Vauva mullistaa elämän

APUA!

Jokaisen lapsiperheen elämässä on myös huolia. Joistakin selvitään helposti, mutta joidenkin tilanteiden ratkaisemiseen tarvitaan tukea ja apua. Apua!-sarjan lehtiset sisältävät vinkkejä, neuvoja ja ohjeita perheen arjen voimavaraksi.

Isäksi ja äidiksi ei kasveta hetkessä, vaan vanhemmuus kehittyy ja muotoutuu vä-hitellen. Se alkaa jo ennen lapsen synty-mää ja jatkuu läpi elämän. Vanhemman ja lapsen rauhallinen tutustuminen toinen toisiinsa sekä päivittäiset hoivahetket luo-vat pohjaa vanhemman ja lapsen välisel-le siteelle. Vauvan kehityksen kannalta on tärkeää, että samat ihmiset hoitavat hän-tä – vauvalle vaihtelu ei ole hyväksi. Mo-lemmat vanhemmat huolehtivat vauvasta omalla persoonallisella tavallaan. Vauva oppii tunnistamaan hoitajansa ja luomaan heihin omanlaisensa suhteen.

Ensimmäisten elinvuosien aikana lapsen ja vanhemman välille rakentuva suhde – kiintymyssuhde – luo pohjan lapsen myö-hemmälle hyvälle kasvulle ja kehitykselle. Vauvan aivot kehittyvät syntymän jälkeen-kin kiihkeästi, ja varhaisen vaiheen tunne-kokemukset muovaavat niiden kehitystä.

Pieni lapsi on vanhempiensa kanssa vuorovaikutuksessa liki koko valveillaolo-aikansa. Kun vauva viestii nälästään kiti-nällä, vanhemmat vastaavat syöttämällä lasta. Lapsen nukuttaminen, vaippojen vaihto, loruttelu ja leikittely luovat hyvää suhdetta. Ei ole yhdentekevää, kuinka

lasta hoidetaan ja käsitellään. Vauva ais-tii herkästi vanhempiensa puheen sävyn, ilmeet, eleet, kosketuksen – yleensä hei-dän läheisyytensä. Pikkuhiljaa vanhemmat oppivat huomaamaan, milloin vauva itkee nälkäänsä, milloin väsymystään tai epä-mukavaa oloaan. Kun vanhemmat vastaa-vat vauvan tarpeisiin, vauva tuntee olonsa turvalliseksi.

• Ole herkkä lapsen viesteille ja vastaa nii-

hin johdonmukaisesti. Vähitellen opit tulkit-

semaan niitä ja tiedät, milloin vauva kaipaa

ruokaa, milloin kuivaa vaippaa, milloin rau-

hoittamista, unta, lohdutusta tai syliä.

• Vauvaa ei voi helliä liikaa eikä hemmotella

piloille. Pidä vauvaa lähellä ihoasi, koskettele

ja pidä hyvänä, vauva nauttii.

• Vaikka vauva ei osaa vielä vastata puheella,

juttele hänelle, hymyile, laula, katso häntä sil-

miin. Vauva aistii äänenpainostasi, ilmeistäsi

ja eleistäsi, että kaikki on hyvin ja turvallista.

Muutaman viikon ikäisenä hän vastaa sinulle

ensimmäisellä hymyllään.

• Imettäminen, jos se vain on mahdollista, on

suositeltavaa. Pidä vauva ruokailun ajan sylis-

säsi, vaikka maito tulisikin pullosta. Samalla

kun vauva syö, hän tankkaa ruoan lisäksi

läheisyyttä ja hellyyttä.

• Lapset ovat luonteeltaan erilaisia pienestä

pitäen – älä vertaa tulokasta muihin. Toinen

voi olla aina tyytyväinen ja ”helppo” lapsi,

toinen vaativa ja kärsimätön.

• Vaikka uusi vauva vie paljon aikaa, vaali myös

parisuhdetta.

Isä ja äiti, vauvalla on asiaa!

• Ole herkkä lapsen viesteille ja vastaa nii-

hin johdonmukaisesti. Vähitellen opit tulkit-

semaan niitä ja tiedät, milloin vauva kaipaa

ruokaa, milloin kuivaa vaippaa, milloin rau-

hoittamista, unta, lohdutusta tai syliä.

• Vauvaa ei voi helliä liikaa eikä hemmotella

piloille. Pidä vauvaa lähellä ihoasi, koskettele

ja pidä hyvänä, vauva nauttii.

• Vaikka vauva ei osaa vielä vastata puheella,

juttele hänelle, hymyile, laula, katso häntä sil-

miin. Vauva aistii äänenpainostasi, ilmeistäsi

ja eleistäsi, että kaikki on hyvin ja turvallista.

Muutaman viikon ikäisenä hän vastaa sinulle

ensimmäisellä hymyllään.

• Imettäminen, jos se vain on mahdollista, on

suositeltavaa. Pidä vauva ruokailun ajan sylis-

säsi, vaikka maito tulisikin pullosta. Samalla

kun vauva syö, hän tankkaa ruoan lisäksi

läheisyyttä ja hellyyttä.

• Lapset ovat luonteeltaan erilaisia pienestä

pitäen – älä vertaa tulokasta muihin. Toinen

voi olla aina tyytyväinen ja ”helppo” lapsi,

toinen vaativa ja kärsimätön.

• Vaikka uusi vauva vie paljon aikaa, vaali myös

parisuhdetta.

Isä ja äiti, vauvalla on asiaa!

Aikaa keskustelulleVauvan tuoma elämänmuutos on suuri. Se saattaa herättää vanhemmassa mo-nenlaisia vahvoja ja ristiriitaisiakin tuntei-ta. Väsymys ja hormonaaliset muutokset saavat äidin mielialan heittelehtimään, varsinkin ensi viikkojen aikana. Myös isä saattaa voida huonosti. Kun jommankum-man vanhemman jaksamisessa on pulmia, myös vuorovaikutus vauvan kanssa voi kärsiä. Oloa helpottaa, kun• puhut tunteistasi puolisosi kanssa. Kun vanhemmat jakavat vastuun perheen hyvinvoinnista, taakka kevenee. • järjestät edes vähän omaa aikaa itseä varten: tapaat ystäviä, vietät hetken hy-vän kirjan tai lehden parissa, teet pienen kävelylenkin tai mitä vain, mikä virkistää oloasi. • juttelet toisten vanhempien kanssa. Huomaat, että muillakin on samanlaisia tuntemuksia.• tarvittaessa pyydät ulkopuolista apua kodin- ja lastenhoitoon. • olet armollinen itseäsi kohtaan; kodin ei tarvitse olla tip top -kunnossa.

Sukupolvelta toiselleJokaisella vanhemmalla on menneisyy-tensä ja historiansa, joita ei voi muuttaa. Omilla lapsuuskokemuksilla, niin myön-teisillä kuin kielteisilläkin on vaikutusta siihen, millaiseksi suhde omaan lapseen muodostuu. Myönteiset ja kielteiset kokemukset siirtyvät usein sukupolvelta toiselle, ellei ketjua katkaista.

Vanhemman kannattaa tutustua omiin tunteisiinsa ja ajatuksiinsa vanhempa-na olosta. Toisinaan ammatillinen apu voi olla tarpeen asioiden tiedostamisessa ja käsittelyssä. Jos menneet vaivaavat miel-tä, asia kannattaa ottaa puheeksi neuvo-lassa.

Vauvaa ei voi helliä liikaa eikä hemmotella piloille.

Apua!Jos äidin mieli on jatkuvasti apea, ja elämä ja vauvanhoito tuntuvat enimmäkseen raskailta velvoitteil-ta, on apua haettava ajoissa, esim. omasta neuvolasta. Avun hakemi-nen osoittaa välittämistä ja pärjää-mistä. Liki joka kymmenes äiti kärsii synnytyksen jälkeisestä masennuk-sesta. Ärtymys ja vihan tunteet vau-vaa kohtaan voivat olla merkkejä masennuksesta. Jos kiintymys vau-vaan ei herää muutaman viikon ku-luessa ja vauva tuntuu vieraalta, äiti saattaa tarvita ammattiapua. Hoita-maton vaikea masennus on uhkana myös vauvan hyvinvoinnille.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto on kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja onnelliseen lapsuuteen.

Julkaisija

Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Toinen linja 17, 00530 Helsinki

p. 075 324 51

mll@mll.fi

www.mll.fi

Toimitus:

YTM, toimittaja Virve Järvinen

Asiantuntijat:

Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Mirjami Mäntymaa

Lastentautien erikoislääkäri Harri Niinikoski

Kätilö Shani Rapp

Lastentautien erikoislääkäri Outi Strid

Perhekasvatussihteeri, pastori Antti Yli-Opas

Ulkoasu: Hahmo

Taitto: Virpi Liinoja

Kansikuva: Rodeo.fi/Juha Tuomi

Kirjapaino: Miktor 02.2014

Tilaukset

www.mll.fi

tilauspalvelu@mll.fi

p. 075 324 5480

tilausnumero: 30124