Download - Digiopus luento 4
Luento 4
Digitaalisen oppimateriaalin
käytettävyys ja laatu
11.5.2017Pedagoginen muotoilu oppimateriaalissa
Tavoitteena tällä kurssilla innostaa, kannustaa ja antaa riittäviä eväitä tekemiseen (ks. YouTube).
Anne Rongas ja Kari A. Hintikka
Luentosarjan kulku ja ohjeet
1. Mitä opettajan on hyvä tietää, kun hän tekee oppimateriaaleja digitaalisessa muodossa? (Intro YouTube)2. Mitä tietoja tarvitsen digitaalisten oppimateriaalien tekemisen alkuvaiheessa? (20.4., aina klo 15-16:30)
3. Vuorovaikutteisuus ja interaktiiviset elementit (27.4.) 4. Oppimateriaalin moniaistisuus (4.5.)5. Digitaalisen oppimateriaalin käytettävyys ja laatu (11.5.)6. Digimateriaalin uudelleenkäyttö ja toisen tuottaman aineiston käyttäminen (18.5.)
OHJE: Jos haluat 1 op suorituksen, tee omalla tyylilläsi lyhyt tuotos, joka ilmentää tällä kurssilla oppimaasi. Tuotos saa olla mielellään kollaasimainen eli yhdistää useampaa eri sisältömuotoa. Tekstinä korkeintaan yksi A4-sivu, video- tai audiotiedostona enintään 2 minuuttia. Toimita tuotoksesi koulutuksen päätyttyä viimeistään 8.6.2017 mennessä sähköpostilla [email protected]. Viestin otsikkoon Digiopus 1 op ja nimesi.
Kurssisuorituksesta
Millainen kurssisuoritus voi olla?● riittää, että kurssisuorituksen MUOTO on digitaalinen ● ei pitkä, tekstinä n. 1 A4, mediatiedostona pari
minuuttia● jos olet tehnyt pidemmän aineiston, tee siitä lyhyt
esittely● kurssisuorituksen aiheena voi olla myös kurssi
itsessään, mutta silloinkin suoritusmuotona jokin digitaalinen toteutus
● 1 op suorittaneet saavat käyttöönsä badgen eli osaamismerkin (ks. lisätietoja osaamismerkeistä).
Verkkojatkot ja aineistot
● Facebook: Digiopus-ryhmä https://www.facebook.com/groups/Digiopus/
● Twitter #digiopus● Purot-wiki http://digiopus.purot.net/
luentokertojen chat + taustakeskustelu yhdistettynä pohja-aineistoon. Avoin editointi, mahdollisuus kommentoida.
● Kevään 2017 kurssiesite● Luentotallenteiden linkit on lähetetään
osallistujille sähköpostilla.● Kevään 2017 luentotallenteet ovat
katsottavissa 31.8.2017 saakka. Aineistowiki aina avoin.
“ Pedagoginen muotoilu: käyttäjille suunniteltu, käyttökokemus, oppimisen tukeminen, ohjauksellisuus, palvelumuotoilun tapaan (ks. palvelumuotoilun työkalupakki http://sdt.fi/).□ Esim. sisällön rajaaminen ja kohdentaminen, käyttäjien
kanssa suunnittelu, käyttökontekstit, käyttäjätestit.
Kriteeristö sähköiselle oppimissisällölle?
□ Muodot kehittyvät nopeasti. Miten esimerkiksi annettaisiin kriteerejä 3D-tulostetulle havainnekuvalle, jota käytetään opetuksessa tai 3D-elokuvalle, jota katsotaan erityisillä laseilla?
□ Perusasiat pysyvät, mutta erityiskysymyksissä vanhoja kriteeristöjä pitää soveltaa. Tarve ja tavoite määrittelevät myös sitä, millaisia kriteerejä tarvitaan.
Kriteeristö sähköiselle oppimissisällölle?
□ Kun sisällöntuotannosta on tullut osittain tai kokonaan käyttäjien (vertais)tuotantoa, tarvitaan myös kriteerejä, joilla opastetaan käyttäjiä.
□ Kriteerien päivittämisessä ollaan tällä hetkellä vaiheessa.
Opus2015 – oppikirja oppimisympäristönä -hanke julkaisi yhtenä tuotoksena ominaisuuslistauksen sekä vertailun tekijälle kopioitavan taulukon, joiden avulla voi hahmottaa uudenlaisten oppikirjan tyyppisten oppimissisältöjen ominaisuuksia.
Laatukriteeristöt
• Taustalla yleinen laadun ja sen arvioinnin lisääminen, kuten korkeakouluissa EU:n Barcelona-sopimus 1994 kurssien kuvaukset opinto-ohjelmissa
• Suomessa mm. Virtuaaliyliopisto-konsortio yritti aikoinaan• JHS 129, verkkopalvelun suunnittelu ja toteutus, päivityksessä• Julkishallinnon laatukriteeristö 2000-luvun alusta alkaen, nyt Suomi.fi• Opetushallitus: Arvioi ja analysoi – digimateriaalien ominaisuudet ja
pedagogiset käyttötavat (päivitetty 2016), ks. pedagoginen laatu.• Opetushallituksen Edu.fi: E-oppimateriaalin laatukriteerit-sivu• Opetushallituksen Verkko-oppimateriaalin laatukriteeristö (PDF, 2005)
ja oppimateriaalin laadun pikatesti.• Liisa Ilomäki toim. 2012 Laatua e-oppimateriaaleihin (OPH:n
julkaisu).
Laatu-kriteeristöt
• Suomessa mm. Virtuaaliyliopisto-konsortio yritti aikoinaan 2001-2010 laatuloikkaa korkea-asteen verkko-opetuksessa.
• Kun julkinen rahoitus loppui 2007, Virtuaaliyliopiston toiminta laantui ja loppui.
• Niiltä ajoilta edelleen monin osin toimivat VopLa ja TieVie-sivustot.
Laatu-kriteeristöt □ E-aineisto ei vain kirja
verkossa. Mahdollisuuksien mielekäs hyödyntäminen.
□ Oppimisen taitojen kehittymisen tukeminen.
□ Ohjaa työstämään opittavaa.□ Laatu on osiensa summa.
□ OPH on tuottanut laatukriteeristön arvioinnin apuvälineen.
□ Arviointi-apuväline löytyy http://edu.fi/verkko_oppimateriaalit/arvioi_ja_analysoi
Laatukriteeristö• Digioppimateriaalin kokonaisuus koostuu useista osista, kuten
– Varsinaisen kurssin tai jakson sisältö– Pakolliset ja valinnaiset tehtävät– Vaihtoehtoiset oppimispolut, erilaiset kurssin suoritustavat– Opettajan ohjeistus– Oheismateriaali
Opetushallitus 2005
Opetushallituksen verkkomateriaalin laatukriteerit (2005)
A. Pedagogisen laadun kriteerit• 1. Verkko-oppimateriaalin tavoitteet ja opiskelun
luonne ilmaistaan selkeästi• 2. Verkko-oppimateriaali tukee kehittyneitä
opiskelukäytäntöjä• 3. Verkko-oppimateriaalin tieto on
merkityksellistä, ja se esitetään oppimista tukevalla tavalla
• 4. Verkko-oppimateriaali tukee monipuolista arviointia
Opetushallituksen verkkomateriaalin laatukriteerit (2005)
B. Käytettävyyden laatukriteerit• 1. Verkko-oppimateriaali löytyy ja voidaan ottaa
käyttöön helposti• 2. Verkko-oppimateriaalin käyttö on nopeaa ja
tehokasta• 3. Verkko-oppimateriaali ohjaa käyttäjää
toimimaan oikein. • 4. Verkko-oppimateriaalin käyttöliittymä on
selkeä ja innostava
Opetushallituksen verkkomateriaalin laatukriteerit (2005)
C. Esteettömyys (ks. myös Essi – esteetön sisällöntuotanto)• 1. Verkko-oppimateriaalin sisältö on kaikkien
saavutettavissa• 2. Verkko-oppimateriaalin käyttöliittymä on
kaikkien käytettävissä• 3. Verkko-oppimateriaalin sisältö ja käyttöliittymä
ovat helppoja ymmärtää• 4. Käytetyt tekniikat toimivat luotettavasti
mahdollisimman monissa käyttömuodoissa.
Opetushallituksen verkkomateriaalin laatukriteerit (2005)
D. Tuotanto1. Verkko-oppimateriaali tuotetaan hallitusti2. Verkko-oppimateriaalin tuotanto pohjautuu tiedollisiin, taidollisiin ja oppimista tukeviin tavoitteisiin3. Käyttäjäryhmät, käyttäjien tarpeet ja käyttötilanteet otetaan huomioon4. Käytettävyys ja esteettömyys arvioidaan ja varmistetaan5. Sisältö tuotetaan ammattimaisesti6. Verkko-oppimateriaalin tekijän- ja käyttöoikeuksia hallitaan. 7. Tuotanto on teknisesti korkealaatuista ja medianmukaista8. Verkko-oppimateriaalin turvallisuus ja tekninen toimivuus varmistetaan9. Verkko-oppimateriaalia kehitetään seurannan perusteella.
Ks. Virtuaaliammattikorkeakoulun aineisto
Nielsenin säännöt
Käytettävyyden kotimainen klassikko
Käytettävyyden psykologiaSinkkonen Irmeli, Kuoppala Hannu, Parkkinen Jarmo ja Vastamäki RainoEdita 2006
Käytettävyys (Jacob Nielsen 1993)
a) Kuinka hyvin jonkin järjestelmän, kuten web-palvelun, toimintoja voidaan käyttää? b) Haluttuun tarkoitukseen esimerkki: kirves
□ Opittavissa tarkoitukseltaan ja logiikaltaan □ Aktivoitavissa nopeasti ja virheettömästi □ Ymmärrettävissä perustuen jo opittuihin
asioihin □ Muistettavissa ilman palveluun palattaessa
Käyttöliittymän lisäksi käytettävyyttä parantaa muun muassa ohjeistus palvelun käyttöympäristö erityisesti käytön tarve.
Jacob Nielsen: Käytettävyys
Yhdessä toiminnallinen hyödyllisyys (toiminnot) ja niiden käytön sujuvuus (käytettävyys) muodostavat järjestelmän kokonaishyödyllisyyden
Uuden omaksuminen
Everett M. Rogersin mukaan yksilön kyky omaksua idea, käytäntö tai uusi tuote riippuu viidestä seikasta:
1) suhteellinen hyöty, eli onko innovaatio parempi kuin edellinen ratkaisu,
2) sopivuus, eli kuinka hyvin innovaatio vastaa henkilön omia kokemuksia, arvoja ja tarpeita,
3) tarve muutokseen, eli paljonko käyttäjän tulisi mukauttaa oma toimintaansa,
4) kokeilumahdollisuus, eli kuinka paljon systeemiä on mahdollisuus kokeilla etukäteen
5) kommunikoitavuus, eli kuinka helposti hyödyt ovat näkyvissä yhteisön muille jäsenille.
Käyttäjien tarveanalyysi
□ Mitä käyttäjien tarpeita palvelulla pyritään tyydyttämään?
□ Tarpeet voivat olla ristiriidassa tarjoajan tavoitteiden kanssa
□ Ensisijaisia tavoitteita ovat kuitenkin asiakkaiden tarpeet
□ Digioppimateriaaleilla selkeä tarve, kuten digikirjoilla, mutta millainen?
Käyttäjien tarveanalyysi
□ Mitä tarpeita käyttäjillä on jo nyt ennen palvelua (suhteessa palveluun)?
□ Mihin tarpeisiin ei tällä hetkellä vastata eli miten toimitaan nyt?
□ Mihin tarpeisiin voidaan tällä hetkellä itse vastata?
□ Mitä muita tarpeita käyttäjillä on, jotka sivuavat palvelua?
□ Miten perustella käyttäjälle, jos tarpeeseen ei voida vastata?
□ Onko tarve luonteeltaan muuttuvaa vai pysyvää?
□ Onko tarve luonteeltaan usein vai harvoin? □ Onko tarve aikakriittinen?
Mitä hyötyä käytettävyydestä on?
• Jonkun aikaa tärvääntyy sisällön tai palvelun käytettävyydessä: suunnittelijan, toteuttajan - tai varsinaisen käyttäjän– Erityisesti nettiaikana tieto ja mielikuva tuotteen käytettävyydestä tai sen
puutteesta leviää nopeasti, kuten lukko jota ei voi murtaaKäytettävyys on enemmän asenne ja lähestymistapa kuin koulutusta
• Verkotettu itsepalvelu voi säästää merkittävästi kustannuksia• Virheet havaitaan aikaisemmin tuotesuunnitteluprosessissa
– korjaaminen alussa edullisempaa• Sujuvampi käyttö vähentää käyttötuen tarvetta käyttäjien keskuudessa• Käyttöönoton yhteydessä koulutustarpeet voivat olla vähäisempiä• Hyvä käytettävyys nostaa käyttäjätyytyväisyyttä• Edullinen satsaus tarjoajan mielikuvan parantamiseen kuluttajan silmissä• Hyväkään käytettävyyssuunnittelu ja -testaus ei 100 % takaa tuotteen tai
palvelun käyttökelpoisuutta käyttäjälle, mutta ainakin poistaa suurimman osan virheistä
Verkkokäytettävyyden erityispiirteitä
• Fyysisten liikkeiden ja materiaalisuuden simulointi– Perinteisesti vain a) otetaan b) kirja c) käteen ja d) käännetään sivua
• Edelleenkin vakiintumattomat esitys- ja hallintakäytännöt• Käyttäjän tarpeet (kerta-asiointi, jatkuva käyttö, haku, jne.)• Käyttäjän taidot sekä käyttötapa / käyttäjäprofiili (aloitteleva,
ammattikäyttäjä, yleiskatsaus, syventävä opiskelu jne.)• Yleiset muotoilukysymykset ja estetiikka - osin makuasioita, osittain
huomioitava erityisryhmille, kuten värisokeat • Teknologiset reunaehdot, kuten tekstin skaalautuvuus, luettavuus eri
päätelaitteilla, www-selaimet ja eri käyttöjärjestelmät
Informaatioarkkitehtuuri oppimateriaalissa ja muuallakin
• Oppimateriaali toteutetaan yhä useammin oppimisympäristöön
• Sisältö• Pääkäyttöliittymä ja navigointi, toiminnallisuudet ja liikkuminen• Käyttäjän sijainti eli muropolku• Työkalut, kuten tekstin suurennus / pienennys, haku, kieliversiot ja painike
aloitustilanteeseen, esim. tuotteen tai palvelun logo vasen yläreuna• Apunavigointi, kuten Edellinen / Seuraava, nuolet• Apua-painike tai vastaava, yhteydenotto• Päivitettävät ja dynaamiset elementit, kuten Ajankohtaista• Upotukset ja linkitykset muualle (nettiin)• Mahdollinen metadata ja kuvaus hakukoneita varten
• Jos oppimateriaali on itsenäinen, niin on tarjottava vastaavat käyttöliittymäelementit
• Usein nämä elementit on toteutettu sovelluksessa, jolla materiaalia käytetään: Slideshare, PDF-lukija, nettiselain etc.
Otavan Opisto: Muikku
Oppimateriaali ja sisältö
Esimerkki käyttöliittymistä: Wikiopisto
Kärrynpyörä –rakenne vrt. Vuorovaikutteisuus
Puuhierarkia –rakenne vrt. Vuorovaikutteisuus
Wikiopiston pääkäyttöliittymä ja navigointi
Wikiopiston Työkalut
Wikiopiston Muropolku
Käytettävyyden testaus
• Huolellisesti tehtynä oma aliprojektinsa• Käytettävyysmenetelmiä on kymmenittäin, kuten heuristinen arviointi
• Oppimateriaalin tuottamisen kannalta toteutuu – tai ei toteudu - pääosin oppimisympäristössä tai käyttösovelluksessa kuten PDF-lukija, YouTube, Slideshare, www-selain etc.
Yksinkertainen käytettävyystestausei-ammattilaiselle
• 1. Käy läpi oppimateriaalisi eri laitteilla, käyttöjärjestelmillä ja selaimilla tai erityissovelluksilla– Apple / Android / Windows (ja Linux) sekä läppäri / tabletti / älykänny– Safari / Chrome / Firefox / Explorer– Jopa PDF-materiaali ja Wordpress-blogi käyttäytyy eri tavoin
• 2. Etsi 3-5 kohderyhmän todellista edustajaa, ei työkavereita– Jo näin pieni määrä testaajia löytää 90 % havainnoista ja mahdollisista
ongelmista• 3. Teetä 2-3 aitoa tehtävää ja tee huolelliset muistiinpanot ja / tai
haastattelut, kuten– Miten käyttäjä pääsee oppimateriaalin aloitustilanteesta kohtaan X– Miten käyttäjä suorittaa tehtävän X– Toiminnoista riippuen, miten käyttäjä vaikkapa kopioi tai kommentoi sisältöä
• 4. Korjaa oppimateriaalia ja sen käyttöliittymää havaintojen mukaisesti• 5. Resurssien puitteissa tee testi korjausten jälkeen uusilla käyttäjillä
“Saavutettavuus– yksi digitaalisen aineiston laatukriteeri on pääsy aineistolle, joten ei ole merkityksetöntä, missä aineisto sijaitsee ja miten sitä jaellaan.
Kiitos!
Seuraava jakso: to 18.5. klo 15-16:30:5. luento: Digimateriaalin uudelleenkäyttö ja toisen tuottaman aineiston käyttäminen
Kysyttävää, kommentteja tai palautetta?Jatketaan Facebookissa ja Purot-wikissäAineistopaketti rakentuu kurssin ajan.
Anne Rongas, Twitter @arongasrongas.anne (a) gmail.comKari A. Hintikka, Twitter @nethuntkari.hintikka (a) gmail.com
Credits
Esityksen layout, kiitokset:□ SlidesCarnival