TEEMAARKTIS JA EUROOPAN UNIONI

2014 europa5

2017EUROOPAN KOMISSION SUOMEN-EDUSTUSTON TEEMAJULKAISU

TEEMA

EnergiakaravaaniEUROPA TEEMA 2017

Energiaunionilla

saavutettujen

hyötyjen pitää

jakautua kaikille

jäsenvaltioille.

EUROPA TEEMA 20172

europa

EU:n energiakaravaani TEEMA 5 /2017

SISÄLTÖ

Energiaunioni ohjaa välttämätöntä muutosta 3

Energinen yliopisto 9

Kuuluuko kansalaisen ääni unionissa? 12

Suomalainen SansOx tavoittelee puhtaampia vesiä 16

Toimiva energiapolitiikka turvaa arkeamme: se lämmittää kotimme ja valaisee katum-me. Kansalaisille Euroopan joka kolkassa on tarjottava kohtuuhintaista energiaa, joka tuotetaan ilmaston ja ympäristön ehdoil-la. Vuonna 2015 Euroopan komissio esitti kattavan suunnitelman energiaunioniksi, joka täyttää nämä tarpeet. Tässä TEEMA-julkaisussa kerromme, miten energiaunioni on edennyt ja etenee edel-leen. Tutustut myös energiseen SansOx-kasvuyritykseen, joka EU:n tuella tavoittelee puhtaampia vesiä.

Päätoimittaja: Sari ArtjokiKannen kuva: Shutterstock

TEEMAENERGIAUNIONI

EUROPA TEEMA 20173

EUROOPAN yhteinen projekti alkoi tavallaan yhteistyöstä raaka-aineiden käytön valvonnassa. Toisen maailman-sodan jälkeen kaivattiin keinoa välttää uusi tuhoisa konflikti. Syntyi EU:n edeltäjä, Euroopan hiili- ja teräsyhteisö. Ajatuksena oli varmistaa kestävä rauha kontrolloimalla aseteollisuuden raaka-aineiden – hiilen ja teräksen – tuotantoa ja käyttöä yhteisön jäsenmaissa.

EU on vuosikymmenten mittaan laajentunut taloudellisen ja sosiaalisen yhteistyön alueelle, mutta edelleen EU-tason tavoitteet luonnonvarojen kestävälle käytölle ja siihen kytkeyty-välle energiantuotannolle muodostavat osan unionin toiminnan perustasta.

ja teräsyhteisöllä: energiamarkkinoiden yhdistämistä niin, että vahvistetaan koko Euroopan integraatiota, kirjoitti Šefčovič blogissaan 4.3.2016.

Kuluneen kahden vuoden aikana tavoitteiden eteen on tehty paljon töi-tä, ja suunnitelma energiaunionista on siirtynyt täytäntöönpanovaiheeseen.

Maakaasun ja muun energian saanti turvataan2000-luvun lopulla miljoonat ihmiset Itä-Euroopassa kärsivät kylmistä kodeis-ta keskellä sydäntalvea, koska kaasutoi-mitukset Venäjältä olivat katkenneet. Euroopan maakaasukriisi johtui Ukrai-nan ja Venäjän tulehtuneista väleistä.

Energiaunioni ohjaavälttämätöntä muutosta

Vuonna 2015 Euroopan komissio esitti toimia kohti tiiviimpää yhteistyötä energia-asioissa. Ehdotuksen keskiöön asetettiin toimitusvarmuus, kilpailukyky ja kestävä kehitys. Hanke on edennyt lupaavasti, ja energiaunioni on nyt siirtynyt täytäntöönpano-vaiheeseen.

TAVOITTEENA TURVALLINEN JA KILPAILUKYKYINEN ENERGIAUNIONI

Uuden askeleen EU:n energia-politiikka otti helmikuussa 2015, kun Euroopan komissio esitteli energia-strategiansa. Sitä linjasivat selkeät tavoitteet: vähennetään EU-maiden riippuvuutta unionin ulkopuolisen energian tuonnista sekä siirrytään Euroopassa vähähiiliseen talouteen. Energiaunionista tehtiin yksi komis-sion prioriteettihankkeista, ja sen täytäntöönpanosta vastaamaan valittiin komission varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič ja ilmastotoimista ja energia-asioista vastaava komissaari Miguel Arias Cañete.

– Energiaunionilla tavoitellaan samoja päämääriä kuin Euroopan hiili-

TEEMAENERGIAUNIONI

EUROPA TEEMA 20174

TEEMAENERGIAUNIONI

Venäjä toimitti tuolloin neljänneksen EU:n käyttämästä maakaasusta, josta 80 prosenttia kulki Ukrainan kautta.

– Sanoimme vuosien 2006 ja 2009 kaasukriisien jälkeen, jotka jättivät mil-joonat kylmyyden armoille: ei koskaan enää uudelleen, totesi komissaari Cañete vuonna 2016.

Estääkseen uuden kaasukriisin komissio antoi keväällä 2016 energia-varmuuspaketiksi kutsutun lainsää-däntökokonaisuuden. Paketti painotti alueellista yhteistyötä energiaturval-lisuusasioissa sekä strategisten infra-struktuurihankkeiden tukemista jäsenmaissa. Tavoitteena oli vähentää riippuvuutta ulkopuolisista toimittajis-ta. Energiaturvallisuutta parantaa myös uusi solidaarisuusperiaate: naapuri-maiden tulee varmistaa hätätilaan joutuneen jäsenvaltion kaasunsaanti. Etusijalle hätätilanteessa asetettaisiin markkinapohjaiset toimenpiteet, esi-merkiksi huutokaupat.

Esitys energiapaketista tuli tarpee-seen, sillä luvut paljastavat kuvan ulko-puolisesta maakaasusta riippuvaisesta Euroopasta: yli puolessa jäsenmaista yli 90 prosenttia maakaasusta tuodaan unionin ulkopuolelta. Näihin maihin kuuluu myös Suomi, sillä lähes kaikki Suomessakin käytetystä maakaasusta

tuodaan Venäjältä. Vuonna 2014 vain kaksi jäsenmaata, Tanska ja Alanko-maat, vei ulkomaille enemmän maa-kaasua kuin sitä toivat.

Komission esitys eteni nopeasti, ja Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät energiavarmuuspaketin syksyllä 2017, ja se tuli voimaan mar-raskuun alussa.

EU ilmastonmuutoksen hallinnan eturintamassa Joulukuun 12. päivänä 2015 Pariisissa solmittiin historiallinen ilmastosopi-mus. Kunnianhimoisten neuvottelu-jen tavoitteena oli saada sadat maat sopimaan yhdessä niistä pelisäännöistä, joiden avulla uhkaavaa ilmaston-muutosta vastaan voitaisiin taistella. Tavoitteeksi asetettiin, että lämpötilan nousu rajataan 1,5 asteeseen esiteolli-seen aikaan verrattuna.

Pariisin neuvotteluissa Euroopan unioni näytti kykynsä puhua yhdellä äänellä ilmastoasioista. Vastauksena

Yhdysvaltojen vetäytymisilmoitukseen Pariisin sopimuksesta ilmastokomissaari Miguel Arias Cañete julisti kesäkuussa 2017, että EU:n rooli suunnannäyttäjä-nä ja toimeenpanijana vahvistuu.

– Pariisin sopimus tulee kestämään, ja muu maailma voi laskea Euroopan unionin varaan. Eurooppa on valmis näyttämään tietä, ja yhdessä muiden vahvojen liittolaistemme kanssa koh-taamme aikakautemme vaativimman haasteen. Me teemme sen yhdessä.

Euroopan unioni ratifioi sopimuksen lokakuussa 2016. Tällöin sopimus astui voimaan, koska edellytys 55 valtion ra-tifioinnista ylittyi. Komissio on antanut lainsäädäntöehdotukset, joiden avulla voidaan täyttää EU:n sitoumukset.

– Olimme paikalla, kun piti suostu-tella vähemmän innokkaita valtioita mukaan sopimukseen. Me olimme pai-kalla, kun piti käynnistää sopimus. Itse asiassa, me olimme toimeenpanemassa Euroopan sitoumusta jo ennen Pariisin ilmastokokousta. Me aiomme jatkaa

Euroopan unionin päätavoitteet energiapolitiikassa • toimitusvarmuus

• kilpailukyky

• kestävä kehitys

Yli puolessa jäsenmaista yli 90 prosenttia maa kaasusta tuodaan unionin ulkopuolelta.

EUROPA TEEMA 20175

TEEMAENERGIAUNIONI

tällä tiellä, kirjoittaa komission energi-aunionista vastaava varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič blogissaan 11.4.2017.

Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker korosti samaa Unionin tila -linjapuheessaan syyskuussa 2017.

– Tämän alan maailmanlaajuiset pelisäännöt vahvistettiin viime vuonna Pariisin ilmastosopimuksella, joka ratifioitiin täällä Euroopan parlamen-tissa. Kun Yhdysvaltojen kunnianhimo näyttää hävinneen, Euroopan on var-mistettava, että teemme planeetastam-me jälleen suurenmoisen. Kyseessä on koko ihmiskunnan yhteinen perintö.

Ilmastoneuvottelut eivät päättyneet Pariisiin. Bonnin ilmastokonferenssissa marraskuussa 2017 tavoiteltiin Pariisin suuntaviivojen selkeyttämistä ja konk-reettisten toimien luonnostelemista. Valtiojohtajat sopivat kehitysmaiden ilmastoponnistelujen rahoittamisen varmistamisesta sekä naisten roolin ko-rostamisesta ilmastopolitiikassa. Konfe-renssi toimi myös alustana Irti hiilestä -liittouman perustamiselle. Liittouman yli kahdenkymmentä kumppanimaa-ta – mukaan lukien Suomi – lupasivat irtautua kivihiilen energiakäytöstä vuoteen 2030 mennessä. Konferens-sin puheenjohtajana toimi saarivaltio Fidži, jonka olemassaoloa kohoavat merenpinnat uhkaavat.

Päästökauppa avain tavoitteiden saavuttamiseenEuroopan unionin tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasuja 80–95 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Energia-alan etenemissuunnitelma 2050 osoittaa, miten tähän voidaan päästä.

EU pyrkii saavuttamaan ilmasto-tavoitteensa päästökaupan sääntelyllä. EU:n jäsenvaltioiden ympäristöministe-rit hyväksyivät talvella 2017 komission päästökauppadirektiiviin ehdottamat uudistukset. Ehdotukset koskevat pääs-tökaupan neljättä kautta (2021–2030).

Päästökauppajärjestelmässä tuotantolaitoksien päästöille asete-taan enimmäisraja, jota ei saa ylittää. Rajaa alennetaan vuosittain, jolloin kokonais päästöt laskevat tasaisesti. Näitä päästöoikeuksia yritykset voivat ostaa ja myydä vapaasti huutokaupois-sa enimmäisrajojen puitteissa. Näin kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään

siellä, missä se on halvinta: yritys voi itse päättää, kannattaako sen itse vä-hentää omia päästöjänsä vai etsiä mark-kinoilta mahdollisesti edullisempia päästö oikeuksia. Kaupat järjestetään ensi sijaisesti EU:n yhteisellä huutokau-palla. Sen paikaksi on valittu saksa-lainen European Energy Exchange, jonka kautta myydään 27 EU-maan päästöoikeudet. Iso-Britannia järjestää

huutokauppansa itse Lontoossa sijaitse-van ICE Futures Europen kautta.

Päästökauppajärjestelmä perustuu ajatukselle, että markkinat pyrkivät hyödyntämään käytettävissä olevia päästöoikeuksia mahdollisimman tehokkaasti. Päästöoikeuksia on jaettu ensisijaisesti huutokaupoilla jo vuo-desta 2005 alkaen, mutta järjestelmää hiotaan tulevina vuosina.

Liikenteen päästöt muodostavat yli viidenneksen Euroopan kokonais-päästöistä. Öljypohjaisilla poltto-aineilla kulkeva yksityis autoilu päästää ilmoille leijonanosan tästä määrästä. Ilmasto tavoitteiden täyttämiseksi pitää joko vähen-tää liikkumisesta henkilöä kohti aiheutuvia päästöjä. Komission marraskuussa ehdotetulla puhtaan liikkuvuuden paketilla pyritään saavuttamaan molemmat tavoit-teet. Paketilla tavoitellaan vähä-päästöisiä liikkumisvälineitä, luodaan vaihtoehtoja henkilöautoi-lulle ja edistetään vaihtoehtoisia polttoaineita. Tavoitteet on asetet-tu korkealle: vuonna 2030 uusien henkilö- ja pakettiautojen keski-määräisten hiilidioksidipäästöjen on oltava 30 prosenttia alemmat kuin vuonna 2021.

Paketti osuu Euroopan – ja koko maailman – autoteollisuu-den murrokseen. Polttomootto-reiden yksinvalta on murentu-nut, ja autovalmistajat ovat jo nostaneet katseensa tulevaan. Maailmanlaajuinen kisa puhtai-den autojen kehittämiseksi on al-kanut, ja toimenpidepaketillaan Eurooppa kuroo kiinni Yhdysval-tojen ja Kiinan etumatkaa.

– Kehitys on väistämätön. Euroopan on kuitenkin saatava asiansa järjestykseen vauhdit-taakseen ja johtaaksen tätä maa-ilmanlaajuista siirtymää. Tavoit-teemme ovat kunnianhimoisia, kustannustehokkaita ja valvot-tavissa olevia, komissaari Cañete kommentoi liikkuvuuspakettia.

Huomisen Eurooppa ajaa puhtaasti

EUROPA TEEMA 20176

TEEMAENERGIAUNIONI

Keskeisiä kysymyksiä ovat olleet hiilivuoto, eli pelko runsaasti energiaa kuluttavan teollisuuden siirtymisestä pois EU-alueelta, päästöoikeuksien ilmaisjako sekä järjestelmää tukevat rahastot.

Päästökauppajärjestelmä kattaa yli 40 prosenttia koko EU:n ja noin puo-let Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Suomessa järjestelmän piiriin kuuluu valtioneuvoston mukaan noin 600 energiantuotanto- ja teollisuuslaitosta.

EU-maat ja Euroopan parlamentti pääsivät yhteisymmärrykseen muutok-sista marraskuussa 2017. Lopullisen muotonsa uudistukset saavat vuoden 2017 loppuun mennessä.

vähentämistä päästökaupan ulkopuo-lisilla toimialoilla, kuten liikenteessä, maataloudessa ja rakentamisessa. EU:n yhteinen tavoite on vähentää päästöjä 30 prosenttia vuoteen 2030 mennes-sä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Suomelle tämä tarkoittaa 39 prosentin vähennysvelvoitetta vuoteen 2005 verrattuna.

Kansallisten kasvihuonekaasu-päästöjen laskennassa taakanjaon ongelmakohdaksi on muodostunut LULUCF-sektori (Land use, land-use change, and forestry) eli maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous. Tämä on herättänyt runsaasti keskus-telua Suomessa. Kiinnostus kohdistuu metsiin, jotka toimivat hiilinieluina, eli ne sitovat enemmän päästöjä kuin päästävät ilmoille. Hakkuista johtuva hiilinielujen kokonaisvähentyminen pitää siis laskea mukaan jäsenvaltion päästökiintiöön.

Metsäiselle Suomelle ehdotetut muutokset aiheuttavat ongelmia, sillä pääministeri Juha Sipilän hallitus on ilmoittanut yhdeksi tavoitteekseen bio-taloushankkeet, johon kuuluu metsien hyödyntäminen biotaloudessa. Tällä hetkellä metsiä hakataan 70 miljoo-nan kuutiometrin verran. Jos Suomen metsänkäyttö lisääntyy suunnitellusti 80 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2035 mennessä ja tämän katsotaan pienentävän Suomen hiilinieluja, on pienentyneet hiilinielut korvattava muilla tavoin aikaansaatavilla päästö-vähennyksillä.

Energiaunionin viisi ulottuvuutta• Energiaturvallisuus

• Solidaarisuus ja luottamus

• Täysin yhdentyneet EU:n energiamarkkinat

• Energiatehokkuus

• Vähähiiliseen talouteen siirtyminen

Päästövähennystavoitteilla jaetaan jäsenvaltioiden taakkaaMerkittävänä ohjauskeinona käytetään jäsenmaakohtaisia päästönvähennysta-voitteita. Euroopan ympäristöminis-terit ovat saavuttaneet yhteisen näke myksen jäsenvaltioiden kasvi-huonekaasupäästöjä ja niiden taakan-jakoa koskevasta asetuksesta. Asetus koskee kasvihuonekaasupäästöjen

Energiaunionilla saavutettujen hyötyjen pitää jakautua kaikille jäsenvaltioille.

EUROPA TEEMA 20177

TEEMAENERGIAUNIONI

Komission alkuperäinen ehdotus, jota Suomi piti liian ankarana, korvat-tiin kompromissiesityksellä lokakuussa 2017. EU-maiden ympäristöministe-rien päätöksellä Suomelle myönnet-tiin alustavasti ainoana jäsenmaana lisäjoustoa LULUCF-sektorilla: Suomi saa tuottaa lisäpäästöjä 10 miljoonan hiilidioksiditonnin edestä.

Lopulliseen muotoon päästönvä-hennysvelvoitteet saatetaan komission, parlamentin ja neuvoston yhteisneu-votteluissa loppuvuoden aikana.

Jätteiden polttoa eli käyttöä ener-gianlähteenä tulisi kuitenkin välttää. Ensisijaisesti jäsenvaltioiden tulee pyrkiä jätteiden synnyn ehkäisyyn, millä saavu-tetaan huomattavia energiasäästöjä.

Kansalaiset energiapolitiikan keskiössäKuluttajat ovat siirtyneet aktiivisem-miksi toimijoiksi energiamarkkinoille. Yksityiskodit tuottavat yhä enemmän aurinkosähköä, ja uusiutuvaa energi-aa tuottavat osuuskunnat yleistyvät Euroopassa. Komissio pyrkii osallista-maan ehdotuksillaan kuluttajia entistä enemmän energiamarkkinoilla: kuluttajan olisi voitava seurata omaa energiankulutustaan nykyistä helpom-min, ja esimerkiksi pientalon energia-järjestelmän tuottama ylimääräinen sähköteho olisi voitava myydä yleiseen verkkoon.

Komissio valvoo kilpailusääntöjä, joilla alennetaan hintoja sekä lisätään investointeja ja valinnanvaraa. Jo ener-giaunionin alkuvaiheissa tehtiin sel-väksi, että energiapolitiikkaa tehdään kuluttajan ehdoilla kuluttajan hyväksi.

Energiaunioni ja sen tuomat uudistukset muuttavat jäsenvaltioiden toimialarakenteita, ja EU kohtaa mer-kittäviä rakenteellisia haasteita tulevien vuosien aikana.

Ilmaston lämpeneminen tulee kuitenkin estää, sillä yli kahden asteen lämpeneminen johtaisi kohtalokkai-siin suoriin ja välillisiin seurauksiin Euroopassakin. Esimakua on jo saatu: kuivuus koettelee Välimeren maita, ja sään ääri-ilmiöt – hurrikaanit, rankka-sateet ja helleaallot – yleistyvät kaiken aikaa. Komissio tavoittelee muutosta, jossa otetaan huomioon teollisuus ja työntekijät. Siirtymisen puhtaaseen energiaan on tapahduttava tasapuoli-sesti, ja energiaunionilla saavutettujen hyötyjen on jakauduttava kaikille jäsenvaltioille.

Energiaunioni on kaikkien EU-mai-den tärkeä yhteinen projekti. Günther Oettinger, edellinen Euroopan komis-sion energia-asioista vastaava varapu-heenjohtaja, totesi vuonna 2014:

– Energia on yhteiskuntamme elinehto.

EU:n rooli suunnannäyttäjänä ja toimeenpanijana vahvistunee Yhdysval-tojen mahdollisen ilmastosopimuksesta vetäytymisen jälkeen.

Kiertotaloudella kohti energiasäästöjäEnergiaunionin onnistuminen linkittyy myös muihin komission hankkeisiin, etenkin kiertotalouteen. Sen lähtökoh-tana on synnyttää mahdollisimman vähän hukkaa ja jätettä tuotteiden koko elinkaaren aikana. Jätteiden käyttämi-nen energialähteinä tukee kiertotalou-den tavoitteita. EU-maille suuntamas-saan tiedonannossa komissio ohjeistaa, kuinka oikeanlainen tasapaino jätepoli-tiikassa saavutetaan.

EUROPA TEEMA 20178

TEEMAENERGIAUNIONI

Ydinvoimaloissa tuotetaan 30 prosenttia Euroopan sähköstä. Jokainen EU-maa päättää itse ydinvoiman käytöstä energian-tuotannossa, ja monet valtiot ovat viime vuosina ajaneet alas voimaloitaan. Ydin-energian rauhanomaista käyttöä Euroopas-sa valvoo ja edistää vuonna 1957 perustet-tu Euroopan atomienergiayhteisö Euratom. EU:n toimielimet hallinnoivat Euratomia, mutta se on teknisesti Euroopan unionista erillinen instituutio.

Euroopan ydinvoimapolitiikan ytimen muodostaa vaatimus turvallisuudesta kai-kessa ydinenergiaan liittyvässä toiminnas-sa. Ihmisten ja luonnon suojeleminen tu-hoisalta säteilyltä on ydinenergiatoiminnan lähtökohta. Tämä tarkoittaa, että voimalat suojataan sekä ulkoisilta uhilta että sisäi-seltä huolimattomuudelta. Lisäksi komissio ja Euratom varmistavat, ettei ydinaineita päädy terroristien tai rikollisten käsiin.

Ydinasiat ydinvoimasta

Komission energiatavoitteet:

Vähennetään kasvihuonepäästöjä vuoden 1990 tasosta

• 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä

• 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä

• 80–95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä

Nostetaan uusiutuvien energialäh-teiden osuus EU:n energiankulu-tuksesta

• 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä

• 27 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä

• Lisätään energiatehokkuutta 27–30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä

Nostetaan sähköverkkojen yhteen-liittämisaste 15 prosenttiin, jolloin 15 % EU:ssa tuotetusta sähköstä on siirrettävissä toisiin EU-maihin

Euroopan tavoitteet numeroina:

• EU:n vuoteen 2030 ulottuvien tavoitteiden saavuttaminen edel-lyttää vuositasolla 379 miljardin investointeja vuosina 2020–2030

• Vuosina 1990–2015 Euroopan yhteenlaskettu bruttokansantuo-te kasvoi 50 prosentilla, mutta päästöjä onnistuttiin vähentä-mään 22 prosentilla.

• Vihreän talouden arvioidaan luovan puolitoista miljoonaa työpaikkaa vuoteen 2020 men-nessä.

EUROPA TEEMA 20179

SAIMAAN rannalla Lappeenrannan Skinnarilassa tehdään asioita, jotka kuulostavat enemmän taikatempuilta tai fantasiakirjallisuudelta kuin tieteeltä.

Lappeenrannan teknillinen yli-opisto – joka tunnetaan paremmin englannin kielisellä Lappeenranta University of Technology- eli LUT-ni-mellä – kuitenkin kehittää vakavissaan muun muassa ruokaa sähköstä ja vettä ilmasta.

Voi sanoa, että yliopisto on keskit-tynyt etsimään vastauksia ihmiskun-nan suurimpiin kysymyksiin kuten ilmastonmuutoksesta selviämiseen. Avainsana on energia.

Vuonna 2008 LUT pisti strategian-

Lappeenrannan teknillinen yliopisto haluaa vastata ihmiskunnan suurimpiin kysymyksiin. Tutkimuksen ja opetuksen keskiössä on energia-ala.

Energinen yliopistosa täysin uusiksi ja keskittyi aiempien 31 painopistealueen sijasta kolmeen tutkimusalueeseen: puhtaaseen ener-giaan, kiertotalouteen sekä kestävään liiketoimintaan ja yrittäjyyteen.

– On strategisesti linjattu, että energia on suurin juttumme, sanoo sähkötekniikan professori Jarmo Partanen.

Yliopiston kasvuharppaus

Partanen on ollut yliopiston leivissä vuodesta 1994. Hän siirtyi Lappeen-rantaan Tampereen teknillisestä yliopistosta, missä hän tutki erityisesti sähkönjakeluautomaatiota. LUTissa tut-

kimuksen keskiössä ovat olleet sähkö-markkinoiden sääntely ja lainsäädäntö, sähkönjakeluteknologiat ja -liiketoimin-ta sekä integroidut energiaratkaisut.

Sinä aikana, kun Partanen on ollut LUTin palveluksessa, yliopisto on muuttunut dramaattisesti. Vuonna 1994 opiskelijoita oli hieman yli 3000 ja henkilökuntaa 440. Nyt vastaavat luvut ovat liki 5000 ja noin 900.

LUT ylpeilee valmistuneiden opis-kelijoiden erinomaisella työllisyydellä ja ansioilla: viisi vuotta valmistumisen jäl-keen heistä on töissä pitkästi yli 90 pro-senttia, ja tekniikan alalta valmistuneilla on lisäksi kovempi palkka kuin muiden yliopistojen diplomi-insinööreillä.

Jarmo Partanen

KUVAT LUT JA OUTI SALOVAARA

TEEMA

EUROPA TEEMA 201710

TEEMAENERGIAUNIONI

Myös tutkimuksen puolella yliopis-to pärjää kokoonsa nähden erinomai-sesti. Oma lukunsa on kansainvälisyys: opiskelijat ja henkilökunta edustavat kaikkiaan 70 kansalaisuutta.

Energia-ala kääntyi päälaelleenMyös energia-ala ja energiatutkimus ovat mullistuneet, eivätkä edes ihan vähän.

– Kaikki asiat ovat päälaellaan, tiivistää Partanen.

1990-luvulle asti energiasektori oli suljettu, ja esimerkiksi sähkökauppa vapautui yrityksille ja kuluttajille vasta 1990-luvun puolivälin tienoilla.

kuluttajien energiankulutusta voidaan ennen pitkää tarkkailla minuutti- ja sekuntitasolla.

Tiedemaailma etsii parhaillaan keinoja aurinko- ja tuulisähkön tehokkaaseen varastointiin. Energian varastointiratkaisut ovat yksi paino-pisteistä myös EU:n Horisontti 2020 -tutkimusohjelman työohjelmassa. Kun tämä onnistuu ja varastoinnista tulee kannattavaa, voidaan sähkönku-lutuksen vaihteluja tasoittaa ja kysyn-tää säädellä kulutuksen perusteella.

Lainsäädäntöäkin on pantava uusik-si esimerkiksi sen vuoksi, että tulevai-suudessa myös kotitaloudet voivat olla energiantuottajina.

tutkimuslaitos VTT ja Turun yli-opisto. Kymmenen miljoonan euron kokonaisrahoituksesta puolet on saatu Tekesiltä. Mittava rahoituspotti antoi rauhaa keskittyä tutkimukseen.

– Neo Carbon Energyn liikkeelle-lähtö on ollut meille todellinen onnen-potku. Sen ansiosta emme jatkaneet toimintaamme business as usual -hengessä, vaan olemme uudistaneet ajatteluamme. Samalla näkemyksem-me siitä, mitä maailma tarvitsee, on vahvistunut, Partanen toteaa.

Esimerkiksi ajatusta sähkön ja hiilidioksidin muuntamisesta rehuksi ja ihmisruoaksi pidettiin vielä jokin aika sitten pelleilynä. Nyt sen uskotaan voivan olla yksi kovimmista tieteen läpimurroista: uusiutuva sähkö ja il-masta erotettu hiilidioksidi voivat kuin voivatkin tuottaa ruoaksi kelpaavaa yksisoluproteiinia.

LUT ja VTT ovat tällä menetelmäl-lä jo onnistuneet laboratorio-oloissa tuottamaan ensimmäiset ruoka-ainekset.

Energiatutkimuksen jättiläinenLUT on energiatutkimuksella mitattu-na todellista kokoaan suurempi. LUTin osuus yliopistojen rahoituksesta on suo-ritettuihin tutkintoihin suhteutettuna kolmisen prosenttia, mutta energia-alan opetus- tutkimustoiminnasta sen osuus on peräti 40 prosenttia.

– Euroopan unioni on yksi tärkeä rahoituslähde, sanoo Partanen.

LUT on hakenut ja saanut muun muassa EU:n Horisontti 2020 -rahoi-tusta jätteiden kierrätys- ja uusiokäyt-töön liittyviin tutkimushankkeisiinsa. Vähähiilisyyttä, puhdasta energiaa ja energian varastointia edistävät hankkeet kuuluvat ohjelman painopis-tealueisiin.

Partasen mukaan EU-rahoituksen haasteena on yliopiston kannalta vaikea ennakoitavuus. Vain arviolta viisi prosenttia hakijoista onnistuu tekemään hakemuksen, jolla irtoaa rahoitusta.

Kun hakemus on hylätty, on uuden tekeminen aloitettava alusta. Tämä johtuu siitä, ettei järjestelmä arkistoi hakemuksia vastaisia hakuja varten. Yliopisto on myös kokenut, että EU-rahoitushakemusten tekeminen on

Viimeiset kymmenen vuotta on kehitetty vakavissaan uusiutuvia ener-gialähteitä kuten aurinko- ja tuulisäh-köä. Samalla sähkön hinta on tullut rymisten alas.

– 1990-luvulla aurinkosähkö mak-soi yli tuhat euroa megawattitunnilta. Nyt lokakuussa Saudi-Arabia sai aurin-koenergiakilpailutukseensa tarjouksen noin 15 eurosta megawattitunnilta. Energiasta on tullut puhdas rajaton resurssi, Partanen sanoo.

Kaiken lisäksi myös tiedonsiirtoka-pasiteetti on nykyisin lähes rajaton. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että myös

Tieteentekijä näkee kaikki nämä ky-symykset vain myönteisinä tehtävinä.

– Tämä on tutkijan ja innovatiivisen liiketoiminnan taivas, Partanen sanoo.

Suomen suurin energiatutkimushankeEnergia-alan kysymyksiin etsitään vastauksia muun muassa LUTin tärkeimmässä ja samalla koko Suomen kautta aikain suurimmassa energia-tutkimushankkeessa, 2014 käynnis-tetyssä nelivuotisessa Neo Carbon Energy -projektissa. LUTin lisäksi siihen osallistuivat Valtion teknillinen

EUROPA TEEMA 201711

huomattavasti muodollisempaa kuin muiden rahoituslähteiden.

Esimerkiksi Tekesin rahoitusjär-jestelmässä hakija saa väliaikatiedon hakemuksen alustavasta menestyksestä, mikä helpottaa hakijaa. EU-rahoituk-sesta ei prosessin kestäessä saa väliaika-tietoja.

– EU-rahoitus on kuitenkin parantunut paljon, sillä aiemmin hakemuksen käsittely saattoi kestää yli vuodenkin. Nyt päätös tulee puolessa vuodessa, Partanen sanoo.

Horisontti 2020 -ohjelman byrokratiaa kevennetään vähitellen. Vuosina 2018–2020 kokeillaan muun

muassa kertakorvausta, ”könttäsum-maa” työlään kuluraportoinnin sijaan. Lisäksi tutkimustuloksia pyritään jaka-maan entistä aikaisemmassa vaiheessa.

Kilpailukykyä energiaunionilla

EU:n energiaunionia Partanen pitää hyvänä ajatuksena.

– Euroopan on pärjätäkseen oltava yhtenäinen. Jos haluamme tehdä jota-kin ilmastonmuutokselle, Euroopan on kyettävä laatimaan yhtenäinen agenda ja luomaan sille resurssit, ei kymmeniä erilaisia agendoja.

Energia-alalla on EU:ssa edelleen paljon sääntelyä. Kun alaan liittyvää lainsäädäntöä muokataan, seuraukset näkyvät teollisuudessa. Tämä huo-mattiin esimerkiksi USA:ssa, missä päästörajojen tiukentaminen uudisti suuresti maan omaa teollisuutta.

– Oikein hoidettuna energiaunioni luo EU:lle kilpailukykyä, Partanen arvioi.

Yliopiston arjessa energiaunionin rakentaminen ei toistaiseksi juuri näy.

– Täällä me rustaamme EU-hake-muksia ihan niin kuin ennenkin, hän naurahtaa.

TEKSTI OUTI SALOVAARA

Jarmo Partanen on nähnyt sekä ener-giatutkimuksen että koko energia-alan mullistuneen täydellisesti 1990-luvun puolivälistä lähtien.

Uusiutuva sähkö ja ilmasta erotettu hiilidioksidi voivat kuin voivatkin tuottaa ruoaksi kelpaa-vaa yksisoluproteiinia.

JARMO PARTANEN:

Suomen kautta aikain suurimpaan energiatutkimushankkeeseen, 2014 käynnistettyyn nelivuotiseen Neo Carbon Energy -projektiin osallistui-vat LUTin lisäksi Valtion teknillinen tutkimuslaitos VTT ja Turun yliopisto.

TEEMAENERGIAUNIONI

EUROPA TEEMA 201712

TEEMAENERGIAUNIONI

ÄÄNET jakautuvat tasan 50/50. Toinen puoli Lappeenrannan kaupun-gin valtuustosalissa istuvista uskoo kansalaisten äänen kuuluvan Euroopan unionissa, toinen puoli taas ei.

– Tulos on parempi kuin monissa muissa maissa, sanoo Euroopan unionin energia-asioista vastaava varapuheenjoh-taja Maroš Šefčovič.

Valtuustosali on lokakuun 13. päivänä lähes viimeistä paikkaa myöten täynnä. EU:n energiaunionia ja Euroopan tule-vaisuutta käsittelevä Kasvun karavaani -paneelikeskustelu on juuri alkanut.

Keskustelijoina ovat Šefčovičin lisäk-si europarlamentaarikot eli mepit Mia-petra Kumpula-Natri (sdp) ja Heidi Hautala (vihr), lappeenrantalainen kansanedustaja Jukka Kopra (kok), työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Riku Huttunen sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUTin sähkö-tekniikan professori Jarmo Partanen. Tilaisuuden juontaa Peter Nyman.

Tilaisuuden aluksi Šefčovičč esittelee yleisölle ylpeänä jääkiekkojoukkue Saipan keltamustaa pelipaitaa, jonka lappeenrantalaiset ovat lahjoittaneet.

– Minun täytyy liittyä Idän Jätin jäseneksi, hän heittää.

Yhtenäisyyttä koetellaan

Päätyökseen varapuheenjohtaja kuitenkin miettii raskaampia asioita

Lappeenrannan Kasvun karavaani -tilaisuudessa puolet yleisötilaisuuden osallistujista uskoi kan-salaisten äänen kuuluvan EU:ssa, puolet ei.

Kuuluuko kansalaisen ääni unionissa?

kuin jääkiekkoa. Šefčovič arvioi, että EU:ssa on menossa vaikea vaihe, joka heikentää kansalaisten kuvaa unionista. Monet maat ovat kärsineet talouskrii-seistä, unionin taloutta on vakautettu kovinkin ottein ja unionin yhtenäisyyt-tä on koeteltu.

– Nyt kaikkien maiden taloudet kasvavat, ja unionin työllisyys on yllättävänkin korkea. Tulevaisuudessa on kuitenkin paljon kysymyksiä siitä, miten yhteistyötä jatketaan, hän sanoo.

– Ihmiset odottavat enemmän vastinetta EU:lta, ja se on oikeutettu vaatimus, Kopra sanoo.

Hautala puolestaan korostaa, että kansalaisten on saatava unionin pää-töksenteosta ja toiminnasta tarpeeksi tietoa. Demokraattisuutta ja läpinäky-vyyttä on hänen mukaansa lisättävä, sillä ne antavat unionille olemassaolon oikeutuksen.

EU antaa mahdollisuuksia

Yleisön joukossa istunut LUTin ja koko Suomen ensimmäinen aurin-kotalousprofessori Christian Breyer kehuu EU:n kansalaisilleen antamia mahdollisuuksia kuten oikeutta liikkua maasta toiseen työn perässä. Breyer tuli Lappeenrantaan Saksasta 2014.

– EU:n tutkimusrahoitus muistuttaa kuitenkin lottoamista, Breyer kritisoi.

Jatkuu s. 13

Šefčovič

EU:n energia-asioista vastaava varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič

MEP Miapetra Kumpula-Natri

MEP Heidi Hautala

TEKSTI: OUTI SALOVAARA KUVAT: EUROPEAN COMMISSION JA SHUTTERSTOCK

EUROPA TEEMA 201713

TEEMAENERGIAUNIONI

Kun vain pieni osa hakemuksista hyväksytään ja vesiperänkin tuotta-nut valintaprosessi teettää kuitenkin tutkijoille paljon työtä, voivat tulokset työmäärään nähden jäädä hakijan näkökulmasta pieniksi.

Kilpailu tutkimusrahoituksesta on tiukkaa, ja hakemusten keskimääräinen läpimenoprosentti on 14,68. Suomessa EU-tutkimusrahoituksen hakemista suunnitteleva saa apua Tekesistä. Siellä on tutkittu menestymistilastoja ja todettu, että erityisesti arvioinnin kynnysarvot ylittäneiden hakemusten hyväksymisprosentti on jo lähes puolet. Uutta luovan tutkimushank-keen perusteellinen rahoitushakemus menestyy siis alkukeskiarvoja toden-näköisemmin, erityisesti komission painopisteaiheista kuten energia-alalta.

Šefčovič sanoo ymmärtävänsä tutkijoiden turhautumisen ja harmit-telee, että kaikki unionissa eivät tiedä Lappeenrannassa tehtävän tutkimuk-sen arvoa yhtä hyvin kuin hän itse. Varapuheenjohtajan mukaan ongelmaa voisi helpottaa toistaiseksi puuttuva EU:n hakemustietokanta, joka vähen-täisi hakemuksiin liittyvää työtä ja byrokratiaa.

Tilaisuus lisäsi tietämystä

Keskustelun yleisönä on lähinnä LUTin tutkijoita ja opiskelijoita sekä Lappeenrannan kaupungin ja Etelä-Karjalan liiton väkeä. Puheenaiheet rönsyilevät metsäkadosta energiatehok-kuuteen, nollapäästöisistä rakennuksis-ta sään ääri-ilmiöiden vaikutuksiin ja autojen ekotehokkuudesta akkutekno-logioihin.

Kun tilaisuus päättyy, läsnäolijat saavat jälleen äänestää. Äänestys päät-tyy murskaluvuin 89–11. Se tarkoittaa, että ylivoimainen enemmistö on ko-kenut saaneensa lisää tietoa EU:sta ja energiaunionista. Kansalaiskeskustelun tavoite on saavutettu.

Katso Lappeenrannan keskusteluti-laisuus 13.10.2017 videolta!

Saisinko kehut nauhalle?Euroopan komission varapuheenjohtaja Šefčovič sai ilmastoasioissa kunnostautu-neelta Lappeenrannalta kiitoksia EU-hanke-rahoituksesta.

TEKSTI OUTI SALOVAARA

NO NYT saavat Euroopan unionin vieraat Brysselistä maistaa harvinaista herkkua, kiitoksia kansalaisilta!

Lappeenrannan kaupungintalolle on lokakuisena iltana saapunut vieraita EU:n ytimestä, Euroopan komission energia-asioista vastaava varapuheen-johtaja Maroš Šefčovič sekä Euroopan parlamentin jäsenet Miapetra Kumpu-la-Natri (sdp) ja Heidi Hautala (vihr).

He ovat paikalla Kasvun karavaani -tapahtuman myötä. Iloisuudestaan tunnettujen karjalaisten erityisen hy-väntuulisuuden syy löytyy tällä kertaa juuri Euroopan unionista.

– Kaksi päivää sitten saimme iloisen uutisen Brysselistä. Lappeenranta hyväksyttiin yli 200 hakijan joukosta EU:n Urban Innovative Actions -hank-keeseen (UIA), kertoo kaupunginjoh-taja Kimmo Jarva.

Malja hyville päätöksille

206:sta eurooppalaisesta hakija-kaupungista 16 hyväksyttiin UIA-hankkeeseen. Suomesta mukaan pääsi Lappeenrannan ohella Lahti.

372 miljoonan euron hankerahoi-tuksella kaupungit etsivät innovatii-visia ratkaisuja kaupunkiasumisen haasteisiin kuten ilman laatuun, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, asumiseen ja työllisyyteen.

Lappeenranta aikoo käyttää 3,4 miljoonan euron rahoituksensa löy-tääkseen korvaavia tuotteita betonin

tuotannossa käytetyille, ilmaston-muutosta edistäville geopolymeereille.

Geopolymeerit pyritään korvaa-maan kalkkikiven rikastushiekalla sekä metsäteollisuuden soodasakalla ja tuh-kalla. Hankkeessa ovat mukana muun muassa Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Nordkalk, Outotec ja Etelä-Karjalan metsäteollisuusyritykset.

– Ottakaamme malja hyville pää-töksille, kehottaa Jarva.

Maroš Šefčovič on ilahtunut.– En kuule tuollaisia kehuja usein.

Saisiko ne uudelleen ja myös nauhalle, hän vitsailee.

Kaupunki kehityksen kelkassa

Suomen ilmastopääkaupungiksikin nimetty Lappeenranta on tehnyt paljon ilmastonmuutoksen torjumi-seksi vuodesta 2014 lähtien. Tuolloin Lappeenranta liittyi niiden kuntien joukkoon, jotka pyrkivät vähentä-mään hiilidioksidipäästöjä 80 prosent-tia vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

Kaupungissa on myös tunnettuja uusiutuvaan energiaan keskittyviä yrityksiä kuten Visedo ja Switch.

Šefčovič kertoo olevansa hyvin peril-lä Lappeenrannan edistyksellisyydestä.

– Tiedän, että olette kehityksen kelkassa cleantechissä, hän kehaisee.

Kaupungin energia-asioiden osaaminen on paljolti Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUTin ansiota.

Jatkuu s. 14

EUROPA TEEMA 201714

TEEMAENERGIAUNIONI

Rehtori Juha-Matti Saksa ker-too muun muassa kansainvälisissä Times Higher Education- ja QS World University Ranking -yliopistorankkauk-sissa hyvin pärjänneestä yliopistosta Šefčovičlle kaikkein olennaisimman: opiskelijoita on noin 5 000, henkilö-kuntaa 900 ja painopistealueita vain kolme: puhdas energia, kiertotalous ja kestävä liiketoiminta.

– Meidät on kansainvälisesti ran-kattu korkealle ja olemme perhanan hyviä, tiivistää Saksa.

Visedo parantaa maailmaa

Yksi LUTin kasvattien ja keksintöjen tuloksista on vuonna 2009 perustettu ja voimakkaasti kasvava Visedo, joka valmistaa korkeatehoisia voimalinja-järjestelmiä kaupallisiin ajoneuvoihin, raskaan kaluston työkoneisiin ja laiva-teollisuuteen ympäri maailmaa.

Betonin tuotannossa käytetyt, ilmas-tonmuutosta edistävät geopolymee-rit pyritään korvaamaan kalkkikiven rikastushiekalla sekä metsäteollisuu-den soodasakalla ja tuhkalla. Kuva Helsingin Vuosaaren betonirakenta-misesta.

Visedo kertoo olevansa maailman-parannusbisneksen tekijä: se muun muassa myy vakavista ilmansaasteon-gelmista kärsivälle Kiinalle päästöttö-miä sähköisiä autoja.

– Olemme saaneet EU:n Horisont-ti 2020 -rahoitusta sähkökäyttöisen lautan kehittämiseen Tanskassa, kertoo Visedon palveluista vastaava johtaja Hanna Huppunen Šefčovičlle.

Kaksi päivää sitten saimme

iloisen uutisen Brysselistä. Lap-

peenranta hyväksyttiin yli 200

hakijan joukosta EU:n Urban

Innovative Actions -hankkeeseen.

KIMMO JARVA:

Huppunen itse on valmistunut LUTista sekä sähkötekniikan diplomi-insinööriksi että kauppatieteiden mais-teriksi.

Visedon kehittämä ja Valmetin rakent ama päästötön ja vähän kulut-tava lautta aloittaa liikennöinnin Itämeren rannalla sijaitsevan Aeroen saaren ja mantereen välillä loppuvuon-na 2017.

Visedon kehittämä sähkökäyttöinen lautta Tanskassa.

EUROPA TEEMA 201715

anteollisuus, joka jalostaa mäntyöljyä muun muassa pesuaine-, kosmetiikka- ja maaliteollisuuden käyttöön. Siksi metsä- ja kemianteollisuus lobbaavat kilvan EU:ssa vastakkaisten näkemys-tensä puolesta.

Europarlamentaarikko Heidi Hautala toteaa, ettei ole järkevää tukea nestemäisiä biopolttoaineita muiden liikennepäästöjä vähentävien keinojen kustannuksella, sillä tämä ei ratkaise päästöongelmia liikenteen sähköistyessä.

Pesosen mukaan mäntyöljyn luokit-telu tuotteeksi tekisi Lappeenrannan biodieseljalostamosta kannattamatto-man.

– Ymmärrän, että tämä aihe on herk-kä. Pyrimme lainsäädäntötyössämme ottamaan huomioon erilaiset tarpeet, Šefčovič vastaa.

TEKSTI OUTI SALOVAARA

Kaukaa tuottaabiodieseliä polttoaineeksi

KAUKAANSELÄN rannalla Saimaal-la on ollut metsäteollisuutta vuodesta 1892 lähtien. Nykyisin paikalla on sellu- ja paperitehdas sekä saha ja voi-malaitos. Lisäksi siellä on vuonna 2015 käynnistynyt, noin sata ihmistä työllis-tävä ja 200 miljoonaa euroa maksanut

biodieseljalostamo. Sitä metsäjätti UPM:n

toimitusjohtaja Jussi Pe-sonen esittelee Kasvun karavaani -tapah tuman yhteydessä EU:n ener-

gia-asioista vastaavalle komission varapuheenjoh-

tajalle Maroš Šefčovičlle ja tämän seurueelle. Šefčovič kysyy, onko mäntyöljyä raaka-aineenaan käyttävä jalostamo ainoa laatuaan Euroopassa.

– Tämä on ainoa maailmassa, Peso-nen vastaa.

UPM:n mukaan biodieseljalostamo tuottaa selluntuotannon oheistuotteena

syntyvästä mäntyöljystä liikenneväli-neissä käytettävää biodieseliä noin 120 miljoonaa litraa vuodessa, ja jalostamo tekee jo positiivista tulosta. Lisäksi laitos tuottaa bionaftaa, jota käytetään esimer-kiksi muoviteollisuuden raaka-aineena.

Vuosina 2017–2018 EU:ssa päätetään suurista metsäteollisuutta koskevista säädöksistä. Se, mihin lop-putulokseen EU-maat ja parlamentti neuvotteluissaan päätyvät, askarrut-taa Pesosta, koska alalla investoinnit tehdään vuosikymmeniksi ja UPM hyötyy nykysäädöksistä. Mäntyöl-jystä valmistettua biopolttoainetta verotetaan kevyemmin kuin muista bioraaka-aineista tehtyä, ja EU-maiden päästöleikkaustavoitteiden mukaan mäntyöljystä valmistettu polttoainelit-ra lasketaan kahdeksi litraksi.

Jos nykyisin tähteeksi luokiteltu mäntyöljy siirretään tuotteiden katego-riaan, siitä hyötyy puolestaan kemi-

KUVAT: UPM JA SHUTTERSTOCK

TEEMAENERGIAUNIONI

EUROPA TEEMA 201716

RUOHOLAHDESSA, suuren toimis-torakennuksen viidennessä kerroksessa, liehuvat punaiset liput yrityslogojen ja mainosjulisteiden seassa. Kiinan valtion tukemassa yrityshautomossa kasvua tavoittelevat joukko peli- ja IT-yrityksiä sekä SansOx Oy, joka vääntää tulevai-suutta raudasta ja putkista; tavoitteena puhtaammat vedet.

SansOx tekee ilmastuslaitteita, joilla valmistetaan juomavettä ja puhdis-tetaan jätevesiä. Ilmastuksessa veteen liuotetaan happea, mikä poistaa rautaa ja mangaania sekä puhdistaa vettä

haitta-aineista. Menetelmä ei ole uusi, mutta nykyisin

vesi ilmastetaan tyypil-lisesti suurissa altaissa tai säiliöissä. Sans Oxin toimitusjohtaja Mikael

Seppälä kertoo, että suo-

raan putkistoon asennettava OxTube-putki puhdistaa vettä nopeammin ja tehokkaammin kuin altaat. Patentoitu laite pystyy yrityksen omien tutki-musten mukaan käsittelemään 1 500 kuutiometriä vettä tunnissa. SansOx kilpaileekin juuri nopeudella ja ener-giatehokkuudella.

– Vanhasta kalliista ja hitaasta tavasta voidaan luopua kokonaisuudes-saan. Meidän ratkaisumme ovat sekä energia- että tilatehokkaita. Pystymme parantamaan, nopeuttamaan ja jopa muuttamaan veden puhdistusprosessia, Seppälä sanoo.

Vähitellen kasvua kohti

SansOxin tarina alkaa vuodesta 2012, jolloin Oulun yliopiston entinen me-kaanisen teknologian professori Juhani

Suomalainen

SansOx

SansOx Oy sai vauhtia kasvulleen Hori-sontti 2020 -tutkimusrahoitusohjelmasta. Yritys käyttää saadut 50 000 euroa to-teutettavuustutkimuksiin. Vuonna 2012 perustettu SansOx puhdistaa vettä ener-giatehokkailla sovelluksillaan.

Pylkkänen keksi tehokkaamman tavan puhdistaa vettä. Hän oli seurannut alan käytäntöjä ja huomannut, että veden puhtaalla ja energiatehokkaalla käsittelyllä olisi kysyntää. Pylkkänen keräsi kasaan tiimin asiantuntijoi-ta, joiden kanssa hän lähti viemään ajatusta eteenpäin. Tällöin Seppäläkin astui kuvaan mukaan. Yhteistyö syn-nytti SansOxin ensimmäisen tuotteen: Happihyrrän. Tavoite tehokkaammasta puhdistusprosessista on pysynyt sama-na, mutta tuotteen nimi on matkan varrella vaihtunut.

– Tiesimme suuntaavamme maa-ilmalle, eivätkä ä:t ja y:t taivu oikein millekään kielelle, sehän olisi ollut katastrofi, Seppälä nauraa.

Toiminta on vienyt kuitenkin aikansa. Yrityksen liikevaihto on kas-vanut vuosi vuodelta, mutta Seppälä

tavoittelee puhtaampia vesiä

KU

VA

T: S

HU

TTER

STO

CK

JA

?

TEEMAENERGIAUNIONI

EUROPA TEEMA 201717

TEEMAENERGIAUNIONI

myöntää, että asiat ovat edenneet odotettua hitaammin. Kotimaista ra-hoitustakaan ei ole herunut toivotusti, vaikka innovaatiopalkintoja on sadellut maailman vesiltä.

– Tekesiltä on saatu käyttöön muu-tamia satoja tuhansia euroja. Mutta jos katsotaan mitä on kehittämisrahalla tehty, on se ollut aivan uskomattoman merkittävää työtä.

Tulevaisuuden suhteen SansOxilla ollaan toiveikkaita. Tänä vuonna sadan tuhannen euron liikevaihdon haamu-rajan pitäisi rikkoontua.

– Tavoite, missä olemme viiden vuoden päästä, on selkeä: sata työnte-kijää, pörssilistautuminen ja 20 miljoo-nan euron liikevaihto.

EU-tuella eteenpäin

SansOx sai EU:n Horisontti 2020 -tutkimus rahoitusohjelman ensim-

• Perustettu 2012, toimisto Helsingissä ja Sveitsissä

• Toimitusjohtaja Mikael Sep-pälä

• Tuotteet: OxTube, SaoxFuge, IroxFlotation, VoxFlotation, OxPro, Lagoon Clarifier

• Henkilöstöä 8

• Liikevaihto vuonna 2016: 47 000 ¤

• Voittanut Euroopan komis-sion WssTP-innovaatio-palkinnon vuosina 2014 ja 2015, mukana EIT Raw Materials -innovaatio -keskittymässä

Jatkuu s. 18

H2O

Palkitun OxTube-putken tehokkuut-ta on tutkittu muun muassa Oulun yliopistolla.

mäisestä hakuvaiheesta 50 000 euroa. Rahat käytetään toteutettavuustutki-muksiin sekä seuraavaan Horisontti-ohjelman rahoitusvaiheeseen valmis-tautumiseen. Seppälä pitää EU:n rahoitusmahdollisuuksia hyödyllisinä pk-yrityksille.

– Aiomme jatkaa hakemista. Ensim-mäisen kierroksen rahoilla saamme toiminnan nousemaan seuraavalle tasolle, mutta skaalautuminen pipetistä tankkeriin ei ole hirveän helppoa. Tär-keää on etenkin työvoima, joka on suuri investointi. Ei kukaan tee ilmaiseksi työtä, paitsi yrittäjät, Seppälä sanoo.

Seppälän mukaan kasvuyrityk-set saavat EU:lta riittävästi tukea. Rahoi tuksen lisäksi EU:n palkinnot

EUROPA TEEMA 201718

Euroopan komission Suomen-edustusto

www.facebook.com/euroopankomissiosuomessahttp://twitter.com/eukomissiowww.youtube.com/eukomissiowww.storify.com/eukomissioinstagram.com/eukomissiohttp://euronautti.wordpress.com/www.facebook.com/eurooppasalihttp://twitter.com/eurooppasali

Päätoimittaja Sari ArtjokiMalminkatu 16, 00100 Helsinki PL 1250, 00101 Helsinkip. +358 9 6226 544http://ec.europa.eu/finlandS-posti: etunimi.sukunimi@ec.europa.eu

ja projektit tuovat uskottavuutta ja näkyvyyttä. Hakemusprosessit ovat kuitenkin työläitä.

– Hakemusten raportinhallinta on tuskaista, ja työvoiman sitominen prosessin ylläpitoon on iso panostus pienille firmoille. Hyvä idea ei riitä, täytyy osata myös EU-virkamies -kiel-tä, Seppälä sanoo.

Kansainvälisesti suuntautunut SansOx on hyödyntänyt myös EU:n Gateway-projekteja. Vientitunnustelu-ja on tehty Singaporessa ja Etelä-Kore-assa. Seppälä kehuu EU:n vientiasian-tuntemusta ja prosessinkulkua.

– Siellä tehdään loistavaa työtä. Kun saavuimme paikalle, meille lyötiin käteen ohjelma minuuttiaikataululla: tunnin välein tapaamisia paikallisten

kontaktien kanssa, mistä oli selkeätä hyötyä. Gateway-projektit ovat parhai-ten toimivia vienninedistämisprojekteja, joissa olemme olleet mukana, Seppälä kehuu.

Vettä arvostetaan vasta kun se loppuuSansOxin prosesseille on Seppälän mukaan kysyntää. Maailmaa uhkaa hälyttävä vesitilanne, joka täytyy korja-ta. Nyt suurin osa kaikesta jätevedestä valuu luontoon puhdistamattomana. Tilanne on pahin Euroopan ulko-puolella: Kiinassa ilmeisesti yli puolet pohjavedestä on jo pilaantunut. Vettä pidetään kuitenkin usein itsestäänsel-vyytenä eikä tulevaisuuden uhkiin olla kunnolla varauduttu.

– Maailman vesitilanteesta on pal-jon dataa saatavilla, eikä mikään siitä ole positiivista, Seppälä varoittaa.

Euroopassa on havahduttu ongel-maan, ja EU seisookin Seppälän mukaan eturintamassa vesiasioiden hoitamisessa. Enemmän täytyy kuitenkin tehdä.

– Veden arvostusta pitää lisätä. Vesi herättää intohimoja vasta, kun se loppuu. Sitä ennen siitä ei kiinnostuta. Tällä hetkellä vedellä ei ole paljoakaan arvoa, Seppälä sanoo.

TEEMAENERGIAUNIONI

Yksi SansOxin menestyksen tukipyl-väistä on ollut markkinoinnista ja viestinnästä vastaavan Tate Vanha-mäen pitkä kokemus kansainvälises-tä toiminnasta.