sääntely - miksi yhteiset pelisäännöt ovat kansainvälisesti tarpeen?

1

Piia-Noora Kauppi

SÄÄNTELY - MIKSI YHTEISET PELISÄÄNNÖT OVAT KANSAINVÄLISESTI TARPEEN?

2

MIHIN SÄÄNTELYÄ TARVITAAN?

Estämään markkina-häiriöitä

Suojaamaan markkina-toimijoiden oikeuksia

Edistämään kilpailua ja

läpi-näkyvyyttä

Lisäämään talouden yhdenty-

mistä

LUOMAAN EDELLY-TYKSIÄ

KASVULLE!!!

3

KEPPI

Itsesääntelyn epäonnistuminen johtaa sääntelyyn.

Itsesääntely saattaa olla tehotonta ilman sanktioita.

Jos periaatepohjainen sääntely ei toimi, mennään yksityiskohtaisiin sääntökirjoihin.

Jos markkinaehtoiset ratkaisut eivät tuota tuloksia, lainsäätäjä ”pakottaa” markkinat oman muottinsa mukaiseen ratkaisuun.

PORKKANA

Sitoutuminen suurempaa itsesääntelyssä.

Usein joustavampaa.

Käytännön tietämys parempaa.

Täytäntöönpano on helpompaa, sääntely oikein kohdennettua, oikein ajoitettua ja täyttää tavoitteensa.

Mutta mitä tehdä ”vapaamatkustajille”?

SÄÄNTELY VS. ITSESÄÄNTELY – KEPPI JA PORKKANA

4

Rahamarkkinat ovat aidosti globaalit

24/7 toimintaa

Tarvitaan entistä yhtenäisempää sääntelyä!

Ylikansalliset toimijat tarvitsevat ylikansallista valvontaa

EU:n sisämarkkinoiden kilpailukyky ja mahdollisuudet uuteen kasvuun riippuvat hyvin paljon rahoitusmarkkinoiden toimivuudesta

UUDISTUKSET VÄLTTÄMÄTTÖMIÄ ILMAN FINANSSIKRIISIÄ

5

Teknologia > EU oli 10 vuotta kilpailijoitaan edellä aiemmin, mutta muut ovat ottaneet kiinni vauhdilla.

Riittävän yhtenäisen säädösympäristön puuttuminen on ollut kasvava ongelma > Esimerkki: Kun yritys haluaa mennä uusille markkinoille, yli puolet markkinoille pääsyn kustannuksista on oikeudellisia kustannuksia.

OVATKO EU:N FINANSSIMARKKINAT RIITTÄVÄN KILPAILUKYKYISIÄ GLOBAALISTI?

6

ERILAISIA NÄKÖKULMIA SÄÄNTELYYN

Luottamus

Vakaus ja tasapainoKilpailukyky

7

Finanssialan tärkein tuotannontekijä on luottamus.

Parhaimmillaan hyvä sääntely lisää luottamusta:• Luomalla tasaisen pelikentän.• Edistämällä läpinäkyvyyttä.• Pitämällä ”häiriköt” pois markkinoilta.

Hyvää sääntelyä ei synny ilman toimijoiden keskinäistä luottamusta. • Lainsäätäjä• Viranomaiset• Valvojat• Markkinatoimijat• Asiakkaat

LUOTTAMUS

8

Parhaimmillaan sääntely luo toimintaympäristöön vakautta.

Tällaisen sääntelyn on oltava:

• johdonmukaista ja ennakoitavissa• kohtalaisen pysyvää• paremman lainsäädännön periaatteita kunnioittavaa• vaikutusarvioinnit ja konsultaatiot asianmukaisesti tehtyä• tarpeen vaatiessa joustavaa toimintaympäristön muuttuessa• avoimille ja globaaleille markkinoille soveltuvaa• tehokkaasti täytäntöönpantavaa

VAKAUS JA TASAPAINO

9

Hyvä sääntely voi tehdä paljon hyvää finanssialan kilpailukyvylle ja huono voi tuhota kaiken.

Riskejä:

Ylisääntely ajaa toimijat ja toiminnan muualle

Liiallinen sääntely saattaa heikentää finanssialan mahdollisuuksia toteuttaa perustehtäväänsä > kasvu heikompaa, tehottomat rahoitusmarkkinat pitävät yllä tehottomia rakenteita, riskit keskittyvät jne.

Mahdollisuuksia:

Tasapainon löytäminen finanssialan sääntelyssä edesauttaa koko yhteiskunnan hyvinvoinnin kasvattamista.

KILPAILUKYKY

10

PANKKIUNIONI ON TARPEEN!

11

Kannatamme finanssialan yhteistä sääntökirjaa ja yhteisiä valvonnan periaatteita. Pankkiunionia ja kriisinratkaisua koskeva järjestelmä on saatava pikaisesti voimaan.

Pankin omistajilla ja velkojilla on jatkossa ensisijainen vastuu kustannusten kattamisesta pankkikriisin yhteydessä.

Komission esitys yhteisestä kriisirahastosta merkitsee pankkien keskinäistä yhteisvastuuta. Koska yhteisvastuuseen liittyy aina riski väärinkäytöksistä, sen käytölle olisi asetettava selkeät rajat.

Euroalueen pankkien nykyiset ongelmat on ratkaistava ennen kuin yhteisvastuu alkaa. Yhteisen rahaston varoja käytettäisiin, jos omistajien ja velkojien saamisilla ei voida tai ei haluta kattaa kaikkia kriisinhoidon kustannuksia.

PÄÄLINJAUKSET

12

MIHIN UUSI SÄÄNTELY ON JOHTANUT?

13

Nykyisin Jatkossa0

500

1000

1500

2000

2500

3000

EBA:n norminantoAsetusDirektiivi

LUOTTOLAITOKSIA KOSKEVA EU-REGULAATION MÄÄRÄ MONINKERTAISTUMASSA: ESIM. CRD IV -UUDISTUS

Arvio sivumääristä EBA=European Banking Authority

14

PANKKIEN PÄÄOMAVAATIMUKSET KASVAVAT

Lähde: Fiva

15

YRITYS SAA SUOMESSA HALVEMPAA LAINAA KUIN MUUALLA EUROALUEELLA

%, uusien yrityslainasopimusten keskikorko – 3 kk:n euribor (12 kk:n liukuva ka.)

16

Toimenpide Miten on näkynyt?

Kustannusten leikkaaminen Henkilöstövähennykset

Oman pääoman lisääminen Osakeannit, osinkopolitiikan muuttaminen

Tuottojen lisääminen Asiakasmarginaalien kasvu ja leveneminen

Luotonannon kasvun hidastaminen / uudelleen kohdentaminen

Rahoituksen saatavuus (esim. pk- sektori)

Pankin pitkäaikaisen rahoituksen lisääntyminen

Kilpailu määräaikaistalletuksista

Riskiprofiilin muuttaminen RWA – tasojen ”optimointi” sisäisiin malleihin siirtymisellä

ESIMERKKEJÄ PANKKIEN SOPEUTTAMISTOIMISTA

17

Merkittävä osa pankkien kustannusten noususta tuntuu asiakkaiden kukkarossa nousevina lainamarginaalei-na ja asiakasmaksuina.

Lainojen hinnoitteluun vaikuttaa eniten luottoriski ja pankkien varainhankinnan kustannus.

Taloyhtiölainojen osalta korotukset näkyvät rahoitus-vastikkeiden kallistumisena.

Yleisen arvonlisäveron korotukset ovat nostaneet vakuutus-maksuveroa, joka kohdistuu pääasiassa vahinko-vakuutuksiin, esimerkiksi koti-, kiinteistö-, auto-, liikenne- ja muihin omaisuus-vakuutuksiin.

SÄÄNTELYN JA VEROJEN KUSTANNUSTEN NOUSU TUNTUU ASIAKKAIDEN KUKKAROSSA

18

MISSÄ KRIISISSÄ ME ELÄMME?

19

Pankkikriisi

Kasvu- ja kilpailukyky –

kriisi

Velkakriisi

EUROALUEEN KRIISI

EKP:n toimet• ohjauskorko • SMP + OMT• LTROt

• Pankkiunioni• Kriisinhallinta- mekanismi

?

• ERVV&EVM• Velkojen leikkaus

20

MAAILMANSOTAVELKA ILMAN MAAILMANSOTAA

9.6.2011© Finanssialan Keskusliitto 20

Lähde: Suomen Pankki

21

JOIDENKIN EUROMAIDEN VELKA NOUSI KESTÄMÄTTÖMILLE TASOILLE ELVYTYKSEN SEURAUKSENA

%

60%

Maastrichtin sopimusta 60% velkasuhteesta ei noudatettu alunperinkään

22

EUROALUEEN VAIHTOTASE KOKONAISUUTENA YLIJÄÄMÄINEN – USA:LLA HUOMATTAVA ALIJÄÄMÄ. MIKSI

EUROALUE ON KRIISISSÄ EIKÄ USA?

Vaihtotaseiden yli- ja alijäämät, maailma, Mrd. EUR

Euroalueella ei yhteistä finanssipolitiikkaa

FED:lla vapaammat kädet toteuttaa elvyttävää

rahapolitiikkaa

US$ reservivaluutta

23

EUROALUEEN SISÄLLÄ VAIHTOTASEEN EPÄTASAPAINOT SUURIA

Mrd. EUR

24

HARMAA VS. MUSTA TALOUS

25

FK vastustaa harmaata taloutta ja veronkiertoa niiden kaikissa muodoissa.

Automaattinen tietojenvaihto laajenee - FK tukee hankkeita, joilla torjutaan kansainvälistä veronkiertoa

Säästöverodirektiivi

FATCA

OECD:n standardi

Alan toimien ja sääntelyn tulee ehkäistä esim. asiakkaiden mahdollisuutta välttää veroja.

VEROPARATIISIT JA HARMAA TALOUS KURIIN

26

Oikeusvarmuus on tärkeää.

Termit on määriteltävä: mikä on veroparatiisi, mitä on aggressiivinen verosuunnittelu, millainen toiminta on laitonta/sopimatonta, harmaa talous vs. musta talous.

Veronkierron ehkäisyyn tähtäävien toimien tulee olla mahdollisimman globaaleja ollakseen toimivia.

Suomalainen finanssiala ja elinkeinoelämä toimivat vahvalla pohjalla.

Väliyhteisölainsäädäntö

Verotusmenettelylain veronkiertosäännös

Siirtohinnoittelusäännöstö

VEROPARATIISIT JA HARMAA TALOUS KURIIN

27

Veronumerolaki (1.9.2012)Kaikilla työntekijöillä oltava esillä henkilötunniste, josta näkyy veronumero.

Työntekijät ilmoitettava veronumerorekisteriin.

Työmaa-avain, osa Finvoice-verkkolaskua ja sähköistä laskunvälitystä.

Tilaajavastuulain uudistaminen

Lakisääteisen tapaturmavakuutuslain uudistaminen

Kuittipakko

Rahanpesua koskevan sääntelyn uudistaminen

Harmaa talous – musta tulevaisuus –kampanjaPalkka pankkitilille

Vaadi työsopimus ja –todistus

Vakuutusturva

”Vain aasi on muuli” – älä anna tiliäsi rikolliseen käyttöön

FK TORJUU HARMAATA TALOUTTA

28

KIITOS

Piia-Noora Kauppi

piia-noora.kauppi@fkl.fi