen vuosiluokkien
1−9 vieraiden kielten, toisen kotimaisen kielen ja saame
vieraana kielenä -opetuksen osuudeksi ja siihen liittyväksi
tukiaineistoksi.
Ehdotus jäsennetään vuosiluokkien 1−2, 3−6 sekä 7−9
muodostamiin kokonaisuuksiin.
Työryhmä ottaa työssään huomioon eheyttävän
kielikasvatuksen näkökulman ja toimii sen vahvistamiseksi
yhteistyössä muiden kieliaineiden työryhmien kanssa.
Ryhmä valmistelee ehdotuksen siitä, miten vieraiden kielten,
toisen kotimaisen kielen ja saame vieraana kielenä –
opetuksen tavoitteet, sisällöt ja pedagogiset käytänteet voivat
ilmetä esiopetuksessa.
Puheenjohtaja: opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta
Jäsenet:
rehtori Jari Aarnio, Tampereen yliopiston normaalikoulu
lehtori Anne Ainoa, Viikin normaalikoulu, Helsinki
timlärare i huvudtjänst Sonja Biese, Gymnasiet Lärkan, Helsingfors stad
opetusneuvos Anu Halvari, Opetushallitus
opetusneuvos Kristiina Ikonen, Opetushallitus
professori Heini-Marja Järvinen, Helsingin yliopisto
projektisuunnittelija Annamari Kajasto, Helsingin opetusvirasto
professori Ritva Kantelinen, Itä-Suomen yliopisto
lehtori Sanna Karppanen, Lauttasaaren yhteiskoulu, Helsinki
lehtori Irene Kilpi, Tampereen yliopisto, Kasvatustieteen yksikkö
lehtori Terhi Lahdenpohja, Nummenkylän koulu, Hämeenlinna
espanjan opettaja Carmen Lehtonen, Kartanonkosken koulu, Vantaa
opetusneuvos Paula Mattila, Opetushallitus
luokanopettaja Pia Näsman-Hao, Meilahden ala- ja yläaste, Helsinki
professor Michaela Pörn, Åbo akademi, Vasa
ohjaava opettaja Eija Ruohomäki, Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut
lehtori Olli-Pekka Salo, Jyväskylän normaalikoulu
lehtori Tiina Salomaa, Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu
opetusneuvos Terhi Seinä, Opetushallitus
lehtori Virpi Seppälä-Pekkanen, Helsingin normaalilyseo
opetusneuvos Ingelisa Wikholm, Opetushallitus
MUUT KIELTEN OPS-RYHMÄT
äidinkieli ja kirjallisuus suomi/ruotsi
muut äidinkielet
suomi ja ruotsi toisena kielenä
maahanmuuttajien oma äidinkieli
suomi toisena kotimaisena kielenä
16
Vieraskielinen opetus ja kotimaisten kielten
kielikylpy –ryhmän tehtävä
Vieraskielisen opetuksen ja kotimaisten kielten kielikylpyopetuksen työ-
ryhmä laatii ehdotuksen perusopetuksen opetussuunnitelman perustei-
den vieraskielistä opetusta ja kotimaisten kielten kielikylpyopetusta
koskevaksi osuudeksi sekä siihen liittyväksi tukiaineistoksi.
Ehdotuksessa tulee määritellä vieraskielisen opetuksen ja kotimaisten
kielten kielikylpyopetuksen tarkoitus ja tehtävä sekä pedagogisten
käytänteiden ja arvioinnin erityispiirteet.
Erityistä huomiota työryhmän tulee kiinnittää siihen, miten turvataan
äidinkielen ja kirjallisuuden tavoitteiden saavuttaminen perusopetuksen
loppuun mennessä sekä vieraan kielen tai kielikylpykielen opetuksen
sisältöön ja integrointiin muiden oppiaineiden opetukseen.
Työryhmä ottaa työssään huomioon eheyttävän kielikasvatuksen
näkökulman ja toimii sen vahvistamiseksi yhteistyössä kieliaineiden
työryhmien kanssa.
Lisäksi työryhmä valmistelee ehdotuksen siitä, mitkä ovat vieraskielisen
opetuksen ja kotimaisten kielten kielikylpyopetuksen tarkoitus ja tehtävä
sekä pedagogiset käytänteet esiopetuksessa.
• työ jäsentyy eri tavoin kuin oppiaineissa.
• otsikoksi ehkä Opettaminen muulla kielellä
• OKM:ltä pyydetty linjausta siitä, voidaanko kaikki
opetus (äidinkieltä ja kirjallisuutta lukuun ottamatta)
järjestää muulla kielellä
• koska jokainen opettaja on kielen opettaja, jolloin
äidinkielen monipuolista taitoa ei voida oppia
pelkästään äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla on
tämän kanssa ristiriidassa se, että opetus
toteutettaisiin äidinkieltä ja kirjallisuutta lukuun
ottamatta kokonaan esim. englanniksi, kun
tavoitteena on kaikissa tapauksissa, että
äidinkielessä saavutetaan sama taito kuin
muissakin kouluissa.
Opetussuunnitelman merkitys kielitietoisen
koulun rakentamisessa:
1. Asennetasolla
Kielen merkitys ymmärretään ja opettajat jakavat yhteisen ymmärryksen.
Kielitietoisuus on tärkeää sekä suomea ensimmäisenä että toisena (ja kolmantena) kielenä puhuvien kannalta oppilaiden kannalta.
2. Toiminnan tasolla:
Kouluun luodaan kielitietoisuutta edistävät rakenteet ja
käytänteet arjessa.
Koulussa mietitään yhdessä, miten opetusjärjestelyt joustavat
oppilaiden tarpeiden mukaan, onko opettajien yhteistyölle
annetaan aikaa ja tilaa?
Vuosiluokkakokonaisuudet
• Esi- ja perusopetuksen nivelvaihe
• Vuosiluokat 1-2
• Vuosiluokkien 1-2 merkitys ja pedagoginen tehtävä
• Opetuksen eheyttäminen ja sitä tukevat teemat
vuosiluokilla 1-2
• Paikallisesti päätettävät asiat
• Vuosiluokkien 1-2 aikana opiskeltavat oppiaineet
• Kieliä ei useimmiten vielä opeteta: miten luodaan
jatkumoa, miten otetaan huomioon herkkyysvaihe?
• Kielten näkökulmaa ehkä eheyttäviin teemoihin tai
vuosiluokkakokonaisuuden pedagogiseen tehtävään
• Vuosiluokat 3 – 6
• Vuosiluokat 7 – 9
Ohjausryhmässä esiinnousseita näkökohtia (1)
• kaikkien oppiaineiden yhtenäinen perusta ja linja on
tärkeä
• uskallettava karsia ja keskittyä olennaiseen, hyvään
asiantuntemukseen perustuva priorisointi, mitä
kielissä tulisi karsia? kieliopista kielitietoon
• oppiaineen merkitys ja tehtävä kannattaa selkeyttää
• tuntijaon muutosten ja valinnaisuuteen liittyvien
kysymysten huomioonottaminen ja pohdinta kaikissa
oppiaineissa, miten lisätään valintoja kielissä, jos
tunnit siirtyvät vähimmäistuntien ulkopuolelle?
• oppiaineiden välistä yhteistyötä tulee vahvistaa;
eheyttävät teemat ovat tärkeitä, kielikasvatus saatava
alkamaan jo 1. luokalta (esiopetuksesta)
• ikäkausiajattelu on otettava huomioon
Ohjausryhmässä esiinnousseita näkökohtia (2)
• metakognitiivisten taitojen, oppimaan oppimisen
merkitys kaikissa oppiaineissa
• TVT:n vaikutus kaikkiin oppiaineisiin
• sukupuolten tasa-arvoon ja sukupuolisensitiivisyyteen
liittyvien kysymysten käsittely ja linjaaminen eri
oppiaineissa
• suomalaisen yhteiskunnan kulttuurinen moninaisuus ja
sen ilmentäminen ja huomioonottaminen, mm.
opetusryhmien monikielisyys
• oppiaineiden kulttuurinen ulottuvuus • esimerkiksi saamelaiseen/ahvenanmaalaiseen perinteeseen
tutustuminen
• terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitoon ja edistämiseen
liittyvä taitojen kehittäminen eri oppiaineissa tärkeää
23
Ohjausryhmässä esiinnousseita näkökohtia (3)
• Oppilaan arviointi
• hyvän osaamisen kuvaukset tarvitaan ainakin 6.
luokan loppuun
• päättöarvioinnin kriteerejä pohdittava tarkoin ja
selkiytettävä – suhde tavoitteisiin ja erityisesti
laaja-alaiseen osaamiseen
• arvioinnin luonteen on oltava kannustavaa ja
oppilaan oppimista ohjaavaa
Nivå A: Användare på nybörjarnivå
A1: nybörjarnivå
A2: överlevnadsnivå
Nivå B: Självständig användare
B1: tröskelnivå
B2: behärskningsnivå
Nivå C: Avancerad användare
C1: expertnivå
Ajankohtaista:
Peruskoulun vieraiden kielten arviointi 2013
(9.lk) englanti, ruotsi, saksa, ranska, venäjä
European Label - Kielten laatuleima vuoden 2013
www.polkka.info
OPH:n Hyvät käytännöt –sivusto
ECML Euroopan kielten keskus
Graz
http://www.ecml.at
Euroopan kieltenpäivä 26.9.
- pks-verkosto KIELIKARAVAANI Caisassa
- materiaalitilaukset [email protected]