Asumisympäristön toimivuuden ja turvallisuuden avainasioita: asiakasturvallisuuden avainasioita: asiakas

aktiivisempi ja hoitajan työ keveämpää

Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija -työseminaari

10.-11.6.2010 Folkhälsan10. 11.6.2010 Folkhälsan

Sipiläinen Pirjo, arkkitehti pirjo.sipilainen @hel.fi

AiheetAiheet

• Hoidon piirissä olevat ikäihmiset• HoitoympäristötHoitoympäristöt• Asuinympäristöt ja niiden ongelmat• Avustaminen asunnoissa• Omatoimisuuden painottaminen tilojen• Omatoimisuuden painottaminen tilojen

kehittämisessä

S äännöllis en  hoidon  piiris s ä olleet 75 vuotta täyttäneet as iakkaat vuonna 2008, % y ,

vas taavanikäis es tä väes tös täTHL , Tilas to‐ ja  indikaattoripankki S OTKAnet  2010

0 2 4 6 8 10 12

K otihoito

T ehos tettu palveluasuminen

O i h id kiOmaishoidon tuki

Vanhainkoti

T erveys kes kus

T lli l l iT avallinen palveluasuminen

VanhainkoditVanhainkodit

• 1970 luvulla kunnalliset vanhainkodit olivat melko• 1970-luvulla kunnalliset vanhainkodit olivat melko suuria, ja niissä oli suuret kokoontumistilat, aulatilat ja ruokailutilat.

• 1970-luvun loppupuolella kehitettiin1970 luvun loppupuolella kehitettiin kaksikäytäväratkaisu, jossa asukkaiden tilat olivat käytävän ikkunan puoleisella reunalla ja hoitaja-ja aputilat käytävien välissä. Tilat oli suunniteltu

i ki ikää t ill k i t i i t t i illennemminkin ikääntyneille kuin toimintaesteisille. • Rakennuksissa oli jo yhden hengen huoneita,

mutta ne eivät olleet koteja. A i h id j t i til t li t• Asuinhuoneiden wc- ja peseytymistilat olivat pieniä. VANHUSTENTALOT

Samaan aikaa rakennettiin anh stentaloja jotka• Samaan aikaa rakennettiin vanhustentaloja, jotka erosivat tavallisista asuinkerrostaloista ainoastaan siinä, että niissä oli vain pieniä asuntoja ja toisinaan yhteistilat ja pesulaasuntoja ja toisinaan yhteistilat ja pesula pohjakerroksessa

PalvelutalotPalvelutalot

• 1980-luvulla käynnistyi palvelutalojen rakentaminen.

• Palveluasunnon muodosti huone, jossa oli pieni keittokulmaus, wc ja yleensä suihku.ja yleensä suihku. Rakennuksissa oli paljon yhteistiloja ja palveluja tarjottiin myös lähiseudun asukkaillemyös lähiseudun asukkaille.

• Esteettömyys otettiin huomioon käytävien, hissien ja ovien mitoituksessamitoituksessa.

Vanhusten vuokra asunnotVanhusten vuokra-asunnot• Vanhuksille tarkoitettuja kerrostaloasuntoja on rakennettu 1960-

l lt lähti H l i i äluvulta lähtien mm. Helsingissä• Aluksi ne olivat yksiöitä ja kaksioita käsittäviä vuokra-asuintaloja

60 vuotta täyttäneille V h t k t li t i t l lt i iä ikä iitä• Vanhusten vuokra-asunnot olivat pinta-alaltaan pieniä, eikä niitä suunniteltu pyörätuolin tai rollaattorin käyttöön.

• Asuntojen eteis-, wc- ja peseytymis- sekä keittiötiloja pitäisi suurentaa jotta ne soveltuisivat liikkumisen apuvälineiden käyttöönsuurentaa, jotta ne soveltuisivat liikkumisen apuvälineiden käyttöön ja avustamiseen.

SenioritalotSenioritalot

• Senioriasumisesta on tullut uusi rakennusliikkeiden myyntivaltti• Senioriasumisesta on tullut uusi rakennusliikkeiden myyntivaltti viime vuosina.

• Senioriasunnoille ei ole yhtenäisiä suunnitteluohjeita vaan eri• Senioriasunnoille ei ole yhtenäisiä suunnitteluohjeita, vaan eri rakennuttajat ovat laatineet omia ohjeistuksiaan.

• Tulevaisuuden senioritalohankkeessa (Tuppurainen 2006)• Tulevaisuuden senioritalohankkeessa (Tuppurainen, 2006) haastatelluista senioreista suuri osa oli jossain vaiheessa halukas muuttamaan tavallisessa kerrostalossa sijaitsevaan senioriasuntoon, joka olisi turvallinen ja esteetön. , j j

• Useat olivat halukkaita muuttamaan senioritaloon, jossa asuisi vain yli 55-vuotiaita. Seuraavaksi suosituin muuton kohde oli ypalvelutalo. Vanhainkotiin halusi muuttaa vain 1 % vastaajista.

Kotihoidon asiakkaiden asunnotTutkimuksen kotihoidon asiakkaista (n= 1541) asui

kerrostaloissa 72 % e osta o ssa %omakotitaloissa 6 %rivi- tai paritaloissa 5 %pienkerrostaloissa 3 %

Kotihoidon asiakkaiden asuntojen rakennusvuodet

pvanhustentaloissa 3 %palvelutaloissa 12 %

Kotihoidon asiakkaiden asuntojen rakennusvuodet

20 %

25 %

5 %

10 %

15 %

20 %

0 %

5 %

ennen1910-

1910-1919

1920-1929

1930-1939

1940-1949

1950-1959

1960-1969

1970-1979

1980-1989

1990-

lukua

% asunnoista (n=843 asuntoa)

LiikkuminenLiikkuminenI äi liikk i lä ä l d k l k k i kijä• Itsenäinen liikkuminen on elämänlaadun kannalta keskeinen tekijä. Liikkuminen on sidoksissa päivittäisistä toiminnoista selviytymiseen

Asuinympäristön vaaratekijöitäAsuinympäristön vaaratekijöitä

Yl i i iä li t i ä t t lk t t• Yleisimpiä olivat sisäportaat, ulkoportaat, palvelujen kaukainen sijainti ja lähimaaston vaikeakulkuisuus (Sakari Rantala & Lampoinenvaikeakulkuisuus (Sakari-Rantala & Lampoinen, 1999).

• Liikkumisympäristön puutteet lisäävät avun• Liikkumisympäristön puutteet lisäävät avun tarvetta ja aiheuttavat huomattavia kustannuksia niin avun antajille kuin ikääntyneillekinniin avun antajille kuin ikääntyneillekin.

• Rahan lisäksi liikkumismahdollisuudet vaikuttavat elämisen laatuun sosiaaliseenvaikuttavat elämisen laatuun, sosiaaliseen kanssakäymiseen ja henkiseen hyvinvointiin (Ruonakoski ym., 2005).( y , )

Kerrostalon hissittömyysKerrostalon hissittömyys

• Hissittömyys on erityisesti ikääntyville asukkaille liikkumisen asioiden hoitamisen itsenäisenliikkumisen, asioiden hoitamisen, itsenäisen suoriutumisen ja kotona asumisen este (Rönkä ym 1997)ym., 1997).

• Hissittömyys haittaa kaiken ikäisiä asukkaita riippumatta siitä missä kerroksessa he asuvatriippumatta siitä, missä kerroksessa he asuvat tai millainen itse rakennus on (Rönkä & Kallio, 2002).)

Kerrostalojen ongelmia itsenäisen suoriutumien ja avustamisen kannalta

• Erityisesti kerrostalojen hissittömyys ja pesutilojen ahtaus• Erityisesti kerrostalojen hissittömyys ja pesutilojen ahtaus vaikeuttavat kotona selviytymistä.

• Myös portaat ja tasoerot oviaukkojen ja käytävien kapeus• Myös portaat ja tasoerot, oviaukkojen ja käytävien kapeus, kynnykset ja rakennustekniikasta johtuvat lattioiden tasoerot, aiheuttavat ongelmia ja vaaratilanteita, estävät apuvälineiden avulla liikkumisen ja lisäävät avun tarvetta (Sipiläinen ym., 2002).

• Hygieniatilassa kaatumisen riskitekijöitä ovat wc-istuimelle siirtymisessä, peseytymisessä ja avustajan työskennellessä ahtaissa tiloissa.

• Esteitä aiheuttaa kulkuyhteys ulos sekä parvekkeen kynnys, jolloin kk i ä ää äli id ll i äi i lasukkaat eivät pääse apuvälineiden avulla itsenäisesti ulos.

• Tekijät, jotka aiheuttivat asukkaille kaatumisvaaroja, olivat myös t ji t ö t kijöitä K äli ttä i l hd lli tavustajien työn vaaratekijöitä. Kun apuvälinettä ei ole mahdollista

käyttää, tarvitaan avustajaa tukemaan ja kannattelemaan. (Sipiläinen ym., 2002)

Henkilökunnan kokema kuormitus avustettaessa päivittäisissä toimissa jaoteltuna asiakkaan liikkumiskyvyn mukaan (1512 asiakasta, %

tehdyistä tehtävistä)55 %

35 %

40 %

45 %

50 %

20 %

25 %

30 %

35 %

5 %

10 %

15 %

0 %

Peseytyminen 9 % 8 % 20 % 26 %

itsenäinen liikkuja vähän apua tarvitseva liikkuja

paljon apua tarvitseva liikkuja

täysin autettava

Ulkona liikkuminen 0 % 8 % 15 % 25 %

Pukeutuminen 13 % 6 % 12 % 26 %

Portaissa liikkuminen 0 % 13 % 15 % 50 %

Syöminen 0 % 5 % 0 % 0 %Syöminen

Wc-käynnit 0 % 14 % 20 % 42 %

Sisällä liikkuminen 0 % 4 % 13 % 30 %

Siirtyminen vuoteesta/vuoteeseen 0 % 33 % 34 % 38 %

Avustaminen asiakkaiden asunnoissa

• Useimmiten peseytymisessä, ulkona liikkumisessa, pukeutumisessa, portaissa liikkumisessa wc-käynneissä sisällä liikkumisessa sekä vuoteeseen ja vuoteestaliikkumisessa, wc käynneissä, sisällä liikkumisessa sekä vuoteeseen ja vuoteesta siirtymisissä. Kotihoito avusti asiakkaita päivittäisissä toimissa sitä enemmän ja sitä hankalammaksi työntekijät kokivat avustamisen, mitä huonompi oli asiakkaiden liikkumiskyky.

• Wc- ja peseytymistiloissa avustetaan enemmän ja useammissa tehtävissä kuinWc ja peseytymistiloissa avustetaan enemmän ja useammissa tehtävissä kuin asunnon muissa tiloista. Kapeat oviaukot, kynnykset ja tasoerot sekä ahtaat tilat estivät apuvälineiden käytön ja avustajan pääsyn lähelle avustettavaa. Wc-istuinta käytettiin usein istuimena pesemisen, pukemisen ja hoitotehtävien aikana, jolloin istuimen ympäristön ahtaus vaikeutti avustamista.

• Liikkumisessa avustettiin yleensä makuutiloista wc- ja peseytymistiloihin, ja sitä hankaloittivat kapeat oviaukot, korkeat kynnykset sekä käytävien kapeus ja mutkaisuus. Makuutiloissa vuoteen ympärillä avustamista vaikeuttivat yleensä ahtaat tilat, matala vuode, vaikea pääsy vuoteen ääreen sekä apuvälineiden puuttuminen. A j j i i i j i il j h k k i k ih i• Asuntojen ja erityisesti wc- ja peseytymistilojen ahtaus on keskeinen, kotihoitoa hankaloittava tekijä. Tavallisten 1900-luvulla rakennettujen asuntojen ja palvelutaloasuntojen peseytymistilat ovat liian ahtaita rollaattorin ja pyörätuolin käyttämiseen sekä paljon apua tarvitsevan henkilön avustamiseen.A kk liikk i j t i i i k k liikk i äli id kä ttö kä• Asukkaan liikkumis- ja toimimiskyky, liikkumisen apuvälineiden käyttö sekä avun tarve eri toiminnoissa asettavat vaatimuksia asuntojen tiloille. Avustamistehtävien onnistunut tekeminen edellyttää hyviä ergonomisia työasentoja sekä tilaa apuvälineiden käyttämiseen. Mitä enemmän apua tarvitaan, sitä moninaisempia ovat tiloihin kohdistuvat vaatimuksettiloihin kohdistuvat vaatimukset.

Kerrostaloasunnot

Kylpyhuoneessa avustaminenKylpyhuoneessa avustaminen

22302230

1

pkjakkara

suihkutuoli

1970

650

h= 50

1260tukikahvat

tukikahva

150 150 1010

•Päivittäisissä perustoimissa avustettaessa vaatimuksia tiloille tuovat samanaikaisesti tilassa toimivat avustaja ja avustettava sekä käytössä olevatsamanaikaisesti tilassa toimivat avustaja ja avustettava sekä käytössä olevat apuvälineet. •Kotona asuvien vanhusten asuntojen pitäisi tukea mahdollisimman hyvin itsenäistä toimintaa. Lisäksi niiden pitäisi tarvittaessa tukea avustajan toimintaa p jtai olla helposti sellaiseksi muutettavissa. Jokaisen yksilön toimintakyky on erilainen ja muuttuu eri tavalla.

Peseytymistilan toimivuuden kriteerity y

Hygieniatilan ja sen kalusteiden tulee tukea asukkaiden omatoimisuutta, avustajien ergonomiaa sekä liikkumisen, siirtämisen ja nostamisen apuvälineiden käyttöä.

Tilalle ja kalusteiden toimivuudelle asetettiin kriteerit•tilaan ja tilassa liikkumiselletilaan ja tilassa liikkumiselle•wc-toimille•pesualtaan käytölle•suihkun käytölle

LiikkuminenLiikkuminen

Huoneeseen siirtyminenHuoneeseen siirtyminen– kulkureitin toimivuus huoneesta eteisen kautta tilaan,

oviaukon riittävä leveys, tila oven avaamiseen ja sulkemiseen, kynnyksen toimivuus, y y

Tilassa liikkumisen ja siirtymisen helppous– selkeä kulkureitti wc-istuimelle, tukeutumisen ,

mahdollisuus– reitti wc-istuimelta pesualtaalle, apuvälineen käytön

helppous, ei ylimääräistä kääntymisen tai takaperin kävelemisen tarvettakävelemisen tarvetta

– apuvälineen avulla liikkumisen tila pesualtaan luona– reitti pesualtaalta ovelle, ei takaperin kävelemistä,

helppo kääntyminenpp y– reitti ovelta suihkutilaan, apuvälineiden käytön

helppous

Pesualtaan käyttöPesualtaan käyttö

Pesualtaan käyttö ja käytettävyys seisaaltaan, istualtaan, i äli itä kä t ttä ä j t tteri apuvälineitä käytettäessä ja avustettaessa

– tukeutumisen mahdollisuus: tukikaiteen korkeus ja sijainti– altaan päälle kumartumisen mahdollisuus: etureunan muotoilu, p

altaan korkeusasema, jalkatila pyörätuolin käyttäjälle, vesitilan matala muoto riittävän korkean jalkatilaan saamiseksi

– hanan helppokäyttöisyys ja ulottuminen hanaan– laskutilan riittävyys– avustajan tilan riittävyys

Peili ja muut tarvikkeet pesualtaan luona– peilin korkeus, vartalon ja kasvojen näkeminen seisaaltaan ja

istualtaanistualtaan– muiden tarvikkeiden sijainti, niihin ulottuminen ja niiden

käytettävyys ja havaittavuus, roskakori, käsipyyhe

Peseytyminen ja suihkun käyttöPeseytyminen ja suihkun käyttö

• suihkutuolin luokse siirtymisen tila• suihkutuolin luokse siirtymisen tila• suihkutuoliin siirtymisen tukikahvat ja

kaiteet• suihkutuolissa istumisen turvallisuus• suihkutuolissa istumisen turvallisuus,

istumamukavuus, käsituet• suihkuhanoihin ulottuminen ja niiden

käytettävyyskäytettävyys• pesuaineiden sijainti, niihin ulottuminen• suihkutuolista nouseminen: tukikahvat ja

kaiteet apuvälineen sijaintikaiteet, apuvälineen sijainti• avustajan tila

Wc-käyntiWc käynti• tukeutumisen mahdollisuus wc-istuimen luona

seisottaessa käännyttäessä istuuduttaessa jaseisottaessa, käännyttäessä, istuuduttaessa ja istumasta ylös noustessa

• turvallinen istuminen, tukeutumisen mahdollisuus, ulottuminen bideesuihkuun ja muihin tarvikkeisiinj

• avustajan tila wc-istuimen ympärillä• avustajan ulottuminen bidee-suihkuun ja muihin

tarvikkeisiin• tarvittava laskutila• muut tarkasteltavat tekijät: lattian pinta, tukikaiteiden,

kahvojen, wc-istuimen korkeus, istumamukavuusj

Avustamisen tilantarveAvustamisen tilantarve

• Avustamistehtävien sisältö ja tilan riittävyys riippuivat asiakkaan toimintakyvystä, tilan koosta ja muodosta, kalusteista käytettävistä apuvälineistä ja työntekijänkalusteista, käytettävistä apuvälineistä ja työntekijän työtaidoista.

• Työntekijän käyttämät potilassiirtomenetelmät ja siirtotaidot vaikuttivat osittain siihen millainen tila olisiirtotaidot vaikuttivat osittain siihen, millainen tila oli riittävä tietyn avustamistehtävän tekemiseen.

• Hieman pienempikin tila riitti, kun apuvälineiden p p pominaisuuksia käytettiin hyväksi tai kun asiakkaan voimavarat oli osattu ottaa huomioon tukikaiteiden ja kahvojen asentamisessa ja työmenetelmiä valittaessa. j j y

• Asiakkaan itsenäisen toiminnan mahdollisuuksia oli lisätty joissakin asunnoissa, mutta yksilöllisiä ratkaisuja oli tehty yleisesti ottaen hyvin vähänoli tehty yleisesti ottaen hyvin vähän.

Asuntojen tilat ja avustamisen vaatimuksia

• Kotihoidon onnistumisen kannalta asuntojen tilojen pitäisi tukea asukkaiden omatoimisuutta ja mahdollistaa ergonominenasukkaiden omatoimisuutta ja mahdollistaa ergonominen avustaminen päivittäisissä perustoimissa.

• Asunnoissa pitäisi olla mahdollisuus itsenäiseen liikkumiseen rollaattorin avulla sekä mahdollisuus käyttää pyörätuolia päivittäisten y py pperustoimien yhteydessä.

• Asuinhuoneiden osalta keskeistä on tilan riittävyys, oviaukkojen leveys ja kynnyksettömyys.

• Wc- ja pesutilojen osalta tarvitaan yksityiskohtaisempaa suunnittelua, jotta apuvälineidenkäytölle on tilaa ja samanaikaisesti kiintokalusteet ja varusteet sijaitsevat asukkaiden toimintakyvyn ja avustamisen kannalta oikeissa paikoissaavustamisen kannalta oikeissa paikoissa.

• Asuinrakennusten peruskorjausten ja erityisesti putkiremonttien yhteydessä tehtävät hygieniatilojen toiminnalliset muutokset ovat avainasemassa jos olemassa olevia asuntoja pyritään muuttamaanavainasemassa, jos olemassa olevia asuntoja pyritään muuttamaan kotihoitoon soveltuviksi