camera obscura -käsikirja 2012 - hnmky · camera obscura -ohjelmaa on uudistettu vuosina 2001,...

Camera obscura -käsikirja 2012

Camera obscura -käsikirja 2012 v2

Maria Store (toim.)


2


Toimittaja:Maria Store

Kirjoittajat:Maria Store, Ulla Huhtinen, Sanna Poikkimäki, Tuomas Kaila, Pete Nieminen & Ari Inkinen

Taitto:Maria Store & Ari Inkinen

Julkaisija ja kustantaja:Helsingin NMKY, Helsinki 24.1.2014

Levitys:Helsigin NMKY - PäihdekasvatusVuorikatu 17, 00100 Helsinkiwww.paihdekasvatus.fi

Camera obscura -toimintaa rahoittaa Raha-automaattiyhdistys


3

SISÄLLYSLUETTELO

Johdanto 5Camera obscura -ohjelma 6Ohjelman tavoitteet 6Ohjelman rakenne ja toteutus 6Camera obscura -ohjelman oppitunnit 10Oppituntien toteutus 10Aihealue 1 - Maailma ympärilläni 11Aihealue 2 - Ainutlaatuinen minä 12Aihealue 3 - Camera obscura seikkailu 13Aihealue 4 - Tulevaisuustyöskentely 14Aihealue 5 - Minä ryhmässä 15Camera obscura -seikkailun toteutus 16Seikkailun tilavaatimukset 16Tilan valinta 16Rakentaminen ja purkaminen 17Camera obscura seikkailun "pyörittäminen" 18Seikkailun työstäminen 19Seikkailuaikataulun suunnittelu 20Seikkailuoppaiden hankinta ja koulutus 21Seikkailuoppaiden tehtävät 21Seikkailuavustajien palaute 23Camera obscura -harjoitteet 241 Maailma ympärilläni 241.1 Arvot ja asenteet 241.2 Elämäntilanteet 262 Ainutlaatuinen minä 302.1 Ainutlaatuisuus 302.2 Itsetunto 312.3 Tunteet 323 Camera obscura -seikkailu ja sen työstäminen 344 Tulevaisuustyöskentely 354.1 Unelmat 354.2 Valinnat 375 Minä Ryhmässä 375.1 Ryhmäpaine 375.2 Vuorovaikutus 39Liitteet 40


4

JohdantoKädessäsi on Camera obscura -käsikirja, jossa on kuvattu arvoja päihdekasvatus ohjelman sisältö ja sen toteutus paikkakunnalla. Käsikirjan tehtävänä on auttaa ohjelman toteuttajia onnistumaan tehtävässään. Käsikirja on jaettu kolmeen osaan. Ensimmäinen osa käsittelee kaikille toteuttajille yhteisiä asioita, toinen osa taasen käsittelee Camera obscura -ohjelman sisältöä, toimintaa Camera obscura-viikolla ja siihen kuuluvia opettajien toteutettavaksi tarkoitettuja sisältöjä. Kolmas osa sisältää opettajien toteutettavaksi tarkoitetut harjoitteet.

Arvo- ja päihdekasvatusohjelma Camera obscura on suunnattu pääasiassa 7.-9.-luokan oppilaille ja kanssaan toimiville. Camera obscura koostuu peruskoulun kasvatus- ja oppimistavoitteista nousevista oppitunneista ja niitä tukevasta elämyspedagogisesta seikkailusta. Camera obscura -ohjelma rohkaisee oppilaita tekemään terveyttä edistäviä ja turvallisen kasvun kannalta mahdollisimman hyviä ratkaisuja sekä luottamaan itsenäiseen päätöksentekokykyyn. Ohjelman voima perustuu aikuisten ja nuorten vuorovaikutukseen ja Camera obscura -seikkailun intiimiin toteutustapaan: jokainen nuori kokee seikkailussa elämäänsä liittyviä asioita yksin, omalla tavallaan. Yhteisesti läpikäytynä henkilökohtaiset kokemukset vahvistavat nuoren itsetuntemusta, omanarvontuntoa ja kokemusta aikuisten välittämisestä. Kokemusten liittäminen päihteiden käytön syiden pohtimiseen ja vaihtoehtojen etsimiseen lisää nuoren uskallusta nähdä oman päätöksenteon rajat ja olla entistä enemmän oma itsensä. Koulun, seurakunnan ja kunnan nuorisotoimen sekä muiden paikallisten toimijoiden yhteistyö luo nuorelle tunteen siitä, että lähiyhteisö on laajasti sitoutunut juuri hänen hyvinvointinsa tukemiseen.

Camera obscura -ohjelma on alunperin kehitty Sininauhaliitossa samannimisen projektin yhteydessä vuosina 1995-1997. Yhteistyökumppaneina silloin olivat Uskonnonpedagoginen instituutti, Nuorten Keskus sekä Suomen Poikien ja Tyttöjen Keskus. Kaiken kaikkiaan pilottivaihe toteutettiin 240 yläasteella ja se tavoitti yli 25 000 oppilasta. Konseptia on kehitetty tämän jälkeen kolmen eri projektin avulla. Vuonna 2006 Camera obscura -ohjelma siirtyi osaksi Helsingin NMKY:n päihdekasvatusta, josta lähtien Raha-automaattiyhdistys on rahoittanut toimintaa. Ray-avustuksen ansiosta Camera obscuraa voidaan nykyään tarjota tilaajille maksutta. Camera obscura -ohjelmaa on uudistettu vuosina 2001, 2008 ja 2010. Se rakentuu edelleen tuttujen hyviksi koettujen elementtien ympärille.


5

Camera obscura -ohjelmaOhjelman tavoitteet

Camera obscura -toiminta on tavoitteellista eri kasvatusyhteisöjen toimintaan integroitavissa olevaa ehkäisevää päihdetyötä, jota tässä yhteydessä kutsutaan päihdekasvatukseksi. Ohjelman tavoitteena on auttaa nuorta jäsentämään suhdettaan päihteisiin ja auttaa häntä tekemään terveyttä edistäviä ratkaisuja. Oppilas saa välineitä käsitellä päihteidenkäyttöön ja sen seurauksiin liittyviä kysymyksiä omassa elinympäristössä ja arkielämässä yhdessä tuttujen aikuisten kanssa. Oppilaan vastuu omista teoista ja päätösten teon rajoista erilaisissa elämäntilanteissa jäsentyy. Oppilaan tunteet, asenteet ja elämänkokemus on otetaan huomioon tässä ohjelmassa. Päihteidenkäyttöä ei käsitellä irrallisena vaan osana koulun ja oppilaan lähiympäristön arvokasvatusta. Paikalliset nuorisotyön ja ehkäisevän päihdetyön toimijat saavat testatun työvälineen sekä mahdollisuuden verkostoitumiseen, josta on hyötyä jatkossa.

Ohjelman rakenne ja toteutus

Ohjelman tilaajana on yleensä taho, joka haluaa tehdä ehkäisevää päihdetyötä paikkakunnan lasten ja nuorten parissa. Paikallisella tasolla ohjelman toteutus perustuu usein yläkoulun ja sen kumppanien yhteistyöhön. Koulun yhteistyökumppanina voi olla esimerkiksi seurakunnan tai kunnan nuorisotyö, jokin paikallisyhdistys tai vanhempainyhdistys. Helsingin NMKY valmentaa paikalliset toimijat ohjelman toteuttamiseen ja avustaa sen toteutuksessa.

Koulun tehtävänä on keskittyä oppituntien valmisteluun ja toteuttamiseen sekä aikataulun laatimiseen. Yhteistyökumppanin tehtävänä on toteuttaa seikkailu sen pystytyksestä pyörittämiseen ja purkuun. Yhteistyökumppanit valitsevat keskuudestaan yhteyshenkilön, joka ottaa päävastuun Camera obscura -toiminnasta ja hoitaa yhteydenpidon Helsingin NMKY:een sekä paikkakunnan muihin Camera obscura -toimijoihin. Myös joka koulusta valitaan oma yhteyshenkilö. Koulun yhteyshenkilö kertoo asiasta muille opettajille ja suunnittelee yhdessä heidän kanssaan oppituntien ajankohdat, toteutukset ja aikataulun ohjelman toteutukseen. Koulun ja yhteistyökumppanin yhteyshenkilöiden tulee pitää toisensa ajantasalla ohjelman jokaisessa toteutusvaiheessa.


6

Paikkakunnallasi Camera obscura -ohjelman toteuttajaryhmä muodostuu koulun tai koulujen yhteyshenkilöstä, yhteistyökumppanin yhteyshenkilöstä ja seikkailuoppaista (4-6 kpl). Oppaita tarvitaan Camera obscura -tekniikan pystyttämiseen, purkamiseen sekä oppilaiden seikkailuun lähettäjinä ja vastaanottajina. Oppaat voivat olla esimerkiksi oppilaiden vanhempia, nuorisotyöntekijöitä, nuorisotoimen ryhmänohjaajia, kerhonohjaajia, yökahvila-avustajia tai Saapas-avustajia, kuitenkin vähintään 18-vuotiaita henkilöitä. Toiminta ei ole vertaistoimintaa.

Camera obscura -toimijat paikkakunnalla

Tilaajan yhteyshenkilö

Tilaajatahon (jäljempänä tilaaja) yhteyshenkilön tehtävänä on1. Yhteydenpito Helsingin NMKY:n ja tilaajan välillä.2. Tehdä Camera obscuran toteutukseen liittyvä sopimus Helsingin NMKY:n

kanssa.3. Yhteydenpito ohjelmaan osallistuviin kouluihin.4. Sopia ohjelmaan liittyvistä perehdytyksistä, olla niiden koollekutsujina ja läsnä

itse tapahtumassa.5. Hankkia tila Camera obscura -seikkailun toteuttamista varten.6. Sopia rakentamis- ja purkamisaikataulu Helsingin NMKY:n kanssa.7. Sopia yhteysopettajien kanssa aikataulu oppilaiden ja opettajien osallistumi-

sesta Camera obscura -seikkailuun.8. Tukea koulujen yhteysopettajia sekä muita yhteistyötahoja.9. Hankkia oppaat seikkailun rakentamiseen tai purkamiseen ja toteuttamiseen. 10. Vastata toiminnallisesti Camera obscura -seikkailusta.11. Olla paikalla seikkailun rakentamisen ja purkamisen aikana sekä varsinaisina

toimintapäivinä.

Koulun yhteysopettaja

Koulukohtaisen yhteysopettajan tehtävät:1. Yhteydenpito paikkakunnan yhteyshenkilöön, oman koulun opettajiin ja

tarvittaessa Helsingin NMKY:een.2. Organisoida oppituntien toteutus koulussa.3. Tiedottaa koulun muuta henkilökuntaa Camera obscura -seikkailuun

osallistumisesta.4. Hoitaa, että koulu laatii hyvissä ajoin seikkailuaikataulun Camera obscura -

toimintapäiviin yhdessä tilaajan yhteyshenkilön kanssa.

Muut opettajat

Osa opettajista toteuttaa Camera obscuraan liittyviä oppitunteja etukäteis-suunnitelman pohjalta. Helsingin NMKY perehdyttää opettajat oppituntien pitämiseen vähintään kaksi kuukautta ennen varsinaista toimintaviikkoa. Ne opettajat, jotka eivät pidä oppitunteja osallistuvat myös Camera obscura -


7

seikkailuun yhdessä valvottavan luokkansa kanssa.

Oppaat

Camera obscuran pyörittämiseen liittyvien henkilöiden roolit on kuvattu jäljempänä.

Helsingin NMKY:n henkilöstö

Camera obscura -koordinaattori on Helsingin NMKY:n työntekijä. Hän toimii yhteyshenkilön tukena, mutta ei osallistu varsinaisen toiminnan toteuttamiseen. Lisäksi koordinaattori vastaa Camera obscuran -toteuttajien perehdytyksestä.

Camera obscuran tekninen vastaava on Helsingin NMKY:n työntekijä ja tuo Camera obscura- tekniikan sovitusti paikkakunnalle sekä hakee sen pois. Hän on mukana rakentamassa Camera obscuraa ja ohjeistaa tilaajan järjestämiä avustajia Camera obscuran pystytyksessä ja purussa.

Paikallinen tiedotus

Toiminnasta kannattaa kertoa nuorten vanhemmille ja sidosryhmille. Ehkäisevän toiminnan näkyvyys julkisuudessa on tärkeää. Päihteisiin liittyvä uutisointi on yleensä ongelmakeskeistä. Arjen kasvatustyön tarinoista ja toimijoista voi myös kertoa ja ne myös kiinnostavat ihmisiä. Tiedottamisessa voit hyödyntää verkkosivujemme aineistoa ja lehdistötiedotetta. Kun järjestät tiedotustilaisuuden tai kutsut toimittajia Camera obscuran toimintaviikolla, ota huomioon seuraavat asiat:1. Toimittajat kannattaa kutsua paikalle silloin, kun oppilaat ovat mukana

toiminnassa. Toimittajat haluavat yleensä haastatella nuoria.2. Tiedotustilaisuuden järjestämisvastuu on tilaajalla.3. Valokuvaaminen seikkailun sisällä on ehdottomasti kielletty. Kuvia voi ottaa

esimerkiksi, tilanteesta kun nuori on kävelemässä sisään tai kun hän on tulossa ulos seikkailusta. Myös odotustilassa otetut kuvat tukevat jutun sisältöä.

4. Toivottavaa olisi, ettei toimittaja paljastaisi seikkailun ideaa yksityiskohtaisesti omassa mediassaan.

5. Toimittajalle voi lähettää etukäteen lehdistötiedotteen Camera obscurasta. Valmista tiedotepohjaa voi muokata omaan tarpeeseen sopivaksi, se löytyy julkaisun lopusta.

Muuta muistettavaa

Helsingin NMKY:n ja tilaajan välillä sovitaan toteutukseen liittyvistä yksityiskohdista. Helsingin NMKY:n koordinaattori kirjoittaa kirjallisen sopimustekstin saamiensa tietojen perusteella ja lähettää sen tilaajalle allekirjoitettavaksi. Tilaaja palauttaa allekirjoitetun sopimuksen viimeistään 90


8

päivää ennen toimintaviikon alkua.

Camera obscura -koordinaattori tapaa paikkakunnan yhteyshenkilön noin puoli vuotta ennen sovittua toteutusta. Tapaamisen tarkoituksena on tarjota eväät ja valmius yhteyshenkilönä toimimiseen.

Opettajille ja seikkailuoppaille järjestetään perehdytys kaksi kuukautta ennen varsinaista toimintaviikkoa. Tilaajan yhteyshenkilö toimii koolle kutsujana perehdytykseen, muuten Camera obscura -koordinaattori vastaa sen sisällöstä. Toivottavaa on, että perehdytykseen osallistuisi seikkailuun avustajiksi tulevia sekä opettajia, jotka pitävät koulussa ohjelmaan liittyviä tunteja. Paikalliseen perehdytykseen tulee osallistua vähintään kuusi ihmistä.

Tilaaja vastaa siitä, että seikkailutilaan eivät pääse ulkopuoliset, samoin tilaaja vastaa mm. ilkivallasta aiheutuneista vahingoista. Sähkönkulutuksen ja siivouksen maksaa myös tilaaja.

Ohjelman kustannushinta, jonka Ray rahoittaa on noin 4000 euroa toimintaviikkoa kohden. Toiminta on tilaajalle maksutonta mikäli tilausehtoja noudatetaan. Tilaaja on velvollinen maksamaan peruuntumiskustannukset 1700 euroa alkavaa viikkoa kohden, mikäli sovittu toteutus perutaan myöhemmin kuin 90 vuorokautta ennen sen alkamista. Peruutusehdot on kuvattu tarkemmin sopimustekstissä. Lue sopimusteksti huolella ennen sen allekirjoitusta. Muutokset sopimukseen tehdään aina kirjallisesti, esim. sähköpostitse jonka myös toinen osapuoli kirjallisesti vahvistaa.

Huomioitavaa on myös että tekniikkaan ei saa tehdä muutoksia sen ollessa paikkakunnalla, eikä purkua saa suorittaa muuten kuin Camera obscura tekniikkavastaavan ohjauksessa.


9

Camera obscura -ohjelman oppitunnit !Oppituntien toteutus

Camera obscura- ohjelma koostuu viidestä aihealueesta. Tarkoituksena on, että oppilas pääsee osallistumaan niistä jokaiseen tässä suunnitelmassa esitetyssä järjestyksessä. Jokainen aihealue pitää sisällään muutaman alateeman, joihin jokaiseen liittyy eri kestoisia toiminnallisia harjoituksia. Opettaja muodostaa harjoituksista tuntisisällön jokaisesta aihealueesta painottaen haluamaansa alateemaa. Toki kaikkiakin harjoituksia saa halutessaan hyödyntää. Opettajat päättävät koulukohtaisesti oppituntien työnjaosta, toteutuksesta ja aikataulusta. Helsingin NMKY perehdyttää opettajat oppituntimateriaalin käyttöön vähintään kaksi kuukautta ennen sovittua toimintaviikkoa.

Camera obscura -kokonaisuuteen liittyvien harjoitusten pitäminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ennen seikkailun saapumista paikkakunnalle. Tarkoituksena ei ole, että kaikki tunnit pidettäisiin seikkailuviikolla, vaan ne aikataulutetaan pidettäväksi pidemmälle aikavälille osana normaalia lukujärjestystä. Minkä tahansa aineen opettaja voi pitää Camera obscura oppitunteja millä tunnilla tahansa. Miten vain koulu itse haluaa toteutuksen organisoida.

Camera obscura -ohjelman aihealueet ovat1. Maailma ympärilläni2. Ainutlaatuinen minä3. Camera obscura -seikkailu4. Tulevaisuustyöskentely 5. Minä ryhmässä


10

Aihealue 1 - Maailma ympärilläni

Kasvamme ympäröivän maailman keskellä. Nuoruudessa korostuu oman paikan etsiminen maailmassa. Siihen miten nuori ympäröivän maailman ja itsensä maailmassa näkee, vaikuttavat muun muassa nuoren sosiaaliset verkostot ja media. Nuorella on paljon kysymyksiä itselleen. Millaisia arvoja ja asenteita haluan edustaa ja kuinka viestitän niistä muille? Onko tämä mahdoton vai mahdollisuuksien maailma? Nuori kaipaa aikuiselta tietoa ja rohkaisua oman paikkansa löytämiseen maailmassa. Läheisen aikuisen puuttuminen tai kyvyttömyys vastata nuoren tarpeisiin voi olla nuorelle riskialtista.

Tavoitteet• Nuoren ymmärrys ympäröivän maailman vaikutuksista häneen itseensä on

lisääntynyt. • Nuori on ymmärtänyt elämänkatsomuksen ja arvojen vaikutuksen tekemiinsä

valintoihin.• Nuoren tietoisuus päihteistä osana ympäröivää maailmaa on lisääntynyt.

Maailma ympärilläni • Arvot ja asenteet alateemaan liittyvät harjoitukset

• Erilaiset arvokäsitykset -harjoitus, kesto noin 30 min• Omat arvovalinnat esimerkkitilanteissa, kesto noin 30 min• Eduskuntapuolueissa vaikuttavat arvot• Arjen tyypilliset arvovalinnat• Eri maiden suhtautuminen päihteisiin

• Elämäntilanteet alateemaan liittyy harjoitukset• Päihteet erilaisissa elämäntilanteissa• Päihteet mediassa• Pohdintaa huumeista• Päihteet eri ikäryhmissä

Opettaja muodostaa vaihtoehtoisista harjoituksista vähintään 45 minuutin tuntisisällön tästä aihealueesta. Toki kaikkiakin harjoituksia saa halutessaan hyödyntää.


11

Aihealue 2 - Ainutlaatuinen minä

Nuori pohtii paljon itseään koskevia asioita. Aikuisten silmiin heijastuu usein se onko nuori oppinut pitämään itsestään. Käyttäytyykö nuori tavalla, jolla hän vaalii omaa arvokkuuttaan ja ainutlaatuisuuttaan vai sitä tuhoten? Jollei nuori itse näe omaa arvokkuuttaan tarvitsee hän apua siinä. Kukaan ei ole hyvä kaikessa, mutta jokaisesta löytyy omat vahvuudet selvitä elämänhaasteista. Kun nuori löytää nämä asiat itsessään, hän kykenee tekemään itsenäisiä ratkaisuja ja luottamaan niihin. Itsearvostuksen ollessa kunnossa, aletaan pitää enemmän huolta omasta itsestään ja elämästään. Itsetuntemuksella on keskeinen tehtävä erilaisissa valintatilanteissa. On tärkeää tietää millaiset valinnat ovat juuri minulle parhaita.

Tavoitteet• Nuori on ymmärtänyt, että jokainen ihminen on ainutlaatuinen persoona ja

jokaisella ihmisellä on erilaisia kykyjä ja lahjoja.• Nuori on ymmärtänyt oman arvokkuutensa ja sen miten sitä voi vaalia.• Nuori ymmärtää millaiset ratkaisut ovat hänelle itselleen hyväksi.

Ainutlaatuinen minä sisältää kolme alateemaa• Ainutlaatuisuus alateemaan liittyvät harjoitteet

• Lapsuus ja nykyhetki, kesto noin 15 min• Kadonneen minuuden metsästys, kesto noin 20 min• Mikä minä olen, kesto noin 45 min

• Itsetunto alateema sisältää seuraavat harjoitteet• Pohdintaa itsetunnosta, kesto noin 20 min• Positiivisten asioiden kertominen muille, kesto noin 20 min• Hyvä-huono-itsetunto, kesto noin 10 min

• Tunteet alateemaan liittyvät harjoitteet• Tunteet ja tilanteet, kesto noin 20 min• Tunteiden kanssa eläminen, kesto noin 20 min• Pahaolo, kesto noin 30 min• Rohkaisuryyppy-harjoitus, kesto noin 30 min



12

Aihealue 3 - Camera obscura seikkailu

Tähän kokonaisuuteen oppilaat osallistuvat Camera obscura -toimintaviikolla, jolloin seikkailutekniikka vierailee paikkakunnallanne. Sen toteutuksesta vastaa paikallisesti koulun yhteistyökumppani. Usein taho on sellainen, joka tekee paikkakunnalla nuorisotyötä tai ehkäisevää päihdetyötä.

Camera obscura -seikkailu on noin 60 neliömetriä laaja rakennelma, jonka sisällä kulkevaan reittiin menee jokaisella noin 10 minuuttia. Oppilas kulkee reitin yksin korvakuulokkeista tulevan äännitteen opastusta kuunnelleen. Camera obscuran sisällä on seitsemän huonetta, joissa jokaisessa on mielikuvaharjoitus. Tunnelma luodaan valoilla ja äänillä.

Jokainen luokka vierailee Camera obscura -seikkailussa ennalta laaditun aikataulun pohjalta. Vaikka koulun yhteistyötaho huolehtiikin varsinaisen toiminnan pyörittämisestä, on suotavaa, että myös opettajat osallistuvat Camera obscura -seikkailuun. Joko samalla kertaa valvottavan luokan kanssa tai opettajille erikseen järjestettynä ajankohtana. Jos olet valvomassa jonkun luokan oleskelua Camera obscurassa, kysele nuorten kokemuksia seikkailusta. Oma kokemuksesi ja nuorten kokemukset seikkailusta antavat lisää ymmärrystä myös ohjelman oppituntien pitämiseen.

Camera obscura -seikkailu saattaa herättää nuorissa monenlaisia tunteita, joita on hyvä päästä purkamaan ja käsittelemään aikuisten johdolla. Välittömästi Camera obscura -seikkailun käytyään nuori vastaa Ajatusten virta -kysymyksiin, joiden käsittelyä jatketaan oppitunnilla. Oppilaiden vastaukset kysymyksiin on kerätty luokkakohtaisesti seikkailun jälkeen talteen, joten pyydä ne ennen tunnin pitämistä Camera obscura -yhteysopettajalta. Camera obscura -seikkailun työstäminen vie yhden tunnin ja se toteutetaan ohjeistuksen mukaisesti.

Aihealue sisältää kolme osiota• Camera obscura -seikkailu (pakollinen), kesto 30-90 min ryhmän koosta

riippuen.• Seikkailun työstäminen ryhmässä (pakollinen).• Arviointi

Arviointi

Kun Camera obscura -ohjelman toteutus on koulussanne ohi, huolehtikaa, että jokaisesta koulusta ja jokaiselta luokka-asteelta yksi luokka satunnaisotannalla sekä kaikki opettajat käyvät internetissä täyttämässä ohjelmaan liittyvän palautelomakkeen. Sen täyttäminen vie noin 10 minuuttia ja linkin siihen saa Helsingin NMKY:n yhteyshenkilöltä.

Helsingin NMKY tekee lyhyen koosteen paikkakunnan Camera obscura -totetuksesta saatujen palautteiden pohjalta.


13

Aihealue 4 - Tulevaisuustyöskentely

Nuoruudessa mietitään paljon tulevaisuuden haaveita ja odotuksia. Nuoret ovat näissä pohdinnoissa keskenään hyvin erilaisissa vaiheissa. Toinen tietää tarkalleen mitä tulevaisuudeltaan haluaa ja on tehnyt erinäisiä ponnisteluja niiden toteuttamiseksi, toisella taas ei ole hajuakaan haaveistaan ja tulevaisuus saattaa jopa pelottaa. On myös hyväksyttävä, että tulevaisuutta rakennetaan kokoajan ja suunnitelmia saatetaan joutua muuttamaan. Joskus joidenkin ihmisten suunnitelmat muuttuvat heidän haluamattaan. Toiset taas ovat itse omien unelmiensa toteutumisen esteenä. Aikuisen tulisi tukea nuorta omaan tulevaisuuteensa liittyvissä pohdinnoissa ja antaa eväitä unelmien toteuttamiselle. Kun oman tulevaisuutensa näkee merkittävänä, voi se luoda merkitystä myös nykyhetkelle.

Tavoitteet• Jäsentää nuoren tulevaisuuden odotuksia ja suunnitelmia.• Auttaa nuorta näkemään tulevaisuutensa valoisana.• Auttaa nuorta ymmärtämään valintojen seurauksia ja vaikutuksia tulevaisuuteen.

Tulevaisuustyöskentely aihealue sisältää kaksi alateemaa• Unelmat alateemaan liittyvät harjoitteet

• Taustaa unelmat -harjoituksille, kesto noin 10 min• Unelmakartta, kesto 40 min• Tulevaisuuden pelot, kesto noin 30 min

• Valinnat alateemaan liittyvät harjoitteet• Mikä saa minut valitsemaan näin, kesto noin 25 min• Valintojen vaikutukset, kesto 30 min• Tärkeintä elämässäni, kesto noin 60 min



14

Aihealue 5 - Minä ryhmässä

Ensimmäisessä aihekokonaisuudessa mietittiin nuorta osana ympäröivää maailmaa. Monelle nuorelle heidän tärkeimmät ”elämänsä keskukset” ovat kuitenkin ryhmiä kuten kaverit, harrasteporukat ja perhe. Ryhmä on nuorelle tärkeä paikka oppia vuorovaikutusta muiden ihmisen kanssa, mutta myös mahdollisuus tutustua itseensä paremmin. Ryhmään kuulumattomuus voi puolestaan olla uhka syrjäytymiselle. Vaikka ryhmään kuuluminen on pääasiassa positiivista, on tärkeää, että nuori itse tiedostaa myös ryhmässä olemisen mahdolliset riskit. Kun nuori ymmärtää ryhmäpaineilmiön, hänen on myös helpompi toimia sen negatiivisia vaikutuksia vastaan. Nuorta tulee kannustaa löytämään ympärilleen ryhmä, joka toimii hänen parhaakseen - ei häntä vastaan.

Tavoitteet• Nuori ymmärtää mitä ryhmäpaine tarkoittaa.• Nuori on saanut välineitä itsenäiseen ajatteluun.• Nuoren vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet.

Minä ryhmässä -aihealue sisältää kaksi alateemaa• Ryhmäpaine alateemaan liittyvät harjoitteet

• Pohjustus kaikille ryhmäpaineharjoituksille, kesto noin 15 min• Draamat ryhmäpaineesta, kesto noin 30 min.• Minä ryhmäpainetilanteissa, kesto noin 30 min• Ryhmäpaineen laajat vaikutukset, kesto noin 10 min

• Vuorovaikutus alateemaan liittyvät harjoitteet• Reagoiminen toisen puheeseen, kesto noin 20 min• Yhden sanan tarina, kesto noin 5 min / tarina• Sanaton viestintä, kesto noin 10 min

Opettaja muodostaa vaihtoehtoisista harjoituksista vähintään 45 minuutin tuntisisällön tästä aihealueesta. Toki kaikkia harjoituksia saa halutessaan hyödyntää.


15

Camera obscura -seikkailun toteutus

Seikkailun tilavaatimukset

Camera obscura -seikkailu on noin 60 neliömetrin suuruinen katettu rakennelma. Tilavaatimus on 11 m x 9 m ja korkeus 2,7 m. Camera obscurassa on mustat 300 g/m2 kankaiset väliseinät. Myös katto on kangasta ja osittain valoa läpäisevä. Osassa tiloista on lattiamatto. Camera obscura -seikkailu on seitsemästä huoneesta koostuva kulkureitti. Huoneet on erotettu toisistaan punaisilla oviverhoilla. Camera obscura -seikkailun sisustukseen kuuluu kohdevalaisimia, teatterisavutehoste sekä muutamia lavasteita. Sähkön kulutus on varsin vähäistä, suurimmillaan noin 2,4 kW. Camera obscura -seikkailun sähköjärjestelmä voidaan lii t tää suojamaadoitettuun - pistorasiaan 2x10A tai 1x16A tai valinnaisesti yhteen 16A tai 32A voimapistorasiaan.

Tilan valinta

Tilassa, johon Camera obscura rakennetaan, on syytä ottaa huomioon alla luetellut seikat.

Tila on Camera obscuran käytössä rakentamisesta purkamiseen 24 h/vrk. Jos tilassa on ns. vakiokäyttäjiä, heidän vuoronsa täytyy tältä ajalta peruuttaa. Jos tila on esim. verholla jaettava liikuntasali, ei verhon toisella puolella voi olla toimintaa samanaikaisesti kun seikkailutoiminta on käynnissä.

Sopivia tiloja ovat esim. koulun sali, seurakuntasali tai vpk-talon sali. Tila voi olla myös varasto tms, jos siellä on normaali huonelämpö, -kosteus ja tasainen lattia. Tilan täytyy olla lukittava, niin etteivät ulkopuoliset pääse sinne.

Camera obscuran tilavaatimus on 11 m x 9 m vapaa tasainen lattia ja huonekorkeus vähintää 2,7 m, eikä tällä alueella voi olla kiinteitä penkkejä, tolppia eikä alle 2,7 m korkeudella olevia parven reunoja, kehikkoja tai kiinteitä valaisimia.

Seikkailussa käytetään teatterisavukonetta tai usvakonetta. Automaattinen


16

savuhälytin voi reagoida teatterisavu/usvakoneeseen, joten sen pitää olla kytkettynä pois silloin kun teatterisavukonetta käytetään. Poiskytkennän saa tehdä vain palo- ohjauskaapista vastaava henkilö, ns. ominpäin ei palohälytysjärjestelmään saa kajota. Ole yhteydessä häneen hyvissä ajoin, että hän ehtii tarvittaessa hankkimaan itselleen toimintaohjeet. Teatterisavu/usvakonetta käytetään myös rakentamisen päätteeksi, kun laitteet testataan.

Rakentamisessa käytetään muutamissa kohdissa lattiamattojen kiinnityksenä mm. televisioyhtiöiden käyttämää teippiä. Teippi ei jätä liimajälkiä lattiaan. Normaalit julkisen tilan lattiat eivät tarvitse suojausta. Rakenteet on suunnitellut juuri näitä tiloja varten ja niitä on käytetty vuosittain kymmenissä tiloissa yli 15 vuoden aikana. Mikäli tilassa ei voi käyttää teippiä, ilmoita siitä etukäteen. Tarvittaessa suojaa lattia. Muovilla tai muilla paloherkillä materiaaleilla lattiaa ei saa suojata. Lattiasuojaukset on tehtävä tilaajan toimesta ennen pystytyksen alkamista. Huomio kuitenkin palomääräykset.

Seikkailu ei aiheuta meteliä, mutta siellä käytettävät kuulokkeet eivät eristä ulkopuolista ääntä kokonaan, joten varmista, että tilaan ei kuulu häiritseviä ääniä naapurihuoneista.

Seikkailutekniikka on pakattu 12 kuljetuslaatikkoon, joista osa on 3,2 m pitkiä. Laatikot painavat parhaimmillaan (tai pahimmillaan) noin 90 kg. Olisi hyvä, että tilan läheisyyteen pääsisi autolla tai niin, että laatikot voisi työntää samassa tasossa rakennuspaikalle.

Rakentaminen ja purkaminen

Rakentamisajankohta sovitaan Camera obscura -koordinaattorin kanssa hyvissä ajoin. Kalusto tuodaan edelliseltä paikkakunnalta rakentamisen alkaessa, mikäli ei ole toisin sovittu. Rakentamiseen ja purkamiseen tilaajan tulee järjestää neljä henkilöä. Rakentaminen kestää noin 4 tuntia ja purkaminen noin 2 tuntia tilasta riippuen. Yhteyshenkilön tulee olla paikalla silloin, kun tavarat tuodaan sekä silloin, kun seikkailu rakennetaan ja puretaan. Kun rakentaminen aloitetaan, on tilan oltava vapaana kalusteista ja muista rakentamisen esteistä. Lattia on oltava siivottu pölypuhtaaksi, muuten väliseinäkankaiden materiaali kerää asennus-vaiheessa kaiken pölyn ja irtoroskan itseensä. Seinäkankaiden puhdistaminen on todella työlästä ja aikaa vievää.

Kaikkien avustajien on oltava paikalla rakentamisen alkaessa ja he voivat poistua vasta kun seikkailu on valmis. Rakentamisesta vastaa Helsingin NMKY:n työntekijä ja hänen ohjeitaan on ehdottomasti noudatettava. Kaikki tarvittavat työkalut tulevat hänen mukanaan ja vain niitä saa käyttää. Purkamisen jälkeen tilaaja vastaa siivoamisesta. Avustajien on oltava paikalla siihen asti kun, seikkailutekniikka on kokonaan purettu ja lastattu autoon. Kaluston pois viemisestä sovitaan ennalta Camera obscura -koordinaattorin kanssa. Hän voi tarvittaessa


17

myös neuvotella Camera obscura -tekniikan varastoimisesta tilaajan tiloihin ennen seikkailun pois viemistä. Mikäli rakentamistila ei ole samassa tasossa, kun tavaroiden lastaus, niin laatikoiden kantamiseen tarvitaan voimaa, siis ihmisiä, jotka jaksavat kantaa ne rappusissa kerroksesta toiseen.

Camera obscura seikkailun "pyörittäminen"

Camera obscura seikkailun sujuva toteuttaminen vaatii tilaajalta ainakin kolme asiaa:• viihtyisät valmistautumis- ja toimintahuoneet (Startti ja Parkki)• huolellisesti laaditun kiertoaikataulun• pätevät oppaat.

Camera obscura -ohjelman ydin on elämyksellinen Camera obscura -seikkailu. Sen sisällä kulkevaan reittiin kuluu jokaiselta noin 10 minuuttia. Elämys luodaan hämärissä huoneissa mielikuvilla, äänillä, musiikilla ja valoilla. Seikkailu vie nuoren tutustumaan hetkeksi itseensä, omiin tunteisiinsa ja sisäisiin voimavaroihinsa. Reitin edetessä häntä rohkaistaan suoriutumaan erilaisista haasteista ja tuetaan luottamaan omiin, itsenäisiin ratkaisuihinsa.

Varsinkin ensimmäiset seikkailijat saattavat olla hermostuneita ja siksi oppilaille kerrotaan mihin he ovat menossa. Jos jotkut oppilaat eivät uskalla mennä seikkailuun yksin, he voivat tehdä sen yhdessä opettajan tai oppaan kanssa. Ei kuitenkaan oppilastoverinsa kanssa. Kekseliäitä, hulivilikaveruksia ei kannata laittaa seikkailuun peräkkäin, jottei heille tule kiusausta puuttua toistensa tai muiden seikkailukokemukseen. Ketään ei saa pakottaa seikkailuun.

Yhtä noin 20 oppilaan luokkaa kohden tarvitsee Camera obscura -seikkailuun varata aikaa noin 1 ! tuntia. Jotta kenellekkään ei tulisi pitkäveteistä odottelua on seikkailun ulkopuolelle jäävä aikakin käytettävä hyödyllisesti. Kun luokka saapuu seikkailutilaan se jaetaan kahteen osaan. Toiset menevät valmistautumishuoneeseen (Start t i) odottamaan seikkailuun pääsyä ja toinen puoli luokkaa toimintahuoneeseen (Parkki), jossa on yhtäjaksoista toimintaa (noin puolet siitä ajasta jonka koko luokka on seikkailussa). Kun kaikki ensimmäisenä valmistautumishuoneessa (Startti) olevat ovat kiertäneet Camera obscura -seikkailun, vaihtavat oppilaat sieltä toimintahuoneeseen (Parkki) ja päinvastoin. Huoneiden kannattaa sijaita seikkailutilan välittömässä läheisyydessä. Luokan Camera obscura -seikkailussa tarvittava aika on laskettava hyvissä ajoin, samoin huoneiden vaihtamisajankohta.

Opettaja on oppilaiden kanssa koko ajan, kun luokka on seikkailussa. Oppilaita ei saa vain tuoda ja jättää sinne. Hankkeen vahvuus perustuu nuorten ja aikuisten väliseen vuorovaikutukseen. On surullista, jos seikkailun yhteydessä käytävät keskustelut ja vuorovaikutustilanteet jäävät käyttämättä. Mikäli olette koulun kanssa niin sopineet, niin seikkailun lomassa voi tiedottaa esimerkiksi


18

järjestötoiminnasta, seurakunnan ja kunnan nuorisotoiminnasta. Tilaaja voi halutessaan järjestää myös tarjoilua Camera obscura -seikkailun yhteyteen. Valmistautumis- ja toimintahuoneet (Startti ja Parkki) rakentaa, kustantaa ja sisustaa tilaaja.

Ideoita valmistautumishuoneeseen Startti:• Camera obscura -seikkailun kannalta on tärkeää, että valmistautumishuone toimii

mahdollisimman viihtyisänä paikkana, puskurina, ennen varsinaiselle seikkailu-kierrokselle lähtöä. Alla on muutama ehdotus tekemisistä valmistautumis-huoneeseen. Kun mietitte huoneen sisältöä muistakaa, että tekemisen täytyy olla sellaista, mistä on helppo lähteä ja sen pariin palata seikkailun jälkeen.

• Lähiympäristön piirtäminen isolle paperille. Yksi iso paperi, jonne nuoret saavat piirtää lähiympäristössään olevia asioita ja ilmiöitä. Kun kaikki ovat piirtäneet, piirroksista keskustellaan. Nuorille voi antaa vinkkejä piirrosaiheiksi esim. nuorten vapaa-ajan vietto paikkakunnalla.

• Päihdeaiheisten sanojen selitys alias-tyylisesti. Lainattavissa Helsingin NMKY:stä, pyydä hyvissä ajoin ennen toimintaviikkoa.

• Tietokilpailu Ideoita toimintahuoneeseen Parkki:• Ehkäisevän päihdetyön lyhytelokuva ja siihen liittyvä työskentely. Lainattavissa

Helsingin NMKY:stä, pyydä hyvissä ajoin ennen toimintaviikkoa. Elokuvat kestoltaan n. 15 min.

• Parityöskentely - pohdintaa päihteisiin liittyen.• Camera obscura -lautapeli. Lainattavissa Helsingin NMKY:stä, pyydä hyvissä

ajoin ennen toimintaviikkoa.

Seikkailun työstäminen

Camera obscura -seikkailu saattaa herättää nuorissa monenlaisia tunteita, joita on hyvä päästä purkamaan ja käsittelemään aikuisten johdolla. Välittömästi Camera obscura -seikkailun käytyään nuori vastaa Ajatusten virta -kysymyksiin, jotka seikkailutilan oppaat keräävät luokkakohtaisiin pinoihin. Luokkien pinot annetaan seikkailupäivän päätteeksi koulun yhteyshenkilölle, joka antaa kunkin luokan vastaukset työstämistuntia varten. Oppilaat voivat käyttää vastausten antamiseen n. 10 minuuttia.

Seikkailutilassa keskeisessä asemassa on opas, joka vastaanottaa nuoria seikkailusta maailmaan. Hänellä tulee olla aikaa nuorten kokemuksesta keskusteluun. Joskus nuoren voi olla vaikea kuvata kokemustaan sanallisesti. Tällöin kannattaa esittää kysymyksiä joihin vastauksen voi esittää vaihtoehtoisella tavalla kuten numeraalisesti. Minkä kouluarvosanan antaisit Camera obscura -seikkailulle? Mikä huone oli mukavin? Tärkeää on että jokainen saa sanoa jotain kokemastaan.


19

Seikkailuaikataulun suunnittelu

Ohjelman yksi tärkeimmistä onnistumisen edellytyksistä on seikkailuaikataulun suunnittelu ja siitä tiedottaminen opettajille ja Camera obscura -seikkailun toteuttajille. Seikkailuaikataulu laaditaan yhdessä tilaajan yhteyshenkilön kanssa ja siinä kannattaa olla mukana koulun henkilökunnasta esim. rehtori tai koulun oma yhteysopettaja.

Jotta kaikki seikkailijat saisivat tehdä matkansa rauhassa ja yksin, he menevät Camera obscuraan kolmen minuutin välein. Sisäänmeno-oven yläpuolella on automaatti, joka sytyttää vihreän valon, kun tie on vapaa. Lähettäjän ei tarvitse vilkuilla kelloa. Jokaisen oppilaan kierros kestää noin kymmenen minuuttia, ei enempää eikä vähempää. Kierrosaikataulua ei voi nopeuttaa, eikä Camera obscuraan voi mennä pareittain. Jos ensimmäinen oppilas lähtee matkaan tasan klo 9.00, niin seuraava oppilas astuu sisään 9.03 jne.

Oppilaat voivat mennä seikkailuun nonstop -periaatteella vaikka luokka välillä vaihtuu. Opettajan tulee saada etukäteen tieto kuinka kauan hänen luokkansa tulee olla seikkailupaikalla. Ajantarpeen voi laskea seuraavan kaavan mukaan:

(opettaja + oppilasmäärä) x 3min + 25 min= kokonaisaika yhdelle luokalle. Esim. 20 oppilaan luokassa: (1+20) x 3min + 25min= kokonaisaika on 1 h 28 min

Kiertoaikataulun suunnitteluesimerkki:

08.30 Tietäväisten yläaste 8A 24 oppilasta 1 h 40 min10.15 Tietäväisten yläaste 8C 15 oppilasta 1h 13 min11.30 Viisauden yhteiskoulu 8A 26 oppilasta 1 h 46 min13.16 Ruokatauko 13.45 Tietäväisten yläaste 8B 20 oppilasta 1 h 28 min 15.15 Viisauden yhteiskoulu 8D 14 oppilasta 1h 10 min 16.25 Homma ohi

Jätä päivään noin 30 minuutin tauko, jonka aikana avustajat ehtivät käydä syömässä. Jos oppilaita on paljon voi koko päivän kierrättää nonstop- periaatteella. Jos jokin ryhmä myöhästyy, niin koko loppupäivän aikataulu viivästyy. Kiertoaikataulu ei välttämättä sovi sellaisenaan koulun tuntijärjestelmään. Opettajilla on hyvää tahtoa, jos olet ollut heihin yhteydessä riittävän hyvissä ajoin.

Camera obscura -seikkailun toimintapäivistä sovitaan etukäteen Camera obscura -koordinaattorin kanssa. Seikkailutekniikka voi olla tilaajan käytössä myös iltaisin. Iltakäyttöä voi hyödyntää esimerkiksi vanhempaintoiminnassa tai muissa nuorten vapaa-aika toiminnoissa. Myös lehtien toimittajia kannattaa jossain vaiheessa toimintaviikkoa pyytää kiertämään Camera obscura.


20

Seikkailuoppaiden hankinta ja koulutus

Toimintapäiviin tarvitaan keskimäärin viisi opasta, joista yhteyshenkilö voi olla yksi. Tarvittavien oppaiden määrä riippuu siitä, miten Camera obscura -seikkailu halutaan järjestää. Oppaat ovat aikuisia tai vähintään 18-vuotiaita nuoria. Ota huomioon seuraavat seikat oppaiden hankinnassa ja valmennuksessa:

Valitse ihmiset hyvissä ajoin ennen seikkailua.• Oppaita voi kysyä muun muassa koulun oppilashuollosta, seurakunnan ja kunnan

nuorisotoimesta, oppilaiden vanhemmista ja paikkakunnan ehkäisevän päihdetyön vastaavalta.

• Anna oikeat tehtävät oikeille ihmisille. • Oppaat perehdyttää Helsingin NMKY vähintään kaksi kuukautta ennen

varsinaista toimintaviikkoa opettajaperehdytyksen yhteydessä.• Ota mukaan mieluummin vähän, mutta motivoituneita oppaita kuin paljon ja vain

keskenään viihtyviä oppaita.• Oppaiden tulee sitoutua olemaan mukana vähintään yhden kokonaisen päivän.

Helpommalla pääsee, jos he ovat mukana koko ajan. • Oppaita kannattaa kierrättää eri tehtävissä viikon aikana.

Ohjeita kaikille seikkailuoppaille:• Koulun laatimassa aikataulussa on pysyttävä.• Camera obscura tilassa on hiljaista. Tilassa puhutaan kuiskaten.• Oppilaat menevät Camera obscuraan yksin ilman kenkiä, päällystakkia,

juomapulloa tai kännykkää.• Mikäli joku oppilas ei uskalla seikkailuun yksin, hänen kanssaan menee joku

avustajista, ei koskaan toinen oppilas.• Sopivissa paikoissa jutellaan nuorten kanssa. Kysykää esim. tuntemuksia

seikkailuun menosta tai kokemuksia.

Seikkailuoppaiden tehtävät

Opas 1 - Valmistautumishuoneen (Startti) vastaava

Paikka: Valmistautumishuone Startti. Tila, josta oppilaita haetaan Camera obscura -seikkailuun.Tehtävä: Vastaa valmistautumishuoneen toiminnasta sekä antaa alkuohjeistuksen oppilaille.

Tämä ohje koskee sitä puolikasta luokkaa, joka osallistuu seikkailuun ensin. Opas ohjeistaa oppilaita esim:• Pääsette tällä tunnilla seikkailemaan Camera obscuraan. Kierros tehdään yksin ja

se kestää noin kymmenen minuuttia. • Kaikki tarvittavat ohjeet tulevat kuulokkeista.


21

• Seikkailu on täysin turvallinen ja mukava kokemus eikä sinne eksy kunhan noudattaa nauhan ohjeita.

• Seikkailusalissa ollaan hiljaa. Välttämättömät kysymykset esitetään kuiskaten.

Kerro, että sinä päätät missä järjestyksessä oppilaat lähtevät valmistau-tumishuoneesta seikkailuun. Kerro, että valmistautumishuoneen jälkeen luokka pääse osallistumaan myös toimintahuoneen ohjelmaan. Ohjeista oppilaat tekemään valmistautumishuoneessa suunniteltuja asioita.

Kun kaikki oppilaat ovat käyneet Camera obscura -seikkailun, saata oppilaat toimintahuoneeseen ja ota t!"#$#% &'!(")*+% ('!)kaa valmistautumishuoneeseen. Huoneiden vaihtamisen on tapahduttava ripeästi, ettei se sotke aikataulua. Kerro opettajalle, kun kaikki oppilaat ovat kiertäneet Camera obscura -seikkailun. Hän kertoo oppilaille sitten jatkotoimista.

Opas 2 - Toimintahuoneen (Parkki) vastaava

Paikka: Toimintahuone Parkki. Tila, jossa puolet seikkailuun osallistuvasta luokasta osallistuu ohjattuun toimintaan.Tehtävä: Vastaa toimintahuoneen toiminnasta, kertoo oppilaille Camera obscura alkuohjeistuksen.

Pääsette tällä tunnilla seikkailemaan Camera obscuraan. Toinen puoli luokastanne osallistuu ensin seikkailuun ja valmistatumishuoneen toimintoihin. Kun luokkatoverinne ovat käyneet seikkailun, on teidän vuoronne.

Seuraavaksi kerro mitä olette suunnitelleet toimintahuoneessa tehtäväksi. Valmistautumishuoneen avustaja ilmoittaa, kun vaihdon voi suorittaa. Kun viimeinen puoli luokkaa on ollut toimintahuoneessa, katso että he lähtevät opettajansa johdolla takaisin koulumaailmaan.

Opas 3 - Seikkailuun lähettäjä

Paikka: Camera obscuran sisäänkäynti.Tehtävä: Seikkailuun lähettäminen.

Lähettäjältä vaaditaan selkeäsanaisuutta ja jonkin verran positiivista auktoriteettia niin, että seikkailuun lähtevät oppilaat kuuntelevat, mitä hän sanoo. Riittävän vanhan ja varmaäänisen lähettäjän opastus menee perille myös levottomille oppilaille.

Kerro oppilaalle, että hän on lähdössä etsimään aarretta. Seikkailussa on seitsemän huonetta, joissa jokaisessa on jokin mielikuvaharjoitus tai tehtävä. Jokaisessa huoneessa pysähdytään. Oppilaille kannattaa painottaa reitin olevan turvallinen eikä sinne voi eksyä. Tärkein sääntö on noudattaa äänitteen antamia ohjeita. Äänite kertoo milloin seikkailijan tulee pysähtyä tai jatkaa matkaa.


22

Mikäli soitin jostain syystä reistailee, kerro oppilaalle, että hänen on palattava samaa reittiä takaisin. Jos oppilas ilmoittaa äänitteen reistailevan, tarkista, että kaikki johdot ovat kiinni mp3-soittimessa. Voit myös tarvittaessa vaihtaa paristot. Oppilaat menevät seikkailuun yksitellen. Vihreä valo seikkailun oviaukolla ilmoittaa noin kolmen minuutin välein milloin oppilaan voi lähettää seikkailemaan. Laita kuulokkeet oppilaan päähän vasta, kun vihreä valo syttyy. Soittimien mallit voivat vaihdella, tarkemmat käyttöohjeet ovat ko. kaluston kuljetuslaatikossa.

Opas 4 - Seikkailun vastaanottaja

Paikka: Seikkailun uloskäynti.Tehtävä: Toivottaa nuori tervetulleeksi takaisin maailmaan.

Kysele nuorelta kokemuksia seikkailusta esim. Löysitkö aarteen? Mikä seikkailussa oli mukavinta? Oletko ollut ennen vastaavanlaisessa? Jäikö jokin käsitelty asia mietityttämään? On tärkeää että jokaiselle nuorelle annetaan mahdollisuus kertoa kokemastaan. Kun olet keskustellut nuoren kanssa, ota häneltä kuulokkeet ja vie ne sisäänkäynnin luona olevalle avustajalle. Kerro, että oppilaan pitää palata valmistautumishuoneeseen. Nuorta on hyvä muistuttaa, ettei hän kerro Camera obscuran sisällöstä sellaisille oppilaille, jotka siellä eivät ole vielä käyneet.

Mikäli oppilaat täyttävät Ajatusten virta -lapun tässä, ohjeista nuorta sen täyttämiseen.

Opas 5 - Yleisopas

Tehtävä: Oppilaiden hakeminen seikkailutilaan, savun lisääminen, tarvittaessa oppilaan mukaan meneminen seikkailuun.

Tehtävänäsi on hakea oppilaita valmistautumishuoneesta 2-4 hengen ryhmissä seikkailutilaan. On tärkeää, että oppilaat menevät seikkailuun 3 minuutin välein, ettei luokan ja koko päivän aikataulu venähdä. Pidä siis huolta siitä, että salissa on aina vähintään yksi odottamassa vuoroaan seikkailuun. Lisäksi huolehdi savukoneen käytöstä. Mikäli oppilas ei uskaltaudu seikkailuun yksin, on tehtäväsi mennä hänen mukaansa. Tällä aikaa seikkailun lähettäjä voi vastata muista tehtävistäsi. Mikäli oppaista on pulaa jaetaan yleisoppaan tehtävät muiden oppaiden kesken.

Seikkailuavustajien palaute

Kun Camera obscura -ohjelman toteutus on ohi, huolehtikaa, että jokainen seikkailuavustajana käy antamassa ohjelmasta palautetta Helsingin NMKY:n laatimilla sivuilla. Linkin palautteeseen saa paikkakuntasi yhdyshenkilöltä ja Helsingin NMKY:n Camera obscura -koordinaattorilta.


23

Camera obscura -harjoitteet1 Maailma ympärilläni

1.1 Arvot ja asenteet

Erilaiset arvokäsitykset -harjoitus (30 min) (Liite 1)

Erilaisia arvoja edustavat kuvaukset ryhmille sekä kahdeksan tehtävään liittyvää tapausta opettajan käytössä.

Oppilaat jaetaan neljään ryhmään niin, että jokainen ryhmä edustaa erilaista arvokäsitystä. Ryhmille annetaan erilaisia tehtäviä, joissa tarvitaan arvoihin pohjautuvia ratkaisuja.

Arvokäsitykset:1) itsekkäät arvot2) lakihenkiset arvot 3) empaattiset arvot 4) Esimerkkitilanteiden henkilöt ”ihmiset” (yhtä monta kuin on esimerkki

tilannetta)

Esimerkkitapauksia on kahdeksan. Ne voidaan käydä läpi kaikki tai valita niistä sopivimmat. Jos kysymyksiä on esimerkiksi kuusi, niin silloin myös "ihmisiä" on vain kuusi. Muut ryhmät voivat olla erikokoisia, mutta kuitenkin niin, että jokaisessa ryhmässä on suunnilleen saman verran oppilaita. Opettaja antaa ryhmille laput, joissa on kuvattu heidän harjoituksessa edustamiaan arvoja.

Opettaja kertoo oppilaille:• Kohta keskellenne tulee tavallinen ihminen, jota haluatte neuvoa, opastaa tai

määrätä. Tavallinen ihminen voi kuunnella neuvoja, mutta hän itse päättää minkälaiseen ratkaisuun päätyy. Yksi oppilas "ihmisten" joukosta istuu eteen.

• Opettaja kuvailee ensimmäisen tilanteen. Kaikki ryhmät saavat sanoa omiin arvoihinsa pohjautuneen mielipiteen tilanteesta. Ihminen kuuntelee "ääniä", jotka kertovat omat näkökantansa.

• Missä asioissa ihminen voi samaistua arvoryhmien mielipiteisiin, missä ei? • Mietittyään hetken Ihminen kertoo oman ratkaisunsa, miten asiassa toimisi.

Ihminen voi myös kertoa, mitä ajatteli kunkin arvoryhmän antamista ehdotuksista.


24

Opettaja voi tilanteen ratkaisun jälkeen tehdä kaikille osapuolille miksi tai miltä tuntuu - kysymyksiä. Keskustelut saattavat olla todella hedelmällisiä ja rönsyillä paljonkin. Opettajan tulee tässä katsoa kelloon ja arvioida ajan käyttöä.

Omat arvovalinnat esimerkkitilanteissa (30 min) (Liite 1)

Kahdeksan tehtävään liittyvää esimerkkitapausta opettajan käytössä.

Luokka jaetaan ryhmiin. Noin viisi oppilasta/ ryhmä. Opettaja lukee yhden esimerkkitilanteen kerrallaan (samat kuin edellisessä harjoituksessa). Kukin ryhmä antaa oman vastauksensa/ ehdotuksensa (ilman rooleja).

Eduskuntapuolueissa vaikuttavat arvot (45 min)

Oppilaat jaetaan ryhmiin. Jokainen ryhmä tutustuu yhteen eduskuntapuolueeseen ja sen taustalla vaikuttaviin arvoihin. Ryhmät voivat käyttää apunaan seuraavia kysymyksiä:• Millaiset asiat ovat tunnusomaisia puolueelle?• Millaisia teemoja puolue haluaa pitää esillä?• Pohtikaa millaisia arvoja on puolueen pääperiaatteiden takana?• Millaisten arvojen edustaja ei voisi toimia puolueessa?

Lopuksi ryhmät esittävät puolueen muille n. 5 minuuttia per ryhmä. Kun kaikki puolueet on esitelty, voidaan käydä keskustelua mihin puolueeseen kukin kuultujen esitysten perusteella haluasi liittyä.

Arjen tyypilliset arvovalinnat (20 min)

Alla on arjessa esiintyviä tyypillisiä arvovalintoja. Oppilaat keskustelevat pareittain mitä mieltä he ovat kyseisistä asioista. Lopuksi oppilaat valitsevat asian, jonka tuntevat itselleen kaikkein tärkeimmäksi vaalittavaksi asiaksi. Mietitään miten tulemme toimeen ihmisten kanssa jotka ajattelevat asiasta toisin? Voiko toisin ajattelevat hyväksyä?

Kuluttaminen• Kuinka paljon sinulle merkitsee, että ostamasi tuote on tuotettu kotimaassa?• Kuinka paljon sinun tarvitsee tietää tuotteen valmistamisesta ostaaksesi sen?

Mitä haluat tietää?• Mitä mieltä olet kirpputoreista?• Mitä teet tavaroille, joita et enää käytä? Roskiin vai kierrätykseen?• Kuinka paljon käytät rahaa heräteostoksiin, asioihin joita et välttämättä tarvitsisi?

Ruoka


25

• Kuinka tärkeää sinulle on että ruoka jota syöt on tuotettu kotimaassa?• Syötkö eläinkunnan tuotteita? Miksi? Miksi et?• Kumpi on sinulle ensisijaisesti tärkeämpää, maukas vai terveellinen ruoka?• Kuinka paljon heität ruokaa roskiin viikossa?

Uskonto ja politiikka• Miten hengellisyys/uskonnollinen vakaumus ohjaa arvovalintojasi?• Oletko kiinnostunut politiikasta? Jos olet, mikä eduskuntapuolueista on lähinnä

ajatusmaailmaasi ja miksi?• Oletko mukana jossain aatteellisessa toiminnassa? Missä? Miksi?• Mitä ajattelet uskonnon ja sanan vapaudesta?

Arvot suhteessa lähimmäisiin• Kerrotko koskaan valkoisia valheita, miksi?• Miten osoitat kunnioittavasi vanhempiasi?• Millaisia ominaisuuksia ystävissäsi arvostat?

Eri maiden suhtautuminen päihteisiin (45 min)

Kannattaa toteuttaa atk-luokassa, jotta tiedonsaanti olisi vaivattomampaa. Oppilaat tutustuvat ryhmissä valitsemansa maan ja sen kulttuurin päihdesuhtautumiseen. Asiaa voidaan avata muun muassa seuraavien kysymysten valossa:• Millainen on maan alkoholilainsäädäntö esim. ikärajat?• Miten vallitseva uskonto suhtautuu alkoholiin ja päihtymiseen?• Onko maassa havaittavissa päihteiden kansanterveydellisiä vaikutuksia? Miten

maan päihdemyönteisyys/-kielteisyys näkyy?• Miten vertaisit maan päihdesuhtautumista Suomeen?

Oppilaat pitävät asiasta noin 5 minuutin esitelmän.

1.2 Elämäntilanteet

Päihteet erilaisissa elämäntilanteissa (40 min) (Liite 2)

Monista oppilaille harjoituksessa käytettävät esimerkkitilanteet (Liite 2).

Oppilaat muodostavat kolmen hengen ryhmät. Opettaja jakaa elämäntilanne–laput jokaiselle ryhmälle. Yksi oppilaista lukee ääneen ensimmäisen tilanteen. Kun teksti on luettu, ryhmät keskustelevat ja ottavat kantaa esim. viittaamalla. Ne ryhmät, jotka ovat vaihtoehto A:n kannalla, nostavat ensin kätensä, sitten vaihtoehto B jne. Lasketaan nousseet kädet ja merkitään tulokset taululle. Kun vastausjakauma on saatu ensimmäisestä kysymyksestä, opettaja lukee kuvauksen siitä, mitä tilanteessa todella tapahtui. Keskustelkaa tilanteesta.

Mitä olisi voinut tapahtua? Miksi tapahtui niin kuin tapahtui? Mitä seurauksia olisi


26

ollut muista vaihtoehdoista? Mikä on tapauksen sisältämä opetus? Miten tilanteessa kannattaisi toimia? Mitä ajatuksia tapahtuma herätti? Tämän jälkeen siirrytään seuraaviin tilanteisiin.

Tilanne 1

Erään lauantai-illan päätteeksi Kari (27), Tiina (23) ja Mikko (22) poistuivat ravintolasta istuttuaan siellä iltaa pidemmän aikaa. Kotimatkalle he lähtivät Tiinan autolla, jota kuljettamaan asettui Kari -veressään 1,2 promillea alkoholia. Mitä tapahtui?A)Kari ajoi turvallisesti kotiin. B) Liikkuva poliisi pysäytti, puhallutti ja sakotti. C) Yksi kuoli, kaksi loukkaantui.

Opettajalle keskustelun taustaksi

Kuvattu tositapaus päättyi vaihtoehdon C esittämällä tavalla.Kari ajoi liian kovaa, auto suistui tieltä ja törmäsi päin suurta kuusta. Takapenkillä istunut Mikko kuoli heti, sillä hänen kallonpohjansa murtui ja selkärankansa hajosi. Tiina joutui tehohoitoon ja makasi tajuttomana useita viikkoja. Hänen alaleukansa murtui ja aivot saivat ruhjevamman. Kylkiluita katkesi ja lantio murtui. Kari selvisi fyysisesti vähemmillä vammoilla: alaleuan murtumisella ja polviruhjeilla. Kari tuomittiin puoleksi vuodeksi vankeuteen, ajokortti hyllytettiin kahdeksi vuodeksi. Tiina tuomittiin 20 päiväsakkoon syynä ajoneuvon luovuttaminen juopuneelle. Kari velvoitettiin korvaamaan Tiinalle 2/3 -osaa romuttuneen auton arvosta sekä oikeudenkäynti- ja tutkimuskuluja yhteensä 1400 euroa. Mikkoa jäivät suremaan vaimo ja lapsi, joiden toimeentulon kannalta tärkeä perhe-eläkeanomus hylättiin. Tiina on pitkäaikaisessa kuntoutuksessa, mutta liikennevakuutus ei korvaa hänen kuntoutustaan eikä romuttunutta autoa. Kari on toipunut saamistaan vammoista mutta odottaa vankeustuomion täytäntöönpanoa.

Tilanne 2

Olette kavereittenne kanssa kaupungilla. Pakkasta on - 28°. Löydätte porttikongista sammuneen luokkatoverinne. Mitä teette?A)Kuljetaan ohitse. B) Soitetaan poliisi paikalle.C) Yritetään herätellä kaveria ja käännetään kyljelleen ja soitetaan ambulanssi. D)Viedään kaveri terveyskeskukseen.


A) on huonoin vaihtoehto, sillä sammumisen syynä on voinut olla liiallisen alkoholin aiheuttama myrkytys, joka pahimmillaan johtaa kuolemaan.B) ei ole kovin hyvä ajatus, kaverillanne voi olla esimerkiksi alkoholimyrkytys ja hän tarvitsee nopeasti apua. Sammunut voi olla herätessään väkivaltainen. Jos näin


27

käy, soittakaa uudestaan hätänumeroon ja kertokaa tilanteen muuttuminen.C) on hyvä valinta, sillä kyljelleen sijoittamisella varmistetaan, ettei kaveri tukehdu mahdolliseen oksennukseen. Herättelemisellä saadaan selville potilaan kunto ja varmistetaan, ettei hän jää paleltumaan pakkaseen. Jatkotoimet riippuvat kaverin kunnosta. Jos sammunutta ei saada hereille ja ylös, eikä hän reagoi kipuun, hänet tulee toimittaa välittömästi sairaalahoitoon, sillä vaarana on alkoholimyrkytyksen aiheuttama hengityskeskuksen lamaantuminen tai sydämenpysähdys. Kysy neuvoa hätänumerosta.D) on hyvä valinta - varsinkin jos terveyskeskukseen päästään nopeasti, sillä asiantuntijat pystyvät nopeasti arvioimaan, kuinka vakavasta alkoholi-myrkytyksestä on kysymys ja mitä hoitoa potilas tarvitsee. Soittakaa kuitenkin ensin hätänumeroon ja he neuvovat mitä tehdä.

Tilanne 3

Tiedät, kuka koulussanne on ryhtynyt huumeiden välittäjän apulaiseksi ja tarjoaa huumeita koulunne oppilaille, ensin jopa ilmaiseksi. Mitä teet?A)Kehotat kaveria lopettamaan toiminnan. B) Annat tovereittesi kanssa hänelle selkäsaunan. C) Sanotte kaverille, että jos tämän ei lopeta myyntiä, ilmoitatte asiasta

viranomaisille. D) Ilmoitat asiasta heti poliisille. E) Et tee mitään. F) Teet jotain muuta, mitä?


A) on vastuullisuuden ja toverillisuuden yhdistelmä. Miten kaveri voi vastata varoitukseen? Mitä jos sinua uhataan? Miten uhkauksiin tulee suhtautua? Miksi on vaarallisempaa taipua uhkauksiin kuin olla taipumatta? Miten tulee menetellä jos joutuu uhkailujen kohteeksi?B) ei vaikuta hyvältä, sillä järjestäytyneessä yhteiskunnassa väkivallan käyttö on vain viranomaisten (poliisien) viimeinen keino ihmisten suojelemiseksi lainrikkojia vastaan. Yksityishenkilön harjoittama väkivalta tekee harjoittajastaan rikollisen. Milloin yksityishenkilön käyttämä väkivalta on oikeutettua?C) on kannatettava keino, sillä se nostaa ongelman henkilökohtaisuuksien yläpuolelle: ei ole kysymys vain kahden koululaisen välisistä suhteista ja erimielisyyksistä, vaan siitä että toinen on rikollisella menettelyllään aikaansaamassa vahinkoa, josta viattomat ja ymmärtämättömät joutuvat kärsimään. Lisäksi rikosasiat kuuluvat viranomaisille. Milloin tällainen viranomaisiin viittaaminen on mielestäsi paras?D) on joissakin tapauksissa paras keino. Milloin on paras ottaa heti yhteyttä poliisiin? Mitä yhteydenotossa kannattaa ottaa huomioon?E) on varsin yleinen tapa suhtautua asioihin. Miksi? Miksi se on kuitenkin huonompi menettelytapa kuin esim. yhteyden ottaminen poliisiin? Miten ihmisiä saataisi rohkaistuksi ottamaan vastuullisesti kantaa tilanteissa, joihin he joutuvat ja


28

joissa aktiivinen toiminta olisi passiivisuutta parempi ratkaisu? Mihin jouduttaisiin, jos yhä useampi omaksuisi tällaisen passiivisen ja välinpitämättömän linjan?F) Perustele vastauksesi. Mitä seurauksia sillä voi mahdollisesti olla?

Päihteet mediassa (20 min)

Selatkaa oppitunnilla aikakauslehtiä. Tarkoituksena on etsiä asioita, jotka a) liittyvät päihteisiin b) tukevat päihteettömyyttä. Lehtileikkeet liimataan yhteisesti kartongille. Tehtävän tarkoituksena on miettiä päihteidenkäyttöä laajemmin. Pohtikaa syitä, mistä päihteiden suurkulutus tai riippuvuuskäyttö voisi johtua. Miksi humalaisille nauretaan? Onko päihderiippuvuus itseaiheutettua? Miten julkkisten päihdesekoilut uutisoidaan? Miten päihteet tai päihteettömyys voi esiintyä elämän eri osa-alueilla. Kirjoitetaanko päihteettömyydestä postiivisena vai negatiivisena ilmiönä? Onko ilo ilman viinaa teeskentelyä? Tarkoituksena on saada asiaan laajempaa perspektiiviä. Päihteisiin liittyy muutakin kuin kaljapullo esim. juhliminen ja väkivalta.

Pohdintaa huumeista (15 min)

Pohtikaa oppilaiden kanssa seuraavia asioita• Miksi huumeiden välittäjät antavat joskus ensin ilmaiseksi huumeita esimerkiksi

nuorille?• Mikä saa nuoren kokeilemaan huumeita?• Kuka on vastuussa siitä, jos nuoresta tulee huumeista riippuvainen:

huumekauppias, vanhemmat, toverit, yhteiskunta, nuori itse? Miksi? • Kuka tai ketkä huumeiden käytöstä a) hyötyvät b) kärsivät?• Miettikää myös, pitäisikö huumeiden saatavuus ja käyttö tehdä yhtä helpoksi ja

sallituksi kuin esim. tupakan? Näkökohtia puolesta ja vastaan.• Kuinka nuorta huumeiden viihde- tai riippuvuuskäyttäjää voi mielestänne

parhaiten auttaa ja tukea?

Päihteet eri ikäryhmissä (30 min)

Oppilaat jaetaan neljään ryhmään. Tarkoituksena on tehdä yhdessä kuvakollaasi omavalintaisella toteutustavalla siitä, miten päihteet näyttäytyvät eri ikäryhmissä. Ryhmien aiheet ovat seuraavat: lapset ja päihteet, nuoret ja päihteet, aikuiset ja päihteet, seniorit ja päihteet. Työskentelyn jälkeen kuvakollaasi esitetään ja siinä esiin tulevista ilmiöistä keskustellaan yhdessä. Tehtävän apuna voi käyttää muun muassa seuraavia kysymyksiä:• Millaiset asiat ovat tyypillisiä tämän ikäluokan ihmiselle?• Vaikuttaako elinympäristö henkilön päihdesuhtautumiseen?• Millä tavoilla ympäristön päihteiden käyttö voisi vahingoittaa kyseistä ihmistä?• Keihin muihin ihmisiin henkilön päihteiden käyttö voisi vaikuttaa?• Mitä päihteet merkitsevät kyseisen ikäluokan edustajalle?


29

• Millaiset asiat auttaisivat, että kyseisen ikäluokan edustajan elämä olisi mahdollisimman päihteetön?

2 Ainutlaatuinen minä

2.1 Ainutlaatuisuus

Lapsuus ja nykyhetki (15 min)

Opettaja jakaa luokan 4 - 5 oppilaan ryhmiin. Oppilaita on etukäteen pyydetty ottamaan tunnille oma lapsuuden kuvansa. Ryhmissä oppilaat esittelevät lapsuuden kuvansa toisilleen ja kertovat milloin kuva on otettu. Millainen olin silloin, kun kuva on otettu? Oppilas voi kertoa esim. muutaman luonteenpiirteensä, silloisen toiveammatin, erityiskyvyn, -taidon tai -lahjan. Mikäli joku oppilaista on unohtanut tai ei ole halunnut tuoda lapsuuden kuvaansa kouluun, hän voi esim. leikata lehdestä jonkun pikku lapsen kuvan ja kertoa millainen hän itse on ollut suunnilleen sen ikäisenä kuin kuvan lapsi.

Kadonneen minuuden metsästys (20 min) (Liite 3)

Monista luonteenpiirteet ja erityiskyvyt. Leikkaa ne omiksi lapuikseen.

Kadonneen minuuden metsästys -harjoituksessa pohditaan, millainen olen nyt. Opettaja on levittänyt kadonneen minuuden metsästyksessä käytettäviä luonteenpiirrelappuja sekä kykylappuja ympäri luokkaa. Oppilaat lähtevät kiertämään ympäri luokkaa, etsivät ja noukkivat lattialta mukaansa itseensä sopivia luonteenpiirteitä (3kpl) sekä erityiskykyjä (2kpl). Metsästykseen käytetään aikaa n. 10 min. Jos oppilaasta tuntuu, ettei hän saanut itselleen sopivia luonteenpiirteitä ja kykyjä hän voi yrittää vaihtaa lappuja hetken luokkatovereidensa kanssa.

Ryhmissä oppilaat esittelevät toisilleen omat luonteenpiirteensä sekä omat erityiskykynsä. Millaisia erityiskykyjä minulla on? Kuinka hyvin löytämäni luonteenpiirteet lopulta kuvaavat minua? Metsästinkö juuri minua kuvaavia luonteenpiirteitä? Jos minulle tuli lappu joka ei kuvaa minua, kerron, miksei se sovi kuvaamaan minua? Olenko muuttunut lapsuudestani? Missä asiassa olen hyvä? Purkuun käytetään aikaa n. 10 min.


30

Mikä minä olen? (45 min)

Sopii toteutettavaksi erityisesti uskontotunnilla. Tarvikkeet Raamattu, tyhjä paperi ja kynä. Raamatusta luetaan ihmisen luomiskertomus 1. Moos. 2:7 sekä Psalmi 139. Tämän jälkeen luokka jaetaan n. 5-6 oppilaan ryhmiin. Ryhmissä oppilaat kirjoittavat Ps.139 nykykielelle. Tähän käytetään aikaa n. 10 minuuttia. Tämän jälkeen luetaan jokaisen ryhmän tuotokset läpi.

Sen jälkeen luetaan alla oleva teksti:

Mikä on ihminenMinut on pantu kokoon aineista, joista olisi yhtä hyvin voitu tehdä muutama rautanaula ja parikymmentä lusikallista suolaa. Lisäksi olisi saatu grafiittia yli 1000 lyijykynään, fosforia yhden huoneen valkaisemiseen. Mutta minusta tehtiin ihminen. Ruumiissani olevien aineiden sekoittaminen ei anna tulokseksi minua. Mikä minä oikein olen? Silmät kuin kaksi hienoa tv-kameraa. Aivot kuin paras tietokone. Ruumiissani on 50 biljoonaa verisolua. Eikä tarvitse kuin vähän vetää henkeä, niin syntyy pari miljoonaa lisää. Samaan aikaan soluja tietysti myös kuolee. Hermosoluja lukuun ottamatta kaikki solut uusiutuvat noin seitsemässä vuodessa. Minussa ei siis ole juuri mitään samaa kuin 7 vuotta sitten. Jollain ihmeellisellä tavalla olen kuitenkin sama kuin silloin..." (Mikä on Ihminen, suora lainaus: Tunnetko tien, Timo Junkkaala, Perussanoma Oy)

Tämän jälkeen mietitään, mitä yhteistä sen ajatuksilla on Psalmin 139 ja 1. Moos.2:7 ihmisen luomiskertomuksen kanssa. Millaisia ajatuksia (Raamatun) tekstit sinussa herättivät? Mitä uutta opit? Mikä on niiden tarkoitus? Mitä ne kertovat Jumalasta? Mitä ne kertovat ihmisestä Jumalan luomana? Keskustelu voidaan toteuttaa myös ryhmissä.

2.2 Itsetunto

Pohdintaa itsetunnosta (20 min) (Liite 4)

Monista oppilaille etukäteen itsetuntoon liittyvät kysymykset (Liite 4).

Aluksi oppilaat jaetaan noin neljän hengen ryhmiin. Opettaja jakaa oppilaille kysymykset monistettuna. Kysymyksiä pohditaan ryhmissä. Lopuksi jaetaan muutamia ryhmissä esille nousseita ajatuksia koko luokalle.

Posiitiivisten asioiden kertominen muille (20 min)

Tyhjiä paperiarkkeja ja kyniä. Yksi molempia per oppilas. Opettaja kertoo oppilaille, että muilla ihmisillä voi olla suuri vaikutus itsetuntoomme. Seuraavaksi pyrimme muistuttamaan koulukavereitamme, että heillä on syy hyvään itsetuntoon.


31

Kaikille kiinnitetään (A4) paperi selkään. Jokainen käy kirjoittamassa kaikkien selässä oleviin lappuihin jonkun positiivisen ilmaisun kyseisestä henkilöstä. Kun jokainen on kirjoittanut kaikkien selkään, saavat oppilaat irrottaa paperin selästä ja ottaa sen kotiin muistuttamaan, että hyvään itsetuntoon on aihetta.

Mikäli tehtävältä jää aikaa, voidaan pohtia ryhmissä vielä seuraavaa tekstiä:"Koko elämäni olen yrittänyt olla muille mieliksi. Koko elämäni olen näytellyt jotain muiden edessä. En tee sitä enää. Sillä, jos käytän aikani siihen, että yritän olla joku muu, niin kuka käyttää aikaansa ollakseen minä?" (Josh McDowell, Sinua ei luotu turhaan).

Mitä ajatuksia teksti sinussa herättää? Miksi ihminen yrittää olla jotain muuta kuin oikeasti on? Mikä saisi ihmisen vapautumaan tästä ajatus- harhasta?

Hyvä-Huono-Itsetunto (10 min) (Liite 4)

Oppilaat ottavat itselleen parit. Opettaja on monistanut oppilaille tilannekuvauksia (Liite 4) ihmisen toimintatavoista eri tilanteissa. Oppilaat miettivät parinsa kanssa, kertooko kyseinen toimintamalli heidän mielestään ihmisen hyvästä vai huonosta itsetunnosta. On hyvä muistaa, ettei asia ole välttämättä yksiselitteinen ja tästäkin on hyvä keskustella.

Jos aikaa jää, oppilaat voivat pohtia millaiset asiat vahvistavat tai heikentävät ihmisten itsetuntoa.

2.3 Tunteet

Tunteet ja tilanteet (20 min)

Opettaja lukee alla olevat kohdat tai monistaa ne oppilaille. Oppilaat vastaavat paperille kysymyksen jokaiseen kohtaan. Sitten oppilaat ottavat parin ja käyvät vastaukset yhdessä läpi. Oppilaat voivat myös kertoa toisilleen, miten käsittelevät oheisia tunteita, eli miten tunnetila itsessä näkyy?

Mikä tekee sinut...• iloiseksi• surulliseksi• pettyneeksi• kateelliseksi• vihaiseksi• ujoksi• onnelliseksi• tyytymättömäksi• tyytyväiseksi


32

Tunteiden kanssa eläminen (20 min)

Opettaja kysyy oppilailta tunteita, jotka ovat oppilaiden mielestä positiivisia, kirjaten niitä samalla taululle. Sen jälkeen opettaja pyytää oppilaita nimeämään tunteita, jotka ovat negatiivisia, tunteita joita ei voi sietää. Kun kumpiakin tunteita on taululla, oppilaat ottavat itselleen parin. Parin kanssa keskustellaan, millaiset asiat synnyttävät negatiivisia tunteita, miksi kyseiset tunteet ovat itselle inhottavia ja miten niistä itse selviää. Lisäksi keskustellaan, mikä positiivisista tunnetiloista on itselle kaikkein mieluisin.

Paha olo (30 min)

Harjoituksessa käsitellään pahaa oloa, päihteitä ja niiden vaikutuksia. Opettaja lukee paperilta väittämiä päihteistä pahan olon aiheuttajana. Oppilaat ilmaisevat mielipiteensä luokkaan määritellyllä janalla (esim. vastakkaiset seinät), josta toinen pää on täysin samaa mieltä ja toinen täysin eri mieltä. Oppilas voi sijoittua janalla haluamaansa kohtaan kunkin väittämän kohdalla. Opettaja voi esittää oppilailleen kysymyksiä; Maija, sinä seisot nyt janan keskikohdassa. Haluatko kertoa miksi päädyit siihen seisomaan? Harjoituksessa on tärkeää, ettei oppilaan valintaan puututa muuten, kuin kysymyksiä esittäen.

Väittämät:• Pahan olon sietokykyä voi mielestäni harjoitella• Ihminen voi oppia olemaan kokonaan ilman pahan olon tunnetta• Tiedän mikä aiheuttaa minulle pahan olon• On olemassa keinoja lievittää pahaa oloa• Päihteet aiheuttavat pahaa oloa• Päihteet auttavat pahassa olossa • Tunnen pahaa oloa päihdeongelmaisten puolesta• Paha olo helpottaa, kun siitä kertoo läheiselle• Pahaa oloa auttaa yksin oleminen

Väittämien jälkeen opettaja heijastaa kalvolta seuraavat aiheet, joista keskustellaan yhdessä:• Mikä aiheuttaa pahaa oloa? • Miten pahanolon sietokykyä voi harjoitella?• Päihteet pahan olon pakokeinona?• Muita tapoja pahan olon selvittelyyn?• Ilo ilman viinaa on teeskentelyä vai onko?• Miten voin auttaa päihdeongelmaista?• Ovatko vanhemmat liian niuhoja nuorten alkoholin käytön suhteen?• Miksi ihmiset juovat alkoholia?• Miten voin auttaa kaveria, joka juo poistaakseen pahaa oloaan?

On ensiarvoisen tärkeää että aiheista keskustellaan tunnilla ja, että opettaja ottaa


33

niihin kantaa. Elämässä tulee aina hetkiä, jolloin on paha olla. Pahaa oloa ei voi poistaa kokonaan. On kuitenkin tärkeää miettiä, miten pahaa oloa voi helpottaa tai pahanolon sietokykyä vahvistaa.

Rohkaisuryyppy -harjoitus (30 min)

Opettaja kirjoittaa taululle sanan ”rohkaisuryyppy”. Oppilaat miettivät yhdessä parin kanssa syitä siihen, miksi joku ottaisi rohkaisuryypyn. Opettaja kerää taululle miellekarttaan yhden syyn kerrallaan. Sitten valitaan taululta 2-3 syytä, joiden takana olevia tunteita aletaan kartoittaa seuraavalla tavalla: ero tyttöystävästä -> viha, suru; konsertissa esiintyminen -> häpeä, hylätyksi tulemisen pelko. Tässä vaiheessa oppilaita voi johdatella taustalla olevien tunteiden löytämiseen. Asiat kerätään miellekarttaan.

Kun kartta on valmis, voidaan pohtia mitä syitä on alkoholismin tai muun päihderiippuvuuden taustalla. Usein päihderiippuvaisilla havaitaan kykenemät-tömyyttä käsitellä taululle löytyneitä tunteita. Lopuksi etsitään pareittain tai pienryhmissä keinoja, joiden avulla voisi paremmin käsitellä kyseisiä tunteita sekä keinoja, joiden avulla tunteita voidaan tasapainoisella tavalla hallita1.

3 Camera obscura -seikkailu ja sen työstäminen

Camera obscura -seikkailu (n. 90 min) (pakollinen)

Camera obscura -seikkailun sisältö ja toteutus on kuvattu Käsikirjan alkuosassa. Seikkailun työstämisen yhteydessä voidaan toteuttaa myös harjoitteita.

Seikkailun työstäminen ryhmässä (20 min) (pakollinen)

Jaa oppilaille kunkin oma Ajatusten virta -lappu, jotka he ovat täyttäneet seikkailun yhteydessä. Oppilaat saavat 5 minuutin ajan lukea seikkailutilassa täyttämänsä vastaukset ja palata muistoissaan takaisin seikkailuun. Sen jälkeen oppilaat valitsevat parin, jonka kanssa käyvät omat vastauksensa keskustellen läpi, noin 10 minuuttia.

Arviointipalautteen antaminen (15 min) (pakollinen)

Palautteen antaa vähintään jokaisesta osallistuneesta koulusta ja sen jokaisesta osallistuneesta ikäryhmästä yksi luokka. Oppilaat antavat Camera obscurasta palautteen netissä, opettajan antaman linkin kautta.


34

1 Lähde: Salminen 2008, s. 38-39.

Camera obscura draamat (40 min) (Liite 5)

Oppilaat jaetaan kuuteen eri ryhmään Camera obscura huoneiden teemojen mukaan.

1. Unelmien ranta - Tulevaisuus2. Paineiden virta - Ryhmäpaine3. Toiveiden teatteri - Omat henkilökohtaiset vahvuudet4. Elämäntaidon portaat - Valinnat5. Urheiluhalli - Onnistumisen kokemukset6. Silta - Ihmisen arvokkuus ja ainutlaatuisuus

Oppilaat valmistavat aiheesta muutaman minuutin näytelmän. Huonekohtaiset ohjeet löytyvät Liitteestä 5. Valmistautumisaikaa oppilaille on hyvä varata n. 10 minuuttia. Näytelmät käydään yhdessä keskustellen läpi.

4 Tulevaisuustyöskentely

4.1 Unelmat

Taustaa unelmat -harjoituksille (10 min)

Meillä jokaisella on omat unelmamme. Kurjana sateisena päivänä bussin ikkunasta ulos tuijottaessasi saatat haaveilla käveleväsi aurinkoisella hiekkarannalla. Fillarisi hajotessa saatat unelmoida uudesta moposta. Tai ehkäpä unelmoit tulevaisuudesta, kesästä, rikkaudesta, rakkaudesta... Unelmia on varmasti yhtä monta kuin on ihmisiäkin tässä maailmassa. Unelmien voimalla jaksamme arjessa. Meillä on lupa unelmoida ja pitää niistä kiinni. Monet unelmamme voivat toteutua, jos meillä vain on rohkeutta niiden toteuttamiseen. Moni tänä päivänä kuuluisa ihminen on pitänyt kiinni unelmistaan ja vastoinkäymistenkin edessä jaksanut uskoa niiden toteutumiseen.

Muutama kertomus kuuluisuuden henkilöistä, jotka eivät antaneet vastoin-käymisten masentaa heidän unelmiensa ja haaveidensa toteutumista:

• Walt Disney sai potkut sanomalehdestä, koska hänellä ei kuulemma ollut ideoita. Lisäksi Disney teki useita konkursseja ennen Disneylandin rakentamista.

• Albert Einstein oppi puhumaan vasta 4-vuotiaana ja lukemaan 7-vuotiaana. Opettajan mielestä hän oli “hidasälyinen, syrjäänvetäytyvä ja alituisesti typerien haaveiden vallassa“. Hänet erotettiin koulusta, eikä häntä hyväksytty Zürichin polytekniseen kouluun. Vuonna 1905 Bernin yliopistossa hylättiin eräs tohtorinväitöskirja “merkityksettömänä“ ja “eriskummallisena“. Väitöskirjan laatinut nuori fysiikan opiskelija oli nimeltään Albert Einstein. Tämä kokemus oli hänelle pettymys, mutta se ei nujertanut häntä.


35

• Henry Ford teki konkurssin viisi kertaa ennen kuin alkoi lopulta menestyä.• Wayne Gretzky oli 17:n ikäisenä erinomainen urheilija, jota kiinnosti ura

jalkapalloilijana tai jääkiekkoilijana. Eniten hän piti jääkiekosta, mutta kun hän pyrki ammattilaiseksi, hänelle sanottiin: “Olet liian kevyt. Painat 20 kg pelaajien keskipainoa vähemmän. Sinuthan otetaan kaukalossa hengiltä.“ 2

Unelmakartta (40 min)

Harjoituksen tarkoituksena on, että oppilaat saavat miettiä oman elämänsä unelmia. Oppilaille jaetaan tyhjä paperi, jolle he piirtävät tai laativat oman unelmakartan. Sen ei tarvitse olla mikään sateenkaaren värein maalattu ja viimeiseen asti hiottu. Pelkkä mind map -tyylinen kartta riittää. Oppilaat voivat miettiä kartan yhden unelmansa pohjalta (miten saavutan kyseisen unelman) tai koota sen useammasta osa-alueesta tai unelmista.

Kun oppilaat ovat tehneet unelmakartan, he valitsevat itselleen parin. Pareista molemmat valitsevat unelmiensa joukosta yhden. Toinen oppilas yrittää arvata, mikä tämä unelma on kyselemällä yksinkertaisia kysymyksiä. Kysymyksiä, joihin voi vastata vain kyllä tai ei. Esimerkiksi liittyykö unelmasi matkustamiseen? Voisiko unelmasi toteutua seuraavan viiden vuoden kuluessa?

Kummallakin oppilaalla on aikaa 5 minuuttia selvittää toisen unelma tai muutama niistä. Tunnin lopuksi opettaja voi vielä kysellä muutamilta pareilta heidän unelmistaan.

Mkä on sinun unelmasi? Kuinka tärkeä se sinulle on? Uskotko sen kestävän, vaikka tiellesi tulisi esteitä sen toteuttamiseksi? Mitä merkitystä unelmasi toteutumisella voi olla a) sinulle, b) ympärilläsi oleville ihmisillesi?

Älä uneksi elämääsi, vaan elä unelmaasi! Pidä kiinni unelmistasi ja usko niiden toteutumiseen.

Lopuksi keskustellaan seuraavista asioista: Voisiko päihteidenkäyttö olla este unelmien toteutumiselle? Miksi ja miten? Sisältävätkö omat tulevaisuuden-suunnitelmat joitain ”vaaranpaikkoja”, jolloin päihteet saattaisi alkavat kiinnostaa enemmän?

Tulevaisuuden pelot (30 min)

Oppilaat jaetaan noin neljän hengen ryhmiin. Tehtävänä on miettiä kysymystä: Mikä tulevaisuudessa pelottaa? Asiaa tulee miettiä sekä yksilötasolla (mikä pelottaa omassa tulevaisuudessa) että yhteisötasolla (mikä pelottaa Suomen/maailman tulevaisuudessa). Lisäksi mietitään mitä peloille voisi tehdä ja voisiko


36

2 Lähde: Jack Canfield ja Mark Victor, Kanakeittoa sieluille I & II, Sley-kirjat Oy

pelättyihin asioihin jotenkin itse vaikuttaa. Keskustelluista asioista tehdään kuvakollaasi. Tehdyt työt esitetään muille ja niistä keskustellaan yhdessä.

4.2 Valinnat

Mikä saa minut valitsemaan näin? (25 min) (Liite 6)

Kopio kysymykset oppilaille. Jokainen meistä joutuu tekemään elämässään valintoja. Seuraavassa harjoituksessa mietimme mitkä asiat johtavat meitä tekemään elämässämme tietynlaisia valintoja. Tehtävään liitttyvät Mikä saa minut valitsemaan näin -kysymykset (Liite 6). Oppilaiden tulee numeroida asteikolla 1-5 valintoihinsa eniten vaikuttavat asiat siten, että 1 tarkoittaa ”vaikuttaa valintaani eniten” ja 5 tarkoittaa ”vaikuttaa valintaani vähiten”. Oppilaat työstävät ensin kysymyksiä yksin noin 10 minuuttia ja sen jälkeen keskustelevat niistä pareittain tai pienryhmässä noin 15 minuuttia.

Valintojen vaikutukset (30 min)

Oppilaat jaetaan pienryhmiin. Ryhmät pohtivat valintoja, joita nuoren elämään kuuluu. Lisäksi mietitään sitä, millaisia vaikutuksia valinnoilla on myöhemmän elämän kannalta. Ryhmät päättävät yhden teeman ja tekevät siitä lyhyen näytelmän. Näytelmä esitetään muille ja keskustellaan yhdessä erityisesti siitä, millaiset asian seuraukset olisivat olleet, jos henkilö olisi päättänytkin toisin.

Tärkeintä elämässäni (60 min)

Oppilaat miettivät kysymystä, mikä on tärkeintä elämässä. He kirjoittavat aiheesta aineen. Aineen tulee sisältää pohdintaa siitä, miksi kyseinen asia on itselle erityisen tärkeä.

5 Minä Ryhmässä

5.1 Ryhmäpaine

Pohjustus kaikille ryhmäpaineharjoituksille (15 min)

Positiivinen "ryhmäpaine" ilmenee toisten kannustamisena ja rohkaisuna johonkin hyvään asiaa. Se ei vahingoita ketään. Ihminen tekee jotakin sellaista (kenties lähtee tekemään unelmastaan totta), mitä ei ehkä muuten uskaltaisi. Ryhmän tuki ja kannustus auttavat ihmistä luottamaan itseensä ja kykyihinsä.

Negatiivinen ryhmäpaine taas saa ihmisen tekemään tekoja, joita hän ei yksin ehkä tekisi tai haluaisi tehdä. Negatiivisen ryhmäpaineen takana oleva ryhmä häviää “tukemasta“, jos tai kun teosta jää kiinni. Ryhmä painostaa ja houkuttelee ihmistä


37

tekemään väärin, mutta ei seiso tämän vierellä ongelmien kohdatessa. Negatiivinen ryhmäpaine saa yleensä aikaan hankaluuksia.Opettaja kertoo ajatuksia tai esimerkkejä siitä, kuinka negatiivista ryhmäpainetta voi käsitellä:

Meillä jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseen. Ryhmän paine voi saada meidät tekemään jopa omia periaatteitamme vastaan. Millaisissa tilanteissa sinä koet ryhmäpainetta? On hyvä opetella tapoja, miten sanoa ”ei” ryhmän asettamille vaatimuksille. Tilanne tulee usein yllättäen. Silloin ei ole aikaa miettiä toimintamalleja.

Seuraavassa on erilaisia toimintamalleja, kun joku ehdottaa sinua tekemään jotain, mitä et haluaisi tehdä:

1. Naura koko asialle ja sano: ”Älä nyt tyhmiä ehdottele“2. Laske leikkiä koko tilanteesta. Näytä vahvuutesi. Totea miten ajattelematon tai

"tyhmä" hänen ehdotuksensa on.3. Älä ole huomaavinasi.4. Kysy “Miksi?“5. Teeskentele, ettet ole kuullut koko juttua ja puhu jostain aivan muusta.6. Vaihda puheenaihetta. Siirrä puhe muihin asioihin. Mitä tehtäisiin? Minne

mentäisiin?7. Keksi tekosyy, esim. "faija tappaa mut, jos se näkee".8. Keksi mitä sinun pitäisi tehdä juuri silloin ja poistu paikalta. 9. Ajattele seurauksia.10. Sano “ei“ ja kerro jollekin luottamallesi aikuiselle mitä tapahtui.11. Jos joku kiristää sinua käyttämään päihteitä väittämällä, että “olet ystävä, jos

pysyt porukan mukana“, heitä pallo takaisin sanomalla, ettei todelliset ystävät tuollaisia hörisisi.

12. Ehdota porukalle jotain mukavaa tekemistä esim. ryyppäämisen sijaan. Mieti mitä voisitte yhdessä tehdä.

13. Sano “ei“ ja kävele pois tilanteesta.14. Sano selkeästi päihteen tarjoajalle “ei“ tai lähde pois, jos muu ei auta. Sinulla on oikeus kieltäytyä. Jos kaveruutenne riippuu siitä, käytättekö yhdessä esimerkiksi päihteitä, mieti onko sellainen kaveruutta. Esimerkeistä voidaan käydä keskustelua.

Draamat ryhmäpaineesta (30 min) (Liite 7)

Monista draamatekstit etukäteen oppilaille (Liite 7). Luokka jaetaan neljään ryhmään, joissa valmistetaan lyhyitä 2-3 min. draamoja ryhmäpaineen seurauksista. Draamoissa voi ottaa tunnilla läpikäydyt periaatteet käytäntöön. Esim. draamatilanteessa kaksi "kieltäytyjätyyppiä" käyttäytyy seuraavasti: 1) hän kysyy miksi pitäisi mennä hakkaamaan joku, 2) hän pohtii hetken teon seurauksia, 3) hän yrittää ehdottaa muuta tekemistä koko porukalle, 4) sanoo “ei“, keksii jonkun tekosyyn ja 5) lopulta hän lähtee pois paikalta.


38

Aikaa draamojen tekemiseen käytetään noin 10 min. Lopuksi näytelmät käydään keskustellen läpi. Millaisia tunteita tai ajatuksia ne sinussa herättivät? Voisivatko nämä tilanteet olla tosia? Miksi on niin vaikea sanoa "ei"?

Minä ryhmäpainetilanteissa (30 min)

Oppilaat miettivät millaisissa a) positiivisen ryhmäpaineen b) negatiivisen ryhmäpaineen tilanteissa ovat olleet. Oppilaat valitsevat mieleenpainuvimman tilanteen ja työstävät sitä joko ainekirjottaen tai kuvaamataidon työnä. Töistä keskustellaan yhdessä.

Ryhmäpaineen laajat vaikutukset (10 min)

Pohdintaa siitä, Mitä maailmanlaajuisia historiallisia tapahtumia ja asioita olisi jäänyt syntymättä, jos olisi osattu sanoa "ei".

5.2 Vuorovaikutus

Reagoiminen toisen puheeseen (20 min)

Oppilaat valitsevat itselleen parin. Toinen parista alkaa kertoa valitsemaansa juttua toiselle niin, että toisen tehtävänä on • olla kuuntelematta ja reagoimatta • keskeyttää koko ajan toisen puhe• kuunnella kiinnostuneesti ja aidosti.

Opettaja sanoo, milloin kuuntelija on missäkin roolissa. Kun ensimmäinen on kertonut asioitaan ja kaikki kuuntelijan eri tehtävät on käyty läpi, vaihdetaan rooleja samalla tehtävän annolla. Sitten harjoitus käydään yhdessä läpi ja kysytään, miltä eri reagointitavat juttuja kerrottaessa tuntuivat.

Yhden sanan tarina (5 min/ tarina)

Oppilaat asettuvat piiriin. Jokainen sanoo vuorollaan yhden sanan ja jatkaa ryhmän yhteistä tarinaa. Tarina loppuu silloin kun ryhmä sen luontevasti lopettaa. Tarinan lopettaminen on todellinen taito. Tarinaa voi samalla tavalla tehdä myös pareittain tai pienryhmissä. Mikäli ryhmä ei osaa lopettaa tarinaa, voi opettaja sen tehdä. Yhden tarinan kesto on noin 5 minuuttia, mutta niitä voi tehdä useampiakin.

Sanaton viestintä (10 min)

Oppilaat ottavat parin. He päättävät itse tunnetilan ja asian jotka haluavat toiselle viestittää. Toinen parista viestittää asiansa miimisesti - ilman puhetta kehonkieltä käyttäen. Toinen arvaa. Sitten rooleja vaihdetaan.


39

LiitteetLehdistötiedote 41Camera obscura sopimus (malli 9/2010) 42Toimintaa seikkailupäiviksi 44Parityöskentelyä toimintahuoneeseen Parkki 47Ajatusten virta -kysymykset (tehtävä seikkailun jälkeen) 48Erilaiset arvokäsitykset esimerkkitilanteet (Liite 1) 49Päihteet erilaisissa elämäntilanteissa (Liite 2) 50Kadonneen minuuden metsästys (Liite 3) 51Pohdintaa itsetunnosta (Liite 4) 55Camera obscura draama (Liite 5) 56Mikä saa minut valitsemaan näin (Liite 6) 57Draamat ryhmäpaineesta (Liite 7) 58


40

Lehdistötiedote


41

Arvo- ja päihdekasvatusohjelma Camera obscura vahvistaa nuorta

Julkaisuvapaa lehdistötiedote

Camera obscura on ehkäisevää päihdetyötä mielikuvien ja vuorovaikutuksen keinoin

Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö on Suomessa runsasta. Suomalaiset lapset ja nuoret ovat omaksuneet hyvin aikuisten päihdekulttuurin, nuoresta iästä huolimatta. Runsaan alkoholinkäytön lisäksi tupakointi, nuuskaaminen ja huumausainekokeilut ovat osaltaan murentamassa lasten ja nuorten terveyttä, sekä aiheuttamassa turhaa inhimillistä kärsimystä.

Lapset omaksuvat päihdekulttuurin varsin varhain. Tutkimusten mukaan suuri osa nuorista ei näe muuta järkevää viikonlopun viettotapaa, kuin "bilettämisen". Siihen kuuluu yleensä runsas alkoholinkäyttö. Nuorten päihdekulttuuri on eriytynyt ja vailla aikuisten läsnäoloa ja kontrollia. Päihteiden käyttö usein lisää näkyviä vaikeuksia, mutta se ei ole nuoren hätää aikaansaavien ongelmien syy vaan seuraus.

Ohjelma tukee vanhempien kasvatustavoitteita

Vastuu päihdekasvatuksesta on lasten ja nuorten vanhemmilla. Koulujen ja kasvatusyhteisöjen tehtävänä on tukea vanhempia päihdekasvatuksessa. Camera obscura -ohjelma vahvistaa koulujen ja kasvatusyhteisöjen osaamista käsitellä päihdekysymyksiä osana nuoren kokonaiskasvatus- ja oppimisprosessia. Oppilaalla on mahdollisuus olla vuorovaikutuksessa aikuisten kanssa. Päihteistä ja niiden käytön syistä keskusteltaessa otetaan huomioon oppilaan tunteet, asenteet ja kokemukset. Camera obscura -kokonaisuus auttaa nuorta hahmottamaan vastuutaan omista teoista ja päätöksenteon rajoista.

Camera obscura -ohjelma koostuu erinomaisesti koulun ohjelmaan integroitavasta oppituntimateriaalista ja Camera obscura -seikkailusta. Toteutuksen näkyvin osa on elämyksellinen Camera obscura -seikkailu, joka on käytössä paikkakunnalla noin viikon ajan. Camera obscura kierros noin 60 neliömetriä laajassa rakennelmassa kestää jokaiselta oppilaalta noin 10 minuuttia. Lähes pimeässä tilassa elämys luodaan mielikuvilla, äänillä, musiikilla ja valoilla. Seikkailu vie oppilaan hetkeksi tutustumaan itseensä, omiin tunteisiinsa ja sisäisiin voimavaroihinsa. Reitin edetessä häntä rohkaistaan suoriutumaan erilaisista haasteista ja tuetaan luottamaan itseensä.

Laaja ja pitkäjänteinen kehittämistyö vahvistaa toiminnan laatua

Ohjelmaan on osallistunut vuodesta 1995 lähtien kymmeniä tuhansia oppilaita ympäri maata sadoissa yläkouluissa. Ohjelman äänitteen kielivaihtoehtoina ovat suomi, ruotsi, pohjoissaame ja venäjä. Myös Englannissa ja Virossa toteutetaan Camera obscuran innoittamana vastaavanlaista toimintatapaa. Camera obscura -ohjelma osaltaan motivoi kasvatusyhteisöjä arvioimaan omaa tapaansa huolehtia lapsista ja nuorista sekä ehkäistä ja vähentää lasten päihteidenkäyttöä.

Toimintamallin ovat kehittäneet vuosina 1995-1997 Sininauhaliitto, Suomen Poikien ja Tyttöjen Keskus - PTK sekä Nuorten Keskus Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Helsingin NMKY on toteuttanut ja kehittänyt ohjelmaa vuodesta 2006 alkaen. Koska Raha-automaattiyhdistys tukee toimintamallia, ohjelma on tilaajille maksuton.

Camera obscura tietoa antavat

Ohjelman toteuttavat paikkakunnalla:

Paikallinen yhteyshenkilö lisää omat tietonsa

Yhteyshenkilönä paikkakunnalla on:

Valtakunnallisesti : Camera obscura -koordinaattorin yhteystiedot löytyvät sivuilta www.paihdekasvatus.fi

Lehdistötiedote

Camera obscura sopimus (malli 9/2010)


42

Tässä sopimuksessa on sovittu Camera obscura -ohjelman kaluston käytöstä. Sopimus on voimassa kun se on palautettu allekirjoitettuna Helsingin NMKY:lle.

1. Sopimusosapuolet

Tilaaja: Tilaajan yhteyshenkilö: Tilaajan osoite: Yhteyshenkilön puhelinnumero: Yhteyshenkilön sähköposti:

Toimittaja: Helsingin NMKYYhteyshenkilö: Yhteyshenkilön sähköposti Osoite: Vuorikatu 17, 00100 HelsinkiPuhelinnumero:

2. Kaluston tuominen tilaajalle

Camera obscura on tilaajan käytössä: (pp.kk.vvvv) - (pp.kk.vvvv) Tila, johon ohjelma rakennetaan, on varattava Camera obscuran käyttöön sen rakentamisesta purkamisen päättymiseen asti. Yhteyshenkilön tulee olla paikalla tavaroita tuotaessa, rakentamis- ja purkamisaikana sekä tavaroita noudettaessa. Tilaajan tulee järjestää vähintään kaksi nostokykyistä avustajaa tavaroiden tuomiseen ja poisviemiseen kuljetusautosta toimintatilaan ja takaisin kuljetusautoon sekä neljä henkilöä avustamaan Camera obscuran rakentamisessa ja purkamisessa.

3. Camera obscuran rakentaminen ja purkaminen

Camera obscuran rakentamispaikka: Rakentamispaikan katuosoite:Rakentaminen: Purkaminen: Kalusto viedään pois:Mikäli kalusto varastoidaan odottamaan noutoa, se viedään pois:

Mikäli tilaajan puolelta on puutteellinen määrä avustajia, Helsingin NMKY:n työntekijä ei saa turvallisuusmääräyksiin vedoten aloittaa tai jatkaa Camera obscuran pystytystä tai purkua. Lisätyöstä veloitetaan tilaajaa. Jos tilaajalla ei ole avustajia käytössä kohtuullisen ajan kuluessa suunnitellusta alkamisajasta, katsotaan tilaisuus peruutetuksi. Tilaajalta peritään peruutusmaksu 1.700 e / alkava viikko. Purkamistilanteessa toimittajalla on oikeus tarvittaessa tuottaa lisähenkilöstöä Helsingistä tilaajan kustannuksella. Mikäli viivästyneen purkamisen takia rakentaminen seuraavalla paikkakunnalla viivästyy, voidaan aiheutuneet lisäkulut periä viivästyksen aiheuttaneelta tilaajalta.

4. Camera obscuran tilavaatimukset

Camera obscura on noin 70 neliömetrin suuruinen katettu rakennelma. Tilan tarve on 11 m x 9 m ja korkeus 2,7 m. Tilaaja huolehtii siitä, että tila on siivottu ja tarvittaessa lattia suojattu ennen Camera obscuran rakentamista. Koska Camera obcurassa käytetään teatterisavukonetta, on tilaajan huolehdittava siitä, että savuhälyttimet eivät aiheuta turhaa palohälytystä kokeilun ja varsinaisen toiminnan aikana.

5. Muut sopimusehdot

Tilaaja vastaa Camera obscura -kaluston vartioinnista, palo-, varkaus- ja vesi- yms. vahingoista sekä ilkivallasta aiheutuneista vahingoista. Tilaajan vastuu alkaa siitä hetkestä, kun Camera obscura -kalusto on varastoitu tilaajan osoittamaan paikkaan ja päättyy kun se on purettu ja lastattu autoon.


43

Toiminnallisesti Camera obscura -seikkailu on tilaajan vastuulla ja tilaajan toimintaa. Avustajien toiminnasta vastaa tilaaja. Avustajien on noudatettava Helsingin NMKY:n teknisen henkilöstön ohjeita.

Koska toiminta rahoitetaan Raha-automaattiyhdistyksen avustuksella, on tilaajan sitouduttava ohjelman tehokkaaseen käyttöön. Helsingin NMKY:n tulostavoitteen mukaisesti toimintaan tulee osallistua vähintään 250 nuorta/viikko, ellei toisin Helsingin NMKY:n kanssa sovita. Mikäli tulostavoite täyttyy, ei ohjelman ja sen tekniikan käytöstä veloiteta tilaajaa. Mikäli tulostavoite ei täyty, tilaajalta voidaan veloittaa seitsemän (7) euroa jokaista tulostavoitteen alittavaa osallistujaa kohden. Mikäli sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen muutetaan rakentamis-, purkamis- tai muita ajankohtia siten että ne aiheuttavat toimittajalle lisäkustannuksia, voidaan tilaajaa veloittaa muutoksista aiheutuneista kuluista. Mikäli tilaaja peruuttaa toteutuksen 0-60 päivää ennen toteutuksen alkua, on tilaaja velvollinen maksamaan peruutuskustannukset 1700 euroa jokaista alkavaa tilattua viikkoa kohden. Maksuaika on 14 pv laskun päiväyksestä.

Mikäli Raha-automaattiyhdistyksen avustustoiminnassa tapahtuu ennalta arvaamattomia tai Helsingin NMKY:stä riippumattomia muutoksia ja ne vaikuttavat esim. toteutuksen peruuntumiseen, ei Helsingin NMKY ole velvollinen korvaamaan tilaajalle peruutuksesta mahdollisesti aiheutuvia kuluja.

Lisäksi on sovittu:

Olen lukenut sopimusehdot ja edustamani yhteisö sitoutuu niitä noudattamaan. Huomio erityisesti peruutusehdot.

Sopimuksen allekirjoittaa tilaajan yhteyshenkilön esimies tai yhteisön johtaja.

Tästä sopimuksesta on tehty kaksi samanlaista kappaletta, yksi molemmille sopija osapuolille. Palauta alkuperäinen sopimus täytettynä Helsingin NMKY:lle viimeistään 90 päivää ennen Camera obscura -seikkailun alkamista tai ______ mennessä.

Toimintaa seikkailupäiviksi

Tietokilpailu valmistautumistilaan

Nimi:________________________________________________

1. Ympyröi ne vaihtoehdot jotka voidaan luokitella päihteiksi?• tupakka• liima• lääkkeet• alkoholi• huumeet

2. Alkoholin juominen on sallittua• vanhempien luvalla• täysi-ikäisenä eli 18-vuotiaana• jos juo vain vähän

3. Kuinka montaa eri ainetta tupakka sisältää?• 200• 1500• 4000

4. Mitä tarkoittaa passiivinen tupakointi?• polttaa tupakkaa, vaikka haluaisi

lopettaa• polttaa tupakkaa vain silloin tällöin• joutuu olemaan tupakansavussa,

vaikka ei itse polta

5. Kuinka monta ihmistä kuolee vuosittain alkoholimyrkytykseen?• n. 30• n. 150• n. 400

6. Kerro viisi asiaa, miksi ihmiset alkavat mielestäsi käyttää päihteitä?____________________________________________________________________________________________________________________________

______________________________

Väitteitä. Merkitse totta vai tarua!

7. Nuuskan käyttö parantaa urheilusuorituksia:• totta • tarua

8. Alkoholi on nuoren aivoille haitallisempaa kuin aikuisen:• totta • tarua

9. Etsi ruudukosta kuusi asiaa, jotka voivat aiheuttaa ihmisessä riippuvuutta. Ympyröi löytämäsi sanat.

J I P O H U U M E E TV N A A M N O L L E UE N A V I I L E I S PI A L I I M A N J I AT S K E M H U U A E KY S O K A R T N L P KF N H M V T L U S S AE H O T S I O U K H SP E L I T N I S O C ET T I H P E N K O V LK R O N I O L A S A II T U P O R E I D A N


44

Tietovisan vastaukset

Tietovisa

1. Oppilaiden tulee ympyröidä kaikki vaihtoehdot, koska kaikkia aineita voidaan käyttää päihtymystarkoituksessa. Liiman ja lääkkeen kohdalla on hyvä muistuttaa, että oikein käytettynä ne eivät tietenkään ole päihteitä esim. lääkkeet aina lääkärin ja reseptin määräämällä tavalla.

2. täysi-ikäisenä eli 18-vuotiaana Alkoholilaki kieltää alkoholijuoman luovuttamisen, anniskelun ja myynnin alle 18-vuotiaalle tai selvästi päihtyneelle henkilölle. Vanhemmat eivät voi antaa alaikäiselle lupaa alkoholin nauttimiseen. Jos he niin tekevät, syyllistyvät he samalla rikokseen. Tästä asiasta tulee monesti keskustelua ja se kannattaa suoda.

3. 4000

Tupakassa on noin 4000 erilaista kemikaalia, joista noin 50 on syöpää aiheuttavia. Oppilailta voi kysyä osaisivatko he sanoa joitain tietämiään aineita? Kemiallisia aineita on mm. terva, häkä, nikotiini, ammoniakki, hyönteismyrkky, asetonia, DDT, elohopea, formaldehydiä, lyijy, metanoli. Kevytsavukkeet eivät ole yhtään terveellisempiä.

4. joutuu olemaan tupakansavussa, vaikka ei itse polta

Passiivisen tupakoinnin on havaittu aiheuttavan terveyshaittoja siinä missä tupakoinninkin. Passiivinen tupakointi on kolmanneksi suurin syy keuhkosyöpään sairastumiseen. Pidemmän ajan haittavaikutukset ovat samoja kuin tupakoitsijallakin. Passiivinen tupakointi lisää vuoden 2006 raportin mukaan sydänsairauksien riskiä 25–30 prosenttia ja keuhkosyövän riskiä 20–30 prosenttia. Erityisen haitallista se on lapsille.

5. n. 400

Suomessa kuolee vuosittain yli 400 ihmistä alkoholimyrkytykseen. Lisäksi muutama sata menehtyy alkoholin ja jonkin lääkeaineen yhdessä aiheuttamaan myrkytykseen. Alkoholimyrkytys aiheutuu runsaan alkoholimäärän nopeasta nauttimisesta. Veren alkoholipitoisuuden kohoaminen yli kolmen promillen aiheuttaa jo myrkytyskuoleman uhan suurelle osalle ihmisiä. Varmin tapa välttyä myrkytykseltä on juoda vain vähän tai ei lainkaan.

6. Syitä päihteiden käyttöön on monia. Nuorten päihdekokoiluihin merkittäviä syitä on esimerkiksi ryhmäpaine, halu kokeilla uusia asioita, vanhempien salliva suhtautuminen päihteisiin, pahaolo jne. Kannattaa antaa mahdollisimman monen


45

vastata tähän kysymykseen.

7. on tarua

Nuuska vaikuttaa heikentävästi mm. verenkiertoon ja hapenottokykyyn eikä siinä ole mitään aineosia, jotka voisivat parantaa urheilusuoritusta. Aineita, jotka parantavat urheilusuorituksia kutsutaan dopingaineiksi. Nuuska ei niihin aineisiin lukeudu, päinvastoin.

8. on totta

Vasta 25-vuotiaana ihmisen aivot ovat fysiologisesti valmiit ja neuroneja ympäröivät tukisolut ovat kehittyneet geneettisesti ohjatun erilaistumisen puolesta kypsiksi. Nuorilla aivoilla on siis enemmän menetettävää alkoholin kaltaisille hermomyrkyille alistuessaan.

Etsi ruudukosta kuusi asiaa, jotka voivat aiheuttaa ihmisessä riippuvuutta. Ympyröi löytämäsi sanat.

J I P O H U U M E E TV N A A M N O L L E UE N A V I I L E I S PI A L I I M A N J I AT S K E M H U U A E KY S O K A R T N L P KF N H M V T L U S S AE H O T S I O U K H SP E L I T N I S O C ET T I H P E N K O V LK R O N I O L A S A II T U P O R E I D A N

Huumeet, Tupakka, Nuuska, Pelit, Liima, Alkoholi

Riippuvuus on pakonomainen halu tehdä jotain asiaa. Se tarkoittaa, että kyseistä asiaa on pakko saada eikä sitä ilman voi olla. Riippuvuus syntyy toimintaan, jolla pyritään saavuttamaan mielihyvä.


46

Parityöskentelyä toimintahuoneeseen Parkki

1. Paras kaveri kertoo sinulle, että hänelle on tarjottu kannabista koulussa. Ensimmäinen sätkä on luvattu ilmaiseksi. Häntä houkuttaa ajatus kokeilusta yhdessä sinun kanssasi. Et haluaisi lähteä kokeilemaan ainetta, jonka tiedät olevan vaarallinen. Miten muutat ystäväsi mielen?

2. Miten toimit, jos olet huolestunut ystäväsi/tuttusi päihteidenkäytöstä?- Keneen ottaa yhteyttä?- Miten ottaa asia puheeksi ystävän kanssa?

3. Olet palaamassa kaverin luota illalla kotiin ja näet kadulla sammuneen miehen, Mitä teet?

Vastaukset paripohdintoihin

1. Miten toimisit? Pohtikaa yhdessä parin kanssa.

Kaverille kannattaisi kertoa...Kannabiksen terveyshaitoista: Kannabiksen polttaminen vaurioittaa hengitysteitä. Suun, kurkunpään ja nielun syöpäriski lisääntyy päivittäin polttavilla. Poltolla saattaa olla samanlaisia sydän- ja verisuonitaudeille altistavia vaikutuksia kuin tupakoinnilla. Se myös rasittaa sydäntä ja verenkiertoelimistöä. Kannabiksen käyttö saattaa pahentaa jo todettuja sairauksia (sydän- ja verenkiertoelinten sairaudet, hengitysteiden sairaudet, masennus, skitsofrenia, päihderiippuvuus). Kannabispäihtymyksen aikana motorinen koordinaatiokyky, muisti, tarkkaavaisuus ja muu henkinen suorituskyky heikkenevät, samoin ajokyky.

Usein ensimmäinen sätkä annetaan ilmaiseksi. Myyjät haluavat, että käyttäjille syntyy riippuvuus. Kun ainetta on pakko saada, myyjät nostavat hintoja.Huumausaineiden käyttäminen on rikos Suomessa. Ole itse päättäväinen ”minä en ainakaan kokeile, koska en sitä kokemusta tarvitse ja toivon, ettet sinäkään”. Kerro huolesi vanhemmillesi, ystävän vanhemmille, koulun henkilökunnalle tai jollekin aikuiselle, jonka olisi hyvä tietää, että koulussanne kaupataan huumeita.

2. Asiasta voi puhua vanhemmille, koulun henkilökunnalle (opettaja, kuraattori, terveydenhoitaja), nuorisoasemat, auttavat puhelimet esim. 0800 900 45 (EOPH ja Diakonissalaitos). Miten ottaa asia puheeksi ystävän kanssa? Kaverille/tuttavalle kannattaa ilmaista huoli hänen päihteidenkäytöstään avoimesti ja rehellisesti. Kehottaa häntä hakemaan apua ja tarjoamalla hänelle myös omaa tukea.

3. "Sammuminen" alkoholin vaikutuksesta ei ole oikeaa unta vaan myrkytystila, josta ihmistä on vaikea herättää. Tajuttomuus, ”sammuminen”, on aina vaarallinen tila ja edellyttää tilan seuraamista.Jos löydät sammuneen yritä herätellä -> käännä kylkiasentoon -> soita hätänumeroon 112 -> jää tarkkailemaan henkilön tilaa, kunnes apu tulee paikalle.


47

Ajatusten virta -kysymykset (tehtävä seikkailun jälkeen)


48

Nimi:! Luokka:

Unelmat – Camera obscura seikkailussa pääsit hetkeksi huilaamaan omien unelmiesi äärelle.

1. Mikä on tärkein unelmasi?

2. Miksi unelmista on mielestäsi tärkeä pitää kiinni?

Paineidenvirta – Pimeässä käytävässä, jonka päässä näit valoa puhuttiin ihmisten eteen tulevista paineista ja

siitä miten tärkeää on aina lopulta tehdä itsenäinen ratkaisu.

3. Oletko kokenut, että muut ihmiset ovat painostanut sinua jossain päätöksissä? Miten olet tilanteissa toiminut?

4. Millaisissa tilanteissa itsenäisen ratkaisun tekeminen voi olla joskus haasteellista?

Toiveiden teatteri – Peilin edessä sait miettiä positiivisia puoliasi, joiden avulla selviät vaikeistakin tilanteista.

5. Mitkä ovat parhaat puolesi?

6. Millaisissa tilanteissa niistä on eniten hyötyä?

Elämäntaidon portaat – Seikkailussa seisoit portaikolla, jossa jokaisella askelmalla kysyttiin miten toimisit

erilaisissa haastavissa tilanteissa.

7. Millainen ihminen on luottamuksen arvoinen?

8. Onko mielestäsi väärin paljastaa jokin asia jonka on luvannut pitää salassa, jos se auttaa jonkun toisen ihmisen

elämää? Millaisesta asiasta silloin voisi olla kysymys?

Urheiluhalli – Osallistuit seikkailussa tärkeään peliin ja onnistuit!

9. Milloin olet viimeksi kokenut onnistuneesi? Mitä se sinulle merkitsi?

10. Miten olet selvinnyt tilanteista, joissa olet epäonnistunut?

Silta – Sillan alta löysit aarteen, joka oli sinä itse.

11. Mistä mielestäsi näkee, jos joku ihminen ei arvosta itseään?

12. Millainen aarre sinä olet a) itsellesi b)lähimmäisillesi?

Finaali – Viimeisessä huoneessa kerrattiin reitin varrella tapahtuneita ja pohdittuja asioita.

13. Millaisia asioita Camera obscura seikkailu haluaa opettaa?

14. Mitä itse sain seikkailusta?"

Erilaiset arvokäsitykset esimerkkitilanteet (Liite 1)

1. LuottamusOlet kertonut salaisesta ihastuksestasi hyvälle kaverillesi. Samalle kaverille olet lainannut yhtä omaa nuorten lehden vuosikertaasi. Nyt saat porukalta kuulla, että kaverisi on kertonut koko porukalle ihastuksesi kohteen ja kehuskellut sillä, miten hän ja “salainen“ ihastuksesi ovat yhdessä lukeneet sinun lehtiäsi. Mitä teet?

2. AlkoholiKaverisi on luvannut järjestää mukavan illan porukalla. Paikalla pitäisi olla vain suunnilleen samanikäisiä nuoria kuin sinä. Olet myöhään iltapäivällä matkalla kaverisi luo. Keskellä jalkakäytävää paikallisen ruokakaupan edessä on täysi kaljakassi eikä omistajaa näy. Mitä teet?

3. Talouden suunnitteluSinun tekee mielesi mennä katsomaan tiettyä elokuvaa, koska kaverisi ovat nähneet sen ja puhuvat siitä kehuen koko ajan. Sinulta on rahat loppu. Tiedät, että kotonakaan ei ole kuin pari sataa vanhempien seuraavan viikon ruokaostoksiin tarkoittamia talousrahoja. Mitä teet?

4. Ilkivalta ja eläinrääkkäysPari sinua nuorempaa naapurin tyttöä ammuskelee pienoiskiväärillä pikkulintuja. Näet yhden kärsivän siipirikon yrittävän pyristellä pakoon. Huomaat myös läheisen tehdaskiinteistön pikkuikkunoiden olevan säpäleinä, vaikka ne vielä aamulla olivat varmasti ehjiä. Mitä teet?

5. Itsetunto ja tupakkaOlet kaveriporukassa toisten mielestä vanhimman näköinen, vaikka oletkin alaikäinen. Kaksi porukasta polttaa. Toinen tupakoijista pyytää sinua hakemaan itselleen kaupasta tupakkaa ja vetoaa siihen, että olet ennestään sen verran hänelle velkaa kuin tupakat maksaisivat. Mitä teet?

6. Rasismi ja kiusaaminenNäet lähikauppasi pihalla kolmen seiskaluokkalaisen piirittävän kuudesluokkalaista, vasta paikkakunnalle muuttanutta tummaihoista tyttöä. Kiusaajat vaativat “omaa osuuttaan“ tumman nuoren ostamista karamelleista sillä perusteella, että “pakolaiset kuulemma saavat valtiolta ilmaista rahaa“. Tyttö näyttää hätääntyneeltä. Mitä teet?

7. HuumeetKoulun juhlissa mukavan näköinen ysiluokkalainen tarjoaa sinulle jotain omituisen näköisiä pillereitä. Mitä teet?

8. Kaveruus vai riski?Olette porukalla olleet pizzeriassa syömässä. Tarjoilija on puolituttu, mutta tarjoilijan veli on hyvä kaverisi, joka ei tällä kertaa ole paikalla. Tarjoilija tulee ja laskuttaa teitä reilusti liian vähän. Tiedät, että tarjoilija on töissä tässä työpaikassa vasta ensimmäistä viikkoa ja työnantaja voi laskuttaa puuttuvan summan hänen palkastaan. Kaikki porukassa huomaavat virheen, mutta kukaan ei puhu mitään. Mitä teet?


49

Päihteet erilaisissa elämäntilanteissa (Liite 2)

Esimerkkitilanteet

Tilanne 1

Erään lauantai-illan päätteeksi Kari (27), Tiina (23) ja Mikko (22) poistuivat ravintolasta istuttuaan siellä iltaa pidemmän aikaa. Kotimatkalle he lähtivät Tiinan autolla, jota kuljettamaan asettui Kari, veressään 1,2 promillea alkoholia. Mitä tapahtui?

A) Kari ajoi turvallisesti kotiin. B) Liikkuva poliisi pysäytti, puhallutti ja sakotti. C) Yksi kuoli, kaksi loukkaantui.

Tilanne 2

Olette kavereittenne kanssa kaupungilla. Pakkasta on -28°C. Löydätte porttikongista sammuneen luokkatoverinne. Mitä teette?

A) Kuljetaan ohitse. B) Soitetaan poliisi paikalle. C) Yritetään herätellä kaveria ja käännetään kyljelleen. D) Viedään kaveri terveyskeskukseen.

Tilanne 3

Tiedät, kuka koulussanne on ryhtynyt välittäjän apulaiseksi ja tarjoaa huumeita koulunne oppilaille, ensin jopa ilmaiseksi. Mitä teet?

A) Kehotat kaveria lopettamaan toiminnan.B) Annat tovereittesi kanssa hänelle selkäsaunan.C) Sanotte kaverille, että jos tämän ei lopeta myyntiä, ilmoitatte

asiasta viranomaisille.D) Ilmoitat asiasta heti poliisille.E) Et tee mitään.F) Teet jotain muuta, mitä?


50

Kadonneen minuuden metsästys (Liite 3)Luonteenpirteet


51

AAMUTORKKU HUOLEHTIVAINEN MAHDOTON AVOIN

HUUMORINTAJUINEN LUMOAVA AKTIIVINEN HÄMMENTYNYT

LEMPEÄ AILAHTELEVAINEN HYVÄNTUULINEN MIETTELIÄS

AHKERA HUOLETON MIELENKIINTOINEN AVULIAS

IDEARIKAS MUSIKAALINEN ETEVÄ ELOISA

MUKAUTUVAINEN DOMINOIVA JÄRJESTELMÄLLINEN ISÄLLINEN

CHARMIKAS IMPULSIIVINEN AIKAANSAAVA MÄÄRÄTIETOINEN

ILLANTORKKU MYÖNTEINEN FIKSU EMPAATTINEN

ALOITTEITA TEKEVÄ HAUSKA KANNUSTAVA JOHTAJATYYPPI

FILMAATTINEN KIIVASLUONTOINEN HERKKÄ HILLITTY

KAUNAA KANTAMATON AVOKÄTINEN KOTIKISSA KUNNIANHIMOINEN

ARKA HELLÄ BRUTAALI EDISTYKSELLINEN

HASSU KIREÄ HERTTAINEN HILPEÄ

KEKSELIÄS AURINKOINEN KULTAINEN LAUHKEA

ATLEETTINEN HULLUNROHKEA DEMOKRAATTINEN ELÄYTYMISKYKYINEN

KAIPAAVA JÄMPTI ONNEA SÄTEILEVÄ PERIAATEISTAAN KIINNIPITÄVÄ

OIKEUDENMUKAINEN NAISELLINEN HARKITSEVA HERKUTTELIJA

HALLITSEVA ENERGINEN KESKUSTELEVA KIRMAILEVA


52

KATEELLINEN KAIHOISA OPTIMISTINEN PERUSTEELIINEN

OIKUTTELEVA NUOREKAS HERKKUSUU HILJAINEN

HAURAS ETEENPÄIN PYRKIVÄ KILTTI KONSERVATIIVINEN

HILLITÖN PUHELIAS PÄÄTTÄVÄINEN URHEILULLINEN

KRIITTINEN HUOMAAVAINEN HYVÄKSYVÄ HÄIKÄISEVÄ

PIRTEÄ LUKUTOUKKA LUOVA LÄMMIN

RAUHATON IHANA MONITAITOINEN KIELTEINEN

HÄMMÄSTYVÄ MIEHEKÄS ROHKEA RUUSUILLA TANSSIJA

MAHTAVA REIPAS ILTAVIRKKU ITSENÄINEN

REHELLINEN ILOINEN MUKAVA MYÖNTYVÄINEN

SOSIAALINEN VARMA RONSKI SANAVALMIS

VAKAVA SKARPPI INNOKAS JALO

JOUSTAVA SUURPIIRTEINEN SYRJÄÄNVETÄYTYVÄ SUVAITSEVAINEN

SUORA VASTUUNTUNTOINEN SÄIKKY VELJELLINEN

VALOISA SOPEUTUVA VOIMAKAS-TAHTOINEN SUURUUDENHULLU

SELKEÄ YMMÄRTÄVÄINEN SYDÄMELLINEN SYMPAATTINEN

SUULAS NÖYRÄ SÄÄSTÄVÄINEN VIITSELIÄS

TERÄVÄ TASAPAINOINEN OIKUKAS ÄKKIPIKAINEN

Erityiskyvyt


53

LASKETTELEMINEN ILMAISUTAITO LOOGINEN AJATTELU ROOLIPELIT

KEKSIMINEN LEIPOMINEN RUUAN LAITTAMINEN ASIOIDEN SELVITTELEMINEN

MOPON KORJAAMINEN RAKENTAMINEN JÄRJESTELEMINEN KANNUSTAMINEN

JUOKSEMINEN PARKOUR LUENNOIMINEN MAALAAMINEN

KIELELLINEN LAHJAKKUUS

TIETOKONEEN KÄYTTÄMINEN SAARNAAMINEN SIIVOAMINEN

MUSIKAALISUUS KUTOMINEN KUUNTELEMINEN KASVIEN HOITAMINEN

TISKAAMINEN OMPELEMINEN PIIRTÄMINEN MEIKKAAMINEN

KIRJOITTAMINEN TILANNETAJU TOISTEN HUOMIOIMINEN SUUNNISTAMINEN

ARGUMENTOINTI VITSIEN KERTOMINEN TILANNETAJU KÄSITYÖT

SOITTAMINEN KUVAAMINEN BLOGAAMINEN JUMPPAAMINEN

ASKARTELU PUUTARHATYÖT IMPROVISOIMINEN JÄRJESTELYTAITO

LASTEN HOITAMINEN NÄYTTELEMINEN PALLOLAJIT LUISTELEMINEN

POHDISKELU ROHKAISEMINEN SANAVALMIUS ELÄINTEN HOITAMINEN

PUUTYÖT JALKAPALLO JÄRKEILEMINEN LASKEMINEN

HIIHTÄMINEN LOHDUTTAMINEN LUMILAUTAILEMINEN TANSSIMINEN

PUHUMINEN LAULAMINEN RUNOILEMINEN SELITTÄMINEN

ELÄYTYMINEN PÄÄTTELEMINEN JOHTAMINEN JÄÄKIEKKO


54

TAITEELLINEN YSTÄVÄLLINEN TAIVAANRANNAN MAALARI OMA-ALOITTEINEN

ONNELLINEN TEMPPERA-MENTTINEN TYYNI RAJULUONTOINEN

TULINEN PERÄÄNANTAMATON REALISTINEN TYYTYVÄINEN

YSTÄVÄLLINEN TURVALLINEN USKALIAS TUNTEELLINEN

PERSOONALLINEN TOIMELIAS TYÖTELIÄS RAUHALLINEN

TUNNOLLINEN UNELIAS REHTI UHKAROHKEA

INNOVATIIVINEN ROMANTTINEN UTELIAS SALAPERÄINEN

UNELMOIJA VAHVA SEURALLINEN VAITELIAS

ROHKAISEVA USKOLLINEN SISARELLINEN VAATIMATON

Pohdintaa itsetunnosta (Liite 4)

Pohtikaa seuraavia kysymyksiä ryhmässä.

• Mitä tarkoittaa jos, jollain on hyvä itsetunto? Miten hyvä itsetunto näkyy ihmisessä?

• Mitä tarkoittaa jos, jollain on huono itsetunto? Miten huono itsetunto näkyy ihmisessä?

• Millaiset asiat auttavat hyvän itsetunnon muodostumisessa?• Millaiset asiat voivat vaikuttaa siihen, että ihmiselle kehittyy huono

itsetunto?• Millaisia vaikutuksia huonolla itsetunnolla voi olla ihmisen

elämään?• Kuinka voisin auttaa ihmistä, joka kärsii huonosta itsetunnosta?• Lisäksi voitte kertoa halutessanne millaisena oman itsetuntonne

koette? Oletko tyytyväinen itseesi? Miksi? Miksi et?

Hyvä-huono-itsetunto (Liite 4)

Kertooko allaolevat toimintamallit ihmisen hyvästä vai huonosta itsetunnosta? On hyvä muistaa, ettei asia aina välttämättä ole yksiselitteinen

Tilannekuvaukset:• Ihminen, joka on koko ajan äänessä eikä anna suunvuoroa muille.• Ihminen, joka kysyy aina muiden mielipidettä ja tekee sen mukaan.• Ihminen, joka kysyy joissain asioissa toisten mielipidettä, vaikka

lopulta toimisikin eri tavalla kuin muut ehdottavat. • Ihminen, joka ei pidä meteliä omasta onnistumisestaan. • Ihminen, joka nauttii toisten epäonnistumisista.• Ihminen, joka osaa olla iloinen muiden onnistuttua.• Ihminen, joka ei näe omaa mielipidettään tärkeäksi, vaan mukautuu

aina muiden mielipiteisiin.• Ihminen, joka tiedostaa omat huonot puolensa.• Ihminen, joka tiedostaa omat hyvät puolet.• Ihminen, joka miettii, mitä muut ajattelevat hänestä.


55

Camera obscura draama (Liite 5)


56

Seikkailun työstäminen ryhmässä - draamapohjat

Tulevaisuus

Jokainen kertoo ryhmässä yhden unelmistaan. Valitkaa yksimielisesti jonkun unelma ja tehkää siitä näytelmä, miten kyseinen henkilö sen saavuttaa. Näytelmässä saa käyttää mielikuvitusta eikä sen tarvitse olla realistinen. Ainoa sääntö on kunnioittaa unelman ”haltijan” toiveita, miten asia näytelmässä esitetään. Jokaisen tulee kunnioittaa toisen unelmia.

Ryhmäpaine

Tehkää näytelmä, jossa ryhmäpaine ilmenee joko positiivisella tai negatiivilla tavalla. Voitte työstäessänne pohtia millaisissa ryhmäpainetilanteissa olette olleet, jos niistä löytyisi ideaa draamalle.

Omat vahvuudet

Valitkaa jokainen yksi oma vahvuuutenne, jolla pärjäätte vaikeissa tilanteissa. Keksikää kuvitteellinen draama, jossa jokainen käyttää omaa vahvuuttaan vaikeassa tilanteessa. Ongelman tulee olla yhteinen, mutta jokainen selviää siitä omalla tavallaan. Teidän ei tarvitse esiintyä draamassa omilla nimillänne vaan voitte olla fiktiivisiä henkilöitä.

Valinnat

Miettikää jokin päihteisiin liittyvä valintatilanne, jonka ratkaisulla saattaisi olla pitkäkestoiset vaikutukset valitsijalle. Tehkää kuvitteellinen näytelmä tällaisesta tilanteesta ja sen seurauksista. Usein valinnat myös johtavat uusiin valintoihin, joten näytelmä voi sisältää useamminkin valintatilanteen.

Onnistumisen kokemus

Miettikää, millaisissa tilanteissa haluaisitte onnistua? Onko se asia, jossa olette jo valmiiksi hyviä vai asia, jossa ette tunnu koskaan onnistuvan. Kummanlaisessa tilanteessa olisi palkitsevampaa onnistua?

Tehkää kuvitteellinen näytelmä henkilöstä, joka onnistuu jossain itselleen tärkeässä asiassa ja siitä, mitä onnistuminen ihmisessä sai aikaan.

Ihmisen arvokkuus ja ainutlaatuisuus

Miettikää ajatusta, jos kaikki olisivat samanlaisia. Miten silloin vain tietyt asiat tulisi hoidettua hyvin elämässä ja loput huonosti kun ei olisi tekjöitä. Tehkää näytelmä, jonka nimi on Erillaisuus voimavarana.

Mikä saa minut valitsemaan näin (Liite 6)

Jokainen meistä joutuu tekemään elämässään valintoja. Seuraavassa harjoituksessa mietimme mitkä asiat johtavat meitä tekemään elämässämme tietynlaisia valintoja. Numeroi asteikolla 1-5 valintoihin vaikuttavat asiat siten, että 1 tarkoittaa ”vaikuttaa valintaani eniten” ja 5 tarkoittaa ”vaikuttaa valintaani vähiten”.


57

Mikä saa minut valitsemaan näin -kysymykset

1. Harrastukset____ ! Oma kiinnostuneisuus ____ ! Kaverit harrastivat samaa____ ! Vanhempien kannustus____ ! Mahdollisuuksien niukkuus harrastuksille

omassa elämänpiirissä____ ! Harrastus auttaa minua tulevaisuuden

suunnitelmissani eteenpäin

2. Valinnaisaineet koulussa____ ! Oma kiinnostuneisuus____ ! Vanhempien kannustus____ ! Opettajan kannustus____ ! Oppia ine au t taa minua e teenpä in

tulevaisuuden suunnitelmissani____ ! Halu olla kavereiden kanssa samalla

tunnilla

3. Tärkeintä ystävissäni on ____ ! Huumorintaju____ ! Luotettavuus____ ! Samanlaiset intressit kanssani____ ! Että vanhempani tulevat toimeen heidän

kanssaan____ ! Että heillä on samanlaiset arvot kanssani

4. Mihin haluaisit käyttää eniten aikaasi tällä hetkellä____ ! Ystävät____ ! Harrastukset____ ! Perhe____ ! Koulu ja läksyt____ ! Yksin oleskeluun

5. Jos minulla olisi 500 euroa ylimääräistä rahaa, käyttäisin ne

____ ! Ostamalla itselleni jonkun tavaran/vaatteita____ ! Tekemällä jotain kivaa ystävieni kanssa____ ! Laittamalla säästöön____ ! Antamalla hyväntekeväisyyteen____ ! Lomaillen

6. Mitkä asiat vaikuttavat eniten tulevaan ammatinvalintaasi?

____ ! Hyvä palkka____ ! Hyvä työllisyystilanne____ ! Mahdollisimman lyhyt koulutus____ ! Oma kiinnostuneisuus alasta____ ! Vanhempien vaikutus

7. Mitkä asiat vaikuttavat eniten tulevan elämän-kumppanisi valintaan?

____ ! Ulkonäkö____ ! Samanlaiset kiinnostuksen kohteet____ ! Luottamus____ ! Huumorintaju____ ! Samanlaiset unelmat

8. Tulevaan asuinpaikkakuntasi valintaan vaikuttaa eniten

____ ! Halu jäädä lapsuuden juurille____! Ison kaupungin läheisyys ja sen tuomat

mahdollisuudet____ ! Maaseudun rauha ja turvallisuus____ ! Asuntojen ja elämisen edullisuus____ ! Lyhyt työmatka

9. Omia valintojani ohjaa useinmiten?____ ! Halu toteuttaa omia unelmia____ ! Halu miellyttää muita ihmisiä____ ! Halu toimia arvojeni mukaisesti____ ! Halu tehdä rahallisesti kannattavia valintoja

10. Kuinka usein mietin mitkä asiat ohjaavat valinto-jasi? (Valitse sopivin vaihtoehto)

____ Aina____ Silloin tällöin____ En koskaan

Draamat ryhmäpaineesta (Liite 7)


58

Draamat negatiivisesta ryhmäpaineesta

Ryhmä 1.

Valmistakaa lyhyt, noin 2-3 min. näytelmänpätkä seuraavan tekstin pohjalta. Käyttäkää näytelmässänne tunnilla käytyjä tapoja miten sanoa “ei“ seuraavanlaisessa tilanteessa.

Kaverisi pyytävät sinua lähtemään kauppaan kanssaan. He ovat aikeissa "kääntää/näpistää" kaupasta karkkia seuraavaa oppituntia piristääkseen. Päätät lähteä mukaan. Mutta et vie mitään. Juuri kun olette lähenemässä kohti kassaa karkkipussit taskussanne, tulee kaupan vartija ja nappaa teidät. Joudutte kaupan johtajan puheille ja sen jälkeen asiasta ilmoitetaan koteihinne. Tapaat vanhempasi. Mitä tapahtuu?

Ryhmä 2.


Välitunnilla koulussa näet rinnakkaisluokkalaisten kavereidesi polttelevan jotain. Yksi heistä tulee tarjoamaan sätkää sinulle ja kaverillesi ja kertoo aineen olevan kannabista. Kaverisi päättää maistaa, mutta sinä et. Paikalle saapuu kuitenkin koulunne "mukavin opettaja". Joudutte oman opettajanne sekä rehtorinne puhutteluun ja lopulta poliisi puuttuu asiaan.

Ryhmä 3.


Olet juuri päättänyt ilmoittautua koulunne uppopallo- joukkueeseen. Juttelet asiasta vanhempiesi kanssa ja he ovat innostuneita asiasta ja rohkaisevat sinua jatkamaan unelmasi tavoittelemista. Myös joukkueen valmentaja on ilahtunut kuullessaan päätöksestäsi. Matkalla uimahallille tapaat muutaman kaverisi, jotka pyytävät sinua bileisiin. Tiedät, ettei niistä bileistä aina hyvää seuraa. Kieltäydyt ja sanot meneväsi harjoituksiin. Kaverisi alkavat ivata sinua. Mukana on myös se unelmiesi kohde, jonka kanssa haluaisit vaikka seurustella. Hänkin pyytää sinua lähtemään, mutta pysyt kuitenkin päätöksessäsi.

Draamoja positiivisesta ryhmäpaineesta

Ryhmä 4.

Valmistakaa lyhyt, noin 2-3 min. näytelmänpätkä seuraavan tekstin pohjalta. Muistuttakaa mieleenne mitä tunnilla opitte positiivisesta ryhmäpaineesta.Olette kaveriporukassanne olleet hiljaa huolestuneita ystävästänne Millasta, koska hän on alkanut liikkua viikonloppuisin pahamaineisten tyyppien kanssa. Huolestuksenne kasvaa entisestään kun Milla tulee kertomaan, että hänelle on tarjottu huumeita ja uhoaa seuraavalla kerralla olla kieltäytymättä tarjouksesta. Nyt kaveriporukkanne päättää avata suunsa.

Ryhmä 5.

Valmistakaa lyhyt, noin 2-3 min. näytelmänpätkä seuraavan tekstin pohjalta. Muistuttakaa mieleenne mitä tunnilla opitte positiivisesta ryhmäpaineesta.Olette kavereiden kanssa kaupassa unelmoimassa peliuutuuksista, mihin teillä kenelläkään ei ole varaa. Teitä vanhempi, vieras mies kuuntelee juttujanne. Poistuttuanne kaupasta sama mies tulee jututtamaan teitä. Hän ehdottaa, että mikäli viette pienen paketin annettuun osoitteeseen, hän hommaa teille kaikki unelmoimanne peliuutuudet. Miten toimitte?


59

camera obscura -käsikirja 2012 - hnmky · camera obscura -ohjelmaa on uudistettu vuosina 2001,...

Documents