Biotalous, ilmasto ja Lapin metsien tulevaisuus
Markku Ollikainen
Ympäristöekonomian professori
Helsingin yliopisto
Tausta • IPCC:n 1,5 asteen raportti: jos rajoitamme globaalin keskilämpötilan
nousun 1,5 asteeseen, niin ilmastonmuutoksen haitat jäävät ratkaisevasti pienemmäksi kuin jos lämpötila nousisi 2 astetta
• IPCC’s politiikka suositukset • Eliminoi kaikki fossiiliset polttoaineet käytöstä mahdollisimman pian • Kasvata luonnon ja teknologisia hiilivarastoja
• Seuraus: kaikkien Pariisin ilmastosopimuksen allekirjoittaneiden maiden tulee tiukentaa ilmastopolitiikkaa vastaamaan 1.5 asteen tavoitetta: • Käytännössä: tee enemmän ja tee se nopeammin • Tarjoa kansallisia päästövähennyssitoumuksia Pariisin sopimukseen globaalisti
reilulla ja vastuullisella tavalla (bottom-up sopimus)
13.2.2020 2
Toimien kiireellisyys globaalisti
13.2.2020 3
Lähde: Carbon Brief
Aikaikkuna nopeille toimille: 10-12 vuotta Globaali hiilibudjetti 420 Gt • Globalit päästöt 40 Mt • Budjetti kulutettu 10-12 vuodessa Tarvittava nettopäästöjen vähennys • 2030 50% • 2050 100% (nielut yhtä kuin päästöt) • 2100 115% (nielut suuremmat kuin päästöt) Mitä tästä seuraa Suomelle ja metsätaloudelle?
Ilmastopaneeli: Suomen nettopäästöjen vähennyspolku
Nettopäästöjen vähennystavoite: 115 %
• Suomi hiilineutraali 2035 (hallitus otti tämän tavoitteen hallitusohjelmaan)
• Negatiiviset päästöt tämän jälkeen
• Maankäyttösektorin hiilinielua tulee kasvattaa vuodesta 2030 eteenpäin
• Nettonielun tulee nousta yli 30 MtCO2e
-40
-30
-20
-10
0
10
20
30
40
50
60
20
19
20
20
20
21
20
22
20
23
20
24
20
25
20
26
20
27
20
28
20
29
20
30
20
31
20
32
20
33
20
34
20
35
20
36
20
37
20
38
20
39
20
40
20
41
20
42
20
43
20
44
20
45
20
46
20
47
20
48
20
49
20
50
Emissions Interchangable net sink Additional removals Target pathway, net emissions
13.2.2020 4
Mikä metsätalouden ja –teollisuus rooli?
Metsän kasvu, poistuma ja hakkuut ja ennuste vuosille 2016-2030
13.2.2020 5
0
20
40
60
80
100
120
19
35
19
38
19
41
19
44
19
47
19
50
19
53
19
56
19
59
19
62
19
65
19
68
19
71
19
74
19
77
19
80
19
83
19
86
19
89
19
92
19
95
19
98
20
01
20
04
20
07
20
10
20
13
20
16
20
19
20
22
20
25
20
28
m3
/vu
osi
Kasvu
Runkopuun hakkuut
Poistuma
Increment = the annual increment of growing stock, Drain = fellings and morality of trees
Sources: *MMM 2018. Forest strategy, **MMM ja Luke 2019. National Forestry Accounting Plan 20.12.2019
LULUCF-sektori ja metsänielun rooli
13.2.2020 6
LULUCF-nielu historiallisen alhainen • Toimia, joilla nielu kasvaa tarvitaan
• Kolme perustapaa : - vähennä maaperäpäästöjä, - lisää metsämaan hiilinielua, -kasvata puutuotenielua • EU:n LULUCF-politiikka voimaan
2021 – Suomen tilanne ei näytä hyvältä
Figure. LULUCF sink: negative numbers denote forest sink and forest product’s sink and positive number denote soil emission mostly from agriculture
Metsätuotteet - fossiilisankareitako?
• Hakkuut vähentävät LULUCF-hiilinielua • Ilmastopaneeli teetti useilla eri metsämalleilla arvioita siitä, kuinka hakkuiden
kasvattaminen vaikuttaa hiilinieluun (Ilmastopaneelin raportti 2/2019) • Tulos: hakkuiden kasvattaminen laskee hiilinielua noin 1.7 kertaisesti verrattuna alkutilaan,
kun hiilinielun kehitystä tarkastellaan 40 vuotta eteenpäin
• Usein sanotaan, että puu korvaa fossiilia materiaaleja, joten hakkuiden lisääminen perusteltua • Jotta nielun lasku tulisi kuitatuksi, tulee korvaussuhteen olla suuri • Nykytiedoin korvaussuhde on pitkäikäisillä puutuotteilla 1,1, ja tekstiileillä 1,4 • Useimmilla muilla korvaussuhde jää selvästi alle yhden (esim. pakkaus), keskimääräinen
korvaussuhde on alle 0.6
• Betoni ja teräs tarjotaan tyyppiesimerkeiksi siitä, kuinka ilmastollisesti vahingollista toimintaa puu korvaa • Miltä asia näyttää?
13.2.2020 7
Suuri rakennemuutos 2030 – 2040: innovaatioita
23.1.2020 8
Innovaatioita tulossa Power-to-x: metanoli bensiinin ja dieselin lähteenä - Tuotantopotentiaali laajempi kuin biopolttonaineilla
Teräs ja vetypelkistys (”hiiletön” valmistus): SSAB:n HYBRIT-kehityshanke) - Hiilivapaa teräs: rakentamisen jalanjälki
Sementtiteollisuus ja CO2-kierrätys - Rakentamisen jalanjälki
Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi ja käyttö, CCSU (öljynjalostus, Bio CCS) - Negatiivisten päästöjen mahdollisuus – herätys metsäteollisuus
Teräs- ja sementti ja synteettiset polttonesteet tulevat ilmastokestäviksi - Puutuotteiden ilmastollinen ”paremmuus” vähenee, ellei katoa - Samaan aikaan nieluvaatimukset LULUCF-sektorilla kasvavat
Katoaako metsätuotteiden paremmuus?
Ilmastomaine fossiilisen korvaajana – vähenee ajassa
• Teräs ja sementti hiilivapaita, öljyn jalostus CCS ja CCSU
• Puu ei enää ylivertainen
• Uusiutumattomat luonnonvarat – ei merkkejä ehtymisestä
• Tuottajavastuun edistyminen vientimaissa lisää kierrätystä ja laskee kysyntää
Ympäristölliset mainehaitat – voivat kasvaa ajassa
• Hiilinieluvaikutus: metsän kasvun hyödyntäminen hyötykäyttöön ja nieluun
• Vesistövaikutukset: turvemaat; teollisuuden vesistöpäästöt
• Monimuotoisuusvaikutukset: edelleen keskustelun kohteena
Kun kilpailu muiden materiaalien kanssa kiristyy, ympäristöhaitat jäävät metsäsektorin rasitteeksi, ellei ympäristönäkökohtia soviteta paremmin metsätalouden ja teollisuuden toimintaan
Sellua vai pitkäikäisiä puutuotteita?
• Molempia tietysti, mutta kuinka painottaen • Sellupainotus: nuoremmat metsät sekä alhaisempi hiilinielu ja monimuotoisuus • Puutuotepainotus: vanhemmat metsät ja suurempi hiilinielu ja ehkä myös
monimuotoisuus
• Näistä edellinen dominoi tällä hetkellä ja tukkipuuta tulee ”liikaa” sellun tuotannon tarpeiden näkökulmasta • Voi johtaa markkinavääristymiin ja metsänomistajien tulonmenetyksiin
• Avainkysymyksiä on millaisia innovaatioita voimme tehdä kummallakin tuotantosuunnalla ja erityisesti korkeajalosteisten puutuotteiden suhteen • Puutuoteteollisuus ja kuluttajapinta vähemmän mietitty
• LULUCF-laskenta ei luo ilmastopolitiikan suunnasta kannustimia innovatiivisiin pitkäikäisiin tuotteisiin • Vakiokertoimet eri puutuotelajeille, ei todellinen puutuotenielu
13.2.2020 10
Metsätalous
• Metsäkato viimein seis: metsätalouden tulee puolustaa maan pysymistä metsäisenä
• Suometsien käsittely ja uudistaminen: vältä ojituksia ja uudista jatkuvapeitteisin menetelmin; oheistuksen korjaamisella kiire
• Metsänkäsittelymenetelmät – hiilen sidontaa edistäviksi (tiheys ja ikä)
• Hiilensidonnan tukijärjestelmät harkintaan
Metsäteollisuus
• Kotimainen puunkysyntä tasolle, jossa lisääntyvä metsän kasvu hyödyttää sekä hiilinielua että teollisen tuotannon tarpeita
• Pitkäikäiset puutuotteet
• Tuotteet joiden kyky korvata fossiilisia materiaaleja erittäin korkea ja tuotetun sellun kohdistaminen niihin bulkin sijaan
Metsätalouden ilmastovaikutuksia voidaan parantaa
Lapin metsät: hoidetun metsämaan nielu pohjoisessa
Suurin ylläpidettävissä oleva hakkuukertymäarvio
Toteutunut hakkuukertymä (keskimäärin v. 2016-2018)
Maakunta Runkopuu yhteensä KHK-päästöt Runkopuu yhteensä KHK-päästöt
M m3/v Mt CO2-ekv./v M m3/v Mt CO2-ekv./v
Yhteensä 80,49 -9,51 72,99 -18,84
Lappi 6,81 -5,95 4,74 -9,02
Kainuu 4,95 -0,89 3,57 -2,80
Pohjois-Pohjanmaa 8,36 0,91 6,38 -1,80
Pohjois-Karjala 7,14 -0,32 6,15 -1,24
23.1.2020 12
Suomen hiilinielu on lähinnä Lapissa Ei ole yhdentekevää mihin Lapin puu käytetään. Perinteinen ymmärrys: Lapin puu kasvaa hitaasti ja on erinomaista raaka-ainetta puutuotteille
Poimittu: Luke
Lapin metsät
• Monia tavoitteita sovitettavana ja myös sovitettu yli ajan • Saamelaisten elinkeinot • Matkailun suuri taloudellinen merkitys ja vanhojen metsien rooli • Suuret suojelualueet • Puun teollinen käyttö
• Lähtökohta kaikkien sovittamiseen hyvä, sillä kasvu voimistuu ja hiilinielu on merkittävä • Osattaisiinko Lapissa löytää hyvä tasapaino metsien käytön ohjaamiseen eri
käyttömuotojen kesken – vieläkin voisi turismi tuottaa enemmän per ha • samoin tasapaino pitkäikäisten puutuotteiden & sellun kesken