Aasianrunkojäärä (Anoplophoraglabripennis) on kasvintervyssäädöstenmukainen vaarallinen kasvintuhooja
Kiinasta peräisin oleva laji, joka on levinnyt Aasiasta Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan erityisesti puisen pakkausmateriaalin välityksellä.
Euroopassa: Italia, Itävalta, Iso-Britannia, Alankomaat, Saksa, Ranska ja Sveitsi.
Komission päätös 2015/893 aasianrunkojäärän leviämisen estämiseksi
Yleistä aasianrunkojäärästä
Tärkeimmät isäntäkasvit:
– Acer Vaahterat, – Aesculus hippocastanum Hevoskastanjat– Betula Koivut– Populus Haavat, poppelit– Salix Pajut
Myös muita isäntäkasvilajeja, esim.
– Alnus Lepät– Fagus Pyökit– Fraxinus Saarnet– Juglans Jalopähkinä– Ulmus Jalavat
Mm. Keväällä 2015Löydöksiä puisesta pakkausmateriaalista
Kuva: Salla Hannunen
Kuva: Kari Silventoinen
Leviäminen
• Luonnonvarainen Kiinassa
• Leviää toukkina mm. kiinalaisten puulavojen sisällä
• Luonnossa leviää hitaasti
– Hidas elinkierto (3-4 vuotta)
– Liikkuu vain pieniä matkoja
Kuva: Evira
Kuvat: Evira, Juho Kokkonen
Aasianrunkojäärä
Elinkierrosta:
Kuva: Melody Keena, USDA Forest Service, Bugwood.org
Kuva: Melody Keena, USDA Forest Service, Bugwood.org
Muut kuvat: Salla Hannunen
1-2 vuotta alkup. alueella,
Suomessa 3-4 vuotta
Merkitys
• Tappaa lehtipuita
• Menestyy ainakin katupuissa, viheralueilla ja puutarhoissa
• Todennäköisesti ei viihdy lehtimetsissä
• Ei olemassa torjuntakeinoa
Kuva: A-M Alanko
Ensimmäinen löydös Suomessa
• Lokakuussa 2015
• Vantaa, Kuninkaanmäki, Kolohongan teollisuusalue
– jalkakäytävältä kaksi aikuista kuoriaista
• Puissa todettiin jäärän ulostuloreikiä ja puiden sisältä jäärän eri kehitysvaiheita
• Levinnyt alueelle useita vuosia sitten
Kuva: Evira/Ville Welling
Aasianrunkojäärän rajattu alue
• Päätös 1.3.2016
• Istutuskielto (saastunut
alue, 10 ha)
• Lehtipuumateriaalin
siirtokielto
(puskurivyöhykealue,
1500 ha)
• Päätös voimassa
vuoteen 2020
• Kartoitettava joka vuosi
Tuntomerkit
• Aikuinen:– Suuri koko: ruumis 2,5-
3,5 cm pitkä– Mustalla
kiiltävällä pohjalla valkoisia pilkkuja
– Ruumista pidemmät raidalliset tuntosarvet
• Toukka– Täysikasvuisena 5 cm
mittainen– Väriltään
kermanvalkea– Päässä ruskea merkki
Kuvat: Ville Welling
Aasianrunkojäärän havainnointi
Tarkkailumenetelmiä:
• Lehtipuiden kunnon tarkkailu
• Kiikarointi
• Puukiipeily
• Hajukoira
Mitä etsiä?
4.11.2015
Paula Lilja
• Aikuisen jäärän ulostuloreikiä
• Täysin pyöreitä, kuin poralla tehtyjä reikiä, joiden halkaisija 8-13 mm
• Puun ylemmissä osissa
• Purua oksilla tai puun tyvellä
• Munintasuppilot ja munat
• Pyöreä tai hiukan soikea syömällä nakerrettu n. 10 mm kolo, jossa
suora keskiviiva ja sen keskellä jäärän muna (kuin pieni riisinjyvänen)
• Äkillisesti kuolleita oksia tai kuollut latvus
• Kuollut tai kellastunut oksa, muuten terveessä puussa
• Toukkakäytävät kaadetussa puussa
• Suurikokoisia toukkakäytäviä, joissa tikkupurua
• Vaikea, mutta ei mahdoton erottaa muista tuhoojista
Munintasuppilot
- Viilto keskellä ja
syöntijälkeä ympärillä
- Arpeutuu nopeasti
- Näyttää pelkältä
viillolta
- Hankala nähdä
maasta käsin!
Kuvat: A-M Alanko
Riskialueet
• Satamat, rakennustyömaat, varastot, teollisuusalueet, jossa varastoidaan Kiinasta peräisin olevia tuotteita, joissa on puista pakkausmateriaalia
• Puumateriaalin varastointipaikat
Kuvat: A-M Alanko
Kuva: Juho Kokkonen
Merkitys:
• Todennäköisesti ei suurta vaaraa
metsätaloudelle
• Suuri uhka puistoille ja kadunvarsipuille
• Aiheuttaa taloudelllisesti merkittävät ja
pitkäkestoiset toimenpiteet
• Vaikea hävittää
• Helpompi jos esiintymä huomataan jo
alkuvaiheessa
Lisätietoa:
• www.evira.fi/aasianrunkojaara• Päätös: https://www.evira.fi/files/attachments/fi/kasvit/kasvinterveys/aasianrunkojaara/paatos_liitteineen_fi.pdf
• Ilmoitukset mahdollisista havainnoista:
• https://www.youtube.com/watch?v=gO8MOUBcEiY
• https://www.youtube.com/watch?v=KL5nEOuL5fA