DEMOGRAFINEN KEHITYS NYT JA
LÄHITULEVAISUUDESSA
Valtiotieteen tohtori Timo Aro
Liikenne- ja viestintäministeriö, 19.12.2016
Alue- ja väestörakenteen
ISOT muutostrendit
1. Kaupungistuminen Kaupungistumiset
2.Keskittyminen versis hajauttaminen
3.Liikenne- ja kasvukäytävät, vyöhykkeisyys
4.Alueellinen liikkuvuus (muuttoliike ja pendelöinti)
5.Demografinen muutos (väestö- ja ikärakenne)
6.Polarisoituminen, eriytyminen
SISÄLTÖ
1. Demografinen kehitys 2010-luvulla
2.Demografinen kehitys 2030-luvulle?
1. Demografinen kehitys 2010-luvulla
Suomen maapinta-alasta vakituisesti asuttujen ruutujen määrä oli 6,7 % ja asumattomien ruutujen määrä 93,3 %.
500 kilometrin vyöhykkeellä Helsingistä asuu noin 4,8 miljoonaa asukasta eli lähes 9/10 koko maan asukkaasta (88,3 %).
Maantieteellinen keskipiste on Siikalatvassa Oulun alapuolella.
Väestöllinen keskipiste on Hämeenlinnan Hauholla: valuu noin yhden kilometrin vuodessa kohti etelää ja lounasta
VÄESTÖMÄÄRÄ 250 X 250 METRIN
TILASTORUUDUISSA 2015
Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta; Kartta: Timo Widbom 2016; Analyysi: Timo Aro 2016
VÄESTÖMÄÄRÄ VYÖHYKKEITTÄIN
SUHTEESSA HELSINKIIN (KM) 2015
Joka viides suomalainen asuu 20 kilometrin ja joka kolmas 100 kilometrin etäisyydellä Helsingistä
Yli puolet suomalaisista asuu 200 kilometrin etäisyydellä Helsingistä
Väestö kasvoi 200 kilometrin etäisyydellä Helsingistä yhteensä noin 460 000 henkilöllä vuosina 1990-2015
Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta asui linjan Kokkola-Joensuu – alapuolella vuonna 2015
99,9 %
98 %
88,3 %
69,8 %
56,5 %
33,3 %
20,1 %
Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta; Kartta: Timo Widbom 2016; Analyysi: Timo Aro 2016
VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 250 X 250 METRIN RUUDUISSA
Väestöllinen huoltosuhde kuvaa lasten (alle 15 vuotiaat) ja eläkeläisten (yli 64 vuotiaat) osuutta suhteessa työikäiseen väestöön (15-64 -vuotiaat)
Noin joka kuudennessa (16 %) asutussa ruudussa ei ollut yhtäkään työikäiseen väestöön kuuluvaa henkilöä!
Koko maan väestöllinen huoltosuhde oli keskimäärin 57,1 vuoden 2014 lopussa: huoltosuhde vaihteli kunnittain Helsingin 43,4 ja Luhangan 100,8 välillä. Huoltosuhde oli alhaisin Uudellamaalla (49,2), Pirkanmaalla (56,8) ja Varsinais-Suomessa (57,7) sekä korkein Etelä-Savossa (67,1), Keski-Pohjanmaalla (65,4) ja Etelä-Pohjanmaalla (65) vuonna 2014
Nykykuntarakenteella joka kolmannessa kunnassa väestöllinen huoltosuhde ylittää raja-arvon 100 vuonna 2030
Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta; Kartta: Timo Widbom 2016; Analyysi: Timo Aro 2016
VÄESTÖNLISÄYS VUOSINA 2010-2016*
29,5%
Luonnollinen väestönlisäys
70,5%
Nettosiirto-
laisuus
148 747
Koko maan väestönlisäys
2010-2016
Lähde: Tilastokeskus, väestön ennakkotilasto; Analyysi: Timo Aro 2016
* Syyskuun lopun tilanne 2016
Vuonna 2015 syntyi vähemmän lapsia kuin
kertaakaan vuoden 1868 jälkeen!
0
10 000
20 000
30 000
40 000
50 000
60 000
70 000
80 000
90 000
100 000
110 000
120 000
17
51
17
57
17
63
17
69
17
75
17
81
17
87
17
93
17
99
18
05
18
11
18
17
18
23
18
29
18
35
18
41
18
47
18
53
18
59
18
65
18
71
18
77
18
83
18
89
18
95
19
01
19
07
19
13
19
19
19
25
19
31
19
37
19
43
19
49
19
55
19
61
19
67
19
73
19
79
19
85
19
91
19
97
20
03
20
09
20
15
henkeä
Lähde: Tilastokeskus
SYNTYNEIDEN MÄÄRÄ
KUNNITTAIN VUONNA 2015
Graafissa on tarkasteltu elävänä syntyneiden määrää kunnittain vuonna 2015
Alueelliset erot ovat suuria syntyneiden määrässä
Noin joka toisessa kunnassa (152) syntyi alle 50 lasta vuodessa
Noin joka kolmannessa (88) kunnassa syntyi alle 25 lasta vuodessa
Alle 10 lasta vuodessa syntyi yhteensä 25 kunnassa
Syntyneiden määrä kunnittain vuonna 2015
Yli 50 lasta/vuosi ( 161 kuntaa)
25-49 lasta/vuosi (64 kuntaa)
Alle 25 lasta/vuosi (88 kuntaa)
Lähde: Tilastokeskus, väestö; Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016
Helsingissä syntyi vuonna 2015 yhtä paljon lapsia
kuin yhteensä 206 (313) muussa kunnassa
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
Helsinki 206 kuntaa
Helsingissä syntyi 7016 lasta vuonna
2015
Helsingin lukumäärä vastaa 206 kunnan
lasten yhteismäärää
Koko maassa syntyi yhteensä 55 742 lasta vuonna 2015
Helsingissä syntyi enemmän lapsia kuin kertaakaan vuoden
1970 jälkeen
Joka kolmannessa kunnassa (108) syntyi
alle 30 lasta
Lähde: Tilastokeskus, väestö; Analyysi: Timo Aro 2016
Kuntien välinen nettomuutto 2010-2015
Muuttovoittoa
Muuttotappiota
Nettomaahan- muutto 2010-2015
Muuttovoittoa
Muuttotappiota
Luonnollinen väestönlisäys 2010-2015
Syntyneiden enemmyys
Syntyneiden vähemmyys
VÄESTÖNKEHITYS KUNNITTAIN 2010-LUVULLA
Lähde: Tilastokeskus, väestö Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016
+ 101 kuntaa - 212 kuntaa
+ 72 kuntaa - 241 kuntaa
+ 304 kuntaa - 9 kuntaa
n= +41.193 n= 1.629.174 n= +94.495
SEUTUKUNTIEN NETTOMUUTTO
VUOSINA 2010-2016
Kartta kuvaa kaikkien 70 kaupunkiseudun nettomuuttoa vuosien 2010-2016 välisenä aikana: luvut sisältävät kuntien välisen nettomuuton ja nettomaahanmuuton yhteismäärän
Karttaan on lisätty muuttovoittoisten ja –tappiollisten alueiden lisäksi sekä liikenneväylät että tiede- ja ammattikorkeakoulujen pääkampusten sijaintipaikat
Muuttovoittoa sai 26 seutua ja muuttotappioista kärsi yhteensä 44 seutua vuosien 2010-2016 välisenä aikana
Lähde: Tilastokeskus, väestö Analyysi: Timo Aro 2016 Kartta: Timo Widbom 2016
0
30000
60000
90000
120000
150000
180000
210000
240000
270000
300000
330000
360000
19
90
19
91
19
92
19
93
19
94
19
95
19
96
19
97
19
98
19
99
20
00
20
01
20
02
20
03
20
04
20
05
20
06
20
07
20
08
20
09
20
10
20
11
20
12
20
13
20
14
20
15
Koko maa 14 suurinta seutua
VIERASKIELISTEN MÄÄRÄN KEHITYS KOKO MAASSA JA
SUURIMMILLA KAUPUNKISEUDUILLA VUOSINA 1990-2015
Vieraskielisillä tarkoitetaan muita kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisiä henkilöitä. Graafissa verrataan muun kielisten määrän kehitystä koko maassa ja 14 suurimmalla kaupunkiseudulla
Vuonna 1990 koko maassa oli noin 25 000 vieraskielistä eli vain 0,5 % koko väestöstä
Vuonna 2015 koko maassa oli noin 330 000 vieraskielistä eli 6 % koko väestöstä. Vieraskielisten määrä peräti 13 kertaistui vuosina 1990-2015
14 suurimmalla kaupunkiseudulla oli 83,6 % kaikista vieraskielisistä vuonna 2015
0,5 % (1990)
1,9 % (2000)
4,2 % (2010)
6,0 % (2015)
Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne
2. Demografinen kehitys 2030-luvulle
Väestö kasvaa ennusteen mukaan joka kolmannessa kunnassa (111) vuosina 2015-2030
Väestö kasvaa eniten Helsingin laajalla metropolialueella, Helsingin ja Tampereen välisen kasvukäytävän vaikutusalueella, suurimmilla kaupunkiseuduilla, Lounais-Suomessa, Pohjanmaiden rannikkoalueella ja osassa Lappia
Väestö vähenee noin kahdessa kolmesta kunnasta, jotka sijaitsevat ensisijaisesti keskisessä, itäisessä ja pohjoisessa Suomessa sekä Etelä- ja Länsi-Suomen suurten kaupunkiseutujen reuna-alueilla
VÄESTÖENNUSTE KUNNITTAIN VUOSINA 2015-2030
Väestöennuste kunnittain vuosina 2015-2030 (%)
> 10 % (33 kuntaa)
5 – 9,9 % ( 35 kuntaa)
0,1 – 4,9 % (43 kuntaa)
-0,1 – -9,9 % (96 kuntaa)
> -10 % (106 kuntaa)
Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
Helsinki +91 578 Espoo +49 341 Vantaa + 30 231
Oulu + 30 768
Tampere +26 431
Turku + 16 066
Jyväskylä +12 669
Kuopio + 10 281
ALLE 20-VUOTIAIDEN MUUTOS % KUNNITTAIN VUOSINA 2015-2035
Kasvua (52) Supistumista (261)
> 10 % < 10 % > -10 % > -10 %
Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Kartta ja data: Timo Aro 2016
Alle 20-vuotiaiden osuus kasvaa suhteellisesti eniten
Alle 20-vuotiaiden osuus vähenee suhteellisesti eniten
17,2 16,5 16,4
14,2 12,6
12,1 11,4
10,5 10,5 10,4
9,5 9,0 8,9
8,0 7,3
0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0 20,0
Luoto
Helsinki
Enontekiö
Ylivieska
Tampere
Lempäälä
Kittilä
Espoo
Vöyri
Pirkkala
Seinäjoki
Vaasa
Kauniainen
Mustasaari
Uurainen
-33,6 -34,5
-34,8 -35,0
-35,4 -35,5
-35,7 -36,4
-37,4 -38,2
-38,8 -39,5
-43,6 -45,6
-50,0 -45,0 -40,0 -35,0 -30,0 -25,0 -20,0
Kuhmo
Kaskinen
Rautjärvi
Juva
Heinävesi
Tervo
Hyrynsalmi
Paltamo
Suomussalmi
Kivijärvi
Kuhmoinen
Multia
Puumala
Juuka
2. Helsinki +16,5 % 8. Espoo +10,5 % Vantaa +6,9 %
Alle 6,0 %
6 - 8,9 %
9 - 11,9 %
12 - 14,9 %
15 - 17,9 %
Yli 18,0 %
Yli 75-vuotiaan väestön osuus (%) kunnittain vuonna 2015 ja 2030 nykykuntarakenteella (1.1.2016)
VUONNA 2030 Min: 6,8 % Liminka Max: 31,4% Kuhmoinen Med: 18,0 % Pomarkku
2030 YLI 75-VUOTIAIDEN
OSUUS (%) VÄESTÖSTÄ
2015
VUONNA 2015 Min: 3,8 % Liminka Max: 20,9 % Luhanka Med: 11,2 % Pietarsaari
Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne, väestöennuste Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
YLI 75-VUOTIAAN VÄESTÖN MUUTOS % KUNNITTAIN 2015-2030
Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa ennusteen mukaan noin 319 400 henkilöllä (66,2 %) koko maassa vuo-sina 2015-2030
Alueelliset erot ovat suuria kuntien välillä: muutos on suurin suurten kaupunkiseutujen kehyskunnissa niiden varsin alhaisen lähtötason vuoksi. Yli 75-vuotias väestö kasvaa yli 100 % yhteensä 30 kunnassa vuosina 2015-2030: osuus kasvaa Manner-Suomen kunnista eniten Pirkkalassa (160,5 %), Siuntiossa (158,0 %), Kempeleessä (157,7 %), Kirkkonummella (157,3 %) ja Järvenpäässä (142,2 %).
Osa harvaanasutuista, pienistä ja pitkien etäisyyksien reuna-alueilla olevista kunnista on käynyt läpi jo aikai-semmin väestö- ja ikärakennemuutoksen: ýli 75-vuotiai-den osuus kasvaa vähiten Luhangalla (5,0 %), Rautavaaralla (5,0 %), Pomarkussa (9,0 %) ja Punkalaitumella (12,0 %)
Yli 75-vuotiaan väestön muutos % vuosina 2015-2030
Alle 20,0 %
20,0 – 39,9 %
40,0 – 59,9 %
60,0 – 79,9 %
80,0 – 99,9 %
Yli 100 %
Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne, väestöennuste Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
Työikäisten määrä on
vähentynyt joka vuosi
vuodesta 2010 lähtien!
Työikäisen väestön määrä kasvaa vain 49 kunnassa vuosina 2015-2030 eli alle joka kuudennessa kunnassa
Työikäisen väestön määrä kasvaa ensi-sijaisesti vain suurimmilla kaupunkiseu-duilla, Vaasan, Seinäjoen ja Kokkolan seuduilla, Ahvenanmaalla ja pistemäisesti yksittäisissä kunnissa
Työikäisten määrä kasvaa määrällisesti eniten Helsingissä (34 477), Espoossa (18 919) ja Vantaalla (9 868) sekä suhteel-lisesti Jomalassa (18,3 %), Pirkkalassa (17,6 %) ja Luodossa (15,8 %)
TYÖIKÄISEN VÄESTÖN MÄÄRÄN KEHITYS 2015-2030
Työikäisen (22-62 v.) väestön muutos% vuosina 2015-2030
> 15 % (3 kuntaa)
5 - 14,9 % (17 kuntaa)
0,1 - 4,9 % (29 kuntaa)
-0,1 - -4,9 % (32 kuntaa)
-5 - -14,9 % (68 kuntaa)
> -15 % ( 164 kuntaa)
Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
Muutoksen kaksi armotonta mittaria…
1. Väestöllinen huoltosuhde = työikäisten osuus suhteessa lapsiin ja eläkeläisiin tai 15-64 –vuotiaiden määrä suhteessa alle 15-vuotiaisiin ja yli 65-vuotiaisiin
2. Taloudellinen huoltosuhde = työllisten osuus suhteessa ei-työllisiin (lapset, eläkeläiset, opiskelijat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat jne.)
Taloudellinen huoltosuhde
2015
Taloudellinen huoltosuhde eli ei-työllisten määrä suhteessa työllisiin vuonna 2015
Alle 1,30 (51 kuntaa)
1,30-1,49 (64 kuntaa)
1,50-1,74 ( 83 kuntaa)
1,75-1,90 (43 kuntaa)
Yli 1,90 (72 kuntaa)
Min: 0,86 Jomala Max: 2,45 Kivijärvi Med: 1,62 Keminmaa
Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne Kartta ja data: Timo Aro 2016
Väestöllisen huoltosuhteen muutos pitkällä aikavälillä
Eläköityminen
lisääntyy,
työikäisten määrä
vähenee
Hoivatarve
kasvaa
2010 2030 2020 2000
Talous
kiristyy
1990 1980 1970
Hyvinvointiyhteiskunnan
rakentamisvaiheessa oli
hyvin edullinen huoltosuhde
70 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti
50
60
70
80
2040
60 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti
vuosi
indeksi
50
60
70
80
indeksi
40 40
0 0
Nousu on alkanut ja se
kestää noin 20 vuotta!
Lähde: Arto Koski 2013
Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne Kartta ja data: Timo Aro 2016
Väestöllinen huoltosuhde eli lasten (0-14 v.) ja eläkeläisten (yli 65 v.) määrä suhteessa työikäisiin (15-64 v.) vuonna 2015 ja 2030
Alle 55
55-64,9
65-74,9
75-84,9
85-94,9
Yli 95
Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Kartta ja data: Timo Aro 2016
2015 2030
1. Helsinki 44,0
2. Tampere 47,2
3. Vantaa 49,0
4. Turku 49,2
5. Jyväskylä 49,7
6. Espoo 50,2
Maksimi Kuhmoinen 102,8
1. Helsinki 50,0
2. Tampere 54,3
3. Turku 54,9 4. Espoo 56,2
5. Vantaa 56,4
6. Vaasa 57,6
Maksimi Salla 142,3
VÄESTÖLLINEN
HUOLTOSUHDE *1.1.2016 alueluokituksen mukaan
*1.1.2016 alueluokituksen mukaan
Ikärakenteen kehitys väestöennusteen mukaan
kaupunkiseuduittain vuosina 2011-2040
Lähde: Tilastokeskus; Suomen ympäristökeskus 2015; Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050
TULEVA TOIMINNALLISUUTEEN PERUSTUVA ALUERAKENNE ILMAN NYKYISIÄ KUNTA- JA HALLINTORAJOJA
Pohjoisen suuralue (Oulu):
30 minuuttia: 224.000 hlöä
60 minuuttia: 280.000 hlöä
90 minuuttia: 347.000 hlöä
Itäisen ja keskisen Suomen suuralueet
(Kuopio, Joensuu ja Mikkeli):
30 minuuttia: 430.000 hlöä
60 minuuttia: 695.000 hlöä
Pohjanmaiden suuralue
(Vaasa, Seinäjoki ja Kokkola):
30 minuuttia: 256.000 hlöä
60 minuuttia: 419.000 hlöä
Etelä- ja Lounais-Suomen suuralue
(Helsinki-Turku-Tampere):
30 minuuttia: 1.896.000 hlöä
60 minuuttia: 2.588.000 hlöä
90 minuuttia: 3.193.000 hlöä
30 min
60 min
90 min